Toinen aalto?

Koro­na­rin­ta­mal­la ei ole tapah­tu­nut vähään aikaan mitään olen­nai­ses­ti uut­ta, joten olen malt­ta­nut olla kom­men­toi­mat­ta. Nyt ajat­te­lin esit­tää lyhyen tilas­tol­li­sen kat­sauk­sen oras­ta­vas­ta toi­ses­ta aal­los­ta Euroo­pas­sa ja huo­men­na tai jonain lähi­päi­vä­nä lyhyen kat­sauk­sen sii­tä, mitä kuu­luu laumasuojalle.

Rekis­te­röi­dyt uudet koko­na­vi­rus­tar­tun­nat mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den. Seit­se­män päi­vän liu­ku­va summa.

Ohei­ses­sa kuvas­sa on abso­luut­ti­sel­la astei­kol­la uudet tar­tun­nat mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den vii­kos­sa. Kuva on piir­ret­ty seit­se­män vuo­ro­kau­den liu­ku­va­na sum­ma­na. Aloi­tan tou­ko­kuun alus­ta, kos­ka sii­tä alkaen tie­dois­sa on jotain jär­keä. Sitä ennen ne ker­toi­vat lähin­nä sii­tä, pal­jon­ko tes­ta­taan. Tar­tun­nois­ta vain pie­ni osa rekisteröitiin.

Käy­tän asteik­koa tar­tun­to­ja mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den. THL näyt­tää käyt­tä­vät sataa tuhat­ta koh­den. En pidä sel­lai­sis­ta­kaan suu­rees­ta kuin heh­to­lit­ra, joten pääs­sä­las­kun hel­pot­ta­mi­sek­si käy­tän jaka­ja­na miljoonaa.

Tar­kas­te­luun olen otta­nut maat, joi­ta olen seu­ran­nut epi­de­mian alus­ta alkaen. Kan­nat­tai­si toki tar­kas­tel­la esi­mer­kik­si Itä­val­taa, mut­ta en tee tätä työkseni.

Kuvaa domi­noi täl­lä astei­kol­la kak­si maa­ta, Ruot­si ja Yhdys­val­lat, jois­sa tar­tun­to­jen mää­rät ovat omis­sa luvuis­saan. Jos tie­dot oli­si­vat maa­lis- huh­ti­kuul­ta, Ita­lia oli­si kor­keal­la — eri­tyi­ses­ti, jos siel­lä oli­si tes­tat­tu enemmän.Yhdysvaltain tar­tun­to­jen mää­rä las­ki ensin ja kään­tyi sit­ten todel­la kovaan kas­vuun. Ruot­sin tar­tun­to­jen mää­rä on koko ajan ollut mui­ta Euroo­pan mai­ta sel­väs­ti kor­keam­mal­la, mut­ta on las­ke­nut vii­me aikoi­na jyr­käs­ti niin, että aivan vii­me päi­vi­nä Espan­ja on ohit­ta­nut Ruot­sin. Todel­li­suu­des­sa tar­tun­to­jen mää­rät ovat las­ke­neet vie­lä pal­jon nopeam­min, sil­lä maa alkoi tes­ta­ta kun­nos­sa vas­ta kesä­kuus­sa. Nyt luvut ovat lähel­lä oikea­ta, van­hat luvut ovat räi­kei­tä aliar­vioi­ta. Aliar­vioi­ta ne toden­nä­köi­ses­ti ovat edelleen.

Täs­sä kuvas­sa Yhdys­val­lat venyt­tää asteik­koa niin pal­jon, että esi­mer­kin Suo­men käy­rä ei vii­me aikoi­na poik­kea nol­las­ta havait­ta­vas­ti. Sik­si esi­tän hei­nä­kuun luvut mait­tain kun­kin omal­la astei­kol­laan. Yhdys­val­lat ja Ruot­si eivät tar­vit­se omaa kuvaan­sa, kos­ka nii­den kehi­tys näkyy ensim­mäi­ses­tä­kin kuvasta.

Huo­mat­ta­koon, että seu­raa­vis­sa kuvis­sa asteik­ko on teh­ty kun­kin maan tilan­teen mukaan. Kan­nat­taa siis kat­soa asteik­koa eikä vain kuvion muotoa.

Suo­mi on aset­ta­nut maa­han­tu­lon kri­tee­rik­si kah­dek­san tar­tun­taa sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den kah­des­sa vii­kos­sa. Näis­sä kuvis­sa se vas­taa 40 tar­tun­taa mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den viikossa.

Ita­lia on onnis­tu­nut pai­na­maan tar­tun­to­jen mää­rän mata­lak­si ja pitä­mään sen siel­lä. Käy­räs­sä ei ole mer­ki­ty­se­vää tren­diä ja se on tur­val­li­ses­ti nel­jän­kym­me­nen alapuolella.

 

 

 

Sak­sas­sa tar­tun­to­jen mää­rä on kään­ty­nyt loi­vaan kas­vuun ja lähes­tyy rajaa 40. Kat­so­taan mitä tapah­tuu ensi viikolla.

 

 

 

Espan­jas­sa toi­nen aal­to näyt­tää ole­van vauh­dis­saan. Tar­tun­to­jen mää­rät ylit­tä­vät kuusin­ker­tai­ses­ti rajan, jon­ka Suo­mi on aset­ta­nut ehdok­si rajo­jen avaa­mi­sel­le. Ei näy­tä hyvältä.

 

 

Suo­men tar­tun­to­jen mää­rät ovat jou­kon alim­mat. Kuva näyt­tää pahal­ta, mut­ta kat­so­kaa asteik­koa. Tar­tun­to­jen mää­rä on edel­leen hyvin mata­la. Vaih­te­lua voi selit­tää tes­tei­hin hakeu­tu­mi­nen ja loma-aika. Kat­so­taan mitä ensi vii­kol­la tapahtuu.

Pes­si­mis­ti­sen epi­de­mio­lo­gi­sen teo­rian mukaan niin täs­sä pitäi­si käy­dä­kin kuin Espan­jas­sa on käy­nyt ja Suo­mes­sa­kin vähän. Tukah­dut­ta­mis­ta ei voi lopet­taa, ennen kuin on rokote.

Nyt kan­nat­taa naut­tia kesäs­tä ja vapaudesta!

 

Koronaepidemia — entä jos?

Koro­nae­pi­de­mia – entä jos?

Varoi­tan, että nyt tulee spe­ku­la­tii­vis­ta teks­tiä, jos­sa ei esi­te­tä väit­tei­tä vaan kysy­myk­siä ja mah­dol­li­sia hypoteeseja.

Seu­raa­vas­sa kuvas­sa esi­tän aika­sar­jan koro­na-kuol­lei­suu­des­ta mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den eräis­sä mais­sa. Pitäi­si esit­tää aika­sar­jat sai­ras­tu­nei­den mää­ris­tä, mut­ta ne ovat ihan mitä sat­tuu. Kuol­lei­suu­des­sa taas on se ongel­ma, että sitä domi­noi tau­din leviä­mi­nen hyvin van­hoi­hin ja eri­tyi­ses­ti hoi­va­ko­tei­hin sekä ter­vey­den­huol­lon muu taso: anti­bioot­ti­re­sis­tens­si ja hoi­ta­mat­to­man dia­be­tek­sen mää­rä. Lisäk­si sii­hen vai­kut­taa eri veri­ryh­mien ylei­syys, ilmei­ses­ti myös muut perin­nöl­li­set teki­jät. Jätin kuvas­ta pois Espan­jan, kos­ka hei­dän tilas­tois­saan on jokin vialla.

Kuva on loga­rit­mias­tei­kol­la, sil­lä jos tau­ti leviäi­si vapaas­ti, epi­de­mia leviäi­si eksponentiaalisesti.

Minua ihme­tyt­tää näi­den käy­rien saman­kal­tai­suus, vaik­ka eri mai­den koro­na­po­li­tiik­ka on ollut kovin eri­lais­ta. Vie­lä oudom­paa on, ettei­vät tar­tun­nat eivät ole lisään­ty­neet, vaik­ka rajoi­tuk­sia on pois­tet­tu. (Voi­si­ko OAJ myön­tää olleen­sa vää­räs­sä, kun se vas­tus­ti kou­lu­jen avaa­mis­ta toukokuussa?)

Jotain eroa kui­ten­kin on. Ruot­si ja Bri­tan­nia käyt­täy­ty­vät vähän eri taval­la, mut­ta eivät kovin eri taval­la. Bra­si­lia on jou­kon uusi tulo­kas. Käy­rä näyt­tää täs­sä kuvas­sa eri­lai­sel­ta, mut­ta näyt­täi­si saman­lai­sel­ta, jos käy­rää siir­ret­täi­siin pari kuu­kaut­ta aiem­mak­si. Bra­si­lias­sa on nyt talvi.

Ikään kuin toi­met koro­naa vas­taan oli­si­vat tehot­to­mia ja jokin muu syy aset­taa kuol­lei­den mää­räl­le katon. Tai sit­ten mikä tahan­sa teho­aa, kos­ka kaik­ki toi­met saa­vat ihmi­set varovaisiksi.

Jos näi­den käy­rien kaa­reu­tu­mi­sen aiheut­taa katon lähes­ty­mi­nen, kat­to näyt­tää ole­van aivan eri kor­keu­del­la eri maan­tie­teel­li­sil­lä alueil­la. Jos ei men­nä aivan yksit­täi­siin kyliin vaan yli mil­joo­nan asuk­kaan väes­tö­poh­jiin, suu­rin sil­mii­ni tul­lut koko­nais­kuol­lei­suus on New Yor­kin Bronxis­sa, jos­sa kuol­lei­ta väes­tös­tä on 3,2 pro­mil­lea. Ruot­sis­sa kuol­lei­suus on 0,47 pro­mil­lea ja Suo­mes­sa 0,06 pro­mil­lea. Bronxis­sa epi­de­mia näyt­tää jo pysähtyneen.

Suu­res­sa kuvas­sa näyt­tää sil­tä, että suu­ret kau­pun­git ja jouk­ko­lii­ken­ne oli­si­vat edis­tä­neet infek­tio­ta, mut­ta tämä­kään ei ole johdonmukaista.

Mik­si epi­de­mia ei ole menes­ty­nyt Roo­mas­sa, vaik­ka se on rie­hu­nut Mila­nos­sa? Sil­loin, kun epi­de­mia levi­si Poh­jois-Ita­lias­sa val­toi­me­naan, 130 junaa vuo­ro­kau­des­sa kul­ki Roo­man ja Mila­non välil­lä. Poh­jois-Ita­lais­ta mat­kus­tet­tiin Ete­lä-Ita­li­aan pal­jon enem­män kuin Ruot­siin. Ulkoil­mas­sa oles­ke­lu ja teras­si­kausi? D‑vitamiini? Ilmankosteus?

Mys­ti­nen on aika­sar­ja Espan­jan ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­nan tar­tun­nois­ta. Tou­ko­kuun alku­päi­vi­nä täs­tä jou­kos­ta oli noin 20 % saa­nut infek­tion ja sii­hen uusien tapaus­ten lisään­ty­mi­nen sit­ten lop­pui. Ikään kuin kaik­ki, jot­ka yli­pään­sä voi­si­vat sai­ras­tua, oli­si­vat jo sai­ras­tu­neet. Tar­tun­noil­le he kyl­lä altis­tui­vat edelleen.

Suo­mi (ja Nor­ja) on aivan kum­mal­li­nen tapaus. Meil­lä koro­na­ra­joi­tuk­set ovat olleet todel­la lie­viä mui­hin mai­den ver­rat­tui­na, mut­ta koro­na­kuo­le­mis­sa olem­me aivan eri tasol­la mui­den Euroo­pan mai­den kanssa.

Väis­tä­mät­tä tulee mie­leen toi­nen kum­ma­jai­suus: mik­si HIV levi­si Suo­mes­sa suku­puo­li­teit­se niin huo­nos­ti. Sitä piti käy­dä hake­mas­sa Tal­lin­nan ja Thai­maan bor­del­leis­ta, mut­ta Suo­mes­sa se ei pys­ty­nyt leviä­mään. R0 oli voi­mak­kaas­ti alle yhden. Suku­puo­li­mo­raa­lis­ta ei ollut kyse, kos­ka muut suku­puo­li­tau­dit levi­si­vät hyvin. Tar­tun­nan kyl­lä sai, jos virus­ta pis­ti suo­raan omaan suo­neen­sa huu­met­ta pii­kit­täes­sä. Geneet­ti­set erot?

Olen saa­nut eri­lai­sia tie­don­si­ru­ja. SARS‑1 ‑tau­din immu­ni­teet­ti teho­aa myös SARS-CoV‑2 ‑viruk­seen niin, että sitä sai­ras­ta­nei­den veren avul­la voi­daan val­mis­taa paran­ta­vaa ja suo­jaa­vaa see­ru­mia. Vas­ta-aineet eivät hyök­kää viruk­sen piik­kiin vaan mui­hin osiin. Voi­si­ko osa virus­ta sai­ras­ta­neis­ta kehit­tää virus­ta vas­taan vää­rän­lai­sia vas­ta-ainei­ta? Vää­rän­lai­sia sii­nä mie­les­sä, ettei vas­ta-aine­tes­ti tun­nis­ta nii­tä? Viruk­sen ne kyl­lä nujertavat.

Super­le­vit­tä­jät ovat jo sairastuneet

Yksi seli­tys voi­si olla se, että toi­set levit­tä­vät tau­tia val­ta­van pal­jon enem­män kuin toi­set. Jos nämä super­le­vit­tä­jät sai­ras­tu­vat myös itse her­kem­min, leviä­mi­nen alkaa hidas­tua pal­jon ennen lau­maim­mu­ni­teet­tiin riit­tä­vää 60 pro­sent­tia. Tämä yhdis­tet­ty­nä mel­ko lie­viin rajoi­tus­toi­miin voi pysäyt­tää epidemian.

Tämän ohel­la kau­pun­gis­tu­mi­sas­te vai­kut­taa tau­tiin. Vaik­ka super­tar­tut­ta­jien mää­rän vähe­ne­mi­nen alen­taa tar­tut­ta­vuut­ta, urbaa­ni elä­män­muo­to kas­vat­taa sitä. Eri­tyi­ses­ti ahtaas­ti asu­mi­nen jouk­koa­sun­to­lois­sa (Sin­ga­po­ren vie­ras­työ­läi­set, Hel­sin­gin raken­nus­työ­läi­set, maahanmuuttajat).

Vas­ta-aine­tes­tit anta­vat vää­rää tietoa?

Jok­seen­kin kaik­ki sai­raan­hoi­toa vaa­ti­neet koro­na­ta­pauk­set ovat tuot­ta­neet labo­ra­to­rios­sa havait­ta­via vas­ta-ainei­ta. Mut­ta tuot­ta­vat­ko kaik­ki lie­vän infek­tion sai­ras­ta­neet? Jois­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että enem­mis­tö sai­ras­ta­neis­ta ei näy vas­ta-aine­tes­teis­sä. Täs­sä artik­ke­lis­sa väi­te­tään, että peräi­ti vain 10 % tausin sai­ras­ta­neis­ta antai­si posi­tii­vi­sen vas­ta-aine­tes­tin. Kan­nat­taa kui­ten­kin huo­ma­ta että New York Cityn asuk­kais­ta posi­tii­vi­sen vas­ta-aine­tes­tin on anta­nut 20 % koko väes­tös­tä, tosin otos kos­ki jon­kin auto­mar­ke­tin asiak­kai­ta. (Täl­lais­ta on tut­ki­mus, kun ei ole kun­nan väestörekisteriä.)

Väi­te menee niin, että nuo­ret tor­ju­vat tau­din puo­li­huo­li­mat­to­mas­ti T‑soluillaan vas­ta-ainei­ta tuot­ta­mat­ta. Tämä puo­lus­tus­jär­jes­tel­mä heik­ke­nee iän muka­na. Se selit­täi­si sen, mik­si vas­ta-ainei­ta löy­tyi Espan­jas­sa enem­män ikään­ty­neil­lä, vaik­ka nuo­ril­la luu­li­si ole­van enem­män sosi­aa­li­sia kontakteja.

On myös sanot­tu, että jos oikea vas­ta-aine löy­tyy nopeas­ti, nii­tä riit­tää niin pie­ni mää­rä, ettei labo­ra­to­rio huo­maa niitä.

Mui­den koro­na­vi­rus­ten tuo­ma immuniteetti

On havait­tu, että mui­den koro­na­vi­rus­ten tuot­ta­ma immu­ni­teet­ti pelit­tää myös SARS-CoV‑2 ‑viruk­seen. Näi­tä nuha­kuu­mei­ta­han on ollut pal­jon. Erään tut­ki­muk­sen mukaan jopa puo­lel­la sel­lai­sis­ta hen­ki­löis­tä, joil­ta on otet­tu näy­te ennen vuot­ta 2020, on vas­ta-ainei­ta (tai T‑soluja) , jot­ka selät­tä­vät SARS-CoV‑2:n. En osaa pää­tel­lä, mil­lai­nen oli otos. Uni­ver­saa­li tämä tulos ei voi olla, kos­ka on kyliä, jos­sa mel­kein kaik­ki ovat sai­ras­tu­neet koro­naan tänä kevää­nä. Noi­den van­ho­jen epi­de­mioi­den kul­ku voi osit­tain selit­tää sen, mik­si väes­tö on yhtääl­lä pal­jon alt­tiim­paa sai­ras­tu­maan COVID-19:ään kuin toisaalla.

Yksin­ker­tai­ses­ti vain kesä

Kesä on yksin­ker­tai­sin seli­tys sii­hen, että epi­de­mia on pysäh­ty­nyt Euroo­pas­sa. Emme tie­dä, miten tämä virus rea­goi kesään, mut­ta kaik­ki muut koro­na­vi­ruk­set kesä nujer­taa. Bra­si­lias­sa epi­de­mia käyn­nis­tyi kun­nol­la vas­ta tou­ko­kuus­sa, joka vas­taa mei­dän marraskuutamme.

Peruu­tet­tiin­ko kesä­ta­pah­tu­mat siis turhaan?

Mar­ras­kuus­sa se näh­dään, tulee­ko virus takai­sin. Jos tulee, uuden aal­lon rajuus riip­puu kai­kes­ta sii­tä, mitä olen yrit­tä­nyt spe­ku­loi­da yllä. Onko niin, että pal­jon useam­pi on tau­din sai­ras­ta­nut lähes oireet­to­ma­na tai niin, että huo­mat­ta­va osa on sil­le val­miik­si immuuneja.

Voi myös olla niin, että ruot­sa­lais­ten nyt vähän ala­mais­sa ole­va itse­tun­to on tam­mi­kuus­sa pal­jon kor­keam­mal­la kuin nyt.

Mitä ajat­te­len juu­ri nyt?

Kukaan ei voi tie­tää, miten asiat ovat, mut­ta vaa­ran­nan mai­nee­ni ja ker­ron, mihin tie­dot nyt viit­taa­vat. Nämä kuu­lu­vat kaik­ki sar­jaan, näin­kin voi olla, mah­dol­li­sia, mut­ta eivät var­mo­ja eivät­kä edes todennäköisimpiä

  • Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sai­ras­ta­neet eivät­kä tar­tu­ta enää.
  • Vas­ta-aine­tes­tit anta­vat aivan vää­rän kuvan tau­din lie­vän muo­don sai­ras­ta­nei­den mää­räs­tä. Eri­tyi­ses­ti nuor­ten sai­ras­ta­nei­den mää­rä on vah­vas­ti aliarvioitu.
  • Osal­la väes­töä, eri­tyi­ses­ti taas nuo­ril­la, on immu­ni­teet­tia mui­den koro­na­vi­rus­ten vuoksi.
  • Urbaa­ni elä­mä lisää tar­tun­nan varaa.
  • Tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mat geneet­ti­set erot tuot­ta­vat ero­ja mai­den ja aluei­den välille.
  • Kesäl­lä ei ole vaa­raa tar­tun­nas­ta. (Älä kui­ten­kaan luo­ta tähän!)

Mar­ras­kuus­sa tie­däm­me enem­män. Jos mikään yllä­ole­vis­ta seli­tyk­sis­tä tau­din hidas­tu­mi­seen ei päde pait­si kesä, uusi aal­to tulee mar­ras­kuus­sa. Tai sit­ten ei tule.

[Olen muut­ta­nut tämän luet­te­lon selos­tus­ta, kos­ka niin moni kom­men­toi­ja on täs­sä vai­hees­sa jo unoh­ta­nut, mitä koko jutun otsi­kos­sa sanot­tiin. Kyse on pääs­ke­naa­rion haas­ta­vis­ta epävarmuuksista.]

Mitä ajattelen tänään koronasta

Tilan­ne on muut­tu­nut mel­koi­ses­ti sii­tä, kun maa­lis­kuus­sa aloin kir­joit­taa näi­tä koro­na­kir­joi­tuk­sia. Tie­däm­me nyt pal­jon enem­män, mut­ta ymmär­räm­me samal­la, että on todel­la pal­jon, mitä emme tie­dä. Tule­vai­suus on yhä todel­la epäselvä.

Kuusi viik­koa sit­ten kir­joi­tin, että en tie­dä, kum­pi on valin­nut vii­saam­min, Suo­mi vai Ruot­si. Voi olla, että kun tilin­pää­tös­tä teh­dään kah­den vuo­den pääs­tä, Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa on tau­tiin lopul­ta kuol­lut suh­tees­sa yhtä pal­jon, mut­ta Ruot­sin talous on parem­mas­sa kunnossa.

Alkaa vah­vas­ti näyt­tää sil­tä, että Ruot­sis­sa on vei­kat­tu vää­rää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­tiin on pal­jon luul­tua tus­kal­li­sem­pi. Ruot­sin talous ei höl­läs­tä koro­na­po­li­tii­kas­ta huo­li­mat­ta ole sel­vin­nyt juu­ri sen parem­min, kos­ka muu maa­il­ma ei ole omak­su­nut Ruot­sin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikai­sin­taan vuon­na 2022.

Vaik­ka Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa lopul­ta sai­ras­tui­si suh­tees­sa yhtä pal­jon, Ruot­sis­sa kuo­lee enem­män kah­des­ta syystä.

Ensik­si­kin tau­tia on opit­tu nyt hoi­ta­maan parem­min. Ruot­sis­sa on kuol­tu taval­laan tur­haan, kos­ka moni on ehti­nyt kuol­la ennen kuin sai­raut­ta on opit­tu hoitamaan.

Toi­sek­si Ruot­si on epä­on­nis­tu­nut ikäih­mis­ten suo­je­lus­sa. Sik­si siel­lä on niin pal­jon kuo­lo­nuh­re­ja. Myös Suo­mes­sa puo­let kuol­leis­ta on van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa. Sen sijaan ikä­ryh­mäs­sä 70–79 vuot­ta tar­tun­to­ja ja kuol­lei­ta on mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na vähän. Ohje ris­ki­ryh­mien eris­täy­ty­mi­ses­tä on toi­mi­nut hyvin.

Ruot­sis­sa on vähän yli vii­si­ker­tai­nen mää­rä tar­tun­to­ja Suo­meen näh­den mut­ta lähes 14-ker­tai­nen mää­rä kuo­le­mia. Tar­tun­to­jen mää­rän tilas­toin­ti tosin on vähän mitä sattuu.

Olen edel­leen inho­rea­lis­ti sii­nä, että en usko viruk­sen nujer­ta­mi­seen ilman, että lau­maim­mu­ni­teet­ti han­ki­taan joko sai­ras­ta­mal­la tai rokot­ta­mal­la. Sii­nä olen jou­tu­nut tar­kis­ta­maan kan­taa­ni, että näyt­tää sit­ten­kin rea­lis­ti­sel­ta elää nykyis­tä eris­täy­ty­nyt­tä elä­mää niin kau­an, että roko­te on saa­ta­vil­la. Se voi tosin kes­tää kauan.

Puhe tukah­dut­ta­mi­ses­ta tun­tui ensin vie­raal­ta ter­mil­tä, kos­ka virus ei hen­gi­tä. Hyvä ver­taus se on sikä­li, että huo­neis­to­pa­lon voi tukah­dut­taa sul­ke­mal­la ovet ja ikku­nat. Tuli ei sam­mu vaan jää kyte­mään. Kun oven avaa, palo alkaa roi­hu­ta uudestaan.

Tukah­dut­ta­mi­nen toi­mii, mut­ta tulee erit­täin kal­liik­si. Vaih­toeh­toa ei kui­ten­kaan ole. Vaik­ka kaik­ki kiel­lot pois­tet­tai­siin, käyt­täy­ty­mi­nen ei palai­si ennal­leen. Pel­ko näyt­tää ole­van tehok­kaam­pi kuin hal­li­tus­ten mää­rää­mät rajoitukset.

Pidän toden­nä­köi­se­nä, että tar­tun­to­jen mää­rä kään­tyy nousuun nyt, kun monia mää­räyk­siä on höl­len­net­ty. Se ei ehkä joh­du mää­räyk­sis­tä vaan erään­lai­ses­ta vaa­ra ohi ‑tun­tees­ta. Esi­mer­kik­si kau­pois­sa ei enää nou­da­te­ta sel­lai­sia tur­va­vä­le­jä kuin vie­lä pari viik­koa sit­ten. Vas­ta ensi vii­kol­la on edes teo­rias­sa näh­tä­vis­sä höl­len­net­ty­jen mää­räys­ten vai­ku­tus tar­tun­toi­hin. Mikä sitä ennen näkyy, joh­tuu pelon vähenemisestä.

Päi­vit­täi­set tar­tun­ta­mää­rät ovat olleet vii­me päi­vi­nä pie­nes­sä nousus­sa, vaik­ka höl­len­nyk­set astu­vat voi­maan vas­ta tänään. Jos tar­tun­nat tapah­tui­si­vat satun­nai­ses­ti toi­sis­taan riip­pu­mat­ta, päi­vit­täis­ten tar­tun­to­jen mää­rät oli­si­vat Pois­son-jakau­tu­nei­ta. Tämän ole­tuk­sen valos­sa kään­ne oli­si jo tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä, mut­ta ole­tus on vää­rä. Tar­tun­nat tapah­tu­vat ryp­päi­nä, mikä tar­koit­taa, että päi­vit­täis­ten tar­tun­ta­mää­rien varians­si on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi. Kuten poi­ka­ni huo­maut­ti, viik­ko­ver­tai­lua häi­rit­see hela­tors­tai, jon­ka vuok­si edel­li­sen vii­kon tar­tun­to­ja on jon­kin ver­ran siir­ty­nyt kir­ja­tuik­si päät­ty­neel­le viikolle.

Vii­kon kulut­tua tie­däm­me enemmän.

Oli­ko monen maan lock down ‑poli­tii­kas­ta mitään hyötyä?

Useam­pi­kin hen­ki­lö on pos­tan­nut minul­le tut­ki­muk­sen, jon­ka otsi­kos­sa sano­taan raflaa­vas­ti, että lock down ‑poli­tii­kas­ta ei ollut havait­ta­vaa hyö­tyä. Kuol­lei­suus kään­tyi Rans­kas­sa, Ita­lias­sa, Espan­jas­sa ja Bri­tan­nias­sa las­kuun heti, kun rajoi­tuk­set tuli­vat voi­maan, eli siis kol­me viik­koa lii­an aikai­sin. Tar­tun­nas­ta nimit­täin menee kes­ki­mää­rin kol­me viik­koa kuolemaan.

Näyt­tää sil­tä, että pelk­kä tie­toi­suus vaa­ras­ta sai ihmi­set varo­vai­sek­si. Suo­mes­sa mää­räyk­set oli­vat pal­jon höl­lem­piä. Kaik­ki kau­pat sai­vat olla auki, teh­tai­ta ja raken­nus­työ­mai­ta ei sul­jet­tu eikä mitään ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to­ja ollut. Sil­ti epi­de­mia kuu­kah­ti meil­lä yhtä tehok­kaas­ti kuin muualla.

Teki­vät­kö Ita­lia, Espan­ja, Rans­ka ja Bri­tan­nia siis kal­liin yli­rea­goin­nin? Samal­la tämä tar­koit­taa, ettei elä­mä palaa nor­maa­lik­si, vaik­ka kaik­ki mää­räyk­set pois­tet­tai­siin, jos pel­ko ei poistu.

Ennus­tin myös, että nuo­ret kyl­läs­ty­vät eris­täy­ty­mi­seen eri­tyi­ses­ti, kos­ka sai­raus ei ole heil­le kovin­kaan vaa­ral­li­nen. Tätä käsi­tys­tä minun ei ole tar­vin­nut muuttaa.

Vie­lä yksi epä­var­muus. Influens­sa ja muut tavan­omai­set koro­na­vi­ruk­set rie­hu­vat tal­vi­sin ja sam­mu­vat kesä­hel­teil­lä. Näh­tä­väk­si jää tekee­kö myös Sars-Cov‑2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikui­sen kesän Sin­ga­po­res­sa ja Ecua­do­ris­sa, mut­ta pian nähdään.

Lau­maim­mu­ni­tee­tin tavoit­te­lu henkitoreissaan

Tie­dot vas­ta-aine­tut­ki­muk­sis­ta ker­to­vat, että COVID-19 on levin­nyt pal­jon luul­tua vähem­män. Toi­sin sanoan lie­viä ja oireet­to­mia tapauk­sia on luul­tua vähem­män. Se tar­koit­taa toi­saal­ta, että tavoi­tel­tuun lau­maim­mu­ni­teet­tiin on pal­jon pidem­pi mat­ka ja että tar­tun­nan saa­mi­nen on pal­jon luul­tua vaa­ral­li­sem­paa. Perä­ti noin pro­sent­ti väes­tös­tä kuo­li­si tau­tiin ennen lau­maim­mu­ni­teet­tia. Se ei sinän­sä oli­si kuol­lei­den mää­ri­nä tai aina­kaan mene­tet­tyi­nä elin­vuo­si­na enem­pää kuin paha influens­sae­pi­de­mia ennen rokot­tei­ta, mut­ta lää­ke­tie­teen kehi­tyt­tyä vau­rais­sa län­si­mais­sa ei enää hyväk­sy­tä näin suur­ta kuolleisuutta.

Hong­kon­gi­lai­nen tap­poi vuon­na 1968 maa­il­mas­sa 700 000 – 1 000 000 ihmis­tä ja nämä oli­vat pal­jon nuo­rem­pia kuin koro­nan tappamat.

Olen saa­nut pal­jon vies­te­jä sekä kom­ment­tei­na täl­le blo­gil­le että säh­kö­pos­tii­ni sii­tä, ettei tämä oli­si täl­lä tapu­tel­tu. Euroo­pan osal­ta täl­lä tie­dol­la ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka tau­ti aio­taan pitää tukah­tu­nee­na aina rokot­teen val­mis­tu­mi­seen saak­ka, mut­ta muu­al­la maa­il­mas­sa, eri­tyi­ses­ti Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa asial­la on mer­ki­tys­tä, ja var­maan se kiin­nos­taa ruot­sa­lai­sia­kin. Esi­mer­kik­si Bra­si­lias­sa epi­de­mia on täy­des­sä roi­hus­sa, eikä Rion fave­lois­sa ole mah­dol­li­suut­ta tar­tun­noil­ta suo­jau­tu­mi­seen. Siel­lä se näyt­tää mene­vän läpi koko yhteiskunnan.

Esi­tän seu­raa­vas­sa minul­le tul­lut­ta pos­tia, jois­sa kysee­na­lais­te­taan pes­si­mis­mi lau­ma­suo­jan suh­teen. En ota kan­taa itse asi­aan, kos­ka se ylit­tää osaa­mi­se­ni, mut­ta väli­tän tiedot.
Lau­maim­mu­ni­tee­tin tavoit­te­le­mi­sen rea­lis­ti­suu­den puo­les­ta on väi­tet­ty muun muas­sa, että

1. Aiem­pi immu­ni­teet­ti. Voi olla, että osal­la väes­töä on jo immu­ni­teet­ti tau­dil­le aiem­pien koro­na­vi­ruse­pi­de­mioi­den muo­dos­sa. Taval­li­nen nuha­kuu­me voi suo­ja­ta sen mukaan SARS-Cov‑2 ‑viruk­sel­ta koko­naan tai aina­kin saa­da aikaan sen, että tau­ti ilme­nee hyvin lie­vä­nä. Tämä tar­koit­taa, että immu­ni­teet­tia on pal­jon mitat­tua enem­män tai että lau­maim­mu­ni­teet­tiin vaa­dit­ta­va tar­tun­to­jen mää­rä on pal­jon alem­pi, miten päin asian nyt vain halu­aa sanoa. Tähän liit­ty­vät seu­raa­vas­sa koh­das­sa mai­ni­tut solu­vas­teet. Se voi­si selit­tää myös sen, mik­si nuo­ret ihmi­set sai­ras­tu­vat tau­tiin vähem­män, vaik­ka heil­lä luu­li­si ole­van enem­män kon­tak­te­ja. Se voi selit­tää myös nimi­merk­ki Spot­tun kom­men­tis­sa olleen oudon havain­non, jon­ka mukaan Espan­jan ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­nan sai­ras­tu­mi­nen näyt­tää tör­män­neen kat­toon tou­ko­kuun alus­sa, vaik­ka sai­ras­tu­nei­ta oli vas­ta 21 %.

2. Vää­rät nega­tii­vi­set. Ihmi­sel­lä on kak­si immuu­ni­puo­lus­tus­jär­jes­tel­mää, robus­tim­pi T‑soluvaste ja vas­ta-ainei­ta tuot­ta­va B‑soluvaste. Vas­ta-ainei­ta ei tar­vit­se olla immu­ni­tee­tin syn­ty­mi­sek­si niin pal­jon, että mikään labo­ra­to­rio­tes­ti ne havait­si­si, kos­ka jär­jes­tel­mäl­lä on muis­ti, joka käyn­nis­tää vas­ta-aine­tuo­tan­non nopeas­ti, jos aihet­ta ilme­nee. Täs­tä olen tosin saa­nut ris­ti­rii­tais­ta tie­toa. Olen saa­nut myös ris­ti­rii­tai­sia vas­tauk­sia kysy­myk­seen, näkyy­kö sai­raus lain­kaan vas­ta-aine­tes­tis­sä, jos T‑soluvaste on nujer­ta­nut sen alkuun­sa. Nämä molem­mat tapauk­set, T‑soluvaste ja hyvin pie­ni vas­ta-aine­pi­toi­suus, voi­vat aiheut­taa mer­kit­tä­vän mää­rän vää­riä nega­tii­vi­sia tulok­sia vas­ta-aine­tes­teis­sä tai sit­ten eivät. Minua vii­saam­mat osaa­vat vas­ta­ta tähän paremmin.

Minul­la on ollut tilai­suus kysyä tätä asi­aa var­sin huo­mat­ta­vil­ta asian­tun­ti­joil­ta. Tul­kit­sen vas­tauk­sia niin, ettei kukaan osaa sanoa asias­ta mitään var­maa. Tämä on niin toi­sen­lai­nen virus, sanotaan.

3. Ver­kos­ton avain­hen­ki­löt. Tavan­omai­nen kiin­te­ään tar­tut­ta­vuus­lu­kuun perus­tu­va mate­maat­ti­nen mal­li on tämän vas­ta­väit­teen mukaan lii­an yksin­ker­tai­nen. Ihmi­set muo­dos­ta­vat eri­lai­sia ver­kos­to­ja, jos­sa on kes­kus­hen­ki­löi­tä. Kes­kus­hen­ki­löt ovat pal­jon kon­tak­teis­sa ver­kos­ton sisäl­lä ja sen ulko­puo­lel­la. Useim­mat saa­vat tar­tun­tan­sa heil­tä ja he taas ovat run­sai­den kon­tak­tien­sa vuok­si herk­kiä saa­maan tar­tun­nan itse. Niin­pä kes­kus­hen­ki­löt ovat pian kaik­ki sai­ras­tu­neet ja sii­hen leviä­mi­nen lop­puu. Näin muo­doin lau­maim­mu­ni­teet­tiin riit­tää pal­jon vähem­män tar­tun­to­ja kuin jul­ki­suu­des­sa usein esi­tet­ty 60 %. Tämä on minul­le vähän tun­te­ma­ton­ta mate­ma­tiik­kaa, vaik­ka hah­mo­tan idean. Intui­tio­ni sanoo, ettei tuo lau­ma­suo­ja­ra­jaa pal­jon alem­mas las­ke, mut­ta intui­tio­ta­ni ei ole täs­sä ehkä kou­lu­tet­tu tar­peek­si. Pitäi­si simuloida.

Asias­sa näyt­tää ole­van pal­jon epä­var­muuk­sia. Kun teo­ria ei anna var­mo­ja vas­tauk­sia, tilas­to­tie­tei­li­jä kat­soo tilas­to­ja. Jos katon lähes­ty­mi­nen todel­la vai­kut­taa epi­de­mian kul­kuun, sen pitäi­si vai­kut­taa niin, että epi­de­mia on mai­den sisäl­lä hidas­tu­nut eni­ten siel­lä, mis­sä tar­tun­to­ja on suh­tees­sa eni­ten. Kat­soin tilas­tois­ta­ni kol­mea tapaus­ta: Tukholma/muu Ruot­si, Lobardia/muu Ita­lia ja New York/muu USA. Vali­tet­ta­vas­ti minul­la ei ole aika­sar­jo­ja Hel­sin­gis­tä. Pitäi­si var­maan rui­na­ta nii­tä THL:stä.

Kat­soin, miten tar­tun­to­jen ja kuo­le­mien mää­rä on kehit­ty­nyt vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na. Oikeas­taan pitäi­si tut­kia vain tar­tun­to­ja, mut­ta kos­ka tar­tun­ta­ti­las­to­ja domi­noi tes­taus­käy­tän­tö­jen muu­tok­set enem­män kun tar­tun­to­jen muu­tok­set, tut­kin myös kuol­lei­suut­ta, vaik­ka se tie­to siis on taval­laan kol­me viik­koa van­haa. Kuol­lei­suus ei oikeas­taan ker­ro tar­tun­to­jen mää­ris­tä vaan sii­tä, pal­jon­ko van­hus­väes­töä on saa­nut tar­tun­nan. Se on aivan eri asia, mikä näkyy eros­sa Suo­men ja Ruot­sin kuolleisuudessa..

Mit­ta­ri­na on kuo­le­mien ja tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rän pro­sen­tu­aa­li­nen kas­vu vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na. Joku voi pro­tes­toi­da pro­sen­tu­aa­li­sen kas­vun käyt­töä sen sijaan, että oli­si suh­teut­ta­nut uudet tar­tun­nat ja kuo­le­mat asu­kas­lu­kuun, mut­ta näin se menee. Jos epi­de­mia ete­nee häi­riöt­tä, jokai­nen tar­tun­ta syn­nyt­tää tie­tyn mää­rän uusia tar­tun­to­ja ja syn­tyy eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu. Häi­riö­tä voi aiheut­taa, että kat­to tulee vas­taan, kun tar­tu­tet­ta­vat lop­pu­vat kesken.

(Oli­si tie­tys­ti pitä­nyt yrit­tää esti­moi­da R0-luvun kehi­tys­tä, mut­ta sii­hen minul­la ei ole riit­tä­vää dataa. Jos epi­de­mia on eden­nyt häi­riöt­tä kau­nii­na eks­po­nen­ti­aa­li­se­na kas­vu­na, täs­sä ei oli­si mitään eroa. Myös eks­po­nent­ti­funk­tion deri­vaat­ta on eks­po­nent­ti­funk­tio.) Oheui­ses­sa tau­lu­kos­sa on kumu­la­tii­vi­sen mää­rän kas­vu pro­sent­tei­na kah­des­sa vii­kos­sa. Tein las­kel­man vii­me torstaina.

Kuo­le­mat Tar­tun­nat
Tuk­hol­ma 13,32 14,37
muu Ruot­si 20,88 30,99
New York 8,12 6,57
muu USA 19,01 26,04
Lom­bar­dia 4,43 5,21
muu Ita­lia 6,82 3,07

Tämä meni vii­des­sä tapauk­ses­sa kuu­des­ta oikein päin ja vie­lä­pä aika sel­väs­ti. Tuk­hol­mas­sa ja New Yor­kis­sa (osa­val­tio) sekä kuo­le­mien mää­rä että tar­tun­to­jen mää­rä oli kas­va­nut sel­väs­ti  muu­ta maa­ta hitaam­min  Lom­bar­dias­sa tar­tun­to­jen mää­rä on kas­va­nut enem­män kuin muu­al­la Ita­lias­sa. Nämä Lom­bar­dian van­hat tar­tun­ta­mää­rät voi­vat olla kui­ten­kin aivan pos­kel­laan. Tes­teis­tä oli aika­naan kol­man­nes posi­tii­vi­sia eli tes­te­jä teh­tiin todel­la vähän.

Eikö tämä siis osoi­ta, että lau­ma­suo­jaa lähes­ty­tään? Ei todel­la­kaan. Se voi yhtä hyvin osoit­taa, että siel­lä, mis­sä tau­tia on pal­jon liik­keel­lä, ihmi­set ovat käyt­täy­ty­mi­ses­sään varo­vai­sem­pia. Tämä ei siis osoi­ta mitään, mut­ta tätä kehi­tys­tä kan­nat­taa seu­ra­ta. Lisäk­si mää­räyk­set New Yor­kis­sa ovat aivan eri­lai­sia kuin vaik­ka­pa Utahissa.

Saam­me vali­tet­ta­vas­ti koh­ta­lai­sen pian tie­to­ja lau­ma­suo­jas­ta. Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa epi­de­mia roi­hu­aa täy­sil­lä, eivät­kä nuo yhteis­kun­nat pys­ty sitä pysäyttämään.

Hin­taa pitäi­si alentaa

Yhteis­kun­nan osit­tais­ta sul­kua jat­ke­taan siis kun­nes roko­te saa­daan. Se voi kes­tää todel­la kau­an, vaik­ka eri­lai­set myyn­ti­mie­het lupaa­vat­kin nopei­ta tuloksia.

Yhteis­kun­taa pitäi­si osa­ta ava­ta niin, että hyö­dyt­tö­mät rajoi­tuk­set pois­tet­tai­siin. Pitäi­si kes­kit­tyä kus­tan­nus­te­hok­kai­siin rajoi­tuk­siin ja pois­taa kus­tan­nus­te­hot­to­mat, kun­han kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­sa ote­taan huo­mioon myös kaik­ki­nai­nen hait­ta ja har­mi, ei vain rahaa.

Täs­tä kus­ta­nus­te­hok­ku­des­ta teen ehkä jos­sain vai­hees­sa oman pos­tauk­sen. Sii­tä tie­de­tään aika vähän, mut­ta jotain kui­ten­kin. Lai­tan tähän vain yhden asian, joka minua ihme­tyt­tää suu­res­ti. Se kos­kee jumalanpalveluksia.

Tie­däm­me, että eri puo­lil­la maa­il­maa epi­de­mia on levin­nyt voi­mak­kaas­ti uskon­nol­li­sis­sa tilai­suuk­sis­sa. On pal­jon näyt­töä sii­tä, että huu­ta­mi­nen, hur­raa­mi­nen ja lau­la­mi­nen levit­tää tau­tia. Tähän on ilmi­sel­vät syyt, joi­ta täl­lä blo­gil­la on aiem­min käsitelty.

Juma­lan­pal­ve­luk­sis­sa vei­sa­taan vir­siä. Osal­lis­tu­jat pai­not­tu­vat suu­res­ti ris­ki­ryh­miin, joten tämän ris­kin mer­ki­tys ei ole vähäinen.

Hel­sin­gin Sano­mis­ta luin, että Sak­sas­sa juma­lan­pal­ve­luk­sis­sa ei saa koro­na-aika­na vei­sa­ta virsiä.

 

= = = =

Vähän näi­den kir­joi­tus­ten luon­tees­ta. Laa­din ensim­mäi­set kir­joi­tuk­se­ni, kos­ka jul­ki­suu­des­sa ole­va kes­kus­te­lu sisäl­si mie­les­tä­ni sel­viä aja­tus­vir­hei­tä. Toi­mit­ta­ja­kou­lus­sa ei ilmei­ses­ti ope­te­ta eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun ominaisuuksia.

Sen jäl­keen ole saa­nut todel­la pal­jon kor­kea­ta­soi­sia vies­te­jä, jois­sa on vin­kat­tu maa­il­mal­la jul­kais­tui­hin tut­ki­muk­siin. Osa niis­tä on tul­lut kom­ment­tei­na blo­gil­le, mut­ta huo­mat­ta­va mää­rä säh­kö­pos­ti­vies­tei­nä. Olen näh­nyt hyväk­si levit­tää nii­den välit­tä­miä tie­to­ja. Nimiin en vetoa, kos­ka en ole pyy­tä­nyt sii­hen lupaa.

On myös sanot­ta­va, että kai­kes­sa kar­meu­des­saan tämä epi­de­mia on enti­sen tilas­to­tie­tei­li­jän sil­mis­sä kieh­to­va ongelma.

On myös sanot­ta­va, että suu­ri luki­ja­mää­rä – näi­tä pos­tauk­sia on luet­tu yhteen­sä yli puo­li mil­joo­naa ker­taa – on roh­kais­sut kirjoittamaan.

Moni on irvi­nyt, että olen muut­ta­nut kan­taa­ni mon­ta ker­taa. Aion teh­dä näin jat­kos­sa­kin aina, kun uudet tie­dot anta­vat sii­hen aihet­ta. Enem­män kuin julis­taa var­min­ta totuut­ta – sii­hen viral­li­set tahot ovat par­hai­ta – haluan käsi­tel­lä pan­de­mi­aan liit­ty­viä epä­var­muuk­sia. Niin teen täs­sä­kin postauksessa.

Moni on myös pahoit­ta­nut mie­len­sä näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta. Tähän minul­la ei ole kuin yksi neu­vo: ei kan­na­ta lukea, jos se tuot­taa pahan mielen. .

Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia

En tie­dä, ymmär­tä­vät­kö kaik­ki, kuin­ka huo­no uuti­nen oli Espan­jan SARS-CoV‑2 ‑viruk­sen vas­ta-aine­tes­tin tulos. Sen mukaan espan­ja­lai­sis­ta tau­din oli sai­ras­ta­nut vas­ta 5 pro­sent­tia. Luku on vain vähän yli kah­dek­san ker­taa suu­rem­pi kun todet­tu­jen tar­tun­to­jen mää­rä. ”Vain”, kos­ka on ole­tet­tu, että lie­vä­oi­rei­sia tai muu­ten vain tes­taa­mat­to­mia on 15 – 30 ker­taa niin pal­jon kuin var­men­net­tu­ja tapauk­sia.  Madri­dis­sa­kin posi­tii­vi­sia vas­ta-aine­tes­ti­tu­lok­sia oli vain 11,3 %.

Mik­si tämä tie­to on niin surullinen?

Se osoit­taa, että tau­ti on tap­pa­vam­pi kuin on luul­tu tähän asti ja että sitä sai­ras­te­taan pit­kään – niin pit­kään, että jos­kus saa­daan roko­te, jos saadaan.

Jos tätä tulos­ta ei saa­da hor­ju­te­tuk­si, minä esi­mer­kik­si jou­dun nos­ta­maan arvio­ni tau­din tap­pa­vuu­des­ta nel­jäs­tä pro­mil­les­ta liki prosenttiin

Täs­tä voi tul­la meil­le pysy­vä seu­ra­lai­nen. On nimit­täin esi­tet­ty var­tee­no­tet­ta­via epäi­ly­jä, syn­tyy­kö tau­tia vas­taan pit­kä­ai­kais­ta immu­ni­teet­tia. Jos sitä ei syn­ny sai­ras­ta­mal­la, ei sitä syn­ny rokot­ta­mal­la­kaan, kos­ka rokot­ta­mi­nen käyt­tää samaa vas­ta-aine­reak­tio­ta kuin sai­ras­ta­mi­nen. Jos virus muun­tau­tuu niin, että se voi pala­ta uudes­taan ja sai­ras­tut­taa nii­tä­kin, jot­ka ovat tau­din jo sai­ras­ta­neet, se pys­tyy sai­ras­tut­ta­maan myös ne, jot­ka ovat saa­neet rokot­teen sitä van­haa muo­toa vastaan.

Espan­jan tulok­siin liit­tyy kui­ten­kin muu­ta­ma outo luku, jot­ka kie­li­vät (ehkä) sii­tä, että vas­ta-aine­tes­ti aiheut­taa vää­riä nega­tii­vi­sia tuloksia.

Nii­den kes­kuu­des­sa, joil­la on havait­tu tar­tun­ta PCR-tes­til­lä (joka sekin tuot­taa run­saas­ti vää­riä nega­tii­vi­sia) vas­ta-aine­tes­ti oli kui­ten­kin nega­tii­vi­nen 17 pro­sen­til­la tapauksista.

Yhte­nä COVID-19:n oireis­ta on pidet­ty maku- ja hajuais­tin menet­tä­mis­tä. Näyt­täi­si ole­van liik­keel­lä toi­nen­kin samo­ja oirei­ta aiheut­ta­va tau­ti, kos­ka täs­sä jou­kos­sa vas­ta-aine­tes­ti oli posi­tii­vi­nen vain 43,3 pro­sen­til­la tutkituista.

Kum­mal­li­sin on kui­ten­kin ikä­ja­kau­ma. Sen mukaan tau­din sai­ras­ta­neis­sa on ikään­ty­nei­tä pal­jon enem­män kuin nuo­ria. Voi­si kuvi­tel­la, että nuo­ret aikui­set elä­vät sosi­aa­li­ses­ti vilk­kaam­paa elä­mää kuin 70-vuo­ti­aat, Jokin seli­tys tähän outoon ikä­riip­pu­vuu­teen on oltava.

1. Vaik­ka nuo­ril­la on enem­män kon­tak­te­ja, ikään­ty­neil­lä on enem­män sel­lai­sia kon­tak­te­ja, jot­ka saa­vat aikaan tar­tun­nan. Me tie­däm­me aivan vähän sii­tä, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa virus tart­tuu, joten en pys­ty kom­men­toi­maan tätä mah­dol­li­suut­ta enempää.

2. Nuo­ril­la ja tau­din lie­vä­nä sai­ras­ta­neil­la syn­tyy vas­ta-ainei­ta niin vähän, ettei tes­ti huo­maa nii­tä. Pie­ni­kin mää­rä vas­ta-ainei­ta saa kui­ten­kin aikaan vas­tus­tus­ky­vyn, kos­ka eli­mis­tö muo­dos­taa vas­ta-ainei­ta lisää, kun niil­le on tar­vet­ta ja resep­ti on muistissa.

Blo­gi­ni kom­men­toi­jat ovat opet­ta­neet minul­le, että ihmi­sel­lä on itse asias­sa kak­si immuu­ni­puo­lus­tus­me­ka­nis­mia (erään kom­men­toi­jan mukaan kol­me)  jois­ta T‑solut saat­ta­vat tuho­ta viruk­sen ilman, että syn­tyy tes­tis­sä näky­viä vas­ta-ainei­ta. Ilmei­ses­ti täl­lä­kin puo­lus­tus­jär­jes­tel­mäl­lä on kui­ten­kin muis­ti, joten viruk­sen ei kan­na­ta yrit­tää tois­ta ker­taa ihan heti uudes­taan. Näin aina­kin jot­kut kom­men­toi­jis­ta ovat sanoneet.

3. Nuo­ril­la ja lap­sil­la on enem­män koke­mus­ta muis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta ja tämä antaa joil­le­kin suo­jan COV-19:ää vas­taan. Tähän mah­dol­li­suu­teen tör­mää aika usein. Jos täs­tä on kyse, se muut­taa tämän huo­non uuti­sen hyväk­si. Tau­ti ei ole levin­nyt niin laa­jal­le kuin on luul­tu, kos­ka monel­la on jo immu­ni­teet­ti. Tosin tau­din tap­pa­vuu­teen se ei vai­ku­ta mitään hen­ki­lö­ta­sol­la, mut­ta väes­tö­ta­sol­la tie­tys­ti vai­kut­taa, kos­ka pie­nem­pi mää­rä ihmi­siä voi tau­din saa­da. Esi­mer­kik­si nimi­merk­ki Olli S kir­joit­ti täs­tä tänään:

 

Olli S sanoo:

17.5.2020 14:54 Muok­kaa

Joi­ta­kin tut­ki­muk­sia, jot­ka viit­taa­vat mui­hin koro­na­vi­ruk­siin perus­tu­vaan ris­ti-immu­ni­teet­tiin SARS-kak­kos­ta vastaan:

https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(20)30610–3

                               Täs­sä vie­lä toi­nen

Hyviä uuti­sia, jos totta!

 

Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aikoja!

 

Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja

Olem­me viik­ko vii­kol­ta vii­saam­pia koro­nas­ta. Minun näke­myk­se­ni ei ole muut­tu­nut kuu­kau­des­sa yhtään opti­mis­ti­sem­mak­si. Meil­lä on yhä vain huo­no­ja ja vie­lä huo­nom­pia vaihtoehtoja.

Kuu­kausi sit­ten en usko­nut, että tau­ti on yli­pään­sä mah­dol­lis­ta pai­naa sääs­tö­lie­kil­le. Nykyi­set rajoi­tus­toi­met ja ihmis­ten muut­tu­mi­nen pelok­kaam­mik­si on ollut pal­jon tehok­kaam­paa kuin luu­lin. Nyt on mah­dol­lis­ta pity­ää virus sääs­tö­lie­kil­lä sii­hen saak­ka, että roko­te on saa­ta­vil­la, mut­ta se ei tule ole­maan help­poa eikä se tapah­du nopeasti.

Tähän liit­tyy suu­ri epä­var­muus. On väit­tei­tä, että roko­te sai­si myyn­ti­lu­van jo tam­mi­kuus­sa. Sen ver­ran tot­tu­nut olen kuun­te­le­maan eri­lais­ten start up ‑poru­koi­den myyn­ti­pu­hei­ta, että suh­tau­dun näi­hin­kin tie­toi­hin vähän epäil­len, mut­ta on mah­dol­lis­ta, että epi­de­mia talt­tui­si rokot­teen ansios­ta jo vuo­den kulut­tua. Tähän ei kui­ten­kaan voi luot­taa.  Voi myös käy­dä niin­kin, että roko­tet­ta ei tule lain­kaan. Yhteen­kään koro­na­vi­ruk­seen ei tie­tääk­se­ni ole rokotetta. 

Viruk­sen ”tukah­dut­ta­mi­sel­la” ei pääs­tä nor­maa­liin elämään

Haa­ve, että tuti voi­daan tukah­dut­taa ja sen jäl­keen pala­ta nor­maa­liin elä­mään on minun sil­mis­sä­ni yhä pelk­kää haa­ve-ajat­te­lua. Tar­tut­ta­vuus­lu­ku on pidet­tä­vä alle yhden, tai tau­ti alkaa taas levi­tä eksponentiaalisesti.

Yksi­lö­ta­sol­la on loo­gis­ta alkaa käyt­täy­tyä roh­keam­min, jos tar­tun­to­ja on liik­keel­lä vähän. Ris­ki saa­da tar­tun­ta vaik­ka ravin­to­las­sa on pie­ni, mut­ta viruk­sen kan­nal­ta kat­sot­tu­na viruk­sen leviä­mi­nen ei ole kiin­ni sii­tä, pal­jon­ko viruk­sia on liik­keel­lä, vaan kuin­ka help­poa sen on levi­tä. Jos siis ihmi­set vaa­ran vähen­net­tyä muut­ta­vat käyt­täy­ty­mis­tään nor­maa­lik­si, koh­ta ollaan taas epi­de­mian nopean leviä­mi­sen vai­hees­sa ja koko jut­tu aloi­te­taan alus­ta. Eks­po­nent­ti­funk­tiol­la on vei­kei­tä ominaisuuksia.

Niin­pä täs­sä men­nään vuo­den 2021 lop­puun saak­ka tiuk­ko­jen rajoi­tus­toi­mien val­li­tes­sa. Ehkä sit­ten on käy­tös­sä roko­te tai sit­ten ei ole.

Mei­dän pitää siis pitää tar­tut­ta­vuus­lu­ku alle yhden. Jos tuk­hol­ma­lai­sis­ta 20 % on sai­ras­tu­nut, heil­le riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.

Tämä tar­tut­ta­vuus­ker­roin tai­taa kui­ten­kin antaa asias­ta huo­non kuvan. Kes­ki­mää­rin virus on huo­no tart­tu­maan, mut­ta näyt­tää ole­van tilan­tei­ta, jois­sa se taas tart­tuu todel­la rie­hak­kaas­ti. Olen miel­ty­nyt omaan teo­ri­aa­ni, että lau­la­mi­nen ja huu­ta­mi­nen (urhei­lu­kat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.

Juma­lan­pal­ve­luk­sia ja klas­si­sen musii­kin kon­sert­te­ja ei tul­la näke­mään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pai­not­tu­vat ris­ki­ryh­mään ja juma­lan­pal­ve­luk­sis­sa vei­sa­taan vie­lä virsiä.

Suu­rin epä­var­muus tar­tun­to­jen määristä

Vaik­ka tar­tun­ta­ti­las­tot ovat ole­vi­naan tark­ko­ja, val­tai­sa epä­tie­to­pi­suus liit­tyy sii­hen, kuin­ka moni on tau­din sai­ras­tu­nut ja kuin­ka moni on sai­ras­tut­tu­aan tul­lut sil­le immuu­nik­si. Jos vain toden­ne­tut tapauk­set oli­si­vat havai­tut 4 311 795 tapaus­ta eikä mui­ta oli­si, tau­din tap­pa­vuus oli­si Ita­lias­sa yli 15 %, mut­ta Sin­ga­po­res­sa vain pro­mil­le ja Islan­nis­sa­kin vain vii­si pro­mil­lea. Kaik­ki riip­puu sii­tä, pal­jon­ko on lie­viä, havait­se­mat­to­mia tapauk­sia. Jot­kut väit­tä­vät nii­tä ole­van kol­me­kym­men­ker­tai­nen mää­rä ja joi­den­kin mukaan kor­kein­taan toi­nen moko­ma. Arvioin kuu­kausi sit­ten, että tau­din tap­pa­vuus on nel­jä pro­mil­lea enkä ole tätä arvio­ta­ni muut­ta­nut, mut­ta on sanot­ta­va, että olen tul­lut sii­tä koko ajan epävarmemmaksi.

Vas­ta-aine­tes­tit tuot­ta­vat häm­men­tä­viä tulok­sia. Hal­vat vas­ta-aine­tes­tit tuot­ta­vat vää­riä posi­tii­vi­sia, mut­ta myös vää­riä nega­tii­vi­sia. THL:n var­mis­tuk­seen käyt­tä­mä neut­ra­li­soin­ti­tes­ti ei tuo­ta vää­riä posi­tii­vi­sia, mut­ta tuot­taa­ko se vää­riä nega­tii­vi­sia? On lie­vän muo­don sai­ras­ta­neel­la veres­sään niin pal­jon vas­ta-ainei­ta, että se riit­tää neut­ra­li­soi­maan viruk­sen? Oli miten oli, Suo­mes­sa, jopa Hel­sin­gis­sä, tau­ti on levin­nyt niin vähän, ettei sil­lä ole väes­tö­ta­sol­la mer­ki­tys­tä. Tuk­hol­ma on mie­len­kiin­toi­sem­pi tapaus.

Hoi­va­ko­tien asuk­kai­den eristäminen

Hoi­va­ko­tien osal­ta on pak­ko har­ki­ta uudes­taan. Nii­den asuk­kaat elä­vät siel­lä elä­män­sä kak­si vii­meis­tä vuot­ta. Jos tau­ti pää­see leviä­mään nii­hin, noin joka kol­mas kuo­lee. Se puol­taa eris­tä­mis­tä, mut­ta erist6äminen mer­kit­see, että val­ta osa nykyi­sis­tä asuk­kais­ta ei tule enää kos­kaan tapaa­maan omai­si­aan. Hyvä­kun­toi­nen voi kes­kus­tel­la omais­ten­sa kans­sa puhe­li­mel­la ja vil­ku­tel­la ikku­nan takaa, mut­ta jos­sain vai­hees­sa kädes­tä pitä­mi­nen ja kos­ket­ta­mi­nen on ainoa tapa saa­da kon­tak­ti; täs­tä minul­la on hen­ki­lö­koh­tais­ta koke­mus­ta. Onko yksi­se­lit­tei­ses­ti hyvä aja­tus eris­tää hei­dät omai­sis­taan kuo­le­maan­sa asti vain, jot­ta kuo­le­maa voi­daan pit­kit­tää? Sai­si­ko van­hus itse vali­ta – tai jos ei sii­hen enää pys­ty, omai­set? Sil­loin samaan yksik­köön pitäi­si lait­taa tie­tys­ti samoin valinneita.

Kesä­tau­ko?

Yksi ske­naa­rio on, että virus menee kesä­tauol­le, kuten muut­kin koro­na­vi­ruk­set teke­vät – tai siis siir­tyy ete­läi­sen pal­lon­puo­lis­kon mur­heek­si.  Jos näin on, kesä­ta­pah­tu­mat kiel­let­tiin turhaan.

Jos­kus mar­ras­kuus­sa se tulee sii­nä tapauk­ses­sa takai­sin. Suo­mi, joka on pääs­syt pan­de­mias­ta todel­la vähäl­lä, on sil­loin otol­li­sis­ta maa­pe­rää viruk­sel­la. Vaik­ka olem­me ehkä voi­neet vähän höl­lä­tä alkusyk­sys­tä, rajoi­tuk­set tule­vat uudes­taan voimaan.

Jos kesä ei kar­ko­ta virus­ta, ennus­tan että epi­de­mia saa vähän vauh­tia. Ei sik­si, että kou­lut avat­tiin vaan kos­ka ihmis­ten pelok­kuus on vähen­ty­nyt. Met­ros­sa­kaan ei enää saa­nut omaa vau­nua. Pal­jon enem­män on ihmi­siä liik­keel­lä ja enem­män näkee ihmi­siä monen hen­gen jouk­koi­na. On myös enem­män kasvomaskeja.

Palaa­ko virus muuntuneena?

Muut koro­na­vi­ruk­set muun­tu­vat koko ajan ja vält­tä­vät näin immu­ni­tee­tin. Näh­tä­väk­si jää, tekee­kä SARSCOV2 myös näin. Sil­loin se saat­taa sai­ras­tut­taa uudes­taan (jos­kin toden­nä­köi­ses­ti lie­vem­min) tai­din jo sai­ras­ta­nei­ta. Sil­loin myös rokot­teen val­mis­ta­mi­nen vai­keu­tuu. Roko­te saat­taa olla jo van­hen­tu­nut, kun se on saa­nut myyntiluvan.

Toden­nä­köi­ses­ti muun­tues­saan virus muut­tuu vähem­män tap­pa­vak­si, mut­ta var­muut­ta täs­tä ei ole. Virus menes­tyy parem­min, jos se ei tapa isän­tään­sä vaan pääs­tää tämän levit­tä­mään tau­tia. Tämä SARS-Cov2 on sikä­li ikä­vä, että se on lie­vä­oi­rei­nen vii­kon, jol­loin isän­tä ehtii tar­tut­taa mui­ta, ja kaa­taa tämän sän­kyyn vas­ta seu­raa­val­la viikolla.

Jos virus on kova muun­tu­maan, mut­ta pysyy yhtä vaa­ral­li­se­na ikäih­mi­sil­le, sii­tä tulee vaki­tui­nen seu­ra­lai­sem­me ja tulem­me näke­mään elin­ajan odot­teen jyr­kän las­kun jon­ne­kin 1970-luvun tasolle.

Talou­del­li­nen hin­ta on järkyttävä

Epi­de­mia ja sen aiheut­ta­mat rajoi­tuk­set mak­sa­vat noin 1,2 mil­jar­dia euroa vii­kos­sa. Sii­tä ei pää­se eroon, vaik­ka pois­tai­si kaik­ki rajoi­tuk­set. Kukaan ei ole kiel­tä­nyt ketään mene­mäs­tä ostok­sil­le Stoc­kal­le, mut­ta niin vain on siel­lä todel­la väl­jää. (Nyt saa hyvää pal­ve­lua, voin suo­si­tel­la!) Suo­men vien­ti sak­kaa joka tapauk­ses­sa. Koko Var­si­nais-Suo­mi voi jou­tua vai­keuk­siin, kos­ka lois­to­ris­tei­li­jöi­tä ei tai­de­ta tila­ta enää täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä. Jos sak­sa­lai­set jou­tu­vat lak­kaut­ta­maan yhden auto­teh­taan kysyn­nän heik­ke­ne­mi­sen vuo­si, eivät ne sitä Sak­sas­ta lakkauta.

Ris­te­li­jöis­tä voi muu­ten tul­la Finn­ve­ral­le todel­la iso lasku.

Jos tämä mak­saa jat­kos­sa­kin kan­san­ta­lou­del­le 1,2 mil­jar­dia euroa vii­kos­sa, vuo­den 2021 lop­puun men­nes­sä las­kua on tul­lut 90 mil­jar­dia. Kan­san­ta­lous on aivan kural­la eikä hyvin­voin­ti­val­tios­ta ole jäl­jel­lä mitään. Edes­sä on aivan jär­kyt­tä­vä meno­jen ja etuuk­sien kar­sin­ta. Ysi­kään talous­työ­ryh­mä ei ole uskal­ta­nut las­kea, mitä vuo­den 2021 lop­puun saak­ka jat­ku­va epi­de­mia tulee mak­sa­maan. Vih­riä­län työ­ryh­mä­kin peh­moi­li ja puhui muu­ta­man mil­jar­din euron kipupaketista.

Jokais­ta suo­ma­lais­ta koh­den las­ku oli­si 16 000 euroa ja jokais­ta tulon­saa­jaa koh­den 36 000 euroa.

Veik­kaan, että tämä rahoi­te­taan niin kuin sodat­kin, sete­li­pai­nol­la ja inflaa­tiol­la. Sak­san perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­mel­le vain pitäi­si teh­dä sitä ennen jotain.

Tie­tys­ti tuo­ta 1,2 mil­jar­dia voi­daan pie­nen­tää pois­ta­mal­la tur­hia mut­ta kal­lii­ta rajoi­tuk­sia ja kehit­tä­mäl­lä tehok­kaam­pia. Kou­lut onnek­si avau­tu­vat torstaina.

Oli­si talou­del­li­ses­ti todel­la arvo­kas­ta tie­tää, mil­lai­sis­sa olois­sa virus tart­tuu ja mil­lai­sis­sa ei tar­tu. Kun Hel­sin­gis­sä­kin on kym­me­niä tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­jit­tä­jiä, toi­voi­sin, että nämä kerää­vät tie­toa myös tar­tun­ta­ti­lan­teis­ta. Aina­kaan ruo­ka­kaup­po­jen työn­te­ki­jät eivät näy­tä ole­van suu­res­sa ris­kis­sä. Tus­kin sil­loin myös­kään asiak­kaat ovat.

Mitä tehok­kaam­min pys­ty­tään uudet tar­tun­nat jäl­jit­tä­mään, sitä vähem­män tar­vi­taan mui­ta rajoi­tus­toi­mia. Jos tar­tun­to­ja on päi­väs­sä 20, jäl­jit­tä­mi­nen on toki hel­pom­paa kuin jos nii­tä oli­si 500.

Jot­ka halua­vat ottaa mal­lia Ete­lä-Koreas­ta ymmär­tä­vät kai, että kän­ny­kän jäl­ji­tys­so­vel­luk­sen pitää olla yhtä ihmi­soi­keus­vas­tai­nen, jot­ta se oli­si yhtä tehokas.

Suo­meen suun­ni­tel­tu peh­mo­mal­li on tehol­taan mur­to-osa korea­lai­ses­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toi­sel­la on sel­lai­nen. (Se myös syö akkua) Sil­loin se rekis­te­röi vain joka nel­jän­nen koh­taa­mi­sen. Ano­nyy­mi­syys tar­koit­taa, ettei lait­teen rakis­te­röi­ty­nei­tä voi­dan alis­taa karan­tee­nil­le. Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo koh­taa­mi­nen tapah­tui (ei sijain­ti­tie­to­ja) ei voi­da myös­kään löy­tää tar­tut­ta­mis­ti­lan­tei­ta.  Sik­si en tämän vem­pai­men tehoon oikein osaa luot­taa. Käsi­pe­lik­si se menee ja sii­nä on rajoitteensa.

Ete­lä-Koreas­sa se kyl­lä toi­mii, mut­ta sil­lä in hin­tan­sa. Nyt siel­lä on tuhat ihmis­tä alits­tu­nut homo­baa­ris­sa. Viran­omai­set otta­vat hei­hin kaik­kiin “dis­kree­tis­ti” yhteyt­tä. Työ­nan­ta­jal­le ei ker­ro­ta, että Kim altis­tui homo­baa­ris­sa. Ker­ro­taan vain se, että Kim ei tule kah­teen viik­koon töi­hin. Kaik­ki tie­tä­vät, mis­sä se suu­ri altis­tu­mi­nen tapah­tui. Ei tee hyvää työ­ural­le Etelä-Koreassa.

= = =

Olen lisän­nyt 13.5. kur­sii­vil­la lisä­tyt teks­tit huo­mat­tua­ni, että ne oli­vat jää­neet pois suun­nit­te­le­mas­ta­ni tekstistä.

 

Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä miel­tä, että eet­ti­set valin­nat kuu­lu­vat tun­ne-elä­män pii­riin eikä nii­tä sik­si pidä pun­ta­roi­da logii­kan sään­tö­jen tai mate­ma­tii­kan kei­noin, sinun ei kan­na­ta pahoit­taa miel­tä­si luke­mal­la pidemmälle.

Hel­sin­gin sano­mis­sa oli tänään pit­kä artik­ke­li sii­tä, että Paul Lill­ran­kin mukaan tor­jum­me Cov-19 ‑kuo­le­mia aivan suh­teet­to­mil­la talou­del­li­sil­la uhrauk­sil­la. Täs­tä samas­ta asias­ta minä­kin olen kir­joit­ta­nut (Koro­na­po­li­tii­kan kus­tan­nus­te­hok­kuus).

Lill­rank käyt­tää samaa esi­merk­kiä kuin minä­kin sii­tä, että emme muu­al­la yhteis­kun­nas­sa tor­ju kuo­le­mia hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pää­si­sim­me eroon jok­seen­kin kai­kis­ta lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta mää­rää­mäl­lä koko maa­han kat­to­no­peu­den 30 km/h, mut­ta emme näin tee. Uhraam­me siis tie­toi­ses­ti 200 ihmis­hen­keä joka vuosi.

Mut­ta onko laa­tu­pai­no­tet­tu elin­vuo­si oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaik­kien kuo­le­mien, nuor­ten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sai­rai­den, kuo­le­man vält­tä­mi­nen yhtä arvo­kas asia?

Nuo­ren ja van­han kuolema

Jokai­nen kuo­le­ma tar­koit­taa vain kuo­le­man aikais­tu­mis­ta, kos­ka mikään ei ole niin var­maa kuin se, että me kaik­ki kuo­lem­me jos­kus. Jos kuo­le­maa aikais­tuu, onko siis sama­nar­vois­ta, aikais­tuu­ko se pal­jon vai vähän? Jos sai­sit päät­tää, kuo­lee­ko lap­se­si 20-vuo­ti­aa­na vai 75 vuo­ti­aa­na, onko se sinus­ta sama, jos hän kui­ten­kin kuo­lee ennen­ai­kai­ses­ti, siis ennen kuin kuo­lee ”van­huu­teen”?

Pää­dym­me todel­la kum­mal­li­siin joh­to­pää­tök­siin, jos ole­tam­me, että on saman teke­vää, min­kä ikäi­se­nä ihmi­nen kuo­lee, jos hän kui­ten­kin jos­kus kuolee.

Kyl­lä auton alle kuo­le­mi­nen 95-vuo­ti­aa­na on pie­nem­pi mene­tys kuin auton alle kuo­le­mi­nen 18-vuotiaana.

Elä­mä ter­vee­nä tai sairaana

Onko elä­mä ter­vee­nä arvok­kaam­pi asia kuin elä­mä sairaana?

Ajat­te­le taas omal­ta koh­dal­ta­si. Saat 70-vuo­ti­aa­na tau­din, joka on paran­net­ta­vis­sa 10 000€ mak­sa­val­la operaatiolla.(lonkkaleikkaus nyt esi­mer­kik­si)  Paran­ta­mat­to­ma­na se ei sinua tapa, mut­ta kaa­taa sinut lop­puiäk­se­si sän­kyyn. Kan­nat­taa­ko sitä paran­taa vai oli­si­ko se ter­vey­den­huol­lon rahan haas­kaa­mis­ta, kos­ka elä­mä ter­vee­nä ja sai­raa­na on samanarvoista?

Suu­ri osa ter­vey­den­huol­los­ta aut­taa ihmi­siä vai­vois­sa, jot­ka eivät tapa, mut­ta teke­vät elä­mäs­tä ikä­vää. Onko tämä kaik­ki siis turhaa?

Koko ter­vey­den­huol­to pitää arvioi­da uudes­taan, jos elä­mä sai­raa­na ja ter­vee­nä on samanarvoista.

Minä aina­kin toi­von, että voin elää jäl­jel­lä ole­vat vuo­te­ni reip­paa­na ja ter­vee­nä. Uskon kuu­lu­va­ni täs­sä asias­sa enemmistöön.

Minä koro­na kuo­le­man vält­tä­mi­nen maksaa?

Lill­rank las­kee koro­na­po­li­tii­kan kus­tan­nuk­set vähän samal­la taval­la kuin minä yllä mai­ni­tus­sa pos­tauk­ses­sa­ni. Minä las­kin sen BKT:n las­ku­na, ja Lill­rank val­tion vel­kaan­tu­mi­se­na. Sik­si minä sain vie­lä isom­man hin­nan kuin Lill­rank, kos­ka val­tion ohel­la täs­sä köyh­ty­vät kun­nat, yri­tyk­set ja ennen kaik­kea yksi­tyi­set kansalaiset.

Se on kui­ten­kin vää­rin las­ket­tu. Tämä minun täy­tyy nyt myön­tää. Vaik­ka emme oli­si teh­neet mitään rajoi­tuk­sia, talou­del­li­sel­ta iskul­ta emme oli­si vält­ty­neet. Ei Suo­men hal­li­tus ole kiel­tä­nyt Turun telak­kaa raken­ta­mas­ta lois­to­ris­tei­li­jöi­tä, mut­ta sil­ti piti 400 hen­keä irti­sa­noa (eikä se sii­hen lopu). Kukaan ei ole kiel­tä­nyt käy­mäs­tä ostok­sil­la Stoc­kal­la, mut­ta niin vain on tava­ra­ta­lo tyhjä.