_

Mitä ajattelen tänään koronasta

Tilanne on muuttunut melkoisesti siitä, kun maaliskuussa aloin kirjoittaa näitä koronakirjoituksia. Tiedämme nyt paljon enemmän, mutta ymmärrämme samalla, että on todella paljon, mitä emme tiedä. Tulevaisuus on yhä todella epäselvä.

Kuusi viikkoa sitten kirjoitin, että en tiedä, kumpi on valinnut viisaammin, Suomi vai Ruotsi. Voi olla, että kun tilinpäätöstä tehdään kahden vuoden päästä, Suomessa ja Ruotsissa on tautiin lopulta kuollut suhteessa yhtä paljon, mutta Ruotsin talous on paremmassa kunnossa.

Alkaa vahvasti näyttää siltä, että Ruotsissa on veikattu väärää hevosta. Tie laumaimmuniteettiin on paljon luultua tuskallisempi. Ruotsin talous ei höllästä koronapolitiikasta huolimatta ole selvinnyt juuri sen paremmin, koska muu maailma ei ole omaksunut Ruotsin rentoa linjaa. Tosin loppusaldo lasketaan aikaisintaan vuonna 2022.

Vaikka Suomessa ja Ruotsissa lopulta sairastuisi suhteessa yhtä paljon, Ruotsissa kuolee enemmän kahdesta syystä.

Ensiksikin tautia on opittu nyt hoitamaan paremmin. Ruotsissa on kuoltu tavallaan turhaan, koska moni on ehtinyt kuolla ennen kuin sairautta on opittu hoitamaan.

Toiseksi Ruotsi on epäonnistunut ikäihmisten suojelussa. Siksi siellä on niin paljon kuolonuhreja. Myös Suomessa puolet kuolleista on vanhusten hoivakodeissa. Sen sijaan ikäryhmässä 70-79 vuotta tartuntoja ja kuolleita on muihin maihin verrattuna vähän. Ohje riskiryhmien eristäytymisestä on toiminut hyvin.

Ruotsissa on vähän yli viisikertainen määrä tartuntoja Suomeen nähden mutta lähes 14-kertainen määrä kuolemia. Tartuntojen määrän tilastointi tosin on vähän mitä sattuu.

Olen edelleen inhorealisti siinä, että en usko viruksen nujertamiseen ilman, että laumaimmuniteetti hankitaan joko sairastamalla tai rokottamalla. Siinä olen joutunut tarkistamaan kantaani, että näyttää sittenkin realistiselta elää nykyistä eristäytynyttä elämää niin kauan, että rokote on saatavilla. Se voi tosin kestää kauan.

Puhe tukahduttamisesta tuntui ensin vieraalta termiltä, koska virus ei hengitä. Hyvä vertaus se on sikäli, että huoneistopalon voi tukahduttaa sulkemalla ovet ja ikkunat. Tuli ei sammu vaan jää kytemään. Kun oven avaa, palo alkaa roihuta uudestaan.

Tukahduttaminen toimii, mutta tulee erittäin kalliiksi. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole. Vaikka kaikki kiellot poistettaisiin, käyttäytyminen ei palaisi ennalleen. Pelko näyttää olevan tehokkaampi kuin hallitusten määräämät rajoitukset.

Pidän todennäköisenä, että tartuntojen määrä kääntyy nousuun nyt, kun monia määräyksiä on höllennetty. Se ei ehkä johdu määräyksistä vaan eräänlaisesta vaara ohi -tunteesta. Esimerkiksi kaupoissa ei enää noudateta sellaisia turvavälejä kuin vielä pari viikkoa sitten. Vasta ensi viikolla on edes teoriassa nähtävissä höllennettyjen määräysten vaikutus tartuntoihin. Mikä sitä ennen näkyy, johtuu pelon vähenemisestä.

Päivittäiset tartuntamäärät ovat olleet viime päivinä pienessä nousussa, vaikka höllennykset astuvat voimaan vasta tänään. Jos tartunnat tapahtuisivat satunnaisesti toisistaan riippumatta, päivittäisten tartuntojen määrät olisivat Poisson-jakautuneita. Tämän oletuksen valossa käänne olisi jo tilastollisesti merkitsevä, mutta oletus on väärä. Tartunnat tapahtuvat ryppäinä, mikä tarkoittaa, että päivittäisten tartuntamäärien varianssi on huomattavasti suurempi. Kuten poikani huomautti, viikkovertailua häiritsee helatorstai, jonka vuoksi edellisen viikon tartuntoja on jonkin verran siirtynyt kirjatuiksi päättyneelle viikolle.

Viikon kuluttua tiedämme enemmän.

Oliko monen maan lock down -politiikasta mitään hyötyä?

Useampikin henkilö on postannut minulle tutkimuksen, jonka otsikossa sanotaan raflaavasti, että lock down -politiikasta ei ollut havaittavaa hyötyä. Kuolleisuus kääntyi Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Britanniassa laskuun heti, kun rajoitukset tulivat voimaan, eli siis kolme viikkoa liian aikaisin. Tartunnasta nimittäin menee keskimäärin kolme viikkoa kuolemaan.

Näyttää siltä, että pelkkä tietoisuus vaarasta sai ihmiset varovaiseksi. Suomessa määräykset olivat paljon höllempiä. Kaikki kaupat saivat olla auki, tehtaita ja rakennustyömaita ei suljettu eikä mitään ulkonaliikkumiskieltoja ollut. Silti epidemia kuukahti meillä yhtä tehokkaasti kuin muualla.

Tekivätkö Italia, Espanja, Ranska ja Britannia siis kalliin ylireagoinnin? Samalla tämä tarkoittaa, ettei elämä palaa normaaliksi, vaikka kaikki määräykset poistettaisiin, jos pelko ei poistu.

Ennustin myös, että nuoret kyllästyvät eristäytymiseen erityisesti, koska sairaus ei ole heille kovinkaan vaarallinen. Tätä käsitystä minun ei ole tarvinnut muuttaa.

Vielä yksi epävarmuus. Influenssa ja muut tavanomaiset koronavirukset riehuvat talvisin ja sammuvat kesähelteillä. Nähtäväksi jää tekeekö myös Sars-Cov-2 näin. Tätä vastaan puhuu se, että hyvin se on levinnyt ikuisen kesän Singaporessa ja Ecuadorissa, mutta pian nähdään.

Laumaimmuniteetin tavoittelu henkitoreissaan

Tiedot vasta-ainetutkimuksista kertovat, että COVID-19 on levinnyt paljon luultua vähemmän. Toisin sanoan lieviä ja oireettomia tapauksia on luultua vähemmän. Se tarkoittaa toisaalta, että tavoiteltuun laumaimmuniteettiin on paljon pidempi matka ja että tartunnan saaminen on paljon luultua vaarallisempaa. Peräti noin prosentti väestöstä kuolisi tautiin ennen laumaimmuniteettia. Se ei sinänsä olisi kuolleiden määrinä tai ainakaan menetettyinä elinvuosina enempää kuin paha influenssaepidemia ennen rokotteita, mutta lääketieteen kehityttyä vauraissa länsimaissa ei enää hyväksytä näin suurta kuolleisuutta.

Hongkongilainen tappoi vuonna 1968 maailmassa 700 000 – 1 000 000 ihmistä ja nämä olivat paljon nuorempia kuin koronan tappamat.

Olen saanut paljon viestejä sekä kommentteina tälle blogille että sähköpostiini siitä, ettei tämä olisi tällä taputeltu. Euroopan osalta tällä tiedolla ei ole merkitystä, koska tauti aiotaan pitää tukahtuneena aina rokotteen valmistumiseen saakka, mutta muualla maailmassa, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa asialla on merkitystä, ja varmaan se kiinnostaa ruotsalaisiakin. Esimerkiksi Brasiliassa epidemia on täydessä roihussa, eikä Rion faveloissa ole mahdollisuutta tartunnoilta suojautumiseen. Siellä se näyttää menevän läpi koko yhteiskunnan.

Esitän seuraavassa minulle tullutta postia, joissa kyseenalaistetaan pessimismi laumasuojan suhteen. En ota kantaa itse asiaan, koska se ylittää osaamiseni, mutta välitän tiedot.
Laumaimmuniteetin tavoittelemisen realistisuuden puolesta on väitetty muun muassa, että

1. Aiempi immuniteetti. Voi olla, että osalla väestöä on jo immuniteetti taudille aiempien koronavirusepidemioiden muodossa. Tavallinen nuhakuume voi suojata sen mukaan SARS-Cov-2 -virukselta kokonaan tai ainakin saada aikaan sen, että tauti ilmenee hyvin lievänä. Tämä tarkoittaa, että immuniteettia on paljon mitattua enemmän tai että laumaimmuniteettiin vaadittava tartuntojen määrä on paljon alempi, miten päin asian nyt vain haluaa sanoa. Tähän liittyvät seuraavassa kohdassa mainitut soluvasteet. Se voisi selittää myös sen, miksi nuoret ihmiset sairastuvat tautiin vähemmän, vaikka heillä luulisi olevan enemmän kontakteja. Se voi selittää myös nimimerkki Spottun kommentissa olleen oudon havainnon, jonka mukaan Espanjan terveydenhuoltohenkilökunnan sairastuminen näyttää törmänneen kattoon toukokuun alussa, vaikka sairastuneita oli vasta 21 %.

2. Väärät negatiiviset. Ihmisellä on kaksi immuunipuolustusjärjestelmää, robustimpi T-soluvaste ja vasta-aineita tuottava B-soluvaste. Vasta-aineita ei tarvitse olla immuniteetin syntymiseksi niin paljon, että mikään laboratoriotesti ne havaitsisi, koska järjestelmällä on muisti, joka käynnistää vasta-ainetuotannon nopeasti, jos aihetta ilmenee. Tästä olen tosin saanut ristiriitaista tietoa. Olen saanut myös ristiriitaisia vastauksia kysymykseen, näkyykö sairaus lainkaan vasta-ainetestissä, jos T-soluvaste on nujertanut sen alkuunsa. Nämä molemmat tapaukset, T-soluvaste ja hyvin pieni vasta-ainepitoisuus, voivat aiheuttaa merkittävän määrän vääriä negatiivisia tuloksia vasta-ainetesteissä tai sitten eivät. Minua viisaammat osaavat vastata tähän paremmin.

Minulla on ollut tilaisuus kysyä tätä asiaa varsin huomattavilta asiantuntijoilta. Tulkitsen vastauksia niin, ettei kukaan osaa sanoa asiasta mitään varmaa. Tämä on niin toisenlainen virus, sanotaan.

3. Verkoston avainhenkilöt. Tavanomainen kiinteään tartuttavuuslukuun perustuva matemaattinen malli on tämän vastaväitteen mukaan liian yksinkertainen. Ihmiset muodostavat erilaisia verkostoja, jossa on keskushenkilöitä. Keskushenkilöt ovat paljon kontakteissa verkoston sisällä ja sen ulkopuolella. Useimmat saavat tartuntansa heiltä ja he taas ovat runsaiden kontaktiensa vuoksi herkkiä saamaan tartunnan itse. Niinpä keskushenkilöt ovat pian kaikki sairastuneet ja siihen leviäminen loppuu. Näin muodoin laumaimmuniteettiin riittää paljon vähemmän tartuntoja kuin julkisuudessa usein esitetty 60 %. Tämä on minulle vähän tuntematonta matematiikkaa, vaikka hahmotan idean. Intuitioni sanoo, ettei tuo laumasuojarajaa paljon alemmas laske, mutta intuitiotani ei ole tässä ehkä koulutettu tarpeeksi. Pitäisi simuloida.

Asiassa näyttää olevan paljon epävarmuuksia. Kun teoria ei anna varmoja vastauksia, tilastotieteilijä katsoo tilastoja. Jos katon lähestyminen todella vaikuttaa epidemian kulkuun, sen pitäisi vaikuttaa niin, että epidemia on maiden sisällä hidastunut eniten siellä, missä tartuntoja on suhteessa eniten. Katsoin tilastoistani kolmea tapausta: Tukholma/muu Ruotsi, Lobardia/muu Italia ja New York/muu USA. Valitettavasti minulla ei ole aikasarjoja Helsingistä. Pitäisi varmaan ruinata niitä THL:stä.

Katsoin, miten tartuntojen ja kuolemien määrä on kehittynyt viimeisen kahden viikon aikana. Oikeastaan pitäisi tutkia vain tartuntoja, mutta koska tartuntatilastoja dominoi testauskäytäntöjen muutokset enemmän kun tartuntojen muutokset, tutkin myös kuolleisuutta, vaikka se tieto siis on tavallaan kolme viikkoa vanhaa. Kuolleisuus ei oikeastaan kerro tartuntojen määristä vaan siitä, paljonko vanhusväestöä on saanut tartunnan. Se on aivan eri asia, mikä näkyy erossa Suomen ja Ruotsin kuolleisuudessa..

Mittarina on kuolemien ja tartuntojen kokonaismäärän prosentuaalinen kasvu viimeisen kahden viikon aikana. Joku voi protestoida prosentuaalisen kasvun käyttöä sen sijaan, että olisi suhteuttanut uudet tartunnat ja kuolemat asukaslukuun, mutta näin se menee. Jos epidemia etenee häiriöttä, jokainen tartunta synnyttää tietyn määrän uusia tartuntoja ja syntyy eksponentiaalinen kasvu. Häiriötä voi aiheuttaa, että katto tulee vastaan, kun tartutettavat loppuvat kesken.

(Olisi tietysti pitänyt yrittää estimoida R0-luvun kehitystä, mutta siihen minulla ei ole riittävää dataa. Jos epidemia on edennyt häiriöttä kauniina eksponentiaalisena kasvuna, tässä ei olisi mitään eroa. Myös eksponenttifunktion derivaatta on eksponenttifunktio.) Oheuisessa taulukossa on kumulatiivisen määrän kasvu prosentteina kahdessa viikossa. Tein laskelman viime torstaina.

Kuolemat Tartunnat
Tukholma 13,32 14,37
muu Ruotsi 20,88 30,99
New York 8,12 6,57
muu USA 19,01 26,04
Lombardia 4,43 5,21
muu Italia 6,82 3,07

Tämä meni viidessä tapauksessa kuudesta oikein päin ja vieläpä aika selvästi. Tukholmassa ja New Yorkissa (osavaltio) sekä kuolemien määrä että tartuntojen määrä oli kasvanut selvästi  muuta maata hitaammin  Lombardiassa tartuntojen määrä on kasvanut enemmän kuin muualla Italiassa. Nämä Lombardian vanhat tartuntamäärät voivat olla kuitenkin aivan poskellaan. Testeistä oli aikanaan kolmannes positiivisia eli testejä tehtiin todella vähän.

Eikö tämä siis osoita, että laumasuojaa lähestytään? Ei todellakaan. Se voi yhtä hyvin osoittaa, että siellä, missä tautia on paljon liikkeellä, ihmiset ovat käyttäytymisessään varovaisempia. Tämä ei siis osoita mitään, mutta tätä kehitystä kannattaa seurata. Lisäksi määräykset New Yorkissa ovat aivan erilaisia kuin vaikkapa Utahissa.

Saamme valitettavasti kohtalaisen pian tietoja laumasuojasta. Latinalaisessa Amerikassa epidemia roihuaa täysillä, eivätkä nuo yhteiskunnat pysty sitä pysäyttämään.

Hintaa pitäisi alentaa

Yhteiskunnan osittaista sulkua jatketaan siis kunnes rokote saadaan. Se voi kestää todella kauan, vaikka erilaiset myyntimiehet lupaavatkin nopeita tuloksia.

Yhteiskuntaa pitäisi osata avata niin, että hyödyttömät rajoitukset poistettaisiin. Pitäisi keskittyä kustannustehokkaisiin rajoituksiin ja poistaa kustannustehottomat, kunhan kustannustehokkuudessa otetaan huomioon myös kaikkinainen haitta ja harmi, ei vain rahaa.

Tästä kustanustehokkudesta teen ehkä jossain vaiheessa oman postauksen. Siitä tiedetään aika vähän, mutta jotain kuitenkin. Laitan tähän vain yhden asian, joka minua ihmetyttää suuresti. Se koskee jumalanpalveluksia.

Tiedämme, että eri puolilla maailmaa epidemia on levinnyt voimakkaasti uskonnollisissa tilaisuuksissa. On paljon näyttöä siitä, että huutaminen, hurraaminen ja laulaminen levittää tautia. Tähän on ilmiselvät syyt, joita tällä blogilla on aiemmin käsitelty.

Jumalanpalveluksissa veisataan virsiä. Osallistujat painottuvat suuresti riskiryhmiin, joten tämän riskin merkitys ei ole vähäinen.

Helsingin Sanomista luin, että Saksassa jumalanpalveluksissa ei saa korona-aikana veisata virsiä.

 

= = = =

Vähän näiden kirjoitusten luonteesta. Laadin ensimmäiset kirjoitukseni, koska julkisuudessa oleva keskustelu sisälsi mielestäni selviä ajatusvirheitä. Toimittajakoulussa ei ilmeisesti opeteta eksponentiaalisen kasvun ominaisuuksia.

Sen jälkeen ole saanut todella paljon korkeatasoisia viestejä, joissa on vinkattu maailmalla julkaistuihin tutkimuksiin. Osa niistä on tullut kommentteina blogille, mutta huomattava määrä sähköpostiviesteinä. Olen nähnyt hyväksi levittää niiden välittämiä tietoja. Nimiin en vetoa, koska en ole pyytänyt siihen lupaa.

On myös sanottava, että kaikessa karmeudessaan tämä epidemia on entisen tilastotieteilijän silmissä kiehtova ongelma.

On myös sanottava, että suuri lukijamäärä – näitä postauksia on luettu yhteensä yli puoli miljoonaa kertaa – on rohkaissut kirjoittamaan.

Moni on irvinyt, että olen muuttanut kantaani monta kertaa. Aion tehdä näin jatkossakin aina, kun uudet tiedot antavat siihen aihetta. Enemmän kuin julistaa varminta totuutta – siihen viralliset tahot ovat parhaita – haluan käsitellä pandemiaan liittyviä epävarmuuksia. Niin teen tässäkin postauksessa.

Moni on myös pahoittanut mielensä näistä kirjoituksista. Tähän minulla ei ole kuin yksi neuvo: ei kannata lukea, jos se tuottaa pahan mielen. .

Tagged

119 thoughts on “Mitä ajattelen tänään koronasta

  1. Jutun alkupuolella vielä huomioit lääkehoidon vaikutuksen mutta sitten se unohtui. On myös outoa kutsua ”myyntimiehiksi” niitä asiantuntijoita, jotka rokotteen tavallista nopeampaa kehitys-, testaus- ja jakeluprosessia mahdollisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Korona on arvatenkin yksi loistava esimerkki siitä, että kiveen hakattua totuutta ei ole eikä tule. Perustellusti ja analyyttisesti muodostuneita kantoja ja mielipiteitä joutuu muuttamaan, on se sitten joidenkin mielestä irvailun paikka tai ei.

    Päätöksiä ja arvioita tehdään aina tietyssä ajassa ja paineessa. Toivottavasti kuitenkin mahdollisimman paljon tietoon perustuen, vaikka asiantuntija olisivat erimielisiäkin.

    Pirullisia ongelmia on muitakin, myös hitaasti kehittyviä. Siksi tällainen nopeasti vyöryvä ja nopeaa reagointia vaativa globaali pandemia on oppimisen paikka kaikilla tasoilla, globaalista tasosta myös yksilötasoon.

    Samalla toivoisin, että se lisäisi kykyä kuulla hiljaisia signaaleja ja siirtymistä proaktiivisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Oletko muuttanut kantaasi myös maakuntasulkujen merkityksestä? Kirjoitit mm. 15.4.2020 että ”varsinaiset epidemiologiset perusteet karttaan katsomalla näyttäisivät olevan eristää Pohjois- ja Etelä-Karjala muusta maasta. Aseta tartuntojen määrä/asukas logaritmiasteikolle niin ymmärrät miksi.” Tauti ei kuitenkaan ainakaan tähän mennessä vaikuta juuri levinneen kummassakaan, vaikka niitä ei ole eristetty muusta maasta.

      Yksi yllättävin asia koronan kehityksessä asiantuntija-arvioihin nähden Suomessa on ehkä ollut juuri se, että Uudenmaan sulun jälkeen tauti on levinnyt erityisesti – Uudellamaalla, ja että sulkujen alulla ei tunnu olleen vaikutusta taudin leviämisvauhtiin muussa maassa, eikä sulun lopullakaan. Joistain maakunnista taudin kehitys näyttää siltä, että tauti on tullut ja jokseenkin kadonnut ilman että taudin leviämisen kehitykseen tuntuisi olleen mitään vaikutusta Uudenmaan sulun alulla tai sen lopulla.

      Medioissa ei ole käsitelty Uudenmaan sulun merkitystä jälkikäteen nyt oikein ollenkaan. Kun tehtiin noin valtava yhteiskunnallinen koe, jonka toteuttamiseen valjastettiin 10 % Suomen poliiseistakin, joilta jäi muut tehtävät sitten hoitamatta, luulisi edes joidenkin toimittajien esittävän ääneen kriittisen kysymyksen, että toimiko sulku lopulta ollenkaan niin kuin oli suunniteltu, vai oliko se vain hyödytön ja kallis kokeilu ilman vaikuttavuutta taudin kehitykseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osoittaa suuruutta että uskaltaa tarkistaa näkemyksiään kokemuksen karttuessa. Prognoosit ovat hyödyllisiä, vaikka ne eivät aina osu kohdalleen – saadaanhan joitakin mahdollisuuksia eliminotua. Uskon, että tämäkin kamppailu voitetaan, ja elämä jatkuu hieman erilaisena kuin ennen. Kunnes sitten tulee taas se seuraava epidemia uusine arvoituksellisine piirteineen. Siksi ei saa kääntää katsetta pois ns. isosta kuvasta, että me, ihmiskunta, olemme itse aiheuttaneet tämänkin kriisin. Joka puolestaan on osa paljon suurempaa kriisiä, kiihtyvää luonnon tuhoa ja ilmastonmuutosta. Mutta senhän sinä tiedätkin paremmin kuin useimmat meistä. Paljon enemmän kuin koronaepidemia minua kauhistuttaa hiljainen kevät ilman pölyttäjähyönteisiä. Siinä ollaan katastrofin edessä. Jatka hyvää työtä, Ode.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Covid-19 voi ”ikuisen kesän” paikoissa ollakkin pahempi kuin muualla, koska nuhakuumevirukset ovat kausiluonteisia. Ja jos ne luovat immuniteettia Covid-19:n vastaan, on kylmemmissä maissa matalampi laumasuojavaatimus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Iiro:
      Covid-19 voi ”ikuisen kesän” paikoissa ollakkin pahempi kuin muualla, koska nuhakuumevirukset ovat kausiluonteisia. Ja jos ne luovat immuniteettia Covid-19:n vastaan, on kylmemmissä maissa matalampi laumasuojavaatimus.

      Ikuisen kesän paikoissa on -ainakin kehittyneissä maissa- lähes joka taloudessa koneellinen ilmanvaihto ja jäähdytys. Tällä voi olla merkitystä etenkin, jos virus muuten kuolee uv-säteilyyn tai lämpöön. Noita ilmastontitunneleita kun ei kovin usein eikä hyvin puhdisteta. Ohjeen mukaan suodatin pitäisi vaihtaa 3 kk välein ja tunneli puhdistaa kerran vuodessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Olen ihmetellyt miten ajatellaan saada tauti tukahdutettua paikallisesti (esim. Suomessa) samalla kun jossain muualla sen annetaan roihuta. Jos tauti jää kiertämään vaikkapa latinalaiseen Amerikkaan kausi-influenssan tapaan samalla kun se suomessa kitketään kokonaan pois, eikö leviäminen jatku täälläkin heti kun latinalaisesta Amerikasta alkaa taas liikkua väkeä tänne? Tulee vähän sama tilanne kun aikoinaan Kolumbukseen aikaan eurooppalaisten matkatessa Etelä-Amerikkaan ja heidän tuomien tautien tappaessa hyvän osan Etelä-Amerikan väestöstä, mutta vain toisin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Anonyymi:
      Olen ihmetellyt miten ajatellaan saada tauti tukahdutettua paikallisesti (esim. Suomessa) samalla kun jossain muualla sen annetaan roihuta. Jos tauti jää kiertämään vaikkapa latinalaiseen Amerikkaan kausi-influenssan tapaan samalla kun se suomessa kitketään kokonaan pois, eikö leviäminen jatku täälläkin heti kun latinalaisesta Amerikasta alkaa taas liikkua väkeä tänne? Tulee vähän sama tilanne kun aikoinaan Kolumbukseen aikaan eurooppalaisten matkatessa Etelä-Amerikkaan ja heidän tuomien tautien tappaessa hyvän osan Etelä-Amerikan väestöstä, mutta vain toisin päin.

      Jos kolmannessa maailmassa Koronapandemia jää roihuamaan, teollisuusmaat ja ne maat, joilla on teknologia valvoa kansalaistensa liikkumista tehokkaasti luultavasti rajoittavat huomattavasti liikkumista näihin maihin siihen asti kunnes rokote tms. ratkaisu sairauteen on saatu. Nythän ollaan synnyttämässä kuplia, joissa liikkuminen on vapaata, ja todennäkoisesti nämä kuplat yhtyvät ja kasvavat sitä mukaan kun sairaus on saatu tukahdutettua eri maissa. Toisaalta kuplista voi myös tipahtaa pois, jos sairaus alkaa levitä.

      En itsekään ollut alun perin aivan varma, onko suomalainen vai ruotsalainen ratkaisu lopulta oikea. Nyt näyttää että Suomen omaksuma varovaisuuperiaate on osoittautunut oikeaksi ja Ruotsin ratkaisu voi hyvinkin osoittautua myös kalliimmaksi, koska viruksen tukahduttaneet tai lähes tukahduttaneet maat pääsevät vapauttamaan toimintaansa. Ruotsissa joudutaan kitkuttelemaan epidemian räjähdyksen pelossa edelleen jatkamaan niitä lieviäkin rajoituksia, samaan aikaan kun naapurimaissa elämä pikkuhiljaa normalisoituu. Voi olla että Ruotsikin joutuu valitsemaan lopulta tukahduttamisen tien ja tuhannet kuolleet ovat kuolleet ”turhaan”. Paine lisätä rajoituksia tuntuu Ruotsissa kasvavan viikko viikolta ja kritiikittä hallituksen politiikan hyväksymä mediakin on alkanut kritisoida päättäjiä. Ruotsin taloudelle ja maan ilmapiirille voi olla masentavaa joutua siirtyä kovempien rajoitusten linjaan samaan aikaan kun naapurimaiden kansalaiset nauttivat kesälomistaan ilman vastaavia rajoituksia.

      En suoraan sanoen ymmärrä Hetemäen ja kansan ajatuksia siitä, että toinen aalto on välttämättä tulossa. Pandemian leviämisen mekanismeja tunnetaan huomattavasti paremmin kuin maaliskuussa, ja sairaustapauksia on huomattavasti vähemmän, joten kustannustehokkailla keinoilla pystytään rajoittamaan sairauden leviämistä ilman tarvetta täydellisiin rajoituksiin. Näiden vaikutusta R0-lukuihin ei voida tietää, koska sellaista dataa ei vielä ole olemassa. Pidän hyvinkin mahdollisena, että R0-luku pystytään painamaan alle yhden ilman laajamittaisia rajoituksiakin niin kauan kuin taudin leviämispolut pystytään löytämään. Jo nyt tiedetään että tauti leviää kovin huonosti normaalin suomalaisen sosiaalisen kanssakäymisen puitteissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sigi: Paine lisätä rajoituksia tuntuu Ruotsissa kasvavan viikko viikolta ja kritiikittä hallituksen politiikan hyväksymä mediakin on alkanut kritisoida päättäjiä. Ruotsin taloudelle ja maan ilmapiirille voi olla masentavaa joutua siirtyä kovempien rajoitusten linjaan samaan aikaan kun naapurimaiden kansalaiset nauttivat kesälomistaan ilman vastaavia rajoituksia.

        No, nyt on Ruotsissa päätetty poistaa kotimaan matkustussuositukset 13.6. alkaen eli empiirisesti ei näytä siltä että siellä oltaisiin siirtymässä kovempien rajoitusten linjaan. Luultavasti tämä on joku poliittinen kompromissi koska vielä kuudessa läänissä 21:stä oli havaittu merkittävää päivittäisten tartuntojen lisääntymistä. Seitsemässä läänissä päivittäisten tartuntojen määrä laskee merkittävästi ja kahdeksassa pysyy suunnileen samana (-5%..+5%).

        Uusien tartuntojen painopisteen siirtymiseen Tukholmasta ja sen ympäristöstä Göteborgiin ja sen ympäristöön meni vajaa kolme kuukautta, eli kovin nopeasti ei tauti etene Ruotsinkaan rajoitustasolla.

        Nyt kun Suomessa ja Ruotsissa on käytännössä samanlainen rajoitustaso, herää kysymys miksi epidemia ei syksyllä etenisi Suomeen kuten se on nyt levinnyt vähitellen läpi Ruotsin. Rajat kiinni? Suomalaisittain ennenkuulumattoman tehokkaasti toimiva jäljitysverkosto?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Ainoastaan niistä maista tulee päästää tänne ihmisiä, joissa koronatilanne on kunnossa. Aina voi tulla yksittäisiä taudinkantajia, mutta sitten jatketaan sen testaa-jäljitä-eristä -strategian käyttämistä. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön myös paikallisia rajoituksia. Tuskin tämä niin vaikeaa on, että tauti kannattaisi mielummin päästää kulkemaan väestön läpi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Thomas Meunierin esijulkaisussa ”Full lockdown policies in Western Europe countries have no evident impacts on the COVID-19 epidemic” on ainakin yksi merkittävä metodologinen virhe: Meunier käyttää piste-estimaattia kuolemaan kuluvasta ajasta. Todellisuudessa kuolemaan kuluva aika on melko leveästi gammajakautunut satunnaismuuttuja: https://www.pandemia.fi/kuolleisuus2/assets/images/gamma.png

    Kuolemaan kuluvan ajan oletettu nollavarianssi johtaa siihen, että Meunier ennakoi kuolemantapausten määrän laskevan vasta 14-20 päivää sen jälkeen, kuin muutos todellisuudessa alkoi näkyä. Sivulla 10 esitetyt kuvaajat (päivittäisten kuolemantapausten muutosvauhti (γ(t)) ovat täysin johdonmukaisia sellaisen skenaarion kanssa, jossa tartunnat ja kuolemat lähtivät heti laskuun lockdownin alettua – kauan ennen oranssilla varjostettua ajanjaksoa, jolle artikkelin kirjoittaja olettaa muutoksen sijoittuvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tämä on nyt vähän semantiikkaa mutta kyllä minusta R0 ja sitä kautta laumasuojan edellyttämä tartunnoille immuunien osuus putoaa kun ihmisten käyttäytyminen muuttuu varovaisemmaksi ja/tai rationaalisemmaksi, eli ei oikein voida sanoa:

    Eikö tämä siis osoita, että laumasuojaa lähestytään? Ei todellakaan. Se voi yhtä hyvin osoittaa, että siellä, missä tautia on paljon liikkeellä, ihmiset ovat käyttäytymisessään varovaisempia.

    vaan pikemminkin että laumasuojaa ehkä lähestytään koska ihmiset ovat käyttäytymisessään varovaisempia, ja laumasuojan edellyttämä immuunien osuus pienenee.

    Perusuusiutumislukua R0 arvioitaessa pitää ottaa huomioon senhetkinen tilanne- ja maailmankuva. Jonkin ruttoepidemian R0 aikana jolloin mikrobit olivat käsitteenäkin tuntemattomia ja epidemiaa torjuttiin esimerkiksi kissoja tappamalla on jotain aivan muuta kuin ruttoepidemian R0 nykypäivänä, oli rajoituksia tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Alkaa vahvasti näyttää siltä, että Ruotsissa on veikattu väärää hevosta. Tie laumaimmuniteettiin oan paljon luultua tuskallisempi. Ruotsin talous ei höllästä koronapolitiikasta huolimatta ole selvinnyt juuri sen paremmin, koska muu maailma ei ole omaksunut Ruotsin rentoa linjaa. Tosin loppusaldo lasketaan aikaisintaan vuonna 2022.

    EU:n toukokuun alun estimaatti Suomen talouden vuoden 2020 supistumiselle on 6,3 % ja Ruotsin 6,1 %. Minun on vaikea uskoa, että ero kotimarkkinoiden (kohtuullisen) vapauden tai (kohtuullisen) sulkemisen välillä voisi tuottaa noin marginaalisen efektin. Pikemminkin taitaa olla, että pandemiassa taloutta supistavat käyttäytymismuutokset tapahtuvat valitusta mallista riippumatta. Ja merkittävät erot sairastuneiden ja kuolleiden lukumäärissä tulevat toimien ajoituksesta sekä siitä kuinka hyvin välinpitämättömiä toimijoita (jotka ovat todennäköisesti pahimpia levittäjiä) kontrolloidaan.

    PS: Minusta on todella hienoa, että pidät yllä tämmöistä keskustelufoorumia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ruotsin ja Suomen strategioiden vertailusta: jos otetaan mittariksi menetetyt laadukkaat elinvuodet, ja onnistumisen kriteeriksi niiden minimointi, tarkoittaa relevantti strategioiden vertailu tässä hetkessä mittareiden odotusarvojen vertailua. Odotusarvojen kannalta täysin keskeistä on mahdollisen toisen aallon todennäköisyys. Tämä kasvaa loppukesästä kun ihmiset palaavat sisätiloihin.

    Ruotsin strategia on konservatiivinen: yhteiskunta voidaan jatkossa pitää auki siinäkin tapauksessa että toinen aalto a) tulee, b) on pahempi kuin ensimmäinen ja c) iso osa muusta maailmasta on tuolloin jo palannut normaaliin päiväjärjestykseen eli vienti vetää. Jos toista aaltoa ei tule ennen rokotetta, uhraukset ovat olleet turhia, mutta verrokkeihin (Eurooppa) nähden jokseenkin keskimääräisiä, ja siedettäviä. Valtionepidemiologi irtisanoutuu vapaaehtoisesti, Katu on saanut uhrinsa ja elämä jatkuu.

    Suomen strategia on opportunistisempi: jos toista aaltoa ei tule, on selvitty Ruotsia merkittävästi vähemmillä menetetyillä laadukkailla elinvuosilla. Toisaalta, worst-case -skenaario on pahempi: mahdollisen toisen aallon iskiessä vähäinen immuniteetti, joka vaarallisemmaksi mutatoituneen viruksen tapauksessa johtaisi isompiin välittömiin (kuolonuhrit) ja väliliisiin (lockdown) tappiohin. Poliittisia tappioita ei kärsitä koska myös oppositio muiden mukana osallistui maaliskuiseen perustuslain ylikävelytalkoisiin.

    Se että pidän Ruotsin strategiaa vielä tässäkin vaiheessa onnistuneempana, johtuu luultavasti ylimitoitetusta riskiaversiosta, joka muuten Kahnemannin (Ajattelu nopeasti ja hitaasti) on hyvin tavanomaista. Maaliskuussa Ruotsin linjapäätös oli mielestäni ilmeinen. Jos oletetaan että tauti kulkee joka tapauksessa läpi koko väestön, kunnes 60-70% on sairastunut, on todennäköistä että tämä tapahtuu useammassa aallossa jos tartuntoja rajoitetaan liikaa. Toisen aallon vaikutusten minimointi on looginen ja hyvin perusteltu tavoite.

    Suomen linja perustui Ruotsin kanssa samanlaiseen analyysiin, mutta oli poliittisempi joka johti tiukempiin rajoituksiin ja linjanmuutokseen. Epidemian hidastaminen niin ettei se kuitenkaan hidastu liikaa elää ajatuksena enää vain Hetemäen raportissa. Tosin 1.6. alkaen on siirrytty Ruotsin linjalle rajoituksissa. Ristiriita Suomen toimenpiteiden ja julkilausumien välillä on ilmeinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Minusta Ruotsi pelaa enemmän upporikasta ja rutiköyhää kuin Suomi. Se veikkasi että virus on vain ärhäkkä flunssa ja sen takia ei kannata alkaa taloutta sulkemaan. Suomi pelasi, lopulta, alun haparoinnin jälkeen, varman päälle.

      Sinänsä tämä sopii maiden luonteeseen. Suomalaiset ovat turvallisuushakuisempia kuin ruotsalaiset, ainakin jos katsotaan vakuutusmaksujen omavastuita. Mittari on kehnonlainem, mutta suomalaisten omavastuut ovat ennätyksellisen matalia, täällä siis siedetään huonosti riskejä.

      ” Jos oletetaan että tauti kulkee joka tapauksessa läpi koko väestön, kunnes 60-70% on sairastunut, ”

      Tämä on väärä oletus ja Ruotsin tekemä virhe. Tauti ei tule kulkemaan vanhaan malliin väestön läpi, koska länsimaissa sitä ei yksinkertaisesti hyväksytä*. Ei nöytä siltä että virus olisi pysäyttämätön, sehän on nyt pysäytetty ja jopa tukahdutettu useassa maassa.

      Koska pysäyttäminen on kallista, Ruotsi päätti veikata taudin tappavuuden olevan vain kymmenesosa alunperin raportoidusta koska influenssa. Tämä jos mikä on riskinottoa. Jos Tegnell olisi heti alkuun tietänyt että virus oikeasti tappaa n. prosentin sairastuneista, olisiko hän muka silloinkin valinnut tämän linjan?

      *) jos tähän löytyy tarpeeksi hyvät lääkkeet niin sitten sen voi antaa edetä, tämä on taas eri asia

      Suome linja kääntyilee aina välillä, mutta hallitus ei Oden tapaan myönnä mitään, väittää vain että kaikki kuuluu suunnitelmaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty: Suome linja kääntyilee aina välillä, mutta hallitus ei Oden tapaan myönnä mitään, väittää vain että kaikki kuuluu suunnitelmaan.

        Suomen valitsema linja on alkuvaiheen ylilyöntejä lukuunottamatta nyt kohtuullisen looginen jos jättää huomiotta hallituksen media-esiintymisen. Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän ensimmäisessä julkaisussa Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epidemian hallinnan hybridistrategiaksi todetaan:

        Joka tapauksessa kaikki ennusteet viittaavat voimakkaaseen epidemian uudelleenkäynnistymiseen syksyn tai alkutalven aikana, jos Suomen epidemian tilanne jatkuu koko kesän yhtä hitaasti etenevänä kuin huhtikuussa.

        Tämä on ihan hyvä perustelu 1.6. tapahtuneelle rajoitusten purkamiselle. Nyt ollaan rajoitusten suhteen suunnilleen samalla tasolla Ruotsin kanssa.

        Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän toisessa julkaisussa Koronakriisin jälkihoito ja jälleenrakennus jatketaan samasta teemasta:

        Valmiussuunnittelussa on varauduttava vaihtoehtoon, jossa epidemian mahdollinen
        toinen aalto olisi vakavampi ja vaikeammin hallittava kuin ensimmäinen. Tällöin myös
        sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset olisivat vakavammat, myös siksi, että
        taloudellinen ja sosiaalinen lähtökohtatilanne on heikompi kuin oli alkuvuodesta 2020.

        Eli lisää perusteluja olla rajoittamatta epidemiaa liikaa. Pelkästään toimenpiteisiin katsoen tämä on minusta varman päälle pelaamista, huomioiden että rajoituksilla on hintansa.

        Jonkinlainen kesto-ongelma on tietysti että hallituksen viesti televisiota katsovalle kansanosalle on sisällöllisesti erilainen kuin lukevalle kansanosalle, mutta tämä kai täytyy nykymaailmassa hyväksyä. Julkisuudessa on tulkittu Marinin irtisanoutuneen THL:n esittämistä näkemyksistä koronaviruksen etenemisen suhteen:

        Olisi erittäin vakavaa, jos päätyisimme hallituksessa ratkaisuun, että antaisimme taudin levitä yhteiskunnassa, kun emme edes tiedä, tuoko sairaus mukanaan immuniteettia. Sen takia toimemme ovat tähdänneet siihen, että pyrimme estämään taudin leviämistä ja sitä, että ihmiset eivät sairastuisi.

        mutta THL:n ennusteet ja näkemykset ovat kyllä valtioneuvoston julkaisuissa edelleen tiukasti mukana, ja ne ovat linjassa jo päätettyjen rajoitusten lieventämisten kanssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Sotket nyt asiota.

        Hallitus on selvästi sanonut että epidemia ei voi edetä liian hitaasti. On eri asia puhua tarkoituksellisesti epäselvästi ja peitellä käännöksiä, kuten hallitus on tehnyt kuin valehdella päin naamaa. Hallitus on siis heittänyt tällä ”2-aalto tulee ja tappaa”-näkemyksellä kuikkaa. Sama koskee Hetemäen työryhmän ajatuksia liian hitaasti etenevästä epidemiasta.

        Rajoituksia ei siis pureta sen takia, että saataisiin epidemiaan vauhtia 2-aallon pelossa, vaan koska ne tulevat kalliiksi.

        Mikään ei edes määrää, settä taudeissa tulisi mitään toista aaltoa. Ei tämä taida edes reagoida vuodenaikoihin yhtä paljoa kuin influenssa. Kyllä tästä tulee huippuaaltojen sijasta perunapeltoa eli tulipaloja ja töyssyjä tulee sinne ja tänne, ne täytyy vain paikallisin toimin sammuttaa.

        Länsimaissa vain Ruotsi on hylännyt tukahduttamisen, koska ovat jumittuneet influenssaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Syltty: Hallitus on siis heittänyt tällä ”2-aalto tulee ja tappaa”-näkemyksellä kuikkaa.

        Toivottavasti ei ole. Jos syksyllä palataan vanhaan normaaliin, ilman riittävän aikaista reagointia voidaan Suomessa olla toisessa aallossa hyvinkin samassa tilanteessa kuin Italia tai Espanja pari kuukautta sitten. Ruotsissa oltiin vain vähän myöhässä, ja silti seuraukset selvästi ylittävät jonkinlaisen henkisen sietokynnyksen, joka on vain osittain sen seurausta ettei tehdä ”kaikki voitava” kuolleisuuden pienentämiseksi.

        Onneksi tilanne on nyt jossain suhteissa helpompi: a) toista aaltoa osataan odottaa, b) jätevesien seuranta tarjoaa parhaimmillaan tartuntatilannekuvan viikkoa aikaisemmin kuin PCR-testit, c) tiedetään kuinka pahaa jälkeä virus tekee hoivakodeissa eli tiedetään mihin panostaa, d) suojavälinetilanne on parempi, e) testauskoneisto on olemassa ja f) tarvittavien rutiinien sisäänajoon on mitä luultavimmin useampi kuukausi aikaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. ”Toisaalta, worst-case -skenaario on pahempi: mahdollisen toisen aallon iskiessä vähäinen immuniteetti, joka vaarallisemmaksi mutatoituneen viruksen tapauksessa johtaisi isompiin välittömiin (kuolonuhrit) ja väliliisiin (lockdown) tappiohin.”

        Tässä on nyt monta virheellistä oletusta:
        – toisen aallon mystiikka. Sen taustalla on oletus, että elettäisiin kuin maaliskuun. Näin ei tietenkään ole
        – sairastaminen ei myöskään välttämättä anna turvaa mutatoituneelta virukselta. Monesti viitattu espanjan tauti kävi koko väestön läpi, tappoi ensimmäisellä kierroksella vanhat ja mutatoituneena toisella kierroksella nuoret. Mahdollisesti ensimmäisen kierroksen sairastaminen aiheutti toisen kierroksen kuolemat
        – talous kärsii oli lock down tai ei

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Rolle: Tässä on nyt monta virheellistä oletusta:

        Se on worst-case -skenaario. Worst-case -skenaariot eivät ole kovin todennäköisiä, mutta ne kannattaa huomioida koska riski = todennäköisyys x vahinko on merkittävä.

        Itse pidän todennäköisimpänä että toinen aalto tulee, kansa hyväksyy sillä kertaa löysät rajoitukset jotka ovat oleellisesti samoja kuin Ruotsissa nyt, epidemia etenee kuten nyt Ruotsin niissä lääneissä joissa rajoitusten voimaantullessa tartuntojen määrä on ollut vähäinen ja hoivakotikuolemia on suhteessa oleellisesti vähemmän kuin Ruotsissa koska tartuntariski tiedostetaan paremmin.

        Pidän myös toisen aallon saapuessa todennäköisenä ettei seurantasovelluksesta ole merkittävää hyötyä, reaaliaikaisen jätevesiseurannan tietojen käyttö pysähtyy johonkin tietokatkokseen, hoivakotihenkilökunnalla ei ole edelleenkään riittävästi suojaimia, eikä terveydenhoitohenkilökunnan riittävää säännöllistä testausta ole järjestetty.

        Toisen aallon yllätyksellisyys taas riippuu pitkälle siitä miten syksyn massatapahtumiin suhtaudutaan sekä virallisesti että epävirallisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. spottu: Pidän myös toisen aallon saapuessa todennäköisenä ettei seurantasovelluksesta ole merkittävää hyötyä, reaaliaikaisen jätevesiseurannan tietojen käyttö pysähtyy johonkin tietokatkokseen, hoivakotihenkilökunnalla ei ole edelleenkään riittävästi suojaimia, eikä terveydenhoitohenkilökunnan riittävää säännöllistä testausta ole järjestetty.

        Suomen versio seurantasovelluksesta on tietysti tässä vaiheessa tuntematon suure, mutta olisi kyllä maailmanluokan pölkkypäisyyttä jos nuo muut riskit toteutuvat tämän harjoittelun jälkeen. PCR-testiä on meinaan ajettu melkoisesti ja niiden tuloksia raportoitu sinne ja tänne. Ei se kokemus ihan kahdessa kuukaudessa sentään haihdu. Sama suojavälineiden kanssa. Suomessa on jo toiminnassa useampi kriisin aikana pystytetty tuotantolinjakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kiitos kirjoituksistasi. En ole pahoittanut mieltäni, mutta pieni rutina:
    ”Moni on myös pahoittanut mielensä näistä kirjoituksista. Tähän minulla ei ole kuin yksi neuvo: ei kannata lukea, jos se tuottaa pahan mielen. .”

    En pidä kovin älykkäänä ajatusta, että yhteiskunnassa huomion keskipisteenä oleva ihminen luistelee vastaanotostaan sanomalla että älkää lukeko jos ei maistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Julkisen puheenvuoron pitäjän on hyvä ottaa huomioon, että vastaanotto ei ole pelkästään ylistävää. Kielteisiin kommentteihin vastaaminen ”älkää lukeko” on osoitus ylenkatseesta. Ei tarvitse olla pahoillaan, mutta kunnioittava tarvitsee olla. Parempi jättää noteeraamatta ihmisten mielensä pahoittaminen kuin polkea se jalkoihin, etenkin jos haluaa erottua populisteista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Alat nyt siis harkita mahdolliseksi, että WHO tiesi mistä puhui 28.2. julkaisemassaan WHO-China Joint Mission raportissa? Miksi tähän kesti 3 kuukautta? Uskooko THL ja hallitus vieläkään WHO:n arviota? Montako miljardia olisi säästynyt, jos Suomen strategia olisi alusta alkaen ottanut WHO:n raportin vakavasti?

    Asymptomatic infection has been reported, but the majority of the relatively rare cases who are asymptomatic on the date of identification/report went on to develop disease. The proportion of truly asymptomatic infections is unclear but appears to be relatively rare and does not appear to be a major driver of transmission.

    https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/who-china-joint-mission-on-covid-19-final-report.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Mielestäni näissä kirjoituksissa on käsitelty liian vähän sitä, että minkälaisena maana Suomi tulee ulos tästä kriisistä. Tätä on tietenkin vaikeata tarkasti arvioida, mutta jotakin kuitenkin tiedämme melko varmasti.

    Tässä ajatuksia siitä:
    1) Huolimatta valtion erilaisista tukitoimista, on odotettavissa, että menetämme suuren joukon työpaikkoja, merkittävän osan pysyvästi.
    2) Suurimmassa vaarassa ovat tietenkin työpaikat jo ennestään taloudellisesti heikoissa yhtiöissä ja sellaisissa julkisen talouden organisaatioissa, joissa budjetit joudutaan leikkaamaan.
    Tähän kategoriaan kuuluvat myös Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeät uuden tekniikan start-up yhtiöt, joilla on suuret kulut ja vähän myyntiä.
    3) Suomi on jo parikymmentä vuotta ollut investointilamassa, suuryhtiöt ovat jo hylänneet Suomen ja pääosan uusista työpaikoista luovat pk-yritykset / osaajat menevät perässä heti kun pystyvät.
    4) On selvää, että Covid-19 aiheuttamasta globaalista talousmurroksesta tulee ulos sekä voittajia, että häviäjiä.
    5) Häviäjiä ovat tietenkin kilpailukyvyttömät, paikalleen jämähtäneet maat ja yhtiöt. Valitettavasti Suomi ja suuri osa sen yhtiöistä kuuluvat tähän kategoriaan.
    Surullisinta on se, ettei olen näkyvissä mitään merkkejä siitä, että maailman jäykimpiä työmarkkinoitamme ja ylisuurta julkista sektoriamme, sekä murhaavaa verotustamme oltaisiin korjaamassa.
    Minulla on epäilyksiä siitäkin, että ennen hyvä koulutussektorimmekin on rahan puutteessa jäänyt jälkeen.
    6) Voittajia ovat 100 suurta ylikansallista yhtiötä, joiden valtavia varoja ohjataan globaalisesti ja ketterästi kannattaviin investointeihin, tutkimukseen ja tekniikan kehittämiseen.
    Tästä esimerkkinä yksityinen SpaceX, joka on lyönyt avaruustekniikassa laudalta USAn, Venäjän ja Kiinan jäykät ja byrokraattiset valtion organisaatiot.
    7) Arvioin, että monista ongelmistaan huolimatta USA, sen dynaaminen finanssisektori, sekä maailman parhaat tiedemiehet ja -naiset voittavat Kiinan tässä globaalissa taistelussa.
    Sen sijaan Eurooppa ja isänmaani Suomi jäävät häviäjien joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Seppo Korppoo:
      Surullisinta on se, ettei olen näkyvissä mitään merkkejä siitä, että maailman jäykimpiä työmarkkinoitamme ja ylisuurta julkista sektoriamme, sekä murhaavaa verotustamme oltaisiin korjaamassa.
      Minulla on epäilyksiä siitäkin, että ennen hyvä koulutussektorimmekin on rahan puutteessa jäänyt jälkeen.
      6)Voittajia ovat 100 suurta ylikansallista yhtiötä, joiden valtavia varoja ohjataan globaalisesti ja ketterästi kannattaviin investointeihin, tutkimukseen ja tekniikan kehittämiseen.
      Tästä esimerkkinä yksityinen SpaceX, joka on lyönyt avaruustekniikassa laudalta USAn, Venäjän ja Kiinan jäykät ja byrokraattiset valtion organisaatiot.

      Tässä on aika paljon puhdasta propagandaa. SpaceX on kyllä yksityinen, mutta ei se ole tehnyt mitään erityisen ihmeellistä. Kymmenen vuoden kehitystyön tuloksena on saatu tehtyä avaruuskapseli ja kantoraketti. Suorituksena tämä ei ole erityisen paljoa ihmeempi kuin aiemmat avaruusohjelmat. Rahoittajana tai rahoituksen takaajana on ollut Yhdysvaltain liittovaltio, joka on antanut myös laajan tutkimusinfrastruktuurinsa käytettäväksi. Se, että yritys pumppaa veronmaksajien rahoja kehitystoimintaansa, jolla on myöhemmin tarkoitus tehdä yksityistä voittoa, on kyllä ”ketterää”, mutta ei teknisesti ihmeellisen nerokasta.

      Väitteesi jäykistä työmarkkinoistamme ja verotuksestamme ovat samanlaisia propagandistisia puolitotuuksia. Ne kertovat enemmän kritiikittömästä USA:n järjestelmän ihailusta kuin taloustieteellisestä ajattelusta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ei Suomi maailman mittakaavassa kai ole mikään häviäjävaltio, millään mittarilla. Tapasin taas eilen työntekijän, kun työni on ”rekrytoida”, joka oli tehnyt 30 v. työtä yrittäjälle, sitten lomautettu, heitetty firmasta ulos, nyt jo yli vuoden ollut lomautettu (minkä ei pitäisi olla kai mahdollista)? Keho rakennusfirmassa oli ajettu loppuun. Ei pysty taittamaan polvia. Ammattitaito loistava.

        Itsekin ’yrittäjänä’: Jos kantti kestää ja on mahdollisuus ’sarjayrittää’, pitäisikö työntekijöistä ottaa kaikki irti vai välittää..? ”(Tai sitten valittaa, miksi meillä on 60+ työttömiä ja jäykät työmarkkinat, jos selkä ei kestä, kun on ensin 30v. tehnyt eräille keholla osinkoa..?)” Minulla taitaa olla nyt n. 10-15 ’asiakasta’, jotka ovat työmarkkinoilla joustaneet, kyselemättä, valittamatta. Seppo, Kuka nyt auttaa, kun keho on rikki, kukaan ei palkkaa!? (Muu kuin Kela ja työeläkelaitokset…)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tämä menee nyt aiheen vierestä, mutta on sanottava se, että SpaceX on kyllä tehnyt paljonkin ihmeellistä, varsinkin jos katsoo sen vauhtia ja budjetin kokoa. Ilmaus ”kehittänyt kantoraketin” jättää huomioimatta sen, että Falcon 9:n ensimmäinen vaihe palaa hallitusti ilmakehään, laskeutuu pystysuoraan ja on nopeasti ja taloudellisesti käytettävissä uudelleen. Se on lajissaan ensimmäinen, ei mikä tahansa kantoraketti. Spacex on myös kehittänyt seuraavaan rakettiinsa maailman edistyksellisimmän ns. full-flow -moottorin, joka käyttää metaania ja nestemäistä happea polttoaineinaan, ja tehnyt sen erittäin nopeasti ja pääosin yksityisellä rahalla. NASA ei ole ollut hankkeesta kiinnostunut ennen kuin aivan viime aikoina, Yhdysvaltain ilmavoimat kylläkin osallistui pienellä summalla.

        Dragon-kapseli muistuttaa ulkoisesti 60-luvun avaruusaluksia, mutta sekin on monella tavalla uudenlaista tekniikkaa. Mm. hätäpoistuminen on ratkaistu kokonaan eri tavalla kuin ennen, ja se käyttää nestemäisiä polttoaineita käyttäviä rakettimoottoreita, joita voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin kuin hätätilanteisiin. Entivanhaan kapselin nokalla oli kertakäyttöinen kiinteän polttoaineen hätäpoistumisraketti, kuten Sojuzissa edelleen. SpaceX sai miehitetyn Dragonin kehittämiseen NASAlta rahoituksen, joka oli noin neljännes samaan ohjelmaan osallistuvan Boeingin rahoituksesta. Dragon lentää ja on käytössä, Boeingin Starliner toistaiseksi ei.

        Mistä päästään aasinsiltaa takaisin Seppo Korppoon väittämiin. Ylikansalliset suuryhtiöt osaavat kyllä olla ihan yhtä byrokraattisia ja jähmeitä kuin kansallisvaltiot, ja toisaalta toimia lyhytjänteisesti kvartaalitalouden ehdoilla. Boeing käy jokseenkin tyyppiesimerkistä. Firmalla on viime vuodet ollut vaikeuksia vähän joka alalla. Johtaja vaihdettiin, mutta uusi on omasta porukasta ja todennäköisesti tekee lisää samaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Mikko H:
        Mistä päästään aasinsiltaa takaisin Seppo Korppoon väittämiin. Ylikansalliset suuryhtiöt osaavat kyllä olla ihan yhtä byrokraattisia ja jähmeitä kuin kansallisvaltiot, ja toisaalta toimia lyhytjänteisesti kvartaalitalouden ehdoilla. Boeing käy jokseenkin tyyppiesimerkistä. Firmalla on viime vuodet ollut vaikeuksia vähän joka alalla. Johtaja vaihdettiin, mutta uusi on omasta porukasta ja todennäköisesti tekee lisää samaa.

        Tuollahan on ollut puolivakavaa keskustelua Boeingin kaatumisesta. Näin jopa PITÄISI tapahtua markkinamekanismien perusteella, ihmisethän tykkäävät peräänkuuluttaa vastuuta meritokratian hengessä. Ongelma on siinä, että suurien matkustajakoneiden osalta maailmassa on duopoli: Boeing ja Airbus, muita toimijoita ei ole. Kiina koittaa kovaa nousta ja todennäköisesti nouseekin kilpailijaksi. Tästä tosin ei ole varmuutta, länsimaat kun puuhailevat jonkinlaista korkean teknologian kauppasaartoa Kiinalle. Huvittavaa kyllä, niin kauan kun Kiina oli halpatuotannossa niin kaikille kelpasi globalisaatio. Nyt kun Kiina alkaa nostamaan jalostusastettaan huomattavasti ja tämä alkaa uhkaamaan keskiluokkaa, ylempää keskiluokkaa ja omistajia [omistusten arvot uhattuina kun kiinalaisten yhtiöt nousevat ja kilpailevat vanhat tekijät pois markkinoilta] länsimaissa niin yhtäkkiä globalisaatiota pyritäänkin estämään kaikenlaisilla kiinanvastaisilla täsmätoimilla. Taas nähdään se kenen etuja länsimaissa valtiot ajavat, alin 50% kansasta on vapaasti päähänpotkittavissa ja tämä pitää vain hyväksyä koska vapaakauppa ja globalisaatio. Hyvin perinteinen ”raakaa kapitalismia teille, sosialismia ja yhteisvastuuta meille.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tämä blogi täyttää jotain tyhjiötä, kuten lukijamäärä kertoo. On myös hämmästyttävää, kuinka hyvänä kommenttien keskimääräinen taso pysyy. Jotain tämän kaltaista pitäisi mielestäni tuottaa ns. suomenkielisten valtamedioiden toimesta (itselleni Hesari ja Yle). Ne ovat keskittyneet enemmän fiilistelyyn – eikä siinä mitään, vaikkapa Saarikosken kolumnit ovat olleet erinomaisia. Mutta se analyyttinen ja tieteellisempi näkökulma? Jo gradun tekijälle opetetaan, että luvut, kaaviot, kuviot, grafiikat, eivät itsessään kerro mitään (kuin itsellesi), ne pitää aina avata, selittää sanoin auki, jolloin ne ovat hyviä apuvälineitä. Hesari ja Yle toitottavat näitä grafiikoita ja lukuja joka pahuksen päivä, ja minäkään, sentään tilastotiedettä ynnä muuta yliopistossa lukenut, en ymmärrä niitä, mitä niillä yritetään kertoa, mistä ne puhuvat, mitä ne haluavat kertoa, miten ne on tuotettu?

    Jotenkin tuntuu, että journalisteilla on oletus, että kun lukee Kahnemania tai Tahleria tai Hararia tai muita näitä populaareja tekstejä, ymmärtää jotain tieteestä. Minäkin luen niitä, ne ovat hyvää viihdekirjallisuutta ja niistä saa jopa muutaman ajatuksen iloksi. Mutta tieteessä on kyse vähän eri asiasta. Se on sitä keskittymistä yksityiskohtiin vuosiksi, tuntemattomia julkaisuja. Jumppavideota katsoessa ei ymmärrä mitä aktiini ja myosiini tekevät sarkomeerissä.

    Itse asiaan. Ruotsin pitäisi nöyrtyä. Pitäisi ottaa naapureista oppia. En ole ihan varma, mitä on tehty, mutta niin on, jos siltä näyttää. Ei hyvä, näin turkulaisena, jos meille tulee puolen vuoden vierailuaukko länsinaapuriin. (Tai sitten Ruotsi on henkinen suurvalta – me mietimme, mitä naapurit ajattelevat meistä, ruotsalaisten kantti kestää pitää päänsä?) Very bad, puolin ja toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Yksi mielenkiintoinen ilmiö on se, että vaikka tapaukset ovat kasvussa, kuolemien määrä näyttäisi olevan laskusuunnassa. Johtuuko hoidon kehittymisestä vai siitä, että virus muuttuu vaarattomammaksi vaikkakin helpommin leviäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Yksi mielenkiintoinen ilmiö on se, että vaikka tapaukset ovat kasvussa, kuolemien määrä näyttäisi olevan laskusuunnassa. Johtuuko hoidon kehittymisestä vai siitä, että virus muuttuu vaarattomammaksi vaikkakin helpommin leviäväksi.

      Luulisin, että tartunnoista suurempi osa havaitaan, koska testejä on lisätty kaikkialla. Myös on opittu hoitamaan tautia paremmin, jolloin kuolonuhreja tulee vähemmän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. OS: ”Vielä yksi epävarmuus. Influenssa ja muut tavanomaiset koronavirukset riehuvat talvisin ja sammuvat kesähelteillä. Nhtäväksi jää tekeekö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vastaan puhuu se, että hyvin se on levinnyt ikuisen kesän Singaporessa ja Ecuadorissa, mutta pian nähdään.”

    Ilmaston vaikutusta Covidin leviämiseen on tutkittu, mutta tulokset ovat epäselvät. En ole lukenut itse tutkimuksia, pelkästään niiden yhteenvetoja. Tutkimuksissa näyttää olevan seuraava potentiaalinen ongelma: Niissä on käytetty selittäjänä ilmastoa, siis mm. suhteellista kosteutta ja lämpötilaa. Covid näyttää kuitenkin leviävän nimenomaan sisätiloissa, joissa lämpötila ja varsinkin suhteellinen kosteus on ainakin yläleveysasteiden talvessa aivan toinen kuin ulkona. Kuiva ilma oletettavasti lisää aerosolien määrää, sillä sylkipisarat kuivahtavat nopeasti ja jäävät leijailemaan. Aerosolien määrä puolestaan näyttää edesauttavan tartuntoja. Tämä voisi ainakin periaatteessa selittää, miksi flunssat hiipuvat täällä kesäisin. – Noiden ikuisen kesän maiden ulkoilman suhteellisista kosteuksista minulla ei ole mitään tietoa, mutta voisi olettaa, että vaihtelu on pienempää ja jopa niin päin, että kesällä on ainakin päivisin kuivempaa. Nähtäväksi todellakin jää.

    Suuret kiitokset blogistasi, Osmo. Julkinen media ei ole analyyseissään edes pyrkinyt samalle tasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tapio:
      OS: ”Vielä yksi epävarmuus. Influenssa ja muut tavanomaiset koronavirukset riehuvat talvisin ja sammuvat kesähelteillä. Nhtäväksi jää tekeekö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vastaan puhuu se, että hyvin se on levinnyt ikuisen kesän Singaporessa ja Ecuadorissa, mutta pian nähdään.”

      Ilmaston vaikutusta Covidin leviämiseen on tutkittu, mutta tulokset ovat epäselvät. En ole lukenut itse tutkimuksia, pelkästään niiden yhteenvetoja. Tutkimuksissa näyttää olevan seuraava potentiaalinen ongelma: Niissä on käytetty selittäjänä ilmastoa, siis mm. suhteellista kosteutta ja lämpötilaa.Covid näyttää kuitenkin leviävän nimenomaan sisätiloissa, joissa lämpötila ja varsinkin suhteellinen kosteus on ainakin yläleveysasteiden talvessa aivan toinen kuin ulkona.Kuiva ilma oletettavasti lisää aerosolien määrää, sillä sylkipisarat kuivahtavat nopeasti ja jäävät leijailemaan. Aerosolien määrä puolestaan näyttää edesauttavan tartuntoja. Tämä voisi ainakin periaatteessa selittää, miksi flunssat hiipuvat täällä kesäisin. – Noiden ikuisen kesän maiden ulkoilman suhteellisista kosteuksista minulla ei ole mitään tietoa, mutta voisi olettaa, että vaihtelu on pienempää ja jopa niin päin, että kesällä on ainakin päivisin kuivempaa. Nähtäväksi todellakin jää.

      Suuret kiitokset blogistasi, Osmo.Julkinen media ei ole analyyseissään edes pyrkinyt samalle tasolle.

      Itse vanhana purjehtijana pohdin, onko turvallista istua terassilla tuulen alapuolella, jos joku puhuu äänekkäästi viereisessä pöydässä ja tuuli on voimakas? Jos itse istahdan terassille, valitsen kyllä paikkani tuulen yläpuolelta. Jos siis virusta olisi liikkeellä? Mutta ne vähät, jotka saattavat tartuttaa, eivät ehkä ole vain kirkoissa…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. OS: ”On myös sanottava, että suuri lukijamäärä – näitä postauksia on luettu yhteensä yli puoli miljoonaa kertaa – on rohkaissut kirjoittamaan.”

    Nämä blogit ovat hyvin paikanneet sitä, että aiheesta ei paljoakaan näkynyt pohdiskelevaa laatujournalismia. Uutisointi on ollut enimmäkseen joko nippelitasoa tai hajanaisia tutkijoiden kommentteja. Täällä mukavasti sekä blogisti että viestien kirjoittelijat ovat haarukoineet vaihtoehtoja, joiden puitteissa tautiaallon kanssa todennäköisimmin mennään. Puoli miljoonaa lukijaa osoittaa, että tällaiselle on ollut tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kuka tiesi, niin kuin oikeasti tiesi tieteenfilosofisessa mielessä eikä niin kuin pysähtynyt kello on oikeassa 2 kertaa päivässä? Minusta on erittäin ihailtavaa, etteivät kaikki ulkoistaneet taudin tunnuslukujen arviointiaan Kiinaan. Maaliskuussa itse luulin epidemian huipun olevan juuri näinä päivinä (30% saanut tartunnan) ja kuolleita olevan Euroopassa n. miljoona ennen vuotta 2022.

      Politiikkaa ei voi rakentaa täydellisen tulevaisuuden ennustamisen varaan. Tärkeintä on, että päättäjät pystyvät oppimaan nopeasti ja välttämään ilmeisiä virheitä. Optimointi on hauskaa, syyttely ei ole.

      Länsimailla on kulttuurisena kokonaisuutena opittavaa. Yhteinen nimittäjä tuntui olevan se, että kaikki vastuulliset etsivät tammi-helmikuussa syitä olla puuttumatta mihinkään, mikä varmaankin vaikutti myös arvioihin taudin vakavuudesta. (Tosin olisihan kaikkien psyykkaaminen itsjustaflubro -tilaan ollut ihan ok ratkaisu, jos se olisi toiminut.) Ehkä päättäjiä pelotti, miten heitä syytettäisiin taloustappioista? Sittemmin kuolleista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. https://ourworldindata.org/policy-responses-covid
    Eri maiden politiikan linjausten ja epidemian keston välillä näyttää näiden tilastojen perusteella olevan yhteys. Mitä nopeampi ja tiukempi reagointi rajoituksilla, sen lyhyempi on epidemian kesto.
    Virossa toimenpiteet olivat Suomea jyrkempiä ja pahan alun jälkeen tulokset olivat parempia. Näin muuallakin. Suomi valitsi keskinkertaiset rajoitukset ja pidemmän keston. Suuria kauppakeskuksia ei suljettu.

    Samoin tiivis tunnista ja jäljiltä toiminta on ollut tehokasta. Se ei täällä taida kelvata, tuloksia saisi ja talous pysyisi avoinna.

    Valittavana on erilaisia ikäviä asioita ja tulos on eri tavalla huono.

    Suomesa parasta oli Uudenmaan sulkeminen. Vaikka se vuosi, oli se aito viesti. Kiitokset muille kansalaisille että olette pysyneet pääosin kotona! Se on ollut meidän yhteinen etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kiitän taas hyvästä kirjoituksesta. Älykäs ja oppinut ihminen osaa muuttaa mielipidettään tiedon jalostuessa. Pienen asiakorjauksen haluan tuoda esiin. ”Myös eksponenttifunktion derivaatta on eksponenttifunktio” pitää olla muodossa: myös eksponenttifunktion derivaattafunktio on eksponenttifunktio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. ”Peräti noin prosentti väestöstä kuolisi tautiin ennen laumaimmuniteettia. Se ei sinänsä olisi kuolleiden määrinä tai ainakaan menetettyinä elinvuosina enempää kuin paha influenssaepidemia ennen rokotteita,”

    Nopeasti luettuna tämän saattaa ymmärtää niin että koronavirus vertautuu kausi-influenssaan vaarallisuudeltaan. Ilmeisesti viittaat espanjantautiin? Kannattaa olla tarkempi, koska edelleen esiintyy vertailuja kausi-influenssan ja koronaviruksen välillä vaikka ne kuuluvat aivan eri luokkiin. Ero on ainakin 10 kertainen. Ehkä 20. Myös menetetyt elinvuodet ovat yllättävän korkeita koronaviruksen kohdalla. Myös nuorille vaarallisempi. En ole vastaavista moniin elinjärjestelmiin kohdistuvista vaurioista kuullut kausi-influenssan yhteydessä. Lopulliset tiedot vasta tulossa.

    Tässä linkki, josta aika hyvin selviää kuinka tauti leviää ja kuinka sitä voi estää (Aivastus metrossa tai kirkossa voi pistää koko maan lockdowniin, aivastus maskiin ei johda mihinkään. Siksi Japanissa pärjätään minimaalisin rajoittein):

    https://www.erinbromage.com/post/the-risks-know-them-avoid-them

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Hongkongilainen tappoi 700 000 – miljoona ihmistä. Korona ei ole vielä yltänyt tähän.

        Nyt en ymmärrä. Tarkoitatko että koronavirus on vähemmän vaarallinen kuin hongkongilainen koska hongkongilainen on toistaiseksi aiheuttanut enemmän kuolleita?

        Katsotaanpa:

        Hongkongilaisen _case_ fatality rate oli n. 0,5%. Hongkongilainen oli aivan poikkeuksellisen paha virus ja silti sen CFR oli vain n. puolet koronaviruksen _infection_ fatality ratesta. Case fatality rate koronavirukselle vaihtelee, mutta taitaa Ruotsissa olla yli 10%. On tietenkin aivan selvää että koronan IFR ei ole noin korkea, vaan asettuu 1% tienoille. Diamond Princess aluksella IFR = CFR = n. 2%. Matkustajien ikäjakauma oli vanhempi, mutta toisaalta parempikuntoisia (lähtivät pitkälle matkalle ja vauraita), ja oireiden ilmaantuessa tiedettiin heti mistä on kyse. Hoitoresusseja oli yllinkyllin.

        Jos infection fatality rate koronavirukseen on 1%, tappaisi se ennen laumasuojaa Suomessa 20000-40000 ihmistä olettaen että terveydenhuoltojärjestelmä ei romahda. Influenssavirus vie vuosittain joitain satoja. Suomessa ollaan koronaviruksen kanssa jo nyt kuolleisuusluvuissa, jotka vastaavat kausi-influenssaa. Seropositiivisuus taisi olla prosentin murto-osia Suomessa. Olen ymmärtänyt, että vasta-ainetestit tuottavat vääriä positiivisia enemmän kuin vääriä negatiivisia. Tavallaan järkeenkäypää jos tartuntoja on hyvin vähän: väärät positiiviset muodostavat suhteettoman suuren osan vrt. todelliset positiiviset, vaikka testit olisivat tosi hyvät.

        Potentiaalinen vahinko:

        Maailmanlaajuisesti jos puolet maailman väestöstä asuu maissa, joissa päädytään laumaimmuniteettiin ennen rokotetta, puhutaan varmaankin 10 miljoonasta kuolleesta vähintään plus ne mitä länsimaissa ja Aasiassa. USA:ssa mennään jonnekin 200k tai yli, riippuen mellakoista. New Yorkissa kuoli 0,2% _koko väestöstä_. Erityisesti mustaihoiset ja köyhät. Siellä kaivettiin joukkohautoja. Tartunnan saaneita oli ehkä 15-20%. New Yorkissa on metro, pilvenpiirtäjissä hissit ja huono-osaiset asuu ahtaasti.

        Lisäksi koronavirus on hitaasti etenevä tauti ja kaikki saadaan tietää viiveellä. Oireiden kehittymisessä menee viikko-pari, sairaalassa viikko-pari ja sitten hengityskone -> ruumishuone viikko tai pari. Sitten tilastoihin ne ilmaantuvat viiveellä, jos ilmaantuvat (testipulassa ei ruumiita testata. ). Kokonaiskuolleisuustilastot kertovat kokonaiskuvasta, mutta otettava huomioon että eristämispolitiikka vähentää kuolleisuutta ensialkuun ainakin maissa missä virus leviää vain vähän (Suomi). Pidemmällä tähtäimellä lykätyillä verenpainevuosikontrolleilla on sitten negatiivinen vaikutus.

        Tehohoitojaksot nousevat niin pahasti myöhässä ettei hyödytä politiikan reagoimisessa ja suurin osa kuolleista ei edes ole tehohoidon piirissä (olisiko edes 20% kuolleista päässyt tehohoitoon). Pidän myös tästä syystä tehohoitokapasiteetin pitämistä keskeisenä mittapuuna politiikan vasteen seurannassa epäeettisenä. Se asettaa ihmiset hyvin epätasa-arvoiseen asemaan lähtökohtaisesti. Voitaisiin saman tien laskeskella laumasuojan vaikutusta kestävyysvajeeseen osana hyöty/haitta-arviointia. Moraalitonta.

        Mitä kausi-influenssarokotteisiin tulee, niin niiden tarkoitus on estää taudin leviämistä riskiryhmiin, eritysesti TH-hlökunnan kautta. Rokotteiden teho vanhuksissa, erityisesti heikompikuntoisten kohdalla, on heikompi, koska immuunipuolustus on heikompi. Saattaa olla että jos rokotteesta huolimatta sairastuu, on tauti jnkv lievempi. En tiedä onko tälle millaista tutkimusnäyttöä, mutta ainakin koronaviruksen kohdalla tämä on harras toive. Koronavirus on kuitenkin ihan uusi virus, jolle ei ole mitään rokotetta tai immuniteettia.

        Se et me saataisiin koronavirukseen rokote alle 1 v sisään olisi ennenkuulumatonta. Toivotaan parasta. Sillä aikaa on hyvä pitää mielessä että koronavirus leviää helpommin kuin influenssavirus ja on 10 kertaa tappavampi ainakin. Myös monet nuoret sairastavat vakavia muotoja taudista, ja saavat vakavia elinvaurioita. Lopullinen terveydellinen vahinko selviää vasta vuosien kuluttua.

        Harmittaa vähän että pari viikkoa jos oltaisiin jatkettu rajoituksia Suomessa niin tämä homma olis taputeltu hyvin kohtuullisilla varotoimenpiteillä, kuten Norjassakin tai Etelä-Koreassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Kyllä Cov-19 tulee ole maanepidemiana pahempi, mutta kun joku vähätteli, etteivät influenssat olleet oikein mitään, piti muistuttaa näistäkin luvuista. .

        Kiitos selvennyksestä ja vastauksista! Toden totta, influenssakaan ei ole harmiton tauti ja kyllä siihen vuosittain muutama nuori voi menehtyä. Korona on silti ihan eri magnitudin virus. Jossain hongkongilaisen ja espanjantaudin välissä.

        Tämä epidemia tukahdutetaan kyllä viimeistään syksyllä useimmissa länsimaissa, vaikka lehahtaisikin uudestaan: Ihmiset oppivat lopulta toimimaan oikein. Ja kyllä ne maskit otetaan täälläkin käyttöön lopulta. Toinen aalto on poliittinen valinta, ei mikään luonnonlaki.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kukahan tietäisi ja uskaltaisi kommentoida, että kuinka paljon Ruotsin ulkomaalaistaustaiset ovat vaikuttaneet Ruotsissa käytettyyn koronan hallintaan ja tilastolukuihin huonontavasti, että eihän Ruotsin hallitus voi mennä hajoittamaan lukuisia ulkomaalaistataustaisia lähellä toisiaan eläviä perheen jäseniä toisistaan. Eli kun eletään perheissä lähellä toisiaan, tartuttavat virukset helposti lähelläeläviin. Ja noin Ruotsin koronatialstoa ovat huonot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. OS: ”Vielä yksi epävarmuus. Influenssa ja muut tavanomaiset koronavirukset riehuvat talvisin ja sammuvat kesähelteillä. Nhtäväksi jää tekeekö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vastaan puhuu se, että hyvin se on levinnyt ikuisen kesän Singaporessa ja Ecuadorissa, mutta pian nähdään.”

        Ilmaston vaikutusta Covidin leviämiseen on tutkittu, mutta tulokset ovat epäselvät. En ole lukenut itse tutkimuksia, pelkästään niiden yhteenvetoja. Tutkimuksissa näyttää olevan seuraava potentiaalinen ongelma: Niissä on käytetty selittäjänä ilmastoa, siis mm. suhteellista kosteutta ja lämpötilaa. Covid näyttää kuitenkin leviävän nimenomaan sisätiloissa, joissa lämpötila ja varsinkin suhteellinen kosteus on ainakin yläleveysasteiden talvessa aivan toinen kuin ulkona. Kuiva ilma oletettavasti lisää aerosolien määrää, sillä sylkipisarat kuivahtavat nopeasti ja jäävät leijailemaan. Aerosolien määrä puolestaan näyttää edesauttavan tartuntoja. Tämä voisi ainakin periaatteessa selittää, miksi flunssat hiipuvat täällä kesäisin. – Noiden ikuisen kesän maiden ulkoilman suhteellisista kosteuksista minulla ei ole mitään tietoa, mutta voisi olettaa, että vaihtelu on pienempää ja jopa niin päin, että kesällä on ainakin päivisin kuivempaa. Nähtäväksi todellakin jää.

        Suuret kiitokset blogistasi, Osmo. Julkinen media ei ole analyyseissään edes pyrkinyt samalle tasolle.

        AM:
        Norjassa on lähes yhtä suuri osuus väestöstä maahanmuuttajia kuin Ruotsissa (ei-suomalaisia maahanmuuttajia taitaa olla melkolailla saman verran) mutta koronakuolemia vähemmän kuin Suomessa.

        Selitys saattaa olla se, että Ruotsin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutuni mukaan huomattavasti enemmän yli seitsemänkymppisiä kuin Norjassa. Ruotsiin muutti jo 60-70-luvuilla töihin paljon suomalaisia, jugoslaaveja, turkkilaisia jne. Norja ei ennen Pohjanmeren öljybuumia vierastyöläisiä kovin paljoa tarvinnut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. AM:
        Norjassa on lähes yhtä suuri osuus väestöstä maahanmuuttajia kuin Ruotsissa (ei-suomalaisia maahanmuuttajia taitaa olla melkolailla saman verran) mutta koronakuolemia vähemmän kuin Suomessa.

        Selitys saattaa olla se, että Ruotsin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutuni mukaan huomattavasti enemmän yli seitsemänkymppisiä kuin Norjassa. Ruotsiin muutti jo 60-70-luvuilla töihin paljon suomalaisia, jugoslaaveja, turkkilaisia jne. Norja ei ennen Pohjanmeren öljybuumia vierastyöläisiä kovin paljoa tarvinnut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tapio:
        AM:
        Norjassa on lähes yhtä suuri osuus väestöstä maahanmuuttajia kuin Ruotsissa (ei-suomalaisia maahanmuuttajia taitaa olla melkolailla saman verran) mutta koronakuolemia vähemmän kuin Suomessa.

        Selitys saattaa olla se, että Ruotsin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutuni mukaanhuomattavasti enemmän yli seitsemänkymppisiä kuin Norjassa.Ruotsiin muutti jo 60-70-luvuilla töihin paljonsuomalaisia, jugoslaaveja, turkkilaisia jne. Norja ei ennen Pohjanmeren öljybuumia vierastyöläisiä kovin paljoa tarvinnut.

        Tämä mutu ei pidä paikkaansa kahdesta syystä: 1) Norjaan on tullut melkoinen joukko maahanmuuttajia mm. Pakistanista jo 70-luvulta lähtien. Norjan talous ei ole koskaan ollut niin riippuvainen öljystä kuin täällä tunnutaan kuviteltavan, ja 2) huomattava osa Norjan ja Ruotsin koronasairastuneista maahanmuuttajista on myöhempää tulijajoukkoa. Ja todellakin, myös Norjassa tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat selkeästi yliedustettuina koronatartuntatilastoissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Laumasuojan pessimistisyyden kyseenalaistamisesta – ja puhutaan nyt laajemmin myös osittaisesta, tautia hidastavasta tai vakavia muotoja ehkäisevästä vastutuskyvystä väestössä:

    * Lisäys listaan voi olla nuorempien ikäluokkien saaman MPR-rokotteen tarjoama osittainen suoja ainakin vakavampia tautimuotoja vastaan.

    * Toiseksi, vastustuskyvyn ja vakavan taudin ehkäisyn osalta relevantti havainto liittyy lisäksi D-vitamiinitasoihin. Nyt haavoittuvin kansanosa, vanhukset ja vähemmistöt, joista juurikin jälkimmäiset kuormittavat teho-osastoja ja ovat osaltaan yliedustettuina uhrien joukossa, kärsivät tavallisesti D-vitamiini puutteesta. Heitä on Ruotsissa erityisen paljon. Kaiken lisäksi nämä huono-osaiset tapaavat ja tartuttavat toisiaan hoivatilanteissa, kun heidän joukossaan on paljon lähihoitajia ja toisaalta hoidettavia. Taksinkuljettajina toimivat miehet tartuttavat lisäksi lähihoitajana työskenteleviä suurperheen jäseniä (kuskattuaan hiihtolomaturisteja). Tässäpä yksi potentiaalinen rypästartunnan kaava.

    Ks. ”Vitamin D levels appear to play role in COVID-19 mortality rates”
    https://www.sciencedaily.com/releases/2020/05/200507121353.htm

    Koko tautitilanteen kannalta iso ongelma on, että meillä ei ole kunnon menetelmiä kartoittaa todellista altistuneiden määrää. Testeissä on ongelmia – sekä diagnostisissa virustesteissä että vasta-ainetesteissä. Joko ne eivät ole riittävän tarkkoja, tai vasta-ainetestin tapauksessa eivät itse asiassa mittaa immuniteettia (ja osittaistakin vastutuskykyä) kaikilla niillä tavoilla, jotka olisivat relevantteja juuri tämän epidemian luonteen arvioimiseksi.

    Itse uskon sairastaneeni tämän taudin ehkä pariinkin otteeseen, tai pitkittyneenä versiona, jossa hyvin lievä oireilu jatkui viikkoja ennen kuin loppui kokonaan. Altistuin alkuvuodesta henkilölle, jolla oli ed.viikolla flussa hengistysvaikeuksineen. Koronasta ei juuri tiedetty tuolloin. Ja kyllä, kävin ensimmäisen episodin jälkeen itse Tirolissa, tosin en siinä laaksossa jossa vierailu olisi oikeuttanut testiin. Tulin tartuttaneeksi (oman perheen lisäksi) edelleen ainakin kolmannen henkilön, jolla hävisi makuaisti ilman nuhaoireita. Silloinkaan korona ei vielä ollut päivittäinen puheenaihe. Nyttemmin hakeuduimme vasta-ainetestiin (verinäyte sormenpäästä) ja meillä molemmilla tulos oli 2-3 kk taudin jälkeen negatiivinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Hyväksyn jollain tasolla ensimmäisissä postauksissa esiintyneen ajatuksen, että kun talous kärsii rankasti, yhteiskunnan kyky pitää huolta heikoimmistaan pakosta kärsii. On valiidia pohtia, tekeekö lockdown lopulta enemmän tuhoa kuin hyötyä.

    Itse olen kuitenkin lähestynyt asiaa lähinnä edistyksen mahdollsuuksien kautta. Optimistisimmat veikkaavat rokotetta ensi vuoden alkukuukausiin. Emme voi tietää, että he eivät olisi oikeassa. Useita jo muihin tarkoituksiin kehitettyjä ja hyväksyttyjä lääkkeitä testataan Coronaan. Meillä ei ole varmaa tietoa, että mikään niistä ei toimisi. Ebolaan kehitetty Remdesivir todistetusti lyhentää sairastamisaikaa, mutta ei ilmeisesti vähennä kuolemia. Kuoleman riskiä on opittu jo pienentämään veren hyytymisä kontrolloivilla lääkkeillä. Tänään luin jutun, jossa kerrottiin, on tämä tauti alkanut näyttää verisuonten tulehdukselta, jonka yksi oireilun muoto on keuhko-oireet. Tämä avaisi tutkittaviksi uusia hoitostrategioita. Esim. statiinien hyödyllisyydestä on jo aikaisemminkin ollut esillä jotain vihiä. Niiden tehohan sepelvaltimotautiin ei uusimman tiedon mukaan perustu niinkään kolesteroolin alentamiseen kuin anti-inflamatoorisiin ominaisuuksiin.

    Pointti tässä on tämä: Parantava tai ehkäisevä hoito olisi hieno juttu, mutta koko tilanteenkuvan muuttamiseen riittäisi lääkitys tai hoito, joka pystyisi hillitsemään CV:n vakavampaa muotoa sen verran että siihen ei juuri menehdytä.

    Voi olla, että mikään näistä ei tärppää vaan asian lopulta ratkaisee laumaimmuniteetti. Mutta kun näin monia paljon parempaan lopputulemaan vieviä mahdollisuuksia on tiedossa, voiko niitä pelikortteja katsomatta nyt suunnistaa kohti laumaimmunieettia niin kuin Ruotsissa on tehty. En minä voisi.

    Joku fiksu kirjoitti Twitterissä, että päättäjät pelaavat tässä epidemiatilanteessa joka päivä pokeria kuoleman kanssa. Minulla on peliteoriasta vain jokin hyvin yleisluontoinen aavistus siitä, mistä siinä oikein on kysymys. Voisi kuvitella, että peliteorialla voisi olla jotain annettavaa tehtyjen ja edessä olevien päätösten luonteen ymmärtämiseen. En ole tällaisia pohdintoja nähnyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Arvostan että olet näyttänyt esimerkkiä että arastakin aiheesta voi käydä rehellistä pohdintaa. Itse asiassa mitä kipeämpi aihe sen tärkeämpänä pidän sitä että pystyy pohtimaan ja ajattelemaan asioita monista näkökulmista muuten menee helpommin pahemmin metsään, toki ei välttämättä tekee kipeää jos ei tiennyt paremmasta.

    Itse pohdin seuraavaksi että tästä mietinnästä puuttuu ulottuvuus. Huomiotta jää minusta toimien aiheuttamat uhrit, ja niitäkin on. Esimerkiksi suomen poliisi on raportoinut lisääntyneistä itsemurhista, ruotsin poliisin tiedottaja* taas epäilee ettei näin välttämättä ole niillä käynyt. Lasten heitteillejätöstäkin on varmasti eroja kun koulut olivat suomessa kiinni ja ruotsissa nuorten koulut pysyivät auki.

    Jos lasketaan menetetyt elinvuodet niin ei tarvitse kovin monta nuorta toimien aiheuttamaa uhria olla että tilanne näyttää erilaselta kuin jos pysytään vaan laskemaan virukseen kuolleita. Itse asiassa ettei tästä puhuta enemmän on minusta kummallista, siis kielteisistä vaikutuksista on puhuttu lähinnä ikäihmisten liikkumisrajoituksista mutta se taitaa olla kaikista negatiivisista asioista lievemmästä päästä.

    Toinen pohdinta liittyy viruksen vaarallisuuteen. Minusta virus on vaarallisempi jos se tappaa kuusi sadasta kuin jos se tappaa kahdeksan tuhannesta. Eli jos verrataan historiaan kuuluisi minusta huomioida sen ajan populaation koko ja ehkä ikä (vaikeampi). Esimerkiksi hongkongilainen, jos se tappoi vuonna 1968 700 000 ihmistä 3,5 miljardista se tekee 0,0002. Muunnettuna tämän päivän lukuihin tarkoittaisi että honkongilainen ja Covid-19 voisi mielletä yhtä tuhoisaksi jos Covid-19 tappaisi 1 560 000 mikä on vielä pitkän matkan päässä.

    On myös julkaistu tutkimus joka viittaa siihen että toimien tiukkuus ei näytä vaikuttaneen virukseen tuhoon **. Jos se pitää paikkansa niin tiukat toimet joilla on ollut negatiivisia vaikutuksia eivät ole auttanut vaan itse asiassa lisännyt tuskaa.

    * https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/polisen-inte-sakert-att-sjalvmorden-har-okat-med-corona
    ** https://www.bloomberg.com/graphics/2020-opinion-coronavirus-europe-lockdown-excess-deaths-recession/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mielestäni mielipiteen muuttamisessa (eli kehittymisessä) ei ole mitään vikaa. Pikemminkin päinvastoin. Kun edessä on uusi ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus josta koko ajan opitaan uutta pitäisi mielipiteen ja käsityksen ”oikeista” toimista kehittyä jatkuvasti.

    Monella tuntuu olevan aika vahva mentaalipotero kaivettuna ja sieltä sitten tirkistellään kypärä päässä ja huudellaan naapuripoteron asukkaalle omaa näkemystä kuulosuojaimet päässä. Tarvitaan enemmän tietoon ja dataan perustuvaa ketterää näkemyksellisyyttä.

    Tätä toivoisin erityisesti hallitukselta. Ehkä olen missannut oikeat tiedotustilaisuudet, mutta olen jäänyt kaipaamaan virallisista ohjeistuksista sitä, että mihin hypoteeseihin valittu strategia (jos sellainen on) perustuu, mitä datapisteitä seurataan ko hypoteesien validoimiseksi ja missä ovat raja-arvot joissa toimenpiteitä tai strategiaa pitää muuttaa.

    Blogistille kysymys: tekstistä saa sen vaikutuksen että pidät melko varmana että toimiva rokote onnistutaan kehittämään, onko näin?

    Kuitenkin COVID-19 ”sukulaisiin” sarsiin ja mersiin ei käsittääkseni ole toimivaa rokotetta, ja influenssarokotteenkin teho tuntuu olevan aika vaihtelevaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Testattuja ja siten ilmeisestikin toimiviksi havaittuja rokotteita on kuitenkin jo olemassa. Tosin niiden lopullisen toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseksi pitää vielä tehdä massatestauksia eli kolmannen vaiheen kliinisiä kokeita lähikuukausina, kärkiehdokkaiden kohdalla nyt kesällä (lehtitietojen mukaan ainaskin Brasiliassa heinäkuusta lähtien kymmeniä tuhansia riskiryhmäläisiä rokottaen). Eläinkokeissa ja rajoitetuissa ihmiskokeissa ne on jo todettu toimiviksi.

        Voi tietysti olla, että kaikki organisaatiot yliopistoista ja riippumattomista tutkimuslaitoksista yrityksiin huijaavat eikä niillä mitään toimivaa rokotetta ole. En keksi, miksi ne niin tekisivät, miksi vaarantaisivat maineensa valehtelemalla, miksi olisivat jo ilmoittaneet ryhtyvänsä huijausrokotteen valmistukseen, mutta kukapa mitään mistään täydellä varmuudella tietää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eileen:
      No jos kausi-influenssa antaa vasta-aineita niin miten sitten vanhusten influenssarokotukset? Niitä on tehty vuosia Suomessa

      Hyvä kysymys.

      Jokavuotisia flunsssia aiheuttaa neljä erilaista koronavirusta. Näistä sekä
      mahdollisesti sikotaudista, vihurirokosta ja tuhkarokosta jää vasta-aineita
      covid-19 -tautia vastaan. Tämä puolustusapu voi selittää, miksi lapsilla ja
      nuorilla koronainfektio on yleensä lievä. Näin kertoi immunologian prof.
      Seppo Meri (HS 20.5.

      Tästä päättelen, että kai silloin myös influenssarokotus, jos se sattuu
      olemaan oikeanlainen, luo immuniteettia tai vahvistaa entistä.
      Espanjan terveydenhuollon henkilöitä ei enää sairastu lisää, koska
      tällaiset henkilöstöryhmät saavat jatkuvasti uusia flunssatartuntoja, jotka
      aktivoivat immuniteettia. Opettaja-aikanani syksyisin niiskutin kilpaa
      oppilaiden kanssa. Aina löytyi tartuttaja, joka hyvinkin kaukaa toi tautinsa
      kesän jälkeen.

      Saman flunssan immuniteetti kestää yleensä neljä vuotta, joten minua se ei
      enää pelasta. Mutta influenssarokotukseni toivottavasti ovat sellaisia, että
      ne auttavat.

      Vasta-ainekartoitusten mukaan laumaimmuniteettiin on vielä pitkä matka. Mutta
      mistä me sen voimme päätellä, jollei ole tiedossa, kuinka monella on
      valmiiksi muiden sairauksien tuottamia, teholtaan vaihtelevia vasta-aineita?
      Lasten ja nuorten väestöosuus on suuri ja, jos heillä on koronaan tehoava
      vasta-aine, sitä ei osata etsiä.

      Laumasuoja syntyy, kun on riittävän monella covid-19-viruksen jättämiä
      vasta-aineineita, rokotuksia (jos niitä tulee), ja sen lisäksi muiden
      sairauksien koronaan tehoavia vasta-aineita. Kun siis yhteensä riittävä
      risti-immuniteetti, muodostuu laumasuoja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kiitos taas mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Yksi kohta siinä jäi hieman vaivaamaan.

    ”Toiseksi Ruotsi on epäonnistunut ikäihmisten suojelussa. Siksi siellä on niin paljon kuolonuhreja. Myös Suomessa puolet kuolleista on vanhusten hoivakodeissa. Sen sijaan ikäryhmässä 70-79 vuotta tartuntoja ja kuolleita on muihin maihin verrattuna vähän. Ohje riskiryhmien eristäytymisestä on toiminut hyvin.”

    Jos asiaa katsoo pelkästään tartuntojen valossa, niin olet oikeassa. Väestön ikäjakaumaan suhteutettuna Suomessa on 60-69 vuotiailla todettuja tartuntoja vain noin puolet (ilmaantuvuus = 88) ja 70-79 -vuotiailla vain kolmannes (60) siitä, mitä 20-59-vuotiailla (172). Ruotsissa näiden ikäluokkien tartuntamäärissä asukasta kohden ei juuri ole eroa (ilmaantuvuus 414, 415 ja 431) . Tästä voi toki vetää sen johtopäätöksen, että Suomessa vanhukset on saatu turvaan, mutta yksi oleellinen muuttuja silloin unohtuu. Onko testattujen ikäjakauma sama? Entäpä jos Ruotsissa testataan selvästi vähemmän ja lähinnä vasta sitten, kun potilas joutuu sairaalaan? Tällöin riskiryhmien osuus testatuista korostuu.

    Kun asiaa tarkastelee kuolleiden tilaston valossa, niin luvut näyttävät hieman erilaisilta. Ruotsissa yli 60-vuotiaiden koronakuolleisuus sataatuhatta asukasta kohden on eri 10-vuotisikäluokissa 28, 98, 416 ja 1145 ja 20-59-vuotiailla 3,5. Suomen vastaavat luvut ovat 3, 11, 49, 147 ja 0,6. Suomessa kuolleisuus on kaikissa ikäluokissa toki selvästi pienempi, mutta mikäli luvut jaetaan 20-59-vuotiaiden kuolleisuudella, nähdään, että ruotsalaisen 60-69 -vuotiaan todennäköisyys kuolla koronaan on 8 kertainen, 70-79 -vuotiaan 28 kertainen, 80-89 vuotiaan 118 kertainen ja yli 90 vuotiaan 326 kertainen 20-59 -vuotiaaseen nähden. Suomalaisilla vastaavat luvut ovat 6, 19, 85 ja 253. Vanhusväestön ikäjakaumaan suhteutettu osuus kuolleisuudesta on Ruotsissa siis ”vain” 1,3…1,5 -kertainen Suomeen nähden vaikka todettujen tartuntojen osuus on yli kolminkertainen. Toki Suomen kuolleiden aineisto on – onneksi – pieni, minkä vuoksi lukujen tarkkuus ei ole paras mahdollinen.

    Mielestäni johtopäätös kuitenkin on, että Ruotsissa on 14 kertainen määrä kuolonuhreja Suomeen nähden ennen kaikkea, koska siellä on kuolleiden ikäjakaumasta arvioiden kymmenkertainen määrä tartuntoja, eikä 5,5 kertainen, kuten todettujen tapausten määrä antaa olettaa. Epäilen, että laajemmin levinnyt epidemia ja pienempi testausmäärä on johtanut erilaiseen testattujen ikäjakaumaan. Ruotsi on testannut 23 asukasta tuhatta kohden ja Suomi 32, kun Ruotsin luvun pitäisi olla tapausmäärän suteessa suurempi, jotta ikäjakauma olisi realistista pitää samana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Aiempien kirjoitusten keskuteluissa moni on kaivannut tehokasta jäljityssovellusta taudin nujertamiseksi. No, vaikka sovelluksen saisi sinänsä turvalliseksi, niin jäljittäminen näyttää avaavan aivan mahtavan tilaisuuden kaikenmaailman kalastelijoille:

    Contact-tracer spoofing is already happening – and it’s dangerously simple to do

    British people will soon begin receiving random phone calls from so-called ”contact tracers” warning them about having been in close proximity with potential coronavirus carriers. One of many problems with this scheme is it’s dangerously easy to pose as a government contact tracer.

    Addressing how straightforward it is, without explicitly linking to tools or guides on how it’s done, Davis wrote: ”In fact I’d say this is a schoolyard prank level of exploit, available to anyone and without requiring any technical prowess whatsoever.

    ”Outside of large hypothetical threats it’s mostly just embarrassing. It’s embarrassing that any random person who searches for ’SMS spoofing’ can essentially become the UK government with no immediate way for the victim to tell the difference.”

    Toivottavasti meillä osataan ottaa opiksi ja tuleva suomalainen seurantasovellus olisi vähän paremmin mietitty. No, toistaalta, jos julkea sektori antaa sovelluksen kehityksen tavallisille hovihankkijoiille, niin ”valmista” lienee vasta 5 vuoden kuluttua – jolloin silloinkin joudutaan huomaamaan, ettei systeemiä voi puutteiden vuoksi ottaa käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ruotsin strategiaa ja erityisesti hoivakotikuolemia arvioitaessa pitää muuten muistaa huomioida myös lähtötilanne: FOHMin viikon 21 viikkoraportin mukaan jo viikolla 13 (23-29.3) oli Tukholman hoivakodeissa yhtä paljon kuolemia kuin viikolla 21 (18-24.5). Ensimmäiset hoivakotikuolemat on rekisteröity viikolla 12 (16-22.3).

    Tämä tarkoittaa että hyvin suurella todennäköisyydellä virus on monin paikoin ollut tukevasti hoivakodeissa jo ennen kuin tilanteen vakavuutta on tajuttu ja ylipäätään mitään rajoituksia on saatu voimaan. Virus näyttää saapuneen Ruotsiin Suomea a) aikaisemmin, b) suuremmalla voimalla ja c) vähän yllättäen Iso-Britanniasta ja USAsta jo ennen Itävaltaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. ”Latinalaisessa Amerikassa epidemia roihuaa täysillä, eivätkä nuo yhteiskunnat pysty sitä pysäyttämään.”

    Miksi tämä roihu on Etelä-Amerikassa, mutta ei Aasian ja Afrikan rutiköyhissä yhteiskunnissa?

    Yli 2 miljardia ihmistä elää noilla alueilla surkean terveydenhuollon parissa.

    Miksi Valko-Venäjällä ei roihua vaikka presidentti neuvoo ottamaan vodkaa ja menemään saunaan peltotöiden jälkeen, mutta Venäjällä taas roihuaa vaikka siellä korona on otettu vakavasti?

    Väitän, että koronaviruksista eniten kärsineitä alueita yhdistää ilmansaasteet, korkeahko elintaso, heikko tai epäoikeudenmukainen terveydenhuolto, ylipaino ja muut elintasosairaudet.

    Se lienee jo varmaa, että korona ei ole tasa-arvoinen tauti vaan sillä on selkeästi riskiryhmänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lauri Kumpulainen:

      Väitän, että koronaviruksista eniten kärsineitä alueita yhdistää ilmansaasteet, korkeahko elintaso, heikko tai epäoikeudenmukainen terveydenhuolto, ylipaino ja muut elintasosairaudet.

      Minä väittäisin, että väestöntiheyden ja päättävien poliittisten toimijoiden kyvykkyys ovat paljon vahvempia ennustajia kuin mikään noista. Veikkaisin myös, että alkuhavainnot Italiasta saastuneisuuden ja taudin yhteydestä muuttuvat suhteellisen pieniksi, kun malli rakennetaan oikein ja väestöntiheys otetaan huomioon.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kannattaisi katsoa tässä vaiheessa narratiiviin, kuka tai ketkä tätä joukkopsykoosia ovat ylläpitämässä, minä en ainakaan vielä osaa osoittaa ketään, joka haluaisi koko maailman väestön edelleen pysyvän piilossa ja työttöminä. Mutta ehkä se selviää joskus.

    Esimerkkinä narratiivista on äskettäinen Yalen yliopiston julkaisema USA:n ylikuolleisuusdata, joka on julkaistu Washington Postissa. Sanoma oli, että ylikuolleisuus osoittaisi koronan tappaneen enemmän ihmisiä kuin vain diagnosoidut koronakuolemat näyttäisivät. Dataa ja valittuja parametreja tutkineet havaitsivat, että julkaisussa on käytetty vahvasti aliarvioitua ennustettua kuolleisuutta.

    Tällä ”viattomalla valinnalla” saatiin ylösalaisin olevalta V-kirjaimelta näyttävään terävään ylikuolleisuuskäyrään lisää pinta-alaa leveään pohjaosaan, kun oikeaa kuolleisuusdataa käytetään, on USA:n kuolleisuus jo lähtenyt jyrkästi putoamaan allekin ennustetun kuolleisuuden, aivan samalla tavalla kuin 2016-2018 kausi-influenssaepidemioissa kävi.

    Lisäksi on otettava huomioon, että kaikissa ikäihmisten valtioissa kuolleisuus on muutenkin on nousussa; Suomessakin vuodesta 2010 voidaan tähän päivään nähdä vuosikuolleisuudessa usean tuhannen ihmisen lisäys. Siksi 10 vuoden liukuva keskiarvo on äärimmäisen heikko vertailukohta yhtään mihinkään, jos ”ylikuolleisuutta” halutaan seurata.

    Toinen narratiivia tukeva tapa esittää tietoa on korostaa koronakuolleisuuden kertymäkäyrää eikä päivittäistä käyrää. Selvästi alussa näkyi kuolemien seuraavan tapausmäärän lisääntymistä muutaman viikon viiveellä, mutta miten voidaan selittää esimerkiksi Ruotsin uusien tapausmäärien tasaantuminen 500:aan päivässä, tasanne on kestänyt jo noin 2 kk ajan, mutta kuolemat ovat laskussa olleet jo puolitoista kuukautta, 120-150 päiväkuolleisuuden maksimista on pudottu 30:een päivässä, jopa alemmaksi ?

    Miten yhtäkkiä korona on muuttunut vähemmän tappavaksi ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. miten voidaan selittää esimerkiksi Ruotsin uusien tapausmäärien tasaantuminen 500:aan päivässä, tasanne on kestänyt jo noin 2 kk ajan, mutta kuolemat ovat laskussa olleet jo puolitoista kuukautta, 120-150 päiväkuolleisuuden maksimista on pudottu 30:een päivässä, jopa alemmaksi ?
      Miten yhtäkkiä korona on muuttunut vähemmän tappavaksi ?

      Ruotsissa testataan nyt enemmän, jolloin suurempi osa koronatapauksista tulee tietoon.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Ruotsissa testataan nyt enemmän, jolloin suurempi osa koronatapauksista tulee tietoon.

        Mahdollisesti tämä testaaminen on myös kohdistunut terveydenhuoltohenkilöstöön, joka on vaikuttanut hoivakotikuolleisuuteen. Ikävimmillään viikolla 16 (13-19.4) hoivakotikuolemia oli yli 300 viikossa, viikolla 21 (18-24.5) alle 100. Jälkimmäinen luku voi tosin vielä muuttua.

        Ruotsissa päiväkuolleisuuden maksimi (kaikki ikäryhmät) oli 115. Alle 30:een se ei ilmeisesti ole vielä laskenut, sillä myös viikkoraporttien kokonaiskuolleisuuslukuja korjataan ylöspäin. Viikolla 20 kuolleita oli 350 eli 50 päivässä, viikon 21 arvio 30 päivässä tästä varmastikin vielä nousee.

        Lähteet: FOHM Veckorapport om covid-19, vecka 21, FOHM Antal fall av covid-19 i Sverige.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Kaiken takana on koronanarratiivi:

      Esimerkkinä narratiivista on äskettäinen Yalen yliopiston julkaisema USA:n ylikuolleisuusdata, joka on julkaistu Washington Postissa. Sanoma oli, että ylikuolleisuus osoittaisi koronan tappaneen enemmän ihmisiä kuin vain diagnosoidut koronakuolemat näyttäisivät.Dataa ja valittuja parametreja tutkineet havaitsivat, että julkaisussa on käytetty vahvasti aliarvioitua ennustettua kuolleisuutta.

      Tällä ”viattomalla valinnalla” saatiin ylösalaisin olevalta V-kirjaimelta näyttävään terävään ylikuolleisuuskäyrään lisää pinta-alaa leveään pohjaosaan, kun oikeaa kuolleisuusdataa käytetään, on USA:n kuolleisuus jo lähtenyt jyrkästi putoamaan allekin ennustetun kuolleisuuden, aivan samalla tavalla kuin 2016-2018 kausi-influenssaepidemioissa kävi.

      Tätä väitettä olisi paljon helpompi punnita, jos näkisi datan kuvaajana jossa kuolleisuuskäyrät tältä vuodelta ja keskiarvolta näytetään samassa kuvassa usean kuukauden ajalta. Siitä on helppo tehdä estimaatti keskiarvon tuottamasta vinoumasta ja poistaa se riittävällä tarkkuudella. Veikkaisin, että vinoumapoistettuunkin dataan jää huomattavasti korona-aikaista ylikuolleisuutta. Näitä vinoutumia tapahtuu aina, kun resurssit eivät riitä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Puuttumatta tuohon Yalenkin harjoittamaan mainstream koronanarratiivin edistämisen aiheuttamaan ehkä tahattomaan manipulointiin, korona-aikainen ylikuolleisuus on tosiasia, siitä ei pääse mihinkään, enkä kiistä sitä. Mutta väitän, että ylimäärinen influenssakuolleisuus on tämän kevättalven aikana osoittautumassa käytännössä nollaksi, ja ylikuolleisuus _on vaihtunut_ koronan aiheuttamaksi ylikuolleisuudeksi. Koska melkein jokaisena talvikautena on varsinkin Euroopan ikääntyneessä väestössä tapahtunut merkittävä onnettomuus, ja jopa satojatuhansia on menehtynyt nopeassa tahdissa, ihmetellä myös voidaan, miksei ruumiskontteja ja armeijaa ei tarvittu niinä turman vuosina. Lisäksi, ihmiskunnalla on ollut influenssarokotus käytettävissä jo kahdeksankymmenen vuoden ajan, ja silti ihmisiä kuolee influenssaan. Siksi en myöskään usko koronavirusrokotteen täydelliseen tehoon.

        Tutkipa vaikka Eu:n julkisia selvityksiä kausi-influenssaylikuolleisuudesta Yhteisön alueella: 2014-2015 influenssakausi 217000 ylimääräistä kuollutta /1/ , 2016-2017 217000/1/ ylimääräistä kuollutta, 2017-2018 152000 ylimääräistä kuollutta./2/

        Eli Euroopassa on joka vuosi tai joka toinen vuosi toistuva tautiryöpsähdys, joka menehdyttää kymmeniätuhansia, jopa kaksisataatuhatta ihmistä lyhyehkön, 8 -15 viikon jakson aikana.

        Tänä vuonna kuolleisuutta merkittävästi lisäävää jaksoa on kestänyt 12-13 viikkoa, ja Euroopan ylimääräisten kuolemien trendi on maasta ja valituista toimenpiteistä riippumatta laskemassa, pahimmillaan 4500 uutta kuolemaa päivässä, nyt näkyy olevan noin viidesosa siitä. Eli ennuste kesäkuulle on alle 50000 lisäkuolemaa, ja vaikka kuolleisuus ei jatkaisikaan laskuaan, niin vasta ollaan viime vuosikymmenen puolivälin talvikuolleisuuslukemissa.

        /1/ https://www.ecdc.europa.eu/en/seasonal-influenza/season-2016-17
        /2/ https://doi.org/10.1016/j.cmi.2019.02.011

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. ’One size fits all’ malli lockdownissa oli virhe sekä Suomessa että puutarhassa. Onneksi tata virhetta aletaan korjaamaan ja malli voisi olla ’turvataan riskiryhmat ja muuten paluu normaaliin’. Turvatoimenpiteiden tulee olla tehokkaita, ja kuten sanottua ”kustannustehokkaita” siinä mielessä että rajoitusten haitta ei ole suurempi kuin hyöty. Datan mukaan koulujen sulkemisesta oli vähän hyötyä verrattuna siitä aiheutuneeseen haittaan monen lapsen ja perheen kohdalla.

    Samoin maakunnittain riski ei ole sama. Ei mitaan jarkea implementoida identtinen lockdown-rajoitus Lieksassa ja Itakeskuksessa. Tai Kuhmossa sama rajoitus kuin etu-Töölössä.

    Intiassa nopeasti otettiin zone-malli jossa maaseutu ja isot kaupungit saavat ’fit for purpose’ rajoituksia. Samoin myöhemmin Ranskassa. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvat suojatoimet voivat olla erilaiset kuin mummojen suojatoimet. Esimerkiksi koulut voisivat olla kiinni riskialueella mutta Pietarsaaressa/Joensuussa auki.

    Täysi lockdown joka paikkaan ja jokaiselle (one size fits all) oli virhe, jonka laskua maksamme monta vuotta sekä ihmisten terveydessä, että taloudellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jere:
      Täysi lockdown joka paikkaan ja jokaiselle (one size fits all) oli virhe, jonka laskua maksamme monta vuotta sekä ihmisten terveydessä, että taloudellisesti.

      Tuosta johtopäätöksestä on vaikea olla eri mieltä. Lasku oli kymmeniä miljardeja euroja. Politiikassa on riidelty kymmenistäkin miljoonista joskus tiukasti, mutta valtavaa vahinkoa aiheuttaneet esitykset menivät läpi heittämällä, jotka vaikuttavat nuorten sukupolvien tulevaisuuteen ehkä radikaalistikin. Euroalue ehkä tuhosi samalla asemansa maailmantaloudessa, ja USA:kin räpiköi. Kriisin jälkeen maailmantalouden johtoasema on ehkä Aasiassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. niin: Tuosta johtopäätöksestä on vaikea olla eri mieltä. Lasku oli kymmeniä miljardeja euroja. Politiikassa on riidelty kymmenistäkin miljoonista joskus tiukasti, mutta valtavaa vahinkoa aiheuttaneet esitykset menivät läpi heittämällä, jotka vaikuttavat nuorten sukupolvien tulevaisuuteen ehkä radikaalistikin. Euroalue ehkä tuhosi samalla asemansa maailmantaloudessa, ja USA:kin räpiköi. Kriisin jälkeen maailmantalouden johtoasema on ehkä Aasiassa.

        Hyvä tässä kohdin muistaa, ettei edelleenkään _oikeasti_ tiedetä miten vaarallinen tauti lapsille ja nuorille on. Ja vielä vähemmän siitä tiedettiin maaliskuussa. Ja edelleen kiistellään mikä on lasten rooli tartuntojen välittäjinä.

        Ruotsalaisen onni, että ainakin oletus, ettei tauti ole kovin vaarallinen lapsille, näyttäisi pitävän paikkansa. Suomessa nostettiin hirveä haloo, kun muutama lapsi sairastui narkolepsiaan takavuosina. Mites siinä tapauksessa, että kouluun pakolla ja vähättelyllä painostetut lapset olisivat kuolleet satamäärin koronaan?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. niin: Tuosta johtopäätöksestä on vaikea olla eri mieltä. Lasku oli kymmeniä miljardeja euroja. Politiikassa on riidelty kymmenistäkin miljoonista joskus tiukasti, mutta valtavaa vahinkoa aiheuttaneet esitykset menivät läpi heittämällä, jotka vaikuttavat nuorten sukupolvien tulevaisuuteen ehkä radikaalistikin. Euroalue ehkä tuhosi samalla asemansa maailmantaloudessa, ja USA:kin räpiköi. Kriisin jälkeen maailmantalouden johtoasema on ehkä Aasiassa.

        Tuossa oletat että laskun aiheuttaa hallitusten toimenpiteet eikä korona itse. Mielestäni olet tässä väärässä, vertaa vaikka erilaisen strategian vaikutusta talouteen Ruotsissa ja Tanskassa.

        Ei ole kovin realistista että ihmiset lähtisivät iloisin mielin kauppakeskuksiin ja ravintoloihin kuluttamaan ja lasten kanssa huvipuistoihin jos tartunnan vaara on todellinen.

        Euroopan talouden olisi pelastanut toimiminen Aasian tapaan. Kuten esimerkiksi Taiwanissa ja Uudessa-Seelannissa Euroopan ulkorajat kiinni heti ja päälle testaus ja perinteinen jäljitys. Euroopan sisäinen talous olisi saatu pelastettua. Tiedän että tuo on epäortodoksinen keino, rajakaranteenin ei uskota tehoavan kovin hyvin perustuen influenssasta saatuihin kokemuksiin. Kuitenkin jostakin syystä korona näyttää tottelevan karanteeneja ällistyttävän hyvin. Tämä on yksi selittämättömistä asioista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Suomen väestö ikääntyy mikä tarkoittaa että kuolleisuusluvut laskevat nuorissa ikärymissä ja nousevat vanhemmissa ikäryhmissä. Tämä trendi on jatkunut kauan koska ikärakenne muuttuu kunnes tänä vuonna.

    Tilastokeskuksen ennakkotilastolla tein kuolleisuustrendit vuodesta 2011 – 2019+1 viikoista 1-20 ja vertasin oikeisiin 2020 lukuihin.

    Tulos on minusta hämmästyttävä, ikäluokat alla

    0-4, trendi osuu
    5-24, trendi osuu
    25-44, ylikuolleisuus trendin nähden
    45-64, lievä alikuolleisuus trendin nähden
    65-79, selvä alikuolleisuus trendin nähden
    80+, selvä alikuolleisuus trendin nähden

    Onko tuo nyt merkki itsemurhista, tuosta ikäryhmän ihmisistä lähti työt ja tulevaisuus alta?

    Samaa ei ole havaittavissa ruotsin tilastoista, vaikea verrata mutta ruotsissa on alikuolleisuus ikäryhmässä 0-64, vaan vanhemmissä ikäryhmissä on ylikuolleisuutta.

    On se aika ikävää jos on uhrattu nuoria vanhusten suojelemiseksi meidän maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. MF:

      Tilastokeskuksen ennakkotilastolla tein kuolleisuustrendit vuodesta 2011 – 2019+1 viikoista 1-20 ja vertasin oikeisiin 2020 lukuihin.

      Tulos on minusta hämmästyttävä, ikäluokat alla

      0-4, trendi osuu
      5-24, trendi osuu
      25-44, ylikuolleisuus trendin nähden

      Väität (viimeisessä virkkeessäsi), että hallituksen toimet viikon 12 jälkeen ovat vaikuttaneet Suomessa lisäävästi ikäryhmän 25-44 kuolleisuuteen, kun suoraan koronan aiheuttamat kuolemat poistetaan datasta. Pahoittelen, mutten usko ennen kuin pistät pöytään dataa. En ole kranttu tämän suhteen, kaksi lukua riittää alkuunsa: 1) vuoden 2020 prosentuaalinen ero trendiin viikoilta 1-11, ja 2) vuoden 2020 prosentuaalinen ero trendiin viikoilta 13-21, kun suorat koronakuolemat on vähennetty.

      MF:

      On se aika ikävää jos on uhrattu nuoria vanhusten suojelemiseksi meidän maassa.

      Väität, että hallituksen toimet viikon 12 jälkeen ovat vaikuttaneet Suomessa lisäävästi ikäryhmän 25-44 kuolleisuuteen, kun suoraan koronan aiheuttamat kuolemat poistetaan datasta. Pahoittelen, mutten usko ennen kuin pistät pöytään dataa. En ole kranttu, kaksi lukua riittää alkuunsa: 1) vuoden 2020 suhteellinen ero trendiin viikoilta 1-11, ja 2) vuoden 2020 suhteellinen ero trendiin viikoilta 13-21, kun suorat koronakuolemat on vähennetty.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tein jatkoanalyysin kuten ehdotit sillä muutoksella että ladattu aineisto kattaa vaan viikko 20.
        Ja aloitin viikolla 11 jotta saadaan trendi aikaiseksi. Aikaisemmin käytin koko vuoden aineisto jotta olisi enemmän dataa trendin luontia varten ja influenssakausi esiintyy eri aikaan vuodesta toiseen.

        Mutta kuitenkaan kun influenssalla ei nuorempaan väkeen vaikuta niin ehkä tämä on ihan ok vertailu. Ehkä joku viisaampi tietää?

        Eli tässä tulokset samanlaisella analyysilla mutta käyttäen viikot 11 viikkoon 20, kutsutaan näitä nyt koronatietoisuusviikoiksi.

        0-4, ylikuolleisuus trendin nähden
        5-24, trendi osuu
        25-44, ylikuolleisuus trendin nähden, vahvempi ylikuolleisuus kuin aikaisempi vertailu
        45-64, lievä alikuolleisuus trendin nähden
        65-79, selvä alikuolleisuus trendin nähden
        80+, selvä alikuolleisuus trendin nähden

        Tulos on vielä selkeämpi kuin edellinen vertailu.

        Hypoteesi vahvistui, näyttää vielä pahemmalta, pelkään että tuo ikäihmisten suuri alikuolleisuus peittää alleen nuorempien ikäryhmien esiintyvä ylikuolleisuus trendiin nähden.

        Vähintän vakavan analyysin paikka, että mitä on ehkä nyt oikeasti tullut tehtyä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. MF: empiris

        Tämä on jo edennyt hyvin, 25-44-vuotiaiden joukossa on siis edellisiin vuosiin verrattuna viikoilla 11-20 enemmän kuolleisuutta kuin edellisten kahdekan vuoden keskiarvossa. Vielä paremmaksi saisit (ainakin minusta) tämän, jos ottaisit *erillisenä* kontrollitekijänä huomioon edellisten viikkojen (1-10) yli- tai alikuolleisuuden suhteessa edellisten kahdeksan vuoden keskiarvoon. Tämä vastaisi kysymykseen: ”Mistä tiedät, ettei ryhmän kuolleisuus ole tänä vuonna ollut jo ennen korona-aikaa koholla jostakin muusta syystä?” Jos kuolleisuus ei ennen korona-aikaa ole koholla, niin minusta dataa alkaa olla syytä katsella tarkemmin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. hc-empiristi: Tämä on jo edennyt hyvin, 25-44-vuotiaiden joukossa on siis edellisiin vuosiin verrattuna viikoilla 11-20 enemmän kuolleisuutta kuin edellisten kahdekan vuoden keskiarvossa. Vielä paremmaksi saisit (ainakin minusta) tämän, jos ottaisit *erillisenä* kontrollitekijänä huomioon edellisten viikkojen (1-10) yli- tai alikuolleisuuden suhteessa edellisten kahdeksan vuoden keskiarvoon. Tämä vastaisi kysymykseen: ”Mistä tiedät, ettei ryhmän kuolleisuus ole tänä vuonna ollut jo ennen korona-aikaa koholla jostakin muusta syystä?” Jos kuolleisuus ei ennen korona-aikaa ole koholla, niin minusta dataa alkaa olla syytä katsella tarkemmin.

        Jep alla tulokset viikoista 01 viikkoon 10.
        0-4, alikuolleisuus, vaihtunut ylikuolleisuudeksi viikoilla 11-20
        5-24, trendi osuu, kaikissa vertailuissa.
        25-44, lievä ylikuolleisuus, vaihtui selvään ylikuolleisuuteen viikoilla 11-20
        45-64, lievä alikuolleisuus, kaikissa vertailuissa
        65-79, selvä alikuolleisuus trendin nähden
        80+, selvä alikuolleisuus trendin nähden

        Tämäkin vertailu vahvistaa että on havaittavissa muutos huonompaan ikäluokissa 0-4 ja 25-44 siitä kuin koronatoimenpiteet alkoivat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. MF: Jep alla tulokset viikoista 01 viikkoon 10.
        0-4, alikuolleisuus, vaihtunut ylikuolleisuudeksi viikoilla 11-20
        5-24, trendi osuu, kaikissa vertailuissa.
        25-44, lievä ylikuolleisuus, vaihtui selvään ylikuolleisuuteen viikoilla 11-20
        45-64, lievä alikuolleisuus, kaikissa vertailuissa
        65-79, selvä alikuolleisuus trendin nähden
        80+, selvä alikuolleisuus trendin nähden

        Tämäkin vertailu vahvistaa että on havaittavissa muutos huonompaan ikäluokissa 0-4 ja 25-44 siitä kuin koronatoimenpiteet alkoivat.

        Vedät johtopäätöksiä liian nopeasti. 1) Millä perusteella viikko 11 on valittu? Koulut esimerkiksi laitettiin kiinni vasta viikon 12 keskiviikkon. Tällä perusteella viikkojaon pitäisi olla 1-11 ja 13-20. 2) Ikäryhmissä 25-44 oli siis ylikuolleisuutta jo ennen hallituksen toimia, joten ilmiö luultavasti selittyy jollakin hallituksesta riippumattomalla tekijällä. On toki mahdollista, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet lisäävästi ikäryhmän kuolleisuuteen. Sen todentamiseksi tuleekin sitten se hankalampi vaihe: sinun pitäisi mallintaa ilmiö tilastollisesti siten, että muiden potentiaalisten selittävien tekijöiden kontribuutio on pyritty kaikin keinoin minimoimaan. Sinun pitää esimerkiksi poistaa mahdollinen pitkäaikainen trendi kuolleisuuden muutoksissa, valita malli jossa ilmiö kuvautuu hyvin, sekä (ehkä vaikein kohta kaikista) vakuuttaa tilastoilijat täällä siitä että hyvin pieni määrä havaintojasi riittää tuottamaan niin äärimmäisen tuloksen, ettei sitä voi mielekkäästi selittää sattumalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. hc-empiristi: Vedät johtopäätöksiä liian nopeasti. 1) Millä perusteella viikko 11 on valittu? Koulut esimerkiksi laitettiin kiinni vasta viikon 12 keskiviikkon. Tällä perusteella viikkojaon pitäisi olla 1-11 ja 13-20. 2) Ikäryhmissä 25-44 oli siis ylikuolleisuutta jo ennen hallituksen toimia, joten ilmiö luultavasti selittyy jollakin hallituksesta riippumattomalla tekijällä. On toki mahdollista, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet lisäävästi ikäryhmän kuolleisuuteen. Sen todentamiseksi tuleekin sitten se hankalampi vaihe: sinun pitäisi mallintaa ilmiö tilastollisesti siten, että muiden potentiaalisten selittävien tekijöiden kontribuutio on pyritty kaikin keinoin minimoimaan. Sinun pitää esimerkiksi poistaa mahdollinen pitkäaikainen trendi kuolleisuuden muutoksissa, valita malli jossa ilmiö kuvautuu hyvin, sekä (ehkä vaikein kohta kaikista) vakuuttaa tilastoilijat täällä siitä että hyvin pieni määrä havaintojasi riittää tuottamaan niin äärimmäisen tuloksen, ettei sitä voi mielekkäästi selittää sattumalla.

        Pitkäaikainen trendi on otettu huomioon. Vertailu nimenomaan trendiä vasten eikä 10 vuoden keskiarvoa vasten, koska väestö ikääntyy ja kuolleisuus sen myötä muuttuu.

        Viikko 11 valittu jotta olis tarpeeksi pitkiä jaksoja kun data loppui viikkoon 20.

        En väitä tätä loppuun asti viilatuksi. Mutta jo se että ikäluokassa 0-4 on menty alikuolleisudesta selvään ylikuolleisuuteen ja 25-44 lähes normaalitilanteesta selkeään ylikuolleisuuten on vahva signaali että nyt ei voida puhua pelkästä alikuolleisuudesta tutkimatta asiaa tarkemmin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. MF: Pitkäaikainen trendi on otettu huomioon. Vertailu nimenomaan trendiä vasten eikä 10 vuoden keskiarvoa vasten, koska väestö ikääntyy ja kuolleisuus sen myötä muuttuu.

        Viikko 11 valittu jotta olis tarpeeksi pitkiä jaksoja kun data loppui viikkoon 20.

        En väitä tätä loppuun asti viilatuksi. Mutta jo se että ikäluokassa 0-4 on menty alikuolleisudesta selvään ylikuolleisuuteen ja 25-44 lähes normaalitilanteesta selkeään ylikuolleisuuten on vahva signaali että nyt ei voida puhua pelkästä alikuolleisuudesta tutkimatta asiaa tarkemmin.

        Millä tavalla poistit pitkäaikaisen trendin? Metodikuvauksesi on ollut tähän mennessä jonkin verran epäselvä.

        Datan riittävyys on totaalisen väärä kriteeri ajankohdan valitsemiseksi. Sinun hypoteesisi tapauksessa ajankohdan valintaan saa vaikuttaa ainoastaan hallituksen toimien ajoitus.

        ”Lähes normaali” ja selkeä eivät ole sanoja, joita näissä tilanteissa voi käyttää, jollei ilmiötä ole käsitelty jakaumina. Minkälaisesta efektikoosta puhut, kun sanot ”lähes normaali”? Mikä on efektikoko, kun tapaus on selkeä?

        Arvelisin myös, että molemmissa havaintoryhmissäsi on todennäköisesti niin pieni määrä kuolemia, että hypotetisoidun signaalin erottaminen satunnaistekijöistä ei ole helppoa. Sinun tehtäväsi on vakuuttaa kuulijasi, että havaintosi eivät ole sattuman aiheuttamia. Tämänhetkinen vakuuttelun taso ei vielä riitä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. hc-empiristi: efektikoko

        Tämä jää viimeiseksi viestiksi asiaan liittyen. Minä nostin esille yhden havaitsevani häiritsevän seikan kuolintilastoista, siihen tuli hyviä huomioita jota olen ottanut huomioon.

        Nytkin tarkistin ja kuva ei muuttunut käyttämällä viikko 12 11 sijaan, edelleen 0-4 ikäryhmän kuolleisuus heittää häränpyllyä (alikuolleisuudesta ylikuolleisuuteen) koronatoimenpiteiden tultua voimaan. Ja ikäryhmässä 25-44 on muutos huonompaan.

        Liitteitä ei tänne voi laittaa joten laskennat tarkistusta varten en pysty helposti jakaamaan analyysia varten. Mutta data on vapaa joten muillakin on mahdollisuus analysoida, ehkä toinen kumoamava tai tukeva analyysia olisi suotavaa, mihin tulokseen sinä päädyt?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. No, hupsista – WHO on ilmeisesti tehnyt HVK:t datan hankinnassa ja vaikuttaa todennäköiseltä, että joukko papereita tullaan vetämään pois mm. Lancetista.

    Tietysti kaikki kriisit saavat kaikenmaailman koijarit liikkeelle, mutta ehkä edes pienet taustojen tarkistukset olisivat paikkallaan – niin julkean sektorin toimijoissa kuin viittausten vyöryä himoitsevien tutkijoiden keskuudessa.

    Governments and WHO changed Covid-19 policy based on suspect data from tiny US company

    The World Health Organization and a number of national governments have changed their Covid-19 policies and treatments on the basis of flawed data from a little-known US healthcare analytics company, also calling into question the integrity of key studies published in some of the world’s most prestigious medical journals.

    A Guardian investigation can reveal the US-based company Surgisphere, whose handful of employees appear to include a science fiction writer and an adult-content model, has provided data for multiple studies on Covid-19 co-authored by its chief executive, but has so far failed to adequately explain its data or methodology.

    The company’s LinkedIn page has fewer than 100 followers and last week listed just six employees. This was changed to three employees as of Wednesday.

    While Surgisphere claims to run one of the largest and fastest hospital databases in the world, it has almost no online presence. Its Twitter handle has fewer than 170 followers, with no posts between October 2017 and March 2020.

    Until Monday, the “get in touch” link on Surgisphere’s homepage redirected to a WordPress template for a cryptocurrency website, raising questions about how hospitals could easily contact the company to join its database.

    Desai has been named in three medical malpractice suits, unrelated to the Surgisphere database. In an interview with the Scientist, Desai previously described the allegations as “unfounded”.

    Dr James Todaro, who runs MedicineUncensored, a website that publishes the results of hydroxychloroquine studies, said: “Surgisphere came out of nowhere to conduct perhaps the most influential global study in this pandemic in the matter of a few weeks.

    “It doesn’t make sense,” he said. “It would require many more researchers than it claims to have for this expedient and [size] of multinational study to be possible.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ksee:
      No, hupsista – WHO on ilmeisesti tehnyt HVK:t datan hankinnassa ja vaikuttaa todennäköiseltä, että joukko papereita tullaan vetämään pois mm. Lancetista.

      Lancetin vertaisarviointi on selvästi hyvin kattavaa ja pätevää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadist: Lancetin vertaisarviointi on selvästi hyvin kattavaa ja pätevää.

        Totta. Lancetin kannalta kamala tilanne, koko lehden maine uhattuna. Tosin meidänkin HVK jatkaa tutulla linjallaan; yksi sen uusimmista hovihankkijoista on SJT-Investment Group Oy, entinen Pohjolan Laatukatot.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tapio: Totta. Lancetin kannalta kamala tilanne, koko lehden maine uhattuna. Tosin meidänkin HVK jatkaa tutulla linjallaan; yksi sen uusimmista hovihankkijoista on SJT-Investment Group Oy, entinen Pohjolan Laatukatot.

        En tiedä onko siinä mitään kamalaa, että epäpätevien ”huippujulkaisujen” maine kärsii. Jos keisarilla ei ole vaatteita, niin on kaikkien eduksi että tämä paljastuu ja tästä tulee asianmukaiset seuraamukset. Nyt vielä pitäisi saada vertaisarvioijien nimet julkisuuteen. Vastuulliset pitää saada siihen kuuluisaan vastuuseen, tämä epäonnistuminen on voinut aiheuttaa tuhansia lisäkuolemia enkä edes liioittele nyt.

        Ai niin, mutta vastuu on vain pienille ihmisille, eliitille on aivan omat sääntönsä. Keppiä köyhille, laiskoille ja pienituloisille, porkkanaa kaikille muille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Stadist: En tiedä onko siinä mitään kamalaa, että epäpätevien ”huippujulkaisujen” maine kärsii. Jos keisarilla ei ole vaatteita, niin on kaikkien eduksi että tämä paljastuu ja tästä tulee asianmukaiset seuraamukset.

        Täsmälleen samaa mieltä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Tilanne ei nyt ole ihan noin dramaattinen. Arvostetuimmissa julkaisusarjoissa (Nature, Science, lääketieteen alalla mainitut NEJM, BMJ, Lancet ym.) on potaskaa aivan säännöllisesti. Välillä se johtuu tutkimustulosten rehellisestä ylitulkinnasta, välillä epärehellisyydestä. Papereita vedetään takaisin tai korjataan silloin tällöin. Osalla nimekkäimmistä tekijöistä on kylläkin sen kokoinen ego, että eivät myönnä mitään eivätkä julkaisujen toimituksetkaan välttämättä asetu poikkiteloin. Välillä on myös niin, että julkaisujen toimitukset painostavat tutkijoita julkaisemaan ja ylitulkitsemaan, jos näköpiirissä on skuuppi omalle lehdelle.

        Tuon Lancetin jutun takia tuskin on kenenkään koronataudin hoidolle ehtinyt tapahtua sitä tai tätä. Ilman noita julkaisujakin oli jo selvää, että tunnettujen lääkkeiden vaikutus tautiin ei ole kovin suuri. Osa potilaista saa jonkun verran helpotusta, osa ei. Mikään ihmelääke ei ole jäänyt tämän takia käyttämättä. Jos klorokiinilla tai remdesivirilla olisi käänteentekevä vaikutus, se olisi kyllä jo tähän mennessä huomattu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Lisää aiheesta:

      Science: A mysterious company’s coronavirus papers in top medical journals may be unraveling

      But just as quickly, the Lancet results have begun to unravel—and Surgisphere, which provided patient data for two other high-profile COVID-19 papers, has come under withering online scrutiny from researchers and amateur sleuths. They have pointed out many red flags in the Lancet paper, including the astonishing number of patients involved and details about their demographics and prescribed dosing that seem implausible. “It began to stretch and stretch and stretch credulity,” says Nicholas White, a malaria researcher at Mahidol University in Bangkok.

      Chaccour says both NEJM and The Lancet should have scrutinized the provenance of Surgisphere’s data more closely before publishing the studies. “Here we are in the middle of a pandemic with hundreds of thousands of deaths, and the two most prestigious medical journals have failed us,” he says.

      Yksi pieni firma on siis onnistunut syöttämään julkisuuteen ainakin kolme valhetta (hydroksiklorokiini on vaarallista, ivermektiini toimii hoitona, verenpainelääkkeet eivät lisää riskiä) ja samalla saanut aikaan ainakin muutamia viikkoja kestäneen jakson, jolloin ehkä kuitenkin tehokkaita hoitoja ei käytetty / tutkittu ja turvauduttiin ehkä täysin toimimattomiin hoitoihin.

      Jotenkin toivoisi, että tästä seuraisi akateemisen paheksunnan lisäksi myös rikosoikeudellisia seuraamuksia, koska ainakaan ko. firman perustaja ei ole voinut olla tietämättä, että data on vedetty hatusta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. No, niin – nyt molemmat Surgispheren dataan perustuvat paperit (Lancet, NEJM) on vedetty takaisin niiden muiden kirjoittajien pyynnöstä:

        Retracted: Hydroxychloroquine study pulled over suspect data [Updated]

        Three of the study’s four authors made the decision to retract the study after they were unable to independently verify the data used for their analysis. The data was provided by an obscure data analytics company, Surgisphere, which is run by the fourth author of the study, Sapan S Desai, who did not appear to agree to the retraction.

        Update: 6/4/2020, 4:30pm ET: A second COVID-19 related study based on Surgisphere data has now been retracted. The study was published in The New England Journal of Medicine and looked at the effect of preexisting use of angiotensin-converting enzyme (ACE) inhibitors and angiotensin-receptor blockers (ARBs) in COVID-19 patients. As in the case of the Lancet study, the authors reported that ”Because all the authors were not granted access to the raw data and the raw data could not be made available to a third-party auditor, we are unable to validate the primary data sources underlying our article.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. On ollut todella suuri ilo lukea näitä monipuolisia koronakirjoituksiasi. Odottelen kuitenkin jo malttamattomana kirjoitusta siitä, mihin suuntaan ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaisi olevan poikkeustilan taustalla menossa. Entä mihin toimiin Suomessa pitäisi poliitikkoja painostaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Muutama havainto.

    1. Kesäteoria. Mielestäni näyttö tukee monilta osin tätä kausittaisvaihtelua. Euroopan trendi on selvästi alaspäin, vaikka rajoituksia purettiin jo hyvän aikaa sitten. Ihmisten käyttäytyminenkin on jo alkanut lipsua verrattuna vaikkapa huhtikuuhun, jolloin useampi maa oli lock-downissa. Ulkomaanmatkailu on toki edelleen pannassa.

    Osmo spekuloi aiheellisesti Singaporen ikuisesta kesästä. Sielläkin influenssa on kausittainen ja ilmaantuu itse asiassa kahdessa osassa (huhti-heinä, marras-tammi). Se sopisi yksiin koronan villiintymisen kanssa, mutta otanta on toki pieni.

    2. Koronan leviämistapa ja tarttuminen. Ruotsi on otettu esimerkiksi löysästä koronalinjasta, mutta tosiasiassa sielläkin on harjoitettu sosiaalista etääntymistä varsin tarkasti. Tästä on todisteena influenssa- ja norovirussesongin tukahtuminen. Subjektiivisen näkemykseni mukaan arki näyttää Ruotsissa hyvin samanlaiselta kuin Suomessakin: Ihmiset välttävät kontaktia, vaikkei asioita ole erikseen kielletty.

    Koronan leviämisessä on siis jotain mitä emmä tiedä. Tästäkin Osmokin on aiemmin kirjoittanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Ainoa järkevä tapa vertailla tätä pandemiaa on mielestäni kuolleiden määrä suhteuttaminen väestön määrään. Tämä siksi koska testauskattavuus eri maissa vaihtelee huomattavasti. Tein laskelmia 28.5, joten lukuni ovat jo hieman vanhentuneita, Eniten kuolleita oli tuolloin Espanjassa 0,57 promillea väestöstä ja Italiassa 0,55 promillea, Ranskassa 0,48 promillea sekä Ruotsissa 0,4 promillea. Euroopan ulkopuolella USA:ssa tuolloin 0,34 promillea, Brasiliassa 0,125 promillea ja Venäjällä alle 0,1 promillea. Nämä viimeksimaintut maathan ovat vielä epidemiassa jäljessä ja muutenkin niiden luvut epäluotettavampia. Kun normaali vuosittainen kuolleisuus (Suomessa) on noin 1% väestöstä, niin liikutaan vielä kovin pienissä tasoissa. Myös menetettyjen elinvuosien määrä on todella pieni, koska kuolleet ovat pääosin yli 70 vuotiaita. Italiassa muuten normaali kuolleisuus kausi-influenssaan on viime vuosina ollut noin 17000/vuosi eli 0,3 promillen tasoa. Onko ylireagoitu sittenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Countryboy:
      Ainoa järkevä tapa vertailla tätä pandemiaa on mielestäni kuolleiden määrä suhteuttaminen väestön määrään. Tämä siksi koska testauskattavuus eri maissa vaihtelee huomattavasti. Tein laskelmia 28.5, joten lukuni ovatjo hieman vanhentuneita, Eniten kuolleita oli tuolloin Espanjassa 0,57 promillea väestöstä ja Italiassa 0,55 promillea, Ranskassa 0,48 promillea sekä Ruotsissa 0,4 promillea. Euroopan ulkopuolella USA:ssa tuolloin 0,34 promillea, Brasiliassa 0,125 promillea ja Venäjällä alle 0,1 promillea. Nämä viimeksimaintut maathan ovat vielä epidemiassa jäljessä ja muutenkin niiden luvut epäluotettavampia. Kun normaali vuosittainen kuolleisuus (Suomessa) on noin 1% väestöstä, niin liikutaan vielä kovin pienissä tasoissa. Myös menetettyjen elinvuosien määrä on todella pieni, koska kuolleet ovat pääosin yli 70 vuotiaita. Italiassa muuten normaali kuolleisuus kausi-influenssaan on viime vuosina ollut noin 17000/vuosi eli 0,3 promillen tasoa. Onko ylireagoitu sittenkin.

      Kuolleisuus tukahdutetussa epidemiassa ei kerro mitään viruksen vaarallisuudesta. Voisi sanoa että kuolleisuus on pieni koska on ”ylireagoitu”.

      Ainoa alue jossa tietääkseni epidemia on päässyt vapaasti leviämään oletettuun laumaimmuniteetin rajaan asti on Bergamon alueen Nembro ja pari muuta pikkukaupunkia. Kuolleisuus normaaliin verrattuna on ollut 12-kertainen, suurin osa yhden kuukauden aikana. Koulleisuus on väestötasolla 1.3-1.4% ja silloin ei voida enää puhuta pelkästä hoivakotikuolleisuudesta. Toki kuolleet ovat olleet vanhoja ihmisiä enimmäkseen. Kuolleiden lisäksi keuhkovaurita tulee myös nuorille. Niiden pysyvyydesta ei vielä tiedetä, mutta toisin kuin influenssassa vaurioita tulee kaikkiin keuhkolohkoihin.

      Jos laumaimmuniteettia haetaan, niin kuin ymmärtääkseni toivot, silloin pitäisi rehellisesti kertoa sen hinta. THL:n arvio kuolleisuudesta on edelleen 0.1-0.2% joka on epärealistinen, mielestäni suorastaan valheellinen. En käsitä millä perusteella suomalaisten kuolleisuus olisi noin paljon pienempi. Italialaisten keski-ikä on suurempi mutta vastaavasti ylipainoa ja sydän- ja verisuonitauteja vähemmän.
      Lisäksi tuo reilu prosentin kuolleisuus edellyttää että terveydenhoito ei täysin romahda, se olisi näissä pikkukaupungeissa tapahtunut elleivät sairastuneet olisi päässeet hoitoon ympäristön sairaaloihin.

      Kyllä tuo laumaimmuniteetti sairastamalla on kuollut ja kuopattu, tallottu yltä päältä. Ruotsi siihen vielä uskoo koska siellä ei oikein ole muuta vaihtoehtoa sen jälkeen kun tuolle tielle maaliskuussa lähdettiin,

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. K.k.: Kuolleisuus tukahdutetussa epidemiassa ei kerro mitään viruksen vaarallisuudesta. Voisi sanoa että kuolleisuus on pieni koska on ”ylireagoitu”.

        Ainoa alue jossa tietääkseni epidemia on päässyt vapaasti leviämään oletettuun laumaimmuniteetin rajaan asti on Bergamon alueen Nembro ja pari muuta pikkukaupunkia. Kuolleisuus normaaliin verrattuna on ollut 12-kertainen, suurin osa yhden kuukauden aikana. Koulleisuus on väestötasolla 1.3-1.4% ja silloin ei voida enää puhuta pelkästä hoivakotikuolleisuudesta. Toki kuolleet ovat olleet vanhoja ihmisiä enimmäkseen. Kuolleiden lisäksi keuhkovaurita tulee myös nuorille. Niiden pysyvyydesta ei vielä tiedetä, mutta toisin kuin influenssassa vaurioita tulee kaikkiin keuhkolohkoihin.

        Kysyin jo kerran aiemmin, että mistä nuo ko. pikkukaupunkien luvut ovat peräisin ja onko niissä tosiaan otettu kuinka tarkkaan huomioon demografiset seikat sekä terveydelliset riskitekijät? Laskelmien pohjaksi voi ottaa halutessaan muitakin lukuja. San Marinossa, joka ei ole maantieteellisesti kovin kaukana, on tauti tappanut tähän mennessä hieman yli 0,1 % väestöstä. Luku voi toki vielä kasvaa, koska uusia tapauksia näyttää hiljalleen ilmenevän. Ero on joka tapauksessa huomattavan suuri tuohon prosenttiin verrattuna. Olisivatko tehokkaammat vastatoimet tosiaan ainoa selittävä tekijä, vai voisiko olla muitakin?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jaakko K: San Marinossa, joka ei ole maantieteellisesti kovin kaukana, on tauti tappanut tähän mennessä hieman yli 0,1 % väestöstä. Luku voi toki vielä kasvaa, koska uusia tapauksia näyttää hiljalleen ilmenevän. Ero on joka tapauksessa huomattavan suuri tuohon prosenttiin verrattuna.

        San Marinossa on vältetty viruksen leviäminen laajalle väestöön. Todettuja tapauksia on ”vain” 680 eli noin 2 % väestöstä. Tämä on se merkittävä ero niihin mainittuihin Italian pikkukaupunkeihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Aika ajatella: San Marinossa on vältetty viruksen leviäminen laajalle väestöön. Todettuja tapauksia on ”vain” 680 eli noin 2 % väestöstä. Tämä on se merkittävä ero niihin mainittuihin Italian pikkukaupunkeihin.

        Yhtä hyvin voi sanoa vaikka että tauti ei ole tarttunut siellä niin moneen, siinä syy. Mutta miksi ei ole?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jaakko K: Kysyin jo kerran aiemmin, että mistä nuo ko. pikkukaupunkien luvut ovat peräisin ja onko niissä tosiaan otettu kuinka tarkkaan huomioon demografiset seikat sekä terveydelliset riskitekijät? Laskelmien pohjaksi voi ottaa halutessaan muitakin lukuja. San Marinossa, joka ei ole maantieteellisesti kovin kaukana, on tauti tappanut tähän mennessä hieman yli 0,1 % väestöstä. Luku voi toki vielä kasvaa, koska uusia tapauksia näyttää hiljalleen ilmenevän. Ero on joka tapauksessa huomattavan suuri tuohon prosenttiin verrattuna. Olisivatko tehokkaammat vastatoimet tosiaan ainoa selittävä tekijä, vai voisiko olla muitakin?

        Esimerkiksi Nembro ja corona hakusanoilla löytyy aiheesta paljonkin. Kuolleisuusarvio perustuu toteutuneeseen ylikuolleisuuteen verrattuna pitkän ajan keskiarvoon joka on lähempänä todellisuutta kuin kirjatut koronakuolemat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. K.k.: Esimerkiksi Nembro ja corona hakusanoilla löytyy aiheesta paljonkin. Kuolleisuusarvio perustuu toteutuneeseen ylikuolleisuuteen verrattuna pitkän ajan keskiarvoon joka on lähempänä todellisuutta kuin kirjatut koronakuolemat.

        Tästä ehkä esimerkiksi: https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835 ?

        Luvut ovat varmaan todellisia, mutta minusta on kyllä vähän oikomalla tehty johtopäätös näiden tietojen perusteella, että tauti tappaa aina n. 1 % väestöstä. Tutkimuksessa ei tehdä mitään tällaista päätelmää, todetaan vain että viralliset luvut ovat todennäköisesti alakanttiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Jaakko K: Tästä ehkä esimerkiksi: https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835 ?

        Luvut ovat varmaan todellisia, mutta minusta on kyllä vähän oikomalla tehty johtopäätös näiden tietojen perusteella, että tauti tappaa aina n. 1 % väestöstä. Tutkimuksessa ei tehdä mitään tällaista päätelmää, todetaan vain että viralliset luvut ovat todennäköisesti alakanttiin.

        Ei, ei voi sanoa että tauti tappaa aina n. 1% väestöstä. Kuolleisuustilastojen perusteella on kuitenkin vahvat perusteet sanoa että Nembrossa näin oli, jopa laskettuna koko väestöstä eikä tartunnan saaneista. Sita voinee pitää faktana ja se jokseenkin kumoaa teorian laumaimmuniteetista huomattavasti alemmalla tartuntojen määrällä. Enkä todellakaan ymmärrä miten voidaan olettaa suomalaisille viisi kertaa pienempää kuolleisuutta. Se on THL:n virallinen arvio ja samalla Hetemäen komiteatyön lähtökohta ja hallituksen strategiavalinnan perusta. THL ei ole tietääkseni korjannut virallista arviotaan, ja lisäksi olettaa yhä että tartunta tulee menemään väestön läpi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Jos halutaan päästä halvalla, pitäisi olla hyvin kiinnostunut siitä, millainen toiminta on riskialttiimpaa. Tällöin rajoitustoimet voidaan kohdistaa niihin ja haitta jää vähäisemmäksi.

    Hyvä esimerkki voisi olla tuo laulaminen ja vastaavat toimet. Saksassa niihin panostetaan, Suomessa en muista tällaista kesksutelua olleen. Ymmärtääkseni nyt saa laulaa karaokea baarissa ihan hyvin.

    Moni maa vähentää massariskiä maskeilla. Suomessa taas kysymys on politisoitunut. Ei uskalleta muuttaa mieltä uudenkaan tiedon valossa, ettei näytetä tuuliviiriltä. Lisäksi tietysti varusteista taitaa olla edelleen pulaa, jolloin ei haluta lisätä kulutusta neuvomalla kansaa muuten kuin ”ei auta” linjalla, joita perustellaan täysin ala-arvoisin tutkimuksin, joissa esim. rajoituksin suljetaan pois ne taatusti toimivat vaihtoehdot. Muutenkin tutkitaan vain suojaako maski käyttöjäänsä kun kysymys on vähentääkö se muiden tartuttamista.

    Maskikysymyksessä voi olla pelkona myös, että mahdollisessa suosituksessa kansa alkaa kysyä miksi saatavuutta ei varmistettu aiemmin ja joku höykyttää ”maskithan ei meiltä lopu” tiedotuksista takuulla.

    Myös alueellisia eroja pitäisi huomioida. Vaikkapa nuo maskit ovat melkoisen turhia Pohjois-Karjalassa kun taas pääkaupunkiseudun ruuhkametrossa voisivat vähentää paljonkin tartuntoja. Ainoana keinona ne eivät tietysti toimi, mutta voisivat olla osa työkalupakkia jolla perusmäärä painetaan järkevin resurssein jäljitettävälle tasolle.

    Ihmisten käyttäytymisen muutoksen veikkaan vaikuttavan paljon. Nyt on vähän sellaista ”ohi on” ajatusmaailmaa havaittavissa. Baarien ja koulujen avaaminen yms edistää tuollaista. Kun tulee ohi on fiilis, turvavälit ja muut hyvät tavat jäävät syrjään joka lisää tartuntoja. Jos näin käy, toivon aktiivista tiedotusta riittävän alkuvaiheessa, ettei tautia päästetä uudestaan ryöpsähtämään toiseksi aalloksi. Varhainen puuttuminen auttaa tuon välttämisessä hurjasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Minusta perusmielipiteen muuttaminen radikaalisti enää tässä vaiheessa on melko tarpeetonta, koska tämä aluksi vahvasti oppositiossa ollut palsta on kevään aikana pikemminkin noussut lähes ainoaksi täkäläiseksi järjen ääneksi. Pikemminkin aikaiset enemmistönarratiivista poikkeavat arviot taudin luonteesta ovat alkaneet osoittautua oikeammiksi. Guardian-lehdessä on artikkeli Karl Fristonin haastattelusta, jonka tekoälymalli on osoittautunut tarkemmaksi kuin Imperial Collegen mallit. Tässä näin ensi kertaa sen ajatuksen, joka on takaraivossani nakuttanut koko tämän hulluuden ajan: Tauti on erilainen kuin aluksi väitettiin. Tässä Guardianin haastattelu:

    https://www.theguardian.com/world/2020/may/31/covid-19-expert-karl-friston-germany-may-have-more-immunological-dark-matter

    Youtubessa on laajempi haastattelu LockdownTV:ssä:

    https://youtu.be/dUOFeVIrOPg

    Karl Fristonin nöyryys ja näytöt tuovat uskottavuutta sanomaansa. Lisäksi, päätelmät ja havainnot ovat samanlaiset, mutta eri päättelyketjulla, verrattuna Oxfordin Yliopiston professorin Sunetra Guptan haastatteluun:

    https://youtu.be/DKh6kJ-RSMI

    Oxfordin yliopistolla (Sunetra Gupta) oli erilainen malli, joka ennusti taudille nopeampaa loppua ja lievempää lopputulemaa kuin Imperial Collegen mallit. Nyt voisi jopa kysyä, miksi jotkut vielä roikkuvat Neil Fergusonin/ Imperial Collegen mallinnuksissa, jotka ovat epäonnistuneet vahvasti koko 2000- luvun ajan ! Eli kumpikin, Karl Friston ja Sunetra Gupta, toteavat saman, että tauti näyttää käyttäytyvän samalla tavalla, riippumatta kovista tai pehmeämmistä valtioiden torjuntatoimista. Eli jotakin on vielä pinnan alla, jota emme tiedä. Oxfordin malli kuvasi ilmiötä piilossa olevilla tartunnoilla ja seuranneilla vaikeasti havaittavilla vasta-aineilla, Fristonin malli taas suoraan arvioi dataa ja toteaa, että osaan väestöstä kyseinen koronavirus ei edes tahdo tarttua – jostakin syystä.

    Muutamista maista on tilastollista tietoa tiukkojen valtionhallinnon toimien vaikutuksesta epidemian kulkuun, esimerkiksi näyttää siltä, että Saksan hallinnolliset rajoitustoimet ovat tapahtuneet epidemian jyrkässä vaimentumisvaiheessa. Joku voisi tarkistaa nuo päivämäärät, mutta jo kuvattu on totta, näyttää melko turhanaikaiselta kohkata jos jonkinlaista rajoitusta, käsien peseskeleminen ja ahtaitten kapakoitten sulkeminen lienee vaikuttanut parhaiten. (Toivottavasti Twitterin kuva aukeaa)

    https://pbs.twimg.com/media/EZsIo1NXYAIxHFA?format=jpg&name=small

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. koronanarratiivi, kuka on takana ?: Guardian-lehdessä on artikkeli Karl Fristonin haastattelusta, jonka tekoälymalli on osoittautunut tarkemmaksi kuin Imperial Collegen mallit.

      Selailin Guardianin artikkelissa viitattua artikkelia tekoälymallista. Artikkeli on valmistunut 9.4.2020, jolloin se on laitettu nettiin ilman tieteellistä vertaisarviointia. Siinä on veikattu, että Lontoossa koronapiikki olisi ollut 5.4.2020, ja että kuolintapausten piikki olisi 10.4.2020, jossa tilanteessa 32 % kaupungin asukkaista olisi mallin mukaan saanut koronainfektion. Haastattelussa tutkija korosti sitä, että piikki osui päivän tai parin tarkkuudella. Mutta jätti sanomatta, että päivämäärien esittämisen yhteydessä artikkelissa arvioitu infektion saaneiden osuus heitti ilmeisesti hyvinkin pahasti toteutuneesta. Kyseisessä kohdassa artikkelia esitettiin myös tällainen narratiivi: ”By June 12, death rates should have fallen to low levels with over 90% of people being immune and social distancing will no longer be a feature of daily life.” Ei toteutune sinne päinkään. Erilaisia malleja kun on nyt käytössä sadoittain, ja niistäkin kun mallia pyörittelee vaikka sata kertaa, voi saada sata erilaista tulosta jokaisesta. Mallin hyvyyden arvioinnin kannalta se, että joku yksittäinen luku osuu tarkemmaksi kuin joissain muissa malleissa, ei vielä osoita, että malli olisi kovin käyttökelpoinen. Mallin pitäisi yksittäisen oikean osuman sijaan kyetä antamaan toistuvasti oikeansuuntaisia tuloksia, tuottaa mahdollisimman vähän täysin pieleen meneviä ennusteita, ja antaa oikeansuuntaisia tuloksia mielellään monen arvioitavan asian kohdalla, jotta se saisi painoarvoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Lainaus:
    ”Vielä yksi epävarmuus. Influenssa ja muut tavanomaiset koronavirukset riehuvat talvisin ja sammuvat kesähelteillä. Nähtäväksi jää tekeekö myös Sars-Cov-2 näin. Tätä vastaan puhuu se, että hyvin se on levinnyt ikuisen kesän Singaporessa ja Ecuadorissa, mutta pian nähdään.”

    Olisiko mahdollista että auringon uv-säteily kuitenkin kasvattaisi vastustuskykyä. Esimerkiksi D-vitamiinin vaikutuksesta. Se, että ’ikuisen kesän’ alueillakin esiintyy virusta voisi johtua paikallisen väestön ihon muodostamasta paremmasta suojasta uv-säteilyä vastaan. He eivät saa samasta säteilymäärästä yhtä paljon D-vitamiinia kuin pohjoisen vaaleaihoisempi väestö. Tällöin heilläkin olisi samanlainen vuodenajoista johtuva D-vitamiinin saannin vaihtelu kuin pohjoisen alueen väestöllä.

    Mitä Ecuadoriin tulee niin vaikka siellä päivän pituus ei vaihtelekkaan vuodenaikojen mukaan, niin kyllä sielläkin säteilyn voimakkuus vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Siellä on käsittääkseni peräti kaksi säteilyhuippua vuodessa. Näin ollen voisi kuvitella siellä olevan myös kaksi tautihuippua vuodessa. Eli silloin kun epidemia siirtyy pohjoiselta puoliskolta eteläiselle ja sitten uudestaan kun se palaa meille takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Case virus: Oliko tämä nyt tässä vai onko virus vain kesälomalla? (Seuraava kuukausi tässä varmaan kertoo..)
    Oli se niin tai ei, olisi mielenkiintoista pohtia, miten järkevästi, ylipäänsä miten, tulemme harjoittamaan tämän katastrofin jälkipuintia – epidemiologisesti ja taloudellisesti? Tarkoitan siis sanoja ja poliittisia tekoja (talouden hoitaminen on oma lukunsa). Keihin ja mihin tietoon luotimme, kannattiko, jne.
    Median ja somen roolin pohtimisella on tässä myös nykyään iso merkitys.
    Itselläni asioiden suhteet eivät oikein vielä täsmää, mutta tähän varmaan tälläkin blogilla tullaan vielä palaamaan.
    Ja ennen kaikkea, koska voimme arvioida?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. On monia seikkoja jotka puoltavat parempaa tulevaisuutta:

    – Muutamat asiantuntijat mm. Seppo Meri ja Tuomas Aivelo ovat vaihtaneet kantaansa avoimesti siihen, että toista aaltoa ei välttämättä tule. Myös HUS:n Lasse Lehtonen twiittailee Aivelon ajatuksista. Tanskassa Statens Serum Institut -laitoksen (SSI) johtaja Kåre Molbak kertoo myös vastaavaa viestiä, samoin kuin Norjan Norjan kansanterveyslaitoksen epidemiologi Frode Forland. Kahdessa kuukaudessa ajatusmaailma on ohjautunut maailmanlopun meiningistä, jo huomattavasti järkevämpään suuntaan- ja lisäaika kuten myös lisätieto Koronaviruksen käyttäytymisestä lisää järkiarvioiden määrää entisestään. Tuntematonta on ollut paha ennustaa, tällöin on menty mieluummin ”pahimman skenaarion kautta”. Jos esim THL:n ensiskenaario miljoona Suomalaista sairastaa Covid-19- taudin Heinäkuuhun 2020 mennessä on jonkun mielestä hieno arvio, niin käsi pystyyn vaan.

    – Belgiassa on suurimpia tautilukuja Eurooppalaisittain: Belgiassa ei ole MPR-rokotetta ollut käytössä tiettyinä vuosina, jonka on todettu aiheuttavan ristikkäissuojaa Covid-19:ää vastaan. Samoin Italiassa antibioottien runsas käyttö on lisännyt vakavia sairaalabakteereita, eli sairaalaan hoitoon otettu Covid-potilas on sairaalasta saanut riesakseen vielä antibioottiresistentin bakteeritulehduksen. Myöskin jo sairastetut Koronaviruksen sukulaiset joita kiertää kausittain, saattavat antaa ristikkäistä suojaa Covidia vastaan. Ja Italian, Espanjan ja New Yorkin alueilla on tunnettua väestöntiheys, sekä ominaispiirre että useampi sukupolvi asuttaa samaa pientä kämppää. Siksi myös Itäkeskus Suomessa on esiintynyt tässä valossa nihkeänä.

    – Koulujen avaaminen, äitienpäivälounaat, Vapun ”kotibileet” ja yhteiskunnan hiljallinen avautuminen näkyisivät jo tilastoissa, silti sairaalassa ja tehohoidossa olevien lukumäärä jatkaa tasaista laskuaan. Suomen noin 3000 peruskoulusta yksittäisiä tapauksia todettiin muutamissa, niistäkin valtaosa koulun avautumisen ensimmäisinä päivinä- ja itämisaika huomioiden näistä tartunnoista ei juuri mikään ollut koulusta kotoisin. Tämän viikon loppupuolella näkyy puolestaan viime viikon tositesti, kun George Floydin mielenosoitus yli 3000 paikallaolijaa Senaatintorilla joko näkyy luvuissa tai sitten ei. Mikäli ei näy, niin esim. urheilutapahtumien ja konserttien järjestäjät kärsivät suoranaista vääryyttä, kun heidän liiketoimintansa edelleen kielletään. Esim. Lomautusten alettua esim. rauta ja puutarhakaupoissa elettiin turvaväleistä välittämättä kuin pellossa jo Huhtikuulla, eikä käyrä kääntynyt nousuun.

    Todennäköisin skenaario on, että rokotetta ei tähänkään koronavirukseen koskaan tule. Sen sijaan saamme kiertävän ”Lukashenka ja Bolzonaro”- luokan vieraan vuosittain kiertämään Suomea kuten myös koko maailmaa. Verrokkiviruksena ”serkkunsa” 229E, HKU1, NL63 ja OC43, eli normaalit kausikoronat. Tätä puoltaa se tosiasia, että vaikka lockdowneja puretaan, tauti laantuu kuin itsekseen. 10-20 vuoden jänteellä saamme sitten uuden SARS, MERS, COVID-19 luokan uuden viruksen, joka on taas ensi aallolla tappavampi ja laantuu Lukashenka-luokkaan. Espanjantaudin kaltaiseen hirviövirukseen näen todella pienen sauman, toki se on olemassa että kerran 100-200 vuoteen sellainen jostain Kiinan luolasta pelmahtaa. Terveydenhuolto tosin on tänä päivänä ihan eri luokkaa kuin tuolloin 1900-luvun alkupuolella, sen nyt tietää jokainen.

    Pahin kuitenkin mitä media ja ihmiskunta voi itselleen tehdä, on se että syksyllä kaikki mediapalstatila jälleen keskittyy yksittäisiin tartuntaketjuihin ja niistä uutisoimiseen paniikinlietsonnan meiningillä. Median linja ei ole koskaan ollut raportoida esim kausi-influenssojen kuolinmääristä saati tautitapauksista, niin miksi ihmeessä siihen miinaan ajettaisiin tästä eteenpäin. Medialla on oikeasti iso vastuu syksyn kakkoskierroksesta ja sen vaikutuksesta reaalitalouteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koron Nääs: Medialla on oikeasti iso vastuu syksyn kakkoskierroksesta ja sen vaikutuksesta reaalitalouteen.

      Jos kukaan ei pelkää virusta, niin sehän kyllä lähtee leviämään täällä juuri samalla tavalla kuin aiemminkin. Yhdysvalloissahan on tartuntaluvut lähteneet monessa osavaltiossa taas nousuun.

      Jos media (ja oppositio) olisi ottanut ”rennosti” kuten Ruotsissa, niin miksi täällä ei olisi menty samaa Tegnellin tietä, mistä se poliittinen paine pysäyttää tauti olisi syntynyt?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Eikös se ole selvä, että kun kansa ottaa rennosti ja kontaktien sekä etenkin lähikontaktien määrä lisääntyy, on otollisemmat olosuhteet viruksen leviämiselle. Uskon että virusta piti kurissa Suomessa lähinnä normaalistikin vähäinen kontaktimäärä (Suomen R=2.4? vs monen muun maan R=3) ja ihmisten kontaktien rajoittaminen pitkälti omaehtoisesti, etäytyön avulla jne. 2.4 putoaa jo tasolle 1.2, jos jokainen puolittaa kontaktinsa, tuosta ei ole pitkä matka siihen että R<1.

        Kyllä meidänkin media toisti mantrana hallituksen sanomaa, kaikki alkaen (asetetuilla rajauksilla vääristetyistä tutkimuksista ettei maskit vähennä tartuntoja). Suomenkin viranomaisten mantra oli aluksi (Ruotsista opittua?) että ei sitä voi estää, antaa mennä läpi vain hallitusti. Kansa taisi vain säikähtää Ruotsin mittareita ja olikin varovaisempi ja leviäminen väheni reilusti arvioitua enemmän. Onneksi Suomi tuli jälkijunassa.

        Olen tälläkin palstalla kirjoittanut jo maaliskuussa, että rajoituksin homma kiinni ja sitten jäljityksin homma haltuun. Silloin muistan saaneeni kommentteja kuinka epärealistista se on, aina jotain tulee se yksi sydäntapaus josta mopo karkaa käsistä. Suomessa on nytkin näitä lähtöruutuja olemassa eikä näytä käyvän onneksi noin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.