Mitä ajattelen tänään koronasta

Tilan­ne on muut­tu­nut mel­koi­ses­ti sii­tä, kun maa­lis­kuus­sa aloin kir­joit­taa näi­tä koro­na­kir­joi­tuk­sia. Tie­däm­me nyt pal­jon enem­män, mut­ta ymmär­räm­me samal­la, että on todel­la pal­jon, mitä emme tie­dä. Tule­vai­suus on yhä todel­la epäselvä.

Kuusi viik­koa sit­ten kir­joi­tin, että en tie­dä, kum­pi on valin­nut vii­saam­min, Suo­mi vai Ruot­si. Voi olla, että kun tilin­pää­tös­tä teh­dään kah­den vuo­den pääs­tä, Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa on tau­tiin lopul­ta kuol­lut suh­tees­sa yhtä pal­jon, mut­ta Ruot­sin talous on parem­mas­sa kunnossa.

Alkaa vah­vas­ti näyt­tää sil­tä, että Ruot­sis­sa on vei­kat­tu vää­rää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­tiin on pal­jon luul­tua tus­kal­li­sem­pi. Ruot­sin talous ei höl­läs­tä koro­na­po­li­tii­kas­ta huo­li­mat­ta ole sel­vin­nyt juu­ri sen parem­min, kos­ka muu maa­il­ma ei ole omak­su­nut Ruot­sin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikai­sin­taan vuon­na 2022.

Vaik­ka Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa lopul­ta sai­ras­tui­si suh­tees­sa yhtä pal­jon, Ruot­sis­sa kuo­lee enem­män kah­des­ta syystä.

Ensik­si­kin tau­tia on opit­tu nyt hoi­ta­maan parem­min. Ruot­sis­sa on kuol­tu taval­laan tur­haan, kos­ka moni on ehti­nyt kuol­la ennen kuin sai­raut­ta on opit­tu hoitamaan.

Toi­sek­si Ruot­si on epä­on­nis­tu­nut ikäih­mis­ten suo­je­lus­sa. Sik­si siel­lä on niin pal­jon kuo­lo­nuh­re­ja. Myös Suo­mes­sa puo­let kuol­leis­ta on van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa. Sen sijaan ikä­ryh­mäs­sä 70–79 vuot­ta tar­tun­to­ja ja kuol­lei­ta on mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na vähän. Ohje ris­ki­ryh­mien eris­täy­ty­mi­ses­tä on toi­mi­nut hyvin.

Ruot­sis­sa on vähän yli vii­si­ker­tai­nen mää­rä tar­tun­to­ja Suo­meen näh­den mut­ta lähes 14-ker­tai­nen mää­rä kuo­le­mia. Tar­tun­to­jen mää­rän tilas­toin­ti tosin on vähän mitä sattuu.

Olen edel­leen inho­rea­lis­ti sii­nä, että en usko viruk­sen nujer­ta­mi­seen ilman, että lau­maim­mu­ni­teet­ti han­ki­taan joko sai­ras­ta­mal­la tai rokot­ta­mal­la. Sii­nä olen jou­tu­nut tar­kis­ta­maan kan­taa­ni, että näyt­tää sit­ten­kin rea­lis­ti­sel­ta elää nykyis­tä eris­täy­ty­nyt­tä elä­mää niin kau­an, että roko­te on saa­ta­vil­la. Se voi tosin kes­tää kauan.

Puhe tukah­dut­ta­mi­ses­ta tun­tui ensin vie­raal­ta ter­mil­tä, kos­ka virus ei hen­gi­tä. Hyvä ver­taus se on sikä­li, että huo­neis­to­pa­lon voi tukah­dut­taa sul­ke­mal­la ovet ja ikku­nat. Tuli ei sam­mu vaan jää kyte­mään. Kun oven avaa, palo alkaa roi­hu­ta uudestaan.

Tukah­dut­ta­mi­nen toi­mii, mut­ta tulee erit­täin kal­liik­si. Vaih­toeh­toa ei kui­ten­kaan ole. Vaik­ka kaik­ki kiel­lot pois­tet­tai­siin, käyt­täy­ty­mi­nen ei palai­si ennal­leen. Pel­ko näyt­tää ole­van tehok­kaam­pi kuin hal­li­tus­ten mää­rää­mät rajoitukset.

Pidän toden­nä­köi­se­nä, että tar­tun­to­jen mää­rä kään­tyy nousuun nyt, kun monia mää­räyk­siä on höl­len­net­ty. Se ei ehkä joh­du mää­räyk­sis­tä vaan erään­lai­ses­ta vaa­ra ohi ‑tun­tees­ta. Esi­mer­kik­si kau­pois­sa ei enää nou­da­te­ta sel­lai­sia tur­va­vä­le­jä kuin vie­lä pari viik­koa sit­ten. Vas­ta ensi vii­kol­la on edes teo­rias­sa näh­tä­vis­sä höl­len­net­ty­jen mää­räys­ten vai­ku­tus tar­tun­toi­hin. Mikä sitä ennen näkyy, joh­tuu pelon vähenemisestä.

Päi­vit­täi­set tar­tun­ta­mää­rät ovat olleet vii­me päi­vi­nä pie­nes­sä nousus­sa, vaik­ka höl­len­nyk­set astu­vat voi­maan vas­ta tänään. Jos tar­tun­nat tapah­tui­si­vat satun­nai­ses­ti toi­sis­taan riip­pu­mat­ta, päi­vit­täis­ten tar­tun­to­jen mää­rät oli­si­vat Pois­son-jakau­tu­nei­ta. Tämän ole­tuk­sen valos­sa kään­ne oli­si jo tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä, mut­ta ole­tus on vää­rä. Tar­tun­nat tapah­tu­vat ryp­päi­nä, mikä tar­koit­taa, että päi­vit­täis­ten tar­tun­ta­mää­rien varians­si on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi. Kuten poi­ka­ni huo­maut­ti, viik­ko­ver­tai­lua häi­rit­see hela­tors­tai, jon­ka vuok­si edel­li­sen vii­kon tar­tun­to­ja on jon­kin ver­ran siir­ty­nyt kir­ja­tuik­si päät­ty­neel­le viikolle.

Vii­kon kulut­tua tie­däm­me enemmän.

Oli­ko monen maan lock down ‑poli­tii­kas­ta mitään hyötyä?

Useam­pi­kin hen­ki­lö on pos­tan­nut minul­le tut­ki­muk­sen, jon­ka otsi­kos­sa sano­taan raflaa­vas­ti, että lock down ‑poli­tii­kas­ta ei ollut havait­ta­vaa hyö­tyä. Kuol­lei­suus kään­tyi Rans­kas­sa, Ita­lias­sa, Espan­jas­sa ja Bri­tan­nias­sa las­kuun heti, kun rajoi­tuk­set tuli­vat voi­maan, eli siis kol­me viik­koa lii­an aikai­sin. Tar­tun­nas­ta nimit­täin menee kes­ki­mää­rin kol­me viik­koa kuolemaan.

Näyt­tää sil­tä, että pelk­kä tie­toi­suus vaa­ras­ta sai ihmi­set varo­vai­sek­si. Suo­mes­sa mää­räyk­set oli­vat pal­jon höl­lem­piä. Kaik­ki kau­pat sai­vat olla auki, teh­tai­ta ja raken­nus­työ­mai­ta ei sul­jet­tu eikä mitään ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to­ja ollut. Sil­ti epi­de­mia kuu­kah­ti meil­lä yhtä tehok­kaas­ti kuin muualla.

Teki­vät­kö Ita­lia, Espan­ja, Rans­ka ja Bri­tan­nia siis kal­liin yli­rea­goin­nin? Samal­la tämä tar­koit­taa, ettei elä­mä palaa nor­maa­lik­si, vaik­ka kaik­ki mää­räyk­set pois­tet­tai­siin, jos pel­ko ei poistu.

Ennus­tin myös, että nuo­ret kyl­läs­ty­vät eris­täy­ty­mi­seen eri­tyi­ses­ti, kos­ka sai­raus ei ole heil­le kovin­kaan vaa­ral­li­nen. Tätä käsi­tys­tä minun ei ole tar­vin­nut muuttaa.

Vie­lä yksi epä­var­muus. Influens­sa ja muut tavan­omai­set koro­na­vi­ruk­set rie­hu­vat tal­vi­sin ja sam­mu­vat kesä­hel­teil­lä. Näh­tä­väk­si jää tekee­kö myös Sars-Cov‑2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikui­sen kesän Sin­ga­po­res­sa ja Ecua­do­ris­sa, mut­ta pian nähdään.

Lau­maim­mu­ni­tee­tin tavoit­te­lu henkitoreissaan

Tie­dot vas­ta-aine­tut­ki­muk­sis­ta ker­to­vat, että COVID-19 on levin­nyt pal­jon luul­tua vähem­män. Toi­sin sanoan lie­viä ja oireet­to­mia tapauk­sia on luul­tua vähem­män. Se tar­koit­taa toi­saal­ta, että tavoi­tel­tuun lau­maim­mu­ni­teet­tiin on pal­jon pidem­pi mat­ka ja että tar­tun­nan saa­mi­nen on pal­jon luul­tua vaa­ral­li­sem­paa. Perä­ti noin pro­sent­ti väes­tös­tä kuo­li­si tau­tiin ennen lau­maim­mu­ni­teet­tia. Se ei sinän­sä oli­si kuol­lei­den mää­ri­nä tai aina­kaan mene­tet­tyi­nä elin­vuo­si­na enem­pää kuin paha influens­sae­pi­de­mia ennen rokot­tei­ta, mut­ta lää­ke­tie­teen kehi­tyt­tyä vau­rais­sa län­si­mais­sa ei enää hyväk­sy­tä näin suur­ta kuolleisuutta.

Hong­kon­gi­lai­nen tap­poi vuon­na 1968 maa­il­mas­sa 700 000 – 1 000 000 ihmis­tä ja nämä oli­vat pal­jon nuo­rem­pia kuin koro­nan tappamat.

Olen saa­nut pal­jon vies­te­jä sekä kom­ment­tei­na täl­le blo­gil­le että säh­kö­pos­tii­ni sii­tä, ettei tämä oli­si täl­lä tapu­tel­tu. Euroo­pan osal­ta täl­lä tie­dol­la ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka tau­ti aio­taan pitää tukah­tu­nee­na aina rokot­teen val­mis­tu­mi­seen saak­ka, mut­ta muu­al­la maa­il­mas­sa, eri­tyi­ses­ti Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa asial­la on mer­ki­tys­tä, ja var­maan se kiin­nos­taa ruot­sa­lai­sia­kin. Esi­mer­kik­si Bra­si­lias­sa epi­de­mia on täy­des­sä roi­hus­sa, eikä Rion fave­lois­sa ole mah­dol­li­suut­ta tar­tun­noil­ta suo­jau­tu­mi­seen. Siel­lä se näyt­tää mene­vän läpi koko yhteiskunnan.

Esi­tän seu­raa­vas­sa minul­le tul­lut­ta pos­tia, jois­sa kysee­na­lais­te­taan pes­si­mis­mi lau­ma­suo­jan suh­teen. En ota kan­taa itse asi­aan, kos­ka se ylit­tää osaa­mi­se­ni, mut­ta väli­tän tiedot.
Lau­maim­mu­ni­tee­tin tavoit­te­le­mi­sen rea­lis­ti­suu­den puo­les­ta on väi­tet­ty muun muas­sa, että

1. Aiem­pi immu­ni­teet­ti. Voi olla, että osal­la väes­töä on jo immu­ni­teet­ti tau­dil­le aiem­pien koro­na­vi­ruse­pi­de­mioi­den muo­dos­sa. Taval­li­nen nuha­kuu­me voi suo­ja­ta sen mukaan SARS-Cov‑2 ‑viruk­sel­ta koko­naan tai aina­kin saa­da aikaan sen, että tau­ti ilme­nee hyvin lie­vä­nä. Tämä tar­koit­taa, että immu­ni­teet­tia on pal­jon mitat­tua enem­män tai että lau­maim­mu­ni­teet­tiin vaa­dit­ta­va tar­tun­to­jen mää­rä on pal­jon alem­pi, miten päin asian nyt vain halu­aa sanoa. Tähän liit­ty­vät seu­raa­vas­sa koh­das­sa mai­ni­tut solu­vas­teet. Se voi­si selit­tää myös sen, mik­si nuo­ret ihmi­set sai­ras­tu­vat tau­tiin vähem­män, vaik­ka heil­lä luu­li­si ole­van enem­män kon­tak­te­ja. Se voi selit­tää myös nimi­merk­ki Spot­tun kom­men­tis­sa olleen oudon havain­non, jon­ka mukaan Espan­jan ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­nan sai­ras­tu­mi­nen näyt­tää tör­män­neen kat­toon tou­ko­kuun alus­sa, vaik­ka sai­ras­tu­nei­ta oli vas­ta 21 %.

2. Vää­rät nega­tii­vi­set. Ihmi­sel­lä on kak­si immuu­ni­puo­lus­tus­jär­jes­tel­mää, robus­tim­pi T‑soluvaste ja vas­ta-ainei­ta tuot­ta­va B‑soluvaste. Vas­ta-ainei­ta ei tar­vit­se olla immu­ni­tee­tin syn­ty­mi­sek­si niin pal­jon, että mikään labo­ra­to­rio­tes­ti ne havait­si­si, kos­ka jär­jes­tel­mäl­lä on muis­ti, joka käyn­nis­tää vas­ta-aine­tuo­tan­non nopeas­ti, jos aihet­ta ilme­nee. Täs­tä olen tosin saa­nut ris­ti­rii­tais­ta tie­toa. Olen saa­nut myös ris­ti­rii­tai­sia vas­tauk­sia kysy­myk­seen, näkyy­kö sai­raus lain­kaan vas­ta-aine­tes­tis­sä, jos T‑soluvaste on nujer­ta­nut sen alkuun­sa. Nämä molem­mat tapauk­set, T‑soluvaste ja hyvin pie­ni vas­ta-aine­pi­toi­suus, voi­vat aiheut­taa mer­kit­tä­vän mää­rän vää­riä nega­tii­vi­sia tulok­sia vas­ta-aine­tes­teis­sä tai sit­ten eivät. Minua vii­saam­mat osaa­vat vas­ta­ta tähän paremmin.

Minul­la on ollut tilai­suus kysyä tätä asi­aa var­sin huo­mat­ta­vil­ta asian­tun­ti­joil­ta. Tul­kit­sen vas­tauk­sia niin, ettei kukaan osaa sanoa asias­ta mitään var­maa. Tämä on niin toi­sen­lai­nen virus, sanotaan.

3. Ver­kos­ton avain­hen­ki­löt. Tavan­omai­nen kiin­te­ään tar­tut­ta­vuus­lu­kuun perus­tu­va mate­maat­ti­nen mal­li on tämän vas­ta­väit­teen mukaan lii­an yksin­ker­tai­nen. Ihmi­set muo­dos­ta­vat eri­lai­sia ver­kos­to­ja, jos­sa on kes­kus­hen­ki­löi­tä. Kes­kus­hen­ki­löt ovat pal­jon kon­tak­teis­sa ver­kos­ton sisäl­lä ja sen ulko­puo­lel­la. Useim­mat saa­vat tar­tun­tan­sa heil­tä ja he taas ovat run­sai­den kon­tak­tien­sa vuok­si herk­kiä saa­maan tar­tun­nan itse. Niin­pä kes­kus­hen­ki­löt ovat pian kaik­ki sai­ras­tu­neet ja sii­hen leviä­mi­nen lop­puu. Näin muo­doin lau­maim­mu­ni­teet­tiin riit­tää pal­jon vähem­män tar­tun­to­ja kuin jul­ki­suu­des­sa usein esi­tet­ty 60 %. Tämä on minul­le vähän tun­te­ma­ton­ta mate­ma­tiik­kaa, vaik­ka hah­mo­tan idean. Intui­tio­ni sanoo, ettei tuo lau­ma­suo­ja­ra­jaa pal­jon alem­mas las­ke, mut­ta intui­tio­ta­ni ei ole täs­sä ehkä kou­lu­tet­tu tar­peek­si. Pitäi­si simuloida.

Asias­sa näyt­tää ole­van pal­jon epä­var­muuk­sia. Kun teo­ria ei anna var­mo­ja vas­tauk­sia, tilas­to­tie­tei­li­jä kat­soo tilas­to­ja. Jos katon lähes­ty­mi­nen todel­la vai­kut­taa epi­de­mian kul­kuun, sen pitäi­si vai­kut­taa niin, että epi­de­mia on mai­den sisäl­lä hidas­tu­nut eni­ten siel­lä, mis­sä tar­tun­to­ja on suh­tees­sa eni­ten. Kat­soin tilas­tois­ta­ni kol­mea tapaus­ta: Tukholma/muu Ruot­si, Lobardia/muu Ita­lia ja New York/muu USA. Vali­tet­ta­vas­ti minul­la ei ole aika­sar­jo­ja Hel­sin­gis­tä. Pitäi­si var­maan rui­na­ta nii­tä THL:stä.

Kat­soin, miten tar­tun­to­jen ja kuo­le­mien mää­rä on kehit­ty­nyt vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na. Oikeas­taan pitäi­si tut­kia vain tar­tun­to­ja, mut­ta kos­ka tar­tun­ta­ti­las­to­ja domi­noi tes­taus­käy­tän­tö­jen muu­tok­set enem­män kun tar­tun­to­jen muu­tok­set, tut­kin myös kuol­lei­suut­ta, vaik­ka se tie­to siis on taval­laan kol­me viik­koa van­haa. Kuol­lei­suus ei oikeas­taan ker­ro tar­tun­to­jen mää­ris­tä vaan sii­tä, pal­jon­ko van­hus­väes­töä on saa­nut tar­tun­nan. Se on aivan eri asia, mikä näkyy eros­sa Suo­men ja Ruot­sin kuolleisuudessa..

Mit­ta­ri­na on kuo­le­mien ja tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rän pro­sen­tu­aa­li­nen kas­vu vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na. Joku voi pro­tes­toi­da pro­sen­tu­aa­li­sen kas­vun käyt­töä sen sijaan, että oli­si suh­teut­ta­nut uudet tar­tun­nat ja kuo­le­mat asu­kas­lu­kuun, mut­ta näin se menee. Jos epi­de­mia ete­nee häi­riöt­tä, jokai­nen tar­tun­ta syn­nyt­tää tie­tyn mää­rän uusia tar­tun­to­ja ja syn­tyy eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu. Häi­riö­tä voi aiheut­taa, että kat­to tulee vas­taan, kun tar­tu­tet­ta­vat lop­pu­vat kesken.

(Oli­si tie­tys­ti pitä­nyt yrit­tää esti­moi­da R0-luvun kehi­tys­tä, mut­ta sii­hen minul­la ei ole riit­tä­vää dataa. Jos epi­de­mia on eden­nyt häi­riöt­tä kau­nii­na eks­po­nen­ti­aa­li­se­na kas­vu­na, täs­sä ei oli­si mitään eroa. Myös eks­po­nent­ti­funk­tion deri­vaat­ta on eks­po­nent­ti­funk­tio.) Oheui­ses­sa tau­lu­kos­sa on kumu­la­tii­vi­sen mää­rän kas­vu pro­sent­tei­na kah­des­sa vii­kos­sa. Tein las­kel­man vii­me torstaina.

Kuo­le­mat Tar­tun­nat
Tuk­hol­ma 13,32 14,37
muu Ruot­si 20,88 30,99
New York 8,12 6,57
muu USA 19,01 26,04
Lom­bar­dia 4,43 5,21
muu Ita­lia 6,82 3,07

Tämä meni vii­des­sä tapauk­ses­sa kuu­des­ta oikein päin ja vie­lä­pä aika sel­väs­ti. Tuk­hol­mas­sa ja New Yor­kis­sa (osa­val­tio) sekä kuo­le­mien mää­rä että tar­tun­to­jen mää­rä oli kas­va­nut sel­väs­ti  muu­ta maa­ta hitaam­min  Lom­bar­dias­sa tar­tun­to­jen mää­rä on kas­va­nut enem­män kuin muu­al­la Ita­lias­sa. Nämä Lom­bar­dian van­hat tar­tun­ta­mää­rät voi­vat olla kui­ten­kin aivan pos­kel­laan. Tes­teis­tä oli aika­naan kol­man­nes posi­tii­vi­sia eli tes­te­jä teh­tiin todel­la vähän.

Eikö tämä siis osoi­ta, että lau­ma­suo­jaa lähes­ty­tään? Ei todel­la­kaan. Se voi yhtä hyvin osoit­taa, että siel­lä, mis­sä tau­tia on pal­jon liik­keel­lä, ihmi­set ovat käyt­täy­ty­mi­ses­sään varo­vai­sem­pia. Tämä ei siis osoi­ta mitään, mut­ta tätä kehi­tys­tä kan­nat­taa seu­ra­ta. Lisäk­si mää­räyk­set New Yor­kis­sa ovat aivan eri­lai­sia kuin vaik­ka­pa Utahissa.

Saam­me vali­tet­ta­vas­ti koh­ta­lai­sen pian tie­to­ja lau­ma­suo­jas­ta. Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa epi­de­mia roi­hu­aa täy­sil­lä, eivät­kä nuo yhteis­kun­nat pys­ty sitä pysäyttämään.

Hin­taa pitäi­si alentaa

Yhteis­kun­nan osit­tais­ta sul­kua jat­ke­taan siis kun­nes roko­te saa­daan. Se voi kes­tää todel­la kau­an, vaik­ka eri­lai­set myyn­ti­mie­het lupaa­vat­kin nopei­ta tuloksia.

Yhteis­kun­taa pitäi­si osa­ta ava­ta niin, että hyö­dyt­tö­mät rajoi­tuk­set pois­tet­tai­siin. Pitäi­si kes­kit­tyä kus­tan­nus­te­hok­kai­siin rajoi­tuk­siin ja pois­taa kus­tan­nus­te­hot­to­mat, kun­han kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­sa ote­taan huo­mioon myös kaik­ki­nai­nen hait­ta ja har­mi, ei vain rahaa.

Täs­tä kus­ta­nus­te­hok­ku­des­ta teen ehkä jos­sain vai­hees­sa oman pos­tauk­sen. Sii­tä tie­de­tään aika vähän, mut­ta jotain kui­ten­kin. Lai­tan tähän vain yhden asian, joka minua ihme­tyt­tää suu­res­ti. Se kos­kee jumalanpalveluksia.

Tie­däm­me, että eri puo­lil­la maa­il­maa epi­de­mia on levin­nyt voi­mak­kaas­ti uskon­nol­li­sis­sa tilai­suuk­sis­sa. On pal­jon näyt­töä sii­tä, että huu­ta­mi­nen, hur­raa­mi­nen ja lau­la­mi­nen levit­tää tau­tia. Tähän on ilmi­sel­vät syyt, joi­ta täl­lä blo­gil­la on aiem­min käsitelty.

Juma­lan­pal­ve­luk­sis­sa vei­sa­taan vir­siä. Osal­lis­tu­jat pai­not­tu­vat suu­res­ti ris­ki­ryh­miin, joten tämän ris­kin mer­ki­tys ei ole vähäinen.

Hel­sin­gin Sano­mis­ta luin, että Sak­sas­sa juma­lan­pal­ve­luk­sis­sa ei saa koro­na-aika­na vei­sa­ta virsiä.

 

= = = =

Vähän näi­den kir­joi­tus­ten luon­tees­ta. Laa­din ensim­mäi­set kir­joi­tuk­se­ni, kos­ka jul­ki­suu­des­sa ole­va kes­kus­te­lu sisäl­si mie­les­tä­ni sel­viä aja­tus­vir­hei­tä. Toi­mit­ta­ja­kou­lus­sa ei ilmei­ses­ti ope­te­ta eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun ominaisuuksia.

Sen jäl­keen ole saa­nut todel­la pal­jon kor­kea­ta­soi­sia vies­te­jä, jois­sa on vin­kat­tu maa­il­mal­la jul­kais­tui­hin tut­ki­muk­siin. Osa niis­tä on tul­lut kom­ment­tei­na blo­gil­le, mut­ta huo­mat­ta­va mää­rä säh­kö­pos­ti­vies­tei­nä. Olen näh­nyt hyväk­si levit­tää nii­den välit­tä­miä tie­to­ja. Nimiin en vetoa, kos­ka en ole pyy­tä­nyt sii­hen lupaa.

On myös sanot­ta­va, että kai­kes­sa kar­meu­des­saan tämä epi­de­mia on enti­sen tilas­to­tie­tei­li­jän sil­mis­sä kieh­to­va ongelma.

On myös sanot­ta­va, että suu­ri luki­ja­mää­rä – näi­tä pos­tauk­sia on luet­tu yhteen­sä yli puo­li mil­joo­naa ker­taa – on roh­kais­sut kirjoittamaan.

Moni on irvi­nyt, että olen muut­ta­nut kan­taa­ni mon­ta ker­taa. Aion teh­dä näin jat­kos­sa­kin aina, kun uudet tie­dot anta­vat sii­hen aihet­ta. Enem­män kuin julis­taa var­min­ta totuut­ta – sii­hen viral­li­set tahot ovat par­hai­ta – haluan käsi­tel­lä pan­de­mi­aan liit­ty­viä epä­var­muuk­sia. Niin teen täs­sä­kin postauksessa.

Moni on myös pahoit­ta­nut mie­len­sä näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta. Tähän minul­la ei ole kuin yksi neu­vo: ei kan­na­ta lukea, jos se tuot­taa pahan mielen. .

121 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen tänään koronasta”

  1. Jutun alku­puo­lel­la vie­lä huo­mioit lää­ke­hoi­don vai­ku­tuk­sen mut­ta sit­ten se unoh­tui. On myös outoa kut­sua “myyn­ti­mie­hik­si” nii­tä asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka rokot­teen taval­lis­ta nopeam­paa kehitys‑, tes­taus- ja jake­lu­pro­ses­sia mahdollisena.

  2. Koro­na on arva­ten­kin yksi lois­ta­va esi­merk­ki sii­tä, että kiveen hakat­tua totuut­ta ei ole eikä tule. Perus­tel­lus­ti ja ana­lyyt­ti­ses­ti muo­dos­tu­nei­ta kan­to­ja ja mie­li­pi­tei­tä jou­tuu muut­ta­maan, on se sit­ten joi­den­kin mie­les­tä irvai­lun paik­ka tai ei.

    Pää­tök­siä ja arvioi­ta teh­dään aina tie­tys­sä ajas­sa ja pai­nees­sa. Toi­vot­ta­vas­ti kui­ten­kin mah­dol­li­sim­man pal­jon tie­toon perus­tuen, vaik­ka asian­tun­ti­ja oli­si­vat erimielisiäkin. 

    Pirul­li­sia ongel­mia on mui­ta­kin, myös hitaas­ti kehit­ty­viä. Sik­si täl­lai­nen nopeas­ti vyö­ry­vä ja nope­aa rea­goin­tia vaa­ti­va glo­baa­li pan­de­mia on oppi­mi­sen paik­ka kai­kil­la tasoil­la, glo­baa­lis­ta tasos­ta myös yksilötasoon. 

    Samal­la toi­voi­sin, että se lisäi­si kykyä kuul­la hil­jai­sia sig­naa­le­ja ja siir­ty­mis­tä proak­tii­vi­suu­teen ja eko­lo­gi­seen kestävyyteen.

    1. Olet­ko muut­ta­nut kan­taa­si myös maa­kun­ta­sul­ku­jen mer­ki­tyk­ses­tä? Kir­joi­tit mm. 15.4.2020 että “var­si­nai­set epi­de­mio­lo­gi­set perus­teet kart­taan kat­so­mal­la näyt­täi­si­vät ole­van eris­tää Poh­jois- ja Ete­lä-Kar­ja­la muus­ta maas­ta. Ase­ta tar­tun­to­jen määrä/asukas loga­rit­mias­tei­kol­le niin ymmär­rät mik­si.” Tau­ti ei kui­ten­kaan aina­kaan tähän men­nes­sä vai­ku­ta juu­ri levin­neen kum­mas­sa­kaan, vaik­ka nii­tä ei ole eris­tet­ty muus­ta maasta.

      Yksi yllät­tä­vin asia koro­nan kehi­tyk­ses­sä asian­tun­ti­ja-arvioi­hin näh­den Suo­mes­sa on ehkä ollut juu­ri se, että Uuden­maan sulun jäl­keen tau­ti on levin­nyt eri­tyi­ses­ti — Uudel­la­maal­la, ja että sul­ku­jen alul­la ei tun­nu olleen vai­ku­tus­ta tau­din leviä­mis­vauh­tiin muus­sa maas­sa, eikä sulun lopul­la­kaan. Jois­tain maa­kun­nis­ta tau­din kehi­tys näyt­tää sil­tä, että tau­ti on tul­lut ja jok­seen­kin kadon­nut ilman että tau­din leviä­mi­sen kehi­tyk­seen tun­tui­si olleen mitään vai­ku­tus­ta Uuden­maan sulun alul­la tai sen lopulla.

      Mediois­sa ei ole käsi­tel­ty Uuden­maan sulun mer­ki­tys­tä jäl­ki­kä­teen nyt oikein ollen­kaan. Kun teh­tiin noin val­ta­va yhteis­kun­nal­li­nen koe, jon­ka toteut­ta­mi­seen val­jas­tet­tiin 10 % Suo­men polii­seis­ta­kin, joil­ta jäi muut teh­tä­vät sit­ten hoi­ta­mat­ta, luu­li­si edes joi­den­kin toi­mit­ta­jien esit­tä­vän ääneen kriit­ti­sen kysy­myk­sen, että toi­mi­ko sul­ku lopul­ta ollen­kaan niin kuin oli suun­ni­tel­tu, vai oli­ko se vain hyö­dy­tön ja kal­lis kokei­lu ilman vai­kut­ta­vuut­ta tau­din kehitykseen.

  3. Osoit­taa suu­ruut­ta että uskal­taa tar­kis­taa näke­myk­si­ään koke­muk­sen kart­tues­sa. Prog­noo­sit ovat hyö­dyl­li­siä, vaik­ka ne eivät aina osu koh­dal­leen — saa­daan­han joi­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia eli­mi­no­tua. Uskon, että tämä­kin kamp­pai­lu voi­te­taan, ja elä­mä jat­kuu hie­man eri­lai­se­na kuin ennen. Kun­nes sit­ten tulee taas se seu­raa­va epi­de­mia uusi­ne arvoi­tuk­sel­li­si­ne piir­tei­neen. Sik­si ei saa kään­tää kat­set­ta pois ns. isos­ta kuvas­ta, että me, ihmis­kun­ta, olem­me itse aiheut­ta­neet tämän­kin krii­sin. Joka puo­les­taan on osa pal­jon suu­rem­paa krii­siä, kiih­ty­vää luon­non tuhoa ja ilmas­ton­muu­tos­ta. Mut­ta sen­hän sinä tie­dät­kin parem­min kuin useim­mat meis­tä. Pal­jon enem­män kuin koro­nae­pi­de­mia minua kau­his­tut­taa hil­jai­nen kevät ilman pölyt­tä­jä­hyön­tei­siä. Sii­nä ollaan kata­stro­fin edes­sä. Jat­ka hyvää työ­tä, Ode.

  4. Covid-19 voi “ikui­sen kesän” pai­kois­sa ollak­kin pahem­pi kuin muu­al­la, kos­ka nuha­kuu­me­vi­ruk­set ovat kausi­luon­tei­sia. Ja jos ne luo­vat immu­ni­teet­tia Covid-19:n vas­taan, on kyl­mem­mis­sä mais­sa mata­lam­pi laumasuojavaatimus.

    1. Iiro:
      Covid-19 voi ”ikui­sen kesän” pai­kois­sa ollak­kin pahem­pi kuin muu­al­la, kos­ka nuha­kuu­me­vi­ruk­set ovat kausi­luon­tei­sia. Ja jos ne luo­vat immu­ni­teet­tia Covid-19:n vas­taan, on kyl­mem­mis­sä mais­sa mata­lam­pi laumasuojavaatimus.

      Ikui­sen kesän pai­kois­sa on ‑aina­kin kehit­ty­neis­sä mais­sa- lähes joka talou­des­sa koneel­li­nen ilman­vaih­to ja jääh­dy­tys. Täl­lä voi olla mer­ki­tys­tä eten­kin, jos virus muu­ten kuo­lee uv-sätei­lyyn tai läm­pöön. Noi­ta ilmas­ton­ti­tun­ne­lei­ta kun ei kovin usein eikä hyvin puh­dis­te­ta. Ohjeen mukaan suo­da­tin pitäi­si vaih­taa 3 kk välein ja tun­ne­li puh­dis­taa ker­ran vuodessa.

  5. Olen ihme­tel­lyt miten aja­tel­laan saa­da tau­ti tukah­du­tet­tua pai­kal­li­ses­ti (esim. Suo­mes­sa) samal­la kun jos­sain muu­al­la sen anne­taan roi­hu­ta. Jos tau­ti jää kier­tä­mään vaik­ka­pa lati­na­lai­seen Ame­rik­kaan kausi-influens­san tapaan samal­la kun se suo­mes­sa kit­ke­tään koko­naan pois, eikö leviä­mi­nen jat­ku tääl­lä­kin heti kun lati­na­lai­ses­ta Ame­ri­kas­ta alkaa taas liik­kua väkeä tän­ne? Tulee vähän sama tilan­ne kun aikoi­naan Kolum­buk­seen aikaan euroop­pa­lais­ten mat­ka­tes­sa Ete­lä-Ame­rik­kaan ja hei­dän tuo­mien tau­tien tap­paes­sa hyvän osan Ete­lä-Ame­ri­kan väes­tös­tä, mut­ta vain toi­sin päin.

    1. Ano­nyy­mi:
      Olen ihme­tel­lyt miten aja­tel­laan saa­da tau­ti tukah­du­tet­tua pai­kal­li­ses­ti (esim. Suo­mes­sa) samal­la kun jos­sain muu­al­la sen anne­taan roi­hu­ta. Jos tau­ti jää kier­tä­mään vaik­ka­pa lati­na­lai­seen Ame­rik­kaan kausi-influens­san tapaan samal­la kun se suo­mes­sa kit­ke­tään koko­naan pois, eikö leviä­mi­nen jat­ku tääl­lä­kin heti kun lati­na­lai­ses­ta Ame­ri­kas­ta alkaa taas liik­kua väkeä tän­ne? Tulee vähän sama tilan­ne kun aikoi­naan Kolum­buk­seen aikaan euroop­pa­lais­ten mat­ka­tes­sa Ete­lä-Ame­rik­kaan ja hei­dän tuo­mien tau­tien tap­paes­sa hyvän osan Ete­lä-Ame­ri­kan väes­tös­tä, mut­ta vain toi­sin päin. 

      Jos kol­man­nes­sa maa­il­mas­sa Koro­na­pan­de­mia jää roi­hua­maan, teol­li­suus­maat ja ne maat, joil­la on tek­no­lo­gia val­voa kan­sa­lais­ten­sa liik­ku­mis­ta tehok­kaas­ti luul­ta­vas­ti rajoit­ta­vat huo­mat­ta­vas­ti liik­ku­mis­ta näi­hin mai­hin sii­hen asti kun­nes roko­te tms. rat­kai­su sai­rau­teen on saa­tu. Nyt­hän ollaan syn­nyt­tä­mäs­sä kuplia, jois­sa liik­ku­mi­nen on vapaa­ta, ja toden­nä­koi­ses­ti nämä kuplat yhty­vät ja kas­va­vat sitä mukaan kun sai­raus on saa­tu tukah­du­tet­tua eri mais­sa. Toi­saal­ta kuplis­ta voi myös tipah­taa pois, jos sai­raus alkaa levitä.

      En itse­kään ollut alun perin aivan var­ma, onko suo­ma­lai­nen vai ruot­sa­lai­nen rat­kai­su lopul­ta oikea. Nyt näyt­tää että Suo­men omak­su­ma varo­vai­suu­pe­ri­aa­te on osoit­tau­tu­nut oikeak­si ja Ruot­sin rat­kai­su voi hyvin­kin osoit­tau­tua myös kal­liim­mak­si, kos­ka viruk­sen tukah­dut­ta­neet tai lähes tukah­dut­ta­neet maat pää­se­vät vapaut­ta­maan toi­min­taan­sa. Ruot­sis­sa jou­du­taan kit­kut­te­le­maan epi­de­mian räjäh­dyk­sen pelos­sa edel­leen jat­ka­maan nii­tä lie­viä­kin rajoi­tuk­sia, samaan aikaan kun naa­pu­ri­mais­sa elä­mä pik­ku­hil­jaa nor­ma­li­soi­tuu. Voi olla että Ruot­si­kin jou­tuu valit­se­maan lopul­ta tukah­dut­ta­mi­sen tien ja tuhan­net kuol­leet ovat kuol­leet “tur­haan”. Pai­ne lisä­tä rajoi­tuk­sia tun­tuu Ruot­sis­sa kas­va­van viik­ko vii­kol­ta ja kri­tii­kit­tä hal­li­tuk­sen poli­tii­kan hyväk­sy­mä media­kin on alka­nut kri­ti­soi­da päät­tä­jiä. Ruot­sin talou­del­le ja maan ilma­pii­ril­le voi olla masen­ta­vaa jou­tua siir­tyä kovem­pien rajoi­tus­ten lin­jaan samaan aikaan kun naa­pu­ri­mai­den kan­sa­lai­set naut­ti­vat kesä­lo­mis­taan ilman vas­taa­via rajoituksia.

      En suo­raan sanoen ymmär­rä Hete­mäen ja kan­san aja­tuk­sia sii­tä, että toi­nen aal­to on vält­tä­mät­tä tulos­sa. Pan­de­mian leviä­mi­sen meka­nis­me­ja tun­ne­taan huo­mat­ta­vas­ti parem­min kuin maa­lis­kuus­sa, ja sai­raus­ta­pauk­sia on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män, joten kus­tan­nus­te­hok­kail­la kei­noil­la pys­ty­tään rajoit­ta­maan sai­rau­den leviä­mis­tä ilman tar­vet­ta täy­del­li­siin rajoi­tuk­siin. Näi­den vai­ku­tus­ta R0-lukui­hin ei voi­da tie­tää, kos­ka sel­lais­ta dataa ei vie­lä ole ole­mas­sa. Pidän hyvin­kin mah­dol­li­se­na, että R0-luku pys­ty­tään pai­na­maan alle yhden ilman laa­ja­mit­tai­sia rajoi­tuk­sia­kin niin kau­an kuin tau­din leviä­mis­po­lut pys­ty­tään löy­tä­mään. Jo nyt tie­de­tään että tau­ti levi­ää kovin huo­nos­ti nor­maa­lin suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen puitteissa.

      1. Sigi: Pai­ne lisä­tä rajoi­tuk­sia tun­tuu Ruot­sis­sa kas­va­van viik­ko vii­kol­ta ja kri­tii­kit­tä hal­li­tuk­sen poli­tii­kan hyväk­sy­mä media­kin on alka­nut kri­ti­soi­da päät­tä­jiä. Ruot­sin talou­del­le ja maan ilma­pii­ril­le voi olla masen­ta­vaa jou­tua siir­tyä kovem­pien rajoi­tus­ten lin­jaan samaan aikaan kun naa­pu­ri­mai­den kan­sa­lai­set naut­ti­vat kesä­lo­mis­taan ilman vas­taa­via rajoituksia.

        No, nyt on Ruot­sis­sa pää­tet­ty pois­taa koti­maan mat­kus­tus­suo­si­tuk­set 13.6. alkaen eli empii­ri­ses­ti ei näy­tä sil­tä että siel­lä oltai­siin siir­ty­mäs­sä kovem­pien rajoi­tus­ten lin­jaan. Luul­ta­vas­ti tämä on joku poliit­ti­nen kom­pro­mis­si kos­ka vie­lä kuu­des­sa lää­nis­sä 21:stä oli havait­tu mer­kit­tä­vää päi­vit­täis­ten tar­tun­to­jen lisään­ty­mis­tä. Seit­se­mäs­sä lää­nis­sä päi­vit­täis­ten tar­tun­to­jen mää­rä las­kee mer­kit­tä­väs­ti ja kah­dek­sas­sa pysyy suun­ni­leen sama­na (-5%..+5%).

        Uusien tar­tun­to­jen pain­opis­teen siir­ty­mi­seen Tuk­hol­mas­ta ja sen ympä­ris­tös­tä Göte­bor­giin ja sen ympä­ris­töön meni vajaa kol­me kuu­kaut­ta, eli kovin nopeas­ti ei tau­ti ete­ne Ruot­sin­kaan rajoitustasolla.

        Nyt kun Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa on käy­tän­nös­sä saman­lai­nen rajoi­tus­ta­so, herää kysy­mys mik­si epi­de­mia ei syk­syl­lä ete­ni­si Suo­meen kuten se on nyt levin­nyt vähi­tel­len läpi Ruot­sin. Rajat kiin­ni? Suo­ma­lai­sit­tain ennen­kuu­lu­mat­to­man tehok­kaas­ti toi­mi­va jäljitysverkosto?

    2. Ainoas­taan niis­tä mais­ta tulee pääs­tää tän­ne ihmi­siä, jois­sa koro­na­ti­lan­ne on kun­nos­sa. Aina voi tul­la yksit­täi­siä tau­din­kan­ta­jia, mut­ta sit­ten jat­ke­taan sen tes­taa-jäl­ji­tä-eris­tä ‑stra­te­gian käyt­tä­mis­tä. Tar­vit­taes­sa voi­daan ottaa käyt­töön myös pai­kal­li­sia rajoi­tuk­sia. Tus­kin tämä niin vai­ke­aa on, että tau­ti kan­nat­tai­si mie­lum­min pääs­tää kul­ke­maan väes­tön läpi.

  6. Tho­mas Meu­nie­rin esi­jul­kai­sus­sa “Full lock­down policies in Wes­tern Euro­pe count­ries have no evi­dent impacts on the COVID-19 epi­de­mic” on aina­kin yksi mer­kit­tä­vä meto­do­lo­gi­nen vir­he: Meu­nier käyt­tää pis­te-esti­maat­tia kuo­le­maan kulu­vas­ta ajas­ta. Todel­li­suu­des­sa kuo­le­maan kulu­va aika on mel­ko leveäs­ti gam­ma­ja­kau­tu­nut satun­nais­muut­tu­ja: https://www.pandemia.fi/kuolleisuus2/assets/images/gamma.png

    Kuo­le­maan kulu­van ajan ole­tet­tu nol­la­va­rians­si joh­taa sii­hen, että Meu­nier enna­koi kuo­le­man­ta­paus­ten mää­rän las­ke­van vas­ta 14–20 päi­vää sen jäl­keen, kuin muu­tos todel­li­suu­des­sa alkoi näkyä. Sivul­la 10 esi­te­tyt kuvaa­jat (päi­vit­täis­ten kuo­le­man­ta­paus­ten muu­tos­vauh­ti (γ(t)) ovat täy­sin joh­don­mu­kai­sia sel­lai­sen ske­naa­rion kans­sa, jos­sa tar­tun­nat ja kuo­le­mat läh­ti­vät heti las­kuun lock­dow­nin alet­tua — kau­an ennen orans­sil­la var­jos­tet­tua ajan­jak­soa, jol­le artik­ke­lin kir­joit­ta­ja olet­taa muu­tok­sen sijoittuvan.

  7. Tämä on nyt vähän seman­tiik­kaa mut­ta kyl­lä minus­ta R0 ja sitä kaut­ta lau­ma­suo­jan edel­lyt­tä­mä tar­tun­noil­le immuu­nien osuus puto­aa kun ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen muut­tuu varo­vai­sem­mak­si ja/tai ratio­naa­li­sem­mak­si, eli ei oikein voi­da sanoa:

    Eikö tämä siis osoi­ta, että lau­ma­suo­jaa lähes­ty­tään? Ei todel­la­kaan. Se voi yhtä hyvin osoit­taa, että siel­lä, mis­sä tau­tia on pal­jon liik­keel­lä, ihmi­set ovat käyt­täy­ty­mi­ses­sään varovaisempia.

    vaan pikem­min­kin että lau­ma­suo­jaa ehkä lähes­ty­tään kos­ka ihmi­set ovat käyt­täy­ty­mi­ses­sään varo­vai­sem­pia, ja lau­ma­suo­jan edel­lyt­tä­mä immuu­nien osuus pienenee.

    Perus­uusiu­tu­mis­lu­kua R0 arvioi­taes­sa pitää ottaa huo­mioon sen­het­ki­nen tilan­ne- ja maa­il­man­ku­va. Jon­kin rut­toe­pi­de­mian R0 aika­na jol­loin mik­ro­bit oli­vat käsit­tee­nä­kin tun­te­mat­to­mia ja epi­de­mi­aa tor­jut­tiin esi­mer­kik­si kis­so­ja tap­pa­mal­la on jotain aivan muu­ta kuin rut­toe­pi­de­mian R0 nyky­päi­vä­nä, oli rajoi­tuk­sia tai ei.

  8. Alkaa vah­vas­ti näyt­tää sil­tä, että Ruot­sis­sa on vei­kat­tu vää­rää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­tiin oan pal­jon luul­tua tus­kal­li­sem­pi. Ruot­sin talous ei höl­läs­tä koro­na­po­li­tii­kas­ta huo­li­mat­ta ole sel­vin­nyt juu­ri sen parem­min, kos­ka muu maa­il­ma ei ole omak­su­nut Ruot­sin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikai­sin­taan vuon­na 2022.

    EU:n tou­ko­kuun alun esti­maat­ti Suo­men talou­den vuo­den 2020 supis­tu­mi­sel­le on 6,3 % ja Ruot­sin 6,1 %. Minun on vai­kea uskoa, että ero koti­mark­ki­noi­den (koh­tuul­li­sen) vapau­den tai (koh­tuul­li­sen) sul­ke­mi­sen välil­lä voi­si tuot­taa noin mar­gi­naa­li­sen efek­tin. Pikem­min­kin tai­taa olla, että pan­de­mias­sa talout­ta supis­ta­vat käyt­täy­ty­mis­muu­tok­set tapah­tu­vat vali­tus­ta mal­lis­ta riip­pu­mat­ta. Ja mer­kit­tä­vät erot sai­ras­tu­nei­den ja kuol­lei­den luku­mää­ris­sä tule­vat toi­mien ajoi­tuk­ses­ta sekä sii­tä kuin­ka hyvin välin­pi­tä­mät­tö­miä toi­mi­joi­ta (jot­ka ovat toden­nä­köi­ses­ti pahim­pia levit­tä­jiä) kontrolloidaan.

    PS: Minus­ta on todel­la hie­noa, että pidät yllä täm­möis­tä keskustelufoorumia.

  9. Ruot­sin ja Suo­men stra­te­gioi­den ver­tai­lus­ta: jos ote­taan mit­ta­rik­si mene­te­tyt laa­duk­kaat elin­vuo­det, ja onnis­tu­mi­sen kri­tee­rik­si nii­den mini­moin­ti, tar­koit­taa rele­vant­ti stra­te­gioi­den ver­tai­lu täs­sä het­kes­sä mit­ta­rei­den odo­tusar­vo­jen ver­tai­lua. Odo­tusar­vo­jen kan­nal­ta täy­sin kes­keis­tä on mah­dol­li­sen toi­sen aal­lon toden­nä­köi­syys. Tämä kas­vaa lop­pu­ke­säs­tä kun ihmi­set palaa­vat sisätiloihin.

    Ruot­sin stra­te­gia on kon­ser­va­tii­vi­nen: yhteis­kun­ta voi­daan jat­kos­sa pitää auki sii­nä­kin tapauk­ses­sa että toi­nen aal­to a) tulee, b) on pahem­pi kuin ensim­mäi­nen ja c) iso osa muus­ta maa­il­mas­ta on tuol­loin jo palan­nut nor­maa­liin päi­vä­jär­jes­tyk­seen eli vien­ti vetää. Jos tois­ta aal­toa ei tule ennen roko­tet­ta, uhrauk­set ovat olleet tur­hia, mut­ta ver­rok­kei­hin (Euroop­pa) näh­den jok­seen­kin kes­ki­mää­räi­siä, ja sie­det­tä­viä. Val­tio­ne­pi­de­mio­lo­gi irti­sa­nou­tuu vapaa­eh­toi­ses­ti, Katu on saa­nut uhrin­sa ja elä­mä jatkuu.

    Suo­men stra­te­gia on oppor­tu­nis­ti­sem­pi: jos tois­ta aal­toa ei tule, on sel­vit­ty Ruot­sia mer­kit­tä­väs­ti vähem­mil­lä mene­te­tyil­lä laa­duk­kail­la elin­vuo­sil­la. Toi­saal­ta, worst-case ‑ske­naa­rio on pahem­pi: mah­dol­li­sen toi­sen aal­lon iskies­sä vähäi­nen immu­ni­teet­ti, joka vaa­ral­li­sem­mak­si muta­toi­tu­neen viruk­sen tapauk­ses­sa joh­tai­si isom­piin välit­tö­miin (kuo­lo­nuh­rit) ja väli­lii­siin (lock­down) tap­pio­hin. Poliit­ti­sia tap­pioi­ta ei kär­si­tä kos­ka myös oppo­si­tio mui­den muka­na osal­lis­tui maa­lis­kui­seen perus­tus­lain ylikävelytalkoisiin.

    Se että pidän Ruot­sin stra­te­gi­aa vie­lä täs­sä­kin vai­hees­sa onnis­tu­neem­pa­na, joh­tuu luul­ta­vas­ti yli­mi­toi­te­tus­ta ris­kia­ver­sios­ta, joka muu­ten Kah­ne­man­nin (Ajat­te­lu nopeas­ti ja hitaas­ti) on hyvin tavan­omais­ta. Maa­lis­kuus­sa Ruot­sin lin­ja­pää­tös oli mie­les­tä­ni ilmei­nen. Jos ole­te­taan että tau­ti kul­kee joka tapauk­ses­sa läpi koko väes­tön, kun­nes 60–70% on sai­ras­tu­nut, on toden­nä­köis­tä että tämä tapah­tuu useam­mas­sa aal­los­sa jos tar­tun­to­ja rajoi­te­taan lii­kaa. Toi­sen aal­lon vai­ku­tus­ten mini­moin­ti on loo­gi­nen ja hyvin perus­tel­tu tavoite.

    Suo­men lin­ja perus­tui Ruot­sin kans­sa saman­lai­seen ana­lyy­siin, mut­ta oli poliit­ti­sem­pi joka joh­ti tiu­kem­piin rajoi­tuk­siin ja lin­jan­muu­tok­seen. Epi­de­mian hidas­ta­mi­nen niin ettei se kui­ten­kaan hidas­tu lii­kaa elää aja­tuk­se­na enää vain Hete­mäen rapor­tis­sa. Tosin 1.6. alkaen on siir­ryt­ty Ruot­sin lin­jal­le rajoi­tuk­sis­sa. Ris­ti­rii­ta Suo­men toi­men­pi­tei­den ja jul­ki­lausu­mien välil­lä on ilmeinen.

    1. Minus­ta Ruot­si pelaa enem­män uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää kuin Suo­mi. Se veik­ka­si että virus on vain ärhäk­kä fluns­sa ja sen takia ei kan­na­ta alkaa talout­ta sul­ke­maan. Suo­mi pela­si, lopul­ta, alun hapa­roin­nin jäl­keen, var­man päälle. 

      Sinän­sä tämä sopii mai­den luon­tee­seen. Suo­ma­lai­set ovat tur­val­li­suus­ha­kui­sem­pia kuin ruot­sa­lai­set, aina­kin jos kat­so­taan vakuu­tus­mak­su­jen oma­vas­tui­ta. Mit­ta­ri on keh­non­lai­nem, mut­ta suo­ma­lais­ten oma­vas­tuut ovat ennä­tyk­sel­li­sen mata­lia, tääl­lä siis sie­de­tään huo­nos­ti riskejä.

      ” Jos ole­te­taan että tau­ti kul­kee joka tapauk­ses­sa läpi koko väes­tön, kun­nes 60–70% on sairastunut, ”

      Tämä on vää­rä ole­tus ja Ruot­sin teke­mä vir­he. Tau­ti ei tule kul­ke­maan van­haan mal­liin väes­tön läpi, kos­ka län­si­mais­sa sitä ei yksin­ker­tai­ses­ti hyväk­sy­tä*. Ei nöy­tä sil­tä että virus oli­si pysäyt­tä­mä­tön, sehän on nyt pysäy­tet­ty ja jopa tukah­du­tet­tu useas­sa maassa.

      Kos­ka pysäyt­tä­mi­nen on kal­lis­ta, Ruot­si päät­ti vei­ka­ta tau­din tap­pa­vuu­den ole­van vain kym­me­nes­osa alun­pe­rin rapor­toi­dus­ta kos­ka influens­sa. Tämä jos mikä on ris­kin­ot­toa. Jos Teg­nell oli­si heti alkuun tie­tä­nyt että virus oikeas­ti tap­paa n. pro­sen­tin sai­ras­tu­neis­ta, oli­si­ko hän muka sil­loin­kin valin­nut tämän linjan? 

      *) jos tähän löy­tyy tar­peek­si hyvät lääk­keet niin sit­ten sen voi antaa ede­tä, tämä on taas eri asia

      Suo­me lin­ja kään­tyi­lee aina välil­lä, mut­ta hal­li­tus ei Oden tapaan myön­nä mitään, väit­tää vain että kaik­ki kuu­luu suunnitelmaan.

      1. Sylt­ty: Suo­me lin­ja kään­tyi­lee aina välil­lä, mut­ta hal­li­tus ei Oden tapaan myön­nä mitään, väit­tää vain että kaik­ki kuu­luu suunnitelmaan.

        Suo­men valit­se­ma lin­ja on alku­vai­heen yli­lyön­te­jä lukuu­not­ta­mat­ta nyt koh­tuul­li­sen loo­gi­nen jos jät­tää huo­miot­ta hal­li­tuk­sen media-esiin­ty­mi­sen. Exit- ja jäl­leen­ra­ken­nus­työ­ryh­män ensim­mäi­ses­sä jul­kai­sus­sa Koro­na­krii­sin vai­ku­tuk­set ja suun­ni­tel­ma epi­de­mian hal­lin­nan hybri­di­stra­te­giak­si todetaan:

        Joka tapauk­ses­sa kaik­ki ennus­teet viit­taa­vat voi­mak­kaa­seen epi­de­mian uudel­leen­käyn­nis­ty­mi­seen syk­syn tai alku­tal­ven aika­na, jos Suo­men epi­de­mian tilan­ne jat­kuu koko kesän yhtä hitaas­ti ete­ne­vä­nä kuin huhtikuussa.

        Tämä on ihan hyvä perus­te­lu 1.6. tapah­tu­neel­le rajoi­tus­ten pur­ka­mi­sel­le. Nyt ollaan rajoi­tus­ten suh­teen suun­nil­leen samal­la tasol­la Ruot­sin kanssa.

        Exit- ja jäl­leen­ra­ken­nus­työ­ryh­män toi­ses­sa jul­kai­sus­sa Koro­na­krii­sin jäl­ki­hoi­to ja jäl­leen­ra­ken­nus jat­ke­taan samas­ta teemasta:

        Val­mius­suun­nit­te­lus­sa on varau­dut­ta­va vaih­toeh­toon, jos­sa epi­de­mian mahdollinen
        toi­nen aal­to oli­si vaka­vam­pi ja vai­keam­min hal­lit­ta­va kuin ensim­mäi­nen. Täl­löin myös
        sen talou­del­li­set ja yhteis­kun­nal­li­set seu­rauk­set oli­si­vat vaka­vam­mat, myös sik­si, että
        talou­del­li­nen ja sosi­aa­li­nen läh­tö­koh­ta­ti­lan­ne on hei­kom­pi kuin oli alku­vuo­des­ta 2020.

        Eli lisää perus­te­lu­ja olla rajoit­ta­mat­ta epi­de­mi­aa lii­kaa. Pel­käs­tään toi­men­pi­tei­siin kat­soen tämä on minus­ta var­man pääl­le pelaa­mis­ta, huo­mioi­den että rajoi­tuk­sil­la on hintansa.

        Jon­kin­lai­nen kes­to-ongel­ma on tie­tys­ti että hal­li­tuk­sen vies­ti tele­vi­sio­ta kat­so­val­le kan­san­osal­le on sisäl­löl­li­ses­ti eri­lai­nen kuin luke­val­le kan­san­osal­le, mut­ta tämä kai täy­tyy nyky­maa­il­mas­sa hyväk­syä. Jul­ki­suu­des­sa on tul­kit­tu Mari­nin irti­sa­nou­tu­neen THL:n esit­tä­mis­tä näke­myk­sis­tä koro­na­vi­ruk­sen ete­ne­mi­sen suh­teen:

        Oli­si erit­täin vaka­vaa, jos pää­tyi­sim­me hal­li­tuk­ses­sa rat­kai­suun, että antai­sim­me tau­din levi­tä yhteis­kun­nas­sa, kun emme edes tie­dä, tuo­ko sai­raus muka­naan immu­ni­teet­tia. Sen takia toi­mem­me ovat täh­dän­neet sii­hen, että pyrim­me estä­mään tau­din leviä­mis­tä ja sitä, että ihmi­set eivät sairastuisi.

        mut­ta THL:n ennus­teet ja näke­myk­set ovat kyl­lä val­tio­neu­vos­ton jul­kai­suis­sa edel­leen tiu­kas­ti muka­na, ja ne ovat lin­jas­sa jo pää­tet­ty­jen rajoi­tus­ten lie­ven­tä­mis­ten kanssa.

      2. Sot­ket nyt asiota.

        Hal­li­tus on sel­väs­ti sano­nut että epi­de­mia ei voi ede­tä lii­an hitaas­ti. On eri asia puhua tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti epä­sel­väs­ti ja pei­tel­lä kään­nök­siä, kuten hal­li­tus on teh­nyt kuin valeh­del­la päin naa­maa. Hal­li­tus on siis heit­tä­nyt täl­lä ”2‑aalto tulee ja tappaa”-näkemyksellä kuik­kaa. Sama kos­kee Hete­mäen työ­ryh­män aja­tuk­sia lii­an hitaas­ti ete­ne­väs­tä epidemiasta. 

        Rajoi­tuk­sia ei siis pure­ta sen takia, että saa­tai­siin epi­de­mi­aan vauh­tia 2‑aallon pelos­sa, vaan kos­ka ne tule­vat kalliiksi.

        Mikään ei edes mää­rää, set­tä tau­deis­sa tuli­si mitään tois­ta aal­toa. Ei tämä tai­da edes rea­goi­da vuo­de­nai­koi­hin yhtä pal­joa kuin influens­sa. Kyl­lä täs­tä tulee huip­pu­aal­to­jen sijas­ta peru­na­pel­toa eli tuli­pa­lo­ja ja töys­sy­jä tulee sin­ne ja tän­ne, ne täy­tyy vain pai­kal­li­sin toi­min sammuttaa.

        Län­si­mais­sa vain Ruot­si on hylän­nyt tukah­dut­ta­mi­sen, kos­ka ovat jumit­tu­neet influenssaan.

      3. Sylt­ty: Hal­li­tus on siis heit­tä­nyt täl­lä ”2‑aalto tulee ja tappaa”-näkemyksellä kuikkaa.

        Toi­vot­ta­vas­ti ei ole. Jos syk­syl­lä pala­taan van­haan nor­maa­liin, ilman riit­tä­vän aikais­ta rea­goin­tia voi­daan Suo­mes­sa olla toi­ses­sa aal­los­sa hyvin­kin samas­sa tilan­tees­sa kuin Ita­lia tai Espan­ja pari kuu­kaut­ta sit­ten. Ruot­sis­sa oltiin vain vähän myö­häs­sä, ja sil­ti seu­rauk­set sel­väs­ti ylit­tä­vät jon­kin­lai­sen hen­ki­sen sie­to­kyn­nyk­sen, joka on vain osit­tain sen seu­raus­ta ettei teh­dä “kaik­ki voi­ta­va” kuol­lei­suu­den pienentämiseksi.

        Onnek­si tilan­ne on nyt jos­sain suh­teis­sa hel­pom­pi: a) tois­ta aal­toa osa­taan odot­taa, b) jäte­ve­sien seu­ran­ta tar­jo­aa par­haim­mil­laan tar­tun­ta­ti­lan­ne­ku­van viik­koa aikai­sem­min kuin PCR-tes­tit, c) tie­de­tään kuin­ka pahaa jäl­keä virus tekee hoi­va­ko­deis­sa eli tie­de­tään mihin panos­taa, d) suo­ja­vä­li­ne­ti­lan­ne on parem­pi, e) tes­taus­ko­neis­to on ole­mas­sa ja f) tar­vit­ta­vien rutii­nien sisään­ajoon on mitä luul­ta­vim­min useam­pi kuu­kausi aikaa.

      4. Toi­saal­ta, worst-case ‑ske­naa­rio on pahem­pi: mah­dol­li­sen toi­sen aal­lon iskies­sä vähäi­nen immu­ni­teet­ti, joka vaa­ral­li­sem­mak­si muta­toi­tu­neen viruk­sen tapauk­ses­sa joh­tai­si isom­piin välit­tö­miin (kuo­lo­nuh­rit) ja väli­lii­siin (lock­down) tappiohin.”

        Täs­sä on nyt mon­ta vir­heel­lis­tä oletusta:
        — toi­sen aal­lon mys­tiik­ka. Sen taus­tal­la on ole­tus, että elet­täi­siin kuin maa­lis­kuun. Näin ei tie­ten­kään ole
        — sai­ras­ta­mi­nen ei myös­kään vält­tä­mät­tä anna tur­vaa muta­toi­tu­neel­ta viruk­sel­ta. Mones­ti vii­tat­tu espan­jan tau­ti kävi koko väes­tön läpi, tap­poi ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la van­hat ja muta­toi­tu­nee­na toi­sel­la kier­rok­sel­la nuo­ret. Mah­dol­li­ses­ti ensim­mäi­sen kier­rok­sen sai­ras­ta­mi­nen aiheut­ti toi­sen kier­rok­sen kuolemat
        — talous kär­sii oli lock down tai ei

      5. Rol­le: Täs­sä on nyt mon­ta vir­heel­lis­tä oletusta:

        Se on worst-case ‑ske­naa­rio. Worst-case ‑ske­naa­riot eivät ole kovin toden­nä­köi­siä, mut­ta ne kan­nat­taa huo­mioi­da kos­ka ris­ki = toden­nä­köi­syys x vahin­ko on merkittävä.

        Itse pidän toden­nä­köi­sim­pä­nä että toi­nen aal­to tulee, kan­sa hyväk­syy sil­lä ker­taa löy­sät rajoi­tuk­set jot­ka ovat oleel­li­ses­ti samo­ja kuin Ruot­sis­sa nyt, epi­de­mia ete­nee kuten nyt Ruot­sin niis­sä lää­neis­sä jois­sa rajoi­tus­ten voi­maan­tul­les­sa tar­tun­to­jen mää­rä on ollut vähäi­nen ja hoi­va­ko­ti­kuo­le­mia on suh­tees­sa oleel­li­ses­ti vähem­män kuin Ruot­sis­sa kos­ka tar­tun­ta­ris­ki tie­dos­te­taan paremmin.

        Pidän myös toi­sen aal­lon saa­pues­sa toden­nä­köi­se­nä ettei seu­ran­ta­so­vel­luk­ses­ta ole mer­kit­tä­vää hyö­tyä, reaa­liai­kai­sen jäte­ve­si­seu­ran­nan tie­to­jen käyt­tö pysäh­tyy johon­kin tie­to­kat­kok­seen, hoi­va­ko­ti­hen­ki­lö­kun­nal­la ei ole edel­leen­kään riit­tä­väs­ti suo­jai­mia, eikä ter­vey­den­hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan riit­tä­vää sään­nöl­lis­tä tes­taus­ta ole järjestetty.

        Toi­sen aal­lon yllä­tyk­sel­li­syys taas riip­puu pit­käl­le sii­tä miten syk­syn mas­sa­ta­pah­tu­miin suh­tau­du­taan sekä viral­li­ses­ti että epävirallisesti.

      6. spot­tu: Pidän myös toi­sen aal­lon saa­pues­sa toden­nä­köi­se­nä ettei seu­ran­ta­so­vel­luk­ses­ta ole mer­kit­tä­vää hyö­tyä, reaa­liai­kai­sen jäte­ve­si­seu­ran­nan tie­to­jen käyt­tö pysäh­tyy johon­kin tie­to­kat­kok­seen, hoi­va­ko­ti­hen­ki­lö­kun­nal­la ei ole edel­leen­kään riit­tä­väs­ti suo­jai­mia, eikä ter­vey­den­hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan riit­tä­vää sään­nöl­lis­tä tes­taus­ta ole järjestetty.

        Suo­men ver­sio seu­ran­ta­so­vel­luk­ses­ta on tie­tys­ti täs­sä vai­hees­sa tun­te­ma­ton suu­re, mut­ta oli­si kyl­lä maa­il­man­luo­kan pölk­ky­päi­syyt­tä jos nuo muut ris­kit toteu­tu­vat tämän har­joit­te­lun jäl­keen. PCR-tes­tiä on mei­naan ajet­tu mel­koi­ses­ti ja nii­den tulok­sia rapor­toi­tu sin­ne ja tän­ne. Ei se koke­mus ihan kah­des­sa kuu­kau­des­sa sen­tään haih­du. Sama suo­ja­vä­li­nei­den kans­sa. Suo­mes­sa on jo toi­min­nas­sa useam­pi krii­sin aika­na pys­ty­tet­ty tuotantolinjakin.

  10. Kii­tos kir­joi­tuk­sis­ta­si. En ole pahoit­ta­nut miel­tä­ni, mut­ta pie­ni rutina:
    “Moni on myös pahoit­ta­nut mie­len­sä näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta. Tähän minul­la ei ole kuin yksi neu­vo: ei kan­na­ta lukea, jos se tuot­taa pahan mielen. .”

    En pidä kovin älyk­kää­nä aja­tus­ta, että yhteis­kun­nas­sa huo­mion kes­ki­pis­tee­nä ole­va ihmi­nen luis­te­lee vas­taa­no­tos­taan sano­mal­la että älkää luke­ko jos ei maistu.

    1. No, miten­kö­hän Osmon sit­ten pitäi­si rea­goi­da louk­kaan­tu­mi­siin? Esit­tää pahoit­te­lu mut­ta sil­ti ker­toa jat­ka­van­sa samaan mal­liin? Jotain muuta?

      1. Jul­ki­sen puheen­vuo­ron pitä­jän on hyvä ottaa huo­mioon, että vas­taan­ot­to ei ole pel­käs­tään ylis­tä­vää. Kiel­tei­siin kom­ment­tei­hin vas­taa­mi­nen “älkää luke­ko” on osoi­tus ylen­kat­sees­ta. Ei tar­vit­se olla pahoil­laan, mut­ta kun­nioit­ta­va tar­vit­see olla. Parem­pi jät­tää notee­raa­mat­ta ihmis­ten mie­len­sä pahoit­ta­mi­nen kuin pol­kea se jal­koi­hin, eten­kin jos halu­aa erot­tua populisteista.

      2. Kiel­tei­siin kom­ment­tei­hin vas­taa­mi­nen ”älkää luke­ko” on osoi­tus ylenkatseesta.

        Riip­puu vähän sii­tä, mitä perus­tei­ta kiel­tei­sis­sä kom­men­teis­sa on käytetty.

  11. Hyvää ana­lyy­siä. Olet­ko miet­ti­nyt mas­kien käyt­töä. Olen itse epäi­le­väi­nen STMn tulkintaan.

  12. Alat nyt siis har­ki­ta mah­dol­li­sek­si, että WHO tie­si mis­tä puhui 28.2. jul­kai­se­mas­saan WHO-Chi­na Joint Mis­sion rapor­tis­sa? Mik­si tähän kes­ti 3 kuu­kaut­ta? Uskoo­ko THL ja hal­li­tus vie­lä­kään WHO:n arvio­ta? Mon­ta­ko mil­jar­dia oli­si sääs­ty­nyt, jos Suo­men stra­te­gia oli­si alus­ta alkaen otta­nut WHO:n rapor­tin vakavasti?

    Asymp­to­ma­tic infec­tion has been repor­ted, but the majo­ri­ty of the rela­ti­ve­ly rare cases who are asymp­to­ma­tic on the date of identification/report went on to deve­lop disea­se. The pro­por­tion of tru­ly asymp­to­ma­tic infec­tions is unclear but appears to be rela­ti­ve­ly rare and does not appear to be a major dri­ver of transmission.

    https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/who-china-joint-mission-on-covid-19-final-report.pdf

  13. Mie­les­tä­ni näis­sä kir­joi­tuk­sis­sa on käsi­tel­ty lii­an vähän sitä, että min­kä­lai­se­na maa­na Suo­mi tulee ulos täs­tä krii­sis­tä. Tätä on tie­ten­kin vai­kea­ta tar­kas­ti arvioi­da, mut­ta jota­kin kui­ten­kin tie­däm­me mel­ko varmasti.

    Täs­sä aja­tuk­sia siitä:
    1) Huo­li­mat­ta val­tion eri­lai­sis­ta tuki­toi­mis­ta, on odo­tet­ta­vis­sa, että mene­täm­me suu­ren jou­kon työ­paik­ko­ja, mer­kit­tä­vän osan pysyvästi.
    2) Suu­rim­mas­sa vaa­ras­sa ovat tie­ten­kin työ­pai­kat jo ennes­tään talou­del­li­ses­ti hei­kois­sa yhtiöis­sä ja sel­lai­sis­sa jul­ki­sen talou­den orga­ni­saa­tiois­sa, jois­sa bud­je­tit jou­du­taan leikkaamaan.
    Tähän kate­go­ri­aan kuu­lu­vat myös Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta elin­tär­keät uuden tek­nii­kan start-up yhtiöt, joil­la on suu­ret kulut ja vähän myyntiä.
    3) Suo­mi on jo pari­kym­men­tä vuot­ta ollut inves­toin­ti­la­mas­sa, suu­ryh­tiöt ovat jo hylän­neet Suo­men ja pää­osan uusis­ta työ­pai­kois­ta luo­vat pk-yri­tyk­set / osaa­jat mene­vät peräs­sä heti kun pystyvät.
    4) On sel­vää, että Covid-19 aiheut­ta­mas­ta glo­baa­lis­ta talous­mur­rok­ses­ta tulee ulos sekä voit­ta­jia, että häviäjiä.
    5) Häviä­jiä ovat tie­ten­kin kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mät, pai­kal­leen jämäh­tä­neet maat ja yhtiöt. Vali­tet­ta­vas­ti Suo­mi ja suu­ri osa sen yhtiöis­tä kuu­lu­vat tähän kategoriaan.
    Surul­li­sin­ta on se, ettei olen näky­vis­sä mitään merk­ke­jä sii­tä, että maa­il­man jäy­kim­piä työ­mark­ki­noi­tam­me ja yli­suur­ta jul­kis­ta sek­to­riam­me, sekä mur­haa­vaa vero­tus­tam­me oltai­siin korjaamassa.
    Minul­la on epäi­lyk­siä sii­tä­kin, että ennen hyvä kou­lu­tus­sek­to­rim­me­kin on rahan puut­tees­sa jää­nyt jälkeen.
    6) Voit­ta­jia ovat 100 suur­ta yli­kan­sal­lis­ta yhtiö­tä, joi­den val­ta­via varo­ja ohja­taan glo­baa­li­ses­ti ja ket­te­räs­ti kan­nat­ta­viin inves­toin­tei­hin, tut­ki­muk­seen ja tek­nii­kan kehittämiseen.
    Täs­tä esi­merk­ki­nä yksi­tyi­nen SpaceX, joka on lyö­nyt ava­ruus­tek­nii­kas­sa lau­dal­ta USAn, Venä­jän ja Kii­nan jäy­kät ja byro­kraat­ti­set val­tion organisaatiot.
    7) Arvioin, että monis­ta ongel­mis­taan huo­li­mat­ta USA, sen dynaa­mi­nen finans­si­sek­to­ri, sekä maa­il­man par­haat tie­de­mie­het ja ‑nai­set voit­ta­vat Kii­nan täs­sä glo­baa­lis­sa taistelussa.
    Sen sijaan Euroop­pa ja isän­maa­ni Suo­mi jää­vät häviä­jien joukkoon.

    1. Sep­po Korp­poo:
      Surul­li­sin­ta on se, ettei olen näky­vis­sä mitään merk­ke­jä sii­tä, että maa­il­man jäy­kim­piä työ­mark­ki­noi­tam­me ja yli­suur­ta jul­kis­ta sek­to­riam­me, sekä mur­haa­vaa vero­tus­tam­me oltai­siin korjaamassa.
      Minul­la on epäi­lyk­siä sii­tä­kin, että ennen hyvä kou­lu­tus­sek­to­rim­me­kin on rahan puut­tees­sa jää­nyt jälkeen.
      6)Voittajia ovat 100 suur­ta yli­kan­sal­lis­ta yhtiö­tä, joi­den val­ta­via varo­ja ohja­taan glo­baa­li­ses­ti ja ket­te­räs­ti kan­nat­ta­viin inves­toin­tei­hin, tut­ki­muk­seen ja tek­nii­kan kehittämiseen.
      Täs­tä esi­merk­ki­nä yksi­tyi­nen SpaceX, joka on lyö­nyt ava­ruus­tek­nii­kas­sa lau­dal­ta USAn, Venä­jän ja Kii­nan jäy­kät ja byro­kraat­ti­set val­tion organisaatiot. 

      Täs­sä on aika pal­jon puh­das­ta pro­pa­gan­daa. SpaceX on kyl­lä yksi­tyi­nen, mut­ta ei se ole teh­nyt mitään eri­tyi­sen ihmeel­lis­tä. Kym­me­nen vuo­den kehi­tys­työn tulok­se­na on saa­tu teh­tyä ava­ruus­kap­se­li ja kan­to­ra­ket­ti. Suo­ri­tuk­se­na tämä ei ole eri­tyi­sen pal­joa ihmeem­pi kuin aiem­mat ava­ruus­oh­jel­mat. Rahoit­ta­ja­na tai rahoi­tuk­sen takaa­ja­na on ollut Yhdys­val­tain liit­to­val­tio, joka on anta­nut myös laa­jan tut­ki­musin­fra­struk­tuu­rin­sa käy­tet­tä­väk­si. Se, että yri­tys pump­paa veron­mak­sa­jien raho­ja kehi­tys­toi­min­taan­sa, jol­la on myö­hem­min tar­koi­tus teh­dä yksi­tyis­tä voit­toa, on kyl­lä “ket­te­rää”, mut­ta ei tek­ni­ses­ti ihmeel­li­sen nerokasta.

      Väit­tee­si jäy­kis­tä työ­mark­ki­nois­tam­me ja vero­tuk­ses­tam­me ovat saman­lai­sia pro­pa­gan­dis­ti­sia puo­li­to­tuuk­sia. Ne ker­to­vat enem­män kri­tii­kit­tö­mäs­tä USA:n jär­jes­tel­män ihai­lus­ta kuin talous­tie­teel­li­ses­tä ajattelusta.

      1. Ei Suo­mi maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa kai ole mikään häviä­jä­val­tio, mil­lään mit­ta­ril­la. Tapa­sin taas eilen työn­te­ki­jän, kun työ­ni on “rek­ry­toi­da”, joka oli teh­nyt 30 v. työ­tä yrit­tä­jäl­le, sit­ten lomau­tet­tu, hei­tet­ty fir­mas­ta ulos, nyt jo yli vuo­den ollut lomau­tet­tu (min­kä ei pitäi­si olla kai mah­dol­lis­ta)? Keho raken­nus­fir­mas­sa oli ajet­tu lop­puun. Ei pys­ty tait­ta­maan pol­via. Ammat­ti­tai­to loistava.

        Itse­kin ‘yrit­tä­jä­nä’: Jos kant­ti kes­tää ja on mah­dol­li­suus ‘sar­jay­rit­tää’, pitäi­si­kö työn­te­ki­jöis­tä ottaa kaik­ki irti vai välit­tää..? “(Tai sit­ten valit­taa, mik­si meil­lä on 60+ työt­tö­miä ja jäy­kät työ­mark­ki­nat, jos sel­kä ei kes­tä, kun on ensin 30v. teh­nyt eräil­le kehol­la osin­koa..?)” Minul­la tai­taa olla nyt n. 10–15 ‘asia­kas­ta’, jot­ka ovat työ­mark­ki­noil­la jous­ta­neet, kyse­le­mät­tä, valit­ta­mat­ta. Sep­po, Kuka nyt aut­taa, kun keho on rik­ki, kukaan ei palk­kaa!? (Muu kuin Kela ja työeläkelaitokset…)

      2. Tämä menee nyt aiheen vie­res­tä, mut­ta on sanot­ta­va se, että SpaceX on kyl­lä teh­nyt pal­jon­kin ihmeel­lis­tä, var­sin­kin jos kat­soo sen vauh­tia ja bud­je­tin kokoa. Ilmaus “kehit­tä­nyt kan­to­ra­ke­tin” jät­tää huo­mioi­mat­ta sen, että Falcon 9:n ensim­mäi­nen vai­he palaa hal­li­tus­ti ilma­ke­hään, las­keu­tuu pys­ty­suo­raan ja on nopeas­ti ja talou­del­li­ses­ti käy­tet­tä­vis­sä uudel­leen. Se on lajis­saan ensim­mäi­nen, ei mikä tahan­sa kan­to­ra­ket­ti. Spacex on myös kehit­tä­nyt seu­raa­vaan raket­tiin­sa maa­il­man edis­tyk­sel­li­sim­män ns. full-flow ‑moot­to­rin, joka käyt­tää metaa­nia ja nes­te­mäis­tä hap­pea polt­toai­nei­naan, ja teh­nyt sen erit­täin nopeas­ti ja pää­osin yksi­tyi­sel­lä rahal­la. NASA ei ole ollut hank­kees­ta kiin­nos­tu­nut ennen kuin aivan vii­me aikoi­na, Yhdys­val­tain ilma­voi­mat kyl­lä­kin osal­lis­tui pie­nel­lä summalla.

        Dra­gon-kap­se­li muis­tut­taa ulkoi­ses­ti 60-luvun ava­ruusa­luk­sia, mut­ta sekin on monel­la taval­la uuden­lais­ta tek­niik­kaa. Mm. hätä­pois­tu­mi­nen on rat­kais­tu koko­naan eri taval­la kuin ennen, ja se käyt­tää nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta käyt­tä­viä raket­ti­moot­to­rei­ta, joi­ta voi­daan käyt­tää myös mui­hin tar­koi­tuk­siin kuin hätä­ti­lan­tei­siin. Enti­van­haan kap­se­lin nokal­la oli ker­ta­käyt­töi­nen kiin­teän polt­toai­neen hätä­pois­tu­mis­ra­ket­ti, kuten Sojuzis­sa edel­leen. SpaceX sai mie­hi­te­tyn Dra­go­nin kehit­tä­mi­seen NASAl­ta rahoi­tuk­sen, joka oli noin nel­jän­nes samaan ohjel­maan osal­lis­tu­van Boein­gin rahoi­tuk­ses­ta. Dra­gon len­tää ja on käy­tös­sä, Boein­gin Star­li­ner tois­tai­sek­si ei.

        Mis­tä pääs­tään aasin­sil­taa takai­sin Sep­po Korp­poon väit­tä­miin. Yli­kan­sal­li­set suu­ryh­tiöt osaa­vat kyl­lä olla ihan yhtä byro­kraat­ti­sia ja jäh­mei­tä kuin kan­sal­lis­val­tiot, ja toi­saal­ta toi­mia lyhyt­jän­tei­ses­ti kvar­taa­li­ta­lou­den ehdoil­la. Boeing käy jok­seen­kin tyyp­pie­si­mer­kis­tä. Fir­mal­la on vii­me vuo­det ollut vai­keuk­sia vähän joka alal­la. Joh­ta­ja vaih­det­tiin, mut­ta uusi on omas­ta poru­kas­ta ja toden­nä­köi­ses­ti tekee lisää samaa.

      3. Mik­ko H:
        Mis­tä pääs­tään aasin­sil­taa takai­sin Sep­po Korp­poon väit­tä­miin. Yli­kan­sal­li­set suu­ryh­tiöt osaa­vat kyl­lä olla ihan yhtä byro­kraat­ti­sia ja jäh­mei­tä kuin kan­sal­lis­val­tiot, ja toi­saal­ta toi­mia lyhyt­jän­tei­ses­ti kvar­taa­li­ta­lou­den ehdoil­la. Boeing käy jok­seen­kin tyyp­pie­si­mer­kis­tä. Fir­mal­la on vii­me vuo­det ollut vai­keuk­sia vähän joka alal­la. Joh­ta­ja vaih­det­tiin, mut­ta uusi on omas­ta poru­kas­ta ja toden­nä­köi­ses­ti tekee lisää samaa. 

        Tuol­la­han on ollut puo­li­va­ka­vaa kes­kus­te­lua Boein­gin kaa­tu­mi­ses­ta. Näin jopa PITÄISI tapah­tua mark­ki­na­me­ka­nis­mien perus­teel­la, ihmi­set­hän tyk­kää­vät perään­kuu­lut­taa vas­tuu­ta meri­to­kra­tian hen­ges­sä. Ongel­ma on sii­nä, että suu­rien mat­kus­ta­ja­ko­nei­den osal­ta maa­il­mas­sa on duo­po­li: Boeing ja Air­bus, mui­ta toi­mi­joi­ta ei ole. Kii­na koit­taa kovaa nous­ta ja toden­nä­köi­ses­ti nousee­kin kil­pai­li­jak­si. Täs­tä tosin ei ole var­muut­ta, län­si­maat kun puu­hai­le­vat jon­kin­lais­ta kor­kean tek­no­lo­gian kaup­pa­saar­toa Kii­nal­le. Huvit­ta­vaa kyl­lä, niin kau­an kun Kii­na oli hal­pa­tuo­tan­nos­sa niin kai­kil­le kel­pa­si glo­ba­li­saa­tio. Nyt kun Kii­na alkaa nos­ta­maan jalos­tusas­tet­taan huo­mat­ta­vas­ti ja tämä alkaa uhkaa­maan kes­ki­luok­kaa, ylem­pää kes­ki­luok­kaa ja omis­ta­jia [omis­tus­ten arvot uhat­tui­na kun kii­na­lais­ten yhtiöt nouse­vat ja kil­pai­le­vat van­hat teki­jät pois mark­ki­noil­ta] län­si­mais­sa niin yhtäk­kiä glo­ba­li­saa­tio­ta pyri­tään­kin estä­mään kai­ken­lai­sil­la kii­nan­vas­tai­sil­la täs­mä­toi­mil­la. Taas näh­dään se kenen etu­ja län­si­mais­sa val­tiot aja­vat, alin 50% kan­sas­ta on vapaas­ti pää­hän­pot­kit­ta­vis­sa ja tämä pitää vain hyväk­syä kos­ka vapaa­kaup­pa ja glo­ba­li­saa­tio. Hyvin perin­tei­nen “raa­kaa kapi­ta­lis­mia teil­le, sosia­lis­mia ja yhteis­vas­tuu­ta meille.”

  14. Tämä blo­gi täyt­tää jotain tyh­jiö­tä, kuten luki­ja­mää­rä ker­too. On myös häm­mäs­tyt­tä­vää, kuin­ka hyvä­nä kom­ment­tien kes­ki­mää­räi­nen taso pysyy. Jotain tämän kal­tais­ta pitäi­si mie­les­tä­ni tuot­taa ns. suo­men­kie­lis­ten val­ta­me­dioi­den toi­mes­ta (itsel­le­ni Hesa­ri ja Yle). Ne ovat kes­kit­ty­neet enem­män fii­lis­te­lyyn – eikä sii­nä mitään, vaik­ka­pa Saa­ri­kos­ken kolum­nit ovat olleet erin­omai­sia. Mut­ta se ana­lyyt­ti­nen ja tie­teel­li­sem­pi näkö­kul­ma? Jo gra­dun teki­jäl­le ope­te­taan, että luvut, kaa­viot, kuviot, gra­fii­kat, eivät itses­sään ker­ro mitään (kuin itsel­le­si), ne pitää aina ava­ta, selit­tää sanoin auki, jol­loin ne ovat hyviä apu­vä­li­nei­tä. Hesa­ri ja Yle toi­tot­ta­vat näi­tä gra­fii­koi­ta ja luku­ja joka pahuk­sen päi­vä, ja minä­kään, sen­tään tilas­to­tie­det­tä ynnä muu­ta yli­opis­tos­sa luke­nut, en ymmär­rä nii­tä, mitä niil­lä yri­te­tään ker­toa, mis­tä ne puhu­vat, mitä ne halua­vat ker­toa, miten ne on tuotettu? 

    Joten­kin tun­tuu, että jour­na­lis­teil­la on ole­tus, että kun lukee Kah­ne­ma­nia tai Tah­le­ria tai Hara­ria tai mui­ta näi­tä popu­laa­re­ja teks­te­jä, ymmär­tää jotain tie­tees­tä. Minä­kin luen nii­tä, ne ovat hyvää viih­de­kir­jal­li­suut­ta ja niis­tä saa jopa muu­ta­man aja­tuk­sen ilok­si. Mut­ta tie­tees­sä on kyse vähän eri asias­ta. Se on sitä kes­kit­ty­mis­tä yksi­tyis­koh­tiin vuo­sik­si, tun­te­mat­to­mia jul­kai­su­ja. Jump­pa­vi­deo­ta kat­soes­sa ei ymmär­rä mitä aktii­ni ja myosii­ni teke­vät sarkomeerissä.

    Itse asi­aan. Ruot­sin pitäi­si nöyr­tyä. Pitäi­si ottaa naa­pu­reis­ta oppia. En ole ihan var­ma, mitä on teh­ty, mut­ta niin on, jos sil­tä näyt­tää. Ei hyvä, näin tur­ku­lai­se­na, jos meil­le tulee puo­len vuo­den vie­rai­luauk­ko län­si­naa­pu­riin. (Tai sit­ten Ruot­si on hen­ki­nen suur­val­ta — me mie­tim­me, mitä naa­pu­rit ajat­te­le­vat meis­tä, ruot­sa­lais­ten kant­ti kes­tää pitää pään­sä?) Very bad, puo­lin ja toisin.

  15. Yksi mie­len­kiin­toi­nen ilmiö on se, että vaik­ka tapauk­set ovat kas­vus­sa, kuo­le­mien mää­rä näyt­täi­si ole­van las­kusuun­nas­sa. Joh­tuu­ko hoi­don kehit­ty­mi­ses­tä vai sii­tä, että virus muut­tuu vaa­rat­to­mam­mak­si vaik­ka­kin hel­pom­min leviäväksi.

    1. Yksi mie­len­kiin­toi­nen ilmiö on se, että vaik­ka tapauk­set ovat kas­vus­sa, kuo­le­mien mää­rä näyt­täi­si ole­van las­kusuun­nas­sa. Joh­tuu­ko hoi­don kehit­ty­mi­ses­tä vai sii­tä, että virus muut­tuu vaa­rat­to­mam­mak­si vaik­ka­kin hel­pom­min leviäväksi.

      Luu­li­sin, että tar­tun­nois­ta suu­rem­pi osa havai­taan, kos­ka tes­te­jä on lisät­ty kaik­kial­la. Myös on opit­tu hoi­ta­maan tau­tia parem­min, jol­loin kuo­lo­nuh­re­ja tulee vähemmän.

      1. Ehkä ensim­mäi­sek­si kuo­lee hei­koim­mat, jäl­jel­le jää­vät sel­vi­ää tau­dis­ta paremmin.

      2. Tau­ti on myös siir­ty­mäs­sä man­te­reil­le, jois­sa nuor­ten osuus väes­tös­tä on suurempi.

  16. OS: “Vie­lä yksi epä­var­muus. Influens­sa ja muut tavan­omai­set koro­na­vi­ruk­set rie­hu­vat tal­vi­sin ja sam­mu­vat kesä­hel­teil­lä. Nhtä­väk­si jää tekee­kö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikui­sen kesän Sin­ga­po­res­sa ja Ecua­do­ris­sa, mut­ta pian nähdään.”

    Ilmas­ton vai­ku­tus­ta Covi­din leviä­mi­seen on tut­kit­tu, mut­ta tulok­set ovat epä­sel­vät. En ole luke­nut itse tut­ki­muk­sia, pel­käs­tään nii­den yhteen­ve­to­ja. Tut­ki­muk­sis­sa näyt­tää ole­van seu­raa­va poten­ti­aa­li­nen ongel­ma: Niis­sä on käy­tet­ty selit­tä­jä­nä ilmas­toa, siis mm. suh­teel­lis­ta kos­teut­ta ja läm­pö­ti­laa. Covid näyt­tää kui­ten­kin leviä­vän nime­no­maan sisä­ti­lois­sa, jois­sa läm­pö­ti­la ja var­sin­kin suh­teel­li­nen kos­teus on aina­kin ylä­le­vey­sas­tei­den tal­ves­sa aivan toi­nen kuin ulko­na. Kui­va ilma ole­tet­ta­vas­ti lisää aero­so­lien mää­rää, sil­lä syl­ki­pi­sa­rat kui­vah­ta­vat nopeas­ti ja jää­vät lei­jai­le­maan. Aero­so­lien mää­rä puo­les­taan näyt­tää ede­saut­ta­van tar­tun­to­ja. Tämä voi­si aina­kin peri­aat­tees­sa selit­tää, mik­si fluns­sat hii­pu­vat tääl­lä kesäi­sin. — Noi­den ikui­sen kesän mai­den ulkoil­man suh­teel­li­sis­ta kos­teuk­sis­ta minul­la ei ole mitään tie­toa, mut­ta voi­si olet­taa, että vaih­te­lu on pie­nem­pää ja jopa niin päin, että kesäl­lä on aina­kin päi­vi­sin kui­vem­paa. Näh­tä­väk­si todel­la­kin jää.

    Suu­ret kii­tok­set blo­gis­ta­si, Osmo. Jul­ki­nen media ei ole ana­lyy­seis­sään edes pyr­ki­nyt samal­le tasolle.

    1. Tapio:
      OS: ”Vie­lä yksi epä­var­muus. Influens­sa ja muut tavan­omai­set koro­na­vi­ruk­set rie­hu­vat tal­vi­sin ja sam­mu­vat kesä­hel­teil­lä. Nhtä­väk­si jää tekee­kö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikui­sen kesän Sin­ga­po­res­sa ja Ecua­do­ris­sa, mut­ta pian nähdään.”

      Ilmas­ton vai­ku­tus­ta Covi­din leviä­mi­seen on tut­kit­tu, mut­ta tulok­set ovat epä­sel­vät. En ole luke­nut itse tut­ki­muk­sia, pel­käs­tään nii­den yhteen­ve­to­ja. Tut­ki­muk­sis­sa näyt­tää ole­van seu­raa­va poten­ti­aa­li­nen ongel­ma: Niis­sä on käy­tet­ty selit­tä­jä­nä ilmas­toa, siis mm. suh­teel­lis­ta kos­teut­ta ja lämpötilaa.Covid näyt­tää kui­ten­kin leviä­vän nime­no­maan sisä­ti­lois­sa, jois­sa läm­pö­ti­la ja var­sin­kin suh­teel­li­nen kos­teus on aina­kin ylä­le­vey­sas­tei­den tal­ves­sa aivan toi­nen kuin ulkona.Kuiva ilma ole­tet­ta­vas­ti lisää aero­so­lien mää­rää, sil­lä syl­ki­pi­sa­rat kui­vah­ta­vat nopeas­ti ja jää­vät lei­jai­le­maan. Aero­so­lien mää­rä puo­les­taan näyt­tää ede­saut­ta­van tar­tun­to­ja. Tämä voi­si aina­kin peri­aat­tees­sa selit­tää, mik­si fluns­sat hii­pu­vat tääl­lä kesäi­sin. – Noi­den ikui­sen kesän mai­den ulkoil­man suh­teel­li­sis­ta kos­teuk­sis­ta minul­la ei ole mitään tie­toa, mut­ta voi­si olet­taa, että vaih­te­lu on pie­nem­pää ja jopa niin päin, että kesäl­lä on aina­kin päi­vi­sin kui­vem­paa. Näh­tä­väk­si todel­la­kin jää.

      Suu­ret kii­tok­set blo­gis­ta­si, Osmo.Julkinen media ei ole ana­lyy­seis­sään edes pyr­ki­nyt samal­le tasolle.

      Itse van­ha­na pur­jeh­ti­ja­na poh­din, onko tur­val­lis­ta istua teras­sil­la tuu­len ala­puo­lel­la, jos joku puhuu äänek­kääs­ti vie­rei­ses­sä pöy­däs­sä ja tuu­li on voi­ma­kas? Jos itse istah­dan teras­sil­le, valit­sen kyl­lä paik­ka­ni tuu­len ylä­puo­lel­ta. Jos siis virus­ta oli­si liik­keel­lä? Mut­ta ne vähät, jot­ka saat­ta­vat tar­tut­taa, eivät ehkä ole vain kirkoissa…

  17. OS: “On myös sanot­ta­va, että suu­ri luki­ja­mää­rä – näi­tä pos­tauk­sia on luet­tu yhteen­sä yli puo­li mil­joo­naa ker­taa – on roh­kais­sut kirjoittamaan.”

    Nämä blo­git ovat hyvin pai­kan­neet sitä, että aihees­ta ei pal­joa­kaan näky­nyt poh­dis­ke­le­vaa laa­tu­jour­na­lis­mia. Uuti­soin­ti on ollut enim­mäk­seen joko nip­pe­li­ta­soa tai haja­nai­sia tut­ki­joi­den kom­ment­te­ja. Tääl­lä muka­vas­ti sekä blo­gis­ti että vies­tien kir­joit­te­li­jat ovat haa­ru­koi­neet vaih­toeh­to­ja, joi­den puit­teis­sa tau­ti­aal­lon kans­sa toden­nä­köi­sim­min men­nään. Puo­li mil­joo­naa luki­jaa osoit­taa, että täl­lai­sel­le on ollut tarvetta.

  18. Luin “luul­tua vähem­män”, “luul­tua vaa­ral­li­sem­paa”. Oli­si syy­tä muis­taa, että jot­kut luu­li­vat, toi­set eivät.

    1. Kuka tie­si, niin kuin oikeas­ti tie­si tie­teen­fi­lo­so­fi­ses­sa mie­les­sä eikä niin kuin pysäh­ty­nyt kel­lo on oikeas­sa 2 ker­taa päi­väs­sä? Minus­ta on erit­täin ihail­ta­vaa, ettei­vät kaik­ki ulkois­ta­neet tau­din tun­nus­lu­ku­jen arvioin­ti­aan Kii­naan. Maa­lis­kuus­sa itse luu­lin epi­de­mian hui­pun ole­van juu­ri näi­nä päi­vi­nä (30% saa­nut tar­tun­nan) ja kuol­lei­ta ole­van Euroo­pas­sa n. mil­joo­na ennen vuot­ta 2022.

      Poli­tiik­kaa ei voi raken­taa täy­del­li­sen tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­sen varaan. Tär­kein­tä on, että päät­tä­jät pys­ty­vät oppi­maan nopeas­ti ja vält­tä­mään ilmei­siä vir­hei­tä. Opti­moin­ti on haus­kaa, syyt­te­ly ei ole.

      Län­si­mail­la on kult­tuu­ri­se­na koko­nai­suu­te­na opit­ta­vaa. Yhtei­nen nimit­tä­jä tun­tui ole­van se, että kaik­ki vas­tuul­li­set etsi­vät tam­mi-hel­mi­kuus­sa syi­tä olla puut­tu­mat­ta mihin­kään, mikä var­maan­kin vai­kut­ti myös arvioi­hin tau­din vaka­vuu­des­ta. (Tosin oli­si­han kaik­kien psyyk­kaa­mi­nen its­jus­taflu­bro ‑tilaan ollut ihan ok rat­kai­su, jos se oli­si toi­mi­nut.) Ehkä päät­tä­jiä pelot­ti, miten hei­tä syy­tet­täi­siin talous­tap­piois­ta? Sit­tem­min kuolleista.

  19. https://ourworldindata.org/policy-responses-covid
    Eri mai­den poli­tii­kan lin­jaus­ten ja epi­de­mian kes­ton välil­lä näyt­tää näi­den tilas­to­jen perus­teel­la ole­van yhteys. Mitä nopeam­pi ja tiu­kem­pi rea­goin­ti rajoi­tuk­sil­la, sen lyhyem­pi on epi­de­mian kesto.
    Viros­sa toi­men­pi­teet oli­vat Suo­mea jyr­kem­piä ja pahan alun jäl­keen tulok­set oli­vat parem­pia. Näin muu­al­la­kin. Suo­mi valit­si kes­kin­ker­tai­set rajoi­tuk­set ja pidem­män kes­ton. Suu­ria kaup­pa­kes­kuk­sia ei suljettu. 

    Samoin tii­vis tun­nis­ta ja jäl­jil­tä toi­min­ta on ollut teho­kas­ta. Se ei tääl­lä tai­da kel­va­ta, tulok­sia sai­si ja talous pysyi­si avoinna. 

    Valit­ta­va­na on eri­lai­sia ikä­viä asioi­ta ja tulos on eri taval­la huono. 

    Suo­me­sa paras­ta oli Uuden­maan sul­ke­mi­nen. Vaik­ka se vuo­si, oli se aito vies­ti. Kii­tok­set muil­le kan­sa­lai­sil­le että olet­te pysy­neet pää­osin koto­na! Se on ollut mei­dän yhtei­nen etu.

  20. Kii­tän taas hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta. Äly­käs ja oppi­nut ihmi­nen osaa muut­taa mie­li­pi­det­tään tie­don jalos­tues­sa. Pie­nen asia­kor­jauk­sen haluan tuo­da esiin. ”Myös eks­po­nent­ti­funk­tion deri­vaat­ta on eks­po­nent­ti­funk­tio” pitää olla muo­dos­sa: myös eks­po­nent­ti­funk­tion deri­vaat­ta­funk­tio on eksponenttifunktio.

    1. M. iet­tei­tä:
      pitää olla muo­dos­sa: myös eks­po­nent­ti­funk­tion deri­vaat­ta­funk­tio on eksponenttifunktio.

      Wiki­pe­dia ker­too: “Sanaa deri­vaat­ta käy­te­tään suo­mes­sa sekä funk­tion deri­vaa­tan arvon että sen deri­vaat­ta­funk­tion synonyyminä.”

  21. Perä­ti noin pro­sent­ti väes­tös­tä kuo­li­si tau­tiin ennen lau­maim­mu­ni­teet­tia. Se ei sinän­sä oli­si kuol­lei­den mää­ri­nä tai aina­kaan mene­tet­tyi­nä elin­vuo­si­na enem­pää kuin paha influens­sae­pi­de­mia ennen rokotteita,”

    Nopeas­ti luet­tu­na tämän saat­taa ymmär­tää niin että koro­na­vi­rus ver­tau­tuu kausi-influens­saan vaa­ral­li­suu­del­taan. Ilmei­ses­ti viit­taat espan­jan­tau­tiin? Kan­nat­taa olla tar­kem­pi, kos­ka edel­leen esiin­tyy ver­tai­lu­ja kausi-influens­san ja koro­na­vi­ruk­sen välil­lä vaik­ka ne kuu­lu­vat aivan eri luok­kiin. Ero on aina­kin 10 ker­tai­nen. Ehkä 20. Myös mene­te­tyt elin­vuo­det ovat yllät­tä­vän kor­kei­ta koro­na­vi­ruk­sen koh­dal­la. Myös nuo­ril­le vaa­ral­li­sem­pi. En ole vas­taa­vis­ta moniin elin­jär­jes­tel­miin koh­dis­tu­vis­ta vau­riois­ta kuul­lut kausi-influens­san yhtey­des­sä. Lopul­li­set tie­dot vas­ta tulossa.

    Täs­sä link­ki, jos­ta aika hyvin sel­vi­ää kuin­ka tau­ti levi­ää ja kuin­ka sitä voi estää (Aivas­tus met­ros­sa tai kir­kos­sa voi pis­tää koko maan lock­dow­niin, aivas­tus mas­kiin ei joh­da mihin­kään. Sik­si Japa­nis­sa pär­jä­tään mini­maa­li­sin rajoittein):

    https://www.erinbromage.com/post/the-risks-know-them-avoid-them

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hong­kon­gi­lai­nen tap­poi 700 000 – mil­joo­na ihmis­tä. Koro­na ei ole vie­lä yltä­nyt tähän.

        Nyt en ymmär­rä. Tar­koi­tat­ko että koro­na­vi­rus on vähem­män vaa­ral­li­nen kuin hong­kon­gi­lai­nen kos­ka hong­kon­gi­lai­nen on tois­tai­sek­si aiheut­ta­nut enem­män kuolleita? 

        Kat­so­taan­pa:

        Hong­kon­gi­lai­sen _case_ fata­li­ty rate oli n. 0,5%. Hong­kon­gi­lai­nen oli aivan poik­keuk­sel­li­sen paha virus ja sil­ti sen CFR oli vain n. puo­let koro­na­vi­ruk­sen _infection_ fata­li­ty rates­ta. Case fata­li­ty rate koro­na­vi­ruk­sel­le vaih­te­lee, mut­ta tai­taa Ruot­sis­sa olla yli 10%. On tie­ten­kin aivan sel­vää että koro­nan IFR ei ole noin kor­kea, vaan aset­tuu 1% tie­noil­le. Dia­mond Princess aluk­sel­la IFR = CFR = n. 2%. Mat­kus­ta­jien ikä­ja­kau­ma oli van­hem­pi, mut­ta toi­saal­ta parem­pi­kun­toi­sia (läh­ti­vät pit­käl­le mat­kal­le ja vau­rai­ta), ja oirei­den ilmaan­tues­sa tie­det­tiin heti mis­tä on kyse. Hoi­to­re­sus­se­ja oli yllinkyllin.

        Jos infec­tion fata­li­ty rate koro­na­vi­ruk­seen on 1%, tap­pai­si se ennen lau­ma­suo­jaa Suo­mes­sa 20000–40000 ihmis­tä olet­taen että ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä ei romah­da. Influens­sa­vi­rus vie vuo­sit­tain joi­tain sato­ja. Suo­mes­sa ollaan koro­na­vi­ruk­sen kans­sa jo nyt kuol­lei­suus­lu­vuis­sa, jot­ka vas­taa­vat kausi-influens­saa. Sero­po­si­tii­vi­suus tai­si olla pro­sen­tin mur­to-osia Suo­mes­sa. Olen ymmär­tä­nyt, että vas­ta-aine­tes­tit tuot­ta­vat vää­riä posi­tii­vi­sia enem­män kuin vää­riä nega­tii­vi­sia. Taval­laan jär­keen­käy­pää jos tar­tun­to­ja on hyvin vähän: vää­rät posi­tii­vi­set muo­dos­ta­vat suh­teet­to­man suu­ren osan vrt. todel­li­set posi­tii­vi­set, vaik­ka tes­tit oli­si­vat tosi hyvät.

        Poten­ti­aa­li­nen vahinko:

        Maa­il­man­laa­jui­ses­ti jos puo­let maa­il­man väes­tös­tä asuu mais­sa, jois­sa pää­dy­tään lau­maim­mu­ni­teet­tiin ennen roko­tet­ta, puhu­taan var­maan­kin 10 mil­joo­nas­ta kuol­lees­ta vähin­tään plus ne mitä län­si­mais­sa ja Aasias­sa. USA:ssa men­nään jon­ne­kin 200k tai yli, riip­puen mel­la­kois­ta. New Yor­kis­sa kuo­li 0,2% _koko väestöstä_. Eri­tyi­ses­ti mus­tai­hoi­set ja köy­hät. Siel­lä kai­vet­tiin jouk­ko­hau­to­ja. Tar­tun­nan saa­nei­ta oli ehkä 15–20%. New Yor­kis­sa on met­ro, pil­ven­piir­tä­jis­sä his­sit ja huo­no-osai­set asuu ahtaasti.

        Lisäk­si koro­na­vi­rus on hitaas­ti ete­ne­vä tau­ti ja kaik­ki saa­daan tie­tää vii­veel­lä. Oirei­den kehit­ty­mi­ses­sä menee viik­ko-pari, sai­raa­las­sa viik­ko-pari ja sit­ten hen­gi­tys­ko­ne -> ruu­mis­huo­ne viik­ko tai pari. Sit­ten tilas­toi­hin ne ilmaan­tu­vat vii­veel­lä, jos ilmaan­tu­vat (tes­ti­pu­las­sa ei ruu­mii­ta tes­ta­ta. ). Koko­nais­kuol­lei­suus­ti­las­tot ker­to­vat koko­nais­ku­vas­ta, mut­ta otet­ta­va huo­mioon että eris­tä­mis­po­li­tiik­ka vähen­tää kuol­lei­suut­ta ensial­kuun aina­kin mais­sa mis­sä virus levi­ää vain vähän (Suo­mi). Pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä lykä­tyil­lä veren­pai­ne­vuo­si­kont­rol­leil­la on sit­ten nega­tii­vi­nen vaikutus.

        Teho­hoi­to­jak­sot nouse­vat niin pahas­ti myö­häs­sä ettei hyö­dy­tä poli­tii­kan rea­goi­mi­ses­sa ja suu­rin osa kuol­leis­ta ei edes ole teho­hoi­don pii­ris­sä (oli­si­ko edes 20% kuol­leis­ta pääs­syt teho­hoi­toon). Pidän myös täs­tä syys­tä teho­hoi­to­ka­pa­si­tee­tin pitä­mis­tä kes­kei­se­nä mit­ta­puu­na poli­tii­kan vas­teen seu­ran­nas­sa epäeet­ti­se­nä. Se aset­taa ihmi­set hyvin epä­ta­sa-arvoi­seen ase­maan läh­tö­koh­tai­ses­ti. Voi­tai­siin saman tien las­kes­kel­la lau­ma­suo­jan vai­ku­tus­ta kes­tä­vyys­va­jee­seen osa­na hyö­ty/­hait­ta-arvioin­tia. Moraalitonta.

        Mitä kausi-influens­sa­ro­kot­tei­siin tulee, niin nii­den tar­koi­tus on estää tau­din leviä­mis­tä ris­ki­ryh­miin, eri­ty­ses­ti TH-hlö­kun­nan kaut­ta. Rokot­tei­den teho van­huk­sis­sa, eri­tyi­ses­ti hei­kom­pi­kun­tois­ten koh­dal­la, on hei­kom­pi, kos­ka immuu­ni­puo­lus­tus on hei­kom­pi. Saat­taa olla että jos rokot­tees­ta huo­li­mat­ta sai­ras­tuu, on tau­ti jnkv lie­vem­pi. En tie­dä onko täl­le mil­lais­ta tut­ki­mus­näyt­töä, mut­ta aina­kin koro­na­vi­ruk­sen koh­dal­la tämä on har­ras toi­ve. Koro­na­vi­rus on kui­ten­kin ihan uusi virus, jol­le ei ole mitään roko­tet­ta tai immuniteettia.

        Se et me saa­tai­siin koro­na­vi­ruk­seen roko­te alle 1 v sisään oli­si ennen­kuu­lu­ma­ton­ta. Toi­vo­taan paras­ta. Sil­lä aikaa on hyvä pitää mie­les­sä että koro­na­vi­rus levi­ää hel­pom­min kuin influens­sa­vi­rus ja on 10 ker­taa tap­pa­vam­pi aina­kin. Myös monet nuo­ret sai­ras­ta­vat vaka­via muo­to­ja tau­dis­ta, ja saa­vat vaka­via elin­vau­rioi­ta. Lopul­li­nen ter­vey­del­li­nen vahin­ko sel­vi­ää vas­ta vuo­sien kuluttua.

        Har­mit­taa vähän että pari viik­koa jos oltai­siin jat­ket­tu rajoi­tuk­sia Suo­mes­sa niin tämä hom­ma olis tapu­tel­tu hyvin koh­tuul­li­sil­la varo­toi­men­pi­teil­lä, kuten Nor­jas­sa­kin tai Etelä-Koreassa.

      2. Kyl­lä Cov-19 tulee ole maan epi­de­mia­na pahem­pi, mut­ta kun joku vähät­te­li, ettei­vät influens­sat olleet oikein mitään, piti muis­tut­taa näis­tä­kin luvuista. .

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kyl­lä Cov-19 tulee ole maa­ne­pi­de­mia­na pahem­pi, mut­ta kun joku vähät­te­li, ettei­vät influens­sat olleet oikein mitään, piti muis­tut­taa näis­tä­kin luvuista. .

        Kii­tos sel­ven­nyk­ses­tä ja vas­tauk­sis­ta! Toden tot­ta, influens­sa­kaan ei ole har­mi­ton tau­ti ja kyl­lä sii­hen vuo­sit­tain muu­ta­ma nuo­ri voi meneh­tyä. Koro­na on sil­ti ihan eri mag­ni­tu­din virus. Jos­sain hong­kon­gi­lai­sen ja espan­jan­tau­din välissä.

        Tämä epi­de­mia tukah­du­te­taan kyl­lä vii­meis­tään syk­syl­lä useim­mis­sa län­si­mais­sa, vaik­ka lehah­tai­si­kin uudes­taan: Ihmi­set oppi­vat lopul­ta toi­mi­maan oikein. Ja kyl­lä ne mas­kit ote­taan tääl­lä­kin käyt­töön lopul­ta. Toi­nen aal­to on poliit­ti­nen valin­ta, ei mikään luonnonlaki.

  22. Kuka­han tie­täi­si ja uskal­tai­si kom­men­toi­da, että kuin­ka pal­jon Ruot­sin ulko­maa­lais­taus­tai­set ovat vai­kut­ta­neet Ruot­sis­sa käy­tet­tyyn koro­nan hal­lin­taan ja tilas­to­lu­kui­hin huo­non­ta­vas­ti, että eihän Ruot­sin hal­li­tus voi men­nä hajoit­ta­maan lukui­sia ulko­maa­lais­ta­taus­tai­sia lähel­lä toi­si­aan elä­viä per­heen jäse­niä toi­sis­taan. Eli kun ele­tään per­heis­sä lähel­lä toi­si­aan, tar­tut­ta­vat viruk­set hel­pos­ti lähel­läe­lä­viin. Ja noin Ruot­sin koro­na­tials­toa ovat huonot.

    1. Nor­jas­sa on lähes yhtä suu­ri osuus väes­tös­tä maa­han­muut­ta­jia kuin Ruot­sis­sa (ei-suo­ma­lai­sia maa­han­muut­ta­jia tai­taa olla mel­ko­lail­la saman ver­ran) mut­ta koro­na­kuo­le­mia vähem­män kuin Suomessa.

      1. OS: “Vie­lä yksi epä­var­muus. Influens­sa ja muut tavan­omai­set koro­na­vi­ruk­set rie­hu­vat tal­vi­sin ja sam­mu­vat kesä­hel­teil­lä. Nhtä­väk­si jää tekee­kö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikui­sen kesän Sin­ga­po­res­sa ja Ecua­do­ris­sa, mut­ta pian nähdään.”

        Ilmas­ton vai­ku­tus­ta Covi­din leviä­mi­seen on tut­kit­tu, mut­ta tulok­set ovat epä­sel­vät. En ole luke­nut itse tut­ki­muk­sia, pel­käs­tään nii­den yhteen­ve­to­ja. Tut­ki­muk­sis­sa näyt­tää ole­van seu­raa­va poten­ti­aa­li­nen ongel­ma: Niis­sä on käy­tet­ty selit­tä­jä­nä ilmas­toa, siis mm. suh­teel­lis­ta kos­teut­ta ja läm­pö­ti­laa. Covid näyt­tää kui­ten­kin leviä­vän nime­no­maan sisä­ti­lois­sa, jois­sa läm­pö­ti­la ja var­sin­kin suh­teel­li­nen kos­teus on aina­kin ylä­le­vey­sas­tei­den tal­ves­sa aivan toi­nen kuin ulko­na. Kui­va ilma ole­tet­ta­vas­ti lisää aero­so­lien mää­rää, sil­lä syl­ki­pi­sa­rat kui­vah­ta­vat nopeas­ti ja jää­vät lei­jai­le­maan. Aero­so­lien mää­rä puo­les­taan näyt­tää ede­saut­ta­van tar­tun­to­ja. Tämä voi­si aina­kin peri­aat­tees­sa selit­tää, mik­si fluns­sat hii­pu­vat tääl­lä kesäi­sin. — Noi­den ikui­sen kesän mai­den ulkoil­man suh­teel­li­sis­ta kos­teuk­sis­ta minul­la ei ole mitään tie­toa, mut­ta voi­si olet­taa, että vaih­te­lu on pie­nem­pää ja jopa niin päin, että kesäl­lä on aina­kin päi­vi­sin kui­vem­paa. Näh­tä­väk­si todel­la­kin jää.

        Suu­ret kii­tok­set blo­gis­ta­si, Osmo. Jul­ki­nen media ei ole ana­lyy­seis­sään edes pyr­ki­nyt samal­le tasolle.

        AM:
        Nor­jas­sa on lähes yhtä suu­ri osuus väes­tös­tä maa­han­muut­ta­jia kuin Ruot­sis­sa (ei-suo­ma­lai­sia maa­han­muut­ta­jia tai­taa olla mel­ko­lail­la saman ver­ran) mut­ta koro­na­kuo­le­mia vähem­män kuin Suomessa.

        Seli­tys saat­taa olla se, että Ruot­sin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutu­ni mukaan huo­mat­ta­vas­ti enem­män yli seit­se­män­kymp­pi­siä kuin Nor­jas­sa. Ruot­siin muut­ti jo 60–70-luvuilla töi­hin pal­jon suo­ma­lai­sia, jugos­laa­ve­ja, turk­ki­lai­sia jne. Nor­ja ei ennen Poh­jan­me­ren öljy­buu­mia vie­ras­työ­läi­siä kovin pal­joa tarvinnut.

      2. AM:
        Nor­jas­sa on lähes yhtä suu­ri osuus väes­tös­tä maa­han­muut­ta­jia kuin Ruot­sis­sa (ei-suo­ma­lai­sia maa­han­muut­ta­jia tai­taa olla mel­ko­lail­la saman ver­ran) mut­ta koro­na­kuo­le­mia vähem­män kuin Suomessa.

        Seli­tys saat­taa olla se, että Ruot­sin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutu­ni mukaan huo­mat­ta­vas­ti enem­män yli seit­se­män­kymp­pi­siä kuin Nor­jas­sa. Ruot­siin muut­ti jo 60–70-luvuilla töi­hin pal­jon suo­ma­lai­sia, jugos­laa­ve­ja, turk­ki­lai­sia jne. Nor­ja ei ennen Poh­jan­me­ren öljy­buu­mia vie­ras­työ­läi­siä kovin pal­joa tarvinnut.

      3. Tapio:
        AM:
        Nor­jas­sa on lähes yhtä suu­ri osuus väes­tös­tä maa­han­muut­ta­jia kuin Ruot­sis­sa (ei-suo­ma­lai­sia maa­han­muut­ta­jia tai­taa olla mel­ko­lail­la saman ver­ran) mut­ta koro­na­kuo­le­mia vähem­män kuin Suomessa.

        Seli­tys saat­taa olla se, että Ruot­sin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutu­ni mukaan­huo­mat­ta­vas­ti enem­män yli seit­se­män­kymp­pi­siä kuin Norjassa.Ruotsiin muut­ti jo 60–70-luvuilla töi­hin pal­jon­suo­ma­lai­sia, jugos­laa­ve­ja, turk­ki­lai­sia jne. Nor­ja ei ennen Poh­jan­me­ren öljy­buu­mia vie­ras­työ­läi­siä kovin pal­joa tarvinnut.

        Tämä mutu ei pidä paik­kaan­sa kah­des­ta syys­tä: 1) Nor­jaan on tul­lut mel­koi­nen jouk­ko maa­han­muut­ta­jia mm. Pakis­ta­nis­ta jo 70-luvul­ta läh­tien. Nor­jan talous ei ole kos­kaan ollut niin riip­pu­vai­nen öljys­tä kuin tääl­lä tun­nu­taan kuvi­tel­ta­van, ja 2) huo­mat­ta­va osa Nor­jan ja Ruot­sin koro­na­sai­ras­tu­neis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta on myö­hem­pää tuli­ja­jouk­koa. Ja todel­la­kin, myös Nor­jas­sa tie­tyt maa­han­muut­ta­ja­ryh­mät ovat sel­keäs­ti ylie­dus­tet­tui­na koronatartuntatilastoissa.

  23. Lau­ma­suo­jan pes­si­mis­ti­syy­den kysee­na­lais­ta­mi­ses­ta — ja puhu­taan nyt laa­jem­min myös osit­tai­ses­ta, tau­tia hidas­ta­vas­ta tai vaka­via muo­to­ja ehkäi­se­väs­tä vas­tu­tus­ky­vys­tä väestössä: 

    * Lisäys lis­taan voi olla nuo­rem­pien ikä­luok­kien saa­man MPR-rokot­teen tar­joa­ma osit­tai­nen suo­ja aina­kin vaka­vam­pia tau­ti­muo­to­ja vastaan. 

    * Toi­sek­si, vas­tus­tus­ky­vyn ja vaka­van tau­din ehkäi­syn osal­ta rele­vant­ti havain­to liit­tyy lisäk­si D‑vitamiinitasoihin. Nyt haa­voit­tu­vin kan­san­osa, van­huk­set ja vähem­mis­töt, jois­ta juu­ri­kin jäl­kim­mäi­set kuor­mit­ta­vat teho-osas­to­ja ja ovat osal­taan ylie­dus­tet­tui­na uhrien jou­kos­sa, kär­si­vät taval­li­ses­ti D‑vitamiini puut­tees­ta. Hei­tä on Ruot­sis­sa eri­tyi­sen pal­jon. Kai­ken lisäk­si nämä huo­no-osai­set tapaa­vat ja tar­tut­ta­vat toi­si­aan hoi­va­ti­lan­teis­sa, kun hei­dän jou­kos­saan on pal­jon lähi­hoi­ta­jia ja toi­saal­ta hoi­det­ta­via. Tak­sin­kul­jet­ta­ji­na toi­mi­vat mie­het tar­tut­ta­vat lisäk­si lähi­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­viä suur­per­heen jäse­niä (kus­kat­tu­aan hiih­to­lo­ma­tu­ris­te­ja). Täs­sä­pä yksi poten­ti­aa­li­nen rypäs­tar­tun­nan kaava. 

    Ks. “Vita­min D levels appear to play role in COVID-19 mor­ta­li­ty rates”
    https://www.sciencedaily.com/releases/2020/05/200507121353.htm

    Koko tau­ti­ti­lan­teen kan­nal­ta iso ongel­ma on, että meil­lä ei ole kun­non mene­tel­miä kar­toit­taa todel­lis­ta altis­tu­nei­den mää­rää. Tes­teis­sä on ongel­mia — sekä diag­nos­ti­sis­sa virus­tes­teis­sä että vas­ta-aine­tes­teis­sä. Joko ne eivät ole riit­tä­vän tark­ko­ja, tai vas­ta-aine­tes­tin tapauk­ses­sa eivät itse asias­sa mit­taa immu­ni­teet­tia (ja osit­tais­ta­kin vas­tu­tus­ky­kyä) kai­kil­la niil­lä tavoil­la, jot­ka oli­si­vat rele­vant­te­ja juu­ri tämän epi­de­mian luon­teen arvioimiseksi. 

    Itse uskon sai­ras­ta­nee­ni tämän tau­din ehkä pariin­kin ottee­seen, tai pit­kit­ty­nee­nä ver­sio­na, jos­sa hyvin lie­vä oirei­lu jat­kui viik­ko­ja ennen kuin lop­pui koko­naan. Altis­tuin alku­vuo­des­ta hen­ki­löl­le, jol­la oli ed.viikolla flus­sa hen­gis­tys­vai­keuk­si­neen. Koro­nas­ta ei juu­ri tie­det­ty tuol­loin. Ja kyl­lä, kävin ensim­mäi­sen epi­so­din jäl­keen itse Tiro­lis­sa, tosin en sii­nä laak­sos­sa jos­sa vie­rai­lu oli­si oikeut­ta­nut tes­tiin. Tulin tar­tut­ta­neek­si (oman per­heen lisäk­si) edel­leen aina­kin kol­man­nen hen­ki­lön, jol­la hävi­si makuais­ti ilman nuha­oi­rei­ta. Sil­loin­kaan koro­na ei vie­lä ollut päi­vit­täi­nen puhee­nai­he. Nyt­tem­min hakeu­duim­me vas­ta-aine­tes­tiin (veri­näy­te sor­men­pääs­tä) ja meil­lä molem­mil­la tulos oli 2–3 kk tau­din jäl­keen negatiivinen.

  24. Hyväk­syn jol­lain tasol­la ensim­mäi­sis­sä pos­tauk­sis­sa esiin­ty­neen aja­tuk­sen, että kun talous kär­sii ran­kas­ti, yhteis­kun­nan kyky pitää huol­ta hei­koim­mis­taan pakos­ta kär­sii. On valii­dia poh­tia, tekee­kö lock­down lopul­ta enem­män tuhoa kuin hyötyä. 

    Itse olen kui­ten­kin lähes­ty­nyt asi­aa lähin­nä edis­tyk­sen mah­doll­suuk­sien kaut­ta. Opti­mis­ti­sim­mat veik­kaa­vat roko­tet­ta ensi vuo­den alku­kuu­kausiin. Emme voi tie­tää, että he eivät oli­si oikeas­sa. Usei­ta jo mui­hin tar­koi­tuk­siin kehi­tet­ty­jä ja hyväk­syt­ty­jä lääk­kei­tä tes­ta­taan Coro­naan. Meil­lä ei ole var­maa tie­toa, että mikään niis­tä ei toi­mi­si. Ebo­laan kehi­tet­ty Rem­de­si­vir todis­te­tus­ti lyhen­tää sai­ras­ta­mi­sai­kaa, mut­ta ei ilmei­ses­ti vähen­nä kuo­le­mia. Kuo­le­man ris­kiä on opit­tu jo pie­nen­tä­mään veren hyy­ty­mi­sä kont­rol­loi­vil­la lääk­keil­lä. Tänään luin jutun, jos­sa ker­rot­tiin, on tämä tau­ti alka­nut näyt­tää veri­suon­ten tuleh­duk­sel­ta, jon­ka yksi oirei­lun muo­to on keuh­ko-oireet. Tämä avai­si tut­kit­ta­vik­si uusia hoi­to­stra­te­gioi­ta. Esim. sta­tii­nien hyö­dyl­li­syy­des­tä on jo aikai­sem­min­kin ollut esil­lä jotain vihiä. Nii­den teho­han sepel­val­ti­mo­tau­tiin ei uusim­man tie­don mukaan perus­tu niin­kään koles­te­roo­lin alen­ta­mi­seen kuin anti-infla­ma­too­ri­siin ominaisuuksiin.

    Point­ti täs­sä on tämä: Paran­ta­va tai ehkäi­se­vä hoi­to oli­si hie­no jut­tu, mut­ta koko tilan­teen­ku­van muut­ta­mi­seen riit­täi­si lää­ki­tys tai hoi­to, joka pys­tyi­si hil­lit­se­mään CV:n vaka­vam­paa muo­toa sen ver­ran että sii­hen ei juu­ri menehdytä.

    Voi olla, että mikään näis­tä ei tärp­pää vaan asian lopul­ta rat­kai­see lau­maim­mu­ni­teet­ti. Mut­ta kun näin monia pal­jon parem­paan lop­pu­tu­le­maan vie­viä mah­dol­li­suuk­sia on tie­dos­sa, voi­ko nii­tä peli­kort­te­ja kat­so­mat­ta nyt suun­nis­taa koh­ti lau­maim­mu­nieet­tia niin kuin Ruot­sis­sa on teh­ty. En minä voisi. 

    Joku fik­su kir­joit­ti Twit­te­ris­sä, että päät­tä­jät pelaa­vat täs­sä epi­de­mia­ti­lan­tees­sa joka päi­vä poke­ria kuo­le­man kans­sa. Minul­la on peli­teo­rias­ta vain jokin hyvin yleis­luon­toi­nen aavis­tus sii­tä, mis­tä sii­nä oikein on kysy­mys. Voi­si kuvi­tel­la, että peli­teo­rial­la voi­si olla jotain annet­ta­vaa teh­ty­jen ja edes­sä ole­vien pää­tös­ten luon­teen ymmär­tä­mi­seen. En ole täl­lai­sia poh­din­to­ja nähnyt.

  25. Arvos­tan että olet näyt­tä­nyt esi­merk­kiä että aras­ta­kin aihees­ta voi käy­dä rehel­lis­tä poh­din­taa. Itse asias­sa mitä kipeäm­pi aihe sen tär­keäm­pä­nä pidän sitä että pys­tyy poh­ti­maan ja ajat­te­le­maan asioi­ta monis­ta näkö­kul­mis­ta muu­ten menee hel­pom­min pahem­min met­sään, toki ei vält­tä­mät­tä tekee kipe­ää jos ei tien­nyt paremmasta.

    Itse poh­din seu­raa­vak­si että täs­tä mie­tin­näs­tä puut­tuu ulot­tu­vuus. Huo­miot­ta jää minus­ta toi­mien aiheut­ta­mat uhrit, ja nii­tä­kin on. Esi­mer­kik­si suo­men polii­si on rapor­toi­nut lisään­ty­neis­tä itse­mur­his­ta, ruot­sin polii­sin tie­dot­ta­ja* taas epäi­lee ettei näin vält­tä­mät­tä ole niil­lä käy­nyt. Las­ten heit­teil­le­jä­tös­tä­kin on var­mas­ti ero­ja kun kou­lut oli­vat suo­mes­sa kiin­ni ja ruot­sis­sa nuor­ten kou­lut pysyi­vät auki.

    Jos las­ke­taan mene­te­tyt elin­vuo­det niin ei tar­vit­se kovin mon­ta nuor­ta toi­mien aiheut­ta­maa uhria olla että tilan­ne näyt­tää eri­la­sel­ta kuin jos pysy­tään vaan las­ke­maan viruk­seen kuol­lei­ta. Itse asias­sa ettei täs­tä puhu­ta enem­män on minus­ta kum­mal­lis­ta, siis kiel­tei­sis­tä vai­ku­tuk­sis­ta on puhut­tu lähin­nä ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta mut­ta se tai­taa olla kai­kis­ta nega­tii­vi­sis­ta asiois­ta lie­vem­mäs­tä päästä.

    Toi­nen poh­din­ta liit­tyy viruk­sen vaa­ral­li­suu­teen. Minus­ta virus on vaa­ral­li­sem­pi jos se tap­paa kuusi sadas­ta kuin jos se tap­paa kah­dek­san tuhan­nes­ta. Eli jos ver­ra­taan his­to­ri­aan kuu­lui­si minus­ta huo­mioi­da sen ajan popu­laa­tion koko ja ehkä ikä (vai­keam­pi). Esi­mer­kik­si hong­kon­gi­lai­nen, jos se tap­poi vuon­na 1968 700 000 ihmis­tä 3,5 mil­jar­dis­ta se tekee 0,0002. Muun­net­tu­na tämän päi­vän lukui­hin tar­koit­tai­si että hon­kon­gi­lai­nen ja Covid-19 voi­si miel­le­tä yhtä tuhoi­sak­si jos Covid-19 tap­pai­si 1 560 000 mikä on vie­lä pit­kän mat­kan päässä. 

    On myös jul­kais­tu tut­ki­mus joka viit­taa sii­hen että toi­mien tiuk­kuus ei näy­tä vai­kut­ta­neen viruk­seen tuhoon **. Jos se pitää paik­kan­sa niin tiu­kat toi­met joil­la on ollut nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia eivät ole aut­ta­nut vaan itse asias­sa lisän­nyt tuskaa.

    * https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/polisen-inte-sakert-att-sjalvmorden-har-okat-med-corona
    ** https://www.bloomberg.com/graphics/2020-opinion-coronavirus-europe-lockdown-excess-deaths-recession/

  26. Mie­les­tä­ni mie­li­pi­teen muut­ta­mi­ses­sa (eli kehit­ty­mi­ses­sä) ei ole mitään vikaa. Pikem­min­kin päin­vas­toin. Kun edes­sä on uusi ja vai­keas­ti hah­mo­tet­ta­va koko­nai­suus jos­ta koko ajan opi­taan uut­ta pitäi­si mie­li­pi­teen ja käsi­tyk­sen ”oikeis­ta” toi­mis­ta kehit­tyä jatkuvasti. 

    Monel­la tun­tuu ole­van aika vah­va men­taa­li­po­te­ro kai­vet­tu­na ja siel­tä sit­ten tir­kis­tel­lään kypä­rä pääs­sä ja huu­del­laan naa­pu­ri­po­te­ron asuk­kaal­le omaa näke­mys­tä kuu­los­uo­jai­met pääs­sä. Tar­vi­taan enem­män tie­toon ja dataan perus­tu­vaa ket­te­rää näkemyksellisyyttä. 

    Tätä toi­voi­sin eri­tyi­ses­ti hal­li­tuk­sel­ta. Ehkä olen mis­san­nut oikeat tie­do­tus­ti­lai­suu­det, mut­ta olen jää­nyt kai­paa­maan viral­li­sis­ta ohjeis­tuk­sis­ta sitä, että mihin hypo­tee­sei­hin valit­tu stra­te­gia (jos sel­lai­nen on) perus­tuu, mitä data­pis­tei­tä seu­ra­taan ko hypo­tee­sien vali­doi­mi­sek­si ja mis­sä ovat raja-arvot jois­sa toi­men­pi­tei­tä tai stra­te­gi­aa pitää muuttaa. 

    Blo­gis­til­le kysy­mys: teks­tis­tä saa sen vai­ku­tuk­sen että pidät mel­ko var­ma­na että toi­mi­va roko­te onnis­tu­taan kehit­tä­mään, onko näin? 

    Kui­ten­kin COVID-19 ”suku­lai­siin” sar­siin ja mer­siin ei käsit­tääk­se­ni ole toi­mi­vaa roko­tet­ta, ja influens­sa­ro­kot­teen­kin teho tun­tuu ole­van aika vaihtelevaa.

      1. Tes­tat­tu­ja ja siten ilmei­ses­ti­kin toi­mi­vik­si havait­tu­ja rokot­tei­ta on kui­ten­kin jo ole­mas­sa. Tosin nii­den lopul­li­sen toi­mi­vuu­den ja tur­val­li­suu­den takaa­mi­sek­si pitää vie­lä teh­dä mas­sa­tes­tauk­sia eli kol­man­nen vai­heen klii­ni­siä kokei­ta lähi­kuu­kausi­na, kär­kieh­dok­kai­den koh­dal­la nyt kesäl­lä (leh­ti­tie­to­jen mukaan ainas­kin Bra­si­lias­sa hei­nä­kuus­ta läh­tien kym­me­niä tuhan­sia ris­ki­ryh­mä­läi­siä rokot­taen). Eläin­ko­keis­sa ja rajoi­te­tuis­sa ihmis­ko­keis­sa ne on jo todet­tu toimiviksi.

        Voi tie­tys­ti olla, että kaik­ki orga­ni­saa­tiot yli­opis­tois­ta ja riip­pu­mat­to­mis­ta tut­ki­mus­lai­tok­sis­ta yri­tyk­siin hui­jaa­vat eikä niil­lä mitään toi­mi­vaa roko­tet­ta ole. En kek­si, mik­si ne niin teki­si­vät, mik­si vaa­ran­tai­si­vat mai­neen­sa valeh­te­le­mal­la, mik­si oli­si­vat jo ilmoit­ta­neet ryh­ty­vän­sä hui­jaus­ro­kot­teen val­mis­tuk­seen, mut­ta kuka­pa mitään mis­tään täy­del­lä var­muu­del­la tietää.

  27. No jos kausi-influens­sa antaa vas­ta-ainei­ta niin miten sit­ten van­hus­ten influens­sa­ro­ko­tuk­set? Nii­tä on teh­ty vuo­sia Suomessa

    1. Eileen:
      No jos kausi-influens­sa antaa vas­ta-ainei­ta niin miten sit­ten van­hus­ten influens­sa­ro­ko­tuk­set? Nii­tä on teh­ty vuo­sia Suomessa

      Hyvä kysy­mys.

      Joka­vuo­ti­sia flunss­sia aiheut­taa nel­jä eri­lais­ta koro­na­vi­rus­ta. Näis­tä sekä
      mah­dol­li­ses­ti siko­tau­dis­ta, vihu­ri­ro­kos­ta ja tuh­ka­ro­kos­ta jää vasta-aineita
      covid-19 ‑tau­tia vas­taan. Tämä puo­lus­tus­a­pu voi selit­tää, mik­si lap­sil­la ja
      nuo­ril­la koro­nain­fek­tio on yleen­sä lie­vä. Näin ker­toi immu­no­lo­gian prof.
      Sep­po Meri (HS 20.5.

      Täs­tä päät­te­len, että kai sil­loin myös influens­sa­ro­ko­tus, jos se sattuu
      ole­maan oikean­lai­nen, luo immu­ni­teet­tia tai vah­vis­taa entistä.
      Espan­jan ter­vey­den­huol­lon hen­ki­löi­tä ei enää sai­ras­tu lisää, koska
      täl­lai­set hen­ki­lös­tö­ryh­mät saa­vat jat­ku­vas­ti uusia fluns­sa­tar­tun­to­ja, jotka
      akti­voi­vat immu­ni­teet­tia. Opet­ta­ja-aika­na­ni syk­syi­sin niis­ku­tin kilpaa
      oppi­lai­den kans­sa. Aina löy­tyi tar­tut­ta­ja, joka hyvin­kin kau­kaa toi tautinsa
      kesän jälkeen. 

      Saman fluns­san immu­ni­teet­ti kes­tää yleen­sä nel­jä vuot­ta, joten minua se ei
      enää pelas­ta. Mut­ta influens­sa­ro­ko­tuk­se­ni toi­vot­ta­vas­ti ovat sel­lai­sia, että
      ne auttavat.

      Vas­ta-aine­kar­toi­tus­ten mukaan lau­maim­mu­ni­teet­tiin on vie­lä pit­kä mat­ka. Mutta
      mis­tä me sen voim­me pää­tel­lä, jol­lei ole tie­dos­sa, kuin­ka monel­la on
      val­miik­si mui­den sai­rauk­sien tuot­ta­mia, tehol­taan vaih­te­le­via vasta-aineita?
      Las­ten ja nuor­ten väes­tö­osuus on suu­ri ja, jos heil­lä on koro­naan tehoava
      vas­ta-aine, sitä ei osa­ta etsiä.

      Lau­ma­suo­ja syn­tyy, kun on riit­tä­vän monel­la covid-19-viruk­sen jättämiä
      vas­ta-ainei­nei­ta, roko­tuk­sia (jos nii­tä tulee), ja sen lisäk­si muiden
      sai­rauk­sien koro­naan tehoa­via vas­ta-ainei­ta. Kun siis yhteen­sä riittävä
      ris­ti-immu­ni­teet­ti, muo­dos­tuu laumasuoja.

  28. Kii­tos taas mie­len­kiin­toi­ses­ta kir­joi­tuk­ses­ta. Yksi koh­ta sii­nä jäi hie­man vaivaamaan.

    Toi­sek­si Ruot­si on epä­on­nis­tu­nut ikäih­mis­ten suo­je­lus­sa. Sik­si siel­lä on niin pal­jon kuo­lo­nuh­re­ja. Myös Suo­mes­sa puo­let kuol­leis­ta on van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa. Sen sijaan ikä­ryh­mäs­sä 70–79 vuot­ta tar­tun­to­ja ja kuol­lei­ta on mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na vähän. Ohje ris­ki­ryh­mien eris­täy­ty­mi­ses­tä on toi­mi­nut hyvin.”

    Jos asi­aa kat­soo pel­käs­tään tar­tun­to­jen valos­sa, niin olet oikeas­sa. Väes­tön ikä­ja­kau­maan suh­teu­tet­tu­na Suo­mes­sa on 60–69 vuo­tiail­la todet­tu­ja tar­tun­to­ja vain noin puo­let (ilmaan­tu­vuus = 88) ja 70–79 ‑vuo­tiail­la vain kol­man­nes (60) sii­tä, mitä 20–59-vuotiailla (172). Ruot­sis­sa näi­den ikä­luok­kien tar­tun­ta­mää­ris­sä asu­kas­ta koh­den ei juu­ri ole eroa (ilmaan­tu­vuus 414, 415 ja 431) . Täs­tä voi toki vetää sen joh­to­pää­tök­sen, että Suo­mes­sa van­huk­set on saa­tu tur­vaan, mut­ta yksi oleel­li­nen muut­tu­ja sil­loin unoh­tuu. Onko tes­tat­tu­jen ikä­ja­kau­ma sama? Entä­pä jos Ruot­sis­sa tes­ta­taan sel­väs­ti vähem­män ja lähin­nä vas­ta sit­ten, kun poti­las jou­tuu sai­raa­laan? Täl­löin ris­ki­ryh­mien osuus tes­ta­tuis­ta korostuu. 

    Kun asi­aa tar­kas­te­lee kuol­lei­den tilas­ton valos­sa, niin luvut näyt­tä­vät hie­man eri­lai­sil­ta. Ruot­sis­sa yli 60-vuo­tiai­den koro­na­kuol­lei­suus sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den on eri 10-vuo­ti­si­kä­luo­kis­sa 28, 98, 416 ja 1145 ja 20–59-vuotiailla 3,5. Suo­men vas­taa­vat luvut ovat 3, 11, 49, 147 ja 0,6. Suo­mes­sa kuol­lei­suus on kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa toki sel­väs­ti pie­nem­pi, mut­ta mikä­li luvut jae­taan 20–59-vuotiaiden kuol­lei­suu­del­la, näh­dään, että ruot­sa­lai­sen 60–69 ‑vuo­ti­aan toden­nä­köi­syys kuol­la koro­naan on 8 ker­tai­nen, 70–79 ‑vuo­ti­aan 28 ker­tai­nen, 80–89 vuo­ti­aan 118 ker­tai­nen ja yli 90 vuo­ti­aan 326 ker­tai­nen 20–59 ‑vuo­ti­aa­seen näh­den. Suo­ma­lai­sil­la vas­taa­vat luvut ovat 6, 19, 85 ja 253. Van­hus­väes­tön ikä­ja­kau­maan suh­teu­tet­tu osuus kuol­lei­suu­des­ta on Ruot­sis­sa siis “vain” 1,3…1,5 ‑ker­tai­nen Suo­meen näh­den vaik­ka todet­tu­jen tar­tun­to­jen osuus on yli kol­min­ker­tai­nen. Toki Suo­men kuol­lei­den aineis­to on — onnek­si — pie­ni, min­kä vuok­si luku­jen tark­kuus ei ole paras mahdollinen.

    Mie­les­tä­ni joh­to­pää­tös kui­ten­kin on, että Ruot­sis­sa on 14 ker­tai­nen mää­rä kuo­lo­nuh­re­ja Suo­meen näh­den ennen kaik­kea, kos­ka siel­lä on kuol­lei­den ikä­ja­kau­mas­ta arvioi­den kym­men­ker­tai­nen mää­rä tar­tun­to­ja, eikä 5,5 ker­tai­nen, kuten todet­tu­jen tapaus­ten mää­rä antaa olet­taa. Epäi­len, että laa­jem­min levin­nyt epi­de­mia ja pie­nem­pi tes­taus­mää­rä on joh­ta­nut eri­lai­seen tes­tat­tu­jen ikä­ja­kau­maan. Ruot­si on tes­tan­nut 23 asu­kas­ta tuhat­ta koh­den ja Suo­mi 32, kun Ruot­sin luvun pitäi­si olla tapaus­mää­rän sutees­sa suu­rem­pi, jot­ta ikä­ja­kau­ma oli­si rea­lis­tis­ta pitää samana.

  29. Aiem­pien kir­joi­tus­ten kes­ku­te­luis­sa moni on kai­van­nut teho­kas­ta jäl­ji­tys­so­vel­lus­ta tau­din nujer­ta­mi­sek­si. No, vaik­ka sovel­luk­sen sai­si sinän­sä tur­val­li­sek­si, niin jäl­jit­tä­mi­nen näyt­tää avaa­van aivan mah­ta­van tilai­suu­den kai­ken­maa­il­man kalastelijoille:

    Con­tact-tracer spoo­fing is alrea­dy hap­pe­ning – and it’s dan­ge­rous­ly simple to do

    Bri­tish people will soon begin recei­ving ran­dom pho­ne calls from so-cal­led “con­tact tracers” war­ning them about having been in clo­se proxi­mi­ty with poten­tial coro­na­vi­rus car­riers. One of many problems with this sche­me is it’s dan­ge­rous­ly easy to pose as a govern­ment con­tact tracer.

    Addres­sing how straight­forward it is, wit­hout explicit­ly lin­king to tools or gui­des on how it’s done, Davis wro­te: “In fact I’d say this is a schoo­ly­ard prank level of exploit, avai­lable to any­one and wit­hout requi­ring any tech­nical prowess whatsoever.

    Out­si­de of lar­ge hypot­he­tical threats it’s most­ly just embar­ras­sing. It’s embar­ras­sing that any ran­dom per­son who searc­hes for ‘SMS spoo­fing’ can essen­tial­ly beco­me the UK govern­ment with no imme­dia­te way for the vic­tim to tell the difference.”

    Toi­vot­ta­vas­ti meil­lä osa­taan ottaa opik­si ja tule­va suo­ma­lai­nen seu­ran­ta­so­vel­lus oli­si vähän parem­min mie­tit­ty. No, tois­taal­ta, jos jul­kea sek­to­ri antaa sovel­luk­sen kehi­tyk­sen taval­li­sil­le hovi­hank­ki­joiil­le, niin “val­mis­ta” lie­nee vas­ta 5 vuo­den kulut­tua — jol­loin sil­loin­kin jou­du­taan huo­maa­maan, ettei sys­tee­miä voi puut­tei­den vuok­si ottaa käyttöön.

  30. Ruot­sin stra­te­gi­aa ja eri­tyi­ses­ti hoi­va­ko­ti­kuo­le­mia arvioi­taes­sa pitää muu­ten muis­taa huo­mioi­da myös läh­tö­ti­lan­ne: FOH­Min vii­kon 21 viik­ko­ra­por­tin mukaan jo vii­kol­la 13 (23–29.3) oli Tuk­hol­man hoi­va­ko­deis­sa yhtä pal­jon kuo­le­mia kuin vii­kol­la 21 (18–24.5). Ensim­mäi­set hoi­va­ko­ti­kuo­le­mat on rekis­te­röi­ty vii­kol­la 12 (16–22.3).

    Tämä tar­koit­taa että hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä virus on monin pai­koin ollut tuke­vas­ti hoi­va­ko­deis­sa jo ennen kuin tilan­teen vaka­vuut­ta on tajut­tu ja yli­pää­tään mitään rajoi­tuk­sia on saa­tu voi­maan. Virus näyt­tää saa­pu­neen Ruot­siin Suo­mea a) aikai­sem­min, b) suu­rem­mal­la voi­mal­la ja c) vähän yllät­täen Iso-Bri­tan­nias­ta ja USAs­ta jo ennen Itävaltaa.

  31. Lance­tin tuo­re julkaisu:
    1m tur­va­vä­li pie­nen­tää tar­tun­ta­ris­kiä 82%, kas­vo­mas­ki pie­nen­tää ris­kiä edel­leen 85% (N95 vie­lä­kin enem­män). Yhteen­sä nois­ta tulee aika kova suoja.
    Jos joku halu­aa laa­jem­paa ana­lyy­sia, suo­sit­te­len Chrie­tian Drostenin/ Cha­ri­te) viik­ko­se­los­tuk­sia vaik­ka You­tu­bes­ta, tuli juu­ri uusin n45 (https://www.youtube.com/watch?v=kjNCf9mfc_c) (tur­vä­vä­li ulko­na­kin tärkeä)

  32. Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa epi­de­mia roi­hu­aa täy­sil­lä, eivät­kä nuo yhteis­kun­nat pys­ty sitä pysäyttämään.”

    Mik­si tämä roi­hu on Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, mut­ta ei Aasian ja Afri­kan ruti­köy­his­sä yhteiskunnissa?

    Yli 2 mil­jar­dia ihmis­tä elää noil­la alueil­la sur­kean ter­vey­den­huol­lon parissa.

    Mik­si Val­ko-Venä­jäl­lä ei roi­hua vaik­ka pre­si­dent­ti neu­voo otta­maan vod­kaa ja mene­mään sau­naan pel­to­töi­den jäl­keen, mut­ta Venä­jäl­lä taas roi­hu­aa vaik­ka siel­lä koro­na on otet­tu vakavasti?

    Väi­tän, että koro­na­vi­ruk­sis­ta eni­ten kär­si­nei­tä aluei­ta yhdis­tää ilman­saas­teet, kor­keah­ko elin­ta­so, heik­ko tai epä­oi­keu­den­mu­kai­nen ter­vey­den­huol­to, yli­pai­no ja muut elintasosairaudet.

    Se lie­nee jo var­maa, että koro­na ei ole tasa-arvoi­nen tau­ti vaan sil­lä on sel­keäs­ti riskiryhmänsä.

    1. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

      Väi­tän, että koro­na­vi­ruk­sis­ta eni­ten kär­si­nei­tä aluei­ta yhdis­tää ilman­saas­teet, kor­keah­ko elin­ta­so, heik­ko tai epä­oi­keu­den­mu­kai­nen ter­vey­den­huol­to, yli­pai­no ja muut elintasosairaudet.

      Minä väit­täi­sin, että väes­tön­ti­hey­den ja päät­tä­vien poliit­tis­ten toi­mi­joi­den kyvyk­kyys ovat pal­jon vah­vem­pia ennus­ta­jia kuin mikään nois­ta. Veik­kai­sin myös, että alku­ha­vain­not Ita­lias­ta saas­tu­nei­suu­den ja tau­din yhtey­des­tä muut­tu­vat suh­teel­li­sen pie­nik­si, kun mal­li raken­ne­taan oikein ja väes­tön­ti­heys ote­taan huomioon.

  33. Kan­nat­tai­si kat­soa täs­sä vai­hees­sa nar­ra­tii­viin, kuka tai ket­kä tätä jouk­kop­sy­koo­sia ovat yllä­pi­tä­mäs­sä, minä en aina­kaan vie­lä osaa osoit­taa ketään, joka haluai­si koko maa­il­man väes­tön edel­leen pysy­vän pii­los­sa ja työt­tö­mi­nä. Mut­ta ehkä se sel­vi­ää joskus. 

    Esi­merk­ki­nä nar­ra­tii­vis­ta on äsket­täi­nen Yalen yli­opis­ton jul­kai­se­ma USA:n yli­kuol­lei­suus­da­ta, joka on jul­kais­tu Was­hing­ton Pos­tis­sa. Sano­ma oli, että yli­kuol­lei­suus osoit­tai­si koro­nan tap­pa­neen enem­män ihmi­siä kuin vain diag­no­soi­dut koro­na­kuo­le­mat näyt­täi­si­vät. Dataa ja valit­tu­ja para­met­re­ja tut­ki­neet havait­si­vat, että jul­kai­sus­sa on käy­tet­ty vah­vas­ti aliar­vioi­tua ennus­tet­tua kuolleisuutta. 

    Täl­lä “viat­to­mal­la valin­nal­la” saa­tiin ylö­sa­lai­sin ole­val­ta V‑kirjaimelta näyt­tä­vään terä­vään yli­kuol­lei­suus­käy­rään lisää pin­ta-alaa leve­ään poh­jao­saan, kun oike­aa kuol­lei­suus­da­taa käy­te­tään, on USA:n kuol­lei­suus jo läh­te­nyt jyr­käs­ti putoa­maan alle­kin ennus­te­tun kuol­lei­suu­den, aivan samal­la taval­la kuin 2016–2018 kausi-influens­sae­pi­de­miois­sa kävi.

    Lisäk­si on otet­ta­va huo­mioon, että kai­kis­sa ikäih­mis­ten val­tiois­sa kuol­lei­suus on muu­ten­kin on nousus­sa; Suo­mes­sa­kin vuo­des­ta 2010 voi­daan tähän päi­vään näh­dä vuo­si­kuol­lei­suu­des­sa usean tuhan­nen ihmi­sen lisäys. Sik­si 10 vuo­den liu­ku­va kes­kiar­vo on äärim­mäi­sen heik­ko ver­tai­lu­koh­ta yhtään mihin­kään, jos “yli­kuol­lei­suut­ta” halu­taan seurata.

    Toi­nen nar­ra­tii­via tuke­va tapa esit­tää tie­toa on koros­taa koro­na­kuol­lei­suu­den ker­ty­mä­käy­rää eikä päi­vit­täis­tä käy­rää. Sel­väs­ti alus­sa näkyi kuo­le­mien seu­raa­van tapaus­mää­rän lisään­ty­mis­tä muu­ta­man vii­kon vii­veel­lä, mut­ta miten voi­daan selit­tää esi­mer­kik­si Ruot­sin uusien tapaus­mää­rien tasaan­tu­mi­nen 500:aan päi­väs­sä, tasan­ne on kes­tä­nyt jo noin 2 kk ajan, mut­ta kuo­le­mat ovat las­kus­sa olleet jo puo­li­tois­ta kuu­kaut­ta, 120–150 päi­vä­kuol­lei­suu­den mak­si­mis­ta on pudot­tu 30:een päi­väs­sä, jopa alemmaksi ?

    Miten yhtäk­kiä koro­na on muut­tu­nut vähem­män tappavaksi ?

    1. miten voi­daan selit­tää esi­mer­kik­si Ruot­sin uusien tapaus­mää­rien tasaan­tu­mi­nen 500:aan päi­väs­sä, tasan­ne on kes­tä­nyt jo noin 2 kk ajan, mut­ta kuo­le­mat ovat las­kus­sa olleet jo puo­li­tois­ta kuu­kaut­ta, 120–150 päi­vä­kuol­lei­suu­den mak­si­mis­ta on pudot­tu 30:een päi­väs­sä, jopa alemmaksi ?
      Miten yhtäk­kiä koro­na on muut­tu­nut vähem­män tappavaksi ?

      Ruot­sis­sa tes­ta­taan nyt enem­män, jol­loin suu­rem­pi osa koro­na­ta­pauk­sis­ta tulee tietoon.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ruot­sis­sa tes­ta­taan nyt enem­män, jol­loin suu­rem­pi osa koro­na­ta­pauk­sis­ta tulee tietoon.

        Mah­dol­li­ses­ti tämä tes­taa­mi­nen on myös koh­dis­tu­nut ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lös­töön, joka on vai­kut­ta­nut hoi­va­ko­ti­kuol­lei­suu­teen. Ikä­vim­mil­lään vii­kol­la 16 (13–19.4) hoi­va­ko­ti­kuo­le­mia oli yli 300 vii­kos­sa, vii­kol­la 21 (18–24.5) alle 100. Jäl­kim­mäi­nen luku voi tosin vie­lä muuttua.

        Ruot­sis­sa päi­vä­kuol­lei­suu­den mak­si­mi (kaik­ki ikä­ryh­mät) oli 115. Alle 30:een se ei ilmei­ses­ti ole vie­lä las­ke­nut, sil­lä myös viik­ko­ra­port­tien koko­nais­kuol­lei­suus­lu­ku­ja kor­ja­taan ylös­päin. Vii­kol­la 20 kuol­lei­ta oli 350 eli 50 päi­väs­sä, vii­kon 21 arvio 30 päi­väs­sä täs­tä var­mas­ti­kin vie­lä nousee.

        Läh­teet: FOHM Vec­ko­rap­port om covid-19, vec­ka 21, FOHM Antal fall av covid-19 i Sve­ri­ge.

    2. Kai­ken taka­na on koro­na­nar­ra­tii­vi:

      Esi­merk­ki­nä nar­ra­tii­vis­ta on äsket­täi­nen Yalen yli­opis­ton jul­kai­se­ma USA:n yli­kuol­lei­suus­da­ta, joka on jul­kais­tu Was­hing­ton Pos­tis­sa. Sano­ma oli, että yli­kuol­lei­suus osoit­tai­si koro­nan tap­pa­neen enem­män ihmi­siä kuin vain diag­no­soi­dut koro­na­kuo­le­mat näyttäisivät.Dataa ja valit­tu­ja para­met­re­ja tut­ki­neet havait­si­vat, että jul­kai­sus­sa on käy­tet­ty vah­vas­ti aliar­vioi­tua ennus­tet­tua kuolleisuutta. 

      Täl­lä ”viat­to­mal­la valin­nal­la” saa­tiin ylö­sa­lai­sin ole­val­ta V‑kirjaimelta näyt­tä­vään terä­vään yli­kuol­lei­suus­käy­rään lisää pin­ta-alaa leve­ään poh­jao­saan, kun oike­aa kuol­lei­suus­da­taa käy­te­tään, on USA:n kuol­lei­suus jo läh­te­nyt jyr­käs­ti putoa­maan alle­kin ennus­te­tun kuol­lei­suu­den, aivan samal­la taval­la kuin 2016–2018 kausi-influens­sae­pi­de­miois­sa kävi.

      Tätä väi­tet­tä oli­si pal­jon hel­pom­pi pun­ni­ta, jos näki­si datan kuvaa­ja­na jos­sa kuol­lei­suus­käy­rät täl­tä vuo­del­ta ja kes­kiar­vol­ta näy­te­tään samas­sa kuvas­sa usean kuu­kau­den ajal­ta. Sii­tä on help­po teh­dä esti­maat­ti kes­kiar­von tuot­ta­mas­ta vinou­mas­ta ja pois­taa se riit­tä­väl­lä tark­kuu­del­la. Veik­kai­sin, että vinou­ma­pois­tet­tuun­kin dataan jää huo­mat­ta­vas­ti koro­na-aikais­ta yli­kuol­lei­suut­ta. Näi­tä vinou­tu­mia tapah­tuu aina, kun resurs­sit eivät riitä.

      1. Puut­tu­mat­ta tuo­hon Yalen­kin har­joit­ta­maan main­stream koro­na­nar­ra­tii­vin edis­tä­mi­sen aiheut­ta­maan ehkä tahat­to­maan mani­pu­loin­tiin, koro­na-aikai­nen yli­kuol­lei­suus on tosia­sia, sii­tä ei pää­se mihin­kään, enkä kiis­tä sitä. Mut­ta väi­tän, että yli­mää­ri­nen influens­sa­kuol­lei­suus on tämän kevät­tal­ven aika­na osoit­tau­tu­mas­sa käy­tän­nös­sä nol­lak­si, ja yli­kuol­lei­suus _on vaihtunut_ koro­nan aiheut­ta­mak­si yli­kuol­lei­suu­dek­si. Kos­ka mel­kein jokai­se­na tal­vi­kau­te­na on var­sin­kin Euroo­pan ikään­ty­nees­sä väes­tös­sä tapah­tu­nut mer­kit­tä­vä onnet­to­muus, ja jopa sato­ja­tu­han­sia on meneh­ty­nyt nopeas­sa tah­dis­sa, ihme­tel­lä myös voi­daan, mik­sei ruu­mis­kont­te­ja ja armei­jaa ei tar­vit­tu nii­nä tur­man vuo­si­na. Lisäk­si, ihmis­kun­nal­la on ollut influens­sa­ro­ko­tus käy­tet­tä­vis­sä jo kah­dek­san­kym­me­nen vuo­den ajan, ja sil­ti ihmi­siä kuo­lee influens­saan. Sik­si en myös­kään usko koro­na­vi­rus­ro­kot­teen täy­del­li­seen tehoon.

        Tut­ki­pa vaik­ka Eu:n jul­ki­sia sel­vi­tyk­siä kausi-influens­say­li­kuol­lei­suu­des­ta Yhtei­sön alu­eel­la: 2014–2015 influens­sa­kausi 217000 yli­mää­räis­tä kuol­lut­ta /1/ , 2016–2017 217000/1/ yli­mää­räis­tä kuol­lut­ta, 2017–2018 152000 yli­mää­räis­tä kuollutta./2/

        Eli Euroo­pas­sa on joka vuo­si tai joka toi­nen vuo­si tois­tu­va tau­ti­ryöp­säh­dys, joka meneh­dyt­tää kym­me­niä­tu­han­sia, jopa kak­si­sa­taa­tu­hat­ta ihmis­tä lyhyeh­kön, 8 ‑15 vii­kon jak­son aikana. 

        Tänä vuon­na kuol­lei­suut­ta mer­kit­tä­väs­ti lisää­vää jak­soa on kes­tä­nyt 12–13 viik­koa, ja Euroo­pan yli­mää­räis­ten kuo­le­mien tren­di on maas­ta ja vali­tuis­ta toi­men­pi­teis­tä riip­pu­mat­ta las­ke­mas­sa, pahim­mil­laan 4500 uut­ta kuo­le­maa päi­väs­sä, nyt näkyy ole­van noin vii­des­osa sii­tä. Eli ennus­te kesä­kuul­le on alle 50000 lisä­kuo­le­maa, ja vaik­ka kuol­lei­suus ei jat­kai­si­kaan las­ku­aan, niin vas­ta ollaan vii­me vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lin talvikuolleisuuslukemissa. 

        /1/ https://www.ecdc.europa.eu/en/seasonal-influenza/season-2016–17
        /2/ https://doi.org/10.1016/j.cmi.2019.02.011

  34. One size fits all’ mal­li lock­dow­nis­sa oli vir­he sekä Suo­mes­sa että puu­tar­has­sa. Onnek­si tata vir­het­ta ale­taan kor­jaa­maan ja mal­li voi­si olla ‘tur­va­taan ris­ki­ryh­mat ja muu­ten paluu nor­maa­liin’. Tur­va­toi­men­pi­tei­den tulee olla tehok­kai­ta, ja kuten sanot­tua “kus­tan­nus­te­hok­kai­ta” sii­nä mie­les­sä että rajoi­tus­ten hait­ta ei ole suu­rem­pi kuin hyö­ty. Datan mukaan kou­lu­jen sul­ke­mi­ses­ta oli vähän hyö­tyä ver­rat­tu­na sii­tä aiheu­tu­nee­seen hait­taan monen lap­sen ja per­heen kohdalla.

    Samoin maa­kun­nit­tain ris­ki ei ole sama. Ei mitaan jar­kea imple­men­toi­da ident­ti­nen lock­down-rajoi­tus Liek­sas­sa ja Ita­kes­kuk­ses­sa. Tai Kuh­mos­sa sama rajoi­tus kuin etu-Töölössä. 

    Intias­sa nopeas­ti otet­tiin zone-mal­li jos­sa maa­seu­tu ja isot kau­pun­git saa­vat ‘fit for pur­po­se’ rajoi­tuk­sia. Samoin myö­hem­min Rans­kas­sa. Esi­mer­kik­si lap­siin koh­dis­tu­vat suo­ja­toi­met voi­vat olla eri­lai­set kuin mum­mo­jen suo­ja­toi­met. Esi­mer­kik­si kou­lut voi­si­vat olla kiin­ni ris­kia­lu­eel­la mut­ta Pietarsaaressa/Joensuussa auki.

    Täy­si lock­down joka paik­kaan ja jokai­sel­le (one size fits all) oli vir­he, jon­ka las­kua mak­sam­me mon­ta vuot­ta sekä ihmis­ten ter­vey­des­sä, että taloudellisesti.

    1. Jere:
      Täy­si lock­down joka paik­kaan ja jokai­sel­le (one size fits all) oli vir­he, jon­ka las­kua mak­sam­me mon­ta vuot­ta sekä ihmis­ten ter­vey­des­sä, että taloudellisesti.

      Tuos­ta joh­to­pää­tök­ses­tä on vai­kea olla eri miel­tä. Las­ku oli kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja. Poli­tii­kas­sa on rii­del­ty kym­me­nis­tä­kin mil­joo­nis­ta jos­kus tiu­kas­ti, mut­ta val­ta­vaa vahin­koa aiheut­ta­neet esi­tyk­set meni­vät läpi heit­tä­mäl­lä, jot­ka vai­kut­ta­vat nuor­ten suku­pol­vien tule­vai­suu­teen ehkä radi­kaa­lis­ti­kin. Euroa­lue ehkä tuho­si samal­la ase­man­sa maa­il­man­ta­lou­des­sa, ja USA:kin räpi­köi. Krii­sin jäl­keen maa­il­man­ta­lou­den joh­toa­se­ma on ehkä Aasiassa.

      1. niin: Tuos­ta joh­to­pää­tök­ses­tä on vai­kea olla eri miel­tä. Las­ku oli kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja. Poli­tii­kas­sa on rii­del­ty kym­me­nis­tä­kin mil­joo­nis­ta jos­kus tiu­kas­ti, mut­ta val­ta­vaa vahin­koa aiheut­ta­neet esi­tyk­set meni­vät läpi heit­tä­mäl­lä, jot­ka vai­kut­ta­vat nuor­ten suku­pol­vien tule­vai­suu­teen ehkä radi­kaa­lis­ti­kin. Euroa­lue ehkä tuho­si samal­la ase­man­sa maa­il­man­ta­lou­des­sa, ja USA:kin räpi­köi. Krii­sin jäl­keen maa­il­man­ta­lou­den joh­toa­se­ma on ehkä Aasiassa.

        Hyvä täs­sä koh­din muis­taa, ettei edel­leen­kään _oikeasti_ tie­de­tä miten vaa­ral­li­nen tau­ti lap­sil­le ja nuo­ril­le on. Ja vie­lä vähem­män sii­tä tie­det­tiin maa­lis­kuus­sa. Ja edel­leen kiis­tel­lään mikä on las­ten roo­li tar­tun­to­jen välittäjinä.

        Ruot­sa­lai­sen onni, että aina­kin ole­tus, ettei tau­ti ole kovin vaa­ral­li­nen lap­sil­le, näyt­täi­si pitä­vän paik­kan­sa. Suo­mes­sa nos­tet­tiin hir­veä haloo, kun muu­ta­ma lap­si sai­ras­tui nar­ko­lep­si­aan taka­vuo­si­na. Mites sii­nä tapauk­ses­sa, että kou­luun pakol­la ja vähät­te­lyl­lä pai­nos­te­tut lap­set oli­si­vat kuol­leet sata­mää­rin koronaan?

      2. niin: Tuos­ta joh­to­pää­tök­ses­tä on vai­kea olla eri miel­tä. Las­ku oli kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja. Poli­tii­kas­sa on rii­del­ty kym­me­nis­tä­kin mil­joo­nis­ta jos­kus tiu­kas­ti, mut­ta val­ta­vaa vahin­koa aiheut­ta­neet esi­tyk­set meni­vät läpi heit­tä­mäl­lä, jot­ka vai­kut­ta­vat nuor­ten suku­pol­vien tule­vai­suu­teen ehkä radi­kaa­lis­ti­kin. Euroa­lue ehkä tuho­si samal­la ase­man­sa maa­il­man­ta­lou­des­sa, ja USA:kin räpi­köi. Krii­sin jäl­keen maa­il­man­ta­lou­den joh­toa­se­ma on ehkä Aasiassa.

        Tuos­sa ole­tat että las­kun aiheut­taa hal­li­tus­ten toi­men­pi­teet eikä koro­na itse. Mie­les­tä­ni olet täs­sä vää­räs­sä, ver­taa vaik­ka eri­lai­sen stra­te­gian vai­ku­tus­ta talou­teen Ruot­sis­sa ja Tanskassa.

        Ei ole kovin rea­lis­tis­ta että ihmi­set läh­ti­si­vät iloi­sin mie­lin kaup­pa­kes­kuk­siin ja ravin­to­loi­hin kulut­ta­maan ja las­ten kans­sa huvi­puis­toi­hin jos tar­tun­nan vaa­ra on todellinen.

        Euroo­pan talou­den oli­si pelas­ta­nut toi­mi­mi­nen Aasian tapaan. Kuten esi­mer­kik­si Taiwa­nis­sa ja Uudes­sa-See­lan­nis­sa Euroo­pan ulko­ra­jat kiin­ni heti ja pääl­le tes­taus ja perin­tei­nen jäl­ji­tys. Euroo­pan sisäi­nen talous oli­si saa­tu pelas­tet­tua. Tie­dän että tuo on epä­or­to­dok­si­nen kei­no, raja­ka­ran­tee­nin ei usko­ta tehoa­van kovin hyvin perus­tuen influens­sas­ta saa­tui­hin koke­muk­siin. Kui­ten­kin jos­ta­kin syys­tä koro­na näyt­tää tot­te­le­van karan­tee­ne­ja ällis­tyt­tä­vän hyvin. Tämä on yksi selit­tä­mät­tö­mis­tä asioista.

  35. Suo­men väes­tö ikään­tyy mikä tar­koit­taa että kuol­lei­suus­lu­vut las­ke­vat nuo­ris­sa ikä­ry­mis­sä ja nouse­vat van­hem­mis­sa ikä­ryh­mis­sä. Tämä tren­di on jat­ku­nut kau­an kos­ka ikä­ra­ken­ne muut­tuu kun­nes tänä vuonna.

    Tilas­to­kes­kuk­sen ennak­ko­ti­las­tol­la tein kuol­lei­suustren­dit vuo­des­ta 2011 — 2019+1 vii­kois­ta 1–20 ja ver­ta­sin oikei­siin 2020 lukuihin.

    Tulos on minus­ta häm­mäs­tyt­tä­vä, ikä­luo­kat alla

    0–4, tren­di osuu
    5–24, tren­di osuu
    25–44, yli­kuol­lei­suus tren­din nähden
    45–64, lie­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden
    65–79, sel­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden
    80+, sel­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden

    Onko tuo nyt merk­ki itse­mur­his­ta, tuos­ta ikä­ryh­män ihmi­sis­tä läh­ti työt ja tule­vai­suus alta?

    Samaa ei ole havait­ta­vis­sa ruot­sin tilas­tois­ta, vai­kea ver­ra­ta mut­ta ruot­sis­sa on ali­kuol­lei­suus ikä­ryh­mäs­sä 0–64, vaan van­hem­mis­sä ikä­ryh­mis­sä on ylikuolleisuutta.

    On se aika ikä­vää jos on uhrat­tu nuo­ria van­hus­ten suo­je­le­mi­sek­si mei­dän maassa.

    1. MF:

      Tilas­to­kes­kuk­sen ennak­ko­ti­las­tol­la tein kuol­lei­suustren­dit vuo­des­ta 2011 – 2019+1 vii­kois­ta 1–20 ja ver­ta­sin oikei­siin 2020 lukuihin.

      Tulos on minus­ta häm­mäs­tyt­tä­vä, ikä­luo­kat alla

      0–4, tren­di osuu
      5–24, tren­di osuu
      25–44, yli­kuol­lei­suus tren­din nähden

      Väi­tät (vii­mei­ses­sä virk­kees­sä­si), että hal­li­tuk­sen toi­met vii­kon 12 jäl­keen ovat vai­kut­ta­neet Suo­mes­sa lisää­väs­ti ikä­ryh­män 25–44 kuol­lei­suu­teen, kun suo­raan koro­nan aiheut­ta­mat kuo­le­mat pois­te­taan datas­ta. Pahoit­te­len, mut­ten usko ennen kuin pis­tät pöy­tään dataa. En ole krant­tu tämän suh­teen, kak­si lukua riit­tää alkuun­sa: 1) vuo­den 2020 pro­sen­tu­aa­li­nen ero tren­diin vii­koil­ta 1–11, ja 2) vuo­den 2020 pro­sen­tu­aa­li­nen ero tren­diin vii­koil­ta 13–21, kun suo­rat koro­na­kuo­le­mat on vähennetty.

      MF:

      On se aika ikä­vää jos on uhrat­tu nuo­ria van­hus­ten suo­je­le­mi­sek­si mei­dän maassa.

      Väi­tät, että hal­li­tuk­sen toi­met vii­kon 12 jäl­keen ovat vai­kut­ta­neet Suo­mes­sa lisää­väs­ti ikä­ryh­män 25–44 kuol­lei­suu­teen, kun suo­raan koro­nan aiheut­ta­mat kuo­le­mat pois­te­taan datas­ta. Pahoit­te­len, mut­ten usko ennen kuin pis­tät pöy­tään dataa. En ole krant­tu, kak­si lukua riit­tää alkuun­sa: 1) vuo­den 2020 suh­teel­li­nen ero tren­diin vii­koil­ta 1–11, ja 2) vuo­den 2020 suh­teel­li­nen ero tren­diin vii­koil­ta 13–21, kun suo­rat koro­na­kuo­le­mat on vähennetty.

      1. Tein jat­koa­na­lyy­sin kuten ehdo­tit sil­lä muu­tok­sel­la että ladat­tu aineis­to kat­taa vaan viik­ko 20.
        Ja aloi­tin vii­kol­la 11 jot­ta saa­daan tren­di aikai­sek­si. Aikai­sem­min käy­tin koko vuo­den aineis­to jot­ta oli­si enem­män dataa tren­din luon­tia var­ten ja influens­sa­kausi esiin­tyy eri aikaan vuo­des­ta toiseen.

        Mut­ta kui­ten­kaan kun influens­sal­la ei nuo­rem­paan väkeen vai­ku­ta niin ehkä tämä on ihan ok ver­tai­lu. Ehkä joku vii­saam­pi tietää?

        Eli täs­sä tulok­set saman­lai­sel­la ana­lyy­sil­la mut­ta käyt­täen vii­kot 11 viik­koon 20, kut­su­taan näi­tä nyt koronatietoisuusviikoiksi.

        0–4, yli­kuol­lei­suus tren­din nähden
        5–24, tren­di osuu
        25–44, yli­kuol­lei­suus tren­din näh­den, vah­vem­pi yli­kuol­lei­suus kuin aikai­sem­pi vertailu
        45–64, lie­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden
        65–79, sel­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden
        80+, sel­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden

        Tulos on vie­lä sel­keäm­pi kuin edel­li­nen vertailu. 

        Hypo­tee­si vah­vis­tui, näyt­tää vie­lä pahem­mal­ta, pel­kään että tuo ikäih­mis­ten suu­ri ali­kuol­lei­suus peit­tää alleen nuo­rem­pien ikä­ryh­mien esiin­ty­vä yli­kuol­lei­suus tren­diin nähden. 

        Vähin­tän vaka­van ana­lyy­sin paik­ka, että mitä on ehkä nyt oikeas­ti tul­lut tehtyä.

      2. MF: empi­ris

        Tämä on jo eden­nyt hyvin, 25–44-vuotiaiden jou­kos­sa on siis edel­li­siin vuo­siin ver­rat­tu­na vii­koil­la 11–20 enem­män kuol­lei­suut­ta kuin edel­lis­ten kah­de­kan vuo­den kes­kiar­vos­sa. Vie­lä parem­mak­si sai­sit (aina­kin minus­ta) tämän, jos ottai­sit *eril­li­se­nä* kont­rol­li­te­ki­jä­nä huo­mioon edel­lis­ten viik­ko­jen (1–10) yli- tai ali­kuol­lei­suu­den suh­tees­sa edel­lis­ten kah­dek­san vuo­den kes­kiar­voon. Tämä vas­tai­si kysy­myk­seen: “Mis­tä tie­dät, ettei ryh­män kuol­lei­suus ole tänä vuon­na ollut jo ennen koro­na-aikaa kohol­la jos­ta­kin muus­ta syys­tä?” Jos kuol­lei­suus ei ennen koro­na-aikaa ole kohol­la, niin minus­ta dataa alkaa olla syy­tä kat­sel­la tarkemmin.

      3. hc-empi­ris­ti: Tämä on jo eden­nyt hyvin, 25–44-vuotiaiden jou­kos­sa on siis edel­li­siin vuo­siin ver­rat­tu­na vii­koil­la 11–20 enem­män kuol­lei­suut­ta kuin edel­lis­ten kah­de­kan vuo­den kes­kiar­vos­sa. Vie­lä parem­mak­si sai­sit (aina­kin minus­ta) tämän, jos ottai­sit *eril­li­se­nä* kont­rol­li­te­ki­jä­nä huo­mioon edel­lis­ten viik­ko­jen (1–10) yli- tai ali­kuol­lei­suu­den suh­tees­sa edel­lis­ten kah­dek­san vuo­den kes­kiar­voon. Tämä vas­tai­si kysy­myk­seen: ”Mis­tä tie­dät, ettei ryh­män kuol­lei­suus ole tänä vuon­na ollut jo ennen koro­na-aikaa kohol­la jos­ta­kin muus­ta syys­tä?” Jos kuol­lei­suus ei ennen koro­na-aikaa ole kohol­la, niin minus­ta dataa alkaa olla syy­tä kat­sel­la tarkemmin.

        Jep alla tulok­set vii­kois­ta 01 viik­koon 10.
        0–4, ali­kuol­lei­suus, vaih­tu­nut yli­kuol­lei­suu­dek­si vii­koil­la 11–20
        5–24, tren­di osuu, kai­kis­sa vertailuissa.
        25–44, lie­vä yli­kuol­lei­suus, vaih­tui sel­vään yli­kuol­lei­suu­teen vii­koil­la 11–20
        45–64, lie­vä ali­kuol­lei­suus, kai­kis­sa vertailuissa
        65–79, sel­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden
        80+, sel­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden

        Tämä­kin ver­tai­lu vah­vis­taa että on havait­ta­vis­sa muu­tos huo­nom­paan ikä­luo­kis­sa 0–4 ja 25–44 sii­tä kuin koro­na­toi­men­pi­teet alkoivat.

      4. MF: Jep alla tulok­set vii­kois­ta 01 viik­koon 10.
        0–4, ali­kuol­lei­suus, vaih­tu­nut yli­kuol­lei­suu­dek­si vii­koil­la 11–20
        5–24, tren­di osuu, kai­kis­sa vertailuissa.
        25–44, lie­vä yli­kuol­lei­suus, vaih­tui sel­vään yli­kuol­lei­suu­teen vii­koil­la 11–20
        45–64, lie­vä ali­kuol­lei­suus, kai­kis­sa vertailuissa
        65–79, sel­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden
        80+, sel­vä ali­kuol­lei­suus tren­din nähden

        Tämä­kin ver­tai­lu vah­vis­taa että on havait­ta­vis­sa muu­tos huo­nom­paan ikä­luo­kis­sa 0–4 ja 25–44 sii­tä kuin koro­na­toi­men­pi­teet alkoivat.

        Vedät joh­to­pää­tök­siä lii­an nopeas­ti. 1) Mil­lä perus­teel­la viik­ko 11 on valit­tu? Kou­lut esi­mer­kik­si lai­tet­tiin kiin­ni vas­ta vii­kon 12 kes­ki­viik­kon. Täl­lä perus­teel­la viik­ko­jaon pitäi­si olla 1–11 ja 13–20. 2) Ikä­ryh­mis­sä 25–44 oli siis yli­kuol­lei­suut­ta jo ennen hal­li­tuk­sen toi­mia, joten ilmiö luul­ta­vas­ti selit­tyy jol­la­kin hal­li­tuk­ses­ta riip­pu­mat­to­mal­la teki­jäl­lä. On toki mah­dol­lis­ta, että hal­li­tuk­sen toi­met ovat vai­kut­ta­neet lisää­väs­ti ikä­ryh­män kuol­lei­suu­teen. Sen toden­ta­mi­sek­si tulee­kin sit­ten se han­ka­lam­pi vai­he: sinun pitäi­si mal­lin­taa ilmiö tilas­tol­li­ses­ti siten, että mui­den poten­ti­aa­lis­ten selit­tä­vien teki­jöi­den kont­ri­buu­tio on pyrit­ty kai­kin kei­noin mini­moi­maan. Sinun pitää esi­mer­kik­si pois­taa mah­dol­li­nen pit­kä­ai­kai­nen tren­di kuol­lei­suu­den muu­tok­sis­sa, vali­ta mal­li jos­sa ilmiö kuvau­tuu hyvin, sekä (ehkä vai­kein koh­ta kai­kis­ta) vakuut­taa tilas­toi­li­jat tääl­lä sii­tä että hyvin pie­ni mää­rä havain­to­ja­si riit­tää tuot­ta­maan niin äärim­mäi­sen tulok­sen, ettei sitä voi mie­lek­kääs­ti selit­tää sattumalla.

      5. hc-empi­ris­ti: Vedät joh­to­pää­tök­siä lii­an nopeas­ti. 1) Mil­lä perus­teel­la viik­ko 11 on valit­tu? Kou­lut esi­mer­kik­si lai­tet­tiin kiin­ni vas­ta vii­kon 12 kes­ki­viik­kon. Täl­lä perus­teel­la viik­ko­jaon pitäi­si olla 1–11 ja 13–20. 2) Ikä­ryh­mis­sä 25–44 oli siis yli­kuol­lei­suut­ta jo ennen hal­li­tuk­sen toi­mia, joten ilmiö luul­ta­vas­ti selit­tyy jol­la­kin hal­li­tuk­ses­ta riip­pu­mat­to­mal­la teki­jäl­lä. On toki mah­dol­lis­ta, että hal­li­tuk­sen toi­met ovat vai­kut­ta­neet lisää­väs­ti ikä­ryh­män kuol­lei­suu­teen. Sen toden­ta­mi­sek­si tulee­kin sit­ten se han­ka­lam­pi vai­he: sinun pitäi­si mal­lin­taa ilmiö tilas­tol­li­ses­ti siten, että mui­den poten­ti­aa­lis­ten selit­tä­vien teki­jöi­den kont­ri­buu­tio on pyrit­ty kai­kin kei­noin mini­moi­maan. Sinun pitää esi­mer­kik­si pois­taa mah­dol­li­nen pit­kä­ai­kai­nen tren­di kuol­lei­suu­den muu­tok­sis­sa, vali­ta mal­li jos­sa ilmiö kuvau­tuu hyvin, sekä (ehkä vai­kein koh­ta kai­kis­ta) vakuut­taa tilas­toi­li­jat tääl­lä sii­tä että hyvin pie­ni mää­rä havain­to­ja­si riit­tää tuot­ta­maan niin äärim­mäi­sen tulok­sen, ettei sitä voi mie­lek­kääs­ti selit­tää sattumalla.

        Pit­kä­ai­kai­nen tren­di on otet­tu huo­mioon. Ver­tai­lu nime­no­maan tren­diä vas­ten eikä 10 vuo­den kes­kiar­voa vas­ten, kos­ka väes­tö ikään­tyy ja kuol­lei­suus sen myö­tä muuttuu.

        Viik­ko 11 valit­tu jot­ta olis tar­peek­si pit­kiä jak­so­ja kun data lop­pui viik­koon 20.

        En väi­tä tätä lop­puun asti vii­la­tuk­si. Mut­ta jo se että ikä­luo­kas­sa 0–4 on men­ty ali­kuol­lei­su­des­ta sel­vään yli­kuol­lei­suu­teen ja 25–44 lähes nor­maa­li­ti­lan­tees­ta sel­ke­ään yli­kuol­lei­suu­ten on vah­va sig­naa­li että nyt ei voi­da puhua pel­käs­tä ali­kuol­lei­suu­des­ta tut­ki­mat­ta asi­aa tarkemmin.

      6. MF: Pit­kä­ai­kai­nen tren­di on otet­tu huo­mioon. Ver­tai­lu nime­no­maan tren­diä vas­ten eikä 10 vuo­den kes­kiar­voa vas­ten, kos­ka väes­tö ikään­tyy ja kuol­lei­suus sen myö­tä muuttuu.

        Viik­ko 11 valit­tu jot­ta olis tar­peek­si pit­kiä jak­so­ja kun data lop­pui viik­koon 20.

        En väi­tä tätä lop­puun asti vii­la­tuk­si. Mut­ta jo se että ikä­luo­kas­sa 0–4 on men­ty ali­kuol­lei­su­des­ta sel­vään yli­kuol­lei­suu­teen ja 25–44 lähes nor­maa­li­ti­lan­tees­ta sel­ke­ään yli­kuol­lei­suu­ten on vah­va sig­naa­li että nyt ei voi­da puhua pel­käs­tä ali­kuol­lei­suu­des­ta tut­ki­mat­ta asi­aa tarkemmin.

        Mil­lä taval­la pois­tit pit­kä­ai­kai­sen tren­din? Meto­di­ku­vauk­se­si on ollut tähän men­nes­sä jon­kin ver­ran epäselvä.

        Datan riit­tä­vyys on totaa­li­sen vää­rä kri­tee­ri ajan­koh­dan valit­se­mi­sek­si. Sinun hypo­tee­si­si tapauk­ses­sa ajan­koh­dan valin­taan saa vai­kut­taa ainoas­taan hal­li­tuk­sen toi­mien ajoitus.

        Lähes nor­maa­li” ja sel­keä eivät ole sano­ja, joi­ta näis­sä tilan­teis­sa voi käyt­tää, jol­lei ilmiö­tä ole käsi­tel­ty jakau­mi­na. Min­kä­lai­ses­ta efek­ti­koos­ta puhut, kun sanot “lähes nor­maa­li”? Mikä on efek­ti­ko­ko, kun tapaus on selkeä?

        Arve­li­sin myös, että molem­mis­sa havain­to­ryh­mis­sä­si on toden­nä­köi­ses­ti niin pie­ni mää­rä kuo­le­mia, että hypo­te­ti­soi­dun sig­naa­lin erot­ta­mi­nen satun­nais­te­ki­jöis­tä ei ole help­poa. Sinun teh­tä­vä­si on vakuut­taa kuu­li­ja­si, että havain­to­si eivät ole sat­tu­man aiheut­ta­mia. Tämän­het­ki­nen vakuut­te­lun taso ei vie­lä riitä.

      7. hc-empi­ris­ti: efek­ti­ko­ko

        Tämä jää vii­mei­sek­si vies­tik­si asi­aan liit­tyen. Minä nos­tin esil­le yhden havait­se­va­ni häi­rit­se­vän sei­kan kuo­lin­ti­las­tois­ta, sii­hen tuli hyviä huo­mioi­ta jota olen otta­nut huomioon.

        Nyt­kin tar­kis­tin ja kuva ei muut­tu­nut käyt­tä­mäl­lä viik­ko 12 11 sijaan, edel­leen 0–4 ikä­ryh­män kuol­lei­suus heit­tää härän­pyl­lyä (ali­kuol­lei­suu­des­ta yli­kuol­lei­suu­teen) koro­na­toi­men­pi­tei­den tul­tua voi­maan. Ja ikä­ryh­mäs­sä 25–44 on muu­tos huonompaan.

        Liit­tei­tä ei tän­ne voi lait­taa joten las­ken­nat tar­kis­tus­ta var­ten en pys­ty hel­pos­ti jakaa­maan ana­lyy­sia var­ten. Mut­ta data on vapaa joten muil­la­kin on mah­dol­li­suus ana­ly­soi­da, ehkä toi­nen kumoa­ma­va tai tuke­va ana­lyy­sia oli­si suo­ta­vaa, mihin tulok­seen sinä päädyt?

  36. No, hup­sis­ta — WHO on ilmei­ses­ti teh­nyt HVK:t datan han­kin­nas­sa ja vai­kut­taa toden­nä­köi­sel­tä, että jouk­ko pape­rei­ta tul­laan vetä­mään pois mm. Lancetista.

    Tie­tys­ti kaik­ki krii­sit saa­vat kai­ken­maa­il­man koi­ja­rit liik­keel­le, mut­ta ehkä edes pie­net taus­to­jen tar­kis­tuk­set oli­si­vat paik­kal­laan — niin jul­kean sek­to­rin toi­mi­jois­sa kuin viit­taus­ten vyö­ryä himoit­se­vien tut­ki­joi­den keskuudessa.

    Govern­ments and WHO chan­ged Covid-19 policy based on sus­pect data from tiny US company

    The World Health Orga­niza­tion and a num­ber of natio­nal govern­ments have chan­ged their Covid-19 policies and treat­ments on the basis of flawed data from a litt­le-known US healthca­re ana­ly­tics com­pa­ny, also cal­ling into ques­tion the integri­ty of key stu­dies publis­hed in some of the world’s most pres­ti­gious medical journals.

    A Guar­dian inves­ti­ga­tion can reveal the US-based com­pa­ny Sur­gisp­he­re, who­se hand­ful of emplo­yees appear to inclu­de a science fic­tion wri­ter and an adult-con­tent model, has pro­vi­ded data for mul­tiple stu­dies on Covid-19 co-aut­ho­red by its chief execu­ti­ve, but has so far fai­led to adequa­te­ly explain its data or methodology.

    The company’s Lin­ke­dIn page has fewer than 100 fol­lowers and last week lis­ted just six emplo­yees. This was chan­ged to three emplo­yees as of Wednesday.

    Whi­le Sur­gisp­he­re claims to run one of the lar­gest and fas­test hos­pi­tal data­ba­ses in the world, it has almost no onli­ne pre­sence. Its Twit­ter hand­le has fewer than 170 fol­lowers, with no posts between Octo­ber 2017 and March 2020.

    Until Mon­day, the “get in touch” link on Surgisphere’s home­pa­ge redi­rec­ted to a WordPress templa­te for a cryp­tocur­rency web­si­te, rai­sing ques­tions about how hos­pi­tals could easi­ly con­tact the com­pa­ny to join its database.

    Desai has been named in three medical malprac­tice suits, unre­la­ted to the Sur­gisp­he­re data­ba­se. In an inter­view with the Scien­tist, Desai pre­vious­ly desc­ri­bed the alle­ga­tions as “unfoun­ded”.

    Dr James Toda­ro, who runs Medici­neUncen­so­red, a web­si­te that publis­hes the results of hydroxych­lo­roqui­ne stu­dies, said: “Sur­gisp­he­re came out of now­he­re to con­duct per­haps the most influen­tial glo­bal stu­dy in this pan­de­mic in the mat­ter of a few weeks.

    It doesn’t make sen­se,” he said. “It would requi­re many more researc­hers than it claims to have for this expe­dient and [size] of mul­ti­na­tio­nal stu­dy to be possible.”

    1. ksee:
      No, hup­sis­ta – WHO on ilmei­ses­ti teh­nyt HVK:t datan han­kin­nas­sa ja vai­kut­taa toden­nä­köi­sel­tä, että jouk­ko pape­rei­ta tul­laan vetä­mään pois mm. Lancetista. 

      Lance­tin ver­tai­sar­vioin­ti on sel­väs­ti hyvin kat­ta­vaa ja pätevää.

      1. Sta­dist: Lance­tin ver­tai­sar­vioin­ti on sel­väs­ti hyvin kat­ta­vaa ja pätevää.

        Tot­ta. Lance­tin kan­nal­ta kama­la tilan­ne, koko leh­den mai­ne uhat­tu­na. Tosin mei­dän­kin HVK jat­kaa tutul­la lin­jal­laan; yksi sen uusim­mis­ta hovi­hank­ki­jois­ta on SJT-Invest­ment Group Oy, enti­nen Poh­jo­lan Laatukatot.

      2. Tapio: Tot­ta. Lance­tin kan­nal­ta kama­la tilan­ne, koko leh­den mai­ne uhat­tu­na. Tosin mei­dän­kin HVK jat­kaa tutul­la lin­jal­laan; yksi sen uusim­mis­ta hovi­hank­ki­jois­ta on SJT-Invest­ment Group Oy, enti­nen Poh­jo­lan Laatukatot. 

        En tie­dä onko sii­nä mitään kama­laa, että epä­pä­te­vien “huip­pu­jul­kai­su­jen” mai­ne kär­sii. Jos kei­sa­ril­la ei ole vaat­tei­ta, niin on kaik­kien eduk­si että tämä pal­jas­tuu ja täs­tä tulee asian­mu­kai­set seu­raa­muk­set. Nyt vie­lä pitäi­si saa­da ver­tai­sar­vioi­jien nimet jul­ki­suu­teen. Vas­tuul­li­set pitää saa­da sii­hen kuu­lui­saan vas­tuuseen, tämä epä­on­nis­tu­mi­nen on voi­nut aiheut­taa tuhan­sia lisä­kuo­le­mia enkä edes lii­oit­te­le nyt.

        Ai niin, mut­ta vas­tuu on vain pie­nil­le ihmi­sil­le, elii­til­le on aivan omat sään­tön­sä. Kep­piä köy­hil­le, lais­koil­le ja pie­ni­tu­loi­sil­le, pork­ka­naa kai­kil­le muille.

      3. Sta­dist: En tie­dä onko sii­nä mitään kama­laa, että epä­pä­te­vien ”huip­pu­jul­kai­su­jen” mai­ne kär­sii. Jos kei­sa­ril­la ei ole vaat­tei­ta, niin on kaik­kien eduk­si että tämä pal­jas­tuu ja täs­tä tulee asian­mu­kai­set seuraamukset. 

        Täs­mäl­leen samaa mieltä.

      4. Tilan­ne ei nyt ole ihan noin dra­maat­ti­nen. Arvos­te­tuim­mis­sa jul­kai­susar­jois­sa (Natu­re, Science, lää­ke­tie­teen alal­la mai­ni­tut NEJM, BMJ, Lancet ym.) on potas­kaa aivan sään­nöl­li­ses­ti. Välil­lä se joh­tuu tut­ki­mus­tu­los­ten rehel­li­ses­tä yli­tul­kin­nas­ta, välil­lä epä­re­hel­li­syy­des­tä. Pape­rei­ta vede­tään takai­sin tai kor­ja­taan sil­loin täl­löin. Osal­la nimek­käim­mis­tä teki­jöis­tä on kyl­lä­kin sen kokoi­nen ego, että eivät myön­nä mitään eivät­kä jul­kai­su­jen toi­mi­tuk­set­kaan vält­tä­mät­tä ase­tu poik­ki­te­loin. Välil­lä on myös niin, että jul­kai­su­jen toi­mi­tuk­set pai­nos­ta­vat tut­ki­joi­ta jul­kai­se­maan ja yli­tul­kit­se­maan, jos näkö­pii­ris­sä on skuup­pi omal­le lehdelle.

        Tuon Lance­tin jutun takia tus­kin on kenen­kään koro­na­tau­din hoi­dol­le ehti­nyt tapah­tua sitä tai tätä. Ilman noi­ta jul­kai­su­ja­kin oli jo sel­vää, että tun­net­tu­jen lääk­kei­den vai­ku­tus tau­tiin ei ole kovin suu­ri. Osa poti­lais­ta saa jon­kun ver­ran hel­po­tus­ta, osa ei. Mikään ihme­lää­ke ei ole jää­nyt tämän takia käyt­tä­mät­tä. Jos klo­ro­kii­nil­la tai rem­de­si­vi­ril­la oli­si kään­teen­te­ke­vä vai­ku­tus, se oli­si kyl­lä jo tähän men­nes­sä huomattu.

    2. Lisää aihees­ta:

      Science: A mys­te­rious company’s coro­na­vi­rus papers in top medical jour­nals may be unraveling

      But just as quickly, the Lancet results have begun to unravel—and Sur­gisp­he­re, which pro­vi­ded patient data for two other high-pro­fi­le COVID-19 papers, has come under wit­he­ring onli­ne scru­ti­ny from researc­hers and ama­teur sleuths. They have poin­ted out many red flags in the Lancet paper, inclu­ding the asto­nis­hing num­ber of patients invol­ved and details about their demo­grap­hics and presc­ri­bed dosing that seem implausible. “It began to stretch and stretch and stretch cre­du­li­ty,” says Nic­ho­las Whi­te, a mala­ria researc­her at Mahi­dol Uni­ver­si­ty in Bangkok.

      Chaccour says both NEJM and The Lancet should have scru­ti­nized the pro­ve­nance of Surgisphere’s data more clo­se­ly befo­re publis­hing the stu­dies. “Here we are in the midd­le of a pan­de­mic with hundreds of thousands of deaths, and the two most pres­ti­gious medical jour­nals have fai­led us,” he says.

      Yksi pie­ni fir­ma on siis onnis­tu­nut syöt­tä­mään jul­ki­suu­teen aina­kin kol­me val­het­ta (hydrok­siklo­ro­kii­ni on vaa­ral­lis­ta, iver­mek­tii­ni toi­mii hoi­to­na, veren­pai­ne­lääk­keet eivät lisää ris­kiä) ja samal­la saa­nut aikaan aina­kin muu­ta­mia viik­ko­ja kes­tä­neen jak­son, jol­loin ehkä kui­ten­kin tehok­kai­ta hoi­to­ja ei käy­tet­ty / tut­kit­tu ja tur­vau­dut­tiin ehkä täy­sin toi­mi­mat­to­miin hoitoihin.

      Joten­kin toi­voi­si, että täs­tä seu­rai­si aka­tee­mi­sen pahek­sun­nan lisäk­si myös riko­soi­keu­del­li­sia seu­raa­muk­sia, kos­ka aina­kaan ko. fir­man perus­ta­ja ei ole voi­nut olla tie­tä­mät­tä, että data on vedet­ty hatusta.

      1. No, niin — nyt molem­mat Sur­gisp­he­ren dataan perus­tu­vat pape­rit (Lancet, NEJM) on vedet­ty takai­sin nii­den mui­den kir­joit­ta­jien pyynnöstä:

        Ret­rac­ted: Hydroxych­lo­roqui­ne stu­dy pul­led over sus­pect data [Upda­ted]

        Three of the study’s four aut­hors made the deci­sion to ret­ract the stu­dy after they were unable to inde­pen­dent­ly veri­fy the data used for their ana­ly­sis. The data was pro­vi­ded by an obscu­re data ana­ly­tics com­pa­ny, Sur­gisp­he­re, which is run by the fourth aut­hor of the stu­dy, Sapan S Desai, who did not appear to agree to the retraction.

        Upda­te: 6/4/2020, 4:30pm ET: A second COVID-19 rela­ted stu­dy based on Sur­gisp­he­re data has now been ret­rac­ted. The stu­dy was publis­hed in The New England Jour­nal of Medici­ne and loo­ked at the effect of preexis­ting use of angio­ten­sin-con­ver­ting enzy­me (ACE) inhi­bi­tors and angio­ten­sin-recep­tor bloc­kers (ARBs) in COVID-19 patients. As in the case of the Lancet stu­dy, the aut­hors repor­ted that “Because all the aut­hors were not gran­ted access to the raw data and the raw data could not be made avai­lable to a third-par­ty audi­tor, we are unable to vali­da­te the pri­ma­ry data sources under­lying our article.”

      2. Se että valeh­te­li­ja sanoo jotain, ei vie­lä tee sano­mi­ses­ta auto­maat­ti­sest valet­ta. Iver­mek­tii­nin toi­mi­mi­ses­ta Covid 19-tau­din hoi­dos­sa on tut­ki­mus­tu­lok­sia ja käy­tän­nön koke­mus­ta ympä­ri maa­il­maa, ja se on var­mas­ti suu­rin köm­mäh­dys täs­sä koko pan­de­mias­sa, että tätä sano­maa ei olla saa­tu levi­tet­tyä eteenpäin.
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0166354220302011
        https://www.youtube.com/watch?v=VfTvViI8IKI&t=35s

  37. On ollut todel­la suu­ri ilo lukea näi­tä moni­puo­li­sia koro­na­kir­joi­tuk­sia­si. Odot­te­len kui­ten­kin jo malt­ta­mat­to­ma­na kir­joi­tus­ta sii­tä, mihin suun­taan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta vai­kut­tai­si ole­van poik­keus­ti­lan taus­tal­la menos­sa. Entä mihin toi­miin Suo­mes­sa pitäi­si polii­tik­ko­ja painostaa?

  38. Muu­ta­ma havainto.

    1. Kesä­teo­ria. Mie­les­tä­ni näyt­tö tukee monil­ta osin tätä kausit­tais­vaih­te­lua. Euroo­pan tren­di on sel­väs­ti alas­päin, vaik­ka rajoi­tuk­sia puret­tiin jo hyvän aikaa sit­ten. Ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen­kin on jo alka­nut lip­sua ver­rat­tu­na vaik­ka­pa huh­ti­kuu­hun, jol­loin useam­pi maa oli lock-dow­nis­sa. Ulko­maan­mat­kai­lu on toki edel­leen pannassa. 

    Osmo spe­ku­loi aiheel­li­ses­ti Sin­ga­po­ren ikui­ses­ta kesäs­tä. Siel­lä­kin influens­sa on kausit­tai­nen ja ilmaan­tuu itse asias­sa kah­des­sa osas­sa (huh­ti-hei­nä, mar­ras-tam­mi). Se sopi­si yksiin koro­nan vil­liin­ty­mi­sen kans­sa, mut­ta otan­ta on toki pieni. 

    2. Koro­nan leviä­mis­ta­pa ja tart­tu­mi­nen. Ruot­si on otet­tu esi­mer­kik­si löy­säs­tä koro­na­lin­jas­ta, mut­ta tosia­sias­sa siel­lä­kin on har­joi­tet­tu sosi­aa­lis­ta etään­ty­mis­tä var­sin tar­kas­ti. Täs­tä on todis­tee­na influens­sa- ja noro­vi­rus­se­son­gin tukah­tu­mi­nen. Sub­jek­tii­vi­sen näke­myk­se­ni mukaan arki näyt­tää Ruot­sis­sa hyvin saman­lai­sel­ta kuin Suo­mes­sa­kin: Ihmi­set vält­tä­vät kon­tak­tia, vaik­kei asioi­ta ole erik­seen kielletty.

    Koro­nan leviä­mi­ses­sä on siis jotain mitä emmä tie­dä. Täs­tä­kin Osmo­kin on aiem­min kirjoittanut.

  39. Ainoa jär­ke­vä tapa ver­tail­la tätä pan­de­mi­aa on mie­les­tä­ni kuol­lei­den mää­rä suh­teut­ta­mi­nen väes­tön mää­rään. Tämä sik­si kos­ka tes­taus­kat­ta­vuus eri mais­sa vaih­te­lee huo­mat­ta­vas­ti. Tein las­kel­mia 28.5, joten luku­ni ovat jo hie­man van­hen­tu­nei­ta, Eni­ten kuol­lei­ta oli tuol­loin Espan­jas­sa 0,57 pro­mil­lea väes­tös­tä ja Ita­lias­sa 0,55 pro­mil­lea, Rans­kas­sa 0,48 pro­mil­lea sekä Ruot­sis­sa 0,4 pro­mil­lea. Euroo­pan ulko­puo­lel­la USA:ssa tuol­loin 0,34 pro­mil­lea, Bra­si­lias­sa 0,125 pro­mil­lea ja Venä­jäl­lä alle 0,1 pro­mil­lea. Nämä vii­mek­si­main­tut maat­han ovat vie­lä epi­de­mias­sa jäl­jes­sä ja muu­ten­kin nii­den luvut epä­luo­tet­ta­vam­pia. Kun nor­maa­li vuo­sit­tai­nen kuol­lei­suus (Suo­mes­sa) on noin 1% väes­tös­tä, niin lii­ku­taan vie­lä kovin pie­nis­sä tasois­sa. Myös mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rä on todel­la pie­ni, kos­ka kuol­leet ovat pää­osin yli 70 vuo­tiai­ta. Ita­lias­sa muu­ten nor­maa­li kuol­lei­suus kausi-influens­saan on vii­me vuo­si­na ollut noin 17000/vuosi eli 0,3 pro­mil­len tasoa. Onko yli­rea­goi­tu sittenkin.

    1. Count­ry­boy:
      Ainoa jär­ke­vä tapa ver­tail­la tätä pan­de­mi­aa on mie­les­tä­ni kuol­lei­den mää­rä suh­teut­ta­mi­nen väes­tön mää­rään. Tämä sik­si kos­ka tes­taus­kat­ta­vuus eri mais­sa vaih­te­lee huo­mat­ta­vas­ti. Tein las­kel­mia 28.5, joten luku­ni ovat­jo hie­man van­hen­tu­nei­ta, Eni­ten kuol­lei­ta oli tuol­loin Espan­jas­sa 0,57 pro­mil­lea väes­tös­tä ja Ita­lias­sa 0,55 pro­mil­lea, Rans­kas­sa 0,48 pro­mil­lea sekä Ruot­sis­sa 0,4 pro­mil­lea. Euroo­pan ulko­puo­lel­la USA:ssa tuol­loin 0,34 pro­mil­lea, Bra­si­lias­sa 0,125 pro­mil­lea ja Venä­jäl­lä alle 0,1 pro­mil­lea. Nämä vii­mek­si­main­tut maat­han ovat vie­lä epi­de­mias­sa jäl­jes­sä ja muu­ten­kin nii­den luvut epä­luo­tet­ta­vam­pia. Kun nor­maa­li vuo­sit­tai­nen kuol­lei­suus (Suo­mes­sa) on noin 1% väes­tös­tä, niin lii­ku­taan vie­lä kovin pie­nis­sä tasois­sa. Myös mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rä on todel­la pie­ni, kos­ka kuol­leet ovat pää­osin yli 70 vuo­tiai­ta. Ita­lias­sa muu­ten nor­maa­li kuol­lei­suus kausi-influens­saan on vii­me vuo­si­na ollut noin 17000/vuosi eli 0,3 pro­mil­len tasoa. Onko yli­rea­goi­tu sittenkin.

      Kuol­lei­suus tukah­du­te­tus­sa epi­de­mias­sa ei ker­ro mitään viruk­sen vaa­ral­li­suu­des­ta. Voi­si sanoa että kuol­lei­suus on pie­ni kos­ka on “yli­rea­goi­tu”.

      Ainoa alue jos­sa tie­tääk­se­ni epi­de­mia on pääs­syt vapaas­ti leviä­mään ole­tet­tuun lau­maim­mu­ni­tee­tin rajaan asti on Ber­ga­mon alu­een Nem­bro ja pari muu­ta pik­ku­kau­pun­kia. Kuol­lei­suus nor­maa­liin ver­rat­tu­na on ollut 12-ker­tai­nen, suu­rin osa yhden kuu­kau­den aika­na. Koul­lei­suus on väes­tö­ta­sol­la 1.3–1.4% ja sil­loin ei voi­da enää puhu­ta pel­käs­tä hoi­va­ko­ti­kuol­lei­suu­des­ta. Toki kuol­leet ovat olleet van­ho­ja ihmi­siä enim­mäk­seen. Kuol­lei­den lisäk­si keuh­ko­vau­ri­ta tulee myös nuo­ril­le. Nii­den pysy­vyy­des­ta ei vie­lä tie­de­tä, mut­ta toi­sin kuin influens­sas­sa vau­rioi­ta tulee kaik­kiin keuhkolohkoihin.

      Jos lau­maim­mu­ni­teet­tia hae­taan, niin kuin ymmär­tääk­se­ni toi­vot, sil­loin pitäi­si rehel­li­ses­ti ker­toa sen hin­ta. THL:n arvio kuol­lei­suu­des­ta on edel­leen 0.1–0.2% joka on epä­rea­lis­ti­nen, mie­les­tä­ni suo­ras­taan val­heel­li­nen. En käsi­tä mil­lä perus­teel­la suo­ma­lais­ten kuol­lei­suus oli­si noin pal­jon pie­nem­pi. Ita­lia­lais­ten kes­ki-ikä on suu­rem­pi mut­ta vas­taa­vas­ti yli­pai­noa ja sydän- ja veri­suo­ni­tau­te­ja vähemmän.
      Lisäk­si tuo rei­lu pro­sen­tin kuol­lei­suus edel­lyt­tää että ter­vey­den­hoi­to ei täy­sin romah­da, se oli­si näis­sä pik­ku­kau­pun­geis­sa tapah­tu­nut ellei­vät sai­ras­tu­neet oli­si pääs­seet hoi­toon ympä­ris­tön sairaaloihin.

      Kyl­lä tuo lau­maim­mu­ni­teet­ti sai­ras­ta­mal­la on kuol­lut ja kuo­pat­tu, tal­lot­tu yltä pääl­tä. Ruot­si sii­hen vie­lä uskoo kos­ka siel­lä ei oikein ole muu­ta vaih­toeh­toa sen jäl­keen kun tuol­le tiel­le maa­lis­kuus­sa lähdettiin,

      1. K.k.: Kuol­lei­suus tukah­du­te­tus­sa epi­de­mias­sa ei ker­ro mitään viruk­sen vaa­ral­li­suu­des­ta. Voi­si sanoa että kuol­lei­suus on pie­ni kos­ka on ”yli­rea­goi­tu”.

        Ainoa alue jos­sa tie­tääk­se­ni epi­de­mia on pääs­syt vapaas­ti leviä­mään ole­tet­tuun lau­maim­mu­ni­tee­tin rajaan asti on Ber­ga­mon alu­een Nem­bro ja pari muu­ta pik­ku­kau­pun­kia. Kuol­lei­suus nor­maa­liin ver­rat­tu­na on ollut 12-ker­tai­nen, suu­rin osa yhden kuu­kau­den aika­na. Koul­lei­suus on väes­tö­ta­sol­la 1.3–1.4% ja sil­loin ei voi­da enää puhu­ta pel­käs­tä hoi­va­ko­ti­kuol­lei­suu­des­ta. Toki kuol­leet ovat olleet van­ho­ja ihmi­siä enim­mäk­seen. Kuol­lei­den lisäk­si keuh­ko­vau­ri­ta tulee myös nuo­ril­le. Nii­den pysy­vyy­des­ta ei vie­lä tie­de­tä, mut­ta toi­sin kuin influens­sas­sa vau­rioi­ta tulee kaik­kiin keuhkolohkoihin.

        Kysyin jo ker­ran aiem­min, että mis­tä nuo ko. pik­ku­kau­pun­kien luvut ovat peräi­sin ja onko niis­sä tosi­aan otet­tu kuin­ka tark­kaan huo­mioon demo­gra­fi­set sei­kat sekä ter­vey­del­li­set ris­ki­te­ki­jät? Las­kel­mien poh­jak­si voi ottaa halu­tes­saan mui­ta­kin luku­ja. San Mari­nos­sa, joka ei ole maan­tie­teel­li­ses­ti kovin kau­ka­na, on tau­ti tap­pa­nut tähän men­nes­sä hie­man yli 0,1 % väes­tös­tä. Luku voi toki vie­lä kas­vaa, kos­ka uusia tapauk­sia näyt­tää hil­jal­leen ilme­ne­vän. Ero on joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­van suu­ri tuo­hon pro­sent­tiin ver­rat­tu­na. Oli­si­vat­ko tehok­kaam­mat vas­ta­toi­met tosi­aan ainoa selit­tä­vä teki­jä, vai voi­si­ko olla muitakin?

      2. Jaak­ko K: San Mari­nos­sa, joka ei ole maan­tie­teel­li­ses­ti kovin kau­ka­na, on tau­ti tap­pa­nut tähän men­nes­sä hie­man yli 0,1 % väes­tös­tä. Luku voi toki vie­lä kas­vaa, kos­ka uusia tapauk­sia näyt­tää hil­jal­leen ilme­ne­vän. Ero on joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­van suu­ri tuo­hon pro­sent­tiin verrattuna. 

        San Mari­nos­sa on väl­tet­ty viruk­sen leviä­mi­nen laa­jal­le väes­töön. Todet­tu­ja tapauk­sia on “vain” 680 eli noin 2 % väes­tös­tä. Tämä on se mer­kit­tä­vä ero nii­hin mai­nit­tui­hin Ita­lian pikkukaupunkeihin.

      3. Aika aja­tel­la: San Mari­nos­sa on väl­tet­ty viruk­sen leviä­mi­nen laa­jal­le väes­töön. Todet­tu­ja tapauk­sia on ”vain” 680 eli noin 2 % väes­tös­tä. Tämä on se mer­kit­tä­vä ero nii­hin mai­nit­tui­hin Ita­lian pikkukaupunkeihin.

        Yhtä hyvin voi sanoa vaik­ka että tau­ti ei ole tart­tu­nut siel­lä niin moneen, sii­nä syy. Mut­ta mik­si ei ole?

      4. Jaak­ko K: Kysyin jo ker­ran aiem­min, että mis­tä nuo ko. pik­ku­kau­pun­kien luvut ovat peräi­sin ja onko niis­sä tosi­aan otet­tu kuin­ka tark­kaan huo­mioon demo­gra­fi­set sei­kat sekä ter­vey­del­li­set ris­ki­te­ki­jät? Las­kel­mien poh­jak­si voi ottaa halu­tes­saan mui­ta­kin luku­ja. San Mari­nos­sa, joka ei ole maan­tie­teel­li­ses­ti kovin kau­ka­na, on tau­ti tap­pa­nut tähän men­nes­sä hie­man yli 0,1 % väes­tös­tä. Luku voi toki vie­lä kas­vaa, kos­ka uusia tapauk­sia näyt­tää hil­jal­leen ilme­ne­vän. Ero on joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­van suu­ri tuo­hon pro­sent­tiin ver­rat­tu­na. Oli­si­vat­ko tehok­kaam­mat vas­ta­toi­met tosi­aan ainoa selit­tä­vä teki­jä, vai voi­si­ko olla muitakin?

        Esi­mer­kik­si Nem­bro ja coro­na hakusa­noil­la löy­tyy aihees­ta pal­jon­kin. Kuol­lei­suusar­vio perus­tuu toteu­tu­nee­seen yli­kuol­lei­suu­teen ver­rat­tu­na pit­kän ajan kes­kiar­voon joka on lähem­pä­nä todel­li­suut­ta kuin kir­ja­tut koronakuolemat.

      5. K.k.: Esi­mer­kik­si Nem­bro ja coro­na hakusa­noil­la löy­tyy aihees­ta pal­jon­kin. Kuol­lei­suusar­vio perus­tuu toteu­tu­nee­seen yli­kuol­lei­suu­teen ver­rat­tu­na pit­kän ajan kes­kiar­voon joka on lähem­pä­nä todel­li­suut­ta kuin kir­ja­tut koronakuolemat.

        Täs­tä ehkä esi­mer­kik­si: https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835 ?

        Luvut ovat var­maan todel­li­sia, mut­ta minus­ta on kyl­lä vähän oiko­mal­la teh­ty joh­to­pää­tös näi­den tie­to­jen perus­teel­la, että tau­ti tap­paa aina n. 1 % väes­tös­tä. Tut­ki­muk­ses­sa ei teh­dä mitään täl­lais­ta pää­tel­mää, tode­taan vain että viral­li­set luvut ovat toden­nä­köi­ses­ti alakanttiin.

      6. Jaak­ko K: Täs­tä ehkä esi­mer­kik­si: https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835 ?

        Luvut ovat var­maan todel­li­sia, mut­ta minus­ta on kyl­lä vähän oiko­mal­la teh­ty joh­to­pää­tös näi­den tie­to­jen perus­teel­la, että tau­ti tap­paa aina n. 1 % väes­tös­tä. Tut­ki­muk­ses­sa ei teh­dä mitään täl­lais­ta pää­tel­mää, tode­taan vain että viral­li­set luvut ovat toden­nä­köi­ses­ti alakanttiin.

        Ei, ei voi sanoa että tau­ti tap­paa aina n. 1% väes­tös­tä. Kuol­lei­suus­ti­las­to­jen perus­teel­la on kui­ten­kin vah­vat perus­teet sanoa että Nem­bros­sa näin oli, jopa las­ket­tu­na koko väes­tös­tä eikä tar­tun­nan saa­neis­ta. Sita voi­nee pitää fak­ta­na ja se jok­seen­kin kumo­aa teo­rian lau­maim­mu­ni­tee­tis­ta huo­mat­ta­vas­ti alem­mal­la tar­tun­to­jen mää­räl­lä. Enkä todel­la­kaan ymmär­rä miten voi­daan olet­taa suo­ma­lai­sil­le vii­si ker­taa pie­nem­pää kuol­lei­suut­ta. Se on THL:n viral­li­nen arvio ja samal­la Hete­mäen komi­tea­työn läh­tö­koh­ta ja hal­li­tuk­sen stra­te­gia­va­lin­nan perus­ta. THL ei ole tie­tääk­se­ni kor­jan­nut viral­lis­ta arvio­taan, ja lisäk­si olet­taa yhä että tar­tun­ta tulee mene­mään väes­tön läpi.

  40. Kuo­ro­lau­lu ja urhei­lu­kil­pai­lu­jen kat­so­mo ovat sisään ulos hen­gi­tyk­sel­tään saman­lai­sia. Kurk­ku ja suu ammol­laan voi­mak­kaas­ti ulos ja sit­ten äkkiä ilmaa sisään. Kaik­ki pai­kal­lao­le­vat tah­dis­sa keskenään.

  41. Jos halu­taan pääs­tä hal­val­la, pitäi­si olla hyvin kiin­nos­tu­nut sii­tä, mil­lai­nen toi­min­ta on ris­kialt­tiim­paa. Täl­löin rajoi­tus­toi­met voi­daan koh­dis­taa nii­hin ja hait­ta jää vähäisemmäksi.

    Hyvä esi­merk­ki voi­si olla tuo lau­la­mi­nen ja vas­taa­vat toi­met. Sak­sas­sa nii­hin panos­te­taan, Suo­mes­sa en muis­ta täl­lais­ta kesk­su­te­lua olleen. Ymmär­tääk­se­ni nyt saa lau­laa karao­kea baa­ris­sa ihan hyvin.

    Moni maa vähen­tää mas­sa­ris­kiä mas­keil­la. Suo­mes­sa taas kysy­mys on poli­ti­soi­tu­nut. Ei uskal­le­ta muut­taa miel­tä uuden­kaan tie­don valos­sa, ettei näy­te­tä tuu­li­vii­ril­tä. Lisäk­si tie­tys­ti varus­teis­ta tai­taa olla edel­leen pulaa, jol­loin ei halu­ta lisä­tä kulu­tus­ta neu­vo­mal­la kan­saa muu­ten kuin “ei auta” lin­jal­la, joi­ta perus­tel­laan täy­sin ala-arvoi­sin tut­ki­muk­sin, jois­sa esim. rajoi­tuk­sin sul­je­taan pois ne taa­tus­ti toi­mi­vat vaih­toeh­dot. Muu­ten­kin tut­ki­taan vain suo­jaa­ko mas­ki käyt­tö­jään­sä kun kysy­mys on vähen­tää­kö se mui­den tartuttamista.

    Mas­ki­ky­sy­myk­ses­sä voi olla pel­ko­na myös, että mah­dol­li­ses­sa suo­si­tuk­ses­sa kan­sa alkaa kysyä mik­si saa­ta­vuut­ta ei var­mis­tet­tu aiem­min ja joku höy­kyt­tää “mas­kit­han ei meil­tä lopu” tie­do­tuk­sis­ta takuulla.

    Myös alu­eel­li­sia ero­ja pitäi­si huo­mioi­da. Vaik­ka­pa nuo mas­kit ovat mel­koi­sen tur­hia Poh­jois-Kar­ja­las­sa kun taas pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­ka­met­ros­sa voi­si­vat vähen­tää pal­jon­kin tar­tun­to­ja. Ainoa­na kei­no­na ne eivät tie­tys­ti toi­mi, mut­ta voi­si­vat olla osa työ­ka­lu­pak­kia jol­la perus­mää­rä pai­ne­taan jär­ke­vin resurs­sein jäl­ji­tet­tä­väl­le tasolle.

    Ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­sen veik­kaan vai­kut­ta­van pal­jon. Nyt on vähän sel­lais­ta “ohi on” aja­tus­maa­il­maa havait­ta­vis­sa. Baa­rien ja kou­lu­jen avaa­mi­nen yms edis­tää tuol­lais­ta. Kun tulee ohi on fii­lis, tur­va­vä­lit ja muut hyvät tavat jää­vät syr­jään joka lisää tar­tun­to­ja. Jos näin käy, toi­von aktii­vis­ta tie­do­tus­ta riit­tä­vän alku­vai­hees­sa, ettei tau­tia pääs­te­tä uudes­taan ryöp­säh­tä­mään toi­sek­si aal­lok­si. Var­hai­nen puut­tu­mi­nen aut­taa tuon vält­tä­mi­ses­sä hurjasti.

  42. Minus­ta perus­mie­li­pi­teen muut­ta­mi­nen radi­kaa­lis­ti enää täs­sä vai­hees­sa on mel­ko tar­pee­ton­ta, kos­ka tämä aluk­si vah­vas­ti oppo­si­tios­sa ollut pals­ta on kevään aika­na pikem­min­kin nous­sut lähes ainoak­si täkä­läi­sek­si jär­jen äänek­si. Pikem­min­kin aikai­set enem­mis­tö­nar­ra­tii­vis­ta poik­kea­vat arviot tau­din luon­tees­ta ovat alka­neet osoit­tau­tua oikeam­mik­si. Guar­dian-leh­des­sä on artik­ke­li Karl Fris­to­nin haas­tat­te­lus­ta, jon­ka teko­ä­ly­mal­li on osoit­tau­tu­nut tar­kem­mak­si kuin Impe­rial Col­le­gen mal­lit. Täs­sä näin ensi ker­taa sen aja­tuk­sen, joka on taka­rai­vos­sa­ni nakut­ta­nut koko tämän hul­luu­den ajan: Tau­ti on eri­lai­nen kuin aluk­si väi­tet­tiin. Täs­sä Guar­dia­nin haastattelu:

    https://www.theguardian.com/world/2020/may/31/covid-19-expert-karl-friston-germany-may-have-more-immunological-dark-matter

    You­tu­bes­sa on laa­jem­pi haas­tat­te­lu LockdownTV:ssä:

    https://youtu.be/dUOFeVIrOPg

    Karl Fris­to­nin nöy­ryys ja näy­töt tuo­vat uskot­ta­vuut­ta sano­maan­sa. Lisäk­si, pää­tel­mät ja havain­not ovat saman­lai­set, mut­ta eri päät­te­ly­ket­jul­la, ver­rat­tu­na Oxfor­din Yli­opis­ton pro­fes­so­rin Sunet­ra Gup­tan haastatteluun:

    https://youtu.be/DKh6kJ-RSMI

    Oxfor­din yli­opis­tol­la (Sunet­ra Gup­ta) oli eri­lai­nen mal­li, joka ennus­ti tau­dil­le nopeam­paa lop­pua ja lie­vem­pää lop­pu­tu­le­maa kuin Impe­rial Col­le­gen mal­lit. Nyt voi­si jopa kysyä, mik­si jot­kut vie­lä roik­ku­vat Neil Fergusonin/ Impe­rial Col­le­gen mal­lin­nuk­sis­sa, jot­ka ovat epä­on­nis­tu­neet vah­vas­ti koko 2000- luvun ajan ! Eli kum­pi­kin, Karl Fris­ton ja Sunet­ra Gup­ta, totea­vat saman, että tau­ti näyt­tää käyt­täy­ty­vän samal­la taval­la, riip­pu­mat­ta kovis­ta tai peh­meäm­mis­tä val­tioi­den tor­jun­ta­toi­mis­ta. Eli jota­kin on vie­lä pin­nan alla, jota emme tie­dä. Oxfor­din mal­li kuva­si ilmiö­tä pii­los­sa ole­vil­la tar­tun­noil­la ja seu­ran­neil­la vai­keas­ti havait­ta­vil­la vas­ta-aineil­la, Fris­to­nin mal­li taas suo­raan arvioi dataa ja tote­aa, että osaan väes­tös­tä kysei­nen koro­na­vi­rus ei edes tah­do tart­tua — jos­ta­kin syystä.

    Muu­ta­mis­ta mais­ta on tilas­tol­lis­ta tie­toa tiuk­ko­jen val­tion­hal­lin­non toi­mien vai­ku­tuk­ses­ta epi­de­mian kul­kuun, esi­mer­kik­si näyt­tää sil­tä, että Sak­san hal­lin­nol­li­set rajoi­tus­toi­met ovat tapah­tu­neet epi­de­mian jyr­käs­sä vai­men­tu­mis­vai­hees­sa. Joku voi­si tar­kis­taa nuo päi­vä­mää­rät, mut­ta jo kuvat­tu on tot­ta, näyt­tää mel­ko tur­han­ai­kai­sel­ta koh­ka­ta jos jon­kin­lais­ta rajoi­tus­ta, käsien peses­ke­le­mi­nen ja ahtait­ten kapa­koit­ten sul­ke­mi­nen lie­nee vai­kut­ta­nut par­hai­ten. (Toi­vot­ta­vas­ti Twit­te­rin kuva aukeaa)

    https://pbs.twimg.com/media/EZsIo1NXYAIxHFA?format=jpg&name=small

    1. koro­na­nar­ra­tii­vi, kuka on taka­na ?: Guar­dian-leh­des­sä on artik­ke­li Karl Fris­to­nin haas­tat­te­lus­ta, jon­ka teko­ä­ly­mal­li on osoit­tau­tu­nut tar­kem­mak­si kuin Impe­rial Col­le­gen mallit.

      Selai­lin Guar­dia­nin artik­ke­lis­sa vii­tat­tua artik­ke­lia teko­ä­ly­mal­lis­ta. Artik­ke­li on val­mis­tu­nut 9.4.2020, jol­loin se on lai­tet­tu net­tiin ilman tie­teel­lis­tä ver­tai­sar­vioin­tia. Sii­nä on vei­kat­tu, että Lon­toos­sa koro­na­piik­ki oli­si ollut 5.4.2020, ja että kuo­lin­ta­paus­ten piik­ki oli­si 10.4.2020, jos­sa tilan­tees­sa 32 % kau­pun­gin asuk­kais­ta oli­si mal­lin mukaan saa­nut koro­nain­fek­tion. Haas­tat­te­lus­sa tut­ki­ja koros­ti sitä, että piik­ki osui päi­vän tai parin tark­kuu­del­la. Mut­ta jät­ti sano­mat­ta, että päi­vä­mää­rien esit­tä­mi­sen yhtey­des­sä artik­ke­lis­sa arvioi­tu infek­tion saa­nei­den osuus heit­ti ilmei­ses­ti hyvin­kin pahas­ti toteu­tu­nees­ta. Kysei­ses­sä koh­das­sa artik­ke­lia esi­tet­tiin myös täl­lai­nen nar­ra­tii­vi: “By June 12, death rates should have fal­len to low levels with over 90% of people being immu­ne and social dis­tancing will no lon­ger be a fea­tu­re of dai­ly life.” Ei toteu­tu­ne sin­ne päin­kään. Eri­lai­sia mal­le­ja kun on nyt käy­tös­sä sadoit­tain, ja niis­tä­kin kun mal­lia pyö­rit­te­lee vaik­ka sata ker­taa, voi saa­da sata eri­lais­ta tulos­ta jokai­ses­ta. Mal­lin hyvyy­den arvioin­nin kan­nal­ta se, että joku yksit­täi­nen luku osuu tar­kem­mak­si kuin jois­sain muis­sa mal­leis­sa, ei vie­lä osoi­ta, että mal­li oli­si kovin käyt­tö­kel­poi­nen. Mal­lin pitäi­si yksit­täi­sen oikean osu­man sijaan kye­tä anta­maan tois­tu­vas­ti oikean­suun­tai­sia tulok­sia, tuot­taa mah­dol­li­sim­man vähän täy­sin pie­leen mene­viä ennus­tei­ta, ja antaa oikean­suun­tai­sia tulok­sia mie­lel­lään monen arvioi­ta­van asian koh­dal­la, jot­ta se sai­si painoarvoa.

  43. Lai­naus:
    “Vie­lä yksi epä­var­muus. Influens­sa ja muut tavan­omai­set koro­na­vi­ruk­set rie­hu­vat tal­vi­sin ja sam­mu­vat kesä­hel­teil­lä. Näh­tä­väk­si jää tekee­kö myös Sars-Cov‑2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikui­sen kesän Sin­ga­po­res­sa ja Ecua­do­ris­sa, mut­ta pian nähdään.”

    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta että aurin­gon uv-sätei­ly kui­ten­kin kas­vat­tai­si vas­tus­tus­ky­kyä. Esi­mer­kik­si D‑vitamiinin vai­ku­tuk­ses­ta. Se, että ‘ikui­sen kesän’ alueil­la­kin esiin­tyy virus­ta voi­si joh­tua pai­kal­li­sen väes­tön ihon muo­dos­ta­mas­ta parem­mas­ta suo­jas­ta uv-sätei­lyä vas­taan. He eivät saa samas­ta sätei­ly­mää­räs­tä yhtä pal­jon D‑vitamiinia kuin poh­joi­sen vaa­le­ai­hoi­sem­pi väes­tö. Täl­löin heil­lä­kin oli­si saman­lai­nen vuo­den­ajois­ta joh­tu­va D‑vitamiinin saan­nin vaih­te­lu kuin poh­joi­sen alu­een väestöllä.

    Mitä Ecua­do­riin tulee niin vaik­ka siel­lä päi­vän pituus ei vaih­te­lek­kaan vuo­de­nai­ko­jen mukaan, niin kyl­lä siel­lä­kin sätei­lyn voi­mak­kuus vaih­te­lee jon­kin ver­ran vuo­de­na­jas­ta riip­puen. Siel­lä on käsit­tääk­se­ni perä­ti kak­si sätei­ly­huip­pua vuo­des­sa. Näin ollen voi­si kuvi­tel­la siel­lä ole­van myös kak­si tau­ti­huip­pua vuo­des­sa. Eli sil­loin kun epi­de­mia siir­tyy poh­joi­sel­ta puo­lis­kol­ta ete­läi­sel­le ja sit­ten uudes­taan kun se palaa meil­le takaisin.

  44. Case virus: Oli­ko tämä nyt täs­sä vai onko virus vain kesä­lo­mal­la? (Seu­raa­va kuu­kausi täs­sä var­maan kertoo..)
    Oli se niin tai ei, oli­si mie­len­kiin­tois­ta poh­tia, miten jär­ke­väs­ti, yli­pään­sä miten, tulem­me har­joit­ta­maan tämän kata­stro­fin jäl­ki­puin­tia — epi­de­mio­lo­gi­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti? Tar­koi­tan siis sano­ja ja poliit­ti­sia teko­ja (talou­den hoi­ta­mi­nen on oma lukun­sa). Kei­hin ja mihin tie­toon luo­tim­me, kan­nat­ti­ko, jne.
    Median ja somen roo­lin poh­ti­mi­sel­la on täs­sä myös nyky­ään iso merkitys.
    Itsel­lä­ni asioi­den suh­teet eivät oikein vie­lä täs­mää, mut­ta tähän var­maan täl­lä­kin blo­gil­la tul­laan vie­lä palaamaan.
    Ja ennen kaik­kea, kos­ka voim­me arvioida?

  45. On monia seik­ko­ja jot­ka puol­ta­vat parem­paa tulevaisuutta:

    - Muu­ta­mat asian­tun­ti­jat mm. Sep­po Meri ja Tuo­mas Aive­lo ovat vaih­ta­neet kan­taan­sa avoi­mes­ti sii­hen, että tois­ta aal­toa ei vält­tä­mät­tä tule. Myös HUS:n Las­se Leh­to­nen twiit­tai­lee Aive­lon aja­tuk­sis­ta. Tans­kas­sa Sta­tens Serum Ins­ti­tut ‑lai­tok­sen (SSI) joh­ta­ja Kåre Mol­bak ker­too myös vas­taa­vaa vies­tiä, samoin kuin Nor­jan Nor­jan kan­san­ter­veys­lai­tok­sen epi­de­mio­lo­gi Fro­de For­land. Kah­des­sa kuu­kau­des­sa aja­tus­maa­il­ma on ohjau­tu­nut maa­il­man­lo­pun mei­nin­gis­tä, jo huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pään suun­taan- ja lisä­ai­ka kuten myös lisä­tie­to Koro­na­vi­ruk­sen käyt­täy­ty­mi­ses­tä lisää jär­kiar­vioi­den mää­rää enti­ses­tään. Tun­te­ma­ton­ta on ollut paha ennus­taa, täl­löin on men­ty mie­luum­min “pahim­man ske­naa­rion kaut­ta”. Jos esim THL:n ensis­ke­naa­rio mil­joo­na Suo­ma­lais­ta sai­ras­taa Covid-19- tau­din Hei­nä­kuu­hun 2020 men­nes­sä on jon­kun mie­les­tä hie­no arvio, niin käsi pys­tyyn vaan. 

    - Bel­gias­sa on suu­rim­pia tau­ti­lu­ku­ja Euroop­pa­lai­sit­tain: Bel­gias­sa ei ole MPR-roko­tet­ta ollut käy­tös­sä tiet­tyi­nä vuo­si­na, jon­ka on todet­tu aiheut­ta­van ris­tik­käis­suo­jaa Covid-19:ää vas­taan. Samoin Ita­lias­sa anti­bioot­tien run­sas käyt­tö on lisän­nyt vaka­via sai­raa­la­bak­tee­rei­ta, eli sai­raa­laan hoi­toon otet­tu Covid-poti­las on sai­raa­las­ta saa­nut rie­sak­seen vie­lä anti­bioot­ti­re­sis­ten­tin bak­tee­ri­tu­leh­duk­sen. Myös­kin jo sai­ras­te­tut Koro­na­vi­ruk­sen suku­lai­set joi­ta kier­tää kausit­tain, saat­ta­vat antaa ris­tik­käis­tä suo­jaa Covi­dia vas­taan. Ja Ita­lian, Espan­jan ja New Yor­kin alueil­la on tun­net­tua väes­tön­ti­heys, sekä omi­nais­piir­re että useam­pi suku­pol­vi asut­taa samaa pien­tä kämp­pää. Sik­si myös Itä­kes­kus Suo­mes­sa on esiin­ty­nyt täs­sä valos­sa nihkeänä.

    - Kou­lu­jen avaa­mi­nen, äitien­päi­vä­lou­naat, Vapun “koti­bi­leet” ja yhteis­kun­nan hil­jal­li­nen avau­tu­mi­nen näkyi­si­vät jo tilas­tois­sa, sil­ti sai­raa­las­sa ja teho­hoi­dos­sa ole­vien luku­mää­rä jat­kaa tasais­ta las­ku­aan. Suo­men noin 3000 perus­kou­lus­ta yksit­täi­siä tapauk­sia todet­tiin muu­ta­mis­sa, niis­tä­kin val­tao­sa kou­lun avau­tu­mi­sen ensim­mäi­si­nä päi­vi­nä- ja itä­mi­sai­ka huo­mioi­den näis­tä tar­tun­nois­ta ei juu­ri mikään ollut kou­lus­ta kotoi­sin. Tämän vii­kon lop­pu­puo­lel­la näkyy puo­les­taan vii­me vii­kon tosi­tes­ti, kun Geor­ge Flo­y­din mie­le­no­soi­tus yli 3000 pai­kal­lao­li­jaa Senaa­tin­to­ril­la joko näkyy luvuis­sa tai sit­ten ei. Mikä­li ei näy, niin esim. urhei­lu­ta­pah­tu­mien ja kon­sert­tien jär­jes­tä­jät kär­si­vät suo­ra­nais­ta vää­ryyt­tä, kun hei­dän lii­ke­toi­min­tan­sa edel­leen kiel­le­tään. Esim. Lomau­tus­ten alet­tua esim. rau­ta ja puu­tar­ha­kau­pois­sa elet­tiin tur­va­vä­leis­tä välit­tä­mät­tä kuin pel­los­sa jo Huh­ti­kuul­la, eikä käy­rä kään­ty­nyt nousuun.

    Toden­nä­köi­sin ske­naa­rio on, että roko­tet­ta ei tähän­kään koro­na­vi­ruk­seen kos­kaan tule. Sen sijaan saam­me kier­tä­vän “Lukas­hen­ka ja Bolzo­na­ro”- luo­kan vie­raan vuo­sit­tain kier­tä­mään Suo­mea kuten myös koko maa­il­maa. Ver­rok­ki­vi­ruk­se­na “serk­kun­sa” 229E, HKU1, NL63 ja OC43, eli nor­maa­lit kausi­ko­ro­nat. Tätä puol­taa se tosia­sia, että vaik­ka lock­dow­ne­ja pure­taan, tau­ti laan­tuu kuin itsek­seen. 10–20 vuo­den jän­teel­lä saam­me sit­ten uuden SARS, MERS, COVID-19 luo­kan uuden viruk­sen, joka on taas ensi aal­lol­la tap­pa­vam­pi ja laan­tuu Lukas­hen­ka-luok­kaan. Espan­jan­tau­din kal­tai­seen hir­viö­vi­ruk­seen näen todel­la pie­nen sau­man, toki se on ole­mas­sa että ker­ran 100–200 vuo­teen sel­lai­nen jos­tain Kii­nan luo­las­ta pel­mah­taa. Ter­vey­den­huol­to tosin on tänä päi­vä­nä ihan eri luok­kaa kuin tuol­loin 1900-luvun alku­puo­lel­la, sen nyt tie­tää jokainen.

    Pahin kui­ten­kin mitä media ja ihmis­kun­ta voi itsel­leen teh­dä, on se että syk­syl­lä kaik­ki media­pals­ta­ti­la jäl­leen kes­kit­tyy yksit­täi­siin tar­tun­ta­ket­jui­hin ja niis­tä uuti­soi­mi­seen panii­kin­liet­son­nan mei­nin­gil­lä. Median lin­ja ei ole kos­kaan ollut rapor­toi­da esim kausi-influens­so­jen kuo­lin­mää­ris­tä saa­ti tau­ti­ta­pauk­sis­ta, niin mik­si ihmees­sä sii­hen mii­naan ajet­tai­siin täs­tä eteen­päin. Medial­la on oikeas­ti iso vas­tuu syk­syn kak­kos­kier­rok­ses­ta ja sen vai­ku­tuk­ses­ta reaalitalouteen.

    1. Koron Nääs: Medial­la on oikeas­ti iso vas­tuu syk­syn kak­kos­kier­rok­ses­ta ja sen vai­ku­tuk­ses­ta reaalitalouteen.

      Jos kukaan ei pel­kää virus­ta, niin sehän kyl­lä läh­tee leviä­mään tääl­lä juu­ri samal­la taval­la kuin aiem­min­kin. Yhdys­val­lois­sa­han on tar­tun­ta­lu­vut läh­te­neet mones­sa osa­val­tios­sa taas nousuun.

      Jos media (ja oppo­si­tio) oli­si otta­nut “ren­nos­ti” kuten Ruot­sis­sa, niin mik­si tääl­lä ei oli­si men­ty samaa Teg­nel­lin tie­tä, mis­tä se poliit­ti­nen pai­ne pysäyt­tää tau­ti oli­si syntynyt?

      1. Eikös se ole sel­vä, että kun kan­sa ottaa ren­nos­ti ja kon­tak­tien sekä eten­kin lähi­kon­tak­tien mää­rä lisään­tyy, on otol­li­sem­mat olo­suh­teet viruk­sen leviä­mi­sel­le. Uskon että virus­ta piti kuris­sa Suo­mes­sa lähin­nä nor­maa­lis­ti­kin vähäi­nen kon­tak­ti­mää­rä (Suo­men R=2.4? vs monen muun maan R=3) ja ihmis­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mi­nen pit­käl­ti omaeh­toi­ses­ti, etäy­työn avul­la jne. 2.4 puto­aa jo tasol­le 1.2, jos jokai­nen puo­lit­taa kon­tak­tin­sa, tuos­ta ei ole pit­kä mat­ka sii­hen että R<1.

        Kyl­lä mei­dän­kin media tois­ti mant­ra­na hal­li­tuk­sen sano­maa, kaik­ki alkaen (ase­te­tuil­la rajauk­sil­la vää­ris­te­tyis­tä tut­ki­muk­sis­ta ettei mas­kit vähen­nä tar­tun­to­ja). Suo­men­kin viran­omais­ten mant­ra oli aluk­si (Ruot­sis­ta opit­tua?) että ei sitä voi estää, antaa men­nä läpi vain hal­li­tus­ti. Kan­sa tai­si vain säi­käh­tää Ruot­sin mit­ta­rei­ta ja oli­kin varo­vai­sem­pi ja leviä­mi­nen vähe­ni rei­lus­ti arvioi­tua enem­män. Onnek­si Suo­mi tuli jälkijunassa.

        Olen täl­lä­kin pals­tal­la kir­joit­ta­nut jo maa­lis­kuus­sa, että rajoi­tuk­sin hom­ma kiin­ni ja sit­ten jäl­ji­tyk­sin hom­ma hal­tuun. Sil­loin muis­tan saa­nee­ni kom­ment­te­ja kuin­ka epä­rea­lis­tis­ta se on, aina jotain tulee se yksi sydän­ta­paus jos­ta mopo kar­kaa käsis­tä. Suo­mes­sa on nyt­kin näi­tä läh­tö­ruu­tu­ja ole­mas­sa eikä näy­tä käy­vän onnek­si noin.

  46. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Alkaa vah­vas­ti näyt­tää sil­tä, että Ruot­sis­sa on vei­kat­tu vää­rää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­tiin on pal­jon luul­tua tus­kal­li­sem­pi. Ruot­sin talous ei höl­läs­tä koro­na­po­li­tii­kas­ta huo­li­mat­ta ole sel­vin­nyt juu­ri sen parem­min, kos­ka muu maa­il­ma ei ole omak­su­nut Ruot­sin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikai­sin­taan vuon­na 2022.”

    Nyt alkaa olla ker­ty­nyt näyt­töä sii­tä, että Ruot­si on ehkä koro­na­toi­men­pi­teil­lään sel­viä­mäs­sä sit­ten­kin talou­den osal­ta parem­min kuin Suomi:
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007826513.html
    Ruot­sin talous vai­kut­taa ole­van jo elpy­mäs­sä niin, että esi­mer­kik­si teol­li­suus­tuo­tan­non volyy­mi-indek­si on palan­nut jo noin koro­naa edel­tä­vän tasol­le, kun taas Suo­men talous las­ket­te­lee alaspäin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.