Mitä ajattelen tänään koronasta

Tilanne on muut­tunut melkois­es­ti siitä, kun maalisku­us­sa aloin kir­joit­taa näitä koron­akir­joituk­sia. Tiedämme nyt paljon enem­män, mut­ta ymmär­rämme samal­la, että on todel­la paljon, mitä emme tiedä. Tule­vaisu­us on yhä todel­la epäselvä.

Kuusi viikkoa sit­ten kir­joitin, että en tiedä, kumpi on valin­nut viisaam­min, Suo­mi vai Ruot­si. Voi olla, että kun tilin­päätöstä tehdään kah­den vuo­den päästä, Suomes­sa ja Ruot­sis­sa on tau­ti­in lop­ul­ta kuol­lut suh­teessa yhtä paljon, mut­ta Ruotsin talous on parem­mas­sa kunnossa.

Alkaa vah­vasti näyt­tää siltä, että Ruot­sis­sa on veikat­tu väärää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­ti­in on paljon luul­tua tuskallisem­pi. Ruotsin talous ei höl­lästä koron­apoli­ti­ikas­ta huoli­mat­ta ole selvin­nyt juuri sen parem­min, kos­ka muu maail­ma ei ole omak­sunut Ruotsin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikaisin­taan vuon­na 2022.

Vaik­ka Suomes­sa ja Ruot­sis­sa lop­ul­ta sairas­tu­isi suh­teessa yhtä paljon, Ruot­sis­sa kuolee enem­män kahdes­ta syystä.

Ensik­sikin tau­tia on opit­tu nyt hoita­maan parem­min. Ruot­sis­sa on kuoltu taval­laan turhaan, kos­ka moni on ehtinyt kuol­la ennen kuin sairaut­ta on opit­tu hoitamaan.

Toisek­si Ruot­si on epäon­nis­tunut ikäih­mis­ten suo­jelus­sa. Sik­si siel­lä on niin paljon kuolonuhre­ja. Myös Suomes­sa puo­let kuolleista on van­hus­ten hoivakodeis­sa. Sen sijaan ikäryh­mässä 70–79 vuot­ta tar­tun­to­ja ja kuollei­ta on mui­hin mai­hin ver­rat­tuna vähän. Ohje riskiryh­mien eristäy­tymis­es­tä on toimin­ut hyvin.

Ruot­sis­sa on vähän yli viisik­er­tainen määrä tar­tun­to­ja Suomeen näh­den mut­ta läh­es 14-ker­tainen määrä kuolemia. Tar­tun­to­jen määrän tilas­toin­ti tosin on vähän mitä sattuu.

Olen edelleen inho­re­al­isti siinä, että en usko viruk­sen nujer­tamiseen ilman, että lau­maim­mu­ni­teet­ti han­ki­taan joko sairas­ta­mal­la tai rokot­ta­mal­la. Siinä olen joutunut tark­ista­maan kan­taani, että näyt­tää sit­tenkin real­is­tiselta elää nyky­istä eristäy­tynyt­tä elämää niin kauan, että rokote on saatavil­la. Se voi tosin kestää kauan.

Puhe tukah­dut­tamis­es­ta tun­tui ensin vier­aal­ta ter­miltä, kos­ka virus ei hen­gitä. Hyvä ver­taus se on sikäli, että huoneistopalon voi tukah­dut­taa sulke­mal­la ovet ja ikku­nat. Tuli ei sam­mu vaan jää kytemään. Kun oven avaa, palo alkaa roi­huta uudestaan.

Tukah­dut­ta­mi­nen toimii, mut­ta tulee erit­täin kalli­ik­si. Vai­h­toe­htoa ei kuitenkaan ole. Vaik­ka kaik­ki kiel­lot pois­tet­taisi­in, käyt­täy­tymi­nen ei palaisi ennalleen. Pelko näyt­tää ole­van tehokkaampi kuin hal­li­tusten määräämät rajoitukset.

Pidän toden­näköisenä, että tar­tun­to­jen määrä kään­tyy nousu­un nyt, kun monia määräyk­siä on höl­len­net­ty. Se ei ehkä johdu määräyk­sistä vaan erään­lais­es­ta vaara ohi ‑tun­teesta. Esimerkik­si kaupois­sa ei enää nou­date­ta sel­l­aisia tur­vaväle­jä kuin vielä pari viikkoa sit­ten. Vas­ta ensi viikol­la on edes teo­ri­as­sa nähtävis­sä höl­len­net­ty­jen määräys­ten vaiku­tus tar­tun­toi­hin. Mikä sitä ennen näkyy, johtuu pelon vähenemisestä.

Päivit­täiset tar­tun­tamäärät ovat olleet viime päiv­inä pienessä nousus­sa, vaik­ka höl­len­nyk­set astu­vat voimaan vas­ta tänään. Jos tar­tun­nat tapah­tu­isi­vat sat­un­nais­es­ti toi­sis­taan riip­pumat­ta, päivit­täis­ten tar­tun­to­jen määrät oli­si­vat Pois­son-jakau­tunei­ta. Tämän ole­tuk­sen val­os­sa käänne olisi jo tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä, mut­ta ole­tus on väärä. Tar­tun­nat tapah­tu­vat ryp­päinä, mikä tarkoit­taa, että päivit­täis­ten tar­tun­tamäärien var­i­anssi on huo­mat­tavasti suurem­pi. Kuten poikani huo­maut­ti, viikkover­tailua häir­it­see hela­torstai, jon­ka vuok­si edel­lisen viikon tar­tun­to­ja on jonkin ver­ran siir­tynyt kir­ja­tuik­si päät­tyneelle viikolle.

Viikon kulut­tua tiedämme enemmän.

Oliko mon­en maan lock down ‑poli­ti­ikas­ta mitään hyötyä?

Use­ampikin henkilö on postan­nut min­ulle tutkimuk­sen, jon­ka otsikos­sa san­o­taan raflaavasti, että lock down ‑poli­ti­ikas­ta ei ollut havait­tavaa hyö­tyä. Kuolleisu­us kään­tyi Ran­skas­sa, Ital­ias­sa, Espan­jas­sa ja Bri­tan­ni­as­sa lasku­un heti, kun rajoituk­set tuli­vat voimaan, eli siis kolme viikkoa liian aikaisin. Tar­tun­nas­ta nimit­täin menee keskimäärin kolme viikkoa kuolemaan.

Näyt­tää siltä, että pelkkä tietoisu­us vaaras­ta sai ihmiset varovaisek­si. Suomes­sa määräyk­set oli­vat paljon höllem­piä. Kaik­ki kau­pat sai­vat olla auki, tehtai­ta ja raken­nustyö­mai­ta ei sul­jet­tu eikä mitään ulkon­ali­ikku­miskiel­to­ja ollut. Silti epi­demia kuukahti meil­lä yhtä tehokkaasti kuin muualla.

Tekivätkö Italia, Espan­ja, Ran­s­ka ja Bri­tan­nia siis kalli­in ylireagoin­nin? Samal­la tämä tarkoit­taa, ettei elämä palaa nor­maa­lik­si, vaik­ka kaik­ki määräyk­set pois­tet­taisi­in, jos pelko ei poistu.

Ennustin myös, että nuoret kyl­lästyvät eristäy­tymiseen eri­tyis­es­ti, kos­ka sairaus ei ole heille kovinkaan vaar­alli­nen. Tätä käsi­tys­tä min­un ei ole tarvin­nut muuttaa.

Vielä yksi epä­var­muus. Influ­enssa ja muut tavanomaiset koron­aviruk­set riehu­vat talvisin ja sam­mu­vat kesähel­teil­lä. Nähtäväk­si jää tekeekö myös Sars-Cov­‑2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikuisen kesän Sin­ga­pores­sa ja Ecuadoris­sa, mut­ta pian nähdään.

Lau­maim­mu­ni­teetin tavoit­telu henkitoreissaan

Tiedot vas­ta-aine­tutkimuk­sista ker­to­vat, että COVID-19 on levin­nyt paljon luul­tua vähem­män. Toisin sanoan lieviä ja oireet­to­mia tapauk­sia on luul­tua vähem­män. Se tarkoit­taa toisaal­ta, että tavoitel­tu­un lau­maim­mu­ni­teet­ti­in on paljon pidem­pi mat­ka ja että tar­tun­nan saami­nen on paljon luul­tua vaar­al­lisem­paa. Peräti noin pros­ent­ti väestöstä kuolisi tau­ti­in ennen lau­maim­mu­ni­teet­tia. Se ei sinän­sä olisi kuollei­den määrinä tai ainakaan menetet­ty­inä elin­vu­osi­na enem­pää kuin paha influ­enssaepi­demia ennen rokot­tei­ta, mut­ta lääketi­eteen kehi­tyt­tyä vau­rais­sa län­si­mais­sa ei enää hyväksytä näin suur­ta kuolleisuutta.

Hongkongi­lainen tap­poi vuon­na 1968 maail­mas­sa 700 000 – 1 000 000 ihmistä ja nämä oli­vat paljon nuorem­pia kuin koro­nan tappamat.

Olen saanut paljon vieste­jä sekä kom­ment­teina tälle blogille että sähkö­posti­i­ni siitä, ettei tämä olisi täl­lä taputel­tu. Euroopan osalta täl­lä tiedol­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka tau­ti aio­taan pitää tukah­tuneena aina rokot­teen valmis­tu­miseen saak­ka, mut­ta muual­la maail­mas­sa, eri­tyis­es­ti Lati­nalaises­sa Amerikas­sa asial­la on merk­i­tys­tä, ja var­maan se kiin­nos­taa ruot­salaisi­akin. Esimerkik­si Brasil­ias­sa epi­demia on täy­dessä roi­hus­sa, eikä Rion favelois­sa ole mah­dol­lisu­ut­ta tar­tun­noil­ta suo­jau­tu­miseen. Siel­lä se näyt­tää menevän läpi koko yhteiskunnan.

Esitän seu­raavas­sa min­ulle tul­lut­ta pos­tia, jois­sa kyseenalais­te­taan pes­simis­mi lau­ma­suo­jan suh­teen. En ota kan­taa itse asi­aan, kos­ka se ylit­tää osaamiseni, mut­ta väl­itän tiedot.
Lau­maim­mu­ni­teetin tavoit­telemisen real­is­tisu­u­den puoles­ta on väitet­ty muun muas­sa, että

1. Aiem­pi immu­ni­teet­ti. Voi olla, että osal­la väestöä on jo immu­ni­teet­ti taudille aiem­pi­en koron­avirusepi­demioiden muo­dos­sa. Tavalli­nen nuhaku­ume voi suo­ja­ta sen mukaan SARS-Cov­‑2 ‑viruk­selta kokon­aan tai ainakin saa­da aikaan sen, että tau­ti ilme­nee hyvin lievänä. Tämä tarkoit­taa, että immu­ni­teet­tia on paljon mitat­tua enem­män tai että lau­maim­mu­ni­teet­ti­in vaa­dit­ta­va tar­tun­to­jen määrä on paljon alem­pi, miten päin asian nyt vain halu­aa sanoa. Tähän liit­tyvät seu­raavas­sa kohdas­sa maini­tut solu­vas­teet. Se voisi selit­tää myös sen, mik­si nuoret ihmiset sairas­tu­vat tau­ti­in vähem­män, vaik­ka heil­lä luulisi ole­van enem­män kon­tak­te­ja. Se voi selit­tää myös nim­imerk­ki Spot­tun kom­men­tis­sa olleen oudon havain­non, jon­ka mukaan Espan­jan ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan sairas­tu­mi­nen näyt­tää tör­män­neen kat­toon toukoku­un alus­sa, vaik­ka sairas­tunei­ta oli vas­ta 21 %.

2. Väärät negati­iviset. Ihmisel­lä on kak­si immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmää, robustimpi T‑soluvaste ja vas­ta-ainei­ta tuot­ta­va B‑soluvaste. Vas­ta-ainei­ta ei tarvitse olla immu­ni­teetin syn­tymisek­si niin paljon, että mikään lab­o­ra­to­ri­otesti ne havait­sisi, kos­ka jär­jestelmäl­lä on muisti, joka käyn­nistää vas­ta-aine­tuotan­non nopeasti, jos aihet­ta ilme­nee. Tästä olen tosin saanut ris­tiri­itaista tietoa. Olen saanut myös ris­tiri­itaisia vas­tauk­sia kysymyk­seen, näkyykö sairaus lainkaan vas­ta-ainetestis­sä, jos T‑soluvaste on nujer­tanut sen alku­un­sa. Nämä molem­mat tapauk­set, T‑soluvaste ja hyvin pieni vas­ta-ainepi­toisu­us, voivat aiheut­taa merkit­tävän määrän vääriä negati­ivisia tulok­sia vas­ta-ainetesteis­sä tai sit­ten eivät. Min­ua viisaam­mat osaa­vat vas­ta­ta tähän paremmin.

Min­ul­la on ollut tilaisu­us kysyä tätä asi­aa varsin huo­mat­tavil­ta asiantun­ti­joil­ta. Tulk­it­sen vas­tauk­sia niin, ettei kukaan osaa sanoa asi­as­ta mitään var­maa. Tämä on niin toisen­lainen virus, sanotaan.

3. Verkos­ton avain­henkilöt. Tavanomainen kiin­teään tar­tut­tavu­us­luku­un perus­tu­va matemaat­ti­nen malli on tämän vas­taväit­teen mukaan liian yksinker­tainen. Ihmiset muo­dosta­vat eri­laisia verkos­to­ja, jos­sa on keskushenkilöitä. Keskushenkilöt ovat paljon kon­tak­teis­sa verkos­ton sisäl­lä ja sen ulkop­uolel­la. Useim­mat saa­vat tar­tun­tansa heiltä ja he taas ovat run­saiden kon­tak­tien­sa vuok­si herkkiä saa­maan tar­tun­nan itse. Niin­pä keskushenkilöt ovat pian kaik­ki sairas­tuneet ja siihen lev­iämi­nen lop­puu. Näin muodoin lau­maim­mu­ni­teet­ti­in riit­tää paljon vähem­män tar­tun­to­ja kuin julk­isu­udessa usein esitet­ty 60 %. Tämä on min­ulle vähän tun­tem­aton­ta matem­ati­ikkaa, vaik­ka hah­motan idean. Intu­itioni sanoo, ettei tuo lau­ma­suo­jara­jaa paljon alem­mas laske, mut­ta intu­itiotani ei ole tässä ehkä koulutet­tu tarpeek­si. Pitäisi simuloida.

Asi­as­sa näyt­tää ole­van paljon epä­var­muuk­sia. Kun teo­ria ei anna var­mo­ja vas­tauk­sia, tilas­toti­eteil­i­jä kat­soo tilas­to­ja. Jos katon läh­estymi­nen todel­la vaikut­taa epi­demi­an kulku­un, sen pitäisi vaikut­taa niin, että epi­demia on maid­en sisäl­lä hidas­tunut eniten siel­lä, mis­sä tar­tun­to­ja on suh­teessa eniten. Kat­soin tilas­tois­tani kolmea tapaus­ta: Tukholma/muu Ruot­si, Lobardia/muu Italia ja New York/muu USA. Valitet­tavasti min­ul­la ei ole aikasar­jo­ja Helsingistä. Pitäisi var­maan ruina­ta niitä THL:stä.

Kat­soin, miten tar­tun­to­jen ja kuolemien määrä on kehit­tynyt viimeisen kah­den viikon aikana. Oikeas­t­aan pitäisi tutkia vain tar­tun­to­ja, mut­ta kos­ka tar­tun­tati­las­to­ja domi­noi tes­tauskäytän­tö­jen muu­tok­set enem­män kun tar­tun­to­jen muu­tok­set, tutkin myös kuolleisu­ut­ta, vaik­ka se tieto siis on taval­laan kolme viikkoa van­haa. Kuolleisu­us ei oikeas­t­aan ker­ro tar­tun­to­jen määristä vaan siitä, paljonko van­husväestöä on saanut tar­tun­nan. Se on aivan eri asia, mikä näkyy erossa Suomen ja Ruotsin kuolleisuudessa..

Mit­ta­ri­na on kuolemien ja tar­tun­to­jen kokon­ais­määrän pros­en­tu­aa­li­nen kasvu viimeisen kah­den viikon aikana. Joku voi protestoi­da pros­en­tu­aalisen kasvun käyt­töä sen sijaan, että olisi suh­teut­tanut uudet tar­tun­nat ja kuolemat asukasluku­un, mut­ta näin se menee. Jos epi­demia ete­nee häir­iöt­tä, jokainen tar­tun­ta syn­nyt­tää tietyn määrän uusia tar­tun­to­ja ja syn­tyy ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu. Häir­iötä voi aiheut­taa, että kat­to tulee vas­taan, kun tar­tutet­ta­vat lop­pu­vat kesken.

(Olisi tietysti pitänyt yrit­tää esti­moi­da R0-luvun kehi­tys­tä, mut­ta siihen min­ul­la ei ole riit­tävää dataa. Jos epi­demia on eden­nyt häir­iöt­tä kau­ni­ina ekspo­nen­ti­aalise­na kasvu­na, tässä ei olisi mitään eroa. Myös ekspo­nent­ti­funk­tion derivaat­ta on ekspo­nent­ti­funk­tio.) Oheuises­sa taulukos­sa on kumu­lati­ivisen määrän kasvu pros­ent­teina kahdessa viikos­sa. Tein laskel­man viime torstaina.

Kuolemat Tar­tun­nat
Tukhol­ma 13,32 14,37
muu Ruot­si 20,88 30,99
New York 8,12 6,57
muu USA 19,01 26,04
Lom­bar­dia 4,43 5,21
muu Italia 6,82 3,07

Tämä meni viidessä tapauk­ses­sa kuud­es­ta oikein päin ja vieläpä aika selvästi. Tukhol­mas­sa ja New Yorkissa (osaval­tio) sekä kuolemien määrä että tar­tun­to­jen määrä oli kas­vanut selvästi  muu­ta maa­ta hitaam­min  Lom­bar­dias­sa tar­tun­to­jen määrä on kas­vanut enem­män kuin muual­la Ital­ias­sa. Nämä Lom­bar­dian van­hat tar­tun­tamäärät voivat olla kuitenkin aivan poskel­laan. Testeistä oli aikanaan kol­mannes posi­ti­ivisia eli teste­jä tehti­in todel­la vähän.

Eikö tämä siis osoi­ta, että lau­ma­suo­jaa läh­estytään? Ei todel­lakaan. Se voi yhtä hyvin osoit­taa, että siel­lä, mis­sä tau­tia on paljon liik­keel­lä, ihmiset ovat käyt­täy­tymisessään varovaisem­pia. Tämä ei siis osoi­ta mitään, mut­ta tätä kehi­tys­tä kan­nat­taa seu­ra­ta. Lisäk­si määräyk­set New Yorkissa ovat aivan eri­laisia kuin vaikka­pa Utahissa.

Saamme valitet­tavasti kohta­laisen pian tieto­ja lau­ma­suo­jas­ta. Lati­nalaises­sa Amerikas­sa epi­demia roi­huaa täysil­lä, eivätkä nuo yhteiskun­nat pysty sitä pysäyttämään.

Hin­taa pitäisi alentaa

Yhteiskun­nan osit­taista sulkua jatke­taan siis kunnes rokote saadaan. Se voi kestää todel­la kauan, vaik­ka eri­laiset myyn­timiehet lupaa­vatkin nopei­ta tuloksia.

Yhteiskun­taa pitäisi osa­ta ava­ta niin, että hyödyt­tömät rajoituk­set pois­tet­taisi­in. Pitäisi keskit­tyä kus­tan­nuste­hokkaisi­in rajoituk­si­in ja pois­taa kus­tan­nuste­hot­tomat, kun­han kus­tan­nuste­hokku­udessa ote­taan huomioon myös kaikki­nainen hait­ta ja har­mi, ei vain rahaa.

Tästä kus­tanuste­hokkud­es­ta teen ehkä jos­sain vai­heessa oman postauk­sen. Siitä tiede­tään aika vähän, mut­ta jotain kuitenkin. Lai­tan tähän vain yhden asian, joka min­ua ihme­tyt­tää suuresti. Se kos­kee jumalanpalveluksia.

Tiedämme, että eri puo­lil­la maail­maa epi­demia on levin­nyt voimakkaasti uskon­nol­li­sis­sa tilaisuuk­sis­sa. On paljon näyt­töä siitä, että huu­t­a­mi­nen, hur­raami­nen ja laulami­nen levit­tää tau­tia. Tähän on ilmi­selvät syyt, joi­ta täl­lä blogilla on aiem­min käsitelty.

Jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vir­siä. Osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat suuresti riskiryh­mi­in, joten tämän riskin merk­i­tys ei ole vähäinen.

Helsin­gin San­omista luin, että Sak­sas­sa jumalan­palveluk­sis­sa ei saa korona-aikana veisa­ta virsiä.

 

= = = =

Vähän näi­den kir­joi­tusten luon­teesta. Laadin ensim­mäiset kir­joituk­seni, kos­ka julk­isu­udessa ole­va keskustelu sisäl­si mielestäni selviä aja­tusvirheitä. Toimit­ta­jak­oulus­sa ei ilmeis­es­ti opete­ta ekspo­nen­ti­aalisen kasvun ominaisuuksia.

Sen jäl­keen ole saanut todel­la paljon korkeata­soisia vieste­jä, jois­sa on vinkat­tu maail­mal­la julka­is­tu­i­hin tutkimuk­si­in. Osa niistä on tul­lut kom­ment­teina blogille, mut­ta huo­mat­ta­va määrä sähkö­pos­tivi­esteinä. Olen näh­nyt hyväk­si levit­tää niiden välit­tämiä tieto­ja. Nimi­in en vetoa, kos­ka en ole pyytänyt siihen lupaa.

On myös san­ot­ta­va, että kaikessa karmeudessaan tämä epi­demia on entisen tilas­toti­eteil­i­jän silmis­sä kiehto­va ongelma.

On myös san­ot­ta­va, että suuri luk­i­jamäärä – näitä postauk­sia on luet­tu yhteen­sä yli puoli miljoon­aa ker­taa – on rohkaissut kirjoittamaan.

Moni on irvinyt, että olen muut­tanut kan­taani mon­ta ker­taa. Aion tehdä näin jatkos­sakin aina, kun uudet tiedot anta­vat siihen aihet­ta. Enem­män kuin julis­taa varminta totu­ut­ta – siihen viral­liset tahot ovat parhai­ta – halu­an käsitel­lä pan­demi­aan liit­tyviä epä­var­muuk­sia. Niin teen tässäkin postauksessa.

Moni on myös pahoit­tanut mie­len­sä näistä kir­joituk­sista. Tähän min­ul­la ei ole kuin yksi neu­vo: ei kan­na­ta lukea, jos se tuot­taa pahan mielen. .

121 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen tänään koronasta”

  1. Jutun alkupuolel­la vielä huomioit lääke­hoidon vaiku­tuk­sen mut­ta sit­ten se uno­h­tui. On myös outoa kut­sua “myyn­timiehik­si” niitä asiantun­ti­joi­ta, jot­ka rokot­teen taval­lista nopeam­paa kehitys‑, tes­taus- ja jakelupros­es­sia mahdollisena.

  2. Korona on arvatenkin yksi lois­ta­va esimerk­ki siitä, että kiveen hakat­tua totu­ut­ta ei ole eikä tule. Perustel­lusti ja ana­lyyt­tis­es­ti muo­dos­tunei­ta kan­to­ja ja mielip­iteitä joutuu muut­ta­maan, on se sit­ten joidenkin mielestä irvailun paik­ka tai ei.

    Päätök­siä ja arvioi­ta tehdään aina tietyssä ajas­sa ja paineessa. Toiv­ot­tavasti kuitenkin mah­dol­lisim­man paljon tietoon perustuen, vaik­ka asiantun­ti­ja oli­si­vat erimielisiäkin. 

    Pir­ullisia ongelmia on muitakin, myös hitaasti kehit­tyviä. Sik­si täl­lainen nopeasti vyöryvä ja nopeaa reagoin­tia vaa­ti­va globaali pan­demia on oppimisen paik­ka kaikil­la tasoil­la, globaal­ista tasos­ta myös yksilötasoon. 

    Samal­la toivoisin, että se lisäisi kykyä kuul­la hil­jaisia sig­naale­ja ja siir­tymistä proak­ti­ivi­su­u­teen ja ekol­o­giseen kestävyyteen.

    1. Oletko muut­tanut kan­taasi myös maakun­ta­sulku­jen merk­i­tyk­ses­tä? Kir­joitit mm. 15.4.2020 että “varsi­naiset epi­demi­ol­o­giset perus­teet kart­taan kat­so­ma­l­la näyt­täi­sivät ole­van eristää Pohjois- ja Etelä-Kar­jala muus­ta maas­ta. Ase­ta tar­tun­to­jen määrä/asukas log­a­r­it­mi­asteikolle niin ymmär­rät mik­si.” Tau­ti ei kuitenkaan ainakaan tähän men­nessä vaiku­ta juuri levin­neen kum­mas­sakaan, vaik­ka niitä ei ole eris­tet­ty muus­ta maasta.

      Yksi yllät­tävin asia koro­nan kehi­tyk­sessä asiantun­ti­ja-arvioi­hin näh­den Suomes­sa on ehkä ollut juuri se, että Uuden­maan sulun jäl­keen tau­ti on levin­nyt eri­tyis­es­ti — Uudel­la­maal­la, ja että sulku­jen alul­la ei tun­nu olleen vaiku­tus­ta taudin lev­iämis­vauhti­in muus­sa maas­sa, eikä sulun lop­ul­lakaan. Jois­tain maakun­nista taudin kehi­tys näyt­tää siltä, että tau­ti on tul­lut ja jok­seenkin kadon­nut ilman että taudin lev­iämisen kehi­tyk­seen tun­tu­isi olleen mitään vaiku­tus­ta Uuden­maan sulun alul­la tai sen lopulla.

      Mediois­sa ei ole käsitel­ty Uuden­maan sulun merk­i­tys­tä jälkikä­teen nyt oikein ollenkaan. Kun tehti­in noin val­ta­va yhteiskun­nalli­nen koe, jon­ka toteut­tamiseen val­jastet­ti­in 10 % Suomen poli­i­seis­takin, joil­ta jäi muut tehtävät sit­ten hoita­mat­ta, luulisi edes joidenkin toimit­ta­jien esit­tävän ääneen kri­it­tisen kysymyk­sen, että toimiko sulku lop­ul­ta ollenkaan niin kuin oli suun­nitel­tu, vai oliko se vain hyödytön ja kallis kokeilu ilman vaikut­tavu­ut­ta taudin kehitykseen.

  3. Osoit­taa suu­ru­ut­ta että uskaltaa tark­istaa näke­myk­siään koke­muk­sen karttues­sa. Prog­noosit ovat hyödyl­lisiä, vaik­ka ne eivät aina osu kohdalleen — saadaan­han joitakin mah­dol­lisuuk­sia elim­ino­tua. Uskon, että tämäkin kamp­pailu voite­taan, ja elämä jatkuu hie­man eri­laise­na kuin ennen. Kunnes sit­ten tulee taas se seu­raa­va epi­demia uusine arvoituk­sel­li­sine piirtei­neen. Sik­si ei saa kään­tää kat­set­ta pois ns. isos­ta kuvas­ta, että me, ihmiskun­ta, olemme itse aiheut­ta­neet tämänkin kri­isin. Joka puolestaan on osa paljon suurem­paa kri­isiä, kiihtyvää luon­non tuhoa ja ilmas­ton­muu­tos­ta. Mut­ta sen­hän sinä tiedätkin parem­min kuin useim­mat meistä. Paljon enem­män kuin koron­aepi­demia min­ua kauhis­tut­taa hil­jainen kevät ilman pölyt­täjähyön­teisiä. Siinä ollaan katas­trofin edessä. Jat­ka hyvää työtä, Ode.

  4. Covid-19 voi “ikuisen kesän” paikois­sa ollakkin pahempi kuin muual­la, kos­ka nuhaku­umeviruk­set ovat kausilu­on­teisia. Ja jos ne luo­vat immu­ni­teet­tia Covid-19:n vas­taan, on kylmem­mis­sä mais­sa mata­lampi laumasuojavaatimus.

    1. Iiro:
      Covid-19 voi ”ikuisen kesän” paikois­sa ollakkin pahempi kuin muual­la, kos­ka nuhaku­umeviruk­set ovat kausilu­on­teisia. Ja jos ne luo­vat immu­ni­teet­tia Covid-19:n vas­taan, on kylmem­mis­sä mais­sa mata­lampi laumasuojavaatimus.

      Ikuisen kesän paikois­sa on ‑ainakin kehit­tyneis­sä mais­sa- läh­es joka taloudessa koneelli­nen ilman­vai­h­to ja jäähdy­tys. Täl­lä voi olla merk­i­tys­tä etenkin, jos virus muuten kuolee uv-säteilyyn tai läm­pöön. Noi­ta ilmas­ton­ti­tun­nelei­ta kun ei kovin usein eikä hyvin puhdis­te­ta. Ohjeen mukaan suo­datin pitäisi vai­h­taa 3 kk välein ja tun­neli puhdis­taa ker­ran vuodessa.

  5. Olen ihme­tel­lyt miten ajatel­laan saa­da tau­ti tukah­dutet­tua paikallis­es­ti (esim. Suomes­sa) samal­la kun jos­sain muual­la sen annetaan roi­huta. Jos tau­ti jää kiertämään vaikka­pa lati­nalaiseen Amerikkaan kausi-influ­enssan tapaan samal­la kun se suomes­sa kitketään kokon­aan pois, eikö lev­iämi­nen jatku tääl­läkin heti kun lati­nalais­es­ta Amerikas­ta alkaa taas liikkua väkeä tänne? Tulee vähän sama tilanne kun aikoinaan Kolum­buk­seen aikaan euroop­palais­ten matkates­sa Etelä-Amerikkaan ja hei­dän tuomien tau­tien tap­paes­sa hyvän osan Etelä-Amerikan väestöstä, mut­ta vain toisin päin.

    1. Anonyy­mi:
      Olen ihme­tel­lyt miten ajatel­laan saa­da tau­ti tukah­dutet­tua paikallis­es­ti (esim. Suomes­sa) samal­la kun jos­sain muual­la sen annetaan roi­huta. Jos tau­ti jää kiertämään vaikka­pa lati­nalaiseen Amerikkaan kausi-influ­enssan tapaan samal­la kun se suomes­sa kitketään kokon­aan pois, eikö lev­iämi­nen jatku tääl­läkin heti kun lati­nalais­es­ta Amerikas­ta alkaa taas liikkua väkeä tänne? Tulee vähän sama tilanne kun aikoinaan Kolum­buk­seen aikaan euroop­palais­ten matkates­sa Etelä-Amerikkaan ja hei­dän tuomien tau­tien tap­paes­sa hyvän osan Etelä-Amerikan väestöstä, mut­ta vain toisin päin. 

      Jos kol­man­nes­sa maail­mas­sa Koron­a­pan­demia jää roi­hua­maan, teol­lisu­us­maat ja ne maat, joil­la on teknolo­gia valvoa kansalais­ten­sa liikku­mista tehokkaasti luul­tavasti rajoit­ta­vat huo­mat­tavasti liikku­mista näi­hin mai­hin siihen asti kunnes rokote tms. ratkaisu sairauteen on saatu. Nythän ollaan syn­nyt­tämässä kuplia, jois­sa liikku­mi­nen on vapaa­ta, ja toden­näkois­es­ti nämä kuplat yhtyvät ja kas­va­vat sitä mukaan kun sairaus on saatu tukah­dutet­tua eri mais­sa. Toisaal­ta kuplista voi myös tipah­taa pois, jos sairaus alkaa levitä.

      En itsekään ollut alun perin aivan var­ma, onko suo­ma­lainen vai ruot­salainen ratkaisu lop­ul­ta oikea. Nyt näyt­tää että Suomen omak­suma varovaisu­u­pe­ri­aate on osoit­tau­tunut oikeak­si ja Ruotsin ratkaisu voi hyvinkin osoit­tau­tua myös kalli­im­mak­si, kos­ka viruk­sen tukah­dut­ta­neet tai läh­es tukah­dut­ta­neet maat pää­sevät vapaut­ta­maan toim­intaansa. Ruot­sis­sa joudu­taan kitkut­tele­maan epi­demi­an räjähdyk­sen pelos­sa edelleen jatka­maan niitä lieviäkin rajoituk­sia, samaan aikaan kun naa­puri­mais­sa elämä pikkuhil­jaa nor­mal­isoituu. Voi olla että Ruot­sikin joutuu val­it­se­maan lop­ul­ta tukah­dut­tamisen tien ja tuhan­net kuolleet ovat kuolleet “turhaan”. Paine lisätä rajoituk­sia tun­tuu Ruot­sis­sa kas­va­van viikko viikol­ta ja kri­ti­ikit­tä hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan hyväksymä medi­akin on alka­nut kri­ti­soi­da päät­täjiä. Ruotsin taloudelle ja maan ilmapi­ir­ille voi olla masen­tavaa joutua siir­tyä kovem­pi­en rajoi­tusten lin­jaan samaan aikaan kun naa­puri­maid­en kansalaiset naut­ti­vat kesälomis­taan ilman vas­taavia rajoituksia.

      En suo­raan sanoen ymmär­rä Het­emäen ja kansan ajatuk­sia siitä, että toinen aal­to on vält­tämät­tä tulos­sa. Pan­demi­an lev­iämisen mekanis­me­ja tun­netaan huo­mat­tavasti parem­min kuin maalisku­us­sa, ja sairaustapauk­sia on huo­mat­tavasti vähem­män, joten kus­tan­nuste­hokkail­la keinoil­la pystytään rajoit­ta­maan sairau­den lev­iämistä ilman tarvet­ta täy­del­lisi­in rajoituk­si­in. Näi­den vaiku­tus­ta R0-lukui­hin ei voi­da tietää, kos­ka sel­l­aista dataa ei vielä ole ole­mas­sa. Pidän hyvinkin mah­dol­lise­na, että R0-luku pystytään paina­maan alle yhden ilman laa­jamit­taisia rajoituk­si­akin niin kauan kuin taudin lev­iämis­po­lut pystytään löytämään. Jo nyt tiede­tään että tau­ti lev­iää kovin huonos­ti nor­maalin suo­ma­laisen sosi­aalisen kanssakäymisen puitteissa.

      1. Sigi: Paine lisätä rajoituk­sia tun­tuu Ruot­sis­sa kas­va­van viikko viikol­ta ja kri­ti­ikit­tä hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan hyväksymä medi­akin on alka­nut kri­ti­soi­da päät­täjiä. Ruotsin taloudelle ja maan ilmapi­ir­ille voi olla masen­tavaa joutua siir­tyä kovem­pi­en rajoi­tusten lin­jaan samaan aikaan kun naa­puri­maid­en kansalaiset naut­ti­vat kesälomis­taan ilman vas­taavia rajoituksia.

        No, nyt on Ruot­sis­sa päätet­ty pois­taa koti­maan matkus­tus­su­osi­tuk­set 13.6. alka­en eli empi­iris­es­ti ei näytä siltä että siel­lä oltaisi­in siir­tymässä kovem­pi­en rajoi­tusten lin­jaan. Luul­tavasti tämä on joku poli­it­ti­nen kom­pro­mis­si kos­ka vielä kuudessa läänis­sä 21:stä oli havait­tu merkit­tävää päivit­täis­ten tar­tun­to­jen lisään­tymistä. Seit­semässä läänis­sä päivit­täis­ten tar­tun­to­jen määrä las­kee merkit­tävästi ja kahdek­sas­sa pysyy suun­nileen samana (-5%..+5%).

        Uusien tar­tun­to­jen pain­opis­teen siir­tymiseen Tukhol­mas­ta ja sen ympäristöstä Göte­borgi­in ja sen ympäristöön meni vajaa kolme kuukaut­ta, eli kovin nopeasti ei tau­ti etene Ruotsinkaan rajoitustasolla.

        Nyt kun Suomes­sa ja Ruot­sis­sa on käytän­nössä saman­lainen rajoi­tus­ta­so, herää kysymys mik­si epi­demia ei syksyl­lä etenisi Suomeen kuten se on nyt levin­nyt vähitellen läpi Ruotsin. Rajat kiin­ni? Suo­ma­laisit­tain ennenku­u­lumat­toman tehokkaasti toimi­va jäljitysverkosto?

    2. Ain­oas­taan niistä maista tulee päästää tänne ihmisiä, jois­sa koronati­lanne on kun­nos­sa. Aina voi tul­la yksit­täisiä taudinkan­ta­jia, mut­ta sit­ten jatke­taan sen tes­taa-jäljitä-eristä ‑strate­gian käyt­tämistä. Tarvit­taes­sa voidaan ottaa käyt­töön myös paikallisia rajoituk­sia. Tuskin tämä niin vaikeaa on, että tau­ti kan­nat­taisi mielum­min päästää kulke­maan väestön läpi.

  6. Thomas Meu­nierin esi­julka­is­us­sa “Full lock­down poli­cies in West­ern Europe coun­tries have no evi­dent impacts on the COVID-19 epi­dem­ic” on ainakin yksi merkit­tävä metodologi­nen virhe: Meu­nier käyt­tää piste-esti­maat­tia kuole­maan kulu­vas­ta ajas­ta. Todel­lisu­udessa kuole­maan kulu­va aika on melko lev­eästi gam­ma­jakau­tunut sat­un­nais­muut­tu­ja: https://www.pandemia.fi/kuolleisuus2/assets/images/gamma.png

    Kuole­maan kulu­van ajan oletet­tu nollavar­i­anssi johtaa siihen, että Meu­nier ennakoi kuole­man­ta­pausten määrän laske­van vas­ta 14–20 päivää sen jäl­keen, kuin muu­tos todel­lisu­udessa alkoi näkyä. Sivul­la 10 esite­tyt kuvaa­jat (päivit­täis­ten kuole­man­ta­pausten muu­tosvauhti (γ(t)) ovat täysin johdon­mukaisia sel­l­aisen ske­naar­i­on kanssa, jos­sa tar­tun­nat ja kuolemat läh­tivät heti lasku­un lock­down­in alet­tua — kauan ennen oranssil­la var­jostet­tua ajan­jak­soa, jolle artikke­lin kir­joit­ta­ja olet­taa muu­tok­sen sijoittuvan.

  7. Tämä on nyt vähän seman­ti­ikkaa mut­ta kyl­lä minus­ta R0 ja sitä kaut­ta lau­ma­suo­jan edel­lyt­tämä tar­tun­noille immuu­nien osu­us putoaa kun ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen muut­tuu varovaisem­mak­si ja/tai ratio­naalisem­mak­si, eli ei oikein voi­da sanoa:

    Eikö tämä siis osoi­ta, että lau­ma­suo­jaa läh­estytään? Ei todel­lakaan. Se voi yhtä hyvin osoit­taa, että siel­lä, mis­sä tau­tia on paljon liik­keel­lä, ihmiset ovat käyt­täy­tymisessään varovaisempia.

    vaan pikem­minkin että lau­ma­suo­jaa ehkä läh­estytään kos­ka ihmiset ovat käyt­täy­tymisessään varovaisem­pia, ja lau­ma­suo­jan edel­lyt­tämä immuu­nien osu­us pienenee.

    Perusu­u­si­u­tu­mis­lukua R0 arvioitaes­sa pitää ottaa huomioon sen­hetki­nen tilanne- ja maail­manku­va. Jonkin rut­toepi­demi­an R0 aikana jol­loin mikro­bit oli­vat käsit­teenäkin tun­tem­at­to­mia ja epi­demi­aa tor­jut­ti­in esimerkik­si kisso­ja tap­pa­mal­la on jotain aivan muu­ta kuin rut­toepi­demi­an R0 nykypäivänä, oli rajoituk­sia tai ei.

  8. Alkaa vah­vasti näyt­tää siltä, että Ruot­sis­sa on veikat­tu väärää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­ti­in oan paljon luul­tua tuskallisem­pi. Ruotsin talous ei höl­lästä koron­apoli­ti­ikas­ta huoli­mat­ta ole selvin­nyt juuri sen parem­min, kos­ka muu maail­ma ei ole omak­sunut Ruotsin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikaisin­taan vuon­na 2022.

    EU:n toukoku­un alun esti­maat­ti Suomen talouden vuo­den 2020 supis­tu­miselle on 6,3 % ja Ruotsin 6,1 %. Min­un on vaikea uskoa, että ero koti­markki­noiden (kohtu­ullisen) vapau­den tai (kohtu­ullisen) sulkemisen välil­lä voisi tuot­taa noin mar­gin­aalisen efek­tin. Pikem­minkin taitaa olla, että pan­demi­as­sa talout­ta supis­ta­vat käyt­täy­tymis­muu­tok­set tapah­tu­vat val­i­tus­ta mallista riip­pumat­ta. Ja merkit­tävät erot sairas­tunei­den ja kuollei­den lukumääris­sä tule­vat toimien ajoituk­ses­ta sekä siitä kuin­ka hyvin välin­pitämät­tömiä toim­i­joi­ta (jot­ka ovat toden­näköis­es­ti pahimpia levit­täjiä) kontrolloidaan.

    PS: Minus­ta on todel­la hienoa, että pidät yllä täm­möistä keskustelufoorumia.

  9. Ruotsin ja Suomen strate­gioiden ver­tailus­ta: jos ote­taan mit­tarik­si menete­tyt laadukkaat elin­vuodet, ja onnis­tu­misen kri­teerik­si niiden min­i­moin­ti, tarkoit­taa rel­e­vant­ti strate­gioiden ver­tailu tässä het­kessä mittarei­den odotusar­vo­jen ver­tailua. Odotusar­vo­jen kannal­ta täysin keskeistä on mah­dol­lisen toisen aal­lon toden­näköisyys. Tämä kas­vaa lop­pukesästä kun ihmiset palaa­vat sisätiloihin.

    Ruotsin strate­gia on kon­ser­vati­ivi­nen: yhteiskun­ta voidaan jatkos­sa pitää auki siinäkin tapauk­ses­sa että toinen aal­to a) tulee, b) on pahempi kuin ensim­mäi­nen ja c) iso osa muus­ta maail­mas­ta on tuol­loin jo palan­nut nor­maali­in päiväjärjestyk­seen eli vien­ti vetää. Jos toista aal­toa ei tule ennen rokotet­ta, uhrauk­set ovat olleet turhia, mut­ta ver­rokkei­hin (Euroop­pa) näh­den jok­seenkin keskimääräisiä, ja siedet­täviä. Val­tionepi­demi­olo­gi irti­sanoutuu vapaae­htois­es­ti, Katu on saanut uhrin­sa ja elämä jatkuu.

    Suomen strate­gia on oppor­tunis­tisem­pi: jos toista aal­toa ei tule, on selvit­ty Ruot­sia merkit­tävästi vähem­mil­lä menete­ty­il­lä laadukkail­la elin­vu­osil­la. Toisaal­ta, worst-case ‑ske­naario on pahempi: mah­dol­lisen toisen aal­lon iskiessä vähäi­nen immu­ni­teet­ti, joka vaar­al­lisem­mak­si muta­toituneen viruk­sen tapauk­ses­sa johtaisi isom­pi­in välit­tömi­in (kuolonuhrit) ja välili­isi­in (lock­down) tap­pi­o­hin. Poli­it­tisia tap­pi­oi­ta ei kär­sitä kos­ka myös oppo­si­tio muiden mukana osal­lis­tui maaliskuiseen perus­tus­lain ylikävelytalkoisiin.

    Se että pidän Ruotsin strate­giaa vielä tässäkin vai­heessa onnis­tuneem­pana, johtuu luul­tavasti ylim­i­toite­tus­ta riski­aver­sios­ta, joka muuten Kah­ne­man­nin (Ajat­telu nopeasti ja hitaasti) on hyvin tavanomaista. Maalisku­us­sa Ruotsin lin­japäätös oli mielestäni ilmeinen. Jos olete­taan että tau­ti kul­kee joka tapauk­ses­sa läpi koko väestön, kunnes 60–70% on sairas­tunut, on toden­näköistä että tämä tapah­tuu use­am­mas­sa aal­los­sa jos tar­tun­to­ja rajoite­taan liikaa. Toisen aal­lon vaiku­tusten min­i­moin­ti on loogi­nen ja hyvin perustel­tu tavoite.

    Suomen lin­ja perus­tui Ruotsin kanssa saman­laiseen ana­lyysi­in, mut­ta oli poli­it­tisem­pi joka johti tiukem­pi­in rajoituk­si­in ja lin­jan­muu­tok­seen. Epi­demi­an hidas­t­a­mi­nen niin ettei se kuitenkaan hidas­tu liikaa elää ajatuk­se­na enää vain Het­emäen rapor­tis­sa. Tosin 1.6. alka­en on siir­ryt­ty Ruotsin lin­jalle rajoituk­sis­sa. Ris­tiri­ita Suomen toimen­pitei­den ja julk­i­lausum­ien välil­lä on ilmeinen.

    1. Minus­ta Ruot­si pelaa enem­män upporikas­ta ja rutiköy­hää kuin Suo­mi. Se veikkasi että virus on vain ärhäkkä flun­ssa ja sen takia ei kan­na­ta alkaa talout­ta sulke­maan. Suo­mi pelasi, lop­ul­ta, alun haparoin­nin jäl­keen, var­man päälle. 

      Sinän­sä tämä sopii maid­en luon­teeseen. Suo­ma­laiset ovat tur­val­lisu­ushakuisem­pia kuin ruot­salaiset, ainakin jos kat­so­taan vaku­u­tus­mak­su­jen omavas­tui­ta. Mit­tari on kehnon­lainem, mut­ta suo­ma­lais­ten omavas­tu­ut ovat ennä­tyk­sel­lisen matalia, tääl­lä siis siede­tään huonos­ti riskejä.

      ” Jos olete­taan että tau­ti kul­kee joka tapauk­ses­sa läpi koko väestön, kunnes 60–70% on sairastunut, ”

      Tämä on väärä ole­tus ja Ruotsin tekemä virhe. Tau­ti ei tule kulke­maan van­haan malli­in väestön läpi, kos­ka län­si­mais­sa sitä ei yksinker­tais­es­ti hyväksytä*. Ei nöytä siltä että virus olisi pysäyt­tämätön, sehän on nyt pysäytet­ty ja jopa tukah­dutet­tu use­assa maassa.

      Kos­ka pysäyt­tämi­nen on kallista, Ruot­si päät­ti veika­ta taudin tap­pavu­u­den ole­van vain kymme­ne­sosa alun­perin rapor­toidus­ta kos­ka influ­enssa. Tämä jos mikä on riskinot­toa. Jos Teg­nell olisi heti alku­un tietänyt että virus oikeasti tap­paa n. pros­entin sairas­tuneista, olisiko hän muka sil­loinkin valin­nut tämän linjan? 

      *) jos tähän löy­tyy tarpeek­si hyvät lääk­keet niin sit­ten sen voi antaa ede­tä, tämä on taas eri asia

      Suome lin­ja kään­ty­ilee aina välil­lä, mut­ta hal­li­tus ei Oden tapaan myön­nä mitään, väit­tää vain että kaik­ki kuu­luu suunnitelmaan.

      1. Sylt­ty: Suome lin­ja kään­ty­ilee aina välil­lä, mut­ta hal­li­tus ei Oden tapaan myön­nä mitään, väit­tää vain että kaik­ki kuu­luu suunnitelmaan.

        Suomen val­it­se­ma lin­ja on alku­vai­heen ylilyön­te­jä luku­unot­ta­mat­ta nyt kohtu­ullisen loogi­nen jos jät­tää huomiotta hal­li­tuk­sen media-esi­in­tymisen. Exit- ja jälleen­raken­nustyöryh­män ensim­mäisessä julka­is­us­sa Koron­akri­isin vaiku­tuk­set ja suun­nitel­ma epi­demi­an hallinnan hybridis­trate­giak­si todetaan:

        Joka tapauk­ses­sa kaik­ki ennus­teet viit­taa­vat voimakkaaseen epi­demi­an uudelleenkäyn­nistymiseen syksyn tai alku­tal­ven aikana, jos Suomen epi­demi­an tilanne jatkuu koko kesän yhtä hitaasti etenevänä kuin huhtikuussa.

        Tämä on ihan hyvä perustelu 1.6. tapah­tuneelle rajoi­tusten purkamiselle. Nyt ollaan rajoi­tusten suh­teen suun­nilleen samal­la tasol­la Ruotsin kanssa.

        Exit- ja jälleen­raken­nustyöryh­män toises­sa julka­is­us­sa Koron­akri­isin jälk­i­hoito ja jälleen­raken­nus jatke­taan samas­ta teemasta:

        Valmius­su­un­nit­telus­sa on varaudut­ta­va vai­h­toe­htoon, jos­sa epi­demi­an mahdollinen
        toinen aal­to olisi vakavampi ja vaikeam­min hal­lit­ta­va kuin ensim­mäi­nen. Täl­löin myös
        sen taloudel­liset ja yhteiskun­nal­liset seu­rauk­set oli­si­vat vakavam­mat, myös sik­si, että
        taloudelli­nen ja sosi­aa­li­nen lähtöko­htati­lanne on heikom­pi kuin oli alku­vuodes­ta 2020.

        Eli lisää perustelu­ja olla rajoit­ta­mat­ta epi­demi­aa liikaa. Pelkästään toimen­piteisi­in kat­soen tämä on minus­ta var­man päälle pelaamista, huomioiden että rajoituk­sil­la on hintansa.

        Jonkin­lainen kesto-ongel­ma on tietysti että hal­li­tuk­sen viesti tele­vi­sio­ta katso­valle kansanos­alle on sisäl­löl­lis­es­ti eri­lainen kuin luke­valle kansanos­alle, mut­ta tämä kai täy­tyy nyky­maail­mas­sa hyväksyä. Julk­isu­udessa on tulkit­tu Marinin irti­sanoutuneen THL:n esit­tämistä näke­myk­sistä koron­aviruk­sen eten­e­misen suh­teen:

        Olisi erit­täin vakavaa, jos pää­ty­isimme hal­li­tuk­ses­sa ratkaisu­un, että antaisimme taudin lev­itä yhteiskun­nas­sa, kun emme edes tiedä, tuoko sairaus mukanaan immu­ni­teet­tia. Sen takia toimemme ovat tähdän­neet siihen, että pyrimme estämään taudin lev­iämistä ja sitä, että ihmiset eivät sairastuisi.

        mut­ta THL:n ennus­teet ja näke­myk­set ovat kyl­lä val­tioneu­vos­ton julka­isu­is­sa edelleen tiukasti mukana, ja ne ovat lin­jas­sa jo päätet­ty­jen rajoi­tusten lieven­tämis­ten kanssa.

      2. Sotket nyt asiota.

        Hal­li­tus on selvästi sanonut että epi­demia ei voi ede­tä liian hitaasti. On eri asia puhua tarkoituk­sel­lis­es­ti epä­selvästi ja peit­el­lä kään­nök­siä, kuten hal­li­tus on tehnyt kuin vale­hdel­la päin naa­maa. Hal­li­tus on siis heit­tänyt täl­lä ”2‑aalto tulee ja tappaa”-näkemyksellä kuikkaa. Sama kos­kee Het­emäen työryh­män ajatuk­sia liian hitaasti etenevästä epidemiasta. 

        Rajoituk­sia ei siis pure­ta sen takia, että saataisi­in epi­demi­aan vauh­tia 2‑aallon pelos­sa, vaan kos­ka ne tule­vat kalliiksi.

        Mikään ei edes määrää, set­tä taudeis­sa tulisi mitään toista aal­toa. Ei tämä tai­da edes reagoi­da vuo­de­naikoi­hin yhtä paljoa kuin influ­enssa. Kyl­lä tästä tulee huip­puaal­to­jen sijas­ta perunapel­toa eli tuli­palo­ja ja töyssyjä tulee sinne ja tänne, ne täy­tyy vain paikallisin toimin sammuttaa.

        Län­si­mais­sa vain Ruot­si on hylän­nyt tukah­dut­tamisen, kos­ka ovat jumit­tuneet influenssaan.

      3. Sylt­ty: Hal­li­tus on siis heit­tänyt täl­lä ”2‑aalto tulee ja tappaa”-näkemyksellä kuikkaa.

        Toiv­ot­tavasti ei ole. Jos syksyl­lä palataan van­haan nor­maali­in, ilman riit­tävän aikaista reagoin­tia voidaan Suomes­sa olla toises­sa aal­los­sa hyvinkin samas­sa tilanteessa kuin Italia tai Espan­ja pari kuukaut­ta sit­ten. Ruot­sis­sa olti­in vain vähän myöhässä, ja silti seu­rauk­set selvästi ylit­tävät jonkin­laisen henkisen sietokyn­nyk­sen, joka on vain osit­tain sen seu­raus­ta ettei tehdä “kaik­ki voita­va” kuolleisu­u­den pienentämiseksi.

        Onnek­si tilanne on nyt jos­sain suhteis­sa helpom­pi: a) toista aal­toa osa­taan odot­taa, b) jätevesien seu­ran­ta tar­joaa parhaim­mil­laan tar­tun­tati­lan­neku­van viikkoa aikaisem­min kuin PCR-testit, c) tiede­tään kuin­ka pahaa jälkeä virus tekee hoivakodeis­sa eli tiede­tään mihin panos­taa, d) suo­javä­lineti­lanne on parem­pi, e) tes­tauskoneis­to on ole­mas­sa ja f) tarvit­tavien ruti­inien sisää­na­joon on mitä luul­tavim­min use­ampi kuukausi aikaa.

      4. “Toisaal­ta, worst-case ‑ske­naario on pahempi: mah­dol­lisen toisen aal­lon iskiessä vähäi­nen immu­ni­teet­ti, joka vaar­al­lisem­mak­si muta­toituneen viruk­sen tapauk­ses­sa johtaisi isom­pi­in välit­tömi­in (kuolonuhrit) ja välili­isi­in (lock­down) tappiohin.”

        Tässä on nyt mon­ta virheel­listä oletusta:
        — toisen aal­lon mys­ti­ik­ka. Sen taustal­la on ole­tus, että elet­täisi­in kuin maalisku­un. Näin ei tietenkään ole
        — sairas­t­a­mi­nen ei myöskään vält­tämät­tä anna tur­vaa muta­toituneelta viruk­selta. Mon­esti viitat­tu espan­jan tau­ti kävi koko väestön läpi, tap­poi ensim­mäisel­lä kier­roksel­la van­hat ja muta­toituneena toisel­la kier­roksel­la nuoret. Mah­dol­lis­es­ti ensim­mäisen kier­roksen sairas­t­a­mi­nen aiheut­ti toisen kier­roksen kuolemat
        — talous kär­sii oli lock down tai ei

      5. Rolle: Tässä on nyt mon­ta virheel­listä oletusta:

        Se on worst-case ‑ske­naario. Worst-case ‑ske­naar­i­ot eivät ole kovin toden­näköisiä, mut­ta ne kan­nat­taa huomioi­da kos­ka ris­ki = toden­näköisyys x vahinko on merkittävä.

        Itse pidän toden­näköisim­pänä että toinen aal­to tulee, kansa hyväksyy sil­lä ker­taa löysät rajoituk­set jot­ka ovat oleel­lis­es­ti samo­ja kuin Ruot­sis­sa nyt, epi­demia ete­nee kuten nyt Ruotsin niis­sä lääneis­sä jois­sa rajoi­tusten voimaan­tul­lessa tar­tun­to­jen määrä on ollut vähäi­nen ja hoivakotikuolemia on suh­teessa oleel­lis­es­ti vähem­män kuin Ruot­sis­sa kos­ka tar­tun­taris­ki tiedoste­taan paremmin.

        Pidän myös toisen aal­lon saa­pues­sa toden­näköisenä ettei seu­ran­tasovel­luk­ses­ta ole merkit­tävää hyö­tyä, reaali­aikaisen jätevesiseu­ran­nan tieto­jen käyt­tö pysähtyy johonkin tietokatkok­seen, hoivakoti­henkilökun­nal­la ei ole edelleenkään riit­tävästi suo­jaimia, eikä ter­vey­den­hoito­henkilökun­nan riit­tävää sään­nöl­listä tes­taus­ta ole järjestetty.

        Toisen aal­lon yllä­tyk­sel­lisyys taas riip­puu pitkälle siitä miten syksyn mas­sa­t­a­pah­tu­mi­in suh­taudu­taan sekä viral­lis­es­ti että epävirallisesti.

      6. spot­tu: Pidän myös toisen aal­lon saa­pues­sa toden­näköisenä ettei seu­ran­tasovel­luk­ses­ta ole merkit­tävää hyö­tyä, reaali­aikaisen jätevesiseu­ran­nan tieto­jen käyt­tö pysähtyy johonkin tietokatkok­seen, hoivakoti­henkilökun­nal­la ei ole edelleenkään riit­tävästi suo­jaimia, eikä ter­vey­den­hoito­henkilökun­nan riit­tävää sään­nöl­listä tes­taus­ta ole järjestetty.

        Suomen ver­sio seu­ran­tasovel­luk­ses­ta on tietysti tässä vai­heessa tun­tem­aton suure, mut­ta olisi kyl­lä maail­man­lu­okan pölkkypäisyyt­tä jos nuo muut riskit toteu­tu­vat tämän har­joit­telun jäl­keen. PCR-testiä on meinaan ajet­tu melkois­es­ti ja niiden tulok­sia rapor­toitu sinne ja tänne. Ei se koke­mus ihan kahdessa kuukaudessa sen­tään hai­h­du. Sama suo­javä­linei­den kanssa. Suomes­sa on jo toimin­nas­sa use­ampi kri­isin aikana pystytet­ty tuotantolinjakin.

  10. Kiitos kir­joituk­sis­tasi. En ole pahoit­tanut mieltäni, mut­ta pieni rutina:
    “Moni on myös pahoit­tanut mie­len­sä näistä kir­joituk­sista. Tähän min­ul­la ei ole kuin yksi neu­vo: ei kan­na­ta lukea, jos se tuot­taa pahan mielen. .”

    En pidä kovin älykkäänä aja­tus­ta, että yhteiskun­nas­sa huomion keskip­is­teenä ole­va ihmi­nen luis­telee vas­taan­oto­staan sanom­al­la että älkää lukeko jos ei maistu.

    1. No, mitenköhän Osmon sit­ten pitäisi reagoi­da loukkaan­tu­misi­in? Esit­tää pahoit­telu mut­ta silti ker­toa jatka­vansa samaan malli­in? Jotain muuta?

      1. Julkisen puheen­vuoron pitäjän on hyvä ottaa huomioon, että vas­taan­ot­to ei ole pelkästään ylistävää. Kiel­teisi­in kom­ment­tei­hin vas­taami­nen “älkää lukeko” on osoi­tus ylenkat­seesta. Ei tarvitse olla pahoil­laan, mut­ta kun­nioit­ta­va tarvit­see olla. Parem­pi jät­tää noteer­aa­mat­ta ihmis­ten mie­len­sä pahoit­ta­mi­nen kuin polkea se jalkoi­hin, etenkin jos halu­aa erot­tua populisteista.

      2. Kiel­teisi­in kom­ment­tei­hin vas­taami­nen ”älkää lukeko” on osoi­tus ylenkatseesta.

        Riip­puu vähän siitä, mitä perustei­ta kiel­tei­sis­sä kom­menteis­sa on käytetty.

  11. Hyvää ana­lyysiä. Oletko miet­tinyt mask­ien käyt­töä. Olen itse epäileväi­nen STMn tulkintaan.

  12. Alat nyt siis harki­ta mah­dol­lisek­si, että WHO tiesi mis­tä puhui 28.2. julkaise­mas­saan WHO-Chi­na Joint Mis­sion rapor­tis­sa? Mik­si tähän kesti 3 kuukaut­ta? Uskooko THL ja hal­li­tus vieläkään WHO:n arvio­ta? Mon­tako mil­jar­dia olisi säästynyt, jos Suomen strate­gia olisi alus­ta alka­en ottanut WHO:n raportin vakavasti?

    Asymp­to­matic infec­tion has been report­ed, but the major­i­ty of the rel­a­tive­ly rare cas­es who are asymp­to­matic on the date of identification/report went on to devel­op dis­ease. The pro­por­tion of tru­ly asymp­to­matic infec­tions is unclear but appears to be rel­a­tive­ly rare and does not appear to be a major dri­ver of transmission.

    https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/who-china-joint-mission-on-covid-19-final-report.pdf

  13. Mielestäni näis­sä kir­joituk­sis­sa on käsitel­ty liian vähän sitä, että minkälaise­na maana Suo­mi tulee ulos tästä kri­i­sistä. Tätä on tietenkin vaikea­ta tarkasti arvioi­da, mut­ta jotakin kuitenkin tiedämme melko varmasti.

    Tässä ajatuk­sia siitä:
    1) Huoli­mat­ta val­tion eri­lai­sista tuk­i­toimista, on odotet­tavis­sa, että menetämme suuren joukon työ­paikko­ja, merkit­tävän osan pysyvästi.
    2) Suurim­mas­sa vaaras­sa ovat tietenkin työ­paikat jo ennestään taloudel­lis­es­ti heikois­sa yhtiöis­sä ja sel­l­ai­sis­sa julkisen talouden organ­isaa­tiois­sa, jois­sa bud­jetit joudu­taan leikkaamaan.
    Tähän kat­e­go­ri­aan kuu­lu­vat myös Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta elin­tärkeät uuden tekni­ikan start-up yhtiöt, joil­la on suuret kulut ja vähän myyntiä.
    3) Suo­mi on jo parikym­men­tä vuot­ta ollut investoin­til­a­mas­sa, suury­htiöt ovat jo hylän­neet Suomen ja pääosan uusista työ­paikoista luo­vat pk-yri­tyk­set / osaa­jat menevät perässä heti kun pystyvät.
    4) On selvää, että Covid-19 aiheut­ta­mas­ta globaal­ista talous­mur­rokses­ta tulee ulos sekä voit­ta­jia, että häviäjiä.
    5) Häviäjiä ovat tietenkin kil­pailukyvyt­tömät, paikalleen jämähtäneet maat ja yhtiöt. Valitet­tavasti Suo­mi ja suuri osa sen yhtiöistä kuu­lu­vat tähän kategoriaan.
    Surullis­in­ta on se, ettei olen näkyvis­sä mitään merkke­jä siitä, että maail­man jäykimpiä työ­markki­noita­mme ja ylisu­ur­ta julk­ista sek­to­ri­amme, sekä murhaavaa vero­tus­tamme oltaisi­in korjaamassa.
    Min­ul­la on epäi­lyk­siä siitäkin, että ennen hyvä koulu­tussek­torim­mekin on rahan puut­teessa jäänyt jälkeen.
    6) Voit­ta­jia ovat 100 suur­ta ylikansal­lista yhtiötä, joiden val­tavia varo­ja ohjataan globaalis­es­ti ja ket­terästi kan­nat­tavi­in investoin­tei­hin, tutkimuk­seen ja tekni­ikan kehittämiseen.
    Tästä esimerkkinä yksi­tyi­nen SpaceX, joka on lyönyt avaru­ustekni­ikas­sa lau­dal­ta USAn, Venäjän ja Kiinan jäykät ja byrokraat­tiset val­tion organisaatiot.
    7) Arvioin, että monista ongelmis­taan huoli­mat­ta USA, sen dynaami­nen finanssisek­tori, sekä maail­man parhaat tiedemiehet ja ‑naiset voit­ta­vat Kiinan tässä globaalis­sa taistelussa.
    Sen sijaan Euroop­pa ja isän­maani Suo­mi jäävät häviäjien joukkoon.

    1. Sep­po Korp­poo:
      Surullis­in­ta on se, ettei olen näkyvis­sä mitään merkke­jä siitä, että maail­man jäykimpiä työ­markki­noita­mme ja ylisu­ur­ta julk­ista sek­to­ri­amme, sekä murhaavaa vero­tus­tamme oltaisi­in korjaamassa.
      Min­ul­la on epäi­lyk­siä siitäkin, että ennen hyvä koulu­tussek­torim­mekin on rahan puut­teessa jäänyt jälkeen.
      6)Voittajia ovat 100 suur­ta ylikansal­lista yhtiötä, joiden val­tavia varo­ja ohjataan globaalis­es­ti ja ket­terästi kan­nat­tavi­in investoin­tei­hin, tutkimuk­seen ja tekni­ikan kehittämiseen.
      Tästä esimerkkinä yksi­tyi­nen SpaceX, joka on lyönyt avaru­ustekni­ikas­sa lau­dal­ta USAn, Venäjän ja Kiinan jäykät ja byrokraat­tiset val­tion organisaatiot. 

      Tässä on aika paljon puh­das­ta pro­pa­gan­daa. SpaceX on kyl­lä yksi­tyi­nen, mut­ta ei se ole tehnyt mitään eri­tyisen ihmeel­listä. Kymme­nen vuo­den kehi­tystyön tulok­se­na on saatu tehtyä avaru­uskapseli ja kan­toraket­ti. Suorituk­se­na tämä ei ole eri­tyisen paljoa ihmeem­pi kuin aiem­mat avaru­u­so­hjel­mat. Rahoit­ta­jana tai rahoituk­sen takaa­jana on ollut Yhdys­val­tain liit­to­val­tio, joka on antanut myös laa­jan tutkimus­in­fra­struk­tu­urin­sa käytet­täväk­si. Se, että yri­tys pump­paa veron­mak­sajien raho­ja kehi­tys­toim­intaansa, jol­la on myöhem­min tarkoi­tus tehdä yksi­ty­istä voit­toa, on kyl­lä “ket­terää”, mut­ta ei teknis­es­ti ihmeel­lisen nerokasta.

      Väit­teesi jäyk­istä työ­markki­nois­tamme ja vero­tuk­ses­tamme ovat saman­laisia pro­pa­gan­dis­tisia puoli­to­tuuk­sia. Ne ker­to­vat enem­män kri­ti­ikit­tömästä USA:n jär­jestelmän ihailus­ta kuin talousti­eteel­lis­es­tä ajattelusta.

      1. Ei Suo­mi maail­man mit­takaavas­sa kai ole mikään häviäjä­val­tio, mil­lään mit­tar­il­la. Tapasin taas eilen työn­tek­i­jän, kun työni on “rekry­toi­da”, joka oli tehnyt 30 v. työtä yrit­täjälle, sit­ten lomautet­tu, heit­et­ty fir­mas­ta ulos, nyt jo yli vuo­den ollut lomautet­tu (minkä ei pitäisi olla kai mah­dol­lista)? Keho raken­nus­fir­mas­sa oli ajet­tu lop­pu­un. Ei pysty tait­ta­maan polvia. Ammat­ti­taito loistava.

        Itsekin ‘yrit­täjänä’: Jos kant­ti kestää ja on mah­dol­lisu­us ‘sar­jayrit­tää’, pitäisikö työn­tek­i­jöistä ottaa kaik­ki irti vai välit­tää..? “(Tai sit­ten valit­taa, mik­si meil­lä on 60+ työt­tömiä ja jäykät työ­markki­nat, jos selkä ei kestä, kun on ensin 30v. tehnyt eräille kehol­la osinkoa..?)” Min­ul­la taitaa olla nyt n. 10–15 ‘asi­akas­ta’, jot­ka ovat työ­markki­noil­la jous­ta­neet, kyse­lemät­tä, valit­ta­mat­ta. Sep­po, Kuka nyt aut­taa, kun keho on rik­ki, kukaan ei palkkaa!? (Muu kuin Kela ja työeläkelaitokset…)

      2. Tämä menee nyt aiheen vier­estä, mut­ta on san­ot­ta­va se, että SpaceX on kyl­lä tehnyt paljonkin ihmeel­listä, varsinkin jos kat­soo sen vauh­tia ja bud­jetin kokoa. Ilmaus “kehit­tänyt kan­toraketin” jät­tää huomioimat­ta sen, että Fal­con 9:n ensim­mäi­nen vai­he palaa hal­li­tusti ilmake­hään, laskeu­tuu pysty­suo­raan ja on nopeasti ja taloudel­lis­es­ti käytet­tävis­sä uudelleen. Se on lajis­saan ensim­mäi­nen, ei mikä tahansa kan­toraket­ti. Spacex on myös kehit­tänyt seu­raavaan raket­ti­in­sa maail­man edis­tyk­sel­lisim­män ns. full-flow ‑moot­torin, joka käyt­tää metaa­nia ja nestemäistä hap­pea polt­toaineinaan, ja tehnyt sen erit­täin nopeasti ja pääosin yksi­tyisel­lä rahal­la. NASA ei ole ollut han­kkeesta kiin­nos­tunut ennen kuin aivan viime aikoina, Yhdys­val­tain ilmavoimat kyl­läkin osal­lis­tui pienel­lä summalla.

        Drag­on-kapseli muis­tut­taa ulkois­es­ti 60-luvun avaru­usaluk­sia, mut­ta sekin on monel­la taval­la uuden­laista tekni­ikkaa. Mm. hätäpois­tu­mi­nen on ratkaistu kokon­aan eri taval­la kuin ennen, ja se käyt­tää nestemäisiä polt­toainei­ta käyt­täviä raket­ti­moot­tor­e­i­ta, joi­ta voidaan käyt­tää myös mui­hin tarkoituk­si­in kuin hätäti­lanteisi­in. Enti­van­haan kapselin nokalla oli ker­takäyt­töi­nen kiin­teän polt­toaineen hätäpois­tu­mis­raket­ti, kuten Sojuzis­sa edelleen. SpaceX sai miehite­tyn Drag­o­nin kehit­tämiseen NASAlta rahoituk­sen, joka oli noin neljännes samaan ohjel­maan osal­lis­tu­van Boein­gin rahoituk­ses­ta. Drag­on lentää ja on käytössä, Boein­gin Star­lin­er tois­taisek­si ei.

        Mis­tä päästään aasin­sil­taa takaisin Sep­po Korp­poon väit­tämi­in. Ylikansal­liset suury­htiöt osaa­vat kyl­lä olla ihan yhtä byrokraat­tisia ja jäh­meitä kuin kansal­lis­val­tiot, ja toisaal­ta toimia lyhytjän­teis­es­ti kvar­taal­i­talouden ehdoil­la. Boe­ing käy jok­seenkin tyyp­pies­imerk­istä. Fir­mal­la on viime vuodet ollut vaikeuk­sia vähän joka alal­la. Johta­ja vai­hdet­ti­in, mut­ta uusi on omas­ta porukas­ta ja toden­näköis­es­ti tekee lisää samaa.

      3. Mikko H:
        Mis­tä päästään aasin­sil­taa takaisin Sep­po Korp­poon väit­tämi­in. Ylikansal­liset suury­htiöt osaa­vat kyl­lä olla ihan yhtä byrokraat­tisia ja jäh­meitä kuin kansal­lis­val­tiot, ja toisaal­ta toimia lyhytjän­teis­es­ti kvar­taal­i­talouden ehdoil­la. Boe­ing käy jok­seenkin tyyp­pies­imerk­istä. Fir­mal­la on viime vuodet ollut vaikeuk­sia vähän joka alal­la. Johta­ja vai­hdet­ti­in, mut­ta uusi on omas­ta porukas­ta ja toden­näköis­es­ti tekee lisää samaa. 

        Tuol­la­han on ollut puo­li­vakavaa keskustelua Boein­gin kaa­tu­mis­es­ta. Näin jopa PITÄISI tapah­tua markki­namekanis­mien perus­teel­la, ihmisethän tykkäävät peräänku­u­lut­taa vas­tu­u­ta mer­i­tokra­t­ian hengessä. Ongel­ma on siinä, että suurien matkus­ta­jakonei­den osalta maail­mas­sa on duop­o­li: Boe­ing ja Air­bus, mui­ta toim­i­joi­ta ei ole. Kiina koit­taa kovaa nous­ta ja toden­näköis­es­ti nouseekin kil­pail­i­jak­si. Tästä tosin ei ole var­muut­ta, län­si­maat kun puuhail­e­vat jonkin­laista korkean teknolo­gian kaup­pasaar­toa Kiinalle. Huvit­tavaa kyl­lä, niin kauan kun Kiina oli hal­patuotan­nos­sa niin kaikille kel­pasi glob­al­isaa­tio. Nyt kun Kiina alkaa nos­ta­maan jalostusastet­taan huo­mat­tavasti ja tämä alkaa uhkaa­maan keskilu­okkaa, ylem­pää keskilu­okkaa ja omis­ta­jia [omis­tusten arvot uhat­tuina kun kiinalais­ten yhtiöt nou­se­vat ja kil­pail­e­vat van­hat tek­i­jät pois markki­noil­ta] län­si­mais­sa niin yhtäkkiä glob­al­isaa­tio­ta pyritäänkin estämään kaiken­laisil­la kiinan­vas­taisil­la täs­mä­toimil­la. Taas nähdään se kenen etu­ja län­si­mais­sa val­tiot aja­vat, alin 50% kansas­ta on vapaasti päähän­potkit­tavis­sa ja tämä pitää vain hyväksyä kos­ka vapaakaup­pa ja glob­al­isaa­tio. Hyvin per­in­teinen “raakaa kap­i­tal­is­mia teille, sosial­is­mia ja yhteis­vas­tu­u­ta meille.”

  14. Tämä blo­gi täyt­tää jotain tyhjiötä, kuten luk­i­jamäärä ker­too. On myös häm­mästyt­tävää, kuin­ka hyvänä kom­ment­tien keskimääräi­nen taso pysyy. Jotain tämän kaltaista pitäisi mielestäni tuot­taa ns. suomenkielis­ten val­tame­dioiden toimes­ta (itsel­leni Hesari ja Yle). Ne ovat keskit­tyneet enem­män fiilis­te­lyyn – eikä siinä mitään, vaikka­pa Saarikosken kolum­nit ovat olleet eri­no­maisia. Mut­ta se ana­lyyt­ti­nen ja tieteel­lisem­pi näkökul­ma? Jo gradun tek­i­jälle opete­taan, että luvut, kaaviot, kuviot, grafi­ikat, eivät itsessään ker­ro mitään (kuin itselle­si), ne pitää aina ava­ta, selit­tää sanoin auki, jol­loin ne ovat hyviä apu­vä­lineitä. Hesari ja Yle toitot­ta­vat näitä grafi­ikoi­ta ja luku­ja joka pahuk­sen päivä, ja minäkään, sen­tään tilas­totiedet­tä ynnä muu­ta yliopis­tossa lukenut, en ymmär­rä niitä, mitä niil­lä yritetään ker­toa, mis­tä ne puhu­vat, mitä ne halu­a­vat ker­toa, miten ne on tuotettu? 

    Jotenkin tun­tuu, että jour­nal­is­teil­la on ole­tus, että kun lukee Kah­ne­ma­nia tai Tahle­ria tai Hararia tai mui­ta näitä pop­u­laare­ja tek­ste­jä, ymmärtää jotain tieteestä. Minäkin luen niitä, ne ovat hyvää viihdekir­jal­lisu­ut­ta ja niistä saa jopa muu­ta­man ajatuk­sen ilok­si. Mut­ta tieteessä on kyse vähän eri asi­as­ta. Se on sitä keskit­tymistä yksi­tyisko­hti­in vuosik­si, tun­tem­at­to­mia julka­isu­ja. Jump­pavideo­ta kat­soes­sa ei ymmär­rä mitä akti­i­ni ja myosi­i­ni tekevät sarkomeerissä.

    Itse asi­aan. Ruotsin pitäisi nöyr­tyä. Pitäisi ottaa naa­pureista oppia. En ole ihan var­ma, mitä on tehty, mut­ta niin on, jos siltä näyt­tää. Ei hyvä, näin turku­laise­na, jos meille tulee puolen vuo­den vierailu­aukko länsi­naa­puri­in. (Tai sit­ten Ruot­si on henk­i­nen suur­val­ta — me mietimme, mitä naa­pu­rit ajat­tel­e­vat meistä, ruot­salais­ten kant­ti kestää pitää pään­sä?) Very bad, puolin ja toisin.

  15. Yksi mie­lenki­in­toinen ilmiö on se, että vaik­ka tapauk­set ovat kasvus­sa, kuolemien määrä näyt­täisi ole­van laskusu­un­nas­sa. Johtuuko hoidon kehit­tymis­es­tä vai siitä, että virus muut­tuu vaarat­tomam­mak­si vaikkakin helpom­min leviäväksi.

    1. Yksi mie­lenki­in­toinen ilmiö on se, että vaik­ka tapauk­set ovat kasvus­sa, kuolemien määrä näyt­täisi ole­van laskusu­un­nas­sa. Johtuuko hoidon kehit­tymis­es­tä vai siitä, että virus muut­tuu vaarat­tomam­mak­si vaikkakin helpom­min leviäväksi.

      Luulisin, että tar­tun­noista suurem­pi osa havaitaan, kos­ka teste­jä on lisät­ty kaikkial­la. Myös on opit­tu hoita­maan tau­tia parem­min, jol­loin kuolonuhre­ja tulee vähemmän.

      1. Ehkä ensim­mäisek­si kuolee heikoim­mat, jäl­jelle jäävät selviää taud­ista paremmin.

      2. Tau­ti on myös siir­tymässä man­tereille, jois­sa nuorten osu­us väestöstä on suurempi.

  16. OS: “Vielä yksi epä­var­muus. Influ­enssa ja muut tavanomaiset koron­aviruk­set riehu­vat talvisin ja sam­mu­vat kesähel­teil­lä. Nhtäväk­si jää tekeekö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikuisen kesän Sin­ga­pores­sa ja Ecuadoris­sa, mut­ta pian nähdään.”

    Ilmas­ton vaiku­tus­ta Covidin lev­iämiseen on tutkit­tu, mut­ta tulok­set ovat epä­selvät. En ole lukenut itse tutkimuk­sia, pelkästään niiden yhteen­ve­to­ja. Tutkimuk­sis­sa näyt­tää ole­van seu­raa­va poten­ti­aa­li­nen ongel­ma: Niis­sä on käytet­ty selit­täjänä ilmas­toa, siis mm. suh­teel­lista kos­teut­ta ja läm­pöti­laa. Covid näyt­tää kuitenkin lev­iävän nimeno­maan sisätilois­sa, jois­sa läm­pöti­la ja varsinkin suh­teelli­nen kos­teus on ainakin yläleveysastei­den talves­sa aivan toinen kuin ulkona. Kui­va ilma oletet­tavasti lisää aerosolien määrää, sil­lä sylkip­is­arat kuiv­ah­ta­vat nopeasti ja jäävät lei­jaile­maan. Aerosolien määrä puolestaan näyt­tää edesaut­ta­van tar­tun­to­ja. Tämä voisi ainakin peri­aat­teessa selit­tää, mik­si flun­ssat hiipu­vat tääl­lä kesäisin. — Noiden ikuisen kesän maid­en ulkoil­man suh­teel­li­sista kos­teuk­sista min­ul­la ei ole mitään tietoa, mut­ta voisi olet­taa, että vai­htelu on pienem­pää ja jopa niin päin, että kesäl­lä on ainakin päivisin kuiv­em­paa. Nähtäväk­si todel­lakin jää.

    Suuret kiitok­set blo­gis­tasi, Osmo. Julki­nen media ei ole ana­lyy­seis­sään edes pyrkinyt samalle tasolle.

    1. Tapio:
      OS: ”Vielä yksi epä­var­muus. Influ­enssa ja muut tavanomaiset koron­aviruk­set riehu­vat talvisin ja sam­mu­vat kesähel­teil­lä. Nhtäväk­si jää tekeekö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikuisen kesän Sin­ga­pores­sa ja Ecuadoris­sa, mut­ta pian nähdään.”

      Ilmas­ton vaiku­tus­ta Covidin lev­iämiseen on tutkit­tu, mut­ta tulok­set ovat epä­selvät. En ole lukenut itse tutkimuk­sia, pelkästään niiden yhteen­ve­to­ja. Tutkimuk­sis­sa näyt­tää ole­van seu­raa­va poten­ti­aa­li­nen ongel­ma: Niis­sä on käytet­ty selit­täjänä ilmas­toa, siis mm. suh­teel­lista kos­teut­ta ja lämpötilaa.Covid näyt­tää kuitenkin lev­iävän nimeno­maan sisätilois­sa, jois­sa läm­pöti­la ja varsinkin suh­teelli­nen kos­teus on ainakin yläleveysastei­den talves­sa aivan toinen kuin ulkona.Kuiva ilma oletet­tavasti lisää aerosolien määrää, sil­lä sylkip­is­arat kuiv­ah­ta­vat nopeasti ja jäävät lei­jaile­maan. Aerosolien määrä puolestaan näyt­tää edesaut­ta­van tar­tun­to­ja. Tämä voisi ainakin peri­aat­teessa selit­tää, mik­si flun­ssat hiipu­vat tääl­lä kesäisin. – Noiden ikuisen kesän maid­en ulkoil­man suh­teel­li­sista kos­teuk­sista min­ul­la ei ole mitään tietoa, mut­ta voisi olet­taa, että vai­htelu on pienem­pää ja jopa niin päin, että kesäl­lä on ainakin päivisin kuiv­em­paa. Nähtäväk­si todel­lakin jää.

      Suuret kiitok­set blo­gis­tasi, Osmo.Julkinen media ei ole ana­lyy­seis­sään edes pyrkinyt samalle tasolle.

      Itse van­hana pur­je­hti­jana pohdin, onko tur­val­lista istua teras­sil­la tuulen ala­puolel­la, jos joku puhuu äänekkäästi viereisessä pöy­dässä ja tuuli on voimakas? Jos itse istah­dan teras­sille, val­it­sen kyl­lä paikkani tuulen yläpuolelta. Jos siis virus­ta olisi liik­keel­lä? Mut­ta ne vähät, jot­ka saat­ta­vat tar­tut­taa, eivät ehkä ole vain kirkoissa…

  17. OS: “On myös san­ot­ta­va, että suuri luk­i­jamäärä – näitä postauk­sia on luet­tu yhteen­sä yli puoli miljoon­aa ker­taa – on rohkaissut kirjoittamaan.”

    Nämä blog­it ovat hyvin paikan­neet sitä, että aiheesta ei paljoakaan näkynyt pohdiskel­e­vaa laatu­jour­nal­is­mia. Uuti­soin­ti on ollut enim­mäk­seen joko nip­peli­ta­soa tai hajanaisia tutk­i­joiden kom­ment­te­ja. Tääl­lä mukavasti sekä blo­gisti että viestien kir­joit­teli­jat ovat haarukoi­neet vai­h­toe­hto­ja, joiden puit­teis­sa tau­ti­aal­lon kanssa toden­näköisim­min men­nään. Puoli miljoon­aa luk­i­jaa osoit­taa, että täl­laiselle on ollut tarvetta.

  18. Luin “luul­tua vähem­män”, “luul­tua vaar­al­lisem­paa”. Olisi syytä muis­taa, että jotkut luuli­vat, toiset eivät.

    1. Kuka tiesi, niin kuin oikeasti tiesi tieteen­filosofises­sa mielessä eikä niin kuin pysähtynyt kel­lo on oike­as­sa 2 ker­taa päivässä? Minus­ta on erit­täin ihail­tavaa, etteivät kaik­ki ulkois­ta­neet taudin tun­nus­luku­jen arvioin­ti­aan Kiinaan. Maalisku­us­sa itse luulin epi­demi­an huipun ole­van juuri näinä päiv­inä (30% saanut tar­tun­nan) ja kuollei­ta ole­van Euroopas­sa n. miljoona ennen vuot­ta 2022.

      Poli­ti­ikkaa ei voi rak­en­taa täy­del­lisen tule­vaisu­u­den ennus­tamisen varaan. Tärkein­tä on, että päät­täjät pystyvät oppi­maan nopeasti ja vält­tämään ilmeisiä virheitä. Opti­moin­ti on hauskaa, syyt­te­ly ei ole.

      Län­si­mail­la on kult­tuurise­na kokon­aisuute­na opit­tavaa. Yhteinen nimit­täjä tun­tui ole­van se, että kaik­ki vas­tu­ulliset etsivät tam­mi-helmiku­us­sa syitä olla puut­tumat­ta mihinkään, mikä var­maankin vaikut­ti myös arvioi­hin taudin vakavu­ud­es­ta. (Tosin olisi­han kaikkien psyykkaami­nen itsjustaflu­bro ‑tilaan ollut ihan ok ratkaisu, jos se olisi toimin­ut.) Ehkä päät­täjiä pelot­ti, miten heitä syytet­täisi­in taloustap­pi­oista? Sit­tem­min kuolleista.

  19. https://ourworldindata.org/policy-responses-covid
    Eri maid­en poli­ti­ikan lin­jausten ja epi­demi­an keston välil­lä näyt­tää näi­den tilas­to­jen perus­teel­la ole­van yhteys. Mitä nopeampi ja tiukem­pi reagoin­ti rajoituk­sil­la, sen lyhyem­pi on epi­demi­an kesto.
    Virossa toimen­piteet oli­vat Suomea jyrkem­piä ja pahan alun jäl­keen tulok­set oli­vat parem­pia. Näin muual­lakin. Suo­mi val­it­si keskinker­taiset rajoituk­set ja pidem­män keston. Suuria kaup­pakeskuk­sia ei suljettu. 

    Samoin tiivis tun­nista ja jäljiltä toim­inta on ollut tehokas­ta. Se ei tääl­lä tai­da kel­va­ta, tulok­sia saisi ja talous pysy­isi avoinna. 

    Valit­ta­vana on eri­laisia ikäviä asioi­ta ja tulos on eri taval­la huono. 

    Suome­sa paras­ta oli Uuden­maan sulkem­i­nen. Vaik­ka se vuosi, oli se aito viesti. Kiitok­set muille kansalaisille että olette pysyneet pääosin kotona! Se on ollut mei­dän yhteinen etu.

  20. Kiitän taas hyvästä kir­joituk­ses­ta. Älykäs ja oppin­ut ihmi­nen osaa muut­taa mielipi­det­tään tiedon jalostues­sa. Pienen asi­ako­r­jauk­sen halu­an tuo­da esi­in. ”Myös ekspo­nent­ti­funk­tion derivaat­ta on ekspo­nent­ti­funk­tio” pitää olla muo­dos­sa: myös ekspo­nent­ti­funk­tion derivaatta­funk­tio on eksponenttifunktio.

    1. M. iet­teitä:
      pitää olla muo­dos­sa: myös ekspo­nent­ti­funk­tion derivaatta­funk­tio on eksponenttifunktio.

      Wikipedia ker­too: “Sanaa derivaat­ta käytetään suomes­sa sekä funk­tion derivaatan arvon että sen derivaatta­funk­tion synonyyminä.”

  21. “Peräti noin pros­ent­ti väestöstä kuolisi tau­ti­in ennen lau­maim­mu­ni­teet­tia. Se ei sinän­sä olisi kuollei­den määrinä tai ainakaan menetet­ty­inä elin­vu­osi­na enem­pää kuin paha influ­enssaepi­demia ennen rokotteita,”

    Nopeasti luet­tuna tämän saat­taa ymmärtää niin että koron­avirus ver­tau­tuu kausi-influ­enssaan vaar­al­lisu­udeltaan. Ilmeis­es­ti viit­taat espan­jan­tau­ti­in? Kan­nat­taa olla tarkem­pi, kos­ka edelleen esi­in­tyy ver­tailu­ja kausi-influ­enssan ja koron­aviruk­sen välil­lä vaik­ka ne kuu­lu­vat aivan eri luokki­in. Ero on ainakin 10 ker­tainen. Ehkä 20. Myös menete­tyt elin­vuodet ovat yllät­tävän korkei­ta koron­aviruk­sen kohdal­la. Myös nuo­rille vaar­al­lisem­pi. En ole vas­taav­ista moni­in elin­jär­jestelmi­in kohdis­tu­vista vau­ri­oista kuul­lut kausi-influ­enssan yhtey­dessä. Lop­ulliset tiedot vas­ta tulossa.

    Tässä link­ki, jos­ta aika hyvin selviää kuin­ka tau­ti lev­iää ja kuin­ka sitä voi estää (Aivas­tus met­rossa tai kirkos­sa voi pistää koko maan lock­down­i­in, aivas­tus maski­in ei joh­da mihinkään. Sik­si Japanis­sa pär­jätään min­i­maal­isin rajoittein):

    https://www.erinbromage.com/post/the-risks-know-them-avoid-them

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Hongkongi­lainen tap­poi 700 000 – miljoona ihmistä. Korona ei ole vielä yltänyt tähän.

        Nyt en ymmär­rä. Tarkoi­tatko että koron­avirus on vähem­män vaar­alli­nen kuin hongkongi­lainen kos­ka hongkongi­lainen on tois­taisek­si aiheut­tanut enem­män kuolleita? 

        Kat­so­taan­pa:

        Hongkongi­laisen _case_ fatal­i­ty rate oli n. 0,5%. Hongkongi­lainen oli aivan poikkeuk­sel­lisen paha virus ja silti sen CFR oli vain n. puo­let koron­aviruk­sen _infection_ fatal­i­ty rat­es­ta. Case fatal­i­ty rate koron­aviruk­selle vai­htelee, mut­ta taitaa Ruot­sis­sa olla yli 10%. On tietenkin aivan selvää että koro­nan IFR ei ole noin korkea, vaan aset­tuu 1% tienoille. Dia­mond Princess aluk­sel­la IFR = CFR = n. 2%. Matkus­ta­jien ikä­jakau­ma oli van­hempi, mut­ta toisaal­ta parem­pikun­toisia (läh­tivät pitkälle matkalle ja vau­rai­ta), ja oirei­den ilmaantues­sa tiedet­ti­in heti mis­tä on kyse. Hoitore­susse­ja oli yllinkyllin.

        Jos infec­tion fatal­i­ty rate koron­aviruk­seen on 1%, tap­paisi se ennen lau­ma­suo­jaa Suomes­sa 20000–40000 ihmistä olet­taen että ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä ei rom­ah­da. Influ­enssavirus vie vuosit­tain joitain sato­ja. Suomes­sa ollaan koron­aviruk­sen kanssa jo nyt kuolleisu­us­lu­vuis­sa, jot­ka vas­taa­vat kausi-influ­enssaa. Seroposi­ti­ivi­su­us taisi olla pros­entin mur­to-osia Suomes­sa. Olen ymmärtänyt, että vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat vääriä posi­ti­ivisia enem­män kuin vääriä negati­ivisia. Taval­laan jär­keenkäypää jos tar­tun­to­ja on hyvin vähän: väärät posi­ti­iviset muo­dosta­vat suh­teet­toman suuren osan vrt. todel­liset posi­ti­iviset, vaik­ka testit oli­si­vat tosi hyvät.

        Poten­ti­aa­li­nen vahinko:

        Maail­man­laa­juis­es­ti jos puo­let maail­man väestöstä asuu mais­sa, jois­sa päädytään lau­maim­mu­ni­teet­ti­in ennen rokotet­ta, puhutaan var­maankin 10 miljoonas­ta kuolleesta vähin­tään plus ne mitä län­si­mais­sa ja Aasi­as­sa. USA:ssa men­nään jon­nekin 200k tai yli, riip­puen mel­lakoista. New Yorkissa kuoli 0,2% _koko väestöstä_. Eri­tyis­es­ti mus­tai­hoiset ja köy­hät. Siel­lä kaivet­ti­in joukko­hau­to­ja. Tar­tun­nan saanei­ta oli ehkä 15–20%. New Yorkissa on metro, pil­ven­pi­irtäjis­sä hissit ja huono-osaiset asuu ahtaasti.

        Lisäk­si koron­avirus on hitaasti etenevä tau­ti ja kaik­ki saadaan tietää viiveel­lä. Oirei­den kehit­tymisessä menee viikko-pari, sairaalas­sa viikko-pari ja sit­ten hen­gi­tyskone -> ruumishuone viikko tai pari. Sit­ten tilas­toi­hin ne ilmaan­tu­vat viiveel­lä, jos ilmaan­tu­vat (testip­u­las­sa ei ruumi­ita tes­ta­ta. ). Kokon­aiskuolleisu­usti­las­tot ker­to­vat kokon­aisku­vas­ta, mut­ta otet­ta­va huomioon että eristämis­poli­ti­ik­ka vähen­tää kuolleisu­ut­ta ensialku­un ainakin mais­sa mis­sä virus lev­iää vain vähän (Suo­mi). Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä lykä­ty­il­lä veren­paine­vu­osikon­trolleil­la on sit­ten negati­ivi­nen vaikutus.

        Teho­hoito­jak­sot nou­se­vat niin pahasti myöhässä ettei hyödytä poli­ti­ikan reagoimises­sa ja suurin osa kuolleista ei edes ole teho­hoidon piiris­sä (olisiko edes 20% kuolleista päässyt teho­hoitoon). Pidän myös tästä syys­tä teho­hoitoka­p­a­siteetin pitämistä keskeisenä mit­ta­pu­u­na poli­ti­ikan vas­teen seu­ran­nas­sa epäeet­tisenä. Se aset­taa ihmiset hyvin epä­tasa-arvoiseen ase­maan lähtöko­htais­es­ti. Voitaisi­in saman tien laskeskel­la lau­ma­suo­jan vaiku­tus­ta kestävyys­va­jeeseen osana hyö­ty/hait­ta-arvioin­tia. Moraalitonta.

        Mitä kausi-influ­enssarokot­teisi­in tulee, niin niiden tarkoi­tus on estää taudin lev­iämistä riskiryh­mi­in, eri­ty­ses­ti TH-hlökun­nan kaut­ta. Rokot­tei­den teho van­huk­sis­sa, eri­tyis­es­ti heikom­pikun­tois­t­en kohdal­la, on heikom­pi, kos­ka immuu­nipuo­lus­tus on heikom­pi. Saat­taa olla että jos rokot­teesta huoli­mat­ta sairas­tuu, on tau­ti jnkv lievem­pi. En tiedä onko tälle mil­laista tutkimus­näyt­töä, mut­ta ainakin koron­aviruk­sen kohdal­la tämä on har­ras toive. Koron­avirus on kuitenkin ihan uusi virus, jolle ei ole mitään rokotet­ta tai immuniteettia.

        Se et me saataisi­in koron­aviruk­seen rokote alle 1 v sisään olisi ennenku­u­luma­ton­ta. Toiv­otaan paras­ta. Sil­lä aikaa on hyvä pitää mielessä että koron­avirus lev­iää helpom­min kuin influ­enssavirus ja on 10 ker­taa tap­pavampi ainakin. Myös mon­et nuoret sairas­ta­vat vakavia muo­to­ja taud­ista, ja saa­vat vakavia elin­vau­ri­oi­ta. Lop­ulli­nen ter­vey­delli­nen vahinko selviää vas­ta vuosien kuluttua.

        Har­mit­taa vähän että pari viikkoa jos oltaisi­in jatket­tu rajoituk­sia Suomes­sa niin tämä hom­ma olis taputel­tu hyvin kohtu­ullisil­la varo­toimen­piteil­lä, kuten Nor­jas­sakin tai Etelä-Koreassa.

      2. Kyl­lä Cov-19 tulee ole maan epi­demi­ana pahempi, mut­ta kun joku vähät­teli, etteivät influ­enssat olleet oikein mitään, piti muis­tut­taa näistäkin luvuista. .

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä Cov-19 tulee ole maanepi­demi­ana pahempi, mut­ta kun joku vähät­teli, etteivät influ­enssat olleet oikein mitään, piti muis­tut­taa näistäkin luvuista. .

        Kiitos sel­ven­nyk­ses­tä ja vas­tauk­sista! Toden tot­ta, influ­enssakaan ei ole har­mi­ton tau­ti ja kyl­lä siihen vuosit­tain muu­ta­ma nuori voi mene­htyä. Korona on silti ihan eri mag­ni­tudin virus. Jos­sain hongkongi­laisen ja espan­jan­taudin välissä.

        Tämä epi­demia tukah­dute­taan kyl­lä viimeistään syksyl­lä useim­mis­sa län­si­mais­sa, vaik­ka lehah­taisikin uud­estaan: Ihmiset oppi­vat lop­ul­ta toim­i­maan oikein. Ja kyl­lä ne mask­it ote­taan tääl­läkin käyt­töön lop­ul­ta. Toinen aal­to on poli­it­ti­nen val­in­ta, ei mikään luonnonlaki.

  22. Kuka­han tietäisi ja uskaltaisi kom­men­toi­da, että kuin­ka paljon Ruotsin ulko­maalais­taus­taiset ovat vaikut­ta­neet Ruot­sis­sa käytet­tyyn koro­nan hallintaan ja tilas­tolukui­hin huonon­tavasti, että eihän Ruotsin hal­li­tus voi men­nä hajoit­ta­maan lukuisia ulko­maalais­tataus­taisia lähel­lä toisi­aan eläviä per­heen jäseniä toi­sis­taan. Eli kun eletään per­heis­sä lähel­lä toisi­aan, tar­tut­ta­vat viruk­set hel­posti lähel­läelävi­in. Ja noin Ruotsin korona­tial­stoa ovat huonot.

    1. Nor­jas­sa on läh­es yhtä suuri osu­us väestöstä maa­han­muut­ta­jia kuin Ruot­sis­sa (ei-suo­ma­laisia maa­han­muut­ta­jia taitaa olla melko­lail­la saman ver­ran) mut­ta koron­akuolemia vähem­män kuin Suomessa.

      1. OS: “Vielä yksi epä­var­muus. Influ­enssa ja muut tavanomaiset koron­aviruk­set riehu­vat talvisin ja sam­mu­vat kesähel­teil­lä. Nhtäväk­si jää tekeekö myös Sars-Cov2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikuisen kesän Sin­ga­pores­sa ja Ecuadoris­sa, mut­ta pian nähdään.”

        Ilmas­ton vaiku­tus­ta Covidin lev­iämiseen on tutkit­tu, mut­ta tulok­set ovat epä­selvät. En ole lukenut itse tutkimuk­sia, pelkästään niiden yhteen­ve­to­ja. Tutkimuk­sis­sa näyt­tää ole­van seu­raa­va poten­ti­aa­li­nen ongel­ma: Niis­sä on käytet­ty selit­täjänä ilmas­toa, siis mm. suh­teel­lista kos­teut­ta ja läm­pöti­laa. Covid näyt­tää kuitenkin lev­iävän nimeno­maan sisätilois­sa, jois­sa läm­pöti­la ja varsinkin suh­teelli­nen kos­teus on ainakin yläleveysastei­den talves­sa aivan toinen kuin ulkona. Kui­va ilma oletet­tavasti lisää aerosolien määrää, sil­lä sylkip­is­arat kuiv­ah­ta­vat nopeasti ja jäävät lei­jaile­maan. Aerosolien määrä puolestaan näyt­tää edesaut­ta­van tar­tun­to­ja. Tämä voisi ainakin peri­aat­teessa selit­tää, mik­si flun­ssat hiipu­vat tääl­lä kesäisin. — Noiden ikuisen kesän maid­en ulkoil­man suh­teel­li­sista kos­teuk­sista min­ul­la ei ole mitään tietoa, mut­ta voisi olet­taa, että vai­htelu on pienem­pää ja jopa niin päin, että kesäl­lä on ainakin päivisin kuiv­em­paa. Nähtäväk­si todel­lakin jää.

        Suuret kiitok­set blo­gis­tasi, Osmo. Julki­nen media ei ole ana­lyy­seis­sään edes pyrkinyt samalle tasolle.

        AM:
        Nor­jas­sa on läh­es yhtä suuri osu­us väestöstä maa­han­muut­ta­jia kuin Ruot­sis­sa (ei-suo­ma­laisia maa­han­muut­ta­jia taitaa olla melko­lail­la saman ver­ran) mut­ta koron­akuolemia vähem­män kuin Suomessa.

        Seli­tys saat­taa olla se, että Ruotsin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutu­ni mukaan huo­mat­tavasti enem­män yli seit­semänkymp­pisiä kuin Nor­jas­sa. Ruot­si­in muut­ti jo 60–70-luvuilla töi­hin paljon suo­ma­laisia, jugoslaave­ja, turkki­laisia jne. Nor­ja ei ennen Poh­jan­meren öljy­bu­umia vierastyöläisiä kovin paljoa tarvinnut.

      2. AM:
        Nor­jas­sa on läh­es yhtä suuri osu­us väestöstä maa­han­muut­ta­jia kuin Ruot­sis­sa (ei-suo­ma­laisia maa­han­muut­ta­jia taitaa olla melko­lail­la saman ver­ran) mut­ta koron­akuolemia vähem­män kuin Suomessa.

        Seli­tys saat­taa olla se, että Ruotsin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutu­ni mukaan huo­mat­tavasti enem­män yli seit­semänkymp­pisiä kuin Nor­jas­sa. Ruot­si­in muut­ti jo 60–70-luvuilla töi­hin paljon suo­ma­laisia, jugoslaave­ja, turkki­laisia jne. Nor­ja ei ennen Poh­jan­meren öljy­bu­umia vierastyöläisiä kovin paljoa tarvinnut.

      3. Tapio:
        AM:
        Nor­jas­sa on läh­es yhtä suuri osu­us väestöstä maa­han­muut­ta­jia kuin Ruot­sis­sa (ei-suo­ma­laisia maa­han­muut­ta­jia taitaa olla melko­lail­la saman ver­ran) mut­ta koron­akuolemia vähem­män kuin Suomessa.

        Seli­tys saat­taa olla se, että Ruotsin pakolais/maahanmuuttajaväestössä on mutu­ni mukaan­huo­mat­tavasti enem­män yli seit­semänkymp­pisiä kuin Norjassa.Ruotsiin muut­ti jo 60–70-luvuilla töi­hin paljon­suo­ma­laisia, jugoslaave­ja, turkki­laisia jne. Nor­ja ei ennen Poh­jan­meren öljy­bu­umia vierastyöläisiä kovin paljoa tarvinnut.

        Tämä mutu ei pidä paikkaansa kahdes­ta syys­tä: 1) Nor­jaan on tul­lut melkoinen joukko maa­han­muut­ta­jia mm. Pak­istanista jo 70-luvul­ta läh­tien. Nor­jan talous ei ole koskaan ollut niin riip­pu­vainen öljys­tä kuin tääl­lä tun­nu­taan kuvitelta­van, ja 2) huo­mat­ta­va osa Nor­jan ja Ruotsin korona­sairas­tuneista maa­han­muut­ta­jista on myöhempää tuli­ja­joukkoa. Ja todel­lakin, myös Nor­jas­sa tietyt maa­han­muut­ta­jaryh­mät ovat selkeästi yliedustet­tuina koronatartuntatilastoissa.

  23. Lau­ma­suo­jan pes­simistisyy­den kyseenalais­tamis­es­ta — ja puhutaan nyt laa­jem­min myös osit­tais­es­ta, tau­tia hidas­tavas­ta tai vakavia muo­to­ja ehkäi­sevästä vas­tu­tuskyvys­tä väestössä: 

    * Lisäys lis­taan voi olla nuorem­pi­en ikälu­okkien saa­man MPR-rokot­teen tar­joa­ma osit­tainen suo­ja ainakin vakavampia tau­timuo­to­ja vastaan. 

    * Toisek­si, vas­tus­tuskyvyn ja vaka­van taudin ehkäisyn osalta rel­e­vant­ti havain­to liit­tyy lisäk­si D‑vitamiinitasoihin. Nyt haavoit­tuvin kansanosa, van­huk­set ja vähem­mistöt, joista juurikin jälkim­mäiset kuor­mit­ta­vat teho-osas­to­ja ja ovat osaltaan yliedustet­tuina uhrien joukos­sa, kär­sivät taval­lis­es­ti D‑vitamiini puut­teesta. Heitä on Ruot­sis­sa eri­tyisen paljon. Kaiken lisäk­si nämä huono-osaiset tapaa­vat ja tar­tut­ta­vat toisi­aan hoi­vati­lanteis­sa, kun hei­dän joukos­saan on paljon lähi­hoita­jia ja toisaal­ta hoidet­tavia. Taksinkul­jet­ta­ji­na toimi­vat miehet tar­tut­ta­vat lisäk­si lähi­hoita­jana työsken­tele­viä suurper­heen jäseniä (kuskat­tuaan hiih­tolo­ma­tur­is­te­ja). Tässäpä yksi poten­ti­aa­li­nen rypäs­tar­tun­nan kaava. 

    Ks. “Vit­a­min D lev­els appear to play role in COVID-19 mor­tal­i­ty rates”
    https://www.sciencedaily.com/releases/2020/05/200507121353.htm

    Koko tau­ti­ti­lanteen kannal­ta iso ongel­ma on, että meil­lä ei ole kun­non menetelmiä kar­toit­taa todel­lista altistunei­den määrää. Testeis­sä on ongelmia — sekä diag­nos­ti­sis­sa virustesteis­sä että vas­ta-ainetesteis­sä. Joko ne eivät ole riit­tävän tarkko­ja, tai vas­ta-ainetestin tapauk­ses­sa eivät itse asi­as­sa mit­taa immu­ni­teet­tia (ja osit­tais­takin vas­tu­tuskykyä) kaikil­la niil­lä tavoil­la, jot­ka oli­si­vat rel­e­vant­te­ja juuri tämän epi­demi­an luon­teen arvioimiseksi. 

    Itse uskon sairas­ta­neeni tämän taudin ehkä pari­inkin otteeseen, tai pitkit­tyneenä ver­siona, jos­sa hyvin lievä oireilu jatkui viikko­ja ennen kuin lop­pui kokon­aan. Altis­tu­in alku­vuodes­ta henkilölle, jol­la oli ed.viikolla flus­sa hengistys­vaikeuksi­neen. Koronas­ta ei juuri tiedet­ty tuol­loin. Ja kyl­lä, kävin ensim­mäisen episodin jäl­keen itse Tirolis­sa, tosin en siinä laak­sos­sa jos­sa vierailu olisi oikeut­tanut testi­in. Tulin tar­tut­ta­neek­si (oman per­heen lisäk­si) edelleen ainakin kol­man­nen henkilön, jol­la hävisi makuaisti ilman nuhaoire­i­ta. Sil­loinkaan korona ei vielä ollut päivit­täi­nen puheenai­he. Nyt­tem­min hakeuduimme vas­ta-ainetesti­in (ver­inäyte sor­men­päästä) ja meil­lä molem­mil­la tulos oli 2–3 kk taudin jäl­keen negatiivinen.

  24. Hyväksyn jol­lain tasol­la ensim­mäi­sis­sä postauk­sis­sa esi­in­tyneen ajatuk­sen, että kun talous kär­sii rankasti, yhteiskun­nan kyky pitää huol­ta heikoim­mis­taan pakos­ta kär­sii. On vali­idia pohtia, tekeekö lock­down lop­ul­ta enem­män tuhoa kuin hyötyä. 

    Itse olen kuitenkin läh­estynyt asi­aa lähin­nä edis­tyk­sen mah­doll­suuk­sien kaut­ta. Opti­mistisim­mat veikkaa­vat rokotet­ta ensi vuo­den alkukuukausi­in. Emme voi tietää, että he eivät olisi oike­as­sa. Usei­ta jo mui­hin tarkoituk­si­in kehitet­tyjä ja hyväksyt­tyjä lääkkeitä tes­tataan Coro­n­aan. Meil­lä ei ole var­maa tietoa, että mikään niistä ei toimisi. Ebo­laan kehitet­ty Remde­sivir todis­te­tusti lyhen­tää sairas­tami­saikaa, mut­ta ei ilmeis­es­ti vähen­nä kuolemia. Kuole­man riskiä on opit­tu jo pienen­tämään veren hyy­tymisä kon­trol­loivil­la lääkkeil­lä. Tänään luin jutun, jos­sa ker­rot­ti­in, on tämä tau­ti alka­nut näyt­tää verisuon­ten tule­hduk­selta, jon­ka yksi oireilun muo­to on keuhko-oireet. Tämä avaisi tutkit­taviksi uusia hoitostrate­gioi­ta. Esim. sta­ti­inien hyödyl­lisyy­destä on jo aikaisem­minkin ollut esil­lä jotain vihiä. Niiden teho­han sepel­val­ti­mo­tau­ti­in ei uusim­man tiedon mukaan perus­tu niinkään koles­teroolin alen­tamiseen kuin anti-inflam­a­toorisi­in ominaisuuksiin.

    Point­ti tässä on tämä: Paran­ta­va tai ehkäi­sevä hoito olisi hieno jut­tu, mut­ta koko tilanteenku­van muut­tamiseen riit­täisi lääk­i­tys tai hoito, joka pysty­isi hillit­semään CV:n vakavam­paa muo­toa sen ver­ran että siihen ei juuri menehdytä.

    Voi olla, että mikään näistä ei tärp­pää vaan asian lop­ul­ta ratkaisee lau­maim­mu­ni­teet­ti. Mut­ta kun näin monia paljon parem­paan lop­putule­maan vieviä mah­dol­lisuuk­sia on tiedos­sa, voiko niitä peliko­rt­te­ja kat­so­mat­ta nyt suun­nistaa kohti lau­maim­mu­nieet­tia niin kuin Ruot­sis­sa on tehty. En minä voisi. 

    Joku fik­su kir­joit­ti Twit­teris­sä, että päät­täjät pelaa­vat tässä epi­demi­ati­lanteessa joka päivä pok­e­ria kuole­man kanssa. Min­ul­la on peli­teo­ri­as­ta vain jokin hyvin yleis­lu­on­toinen aav­is­tus siitä, mis­tä siinä oikein on kysymys. Voisi kuvitel­la, että peli­teo­ri­al­la voisi olla jotain annet­tavaa tehty­jen ja edessä ole­vien päätösten luon­teen ymmärtämiseen. En ole täl­laisia pohd­in­to­ja nähnyt.

  25. Arvostan että olet näyt­tänyt esimerkkiä että aras­takin aiheesta voi käy­dä rehellistä pohd­in­taa. Itse asi­as­sa mitä kipeämpi aihe sen tärkeäm­pänä pidän sitä että pystyy pohti­maan ja ajat­tele­maan asioi­ta monista näkökul­mista muuten menee helpom­min pahem­min met­sään, toki ei vält­tämät­tä tekee kipeää jos ei tien­nyt paremmasta.

    Itse pohdin seu­raavak­si että tästä mietinnästä puut­tuu ulot­tuvu­us. Huomiotta jää minus­ta toimien aiheut­ta­mat uhrit, ja niitäkin on. Esimerkik­si suomen poli­isi on rapor­toin­ut lisään­tyneistä itse­murhista, ruotsin poli­isin tiedot­ta­ja* taas epäilee ettei näin vält­tämät­tä ole niil­lä käynyt. Las­ten heit­teille­jätöstäkin on var­masti ero­ja kun koulut oli­vat suomes­sa kiin­ni ja ruot­sis­sa nuorten koulut pysyivät auki.

    Jos las­ke­taan menete­tyt elin­vuodet niin ei tarvitse kovin mon­ta nuor­ta toimien aiheut­ta­maa uhria olla että tilanne näyt­tää eri­laselta kuin jos pysytään vaan laske­maan viruk­seen kuollei­ta. Itse asi­as­sa ettei tästä puhuta enem­män on minus­ta kum­mallista, siis kiel­tei­sistä vaiku­tuk­sista on puhut­tu lähin­nä ikäih­mis­ten liikku­mis­ra­joituk­sista mut­ta se taitaa olla kaik­ista negati­ivi­sista asioista lievem­mästä päästä.

    Toinen pohd­in­ta liit­tyy viruk­sen vaar­al­lisu­u­teen. Minus­ta virus on vaar­al­lisem­pi jos se tap­paa kuusi sadas­ta kuin jos se tap­paa kahdek­san tuhannes­ta. Eli jos ver­rataan his­to­ri­aan kuu­luisi minus­ta huomioi­da sen ajan pop­u­laa­tion koko ja ehkä ikä (vaikeampi). Esimerkik­si hongkongi­lainen, jos se tap­poi vuon­na 1968 700 000 ihmistä 3,5 mil­jardista se tekee 0,0002. Muun­net­tuna tämän päivän lukui­hin tarkoit­taisi että honkongi­lainen ja Covid-19 voisi miel­letä yhtä tuhoisak­si jos Covid-19 tap­paisi 1 560 000 mikä on vielä pitkän matkan päässä. 

    On myös julka­istu tutkimus joka viit­taa siihen että toimien tiukku­us ei näytä vaikut­ta­neen viruk­seen tuhoon **. Jos se pitää paikkansa niin tiukat toimet joil­la on ollut negati­ivisia vaiku­tuk­sia eivät ole aut­tanut vaan itse asi­as­sa lisän­nyt tuskaa.

    * https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/polisen-inte-sakert-att-sjalvmorden-har-okat-med-corona
    ** https://www.bloomberg.com/graphics/2020-opinion-coronavirus-europe-lockdown-excess-deaths-recession/

  26. Mielestäni mielip­i­teen muut­tamises­sa (eli kehit­tymisessä) ei ole mitään vikaa. Pikem­minkin päin­vas­toin. Kun edessä on uusi ja vaikeasti hah­motet­ta­va kokon­aisu­us jos­ta koko ajan opi­taan uut­ta pitäisi mielip­i­teen ja käsi­tyk­sen ”oikeista” toimista kehit­tyä jatkuvasti. 

    Monel­la tun­tuu ole­van aika vah­va men­taalipotero kaivet­tuna ja sieltä sit­ten tirk­istel­lään kypärä päässä ja huudel­laan naa­puripoteron asukkaalle omaa näke­mys­tä kuu­lo­suo­jaimet päässä. Tarvi­taan enem­män tietoon ja dataan perus­tu­vaa ket­terää näkemyksellisyyttä. 

    Tätä toivoisin eri­tyis­es­ti hal­li­tuk­selta. Ehkä olen mis­san­nut oikeat tiedo­tusti­laisu­udet, mut­ta olen jäänyt kaipaa­maan viral­li­sista ohjeis­tuk­sista sitä, että mihin hypo­tee­sei­hin valit­tu strate­gia (jos sel­l­ainen on) perus­tuu, mitä dat­apis­teitä seu­rataan ko hypo­teesien vali­doimisek­si ja mis­sä ovat raja-arvot jois­sa toimen­piteitä tai strate­giaa pitää muuttaa. 

    Blo­gis­tille kysymys: tek­stistä saa sen vaiku­tuk­sen että pidät melko var­mana että toimi­va rokote onnis­tu­taan kehit­tämään, onko näin? 

    Kuitenkin COVID-19 ”suku­laisi­in” sar­si­in ja mer­si­in ei käsit­tääk­seni ole toimi­vaa rokotet­ta, ja influ­enssarokot­teenkin teho tun­tuu ole­van aika vaihtelevaa.

      1. Tes­tat­tu­ja ja siten ilmeis­es­tikin toimiviksi havait­tu­ja rokot­tei­ta on kuitenkin jo ole­mas­sa. Tosin niiden lop­ullisen toimivu­u­den ja tur­val­lisu­u­den takaamisek­si pitää vielä tehdä mas­sat­es­tauk­sia eli kol­man­nen vai­heen kli­in­isiä kokei­ta lähikuukausi­na, kärkiehdokkaiden kohdal­la nyt kesäl­lä (lehti­ti­eto­jen mukaan ainaskin Brasil­ias­sa heinäku­us­ta läh­tien kym­meniä tuhan­sia riskiryh­mäläisiä rokot­taen). Eläinkokeis­sa ja rajoite­tuis­sa ihmiskokeis­sa ne on jo todet­tu toimiviksi.

        Voi tietysti olla, että kaik­ki organ­isaa­tiot yliopis­toista ja riip­pumat­tomista tutkimus­laitok­sista yri­tyk­si­in hui­jaa­vat eikä niil­lä mitään toimi­vaa rokotet­ta ole. En kek­si, mik­si ne niin tek­i­sivät, mik­si vaaran­taisi­vat maineen­sa vale­htele­mal­la, mik­si oli­si­vat jo ilmoit­ta­neet ryhtyvän­sä hui­jaus­rokot­teen valmis­tuk­seen, mut­ta kuka­pa mitään mis­tään täy­del­lä var­muudel­la tietää.

  27. No jos kausi-influ­enssa antaa vas­ta-ainei­ta niin miten sit­ten van­hus­ten influ­enssaroko­tuk­set? Niitä on tehty vuosia Suomessa

    1. Eileen:
      No jos kausi-influ­enssa antaa vas­ta-ainei­ta niin miten sit­ten van­hus­ten influ­enssaroko­tuk­set? Niitä on tehty vuosia Suomessa

      Hyvä kysymys.

      Jokavuo­tisia flun­ss­sia aiheut­taa neljä eri­laista koron­avirus­ta. Näistä sekä
      mah­dol­lis­es­ti siko­taud­ista, vihurirokos­ta ja tuhkarokos­ta jää vasta-aineita
      covid-19 ‑tau­tia vas­taan. Tämä puo­lus­tusa­pu voi selit­tää, mik­si lap­sil­la ja
      nuo­ril­la koron­ain­fek­tio on yleen­sä lievä. Näin ker­toi immunolo­gian prof.
      Sep­po Meri (HS 20.5.

      Tästä päät­te­len, että kai sil­loin myös influ­enssaroko­tus, jos se sattuu
      ole­maan oikean­lainen, luo immu­ni­teet­tia tai vahvis­taa entistä.
      Espan­jan ter­vey­den­huol­lon henkilöitä ei enää sairas­tu lisää, koska
      täl­laiset henkilöstöryh­mät saa­vat jatku­vasti uusia flun­ssa­tar­tun­to­ja, jotka
      aktivoivat immu­ni­teet­tia. Opet­ta­ja-aikanani syksy­isin niiskutin kilpaa
      oppi­laiden kanssa. Aina löy­tyi tar­tut­ta­ja, joka hyvinkin kaukaa toi tautinsa
      kesän jälkeen. 

      Saman flun­ssan immu­ni­teet­ti kestää yleen­sä neljä vuot­ta, joten min­ua se ei
      enää pelas­ta. Mut­ta influ­enssaroko­tuk­seni toiv­ot­tavasti ovat sel­l­aisia, että
      ne auttavat.

      Vas­ta-ainekar­toi­tusten mukaan lau­maim­mu­ni­teet­ti­in on vielä pitkä mat­ka. Mutta
      mis­tä me sen voimme päätel­lä, jollei ole tiedos­sa, kuin­ka monel­la on
      valmi­ik­si muiden sairauk­sien tuot­tamia, teholtaan vai­htele­via vasta-aineita?
      Las­ten ja nuorten väestöo­su­us on suuri ja, jos heil­lä on koron­aan tehoava
      vas­ta-aine, sitä ei osa­ta etsiä.

      Lau­ma­suo­ja syn­tyy, kun on riit­tävän monel­la covid-19-viruk­sen jättämiä
      vas­ta-aineinei­ta, roko­tuk­sia (jos niitä tulee), ja sen lisäk­si muiden
      sairauk­sien koron­aan tehoavia vas­ta-ainei­ta. Kun siis yhteen­sä riittävä
      risti-immu­ni­teet­ti, muo­dos­tuu laumasuoja.

  28. Kiitos taas mie­lenki­in­tois­es­ta kir­joituk­ses­ta. Yksi koh­ta siinä jäi hie­man vaivaamaan.

    “Toisek­si Ruot­si on epäon­nis­tunut ikäih­mis­ten suo­jelus­sa. Sik­si siel­lä on niin paljon kuolonuhre­ja. Myös Suomes­sa puo­let kuolleista on van­hus­ten hoivakodeis­sa. Sen sijaan ikäryh­mässä 70–79 vuot­ta tar­tun­to­ja ja kuollei­ta on mui­hin mai­hin ver­rat­tuna vähän. Ohje riskiryh­mien eristäy­tymis­es­tä on toimin­ut hyvin.”

    Jos asi­aa kat­soo pelkästään tar­tun­to­jen val­os­sa, niin olet oike­as­sa. Väestön ikä­jakau­maan suh­teutet­tuna Suomes­sa on 60–69 vuo­ti­ail­la todet­tu­ja tar­tun­to­ja vain noin puo­let (ilmaan­tu­vu­us = 88) ja 70–79 ‑vuo­ti­ail­la vain kol­mannes (60) siitä, mitä 20–59-vuotiailla (172). Ruot­sis­sa näi­den ikälu­okkien tar­tun­tamääris­sä asukas­ta kohden ei juuri ole eroa (ilmaan­tu­vu­us 414, 415 ja 431) . Tästä voi toki vetää sen johtopäätök­sen, että Suomes­sa van­huk­set on saatu tur­vaan, mut­ta yksi oleelli­nen muut­tu­ja sil­loin uno­htuu. Onko tes­tat­tu­jen ikä­jakau­ma sama? Entäpä jos Ruot­sis­sa tes­tataan selvästi vähem­män ja lähin­nä vas­ta sit­ten, kun poti­las joutuu sairaalaan? Täl­löin riskiryh­mien osu­us tes­ta­tu­ista korostuu. 

    Kun asi­aa tarkastelee kuollei­den tilas­ton val­os­sa, niin luvut näyt­tävät hie­man eri­laisil­ta. Ruot­sis­sa yli 60-vuo­ti­aiden koron­akuolleisu­us sataatuhat­ta asukas­ta kohden on eri 10-vuo­tisikälu­okissa 28, 98, 416 ja 1145 ja 20–59-vuotiailla 3,5. Suomen vas­taa­vat luvut ovat 3, 11, 49, 147 ja 0,6. Suomes­sa kuolleisu­us on kaikissa ikälu­okissa toki selvästi pienem­pi, mut­ta mikäli luvut jae­taan 20–59-vuotiaiden kuolleisu­udel­la, nähdään, että ruot­salaisen 60–69 ‑vuo­ti­aan toden­näköisyys kuol­la koron­aan on 8 ker­tainen, 70–79 ‑vuo­ti­aan 28 ker­tainen, 80–89 vuo­ti­aan 118 ker­tainen ja yli 90 vuo­ti­aan 326 ker­tainen 20–59 ‑vuo­ti­aaseen näh­den. Suo­ma­laisil­la vas­taa­vat luvut ovat 6, 19, 85 ja 253. Van­husväestön ikä­jakau­maan suh­teutet­tu osu­us kuolleisu­ud­es­ta on Ruot­sis­sa siis “vain” 1,3…1,5 ‑ker­tainen Suomeen näh­den vaik­ka todet­tu­jen tar­tun­to­jen osu­us on yli kolminker­tainen. Toki Suomen kuollei­den aineis­to on — onnek­si — pieni, minkä vuok­si luku­jen tarkku­us ei ole paras mahdollinen.

    Mielestäni johtopäätös kuitenkin on, että Ruot­sis­sa on 14 ker­tainen määrä kuolonuhre­ja Suomeen näh­den ennen kaikkea, kos­ka siel­lä on kuollei­den ikä­jakau­mas­ta arvioiden kym­menker­tainen määrä tar­tun­to­ja, eikä 5,5 ker­tainen, kuten todet­tu­jen tapausten määrä antaa olet­taa. Epäilen, että laa­jem­min levin­nyt epi­demia ja pienem­pi tes­taus­määrä on johtanut eri­laiseen tes­tat­tu­jen ikä­jakau­maan. Ruot­si on tes­tannut 23 asukas­ta tuhat­ta kohden ja Suo­mi 32, kun Ruotsin luvun pitäisi olla tapaus­määrän suteessa suurem­pi, jot­ta ikä­jakau­ma olisi real­is­tista pitää samana.

  29. Aiem­pi­en kir­joi­tusten keskuteluis­sa moni on kaivan­nut tehokas­ta jälji­tyssovel­lus­ta taudin nujer­tamisek­si. No, vaik­ka sovel­luk­sen saisi sinän­sä tur­val­lisek­si, niin jäljit­tämi­nen näyt­tää avaa­van aivan mah­ta­van tilaisu­u­den kaiken­maail­man kalastelijoille:

    Con­tact-trac­er spoof­ing is already hap­pen­ing – and it’s dan­ger­ous­ly sim­ple to do

    British peo­ple will soon begin receiv­ing ran­dom phone calls from so-called “con­tact trac­ers” warn­ing them about hav­ing been in close prox­im­i­ty with poten­tial coro­n­avirus car­ri­ers. One of many prob­lems with this scheme is it’s dan­ger­ous­ly easy to pose as a gov­ern­ment con­tact tracer.

    Address­ing how straight­for­ward it is, with­out explic­it­ly link­ing to tools or guides on how it’s done, Davis wrote: “In fact I’d say this is a school­yard prank lev­el of exploit, avail­able to any­one and with­out requir­ing any tech­ni­cal prowess whatsoever.

    “Out­side of large hypo­thet­i­cal threats it’s most­ly just embar­rass­ing. It’s embar­rass­ing that any ran­dom per­son who search­es for ‘SMS spoof­ing’ can essen­tial­ly become the UK gov­ern­ment with no imme­di­ate way for the vic­tim to tell the difference.”

    Toiv­ot­tavasti meil­lä osa­taan ottaa opik­si ja tule­va suo­ma­lainen seu­ran­tasovel­lus olisi vähän parem­min mietit­ty. No, tois­taal­ta, jos julkea sek­tori antaa sovel­luk­sen kehi­tyk­sen taval­lisille hov­i­hankki­joi­ille, niin “valmista” lie­nee vas­ta 5 vuo­den kulut­tua — jol­loin sil­loinkin joudu­taan huo­maa­maan, ettei sys­teemiä voi puut­tei­den vuok­si ottaa käyttöön.

  30. Ruotsin strate­giaa ja eri­tyis­es­ti hoivakotikuolemia arvioitaes­sa pitää muuten muis­taa huomioi­da myös lähtöti­lanne: FOHMin viikon 21 viikko­ra­portin mukaan jo viikol­la 13 (23–29.3) oli Tukhol­man hoivakodeis­sa yhtä paljon kuolemia kuin viikol­la 21 (18–24.5). Ensim­mäiset hoivakotikuolemat on rek­isteröi­ty viikol­la 12 (16–22.3).

    Tämä tarkoit­taa että hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä virus on monin paikoin ollut tukev­asti hoivakodeis­sa jo ennen kuin tilanteen vakavu­ut­ta on tajut­tu ja ylipäätään mitään rajoituk­sia on saatu voimaan. Virus näyt­tää saa­puneen Ruot­si­in Suomea a) aikaisem­min, b) suurem­mal­la voimal­la ja c) vähän yllät­täen Iso-Bri­tan­ni­as­ta ja USAs­ta jo ennen Itävaltaa.

  31. Lancetin tuore julkaisu:
    1m tur­vaväli pienen­tää tar­tun­tariskiä 82%, kasvo­mas­ki pienen­tää riskiä edelleen 85% (N95 vieläkin enem­män). Yhteen­sä noista tulee aika kova suoja.
    Jos joku halu­aa laa­jem­paa ana­lyysia, suosit­te­len Chri­et­ian Drostenin/ Charite) viikkoselostuk­sia vaik­ka Youtubesta, tuli juuri uusin n45 (https://www.youtube.com/watch?v=kjNCf9mfc_c) (turväväli ulkon­akin tärkeä)

  32. “Lati­nalaises­sa Amerikas­sa epi­demia roi­huaa täysil­lä, eivätkä nuo yhteiskun­nat pysty sitä pysäyttämään.”

    Mik­si tämä roi­hu on Etelä-Amerikas­sa, mut­ta ei Aasian ja Afrikan rutiköy­hissä yhteiskunnissa?

    Yli 2 mil­jar­dia ihmistä elää noil­la alueil­la surkean ter­vey­den­huol­lon parissa.

    Mik­si Valko-Venäjäl­lä ei roi­hua vaik­ka pres­i­dent­ti neu­voo otta­maan vod­kaa ja men­emään saunaan pel­totöi­den jäl­keen, mut­ta Venäjäl­lä taas roi­huaa vaik­ka siel­lä korona on otet­tu vakavasti?

    Väitän, että koron­aviruk­sista eniten kärsineitä aluei­ta yhdis­tää ilmansaas­teet, korkeahko elin­ta­so, heikko tai epäoikeu­den­mukainen ter­vey­den­huolto, yli­paino ja muut elintasosairaudet.

    Se lie­nee jo var­maa, että korona ei ole tasa-arvoinen tau­ti vaan sil­lä on selkeästi riskiryhmänsä.

    1. Lau­ri Kumpu­lainen:

      Väitän, että koron­aviruk­sista eniten kärsineitä aluei­ta yhdis­tää ilmansaas­teet, korkeahko elin­ta­so, heikko tai epäoikeu­den­mukainen ter­vey­den­huolto, yli­paino ja muut elintasosairaudet.

      Minä väit­täisin, että väestön­ti­hey­den ja päät­tävien poli­it­tis­ten toim­i­joiden kyvykkyys ovat paljon vahvem­pia ennus­ta­jia kuin mikään noista. Veikkaisin myös, että alkuhavain­not Ital­ias­ta saas­tuneisu­u­den ja taudin yhtey­destä muut­tuvat suh­teel­lisen pieniksi, kun malli raken­netaan oikein ja väestön­ti­heys ote­taan huomioon.

  33. Kan­nat­taisi kat­soa tässä vai­heessa nar­rati­ivi­in, kuka tai ketkä tätä joukkop­sykoosia ovat ylläpitämässä, minä en ainakaan vielä osaa osoit­taa ketään, joka halu­aisi koko maail­man väestön edelleen pysyvän piilos­sa ja työt­töminä. Mut­ta ehkä se selviää joskus. 

    Esimerkkinä nar­rati­ivista on äsket­täi­nen Yalen yliopis­ton julkaise­ma USA:n ylikuolleisu­us­da­ta, joka on julka­istu Wash­ing­ton Postis­sa. Sanoma oli, että ylikuolleisu­us osoit­taisi koro­nan tap­pa­neen enem­män ihmisiä kuin vain diag­nosoidut koron­akuolemat näyt­täi­sivät. Dataa ja valit­tu­ja para­me­tre­ja tutki­neet havait­si­vat, että julka­is­us­sa on käytet­ty vah­vasti aliarvioitua ennustet­tua kuolleisuutta. 

    Täl­lä “viat­toma­l­la valin­nal­la” saati­in ylösalaisin ole­val­ta V‑kirjaimelta näyt­tävään terävään ylikuolleisu­uskäyrään lisää pin­ta-alaa lev­eään poh­jaosaan, kun oikeaa kuolleisu­us­dataa käytetään, on USA:n kuolleisu­us jo läht­enyt jyrkästi putoa­maan allekin ennuste­tun kuolleisu­u­den, aivan samal­la taval­la kuin 2016–2018 kausi-influ­enssaepi­demiois­sa kävi.

    Lisäk­si on otet­ta­va huomioon, että kaikissa ikäih­mis­ten val­tiois­sa kuolleisu­us on muutenkin on nousus­sa; Suomes­sakin vuodes­ta 2010 voidaan tähän päivään nähdä vuosikuolleisu­udessa use­an tuhan­nen ihmisen lisäys. Sik­si 10 vuo­den liuku­va keskiar­vo on äärim­mäisen heikko ver­tailuko­h­ta yhtään mihinkään, jos “ylikuolleisu­ut­ta” halu­taan seurata.

    Toinen nar­rati­ivia tuke­va tapa esit­tää tietoa on korostaa koron­akuolleisu­u­den ker­tymäkäyrää eikä päivit­täistä käyrää. Selvästi alus­sa näkyi kuolemien seu­raa­van tapaus­määrän lisään­tymistä muu­ta­man viikon viiveel­lä, mut­ta miten voidaan selit­tää esimerkik­si Ruotsin uusien tapaus­määrien tasaan­tu­mi­nen 500:aan päivässä, tasanne on kestänyt jo noin 2 kk ajan, mut­ta kuolemat ovat laskus­sa olleet jo puoli­toista kuukaut­ta, 120–150 päiväkuolleisu­u­den mak­simista on pudot­tu 30:een päivässä, jopa alemmaksi ?

    Miten yhtäkkiä korona on muut­tunut vähem­män tappavaksi ?

    1. miten voidaan selit­tää esimerkik­si Ruotsin uusien tapaus­määrien tasaan­tu­mi­nen 500:aan päivässä, tasanne on kestänyt jo noin 2 kk ajan, mut­ta kuolemat ovat laskus­sa olleet jo puoli­toista kuukaut­ta, 120–150 päiväkuolleisu­u­den mak­simista on pudot­tu 30:een päivässä, jopa alemmaksi ?
      Miten yhtäkkiä korona on muut­tunut vähem­män tappavaksi ?

      Ruot­sis­sa tes­tataan nyt enem­män, jol­loin suurem­pi osa koronat­a­pauk­sista tulee tietoon.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ruot­sis­sa tes­tataan nyt enem­män, jol­loin suurem­pi osa koronat­a­pauk­sista tulee tietoon.

        Mah­dol­lis­es­ti tämä tes­taami­nen on myös kohdis­tunut ter­vey­den­huolto­henkilöstöön, joka on vaikut­tanut hoivakotikuolleisu­u­teen. Ikävim­mil­lään viikol­la 16 (13–19.4) hoivakotikuolemia oli yli 300 viikos­sa, viikol­la 21 (18–24.5) alle 100. Jälkim­mäi­nen luku voi tosin vielä muuttua.

        Ruot­sis­sa päiväkuolleisu­u­den mak­si­mi (kaik­ki ikäryh­mät) oli 115. Alle 30:een se ei ilmeis­es­ti ole vielä laskenut, sil­lä myös viikko­ra­port­tien kokon­aiskuolleisu­us­luku­ja kor­jataan ylöspäin. Viikol­la 20 kuollei­ta oli 350 eli 50 päivässä, viikon 21 arvio 30 päivässä tästä var­mas­tikin vielä nousee.

        Läh­teet: FOHM Veck­o­rap­port om covid-19, vec­ka 21, FOHM Antal fall av covid-19 i Sverige.

    2. Kaiken takana on koro­na­nar­rati­ivi:

      Esimerkkinä nar­rati­ivista on äsket­täi­nen Yalen yliopis­ton julkaise­ma USA:n ylikuolleisu­us­da­ta, joka on julka­istu Wash­ing­ton Postis­sa. Sanoma oli, että ylikuolleisu­us osoit­taisi koro­nan tap­pa­neen enem­män ihmisiä kuin vain diag­nosoidut koron­akuolemat näyttäisivät.Dataa ja valit­tu­ja para­me­tre­ja tutki­neet havait­si­vat, että julka­is­us­sa on käytet­ty vah­vasti aliarvioitua ennustet­tua kuolleisuutta. 

      Täl­lä ”viat­toma­l­la valin­nal­la” saati­in ylösalaisin ole­val­ta V‑kirjaimelta näyt­tävään terävään ylikuolleisu­uskäyrään lisää pin­ta-alaa lev­eään poh­jaosaan, kun oikeaa kuolleisu­us­dataa käytetään, on USA:n kuolleisu­us jo läht­enyt jyrkästi putoa­maan allekin ennuste­tun kuolleisu­u­den, aivan samal­la taval­la kuin 2016–2018 kausi-influ­enssaepi­demiois­sa kävi.

      Tätä väitet­tä olisi paljon helpom­pi pun­ni­ta, jos näk­isi datan kuvaa­jana jos­sa kuolleisu­uskäyrät tältä vuodelta ja keskiar­vol­ta näytetään samas­sa kuvas­sa use­an kuukau­den ajal­ta. Siitä on help­po tehdä esti­maat­ti keskiar­von tuot­ta­mas­ta vinoumas­ta ja pois­taa se riit­täväl­lä tarkku­udel­la. Veikkaisin, että vinoumapois­tet­tuunkin dataan jää huo­mat­tavasti korona-aikaista ylikuolleisu­ut­ta. Näitä vinou­tu­mia tapah­tuu aina, kun resurssit eivät riitä.

      1. Puut­tumat­ta tuo­hon Yalenkin har­joit­ta­maan main­stream koro­na­nar­rati­ivin edis­tämisen aiheut­ta­maan ehkä tahat­tomaan manip­u­loin­ti­in, korona-aikainen ylikuolleisu­us on tosi­a­sia, siitä ei pääse mihinkään, enkä kiistä sitä. Mut­ta väitän, että ylimääri­nen influ­enssakuolleisu­us on tämän kevät­tal­ven aikana osoit­tau­tu­mas­sa käytän­nössä nol­lak­si, ja ylikuolleisu­us _on vaihtunut_ koro­nan aiheut­ta­mak­si ylikuolleisu­udek­si. Kos­ka melkein jokaise­na talvikaut­e­na on varsinkin Euroopan ikään­tyneessä väestössä tapah­tunut merkit­tävä onnet­to­muus, ja jopa sato­jatuhan­sia on mene­htynyt nopeas­sa tahdis­sa, ihme­tel­lä myös voidaan, mik­sei ruumiskont­te­ja ja armei­jaa ei tarvit­tu niinä tur­man vuosi­na. Lisäk­si, ihmiskun­nal­la on ollut influ­enssaroko­tus käytet­tävis­sä jo kahdek­sankymme­nen vuo­den ajan, ja silti ihmisiä kuolee influ­enssaan. Sik­si en myöskään usko koron­avirus­rokot­teen täy­del­liseen tehoon.

        Tutkipa vaik­ka Eu:n julk­isia selvi­tyk­siä kausi-influ­enssay­likuolleisu­ud­es­ta Yhteisön alueel­la: 2014–2015 influ­enssakausi 217000 ylimääräistä kuol­lut­ta /1/ , 2016–2017 217000/1/ ylimääräistä kuol­lut­ta, 2017–2018 152000 ylimääräistä kuollutta./2/

        Eli Euroopas­sa on joka vuosi tai joka toinen vuosi tois­tu­va tau­tiryöp­sähdys, joka mene­hdyt­tää kym­meniä­tuhan­sia, jopa kak­sisa­taatuhat­ta ihmistä lyhyehkön, 8 ‑15 viikon jak­son aikana. 

        Tänä vuon­na kuolleisu­ut­ta merkit­tävästi lisäävää jak­soa on kestänyt 12–13 viikkoa, ja Euroopan ylimääräis­ten kuolemien tren­di on maas­ta ja val­i­tu­ista toimen­piteistä riip­pumat­ta laske­mas­sa, pahim­mil­laan 4500 uut­ta kuole­maa päivässä, nyt näkyy ole­van noin viides­osa siitä. Eli ennuste kesäku­ulle on alle 50000 lisäkuole­maa, ja vaik­ka kuolleisu­us ei jatkaisikaan laskuaan, niin vas­ta ollaan viime vuosikymme­nen puo­livälin talvikuolleisuuslukemissa. 

        /1/ https://www.ecdc.europa.eu/en/seasonal-influenza/season-2016–17
        /2/ https://doi.org/10.1016/j.cmi.2019.02.011

  34. ‘One size fits all’ malli lock­down­is­sa oli virhe sekä Suomes­sa että puu­tarhas­sa. Onnek­si tata virhet­ta ale­taan kor­jaa­maan ja malli voisi olla ‘tur­vataan riskiryh­mat ja muuten paluu nor­maali­in’. Tur­va­toimen­pitei­den tulee olla tehokkai­ta, ja kuten san­ot­tua “kus­tan­nuste­hokkai­ta” siinä mielessä että rajoi­tusten hait­ta ei ole suurem­pi kuin hyö­ty. Datan mukaan koulu­jen sulkemis­es­ta oli vähän hyö­tyä ver­rat­tuna siitä aiheutuneeseen hait­taan mon­en lapsen ja per­heen kohdalla.

    Samoin maakun­nit­tain ris­ki ei ole sama. Ei mitaan jarkea imple­men­toi­da ident­ti­nen lock­down-rajoi­tus Liek­sas­sa ja Itakeskuk­ses­sa. Tai Kuh­mossa sama rajoi­tus kuin etu-Töölössä. 

    Inti­as­sa nopeasti otet­ti­in zone-malli jos­sa maaseu­tu ja isot kaupun­git saa­vat ‘fit for pur­pose’ rajoituk­sia. Samoin myöhem­min Ran­skas­sa. Esimerkik­si lap­si­in kohdis­tu­vat suo­ja­toimet voivat olla eri­laiset kuin mum­mo­jen suo­ja­toimet. Esimerkik­si koulut voisi­vat olla kiin­ni riskialueel­la mut­ta Pietarsaaressa/Joensuussa auki.

    Täysi lock­down joka paikkaan ja jokaiselle (one size fits all) oli virhe, jon­ka laskua mak­samme mon­ta vuot­ta sekä ihmis­ten ter­vey­dessä, että taloudellisesti.

    1. Jere:
      Täysi lock­down joka paikkaan ja jokaiselle (one size fits all) oli virhe, jon­ka laskua mak­samme mon­ta vuot­ta sekä ihmis­ten ter­vey­dessä, että taloudellisesti.

      Tuos­ta johtopäätök­ses­tä on vaikea olla eri mieltä. Lasku oli kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja. Poli­ti­ikas­sa on riidel­ty kym­menistäkin miljoon­ista joskus tiukasti, mut­ta val­tavaa vahinkoa aiheut­ta­neet esi­tyk­set menivät läpi heit­tämäl­lä, jot­ka vaikut­ta­vat nuorten sukupolvien tule­vaisu­u­teen ehkä radikaal­is­tikin. Euroalue ehkä tuhosi samal­la ase­mansa maail­man­taloudessa, ja USA:kin räpiköi. Kri­isin jäl­keen maail­man­talouden johtoase­ma on ehkä Aasiassa.

      1. niin: Tuos­ta johtopäätök­ses­tä on vaikea olla eri mieltä. Lasku oli kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja. Poli­ti­ikas­sa on riidel­ty kym­menistäkin miljoon­ista joskus tiukasti, mut­ta val­tavaa vahinkoa aiheut­ta­neet esi­tyk­set menivät läpi heit­tämäl­lä, jot­ka vaikut­ta­vat nuorten sukupolvien tule­vaisu­u­teen ehkä radikaal­is­tikin. Euroalue ehkä tuhosi samal­la ase­mansa maail­man­taloudessa, ja USA:kin räpiköi. Kri­isin jäl­keen maail­man­talouden johtoase­ma on ehkä Aasiassa.

        Hyvä tässä kohdin muis­taa, ettei edelleenkään _oikeasti_ tiede­tä miten vaar­alli­nen tau­ti lap­sille ja nuo­rille on. Ja vielä vähem­män siitä tiedet­ti­in maalisku­us­sa. Ja edelleen kiis­tel­lään mikä on las­ten rooli tar­tun­to­jen välittäjinä.

        Ruot­salaisen onni, että ainakin ole­tus, ettei tau­ti ole kovin vaar­alli­nen lap­sille, näyt­täisi pitävän paikkansa. Suomes­sa nos­tet­ti­in hirveä haloo, kun muu­ta­ma lap­si sairas­tui narkolep­si­aan takavu­osi­na. Mites siinä tapauk­ses­sa, että koulu­un pakol­la ja vähät­te­lyl­lä pain­os­te­tut lapset oli­si­vat kuolleet satamäärin koronaan?

      2. niin: Tuos­ta johtopäätök­ses­tä on vaikea olla eri mieltä. Lasku oli kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja. Poli­ti­ikas­sa on riidel­ty kym­menistäkin miljoon­ista joskus tiukasti, mut­ta val­tavaa vahinkoa aiheut­ta­neet esi­tyk­set menivät läpi heit­tämäl­lä, jot­ka vaikut­ta­vat nuorten sukupolvien tule­vaisu­u­teen ehkä radikaal­is­tikin. Euroalue ehkä tuhosi samal­la ase­mansa maail­man­taloudessa, ja USA:kin räpiköi. Kri­isin jäl­keen maail­man­talouden johtoase­ma on ehkä Aasiassa.

        Tuos­sa ole­tat että laskun aiheut­taa hal­li­tusten toimen­piteet eikä korona itse. Mielestäni olet tässä väärässä, ver­taa vaik­ka eri­laisen strate­gian vaiku­tus­ta talouteen Ruot­sis­sa ja Tanskassa.

        Ei ole kovin real­is­tista että ihmiset lähti­sivät iloisin mielin kaup­pakeskuk­si­in ja rav­in­toloi­hin kulut­ta­maan ja las­ten kanssa huvipuis­toi­hin jos tar­tun­nan vaara on todellinen.

        Euroopan talouden olisi pelas­tanut toim­imi­nen Aasian tapaan. Kuten esimerkik­si Tai­wanis­sa ja Uudessa-See­lan­nis­sa Euroopan ulko­ra­jat kiin­ni heti ja päälle tes­taus ja per­in­teinen jälji­tys. Euroopan sisäi­nen talous olisi saatu pelastet­tua. Tiedän että tuo on epäortodoksi­nen keino, rajakaran­teenin ei usko­ta tehoa­van kovin hyvin perustuen influ­enssas­ta saa­tu­i­hin koke­muk­si­in. Kuitenkin jostakin syys­tä korona näyt­tää tot­tel­e­van karan­teene­ja ällistyt­tävän hyvin. Tämä on yksi selit­tämät­tömistä asioista.

  35. Suomen väestö ikään­tyy mikä tarkoit­taa että kuolleisu­us­lu­vut laske­vat nuoris­sa ikärymis­sä ja nou­se­vat van­hem­mis­sa ikäryh­mis­sä. Tämä tren­di on jatkunut kauan kos­ka ikärakenne muut­tuu kunnes tänä vuonna.

    Tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­las­tol­la tein kuolleisu­us­tren­dit vuodes­ta 2011 — 2019+1 viikoista 1–20 ja ver­tasin oikeisi­in 2020 lukuihin.

    Tulos on minus­ta häm­mästyt­tävä, ikälu­okat alla

    0–4, tren­di osuu
    5–24, tren­di osuu
    25–44, ylikuolleisu­us trendin nähden
    45–64, lievä alikuolleisu­us trendin nähden
    65–79, selvä alikuolleisu­us trendin nähden
    80+, selvä alikuolleisu­us trendin nähden

    Onko tuo nyt merk­ki itse­murhista, tuos­ta ikäryh­män ihmi­sistä lähti työt ja tule­vaisu­us alta?

    Samaa ei ole havait­tavis­sa ruotsin tilas­toista, vaikea ver­ra­ta mut­ta ruot­sis­sa on alikuolleisu­us ikäryh­mässä 0–64, vaan van­hem­mis­sä ikäryh­mis­sä on ylikuolleisuutta.

    On se aika ikävää jos on uhrat­tu nuo­ria van­hus­ten suo­jelemisek­si mei­dän maassa.

    1. MF:

      Tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­las­tol­la tein kuolleisu­us­tren­dit vuodes­ta 2011 – 2019+1 viikoista 1–20 ja ver­tasin oikeisi­in 2020 lukuihin.

      Tulos on minus­ta häm­mästyt­tävä, ikälu­okat alla

      0–4, tren­di osuu
      5–24, tren­di osuu
      25–44, ylikuolleisu­us trendin nähden

      Väität (viimeisessä virk­keessäsi), että hal­li­tuk­sen toimet viikon 12 jäl­keen ovat vaikut­ta­neet Suomes­sa lisäävästi ikäryh­män 25–44 kuolleisu­u­teen, kun suo­raan koro­nan aiheut­ta­mat kuolemat pois­te­taan datas­ta. Pahoit­te­len, mut­ten usko ennen kuin pistät pöytään dataa. En ole krant­tu tämän suh­teen, kak­si lukua riit­tää alku­un­sa: 1) vuo­den 2020 pros­en­tu­aa­li­nen ero trendi­in viikoil­ta 1–11, ja 2) vuo­den 2020 pros­en­tu­aa­li­nen ero trendi­in viikoil­ta 13–21, kun suo­rat koron­akuolemat on vähennetty.

      MF:

      On se aika ikävää jos on uhrat­tu nuo­ria van­hus­ten suo­jelemisek­si mei­dän maassa.

      Väität, että hal­li­tuk­sen toimet viikon 12 jäl­keen ovat vaikut­ta­neet Suomes­sa lisäävästi ikäryh­män 25–44 kuolleisu­u­teen, kun suo­raan koro­nan aiheut­ta­mat kuolemat pois­te­taan datas­ta. Pahoit­te­len, mut­ten usko ennen kuin pistät pöytään dataa. En ole krant­tu, kak­si lukua riit­tää alku­un­sa: 1) vuo­den 2020 suh­teelli­nen ero trendi­in viikoil­ta 1–11, ja 2) vuo­den 2020 suh­teelli­nen ero trendi­in viikoil­ta 13–21, kun suo­rat koron­akuolemat on vähennetty.

      1. Tein jatko­ana­lyysin kuten ehdotit sil­lä muu­tok­sel­la että ladat­tu aineis­to kat­taa vaan viikko 20.
        Ja aloitin viikol­la 11 jot­ta saadaan tren­di aikaisek­si. Aikaisem­min käytin koko vuo­den aineis­to jot­ta olisi enem­män dataa trendin luon­tia varten ja influ­enssakausi esi­in­tyy eri aikaan vuodes­ta toiseen.

        Mut­ta kuitenkaan kun influ­enssal­la ei nuorem­paan väkeen vaiku­ta niin ehkä tämä on ihan ok ver­tailu. Ehkä joku viisaampi tietää?

        Eli tässä tulok­set saman­laisel­la ana­lyysil­la mut­ta käyt­täen viikot 11 viikkoon 20, kut­su­taan näitä nyt koronatietoisuusviikoiksi.

        0–4, ylikuolleisu­us trendin nähden
        5–24, tren­di osuu
        25–44, ylikuolleisu­us trendin näh­den, vahvem­pi ylikuolleisu­us kuin aikaisem­pi vertailu
        45–64, lievä alikuolleisu­us trendin nähden
        65–79, selvä alikuolleisu­us trendin nähden
        80+, selvä alikuolleisu­us trendin nähden

        Tulos on vielä selkeämpi kuin edelli­nen vertailu. 

        Hypo­teesi vahvis­tui, näyt­tää vielä pahem­mal­ta, pelkään että tuo ikäih­mis­ten suuri alikuolleisu­us peit­tää alleen nuorem­pi­en ikäryh­mien esi­in­tyvä ylikuolleisu­us trendi­in nähden. 

        Vähin­tän vaka­van ana­lyysin paik­ka, että mitä on ehkä nyt oikeasti tul­lut tehtyä.

      2. MF: empiris

        Tämä on jo eden­nyt hyvin, 25–44-vuotiaiden joukos­sa on siis edel­lisi­in vuosi­in ver­rat­tuna viikoil­la 11–20 enem­män kuolleisu­ut­ta kuin edel­lis­ten kahdekan vuo­den keskiar­vos­sa. Vielä parem­mak­si saisit (ainakin minus­ta) tämän, jos ottaisit *eril­lisenä* kon­trol­litek­i­jänä huomioon edel­lis­ten viikko­jen (1–10) yli- tai alikuolleisu­u­den suh­teessa edel­lis­ten kahdek­san vuo­den keskiar­voon. Tämä vas­taisi kysymyk­seen: “Mis­tä tiedät, ettei ryh­män kuolleisu­us ole tänä vuon­na ollut jo ennen korona-aikaa kohol­la jostakin muus­ta syys­tä?” Jos kuolleisu­us ei ennen korona-aikaa ole kohol­la, niin minus­ta dataa alkaa olla syytä kat­sel­la tarkemmin.

      3. hc-empiristi: Tämä on jo eden­nyt hyvin, 25–44-vuotiaiden joukos­sa on siis edel­lisi­in vuosi­in ver­rat­tuna viikoil­la 11–20 enem­män kuolleisu­ut­ta kuin edel­lis­ten kahdekan vuo­den keskiar­vos­sa. Vielä parem­mak­si saisit (ainakin minus­ta) tämän, jos ottaisit *eril­lisenä* kon­trol­litek­i­jänä huomioon edel­lis­ten viikko­jen (1–10) yli- tai alikuolleisu­u­den suh­teessa edel­lis­ten kahdek­san vuo­den keskiar­voon. Tämä vas­taisi kysymyk­seen: ”Mis­tä tiedät, ettei ryh­män kuolleisu­us ole tänä vuon­na ollut jo ennen korona-aikaa kohol­la jostakin muus­ta syys­tä?” Jos kuolleisu­us ei ennen korona-aikaa ole kohol­la, niin minus­ta dataa alkaa olla syytä kat­sel­la tarkemmin.

        Jep alla tulok­set viikoista 01 viikkoon 10.
        0–4, alikuolleisu­us, vai­h­tunut ylikuolleisu­udek­si viikoil­la 11–20
        5–24, tren­di osuu, kaikissa vertailuissa.
        25–44, lievä ylikuolleisu­us, vai­h­tui selvään ylikuolleisu­u­teen viikoil­la 11–20
        45–64, lievä alikuolleisu­us, kaikissa vertailuissa
        65–79, selvä alikuolleisu­us trendin nähden
        80+, selvä alikuolleisu­us trendin nähden

        Tämäkin ver­tailu vahvis­taa että on havait­tavis­sa muu­tos huonom­paan ikälu­okissa 0–4 ja 25–44 siitä kuin korona­toimen­piteet alkoivat.

      4. MF: Jep alla tulok­set viikoista 01 viikkoon 10.
        0–4, alikuolleisu­us, vai­h­tunut ylikuolleisu­udek­si viikoil­la 11–20
        5–24, tren­di osuu, kaikissa vertailuissa.
        25–44, lievä ylikuolleisu­us, vai­h­tui selvään ylikuolleisu­u­teen viikoil­la 11–20
        45–64, lievä alikuolleisu­us, kaikissa vertailuissa
        65–79, selvä alikuolleisu­us trendin nähden
        80+, selvä alikuolleisu­us trendin nähden

        Tämäkin ver­tailu vahvis­taa että on havait­tavis­sa muu­tos huonom­paan ikälu­okissa 0–4 ja 25–44 siitä kuin korona­toimen­piteet alkoivat.

        Vedät johtopäätök­siä liian nopeasti. 1) Mil­lä perus­teel­la viikko 11 on valit­tu? Koulut esimerkik­si laitet­ti­in kiin­ni vas­ta viikon 12 keskivi­ikkon. Täl­lä perus­teel­la viikko­jaon pitäisi olla 1–11 ja 13–20. 2) Ikäryh­mis­sä 25–44 oli siis ylikuolleisu­ut­ta jo ennen hal­li­tuk­sen toimia, joten ilmiö luul­tavasti selit­tyy jol­lakin hal­li­tuk­ses­ta riip­pumat­toma­l­la tek­i­jäl­lä. On toki mah­dol­lista, että hal­li­tuk­sen toimet ovat vaikut­ta­neet lisäävästi ikäryh­män kuolleisu­u­teen. Sen toden­tamisek­si tuleekin sit­ten se han­kalampi vai­he: sin­un pitäisi mallintaa ilmiö tilas­tol­lis­es­ti siten, että muiden poten­ti­aal­is­ten selit­tävien tek­i­jöi­den kon­tribuu­tio on pyrit­ty kaikin keinoin min­i­moimaan. Sin­un pitää esimerkik­si pois­taa mah­dolli­nen pitkäaikainen tren­di kuolleisu­u­den muu­tok­sis­sa, vali­ta malli jos­sa ilmiö kuvau­tuu hyvin, sekä (ehkä vaikein koh­ta kaik­ista) vaku­ut­taa tilas­toil­i­jat tääl­lä siitä että hyvin pieni määrä havain­to­jasi riit­tää tuot­ta­maan niin äärim­mäisen tulok­sen, ettei sitä voi mielekkäästi selit­tää sattumalla.

      5. hc-empiristi: Vedät johtopäätök­siä liian nopeasti. 1) Mil­lä perus­teel­la viikko 11 on valit­tu? Koulut esimerkik­si laitet­ti­in kiin­ni vas­ta viikon 12 keskivi­ikkon. Täl­lä perus­teel­la viikko­jaon pitäisi olla 1–11 ja 13–20. 2) Ikäryh­mis­sä 25–44 oli siis ylikuolleisu­ut­ta jo ennen hal­li­tuk­sen toimia, joten ilmiö luul­tavasti selit­tyy jol­lakin hal­li­tuk­ses­ta riip­pumat­toma­l­la tek­i­jäl­lä. On toki mah­dol­lista, että hal­li­tuk­sen toimet ovat vaikut­ta­neet lisäävästi ikäryh­män kuolleisu­u­teen. Sen toden­tamisek­si tuleekin sit­ten se han­kalampi vai­he: sin­un pitäisi mallintaa ilmiö tilas­tol­lis­es­ti siten, että muiden poten­ti­aal­is­ten selit­tävien tek­i­jöi­den kon­tribuu­tio on pyrit­ty kaikin keinoin min­i­moimaan. Sin­un pitää esimerkik­si pois­taa mah­dolli­nen pitkäaikainen tren­di kuolleisu­u­den muu­tok­sis­sa, vali­ta malli jos­sa ilmiö kuvau­tuu hyvin, sekä (ehkä vaikein koh­ta kaik­ista) vaku­ut­taa tilas­toil­i­jat tääl­lä siitä että hyvin pieni määrä havain­to­jasi riit­tää tuot­ta­maan niin äärim­mäisen tulok­sen, ettei sitä voi mielekkäästi selit­tää sattumalla.

        Pitkäaikainen tren­di on otet­tu huomioon. Ver­tailu nimeno­maan trendiä vas­ten eikä 10 vuo­den keskiar­voa vas­ten, kos­ka väestö ikään­tyy ja kuolleisu­us sen myötä muuttuu.

        Viikko 11 valit­tu jot­ta olis tarpeek­si pitk­iä jak­so­ja kun data lop­pui viikkoon 20.

        En väitä tätä lop­pu­un asti viilatuk­si. Mut­ta jo se että ikälu­okas­sa 0–4 on men­ty alikuolleisud­es­ta selvään ylikuolleisu­u­teen ja 25–44 läh­es nor­maal­i­ti­lanteesta selkeään ylikuolleisuuten on vah­va sig­naali että nyt ei voi­da puhua pelkästä alikuolleisu­ud­es­ta tutki­mat­ta asi­aa tarkemmin.

      6. MF: Pitkäaikainen tren­di on otet­tu huomioon. Ver­tailu nimeno­maan trendiä vas­ten eikä 10 vuo­den keskiar­voa vas­ten, kos­ka väestö ikään­tyy ja kuolleisu­us sen myötä muuttuu.

        Viikko 11 valit­tu jot­ta olis tarpeek­si pitk­iä jak­so­ja kun data lop­pui viikkoon 20.

        En väitä tätä lop­pu­un asti viilatuk­si. Mut­ta jo se että ikälu­okas­sa 0–4 on men­ty alikuolleisud­es­ta selvään ylikuolleisu­u­teen ja 25–44 läh­es nor­maal­i­ti­lanteesta selkeään ylikuolleisuuten on vah­va sig­naali että nyt ei voi­da puhua pelkästä alikuolleisu­ud­es­ta tutki­mat­ta asi­aa tarkemmin.

        Mil­lä taval­la pois­tit pitkäaikaisen trendin? Metodiku­vauk­sesi on ollut tähän men­nessä jonkin ver­ran epäselvä.

        Datan riit­tävyys on totaalisen väärä kri­teeri ajanko­hdan val­it­semisek­si. Sin­un hypo­teesisi tapauk­ses­sa ajanko­hdan val­in­taan saa vaikut­taa ain­oas­taan hal­li­tuk­sen toimien ajoitus.

        “Läh­es nor­maali” ja selkeä eivät ole sano­ja, joi­ta näis­sä tilanteis­sa voi käyt­tää, jollei ilmiötä ole käsitel­ty jakau­mi­na. Minkälais­es­ta efek­tikoos­ta puhut, kun san­ot “läh­es nor­maali”? Mikä on efek­tikoko, kun tapaus on selkeä?

        Arvelisin myös, että molem­mis­sa havain­to­ryh­mis­säsi on toden­näköis­es­ti niin pieni määrä kuolemia, että hypoteti­soidun sig­naalin erot­ta­mi­nen sat­un­nais­tek­i­jöistä ei ole help­poa. Sin­un tehtäväsi on vaku­ut­taa kuuli­jasi, että havain­tosi eivät ole sat­tuman aiheut­tamia. Tämän­hetki­nen vaku­ut­telun taso ei vielä riitä.

      7. hc-empiristi: efek­tikoko

        Tämä jää viimeisek­si viestik­si asi­aan liit­tyen. Minä nos­tin esille yhden havait­se­vani häir­it­sevän seikan kuolin­ti­las­toista, siihen tuli hyviä huomioi­ta jota olen ottanut huomioon.

        Nytkin tark­istin ja kuva ei muut­tunut käyt­tämäl­lä viikko 12 11 sijaan, edelleen 0–4 ikäryh­män kuolleisu­us heit­tää härän­pyl­lyä (alikuolleisu­ud­es­ta ylikuolleisu­u­teen) korona­toimen­pitei­den tul­tua voimaan. Ja ikäryh­mässä 25–44 on muu­tos huonompaan.

        Liit­teitä ei tänne voi lait­taa joten lasken­nat tark­istus­ta varten en pysty hel­posti jakaa­maan ana­lyysia varten. Mut­ta data on vapaa joten muil­lakin on mah­dol­lisu­us analysoi­da, ehkä toinen kumoa­ma­va tai tuke­va ana­lyysia olisi suo­tavaa, mihin tulok­seen sinä päädyt?

  36. No, hup­sista — WHO on ilmeis­es­ti tehnyt HVK:t datan han­k­in­nas­sa ja vaikut­taa toden­näköiseltä, että joukko papere­i­ta tul­laan vetämään pois mm. Lancetista.

    Tietysti kaik­ki kri­isit saa­vat kaiken­maail­man koi­jar­it liik­keelle, mut­ta ehkä edes pienet taus­to­jen tark­istuk­set oli­si­vat paikkallaan — niin julkean sek­torin toim­i­jois­sa kuin viit­tausten vyöryä himoit­se­vien tutk­i­joiden keskuudessa.

    Gov­ern­ments and WHO changed Covid-19 pol­i­cy based on sus­pect data from tiny US company

    The World Health Orga­ni­za­tion and a num­ber of nation­al gov­ern­ments have changed their Covid-19 poli­cies and treat­ments on the basis of flawed data from a lit­tle-known US health­care ana­lyt­ics com­pa­ny, also call­ing into ques­tion the integri­ty of key stud­ies pub­lished in some of the world’s most pres­ti­gious med­ical journals.

    A Guardian inves­ti­ga­tion can reveal the US-based com­pa­ny Sur­gi­sphere, whose hand­ful of employ­ees appear to include a sci­ence fic­tion writer and an adult-con­tent mod­el, has pro­vid­ed data for mul­ti­ple stud­ies on Covid-19 co-authored by its chief exec­u­tive, but has so far failed to ade­quate­ly explain its data or methodology.

    The company’s LinkedIn page has few­er than 100 fol­low­ers and last week list­ed just six employ­ees. This was changed to three employ­ees as of Wednesday.

    While Sur­gi­sphere claims to run one of the largest and fastest hos­pi­tal data­bas­es in the world, it has almost no online pres­ence. Its Twit­ter han­dle has few­er than 170 fol­low­ers, with no posts between Octo­ber 2017 and March 2020.

    Until Mon­day, the “get in touch” link on Surgisphere’s home­page redi­rect­ed to a Word­Press tem­plate for a cryp­tocur­ren­cy web­site, rais­ing ques­tions about how hos­pi­tals could eas­i­ly con­tact the com­pa­ny to join its database.

    Desai has been named in three med­ical mal­prac­tice suits, unre­lat­ed to the Sur­gi­sphere data­base. In an inter­view with the Sci­en­tist, Desai pre­vi­ous­ly described the alle­ga­tions as “unfound­ed”.

    Dr James Todaro, who runs Med­i­cine­Un­cen­sored, a web­site that pub­lish­es the results of hydrox­y­chloro­quine stud­ies, said: “Sur­gi­sphere came out of nowhere to con­duct per­haps the most influ­en­tial glob­al study in this pan­dem­ic in the mat­ter of a few weeks.

    “It doesn’t make sense,” he said. “It would require many more researchers than it claims to have for this expe­di­ent and [size] of multi­na­tion­al study to be possible.”

    1. ksee:
      No, hup­sista – WHO on ilmeis­es­ti tehnyt HVK:t datan han­k­in­nas­sa ja vaikut­taa toden­näköiseltä, että joukko papere­i­ta tul­laan vetämään pois mm. Lancetista. 

      Lancetin ver­tais­arvioin­ti on selvästi hyvin kat­tavaa ja pätevää.

      1. Stadist: Lancetin ver­tais­arvioin­ti on selvästi hyvin kat­tavaa ja pätevää.

        Tot­ta. Lancetin kannal­ta kamala tilanne, koko lehden maine uhat­tuna. Tosin mei­dänkin HVK jatkaa tutul­la lin­jal­laan; yksi sen uusim­mista hov­i­hankki­joista on SJT-Invest­ment Group Oy, enti­nen Pohjolan Laatukatot.

      2. Tapio: Tot­ta. Lancetin kannal­ta kamala tilanne, koko lehden maine uhat­tuna. Tosin mei­dänkin HVK jatkaa tutul­la lin­jal­laan; yksi sen uusim­mista hov­i­hankki­joista on SJT-Invest­ment Group Oy, enti­nen Pohjolan Laatukatot. 

        En tiedä onko siinä mitään kamalaa, että epäpäte­vien “huip­pu­julka­isu­jen” maine kär­sii. Jos keis­ar­il­la ei ole vaat­tei­ta, niin on kaikkien eduk­si että tämä pal­jas­tuu ja tästä tulee asian­mukaiset seu­raa­muk­set. Nyt vielä pitäisi saa­da ver­tais­arvioi­jien nimet julk­isu­u­teen. Vas­tu­ulliset pitää saa­da siihen kuu­luisaan vas­tu­useen, tämä epäon­nis­tu­mi­nen on voin­ut aiheut­taa tuhan­sia lisäkuolemia enkä edes liioit­tele nyt.

        Ai niin, mut­ta vas­tuu on vain pie­nille ihmisille, eli­it­ille on aivan omat sään­tön­sä. Kep­piä köy­hille, laiskoille ja pien­i­t­u­loisille, porkkanaa kaikille muille.

      3. Stadist: En tiedä onko siinä mitään kamalaa, että epäpäte­vien ”huip­pu­julka­isu­jen” maine kär­sii. Jos keis­ar­il­la ei ole vaat­tei­ta, niin on kaikkien eduk­si että tämä pal­jas­tuu ja tästä tulee asian­mukaiset seuraamukset. 

        Täs­mälleen samaa mieltä.

      4. Tilanne ei nyt ole ihan noin dra­maat­ti­nen. Arvoste­tu­im­mis­sa julka­is­usar­jois­sa (Nature, Sci­ence, lääketi­eteen alal­la maini­tut NEJM, BMJ, Lancet ym.) on potaskaa aivan sään­nöl­lis­es­ti. Välil­lä se johtuu tutkimus­tu­losten rehellis­es­tä yli­t­ulkin­nas­ta, välil­lä epäre­hellisyy­destä. Papere­i­ta vede­tään takaisin tai kor­jataan sil­loin täl­löin. Osal­la nimekkäim­mistä tek­i­jöistä on kyl­läkin sen kokoinen ego, että eivät myön­nä mitään eivätkä julka­isu­jen toim­i­tuk­setkaan vält­tämät­tä ase­tu poikkiteloin. Välil­lä on myös niin, että julka­isu­jen toim­i­tuk­set pain­os­ta­vat tutk­i­joi­ta julkaise­maan ja yli­t­ulk­it­se­maan, jos näköpi­iris­sä on sku­up­pi oma­lle lehdelle.

        Tuon Lancetin jutun takia tuskin on kenenkään koronataudin hoidolle ehtinyt tapah­tua sitä tai tätä. Ilman noi­ta julka­isu­jakin oli jo selvää, että tun­net­tu­jen lääkkei­den vaiku­tus tau­ti­in ei ole kovin suuri. Osa poti­laista saa jonkun ver­ran helpo­tus­ta, osa ei. Mikään ihmelääke ei ole jäänyt tämän takia käyt­tämät­tä. Jos kloroki­inil­la tai remde­sivir­il­la olisi kään­teen­tekevä vaiku­tus, se olisi kyl­lä jo tähän men­nessä huomattu.

    2. Lisää aiheesta:

      Sci­ence: A mys­te­ri­ous company’s coro­n­avirus papers in top med­ical jour­nals may be unraveling

      But just as quick­ly, the Lancet results have begun to unravel—and Sur­gi­sphere, which pro­vid­ed patient data for two oth­er high-pro­file COVID-19 papers, has come under with­er­ing online scruti­ny from researchers and ama­teur sleuths. They have point­ed out many red flags in the Lancet paper, includ­ing the aston­ish­ing num­ber of patients involved and details about their demo­graph­ics and pre­scribed dos­ing that seem implau­si­ble. “It began to stretch and stretch and stretch creduli­ty,” says Nicholas White, a malar­ia researcher at Mahi­dol Uni­ver­si­ty in Bangkok.

      Chac­cour says both NEJM and The Lancet should have scru­ti­nized the prove­nance of Surgisphere’s data more close­ly before pub­lish­ing the stud­ies. “Here we are in the mid­dle of a pan­dem­ic with hun­dreds of thou­sands of deaths, and the two most pres­ti­gious med­ical jour­nals have failed us,” he says.

      Yksi pieni fir­ma on siis onnis­tunut syöt­tämään julk­isu­u­teen ainakin kolme val­het­ta (hydroksik­loroki­i­ni on vaar­al­lista, iver­mek­ti­i­ni toimii hoitona, veren­painelääk­keet eivät lisää riskiä) ja samal­la saanut aikaan ainakin muu­tamia viikko­ja kestäneen jak­son, jol­loin ehkä kuitenkin tehokkai­ta hoito­ja ei käytet­ty / tutkit­tu ja tur­vaudut­ti­in ehkä täysin toim­i­mat­tomi­in hoitoihin.

      Jotenkin toivoisi, että tästä seu­raisi aka­teemisen pahek­sun­nan lisäk­si myös rikosoikeudel­lisia seu­raa­muk­sia, kos­ka ainakaan ko. fir­man perus­ta­ja ei ole voin­ut olla tietämät­tä, että data on vedet­ty hatusta.

      1. No, niin — nyt molem­mat Sur­gi­spheren dataan perus­tu­vat paper­it (Lancet, NEJM) on vedet­ty takaisin niiden muiden kir­joit­ta­jien pyynnöstä:

        Retract­ed: Hydrox­y­chloro­quine study pulled over sus­pect data [Updat­ed]

        Three of the study’s four authors made the deci­sion to retract the study after they were unable to inde­pen­dent­ly ver­i­fy the data used for their analy­sis. The data was pro­vid­ed by an obscure data ana­lyt­ics com­pa­ny, Sur­gi­sphere, which is run by the fourth author of the study, Sapan S Desai, who did not appear to agree to the retraction.

        Update: 6/4/2020, 4:30pm ET: A sec­ond COVID-19 relat­ed study based on Sur­gi­sphere data has now been retract­ed. The study was pub­lished in The New Eng­land Jour­nal of Med­i­cine and looked at the effect of pre­ex­ist­ing use of angiotensin-con­vert­ing enzyme (ACE) inhibitors and angiotensin-recep­tor block­ers (ARBs) in COVID-19 patients. As in the case of the Lancet study, the authors report­ed that “Because all the authors were not grant­ed access to the raw data and the raw data could not be made avail­able to a third-par­ty audi­tor, we are unable to val­i­date the pri­ma­ry data sources under­ly­ing our article.”

      2. Se että vale­hteli­ja sanoo jotain, ei vielä tee sanomis­es­ta automaat­tis­est valet­ta. Iver­mek­ti­inin toim­imis­es­ta Covid 19-taudin hoi­dos­sa on tutkimus­tu­lok­sia ja käytän­nön koke­mus­ta ympäri maail­maa, ja se on var­masti suurin köm­mähdys tässä koko pan­demi­as­sa, että tätä sanomaa ei olla saatu levitet­tyä eteenpäin.
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0166354220302011
        https://www.youtube.com/watch?v=VfTvViI8IKI&t=35s

  37. On ollut todel­la suuri ilo lukea näitä monipuolisia koron­akir­joituk­si­asi. Odot­te­len kuitenkin jo malt­ta­mat­tomana kir­joi­tus­ta siitä, mihin suun­taan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta vaikut­taisi ole­van poikkeusti­lan taustal­la menos­sa. Entä mihin toimi­in Suomes­sa pitäisi poli­itikko­ja painostaa?

  38. Muu­ta­ma havainto.

    1. Kesä­teo­ria. Mielestäni näyt­tö tukee monil­ta osin tätä kausit­tais­vai­htelua. Euroopan tren­di on selvästi alaspäin, vaik­ka rajoituk­sia puret­ti­in jo hyvän aikaa sit­ten. Ihmis­ten käyt­täy­tymi­nenkin on jo alka­nut lip­sua ver­rat­tuna vaikka­pa huhtiku­uhun, jol­loin use­ampi maa oli lock-down­is­sa. Ulko­maan­matkailu on toki edelleen pannassa. 

    Osmo speku­loi aiheel­lis­es­ti Sin­ga­poren ikuis­es­ta kesästä. Siel­läkin influ­enssa on kausit­tainen ja ilmaan­tuu itse asi­as­sa kahdessa osas­sa (huhti-heinä, mar­ras-tam­mi). Se sopisi yksi­in koro­nan vil­li­in­tymisen kanssa, mut­ta otan­ta on toki pieni. 

    2. Koro­nan lev­iämistapa ja tart­tumi­nen. Ruot­si on otet­tu esimerkik­si löysästä koronal­in­jas­ta, mut­ta tosi­asi­as­sa siel­läkin on har­joitet­tu sosi­aal­ista etään­tymistä varsin tarkasti. Tästä on todis­teena influ­enssa- ja noroviruss­esongin tukah­tu­mi­nen. Sub­jek­ti­ivisen näke­myk­seni mukaan arki näyt­tää Ruot­sis­sa hyvin saman­laiselta kuin Suomes­sakin: Ihmiset vält­tävät kon­tak­tia, vaikkei asioi­ta ole erik­seen kielletty.

    Koro­nan lev­iämisessä on siis jotain mitä emmä tiedä. Tästäkin Osmokin on aiem­min kirjoittanut.

  39. Ain­oa järkevä tapa ver­tail­la tätä pan­demi­aa on mielestäni kuollei­den määrä suh­teut­ta­mi­nen väestön määrään. Tämä sik­si kos­ka tes­tauskat­tavu­us eri mais­sa vai­htelee huo­mat­tavasti. Tein laskelmia 28.5, joten luku­ni ovat jo hie­man van­hen­tunei­ta, Eniten kuollei­ta oli tuol­loin Espan­jas­sa 0,57 promil­lea väestöstä ja Ital­ias­sa 0,55 promil­lea, Ran­skas­sa 0,48 promil­lea sekä Ruot­sis­sa 0,4 promil­lea. Euroopan ulkop­uolel­la USA:ssa tuol­loin 0,34 promil­lea, Brasil­ias­sa 0,125 promil­lea ja Venäjäl­lä alle 0,1 promil­lea. Nämä viimek­si­main­tut maathan ovat vielä epi­demi­as­sa jäl­jessä ja muutenkin niiden luvut epälu­otet­tavampia. Kun nor­maali vuosit­tainen kuolleisu­us (Suomes­sa) on noin 1% väestöstä, niin liiku­taan vielä kovin pienis­sä tasois­sa. Myös menetet­ty­jen elin­vu­osien määrä on todel­la pieni, kos­ka kuolleet ovat pääosin yli 70 vuo­ti­ai­ta. Ital­ias­sa muuten nor­maali kuolleisu­us kausi-influ­enssaan on viime vuosi­na ollut noin 17000/vuosi eli 0,3 promillen tasoa. Onko ylireagoitu sittenkin.

    1. Coun­try­boy:
      Ain­oa järkevä tapa ver­tail­la tätä pan­demi­aa on mielestäni kuollei­den määrä suh­teut­ta­mi­nen väestön määrään. Tämä sik­si kos­ka tes­tauskat­tavu­us eri mais­sa vai­htelee huo­mat­tavasti. Tein laskelmia 28.5, joten luku­ni ovatjo hie­man van­hen­tunei­ta, Eniten kuollei­ta oli tuol­loin Espan­jas­sa 0,57 promil­lea väestöstä ja Ital­ias­sa 0,55 promil­lea, Ran­skas­sa 0,48 promil­lea sekä Ruot­sis­sa 0,4 promil­lea. Euroopan ulkop­uolel­la USA:ssa tuol­loin 0,34 promil­lea, Brasil­ias­sa 0,125 promil­lea ja Venäjäl­lä alle 0,1 promil­lea. Nämä viimek­si­main­tut maathan ovat vielä epi­demi­as­sa jäl­jessä ja muutenkin niiden luvut epälu­otet­tavampia. Kun nor­maali vuosit­tainen kuolleisu­us (Suomes­sa) on noin 1% väestöstä, niin liiku­taan vielä kovin pienis­sä tasois­sa. Myös menetet­ty­jen elin­vu­osien määrä on todel­la pieni, kos­ka kuolleet ovat pääosin yli 70 vuo­ti­ai­ta. Ital­ias­sa muuten nor­maali kuolleisu­us kausi-influ­enssaan on viime vuosi­na ollut noin 17000/vuosi eli 0,3 promillen tasoa. Onko ylireagoitu sittenkin.

      Kuolleisu­us tukah­dute­tus­sa epi­demi­as­sa ei ker­ro mitään viruk­sen vaar­al­lisu­ud­es­ta. Voisi sanoa että kuolleisu­us on pieni kos­ka on “ylireagoitu”.

      Ain­oa alue jos­sa tietääk­seni epi­demia on päässyt vapaasti lev­iämään oletet­tuun lau­maim­mu­ni­teetin rajaan asti on Berg­a­mon alueen Nem­bro ja pari muu­ta pikkukaupunkia. Kuolleisu­us nor­maali­in ver­rat­tuna on ollut 12-ker­tainen, suurin osa yhden kuukau­den aikana. Koulleisu­us on väestö­ta­sol­la 1.3–1.4% ja sil­loin ei voi­da enää puhuta pelkästä hoivakotikuolleisu­ud­es­ta. Toki kuolleet ovat olleet van­ho­ja ihmisiä enim­mäk­seen. Kuollei­den lisäk­si keuhko­vau­ri­ta tulee myös nuo­rille. Niiden pysyvyy­des­ta ei vielä tiede­tä, mut­ta toisin kuin influ­enssas­sa vau­ri­oi­ta tulee kaikki­in keuhkolohkoihin.

      Jos lau­maim­mu­ni­teet­tia haetaan, niin kuin ymmärtääk­seni toiv­ot, sil­loin pitäisi rehellis­es­ti ker­toa sen hin­ta. THL:n arvio kuolleisu­ud­es­ta on edelleen 0.1–0.2% joka on epäre­al­isti­nen, mielestäni suo­ras­taan val­heelli­nen. En käsitä mil­lä perus­teel­la suo­ma­lais­ten kuolleisu­us olisi noin paljon pienem­pi. Ital­ialais­ten kes­ki-ikä on suurem­pi mut­ta vas­taavasti yli­pain­oa ja sydän- ja verisuoni­taute­ja vähemmän.
      Lisäk­si tuo reilu pros­entin kuolleisu­us edel­lyt­tää että ter­vey­den­hoito ei täysin rom­ah­da, se olisi näis­sä pikkukaupungeis­sa tapah­tunut elleivät sairas­tuneet olisi päässeet hoitoon ympäristön sairaaloihin.

      Kyl­lä tuo lau­maim­mu­ni­teet­ti sairas­ta­mal­la on kuol­lut ja kuopat­tu, tal­lot­tu yltä päältä. Ruot­si siihen vielä uskoo kos­ka siel­lä ei oikein ole muu­ta vai­h­toe­htoa sen jäl­keen kun tuolle tielle maalisku­us­sa lähdettiin,

      1. K.k.: Kuolleisu­us tukah­dute­tus­sa epi­demi­as­sa ei ker­ro mitään viruk­sen vaar­al­lisu­ud­es­ta. Voisi sanoa että kuolleisu­us on pieni kos­ka on ”ylireagoitu”.

        Ain­oa alue jos­sa tietääk­seni epi­demia on päässyt vapaasti lev­iämään oletet­tuun lau­maim­mu­ni­teetin rajaan asti on Berg­a­mon alueen Nem­bro ja pari muu­ta pikkukaupunkia. Kuolleisu­us nor­maali­in ver­rat­tuna on ollut 12-ker­tainen, suurin osa yhden kuukau­den aikana. Koulleisu­us on väestö­ta­sol­la 1.3–1.4% ja sil­loin ei voi­da enää puhuta pelkästä hoivakotikuolleisu­ud­es­ta. Toki kuolleet ovat olleet van­ho­ja ihmisiä enim­mäk­seen. Kuollei­den lisäk­si keuhko­vau­ri­ta tulee myös nuo­rille. Niiden pysyvyy­des­ta ei vielä tiede­tä, mut­ta toisin kuin influ­enssas­sa vau­ri­oi­ta tulee kaikki­in keuhkolohkoihin.

        Kysyin jo ker­ran aiem­min, että mis­tä nuo ko. pikkukaupunkien luvut ovat peräisin ja onko niis­sä tosi­aan otet­tu kuin­ka tarkkaan huomioon demografiset seikat sekä ter­vey­del­liset riskitek­i­jät? Laskelmien poh­jak­si voi ottaa halutes­saan muitakin luku­ja. San Mari­nos­sa, joka ei ole maanti­eteel­lis­es­ti kovin kaukana, on tau­ti tap­panut tähän men­nessä hie­man yli 0,1 % väestöstä. Luku voi toki vielä kas­vaa, kos­ka uusia tapauk­sia näyt­tää hil­jalleen ilmenevän. Ero on joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­van suuri tuo­hon pros­ent­ti­in ver­rat­tuna. Oli­si­vatko tehokkaam­mat vas­ta­toimet tosi­aan ain­oa selit­tävä tek­i­jä, vai voisiko olla muitakin?

      2. Jaakko K: San Mari­nos­sa, joka ei ole maanti­eteel­lis­es­ti kovin kaukana, on tau­ti tap­panut tähän men­nessä hie­man yli 0,1 % väestöstä. Luku voi toki vielä kas­vaa, kos­ka uusia tapauk­sia näyt­tää hil­jalleen ilmenevän. Ero on joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­van suuri tuo­hon pros­ent­ti­in verrattuna. 

        San Mari­nos­sa on väl­tet­ty viruk­sen lev­iämi­nen laa­jalle väestöön. Todet­tu­ja tapauk­sia on “vain” 680 eli noin 2 % väestöstä. Tämä on se merkit­tävä ero niihin mainit­tui­hin Ital­ian pikkukaupunkeihin.

      3. Aika ajatel­la: San Mari­nos­sa on väl­tet­ty viruk­sen lev­iämi­nen laa­jalle väestöön. Todet­tu­ja tapauk­sia on ”vain” 680 eli noin 2 % väestöstä. Tämä on se merkit­tävä ero niihin mainit­tui­hin Ital­ian pikkukaupunkeihin.

        Yhtä hyvin voi sanoa vaik­ka että tau­ti ei ole tart­tunut siel­lä niin mon­een, siinä syy. Mut­ta mik­si ei ole?

      4. Jaakko K: Kysyin jo ker­ran aiem­min, että mis­tä nuo ko. pikkukaupunkien luvut ovat peräisin ja onko niis­sä tosi­aan otet­tu kuin­ka tarkkaan huomioon demografiset seikat sekä ter­vey­del­liset riskitek­i­jät? Laskelmien poh­jak­si voi ottaa halutes­saan muitakin luku­ja. San Mari­nos­sa, joka ei ole maanti­eteel­lis­es­ti kovin kaukana, on tau­ti tap­panut tähän men­nessä hie­man yli 0,1 % väestöstä. Luku voi toki vielä kas­vaa, kos­ka uusia tapauk­sia näyt­tää hil­jalleen ilmenevän. Ero on joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­van suuri tuo­hon pros­ent­ti­in ver­rat­tuna. Oli­si­vatko tehokkaam­mat vas­ta­toimet tosi­aan ain­oa selit­tävä tek­i­jä, vai voisiko olla muitakin?

        Esimerkik­si Nem­bro ja coro­na haku­sanoil­la löy­tyy aiheesta paljonkin. Kuolleisu­usarvio perus­tuu toteu­tuneeseen ylikuolleisu­u­teen ver­rat­tuna pitkän ajan keskiar­voon joka on lähempänä todel­lisu­ut­ta kuin kir­jatut koronakuolemat.

      5. K.k.: Esimerkik­si Nem­bro ja coro­na haku­sanoil­la löy­tyy aiheesta paljonkin. Kuolleisu­usarvio perus­tuu toteu­tuneeseen ylikuolleisu­u­teen ver­rat­tuna pitkän ajan keskiar­voon joka on lähempänä todel­lisu­ut­ta kuin kir­jatut koronakuolemat.

        Tästä ehkä esimerkik­si: https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835 ?

        Luvut ovat var­maan todel­lisia, mut­ta minus­ta on kyl­lä vähän oiko­ma­l­la tehty johtopäätös näi­den tieto­jen perus­teel­la, että tau­ti tap­paa aina n. 1 % väestöstä. Tutkimuk­ses­sa ei tehdä mitään täl­laista päätelmää, tode­taan vain että viral­liset luvut ovat toden­näköis­es­ti alakanttiin.

      6. Jaakko K: Tästä ehkä esimerkik­si: https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835 ?

        Luvut ovat var­maan todel­lisia, mut­ta minus­ta on kyl­lä vähän oiko­ma­l­la tehty johtopäätös näi­den tieto­jen perus­teel­la, että tau­ti tap­paa aina n. 1 % väestöstä. Tutkimuk­ses­sa ei tehdä mitään täl­laista päätelmää, tode­taan vain että viral­liset luvut ovat toden­näköis­es­ti alakanttiin.

        Ei, ei voi sanoa että tau­ti tap­paa aina n. 1% väestöstä. Kuolleisu­usti­las­to­jen perus­teel­la on kuitenkin vah­vat perus­teet sanoa että Nem­brossa näin oli, jopa las­ket­tuna koko väestöstä eikä tar­tun­nan saaneista. Sita voinee pitää fak­tana ja se jok­seenkin kumoaa teo­ri­an lau­maim­mu­ni­teetista huo­mat­tavasti alem­mal­la tar­tun­to­jen määräl­lä. Enkä todel­lakaan ymmär­rä miten voidaan olet­taa suo­ma­laisille viisi ker­taa pienem­pää kuolleisu­ut­ta. Se on THL:n viralli­nen arvio ja samal­la Het­emäen komiteatyön lähtöko­h­ta ja hal­li­tuk­sen strate­giavalin­nan perus­ta. THL ei ole tietääk­seni kor­jan­nut viral­lista arvio­taan, ja lisäk­si olet­taa yhä että tar­tun­ta tulee men­emään väestön läpi.

  40. Kuoro­laulu ja urheiluk­il­pailu­jen kat­so­mo ovat sisään ulos hen­gi­tyk­seltään saman­laisia. Kurkku ja suu ammol­laan voimakkaasti ulos ja sit­ten äkkiä ilmaa sisään. Kaik­ki paikallaol­e­vat tahdis­sa keskenään.

  41. Jos halu­taan päästä hal­val­la, pitäisi olla hyvin kiin­nos­tunut siitä, mil­lainen toim­inta on riskialt­ti­im­paa. Täl­löin rajoi­tus­toimet voidaan kohdis­taa niihin ja hait­ta jää vähäisemmäksi.

    Hyvä esimerk­ki voisi olla tuo laulami­nen ja vas­taa­vat toimet. Sak­sas­sa niihin panos­te­taan, Suomes­sa en muista täl­laista kesksutelua olleen. Ymmärtääk­seni nyt saa laulaa karaokea baaris­sa ihan hyvin.

    Moni maa vähen­tää mas­sariskiä maskeil­la. Suomes­sa taas kysymys on poli­ti­soitunut. Ei uskalleta muut­taa mieltä uudenkaan tiedon val­os­sa, ettei näytetä tuulivi­ir­iltä. Lisäk­si tietysti varusteista taitaa olla edelleen pulaa, jol­loin ei halu­ta lisätä kulu­tus­ta neu­vo­ma­l­la kansaa muuten kuin “ei auta” lin­jal­la, joi­ta perustel­laan täysin ala-arvoisin tutkimuksin, jois­sa esim. rajoituksin sul­je­taan pois ne taa­tusti toimi­vat vai­h­toe­hdot. Muutenkin tutk­i­taan vain suo­jaako mas­ki käyt­töjään­sä kun kysymys on vähen­tääkö se muiden tartuttamista.

    Maskikysymyk­sessä voi olla pelkona myös, että mah­dol­lises­sa suosi­tuk­ses­sa kansa alkaa kysyä mik­si saatavu­ut­ta ei varmis­tet­tu aiem­min ja joku höykyt­tää “mask­ithan ei meiltä lopu” tiedo­tuk­sista takuulla.

    Myös alueel­lisia ero­ja pitäisi huomioi­da. Vaikka­pa nuo mask­it ovat melkoisen turhia Pohjois-Kar­jalas­sa kun taas pääkaupunkiseudun ruuhkamet­rossa voisi­vat vähen­tää paljonkin tar­tun­to­ja. Ain­oana keinona ne eivät tietysti toi­mi, mut­ta voisi­vat olla osa työkalu­pakkia jol­la perus­määrä paine­taan järkevin resurs­sein jäljitet­tävälle tasolle.

    Ihmis­ten käyt­täy­tymisen muu­tok­sen veikkaan vaikut­ta­van paljon. Nyt on vähän sel­l­aista “ohi on” aja­tus­maail­maa havait­tavis­sa. Baarien ja koulu­jen avaami­nen yms edis­tää tuol­laista. Kun tulee ohi on fiilis, tur­vavälit ja muut hyvät tavat jäävät syr­jään joka lisää tar­tun­to­ja. Jos näin käy, toivon akti­ivista tiedo­tus­ta riit­tävän alku­vai­heessa, ettei tau­tia päästetä uud­estaan ryöp­sähtämään toisek­si aal­lok­si. Varhainen puut­tumi­nen aut­taa tuon vält­tämisessä hurjasti.

  42. Minus­ta perus­mielip­i­teen muut­ta­mi­nen radikaal­isti enää tässä vai­heessa on melko tarpee­ton­ta, kos­ka tämä aluk­si vah­vasti oppo­si­tios­sa ollut pal­s­ta on kevään aikana pikem­minkin nous­sut läh­es ain­oak­si täkäläisek­si jär­jen äänek­si. Pikem­minkin aikaiset enem­mistö­nar­rati­ivista poikkea­vat arviot taudin luon­teesta ovat alka­neet osoit­tau­tua oikeam­mik­si. Guardian-lehdessä on artikke­li Karl Fris­tonin haas­tat­telus­ta, jon­ka tekoä­ly­malli on osoit­tau­tunut tarkem­mak­si kuin Impe­r­i­al Col­le­gen mallit. Tässä näin ensi ker­taa sen ajatuk­sen, joka on takaraivos­sani nakut­tanut koko tämän hul­lu­u­den ajan: Tau­ti on eri­lainen kuin aluk­si väitet­ti­in. Tässä Guardian­in haastattelu:

    https://www.theguardian.com/world/2020/may/31/covid-19-expert-karl-friston-germany-may-have-more-immunological-dark-matter

    Youtubessa on laa­jem­pi haas­tat­telu LockdownTV:ssä:

    https://youtu.be/dUOFeVIrOPg

    Karl Fris­tonin nöyryys ja näytöt tuo­vat uskot­tavu­ut­ta sanomaansa. Lisäk­si, päätelmät ja havain­not ovat saman­laiset, mut­ta eri päät­te­lyketjul­la, ver­rat­tuna Oxfordin Yliopis­ton pro­fes­sorin Sune­tra Gup­tan haastatteluun:

    https://youtu.be/DKh6kJ-RSMI

    Oxfordin yliopis­tol­la (Sune­tra Gup­ta) oli eri­lainen malli, joka ennusti taudille nopeam­paa lop­pua ja lievem­pää lop­putule­maa kuin Impe­r­i­al Col­le­gen mallit. Nyt voisi jopa kysyä, mik­si jotkut vielä roikku­vat Neil Fergusonin/ Impe­r­i­al Col­le­gen mallinnuk­sis­sa, jot­ka ovat epäon­nis­tuneet vah­vasti koko 2000- luvun ajan ! Eli kumpikin, Karl Fris­ton ja Sune­tra Gup­ta, totea­vat saman, että tau­ti näyt­tää käyt­täy­tyvän samal­la taval­la, riip­pumat­ta kovista tai pehmeäm­mistä val­tioiden tor­jun­ta­toimista. Eli jotakin on vielä pin­nan alla, jota emme tiedä. Oxfordin malli kuvasi ilmiötä piilos­sa olevil­la tar­tun­noil­la ja seu­ran­neil­la vaikeasti havait­tavil­la vas­ta-aineil­la, Fris­tonin malli taas suo­raan arvioi dataa ja toteaa, että osaan väestöstä kyseinen koron­avirus ei edes tah­do tart­tua — jostakin syystä.

    Muu­tamista maista on tilas­tol­lista tietoa tiukko­jen val­tion­hallinnon toimien vaiku­tuk­ses­ta epi­demi­an kulku­un, esimerkik­si näyt­tää siltä, että Sak­san hallinnol­liset rajoi­tus­toimet ovat tapah­tuneet epi­demi­an jyrkässä vai­men­tu­mis­vai­heessa. Joku voisi tark­istaa nuo päivämäärät, mut­ta jo kuvat­tu on tot­ta, näyt­tää melko turhanaikaiselta kohka­ta jos jonkin­laista rajoi­tus­ta, käsien peseskelem­i­nen ja ahtait­ten kapakoit­ten sulkem­i­nen lie­nee vaikut­tanut parhait­en. (Toiv­ot­tavasti Twit­terin kuva aukeaa)

    https://pbs.twimg.com/media/EZsIo1NXYAIxHFA?format=jpg&name=small

    1. koro­na­nar­rati­ivi, kuka on takana ?: Guardian-lehdessä on artikke­li Karl Fris­tonin haas­tat­telus­ta, jon­ka tekoä­ly­malli on osoit­tau­tunut tarkem­mak­si kuin Impe­r­i­al Col­le­gen mallit.

      Selailin Guardian­in artikke­lis­sa viitat­tua artikke­lia tekoä­ly­mallista. Artikke­li on valmis­tunut 9.4.2020, jol­loin se on laitet­tu net­ti­in ilman tieteel­listä ver­tais­arvioin­tia. Siinä on veikat­tu, että Lon­toos­sa koron­api­ik­ki olisi ollut 5.4.2020, ja että kuolin­ta­pausten piik­ki olisi 10.4.2020, jos­sa tilanteessa 32 % kaupun­gin asukkaista olisi mallin mukaan saanut koron­ain­fek­tion. Haas­tat­telus­sa tutk­i­ja korosti sitä, että piik­ki osui päivän tai parin tarkku­udel­la. Mut­ta jät­ti sanomat­ta, että päivämäärien esit­tämisen yhtey­dessä artikke­lis­sa arvioitu infek­tion saanei­den osu­us heit­ti ilmeis­es­ti hyvinkin pahasti toteu­tuneesta. Kyseisessä kohdas­sa artikke­lia esitet­ti­in myös täl­lainen nar­rati­ivi: “By June 12, death rates should have fall­en to low lev­els with over 90% of peo­ple being immune and social dis­tanc­ing will no longer be a fea­ture of dai­ly life.” Ei toteu­tune sinne päinkään. Eri­laisia malle­ja kun on nyt käytössä sadoit­tain, ja niistäkin kun mallia pyörit­telee vaik­ka sata ker­taa, voi saa­da sata eri­laista tulosta jokaises­ta. Mallin hyvyy­den arvioin­nin kannal­ta se, että joku yksit­täi­nen luku osuu tarkem­mak­si kuin jois­sain muis­sa malleis­sa, ei vielä osoi­ta, että malli olisi kovin käyt­tökelpoinen. Mallin pitäisi yksit­täisen oikean osuman sijaan kyetä anta­maan tois­tu­vasti oikean­su­un­taisia tulok­sia, tuot­taa mah­dol­lisim­man vähän täysin pieleen meneviä ennustei­ta, ja antaa oikean­su­un­taisia tulok­sia mielel­lään mon­en arvioita­van asian kohdal­la, jot­ta se saisi painoarvoa.

  43. Lain­aus:
    “Vielä yksi epä­var­muus. Influ­enssa ja muut tavanomaiset koron­aviruk­set riehu­vat talvisin ja sam­mu­vat kesähel­teil­lä. Nähtäväk­si jää tekeekö myös Sars-Cov­‑2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikuisen kesän Sin­ga­pores­sa ja Ecuadoris­sa, mut­ta pian nähdään.”

    Olisiko mah­dol­lista että auringon uv-säteily kuitenkin kas­vat­taisi vas­tus­tuskykyä. Esimerkik­si D‑vitamiinin vaiku­tuk­ses­ta. Se, että ‘ikuisen kesän’ alueil­lakin esi­in­tyy virus­ta voisi johtua paikallisen väestön ihon muo­dosta­mas­ta parem­mas­ta suo­jas­ta uv-säteilyä vas­taan. He eivät saa samas­ta säteilymäärästä yhtä paljon D‑vitamiinia kuin pohjoisen vaaleai­hoisem­pi väestö. Täl­löin heil­läkin olisi saman­lainen vuo­de­na­joista johtu­va D‑vitamiinin saan­nin vai­htelu kuin pohjoisen alueen väestöllä.

    Mitä Ecuadori­in tulee niin vaik­ka siel­lä päivän pitu­us ei vai­htelekkaan vuo­de­naiko­jen mukaan, niin kyl­lä siel­läkin säteilyn voimakku­us vai­htelee jonkin ver­ran vuo­de­na­jas­ta riip­puen. Siel­lä on käsit­tääk­seni peräti kak­si säteily­huip­pua vuodessa. Näin ollen voisi kuvitel­la siel­lä ole­van myös kak­si tau­ti­huip­pua vuodessa. Eli sil­loin kun epi­demia siir­tyy pohjoiselta puoliskol­ta eteläiselle ja sit­ten uud­estaan kun se palaa meille takaisin.

  44. Case virus: Oliko tämä nyt tässä vai onko virus vain kesälo­ma­l­la? (Seu­raa­va kuukausi tässä var­maan kertoo..)
    Oli se niin tai ei, olisi mie­lenki­in­toista pohtia, miten järkevästi, ylipään­sä miten, tulemme har­joit­ta­maan tämän katas­trofin jälkipuin­tia — epi­demi­ol­o­gis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti? Tarkoi­tan siis sano­ja ja poli­it­tisia teko­ja (talouden hoit­a­mi­nen on oma lukun­sa). Kei­hin ja mihin tietoon luo­timme, kan­nat­tiko, jne.
    Medi­an ja somen roolin pohtimisel­la on tässä myös nykyään iso merkitys.
    Itsel­läni asioiden suh­teet eivät oikein vielä täs­mää, mut­ta tähän var­maan täl­läkin blogilla tul­laan vielä palaamaan.
    Ja ennen kaikkea, kos­ka voimme arvioida?

  45. On monia seikko­ja jot­ka puolta­vat parem­paa tulevaisuutta:

    - Muu­ta­mat asiantun­ti­jat mm. Sep­po Meri ja Tuo­mas Aivelo ovat vai­h­ta­neet kan­taansa avoimesti siihen, että toista aal­toa ei vält­tämät­tä tule. Myös HUS:n Lasse Lehto­nen twi­it­tailee Aivelon ajatuk­sista. Tan­skas­sa Statens Serum Insti­tut ‑laitok­sen (SSI) johta­ja Kåre Mol­bak ker­too myös vas­taavaa viestiä, samoin kuin Nor­jan Nor­jan kansan­ter­veyslaitok­sen epi­demi­olo­gi Frode For­land. Kahdessa kuukaudessa aja­tus­maail­ma on ohjau­tunut maail­man­lop­un meiningistä, jo huo­mat­tavasti järkeväm­pään suun­taan- ja lisäai­ka kuten myös lisäti­eto Koron­aviruk­sen käyt­täy­tymis­es­tä lisää järkiarvioiden määrää entis­es­tään. Tun­tem­aton­ta on ollut paha ennus­taa, täl­löin on men­ty mielu­um­min “pahim­man ske­naar­i­on kaut­ta”. Jos esim THL:n ensiske­naario miljoona Suo­ma­laista sairas­taa Covid-19- taudin Heinäku­uhun 2020 men­nessä on jonkun mielestä hieno arvio, niin käsi pystyyn vaan. 

    - Bel­gias­sa on suurimpia tau­tiluku­ja Euroop­palaisit­tain: Bel­gias­sa ei ole MPR-rokotet­ta ollut käytössä tiet­ty­inä vuosi­na, jon­ka on todet­tu aiheut­ta­van ris­tikkäis­suo­jaa Covid-19:ää vas­taan. Samoin Ital­ias­sa antibioot­tien run­sas käyt­tö on lisän­nyt vakavia sairaal­abak­teere­i­ta, eli sairaalaan hoitoon otet­tu Covid-poti­las on sairaalas­ta saanut riesak­seen vielä antibioot­tire­sistentin bak­teer­it­ule­hduk­sen. Myöskin jo sairaste­tut Koron­aviruk­sen suku­laiset joi­ta kiertää kausit­tain, saat­ta­vat antaa ris­tikkäistä suo­jaa Covidia vas­taan. Ja Ital­ian, Espan­jan ja New Yorkin alueil­la on tun­net­tua väestön­ti­heys, sekä omi­naispi­irre että use­ampi sukupolvi asut­taa samaa pien­tä kämp­pää. Sik­si myös Itäkeskus Suomes­sa on esi­in­tynyt tässä val­os­sa nihkeänä.

    - Koulu­jen avaami­nen, äitien­päivälounaat, Vapun “kotibileet” ja yhteiskun­nan hil­jalli­nen avau­tu­mi­nen näky­i­sivät jo tilas­tois­sa, silti sairaalas­sa ja teho­hoi­dos­sa ole­vien lukumäärä jatkaa tasaista laskuaan. Suomen noin 3000 perusk­oulus­ta yksit­täisiä tapauk­sia todet­ti­in muu­tamis­sa, niistäkin val­taosa koulun avau­tu­misen ensim­mäis­inä päiv­inä- ja itämi­sai­ka huomioiden näistä tar­tun­noista ei juuri mikään ollut koulus­ta kotoisin. Tämän viikon lop­pupuolel­la näkyy puolestaan viime viikon tositesti, kun George Floy­din mie­lenosoi­tus yli 3000 paikallaoli­jaa Senaat­in­to­ril­la joko näkyy luvuis­sa tai sit­ten ei. Mikäli ei näy, niin esim. urheilu­ta­pah­tu­mien ja kon­sert­tien jär­jestäjät kär­sivät suo­ranaista vääryyt­tä, kun hei­dän liike­toim­intansa edelleen kiel­letään. Esim. Lomau­tusten alet­tua esim. rauta ja puu­tarhakaupois­sa elet­ti­in tur­vaväleistä välit­tämät­tä kuin pel­los­sa jo Huhtiku­ul­la, eikä käyrä kään­tynyt nousuun.

    Toden­näköisin ske­naario on, että rokotet­ta ei tähänkään koron­aviruk­seen koskaan tule. Sen sijaan saamme kiertävän “Lukashen­ka ja Bol­zonaro”- luokan vier­aan vuosit­tain kiertämään Suomea kuten myös koko maail­maa. Ver­rokkiviruk­se­na “serkkun­sa” 229E, HKU1, NL63 ja OC43, eli nor­maalit kausiko­ronat. Tätä puoltaa se tosi­a­sia, että vaik­ka lock­downe­ja pure­taan, tau­ti laan­tuu kuin itsek­seen. 10–20 vuo­den jän­teel­lä saamme sit­ten uuden SARS, MERS, COVID-19 luokan uuden viruk­sen, joka on taas ensi aal­lol­la tap­pavampi ja laan­tuu Lukashen­ka-luokkaan. Espan­jan­taudin kaltaiseen hirviöviruk­seen näen todel­la pienen sauman, toki se on ole­mas­sa että ker­ran 100–200 vuo­teen sel­l­ainen jostain Kiinan luo­las­ta pelmah­taa. Ter­vey­den­huolto tosin on tänä päivänä ihan eri luokkaa kuin tuol­loin 1900-luvun alkupuolel­la, sen nyt tietää jokainen.

    Pahin kuitenkin mitä media ja ihmiskun­ta voi itselleen tehdä, on se että syksyl­lä kaik­ki medi­a­pal­sta­ti­la jälleen keskit­tyy yksit­täisi­in tar­tun­taketjui­hin ja niistä uuti­soimiseen pani­ikin­li­et­son­nan meiningillä. Medi­an lin­ja ei ole koskaan ollut rapor­toi­da esim kausi-influ­ensso­jen kuolin­määristä saati tau­ti­ta­pauk­sista, niin mik­si ihmeessä siihen miinaan ajet­taisi­in tästä eteen­päin. Medi­al­la on oikeasti iso vas­tuu syksyn kakkoskier­rokses­ta ja sen vaiku­tuk­ses­ta reaalitalouteen.

    1. Koron Nääs: Medi­al­la on oikeasti iso vas­tuu syksyn kakkoskier­rokses­ta ja sen vaiku­tuk­ses­ta reaalitalouteen.

      Jos kukaan ei pelkää virus­ta, niin sehän kyl­lä läh­tee lev­iämään tääl­lä juuri samal­la taval­la kuin aiem­minkin. Yhdys­val­lois­sa­han on tar­tun­talu­vut läht­e­neet mon­es­sa osaval­tios­sa taas nousuun.

      Jos media (ja oppo­si­tio) olisi ottanut “ren­nos­ti” kuten Ruot­sis­sa, niin mik­si tääl­lä ei olisi men­ty samaa Teg­nellin tietä, mis­tä se poli­it­ti­nen paine pysäyt­tää tau­ti olisi syntynyt?

      1. Eikös se ole selvä, että kun kansa ottaa ren­nos­ti ja kon­tak­tien sekä etenkin lähikon­tak­tien määrä lisään­tyy, on otol­lisem­mat olo­suh­teet viruk­sen lev­iämiselle. Uskon että virus­ta piti kuris­sa Suomes­sa lähin­nä nor­maal­is­tikin vähäi­nen kon­tak­timäärä (Suomen R=2.4? vs mon­en muun maan R=3) ja ihmis­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mi­nen pitkälti omae­htois­es­ti, etäy­työn avul­la jne. 2.4 putoaa jo tasolle 1.2, jos jokainen puolit­taa kon­tak­tin­sa, tuos­ta ei ole pitkä mat­ka siihen että R<1.

        Kyl­lä mei­dänkin media toisti mantrana hal­li­tuk­sen sanomaa, kaik­ki alka­en (asete­tu­il­la rajauk­sil­la vääris­te­ty­istä tutkimuk­sista ettei mask­it vähen­nä tar­tun­to­ja). Suomenkin vira­nomais­ten mantra oli aluk­si (Ruot­sista opit­tua?) että ei sitä voi estää, antaa men­nä läpi vain hal­li­tusti. Kansa taisi vain säikähtää Ruotsin mittare­i­ta ja olikin varovaisem­pi ja lev­iämi­nen väheni reilusti arvioitua enem­män. Onnek­si Suo­mi tuli jälkijunassa.

        Olen täl­läkin pal­stal­la kir­joit­tanut jo maalisku­us­sa, että rajoituksin hom­ma kiin­ni ja sit­ten jälji­tyksin hom­ma hal­tu­un. Sil­loin muis­tan saa­neeni kom­ment­te­ja kuin­ka epäre­al­is­tista se on, aina jotain tulee se yksi sydän­ta­paus jos­ta mopo karkaa käsistä. Suomes­sa on nytkin näitä lähtöru­u­tu­ja ole­mas­sa eikä näytä käyvän onnek­si noin.

  46. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Alkaa vah­vasti näyt­tää siltä, että Ruot­sis­sa on veikat­tu väärää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­ti­in on paljon luul­tua tuskallisem­pi. Ruotsin talous ei höl­lästä koron­apoli­ti­ikas­ta huoli­mat­ta ole selvin­nyt juuri sen parem­min, kos­ka muu maail­ma ei ole omak­sunut Ruotsin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikaisin­taan vuon­na 2022.”

    Nyt alkaa olla ker­tynyt näyt­töä siitä, että Ruot­si on ehkä korona­toimen­piteil­lään selviämässä sit­tenkin talouden osalta parem­min kuin Suomi:
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007826513.html
    Ruotsin talous vaikut­taa ole­van jo elpymässä niin, että esimerkik­si teol­lisu­us­tuotan­non volyy­mi-indek­si on palan­nut jo noin koron­aa edeltävän tasolle, kun taas Suomen talous las­ket­telee alaspäin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.