Koronaepidemia — entä jos?

Koro­nae­pi­de­mia – entä jos?

Varoi­tan, että nyt tulee spe­ku­la­tii­vis­ta teks­tiä, jos­sa ei esi­te­tä väit­tei­tä vaan kysy­myk­siä ja mah­dol­li­sia hypoteeseja.

Seu­raa­vas­sa kuvas­sa esi­tän aika­sar­jan koro­na-kuol­lei­suu­des­ta mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den eräis­sä mais­sa. Pitäi­si esit­tää aika­sar­jat sai­ras­tu­nei­den mää­ris­tä, mut­ta ne ovat ihan mitä sat­tuu. Kuol­lei­suu­des­sa taas on se ongel­ma, että sitä domi­noi tau­din leviä­mi­nen hyvin van­hoi­hin ja eri­tyi­ses­ti hoi­va­ko­tei­hin sekä ter­vey­den­huol­lon muu taso: anti­bioot­ti­re­sis­tens­si ja hoi­ta­mat­to­man dia­be­tek­sen mää­rä. Lisäk­si sii­hen vai­kut­taa eri veri­ryh­mien ylei­syys, ilmei­ses­ti myös muut perin­nöl­li­set teki­jät. Jätin kuvas­ta pois Espan­jan, kos­ka hei­dän tilas­tois­saan on jokin vialla.

Kuva on loga­rit­mias­tei­kol­la, sil­lä jos tau­ti leviäi­si vapaas­ti, epi­de­mia leviäi­si eksponentiaalisesti.

Minua ihme­tyt­tää näi­den käy­rien saman­kal­tai­suus, vaik­ka eri mai­den koro­na­po­li­tiik­ka on ollut kovin eri­lais­ta. Vie­lä oudom­paa on, ettei­vät tar­tun­nat eivät ole lisään­ty­neet, vaik­ka rajoi­tuk­sia on pois­tet­tu. (Voi­si­ko OAJ myön­tää olleen­sa vää­räs­sä, kun se vas­tus­ti kou­lu­jen avaa­mis­ta toukokuussa?)

Jotain eroa kui­ten­kin on. Ruot­si ja Bri­tan­nia käyt­täy­ty­vät vähän eri taval­la, mut­ta eivät kovin eri taval­la. Bra­si­lia on jou­kon uusi tulo­kas. Käy­rä näyt­tää täs­sä kuvas­sa eri­lai­sel­ta, mut­ta näyt­täi­si saman­lai­sel­ta, jos käy­rää siir­ret­täi­siin pari kuu­kaut­ta aiem­mak­si. Bra­si­lias­sa on nyt talvi.

Ikään kuin toi­met koro­naa vas­taan oli­si­vat tehot­to­mia ja jokin muu syy aset­taa kuol­lei­den mää­räl­le katon. Tai sit­ten mikä tahan­sa teho­aa, kos­ka kaik­ki toi­met saa­vat ihmi­set varovaisiksi.

Jos näi­den käy­rien kaa­reu­tu­mi­sen aiheut­taa katon lähes­ty­mi­nen, kat­to näyt­tää ole­van aivan eri kor­keu­del­la eri maan­tie­teel­li­sil­lä alueil­la. Jos ei men­nä aivan yksit­täi­siin kyliin vaan yli mil­joo­nan asuk­kaan väes­tö­poh­jiin, suu­rin sil­mii­ni tul­lut koko­nais­kuol­lei­suus on New Yor­kin Bronxis­sa, jos­sa kuol­lei­ta väes­tös­tä on 3,2 pro­mil­lea. Ruot­sis­sa kuol­lei­suus on 0,47 pro­mil­lea ja Suo­mes­sa 0,06 pro­mil­lea. Bronxis­sa epi­de­mia näyt­tää jo pysähtyneen.

Suu­res­sa kuvas­sa näyt­tää sil­tä, että suu­ret kau­pun­git ja jouk­ko­lii­ken­ne oli­si­vat edis­tä­neet infek­tio­ta, mut­ta tämä­kään ei ole johdonmukaista.

Mik­si epi­de­mia ei ole menes­ty­nyt Roo­mas­sa, vaik­ka se on rie­hu­nut Mila­nos­sa? Sil­loin, kun epi­de­mia levi­si Poh­jois-Ita­lias­sa val­toi­me­naan, 130 junaa vuo­ro­kau­des­sa kul­ki Roo­man ja Mila­non välil­lä. Poh­jois-Ita­lais­ta mat­kus­tet­tiin Ete­lä-Ita­li­aan pal­jon enem­män kuin Ruot­siin. Ulkoil­mas­sa oles­ke­lu ja teras­si­kausi? D‑vitamiini? Ilmankosteus?

Mys­ti­nen on aika­sar­ja Espan­jan ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­nan tar­tun­nois­ta. Tou­ko­kuun alku­päi­vi­nä täs­tä jou­kos­ta oli noin 20 % saa­nut infek­tion ja sii­hen uusien tapaus­ten lisään­ty­mi­nen sit­ten lop­pui. Ikään kuin kaik­ki, jot­ka yli­pään­sä voi­si­vat sai­ras­tua, oli­si­vat jo sai­ras­tu­neet. Tar­tun­noil­le he kyl­lä altis­tui­vat edelleen.

Suo­mi (ja Nor­ja) on aivan kum­mal­li­nen tapaus. Meil­lä koro­na­ra­joi­tuk­set ovat olleet todel­la lie­viä mui­hin mai­den ver­rat­tui­na, mut­ta koro­na­kuo­le­mis­sa olem­me aivan eri tasol­la mui­den Euroo­pan mai­den kanssa.

Väis­tä­mät­tä tulee mie­leen toi­nen kum­ma­jai­suus: mik­si HIV levi­si Suo­mes­sa suku­puo­li­teit­se niin huo­nos­ti. Sitä piti käy­dä hake­mas­sa Tal­lin­nan ja Thai­maan bor­del­leis­ta, mut­ta Suo­mes­sa se ei pys­ty­nyt leviä­mään. R0 oli voi­mak­kaas­ti alle yhden. Suku­puo­li­mo­raa­lis­ta ei ollut kyse, kos­ka muut suku­puo­li­tau­dit levi­si­vät hyvin. Tar­tun­nan kyl­lä sai, jos virus­ta pis­ti suo­raan omaan suo­neen­sa huu­met­ta pii­kit­täes­sä. Geneet­ti­set erot?

Olen saa­nut eri­lai­sia tie­don­si­ru­ja. SARS‑1 ‑tau­din immu­ni­teet­ti teho­aa myös SARS-CoV‑2 ‑viruk­seen niin, että sitä sai­ras­ta­nei­den veren avul­la voi­daan val­mis­taa paran­ta­vaa ja suo­jaa­vaa see­ru­mia. Vas­ta-aineet eivät hyök­kää viruk­sen piik­kiin vaan mui­hin osiin. Voi­si­ko osa virus­ta sai­ras­ta­neis­ta kehit­tää virus­ta vas­taan vää­rän­lai­sia vas­ta-ainei­ta? Vää­rän­lai­sia sii­nä mie­les­sä, ettei vas­ta-aine­tes­ti tun­nis­ta nii­tä? Viruk­sen ne kyl­lä nujertavat.

Super­le­vit­tä­jät ovat jo sairastuneet

Yksi seli­tys voi­si olla se, että toi­set levit­tä­vät tau­tia val­ta­van pal­jon enem­män kuin toi­set. Jos nämä super­le­vit­tä­jät sai­ras­tu­vat myös itse her­kem­min, leviä­mi­nen alkaa hidas­tua pal­jon ennen lau­maim­mu­ni­teet­tiin riit­tä­vää 60 pro­sent­tia. Tämä yhdis­tet­ty­nä mel­ko lie­viin rajoi­tus­toi­miin voi pysäyt­tää epidemian.

Tämän ohel­la kau­pun­gis­tu­mi­sas­te vai­kut­taa tau­tiin. Vaik­ka super­tar­tut­ta­jien mää­rän vähe­ne­mi­nen alen­taa tar­tut­ta­vuut­ta, urbaa­ni elä­män­muo­to kas­vat­taa sitä. Eri­tyi­ses­ti ahtaas­ti asu­mi­nen jouk­koa­sun­to­lois­sa (Sin­ga­po­ren vie­ras­työ­läi­set, Hel­sin­gin raken­nus­työ­läi­set, maahanmuuttajat).

Vas­ta-aine­tes­tit anta­vat vää­rää tietoa?

Jok­seen­kin kaik­ki sai­raan­hoi­toa vaa­ti­neet koro­na­ta­pauk­set ovat tuot­ta­neet labo­ra­to­rios­sa havait­ta­via vas­ta-ainei­ta. Mut­ta tuot­ta­vat­ko kaik­ki lie­vän infek­tion sai­ras­ta­neet? Jois­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että enem­mis­tö sai­ras­ta­neis­ta ei näy vas­ta-aine­tes­teis­sä. Täs­sä artik­ke­lis­sa väi­te­tään, että peräi­ti vain 10 % tausin sai­ras­ta­neis­ta antai­si posi­tii­vi­sen vas­ta-aine­tes­tin. Kan­nat­taa kui­ten­kin huo­ma­ta että New York Cityn asuk­kais­ta posi­tii­vi­sen vas­ta-aine­tes­tin on anta­nut 20 % koko väes­tös­tä, tosin otos kos­ki jon­kin auto­mar­ke­tin asiak­kai­ta. (Täl­lais­ta on tut­ki­mus, kun ei ole kun­nan väestörekisteriä.)

Väi­te menee niin, että nuo­ret tor­ju­vat tau­din puo­li­huo­li­mat­to­mas­ti T‑soluillaan vas­ta-ainei­ta tuot­ta­mat­ta. Tämä puo­lus­tus­jär­jes­tel­mä heik­ke­nee iän muka­na. Se selit­täi­si sen, mik­si vas­ta-ainei­ta löy­tyi Espan­jas­sa enem­män ikään­ty­neil­lä, vaik­ka nuo­ril­la luu­li­si ole­van enem­män sosi­aa­li­sia kontakteja.

On myös sanot­tu, että jos oikea vas­ta-aine löy­tyy nopeas­ti, nii­tä riit­tää niin pie­ni mää­rä, ettei labo­ra­to­rio huo­maa niitä.

Mui­den koro­na­vi­rus­ten tuo­ma immuniteetti

On havait­tu, että mui­den koro­na­vi­rus­ten tuot­ta­ma immu­ni­teet­ti pelit­tää myös SARS-CoV‑2 ‑viruk­seen. Näi­tä nuha­kuu­mei­ta­han on ollut pal­jon. Erään tut­ki­muk­sen mukaan jopa puo­lel­la sel­lai­sis­ta hen­ki­löis­tä, joil­ta on otet­tu näy­te ennen vuot­ta 2020, on vas­ta-ainei­ta (tai T‑soluja) , jot­ka selät­tä­vät SARS-CoV‑2:n. En osaa pää­tel­lä, mil­lai­nen oli otos. Uni­ver­saa­li tämä tulos ei voi olla, kos­ka on kyliä, jos­sa mel­kein kaik­ki ovat sai­ras­tu­neet koro­naan tänä kevää­nä. Noi­den van­ho­jen epi­de­mioi­den kul­ku voi osit­tain selit­tää sen, mik­si väes­tö on yhtääl­lä pal­jon alt­tiim­paa sai­ras­tu­maan COVID-19:ään kuin toisaalla.

Yksin­ker­tai­ses­ti vain kesä

Kesä on yksin­ker­tai­sin seli­tys sii­hen, että epi­de­mia on pysäh­ty­nyt Euroo­pas­sa. Emme tie­dä, miten tämä virus rea­goi kesään, mut­ta kaik­ki muut koro­na­vi­ruk­set kesä nujer­taa. Bra­si­lias­sa epi­de­mia käyn­nis­tyi kun­nol­la vas­ta tou­ko­kuus­sa, joka vas­taa mei­dän marraskuutamme.

Peruu­tet­tiin­ko kesä­ta­pah­tu­mat siis turhaan?

Mar­ras­kuus­sa se näh­dään, tulee­ko virus takai­sin. Jos tulee, uuden aal­lon rajuus riip­puu kai­kes­ta sii­tä, mitä olen yrit­tä­nyt spe­ku­loi­da yllä. Onko niin, että pal­jon useam­pi on tau­din sai­ras­ta­nut lähes oireet­to­ma­na tai niin, että huo­mat­ta­va osa on sil­le val­miik­si immuuneja.

Voi myös olla niin, että ruot­sa­lais­ten nyt vähän ala­mais­sa ole­va itse­tun­to on tam­mi­kuus­sa pal­jon kor­keam­mal­la kuin nyt.

Mitä ajat­te­len juu­ri nyt?

Kukaan ei voi tie­tää, miten asiat ovat, mut­ta vaa­ran­nan mai­nee­ni ja ker­ron, mihin tie­dot nyt viit­taa­vat. Nämä kuu­lu­vat kaik­ki sar­jaan, näin­kin voi olla, mah­dol­li­sia, mut­ta eivät var­mo­ja eivät­kä edes todennäköisimpiä

  • Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sai­ras­ta­neet eivät­kä tar­tu­ta enää.
  • Vas­ta-aine­tes­tit anta­vat aivan vää­rän kuvan tau­din lie­vän muo­don sai­ras­ta­nei­den mää­räs­tä. Eri­tyi­ses­ti nuor­ten sai­ras­ta­nei­den mää­rä on vah­vas­ti aliarvioitu.
  • Osal­la väes­töä, eri­tyi­ses­ti taas nuo­ril­la, on immu­ni­teet­tia mui­den koro­na­vi­rus­ten vuoksi.
  • Urbaa­ni elä­mä lisää tar­tun­nan varaa.
  • Tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mat geneet­ti­set erot tuot­ta­vat ero­ja mai­den ja aluei­den välille.
  • Kesäl­lä ei ole vaa­raa tar­tun­nas­ta. (Älä kui­ten­kaan luo­ta tähän!)

Mar­ras­kuus­sa tie­däm­me enem­män. Jos mikään yllä­ole­vis­ta seli­tyk­sis­tä tau­din hidas­tu­mi­seen ei päde pait­si kesä, uusi aal­to tulee mar­ras­kuus­sa. Tai sit­ten ei tule.

[Olen muut­ta­nut tämän luet­te­lon selos­tus­ta, kos­ka niin moni kom­men­toi­ja on täs­sä vai­hees­sa jo unoh­ta­nut, mitä koko jutun otsi­kos­sa sanot­tiin. Kyse on pääs­ke­naa­rion haas­ta­vis­ta epävarmuuksista.]

139 vastausta artikkeliin “Koronaepidemia — entä jos?”

  1. Tuo käy­rä tai­taa vie­lä puut­tua, tääl­lä ei aina­kaan näy.

    Kii­tos taas mie­len­kiin­toi­ses­ta ana­lyy­sis­tä. Nyt­hän epi­de­mian kes­kus on todel­la siir­ty­nyt lati­na­lai­seen Ame­rik­kaan, sin­ne mis­sä on tal­vi alka­mas­sa. Har­vem­min kai mikään ihan puh­das­ta sat­tu­maa on.

  2. Tar­tun kesä­ta­pah­tu­miin ja olen kyl­lä tai­pu­vai­nen blo­gin­pi­tä­jän lail­la spe­ku­loi­maan, että ne luul­ta­vas­ti perut­tiin tur­haan. Suu­ri osa rock- ja jazz­kon­ser­teis­ta pide­tään joka tapauk­ses­sa ulko­ti­lois­sa, ja esi­mer­kik­si Savon­lin­nan oop­pe­ra­juh­lat oli­si­vat voi­neet pala­ta van­haan aikaan ja jät­tää katok­sen rul­lal­le. Aurin­gon uv-sätei­lyn­hän on osoi­tet­tu tehok­kaas­ti tuhoa­van virus­ta. Var­maan osa ylei­sös­tä oli­si pelois­saan jää­nyt pois, mut­ta ihan niin suu­rik­si fes­ti­vaa­li­paik­ka­kun­tien talou­del­li­set mene­tyk­set eivät oli­si kohon­neet kuin ne nyt kohosivat.
    Ketään ei voi syyt­tää, sil­lä tätä­hän ei voi­tu etu­kä­teen tie­tää. Vie­lä kuu­kausi sit­ten ole­tet­tiin, että epi­de­mian huip­pu saa­vu­tet­tai­siin jos­kus kesä-hei­nä­kuun vaihteessa.

    1. ns. otte­lu 0 Ber­ga­mos­sa pelat­tiin ulkoil­mas­sa. Ulko­na ris­kit ovat ehkä vähän pie­nem­mät kuin sisäl­lä, mut­ta kat­toa kes­kei­sem­pää on, miten pal­jon ihmi­siä on pai­kal­la ja miten lähek­käin nämä ovat. Joku Savon­lin­nan oop­pe­ra­juh­la kaik­kien täy­teen tupat­tui­ne ravin­to­loi­neen oli­si erin­omai­nen koronalinki.

      1. Tuli­vat­ko ne tar­tun­nat jal­ka­pal­lo­kat­so­mos­sa vai pelin jäl­keen kapa­kas­sa ja sitä ennen ja sen jäl­keen joukkoliikenteessä?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuli­vat­ko ne tar­tun­nat jal­ka­pal­lo­kat­so­mos­sa vai pelin jäl­keen kapa­kas­sa ja sitä ennen ja sen jäl­keen joukkoliikenteessä?

        Hyvää mie­tin­tää. Jouk­ko­lii­ken­teen osuus on mie­len­kiin­toi­nen ja pitäi­si näkyä esi­mer­kik­si LA ja NYC:n välillä. 

        Toi­nen vas­taa­va mie­len­kiin­toi­nen osuus on ns. ener­gia­te­hok­kaat, ilmas­toi­dut raken­nuk­set. Eli ei kan­na­ta moit­tia pel­käs­tään avokonttoreita.

  3. Kii­tos todel­la mie­len­kiin­toi­ses­ta poh­din­nas­ta. Joh­to­pää­tök­se­si “Tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mat geneet­ti­set erot tuot­ta­vat ero­ja mai­den ja aluei­den välil­le” innoit­ta­ma­na esi­tän jat­ko­ke­hi­tel­män: *jos* ns. super­tar­tut­ta­jien roo­li on mer­kit­tä­vä, niin voi­si­ko geneet­tis­ten ero­jen lisäk­si super­tar­tut­ta­jien pai­kal­li­nen esiin­ty­vyys (jos­sa voi­si kuvi­tel­la ole­van suu­ria­kin mel­ko satun­nai­sia ero­ja) aiheut­taa mer­kit­tä­viä ero­ja — tai voimistaa/heikentää mah­dol­li­sia geneet­ti­siä ero­ja. Geneet­tis­ten ero­jen lisäk­si on minus­ta pidet­tä­vä mie­les­sä, että eri­lai­set yhteiskunnalliset/kulttuuriset teki­jät voi­vat vai­kut­taa leviämiseen.

  4. Roo­ma vs. Mila­no. Joku jos­kus heit­ti ilmaan, että Mila­non seu­dul­la on pal­jon kar­jan­kas­va­tus­ta ja siel­lä kar­jaa lää­ki­tään mel­ko surut­ta. Kar­jas­ta lääk­keet valu­vat ihmi­siin. Oli­ko­han tämä aja­tus ihan pöh­kö kun se on kadon­nut? Entä Bra­si­lian karja?

  5. Koro­na­vi­ruk­set ovat olleet ihmis­ten rie­sa­na mil­joo­nia vuo­sia ja meil­lä on loput­to­mas­ti dataa sii­tä miten Koro­na­vi­ruk­set akti­voi­tu­vat tam­mi-hel­mi­kuus­sa ja kuo­le­vat pois kesällä:

    Grap­hi:
    https://academic.oup.com/view-large/figure/202814833/jiaa161f0001.jpg

    (from Coro­na­vi­rus Occur­rence and Trans­mis­sion Over 8 Years in the HIVE Cohort of House­holds in Michigan)

    1. Joni: Koro­na­vi­ruk­set ovat olleet ihmis­ten rie­sa­na mil­joo­nia vuosia

      Mah­do­ton­ta. Immu­ni­tee­tin luo­vat akuu­tit hen­gi­tys­tiein­fek­tiot eivät ole voi­neet levi­tä har­vas­sa asu­vien met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­den paris­sa kym­me­nia tuhan­sia vuo­sia sitten.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Coronavirus#Origin

  6. Austra­lias­sa ollaan myös menos­sa koh­ti tal­vea, mut­ta viruk­sen leviä­mi­nen on pysäh­ty­nyt samoin kuin monis­sa poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon maissa.

  7. Aivan vää­riä havain­to­ja! Impe­rial Col­le­gen tut­ki­joi­den mukaan hei­dän mal­liin­sa perus­tu­vat lock down –toi­met ovat pelas­ta­neet vähin­tään­kin mil­joo­nien ihmis­ten hen­gen eikä tau­ti ole suin­kaan vie­lä min­ne­kään hävin­nyt vaan pan­de­mia on vas­ta alussa:

    Coro­na­vi­rus: Lock­downs in Euro­pe saved mil­lions of lives

    Ilmei­ses­ti täs­sä­kin on niin, että jos data on mal­lien kans­sa ris­ti­rii­das­sa, niin sen pahem­pi datal­le — sitä pitää homo­ge­ni­soi­da, adjusoi­da ja jus­tee­ra­ta — ja lopul­ta todel­li­suus yhte­nee mal­lien kanssa…

    No, vaka­vas­ti puhuen — toi­vot­ta­vas­ti COVID-19 sysäi­si liik­keel­le suu­ren uudis­tus ja kehi­ty­saal­lon epi­de­mia­mal­li­nuk­sen pii­ris­sä — ja poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon osal­ta tar­kas­tel­tai­siin sitä mil­lä perus­teil­la mihin­kin mal­lei­hin on luo­tet­tu ja onko rea­goin­ti ollut perus­tel­tua. Vähän vain pelot­taa, että tau­din hii­pues­sa hil­jaa taus­tal­le, kaik­ki ope­tuk­set halu­taan nopeas­ti unoh­taa ja mal­lin­ta­jat & polii­ti­kot ennem­min esiin­ty­vät pelas­ta­vian enke­lei­nä kuin säh­lää­ji­nä, joi­den toi­mis­sa oli­si ken­ties pal­jon­kin parannettavaa.

    1. Poh­din­taa aiheesta:

      Did lock­downs real­ly save 3 mil­lion COVID-19 deaths, as Flax­man et al. claim?

      First and fore­most, the fai­lu­re of Flax­man et al.’s model to con­si­der other pos­sible causes apart from NPI of the lar­ge reduc­tions in COVID-19 trans­mis­sion that have occur­red makes it conclusions as to the ove­rall effect of NPI unscien­ti­fic and unsup­por­table. That is because the model is bound to find that NPI toget­her account for the enti­re reduc­tion in trans­mis­sion that has evi­dent­ly occurred.

      Second­ly, their fin­ding that almost all the lar­ge reduc­tions in trans­mis­sion that the model infers occur­red were due to lock­downs, with other inter­ven­tions having almost no effect, has been shown to be unsup­por­table, for two reasons:

      - the prior distri­bu­tion that they used for the strength of NPI effects is huge­ly bia­sed towards fin­ding that most inter­ven­tions had essen­tial­ly zero effect on trans­mis­sion, with almost the enti­re reduc­tion being caused by just one or two NPI.

      - the rela­ti­ve strength of dif­fe­rent inter­ven­tions infer­red by the model is ext­re­me­ly sen­si­ti­ve to the assump­tions made regar­ding the ave­ra­ge delay from infec­tion to death, and to a les­ser extent to whet­her self iso­la­tion and social dis­tancing are taken to exert their full strength imme­dia­te­ly upon imple­men­ta­tion or are pha­sed in over a few days.

      It seems like­ly that the infer­red rela­ti­ve strengths of the various NPIs are also high­ly sen­si­ti­ve to other assump­tions made by Flax­man et al., and to struc­tu­ral fea­tu­res of their model. For ins­tance, their assump­tion that the effect of dif­fe­rent inter­ven­tions on trans­mis­sion is mul­tiplica­ti­ve rat­her than addi­ti­ve will have affec­ted the esti­ma­ted rela­ti­ve strengths of dif­fe­rent types of NPI, may­be subs­tan­tial­ly so. The basic problem is that simply knowing the dates of imple­men­ta­tion of the various NPI in each count­ry does not pro­vi­de suf­ficient infor­ma­tion to enable robust esti­ma­tion of their rela­ti­ve effects on trans­mis­sion, given the many sources of uncer­tain­ty and the dif­fe­rences in mul­tiple regards between the various countries.

  8. Mun sil­mää­ni käy­rät näyt­tä­vät lähin­nä sil­tä, että rajoi­tus­toi­met ja ylei­nen varo­vai­suu­den lisään­ty­mi­nen tehoa­vat pal­jon parem­min kuin hel­mi-maa­lis­kuus­sa ole­tet­tiin. Ole­tuk­set perus­tui­vat ilmei­ses­ti lähin­nä koke­muk­seen influens­sas­ta, joka levi­ää eri taval­la. Mus­ta tun­tuu, että erot mai­den välil­lä joh­tu­vat pal­jol­ti sii­tä, mis­sä vai­hees­sa epi­de­mi­aa ruvet­tiin rajoit­ta­maan ja varo­vai­sik­si. Jos epi­de­mia oli jo levin­nyt laa­jal­le, niin aal­lon­har­ja pää­si pal­jon kor­keam­mal­le kuin Suo­men ja Nor­jan, tai vaik­ka Tse­kin kal­tai­sis­sa mais­sa. Ilmei­ses­ti Bri­tan­nia ja Ruot­si oli­vat pahem­min myö­häs­sä kuin tajusi­vat­kaan. Suo­men suh­teel­li­sen aikai­nen rea­goin­ti tun­tui sekin ole­van osin hyvää tuu­ria — rajoi­tuk­sia lai­tet­tiin samaan aikaan kuin muu­al­la ja tes­taa­mi­nen oli aluk­si vähäis­tä, mut­ta tääl­lä epi­de­mia oikeas­ti oli eden­nyt vähem­män kuin esim. Ruot­sis­sa. Yhdys­val­lat on oma lukun­sa. Ison maan eri osa­val­tiot ovat toi­mi­neet eri tavoil­la, ja liit­to­val­tion joh­dol­la on ollut pää tuke­vas­ti pen­saas­sa. Epi­de­mian alku­vai­hees­sa myö­häs­tyt­tiin ilmiselvästi.

    Itse en näe mitään syy­tä olet­taa, että super­tar­tut­ta­jat oli­si­vat jo tau­tin­sa sai­ras­ta­neet. Täl­lä­kin het­kel­lä tulee ilmi tapauk­sia, jois­sa yksi ihmi­nen on tar­tut­ta­nut koko poru­kan sisä­ti­las­sa, alueil­la joil­la epi­de­mia muu­ten hii­puu. Näh­däk­se­ni kuka tahan­sa tau­tia sai­ras­ta­va voi olla super­tar­tut­ta­ja, ja tämän ennus­ta­mi­seen tai totea­mi­seen ei ole mitään konstia.

  9. Tämä uuti­nen oli muu­ta­ma aika sit­ten päi­vän otsi­kois­sa ja tyr­mät­tiin lää­ke­tie­teen asian­tun­tioi­den paris­sa välit­tö­mäs­ti: https://www.timesofisrael.com/top-israeli-prof-claims-simple-stats-show-virus-plays-itself-out-after-70-days/

    Vaik­ka en ole ns. good in num­bers, niin pidän tapa­na­ni uskoa nii­hin, kos­ka ne ovat lah­jo­mat­to­mia (tosin tut­ki­mus­ky­sy­mys tie­tys­ti voi­daan aset­taa niin, että saa­daan halut­tu lop­pu­tu­los, taval­lis­ta taloustieteessä).

    1. Aina­kin tuon jutun mukaan israe­li­lais­ma­te­maa­ti­kon vas­taus sii­hen, mitä Ita­lias­sa tapah­tui, on ihan pää­tön heit­to. Mate­maa­tik­ko väit­tää, että Poh­jois-Ita­lian ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä oli jo val­miik­si romah­dus­ti­las­sa vuo­den 2017 influens­sae­pi­de­mian jäl­jil­tä. Tämä ei kyl­lä Mila­non seu­dul­la pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa, ja vaik­ka pitäi­si­kin, niin Ita­lian tapah­tu­mat eivät sil­ti nou­da­ta pro­fes­so­rin mal­lia — siis epi­de­mian kul­ku ei ollut joka pai­kas­sa saman­lai­nen rajoi­tus­toi­mis­ta riippumatta.

  10. Mik­si epi­de­mia ei ole menes­ty­nyt Roo­mas­sa, vaik­ka se on rie­hu­nut Mila­nos­sa? Sil­loin, kun epi­de­mia levi­si Poh­jois-Ita­lias­sa val­toi­me­naan, 130 junaa vuo­ro­kau­des­sa kul­ki Roo­man ja Mila­non välil­lä. Poh­jois-Ita­lais­ta mat­kus­tet­tiin Ete­lä-Ita­li­aan pal­jon enem­män kuin Ruot­siin. Ulkoil­mas­sa oles­ke­lu ja teras­si­kausi? D‑vitamiini? Ilmankosteus?”

    Eikös Mila­no ole laak­sos­sa, jos­sa saas­teet eivät pää­se liik­ku­maan? Roo­ma taas on enem­män alt­tii­na tuu­lil­le ja saas­teet pää­se­vät lai­me­ne­maan. Vuo­sia jat­ku­va altis­tus vai­kut­taa keuhkoihin.

  11. Entä­pä jos yksi homo­gee­ni­nen koro­na­vi­rus­kan­ta ei vie­lä kes­ki­mää­rin pys­ty har­haut­ta­maan tai yli­kuor­mit­ta­maan solu­vä­lit­teis­tä immu­ni­teet­tia? Jos­pa tar­vi­taan saman­ai­kai­ses­ti jokin toi­nen virus tai SARS-CoV‑2 mutaa­tio jot­ta Covid-19 ete­nee solu­vä­lit­tei­ses­tä immu­ni­tee­tis­ta huo­li­mat­ta, vas­ta-ainei­den muo­dos­tu­mi­nen alkaa ja tau­ti muut­tuu pal­jon vaarallisemmaksi?

    Voi­si aja­tel­la että sel­lai­sil­le alueil­le kuin Ber­ga­mo, jois­sa vas­ta-ainei­ta on 57%:lla nämä kak­si (tai enem­män) virus­ta oli­si­vat osu­neet täy­sin saman­ai­kai­ses­ti, kun pää­sään­töi­ses­ti virus­ten ete­ne­mi­nen on enem­män tai vähem­män limit­ty­nyt, ja infektio(t) sai­ras­tet­tu oleel­li­ses­ti oireet­ta, joka taas hei­jas­tuu vähäi­se­nä vas­ta-ainei­ta kan­ta­vien osuutena.

  12. Kesä voi olla yksi teki­jä. Tai voi olla ole­mat­ta. Se voi­daan ehkä arvioi­da muu­ta­man kesän jäl­keen. (Pait­si THL:n tut­ki­muk­sis­sa, jois­sa ei löy­dy ver­tai­sar­vioi­tua sok­ko­tut­ki­mus­ta kesät­tö­mis­tä paikoista).

    Toi­nen voi olla, että kun ympä­ril­lä alkaa här­del­li, ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen muut­tuu. Kun hal­li­tus ilmoit­ti kou­lu­jen sul­ke­mi­ses­ta ja työ­paik­ka ker­toi, että pai­kal­le ei ole tule­mis­ta ilman perus­tel­tua syy­tä (vaan etä­työt) aina­kin minun per­hees­sä­ni muut­tui käyt­täy­ty­mi­nen heti varo­vai­sem­mak­si, kuten monen muun­kin tun­te­ma­ni ihmi­sen perheessä.

    En häm­mäs­tyi­si jos ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­set yhdis­tet­ty­nä run­saa­seen etä­työ­hön oli­si­vat ker­ta­luok­kaa mer­kit­tä­väm­pi teki­jä kuin museoi­den ja kir­jas­to­jen sul­ke­mi­nen tms.

    Oma mer­ki­tyk­sen­sä on myös sil­lä yli­so­si­aa­li­sel­la joka pai­kas­sa pör­rää­jäl­lä, kun hän on sai­ras­tu­nut (ja ole­tet­ta­vas­ti immuu­ni), hän lak­kaa levit­tä­mäs­tä pöpö­jä joka puo­lel­le. Ver­kos­to­jen mer­ki­tyk­ses­tä oli­kin hyviä kom­ment­te­ja johon­kin aiem­paan kir­joi­tuk­seen täl­lä palstalla.

    ps. Läh­de, että dai­ly mail:n mukaan joku pro­fes­so­ri sanoi jotain, ei vas­taa käsi­tys­tä­ni “joku tut­ki­mus”. Pikem­min­kin Dai­ly Mail:n käyt­tö referns­si­nä vie uskot­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti koko kirjoitukselta.

  13. Tai sit­ten viruk­sen kans­sa on opit­tu elä­mään ja kun kuo­le­mat alka­vat kasaan­tua, ihmi­set pik­ku­hil­jaa herää­vät viruk­seen ja alka­vat suo­jau­tu­maan (kaik­kial­la mis­sä se vain on mahdollista).

    Kun suu­rin osa leviä­mi­ses­tä tapah­tuu super­tar­tun­noil­la, nämä saa­daan rak­sit­tua pois, eivät­kä ne palaa, vaik­ka rajoi­tuk­sia vapau­te­taan. ihmi­set sekä oppi­vat varo­maan plus ”super­le­viä­mis­ra­joi­tuk­set” pois­te­taan vii­mei­se­nä. Luul­ta­vas­ti mer­kit­tä­vä osa rajoi­tuk­sis­ta on itses­sään tur­hia kun voi­tai­siin käyt­tää mui­ta toi­men­pi­tei­tä (esim. hen­gi­tys­suo­jai­mia käsi­nei­tä yms.).

  14. Immu­lo­gian pro­fes­so­ri Sep­po Meri (HS 20.5.): Taval­li­sia joka­vuo­ti­sia flunss­sia aiheut­taa nel­jä eri­lais­ta koro­na­vi­rus­ta. Näis­tä sekä mah­dol­li­ses­ti siko­tau­dis­ta, vihu­ri­ro­kos­ta ja tuh­ka­ro­kos­ta jää vas­ta-ainei­ta myös covid-19- koro­na­vi­rus­ta vas­taan. Tämä puo­lus­tus­a­pu voi selit­tää, mik­si lap­sil­la ja nuo­ril­la koro­nain­fek­tio on yleen­sä lievä.

    Jos Espan­jan ter­vey­den­huol­lon hen­ki­löi­den sai­a­ras­tu­mis­ten kas­vu pysäh­tyi 21% koh­dal­le, se hou­kut­te­lee joh­to­pää­tök­seen, että kysees­sä on tämän jou­kon lau­ma­suo­jan pro­sent­ti­lu­ku. Alhai­nen luku voi olla oikea, kos­ka täl­lai­set hen­ki­lös­tö­ryh­mät saa­vat jat­ku­vas­ti uusia fluns­sa­tar­tun­to­ja, jot­ka akti­voi­vat immu­ni­teet­tia myös vaa­ral­li­se­na rie­hu­vaa koro­nan covid-19 muo­toa vastaan. 

    Suo­ma­lais­ten (ja nor­ja­lais­ten?) päi­vä­ko­tien hen­ki­lö­kun­ta voi­si olla myös jouk­ko, mikä on suu­res­sa mää­rin immuu­ni vaka­van koro­nan muo­dol­le, kos­ka he saa­vat suo­jaa­via fluns­sa­tar­tun­to­ja enem­män kuin muut. Tarkistettavissa?

    Lau­ma­suo­jan muo­dos­ta­mi­ses­sa ei ole tähän asti otet­tu huo­mioon, että muut­kin sai­rau­det kuin mai­nit­tu covid-19-virus tuot­ta­vat erias­teis­ta immuu­ni­suo­jaa. Täl­lai­nen sekot­taa tilastoja.

    Pirul­li­nen aavis­tuk­se­ni: Lap­sil­ta on jää­nyt karan­tee­nien takia las­ten­tau­te­ja sai­ras­ta­mat­ta. Samal­la jää muo­dos­tu­mat­ta fluns­sien tuo­ma vas­tus­tus­ky­ky tule­viin fluns­siin. Ja mikä pahin­ta myös covid-19 vas­taan. Onko syy­tä sen takia pelä­tä, että koro­na on tule­vai­suu­des­sa vaa­ral­li­nen myös lap­sil­le ja nuo­ril­le, kos­ka immu­ni­teet­ti kes­tää vain 2–4 vuotta?

    1. Jyr­ki Pato­mä­ki: Samal­la jää muo­dos­tu­mat­ta fluns­sien tuo­ma vas­tus­tus­ky­ky tule­viin fluns­siin. Ja mikä pahin­ta myös covid-19 vas­taan. Onko syy­tä sen takia pelä­tä, että koro­na on tule­vai­suu­des­sa vaa­ral­li­nen myös lap­sil­le ja nuo­ril­le, kos­ka immu­ni­teet­ti kes­tää vain 2–4 vuotta?

      Ei syy­tä huo­leen. Aina on “kovaon­ni­sia” lap­sia, jot­ka jää­vät pit­käk­si aikaa ilman tar­tun­to­ja. Sii­tä huo­li­mat­ta fluns­sat ja koro­na ovat lähes poik­keuk­set­ta lie­viä lap­sil­le. Lie­väl­lä en tar­koi­ta että ne oli­si­vat har­mit­to­mia, on jopa toden­nä­köis­tä että fluns­sis­ta on kai­ken­lais­ta hait­taa myö­hem­min elä­mäs­sä, eri­tyi­ses­ti autoim­muu­ni­sai­rauk­sien ris­kit saat­ta­vat kasvaa.

      Lisäk­si: Kol­me­vuo­ti­aan lap­sen ter­ve arki on ehkä laa­duk­kain­ta elä­mää mitä yhteis­kun­tam­me tar­jo­aa. Ei pitäi­si aina kat­soa lap­sen leik­kiä ja hyvin­voin­tia vain sijoi­tuk­se­na tule­vai­suu­teen. Mei­dän täy­tyi­si näh­dä sai­rau­det (jopa 100 päi­vää vuo­des­sa päi­vä­ko­ti­lap­sil­la) täs­sä­kin mie­les­sä tappiona.

  15. Koro­na on rie­hu­nut n. puo­li vuot­ta ja sii­hen on kuol­lut yli 400.000 ihmis­tä maa­il­mas­sa. Minus­ta on eri­kois­ta, että vas­ta nyt eili­ses­sä leh­des­sä ker­rot­tiin, että veri­ryh­mäl­lä oli­si vai­ku­tus­ta tau­din vaka­vuu­teen. Oli­si kuvi­tel­lut, että perin­tö­te­ki­jöi­den mer­ki­tys oli­si sel­vi­tet­ty aikai­sem­min. Sii­tä oli­si voi­nut olla hyö­tyä tau­din tor­jun­nas­sa, vaik­ka nii­tä ei voi­kaan yksi­län koh­dal­la muut­taa. Tämä on spe­ku­loin­tia, mut­ta rajoi­tuk­set oli­si voi­tu teh­dä koh­den­ne­tum­min ja tau­dis­ta oli­si saa­tu muu­ten­kin tar­kem­paa tie­toa. Outoa on, että yksit­täi­ses­tä jou­ko­ko­kouk­ses­ta tau­ti saat­toi levi­tä nopeas­ti, mut­ta jouk­ko­lii­ken­ne ei ole osoit­tau­tu­nut riskitekijäksi.

    1. Arto Sii­to­nen:

      Koro­na on rie­hu­nut n. puo­li vuot­ta ja sii­hen on kuol­lut yli 400.000 ihmis­tä maa­il­mas­sa. Minus­ta on eri­kois­ta, että vas­ta nyt eili­ses­sä leh­des­sä ker­rot­tiin, että veri­ryh­mäl­lä oli­si vai­ku­tus­ta tau­din vaka­vuu­teen. Oli­si kuvi­tel­lut, että perin­tö­te­ki­jöi­den mer­ki­tys oli­si sel­vi­tet­ty aikaisemmin.

      Veri­ryh­män mah­dol­lis­ta mer­ki­tyk­ses­tä koro­nan yhtey­des­sä on kir­joi­tet­tu jo kuu­kausia, ja asias­ta on infor­moi­tu suo­ma­lai­sis­sa uutis­me­diois­sa­kin jo yli 2 kuu­kaut­ta sit­ten, ks. esim. YLE:n uuti­nen asias­ta 8.4.2020: https://yle.fi/uutiset/3–11296179

  16. sai­si­ko jol­lain ana­lyy­sil­lä hah­mo­tet­tua myös kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti nii­tä teki­jöi­tä, jot­ka selit­täi­si­vät Suo­men ja Ruot­sin väli­set erot epi­de­mian aiheut­ta­mis­sa kuolemissa?

  17. Loga­rit­mi­sen käy­rän käyt­tö epi­de­mian kulun visua­li­soi­mi­ses­sa on kysee­na­lais­ta. Vaik­ka epi­de­mia ete­ni­si, käy­rä näyt­tää tasoit­tu­van. Esi­mer­kik­si juu­ri Ruot­sis­sa mut­ta myös Ira­nis­sa epi­de­mia sen kuin jyl­lää, vaik­ka sen alus­ta on jo kulu­nut aikaa.

    Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sai­ras­ta­neet eivät­kä tar­tu­ta enää.” Super­tar­tut­ta­jan luul­ta­vas­ti tekee lähin­nä tilan­ne. Jos olet sai­ras­tu­mas­sa ja alat lau­laa tai muu­ten rie­hua ja huo­hot­taa kes­kel­lä ihmis­jouk­koa, olet toden­nä­köi­nen super­tar­tut­ta­ja. Nais­ten­päi­vän yhteis­lau­lu­kon­ser­tin super­tart­tu­jaa ei ilmei­ses­ti vie­lä­kään ole tavoi­tet­tu. Maa­lis­kuun jäl­keen ei ole ollut super­tar­tut­ta­jia kun ei ole ollut väkijoukkoja.

    Vas­ta-aine­tes­tit anta­vat aivan vää­rän kuvan tau­din lie­vän muo­don sai­ras­ta­nei­den mää­räs­tä. Eri­tyi­ses­ti nuor­ten sai­ras­ta­nei­den mää­rä on vah­vas­ti aliar­vioi­tu.” Vas­ta-aine­tes­tit luul­ta­vas­ti kehit­ty­vät vie­lä. On lii­an aikais­ta tode­ta mitään var­maa mah­dol­li­ses­ta ris­ti-immu­ni­tee­tis­ta sars-cov‑2:n ja nii­den nel­jän muun koro­na­vi­ruk­sen välil­lä, jot­ka leviä­vät väes­tös­sä ylei­ses­ti ja aiheut­ta­vat yleen­sä vain lie­vän taudinkuvan.

    Urbaa­ni elä­mä lisää tar­tun­nan vaa­raa” — aivan ilmei­ses­ti mut­ta ei väis­tä­mät­tä. Suo­mes­sa suu­rin suh­teel­li­nen ilmaan­tu­vuus on ollut Yli­tor­nios­sa, seu­raa­vak­si suu­rin Kola­ris­sa, Reis­jär­vel­lä, Kit­ti­läs­sä ja Kiu­ru­ve­del­lä. Hel­sin­gin ilmaan­tu­vuus­lu­ke­ma tulee vas­ta näi­den urbaa­nien kes­kus­ten jäl­keen. Bra­si­lian met­ro­po­lit Rio ja Sao Pao­lo ovat sel­vin­neet aika vähäl­lä — toistaiseksi.

    Tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mat geneet­ti­set erot tuot­ta­vat ero­ja mai­den ja aluei­den välil­le.” Tse­kin, Sak­san, Bel­gian, Hol­lan­nin ja Rans­kan väes­töt eivät geneet­ti­ses­ti poik­kea toi­sis­taan kovin pal­jon. Sil­ti nii­den epi­de­miat ovat olleet aivan erilaiset.

    Kesäl­lä ei ole vaa­raa tar­tun­nas­ta. (Älä kui­ten­kaan luo­ta tähän!)” Lisäys on vii­sas. Ira­nis­sa alkaa olla kaik­kein kuu­min vuo­den­ai­ka. Aina­kaan siel­lä kesä ei ole tuo­nut mitään hel­po­tus­ta jo 4 kk kes­tä­neen epi­de­mian hallintaan.

    1. Kar­ri Helin: Super­tar­tut­ta­jan luul­ta­vas­ti tekee lähin­nä tilan­ne. Jos olet sai­ras­tu­mas­sa ja alat lau­laa tai muu­ten rie­hua ja huo­hot­taa kes­kel­lä ihmis­jouk­koa, olet toden­nä­köi­nen super­tar­tut­ta­ja. Nais­ten­päi­vän yhteis­lau­lu­kon­ser­tin super­tart­tu­jaa ei ilmei­ses­ti vie­lä­kään ole tavoitettu.

      Kon­ser­tis­sa oli vii­meis­ten tie­to­jen mukaan kym­me­niä tartuttajia.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naistenpaivan-surullisenkuuluisa-konsertti-oli-luultuakin-pahempi-viruslinko-jopa-sata-ihmista-sai-koronan-ja-tartutti-sita-viela-eteenpain-olihan-se-aivan-erityinen-tilaisuus/7844414#gs.7vtn8t

      Jen­gi kon­ser­tis­sa oli, veik­kaan, pal­jon mat­kus­ta­vaa ja sosi­aa­li­ses­ti aktii­vis­ta supertartuttaja-ainesta. 

      Lisäk­si itse tilan­tees­sa saat­toi olla jotain muu­ta­kin, sano­taan vaik­ka, tyy­pil­li­ses­tä rock-kon­ser­tis­ta poik­kea­vaa. Mut­ta mui­den “super-poik­kea­vien” piir­tei­den sel­vit­tä­mi­nen tai­taa jää­dä teke­mät­tä nyt kun tau­ti­kin laantuu.

      1. Kon­ser­tis­sa tar­tun­to­ja tapah­tui kym­me­niä, ehkä jopa sata. Mis­sään ei ole sanot­tu, että tar­tut­ta­jia kon­ser­tin alkaes­sa oli­si ollut kym­me­niä. Ehkä tar­tut­ta­jia oli vain yksi, niin eri­koi­sel­ta kuin se kuu­los­taa­kin. Toden­nä­köi­sem­min toki jotain kah­den ja kym­me­nen väliltä.

  18. Jos Worl­do­me­ter­sin tie­dot pitä­vät paik­kan­sa, niin tau­din leviä­mi­nen on sel­väs­ti kiih­ty­nyt Ruot­sis­sa kesä­kuus­sa. Se tekee asias­ta vie­lä moni­mut­kai­sem­man: jos kesä tai lau­maim­mu­ni­teet­ti vähen­tää tar­tun­to­ja, niin mik­si se ei vähen­nä nii­tä Ruotsissa?

    Sekin pitää ottaa huo­mioon että epi­de­mian ete­ne­mi­nen ei ole sama kuin kuol­lei­suu­den lisään­ty­mi­nen. Tau­tia osa­taan hoi­taa parem­min kuin alku­vai­hees­sa. On esi­mer­kik­si huo­mat­tu että se aiheut­taa veri­tulp­pia, joten anne­taan hyytymisenestolääkitystä.

    1. Ruot­sis­sa tar­tun­nat ovat lisään­ty­neet, mut­ta sai­raa­la­hoi­dos­sa ole­vien mää­rä ja kuo­le­mat ovat vähen­ty­neet. Kyse on sii­tä, että tes­taa­mis­ta on lisät­ty olen­nai­ses­ti. Sil­ti Ruot­si tes­taa lii­an vähän. Tes­ta­tuis­ta yhä 10 % on posi­tii­vi­sia, Suo­mes­sa 1 %.

  19. Uskon ja tie­dän, että Suo­mes­sa on val­ta­van pal­jon tau­din jo sai­ras­ta­nei­ta tes­taa­mat­ta. Ihmi­siä, joil­la oli aivan sel­vät covi­din oireet hel­mi-maa­lis-huh­ti­kuus­sa, mut­ta noi­na kevät­kuu­kausi­na tes­tei­hin pää­sy oli tiu­kas­ti rajoi­tet­tu vain epi­de­mia-alueil­le mat­kus­ta­nei­siin ja hoi­to­hen­ki­lö­kun­taan. Osa edes heis­tä ei pääs­syt tes­tei­hin. Lisäk­si osal­la on ollut sel­vät lää­kä­rin diag­no­soi­mat oireet, mut­ta tau­ti ole aina­kaan heti näky­nyt tes­teis­sä. Covid tes­tit eivät ole täy­sin luo­tet­ta­via. Suo­mes­sa voi olla jo pal­jon enem­män immuu­ne­ja kuin luul­laan ja jon­ki­nas­teis­ta lau­ma­suo­jaa ole­mas­sa. Suo­mes­sa on tes­tat­tu nau­ret­ta­van vähän ver­rat­tu­na moniin mui­hin maa­il­man mai­hin. Todel­li­suu­des­sa epi­de­mian huip­pu­kuu­kausi­kin on saat­ta­nut ajoit­tua ennen toukokuuta.

    Asias­ta rokot­tee­seen, nyt uuti­sis­sa poh­dit­tiin rokot­ta­mis­ta. Vaih­toeh­to­ja on monia, mut­ta suo­ma­lais­tut­ki­jat ovat kehit­tä­mäs­sä epä­kau­pal­lis­ta nenä­su­mu­te­ro­ko­tet­ta. Minus­ta tämä roko­te, jota teh­dään rehel­li­sen tie­teen nimis­sä ja on suo­ma­lai­sen kor­kea­ta­soi­sen tut­ki­mus­työn tulos­ta, pitäi­si olla ensi­si­jai­nen vaih­toeh­to. Toi­von että edus­kun­nas­sa ja hal­li­tuk­ses­sa tämä ymmär­ret­täi­siin ja hank­kee­seen myös annet­tai­siin riit­tä­vä rahoi­tus. Kyse on Suo­men huol­to­var­muu­des­ta, ja uskon että kan­sa tuki­si tätä roko­te­vaih­toeh­toa, jopa ne jot­ka suh­tau­tu­vat rokot­tei­siin kriit­ti­ses­ti. Moni ei luo­ta lää­keyh­tiöi­den rokot­tei­siin aiem­pien roko­te­hait­to­jen tai lää­ke­va­hin­ko­jen vuok­si. Jot­kut pel­kää­vät pis­tä­mis­tä tai pis­tet­tä­vien rokot­tei­den apuai­nei­ta, myös heil­lä oli­si mata­lam­pi kyn­nys ottaa nenä­su­mu­te­ro­ko­te. Nenä­su­mu­te on hel­pom­pi antaa­kin laa­jal­le ihmis­jou­kol­le. Hyvää roko­tet­ta kan­nat­taa myös odot­taa, syk­syl­lä tai vuo­den lop­puun men­nes­sä on lii­an aikais­ta ottaa mitään roko­tet­ta laa­ja-alai­seen käyt­töön, kun tau­dis­ta­kaan ei tie­de­tä vie­lä riittävästi.

    1. Anek­doot­ti. Minua vähän mie­ti­tyt­tää se, että jos viruk­sen tois­ta aal­toa ei tule (ja toi­vo­taan että ei), niin seu­raa­vak­si val­tion tukea tar­vit­se­vat kaik­ki ne tahot, jot­ka ovat olleet kehit­tä­mäs­sä rokot­tei­ta ja mas­ke­ja. Tosin jokin roko­te käy­nee kau­pak­si (by val­tiot). Mut­ta se mas­ki­tuo­tan­to, joka ei sit­ten ihan ehti­nyt ajois­sa jake­luun, jää­nee vail­le kysyn­tää (ellei tois­ta aal­toa tule). Kun tulin käy­neek­si Tok­man­nil­la, ja ihmet­te­lin kau­em­paa mik­si yksi myyn­ti­ko­ri oli täyn­nä tuo­tet­ta kun muut oli­vat enem­pi tyh­jiä. Lähem­pä­nä havait­sin, että Sii­nä myy­tiin mas­ki-pak­kauk­sia hin­taan 39,90 €. En näe Turus­sa lähes yhtään käyt­tä­jää. Toi­saal­ta voi­sin antaa oman suo­si­tuk­se­ni. Käy­kää nyt osta­mas­sa se mas­ki-pak­kaus varas­toon, sin­ne her­ne­keit­to­jen vie­reen, niin on val­mii­na seu­raa­vaan aal­toon. Se on pie­ni rahal­li­nen tap­pio sii­tä ilos­ta, jos vaik­ka seu­raa­vaa aal­toa ei tulekaan.

      1. Taleb – whe­res hed­ge:
        Käy­kää nyt osta­mas­sa se mas­ki-pak­kaus varas­toon, sin­ne her­ne­keit­to­jen vie­reen, niin on val­mii­na seu­raa­vaan aal­toon. Se on pie­ni rahal­li­nen tap­pio sii­tä ilos­ta, jos vaik­ka seu­raa­vaa aal­toa ei tulekaan.

        Tämä kesä­kuun alku on mas­ki­lob­ba­rei­den tus­kien tai­val. Juu­ri kun oltiin saa­mas­sa Suo­men­kin tasol­la usean mil­jar­din euron help­po­mark­ki­na aikai­sek­si, mas­ki­pak­ko­ja aja­mal­la, koro­na tukeh­tuu itseen­sä, ja mas­kit jää­vät teh­tait­ten varas­toon. Nor­maa­li kui­tu­kan­kai­nen kor­va­lenk­ki­mas­ki mar­ke­tis­sa euron kap­pa­le ? Suo­ras­taan rikol­lis­ta kis­kon­taa ! Vie­lä puo­li vuot­ta sit­ten, nel­jäs­osa sii­tä, niin kaup­pias vie­lä­kin sai rei­lun kat­teen ! Olen käyt­tä­nyt teh­taan tuo­tan­nos­sa noin 18 vuo­den ajan sekä puhal­lin­suo­jain­ta, p3 “kuo­no­kop­paa” että ns. ISO 5 puh­das­ti­la­suusuo­jaa (kirur­gin­mas­kia ilman rönt­gen­kä­sit­te­lyä), eikä aina­kaan mas­kien suo­jaus­ky­ky ulos­päin sil­ti ole mikään kum­moi­nen, var­sin­kin kun sil­mä­rip­siä ja kul­ma­kar­vo­ja löy­tyy sil­loin täl­löin työ­pis­tees­tä. Aivas­tus len­nät­tää kirur­gin­mas­kin reu­nat tuu­man ver­ran irti pos­kes­ta. Mas­kin toi­min­ta myös heik­ke­nee mel­ko pian, kun se kos­tuu, pään­sä­ryt ja ylei­nen rasi­tus muu­ten­kin on yleis­tä. Ainoas­taan puhallin/paineilmaliitäntäsuojain antaa rai­kas­ta ilmaa hen­gi­tet­tä­väk­si, mut­ta työn­tää vent­tii­lis­tä tai mas­kin reu­noil­ta käy­te­tyt ilmat ulos, eli ei suo­jaa ollen­kaan sivullisia.

        Jos koh­teen eli toi­sen osa­puo­len halu­aa suo­ja­ta täy­del­li­ses­ti, on se koh­de eris­tet­tä­vä esi­mer­kik­si ilma­ver­hol­la, yli­pai­neis­tuk­sel­la, umpioi­mal­la, muu­ten ei nano­par­tik­ke­lien lei­ju­mis­ta ilman muka­na juu­ri­kaan voi estää. Me käy­täm­me niin sanot­tu­ja pato­gee­nien vil­je­ly­kaap­pe­ja, jois­sa hepa­suo­dat­ti­mien alas­päin työn­tä­mä lami­naa­ri­nen ilma­vir­ta tulee kaa­pin toi­min­ta-aukos­ta ulos pai­kal­li­si­muun eikä kaap­piin sisään. 

        Mut­ta etäi­syys on olen­nai­nen asia täs­sä, jos suus­ta läh­te­vä pil­vi sisäl­tää tiheäs­ti virus­ta, parin met­rin “pal­los­sa” nii­tä on jo pal­jon har­vem­mas­sa. Koro­na­vi­ruk­sen koh­dal­la parin met­rin etäi­syys näyt­tää toteu­tu­nei­den tilas­to­jen perus­teel­la toi­mi­van riit­tä­vän hyvin, mas­kit ovat täl­löin tarpeettomia.

      2. Mas­kip­sy­koo­si: Mut­ta etäi­syys on olen­nai­nen asia täs­sä, jos suus­ta läh­te­vä pil­vi sisäl­tää tiheäs­ti virus­ta, parin met­rin ”pal­los­sa” nii­tä on jo pal­jon har­vem­mas­sa. Koro­na­vi­ruk­sen koh­dal­la parin met­rin etäi­syys näyt­tää toteu­tu­nei­den tilas­to­jen perus­teel­la toi­mi­van riit­tä­vän hyvin, mas­kit ovat täl­löin tarpeettomia.

        Aivan oikein, mut­ta tuo­ta parin met­rin etäi­syyt­tä on vai­kea pitää kai­kis­sa tilanteissa.
        Mas­ki, jopa 2‑kategorian kuo­no­kop­pa toki vuo­taa sivuil­leen yskäh­dyk­ses­sä tai aivas­tuk­ses­sa, mut­ta eri­näis­ten simu­loin­tien mukaan tämä vuo­to jää yskijän/aivastajan ympä­ril­le vajaan met­rin palloon. 

        Nykyi­nen tar­tun­ta­ti­lan­ne on niin rau­hal­li­nen, että en minä­kään mitään yleis­tä vel­voi­tus­ta nii­den käyt­töön antai­si. Toi­vot­ta­vas­ti saa­daan tuo mobii­li­seu­ran­ta ajois­sa kun­toon ja laa­jaan jake­luun. Jos sen perus­teel­la sai­sin sit­ten tie­don, että olen ollut sai­ras­tu­neen lähei­syy­des­sä, käyt­täi­sin sen jäl­keen pari viik­koa mas­kia pai­kois­sa, jois­sa ihmi­set ovat tiheässä.

      3. Ihan höl­möä aja­tel­la, että mas­ki­pak­ko on mas­ki­lob­ba­rei­den aikaan­saa­mis­ta yhtään sen enem­pää kuin auto­jen tur­va­vyö­pak­ko on tur­va­vöi­tä val­mis­ta­vien yritysten.

        Tämä mas­kia­sia on men­nyt nau­ret­ta­vuuk­siin. Mas­kien vas­tus­ta­jat esit­te­le­vät kuin­ka kal­liik­si mas­kit tule­vat. Ole­tuk­set ovat tosin hiu­kan huvit­ta­via* mut­ta mitäs tuos­ta, kun on lop­pu­tu­los tie­dos­sa, niin luvut kyl­lä löydetään.

        tosin nykyi­ne hal­li­tus ei ole ker­taa­kaan onnis­tu­nut rajoi­tus­toi­mien alu­eel­lis­ta­mi­ses­sa Uuden­maan eris­tys­tä lukuu­not­ta­mat­ta. Jos se suo­sit­te­li­si mas­ke­ja, se luul­ta­vas­ti suo­sit­te­li­si käy­tet­tä­väk­si nii­tä myös hil­lo­jen poiminnassa.

        ” sil­mä­rip­siä ja kul­ma­kar­vo­ja löy­tyy sil­loin täl­löin työpisteestä.”

        Mis­tä läh­tien suusuo­jain aut­taa sil­mä­rip­sien irtoi­lus­ta? Mik­si edes itse käy­tät suo­ja­mas­kia jos se ei ker­ran suo­da­ta pal­joa mitään ja on muu­ten­kin surkea? 

        *) Mik­si ihmees­sä kaik­kien suo­ma­lais­ten täy­tyi­si pitää koko ajan jul­ki­sil­la pai­koil­la kirur­gis­ta mas­kia ja mik­si suo­jaus­ta­son pitäi­si toi­miak­seen vas­ta­ta suun­nil­leen jotain bio­tur­va­kaap­pia? Vii­saat­kin ihmi­set esit­te­le­vät kais­ta­päi­siä las­kel­mia sii­tä kuin­ka mas­ke­ja kului­si jopa 200 mil­joo­naa kap­pa­let­ta kuu­kau­des­sa. Hohhoijakkaa.

      4. Taleb – whe­res hed­ge:
        Käy­kää nyt osta­mas­sa se mas­ki-pak­kaus varas­toon, sin­ne her­ne­keit­to­jen vie­reen, niin on val­mii­na seu­raa­vaan aal­toon. Se on pie­ni rahal­li­nen tap­pio sii­tä ilos­ta, jos vaik­ka seu­raa­vaa aal­toa ei tulekaan. 

        Nyt saa­ta­vuus on huo­no ja hin­nat kor­keat. Aina­kin minun her­ne­keit­to­purk­kien vie­res­sä on ollut myös P3-tason suo­jai­mia jo vuo­sia sit­ten peri­aat­teel­la että jos tulee tilan­ne mis­sä nii­tä tar­vit­see, tar­vit­see nii­tä oikeas­ti. Hin­ta­kaan ei ollut joku­nen vuo­si sit­ten paha. Täy­den­nän omat varas­to­ni tar­peen mukaan tai sit­ten hin­ta­ta­son normalisoiduttua.

        Mul­ta tosin löy­tyi myös desin­fioin­tiin sopi­via ainei­ta­kin, joten sil­loin kun käsi­de­siä ei saa­nut mis­tään oli mah­do­lis­ta pitää omat lit­kut muka­na siel­lä mis­sä ei ole saip­pua­pe­sun mah­dol­li­suuk­sia. Muu per­he ajoit­tain kyl­lä kri­ti­soi aiem­min noi­ta ja mas­ke­ja, mut­ta kri­tiik­ki kato­si jon­ne­kin tänä keväänä.

        On ihmi­siä jot­ka varau­tu­vat ja eivät. Joil­la­kin on jää­kaa­pis­sa­kin vain valo, kun taas joil­lain on parin vii­kon kui­va­muo­nat kaa­pis­sa ihan nor­maa­lis­ti­kin. Eipä tule paniik­kia ruu­an ham­straus­ti­lan­tees­sa tuol­le jäl­ki­mäi­sel­le poru­kal­le, pait­si jos huo­maa unoh­ta­neen­sa miet­tiä veden saan­nin ja kaa­pis­sa on pelk­kää maka­ro­nia, kun veden saan­ti on keskeytynyt.

  20. Bra­si­lian tal­vi vas­taa on sääl­tään läm­pi­mäm­pi kuin Suo­men kesä, tänään päi­vä­läm­pö­ti­lat Sao Pau­lo 26C, Rio De Janei­ro 27C.

    1. Aivan, ja muis­taak­se­ni Manauk­ses­sa on ollut paha tilan­ne, ja ehkä on vie­lä­kin. Manaus on lähes päi­vän­ta­saa­jal­la, joten en oikein ymmär­rä miten sen tilan­ne vas­taa Suo­men marraskuuta.

  21. Tääl­lä lähi-idäs­sä tau­ti jyl­lää vaik­ka on kuu­ma kesä. Tar­tun­to­ja oli pal­jon myös maa­lis­kuus­sa, kun säät vas­ta­si­vat Suo­men kesää par­haim­mil­laan. Ran­ni­kon­ko lähei­syy­des­sä ilman­kos­teus on kor­kea, sisä­maas­sa on kui­vaa ja kuu­maa. Sil­ti tau­ti näyt­täi­si leviä­vän tasai­ses­ti pai­kas­ta riippumatta.

    1. Voi myös spe­ku­loi­da, että ehkä­pä uni­ver­saa­li ilmas­toin­ti ja kuu­man kesän aikai­nen sisä­ti­lois­sa pysyt­te­ly aiheut­taa­kin “tal­vio­lo­suh­teet” viruk­sen leviä­mi­sen kan­nal­ta, oli sen kausi­vaih­te­lun taka­na sit­ten mata­la ilman­kos­teus, D‑vitamiinin puu­te väes­tös­sä tai jokin muu vas­taa­va syy.

  22. Hyvä lis­ta mah­dol­li­sis­ta selit­tä­vis­tä teki­jöis­tä. Voi­si­ko urbaa­nin elä­män kui­ten­kin aja­tel­la jakaan­tu­van aina­kin kah­teen mah­dol­li­seen teki­jään: asu­mis­ti­heys ja ilman­laa­tu. Kum­paa­kin on tai­det­tu käsi­tel­lä myös näil­lä sivuilla.

    Ilman­laa­tu sen vuok­si, että luin jos­kus jos­tain puu­läm­mit­tei­ses­sä oma­ko­tia­su­tuk­ses­sa asu­vien altis­tu­van pien­hiuk­ka­sil­le. Näin ollen heil­lä saat­taa olla ris­ki­te­ki­jä vaik­ka asu­vat­kin haja-asutusalueella.

    1. ola­vi: Ilman­laa­tu sen vuok­si, että luin jos­kus jos­tain puu­läm­mit­tei­ses­sä oma­ko­tia­su­tuk­ses­sa asu­vien altis­tu­van pien­hiuk­ka­sil­le. Näin ollen heil­lä saat­taa olla ris­ki­te­ki­jä vaik­ka asu­vat­kin haja-asutusalueella. 

      Jos ilman pai­kal­li­set pien­hiuk­ka­set suo­ma­lai­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa ovat ris­ki­te­ki­jä, niin sen pitäi­si näkyä kau­pun­gi­no­sit­tain. Tosin edel­leen­kin sai­ras­tu­nei­ta on niin vähän, että voi olla vai­kea löy­tää nii­tä kohi­nas­ta. Ehkä­pä Ruot­sin puo­lel­la onnis­tui­si paremmin?

      Haja-asu­tusa­lu­eel­la pien­hiuk­ka­set eivät var­mas­ti vai­vaa, mut­ta van­hah­koil­la oma­ko­ti­ta­loa­lueil­la var­mas­ti vai­vaa­vat. Mikä­hän mah­taa olla tilan­ne aivan uusil­la alueilla?

      Onnek­si puu­läm­mi­tys on vähe­ne­mään päin ilma­läm­pö­pump­pu­jen yleis­tyes­sä. ILP-talou­des­sa kun tak­kaa on tyy­pil­li­ses­ti tur­ha läm­mit­tää ja aina­kin oma epä­tie­teel­li­nen pers­tu­nu­ma­ni on, että kun naa­pu­rus­toon on ilmes­ty­nyt pihoil­le pump­pu­jen ulko­yk­si­köi­tä, savu­hai­tat­kin ovat vähen­ty­neet. Itse­kin pol­tan pum­pun hank­ki­mi­sen jäl­keen tak­kaa vähem­män vuo­des­sa, mitä aiem­min vii­kos­sa. Itsea­sias­sa en ole tänä tal­ve­na polt­ta­nut ker­taa­kaan, kun puut alka­vat lop­pu­maan, enkä viit­si­si hank­kia nii­tä lisää mut­ta samaan aika­na haluan pitää pie­nen pinon varmuusvarastona.

      Ilma­läm­pö­pum­puil­la koro­naa vas­taan! Sii­nä­pä markkinointislogan 😎

  23. Ter­vei­sia Hol­lan­nis­ta! Taal­la mei­les­ta­ni koro­na­ti­lan­ne on eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va. Epi­de­mia alkoi taal­la ete­la-hol­lan­nin kou­lu­jen tal­vi­lo­ma­viik­ko­jen jal­ki­mai­nin­geis­sa ja levi­si eri­tyi­ses­ti heti loma­viik­ko­ja seu­raa­vien kar­ne­vaa­lien aikaan. 15.3. alkoi “intel­li­gent lock­down” eli koto­na oli olta­va, jos­kin ulko­na sai vapaas­ti kay­da. Ensim­mai­set pari viik­koa ihmi­set tata tot­te­li­vat­kin, sit­ten kavi tyl­sak­si ja kevat oli­kin aurin­koi­sin ja vaha­sa­tei­sin vuo­si­kausiin, joten puis­tot ja ahtaat kadut oli­vat tayn­na ihmi­sia jat­ku­vas­ti. Maan rajat ovat olleet auki koko ajan (sil­ti mat­kus­ta­mis­ta ei suo­si­tel­tu aluk­si — nyt saa taas lomail­la euroo­pas­sa). Kou­lut avat­tiin osit­tain 11.4. ja 1.6. ovat ravin­to­lat ja vas­taa­vat olleet auki tie­tyin rajoi­tuk­sin. Sil­ti tilas­tois­sa nakyy vain tuo epi­de­mian alun piik­ki — ei mitaan lisays­ta nay rajoit­tei­den lie­ven­ty­mi­ses­ta tai ihmis­ten kayt­tay­ty­mi­sen loi­ven­tu­mi­ses­ta (hol­lan­ti­lais­ten mukaan saan­not on muu­ten­kin teh­ty rikottavaksi).

    Tas­ta tilas­to­ja sai­ras­tu­neis­ta, sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­neis­ta ja kuol­leis­ta: https://www.rivm.nl/coronavirus-covid-19/grafieken

    Huo­mioi­ta­vaa on, etta aluk­si koro­na­tes­tei­hin paa­si vain hyvin vah­voil­la oireil­la. 1.6. avat­tiin tes­taus kai­kil­le, joil­la pie­nin­ta­kaan oiret­ta ja sen tulok­se­na vain 2% tes­ta­tuis­ta on posi­tii­vi­sia. https://www.dutchnews.nl/news/2020/06/some-2-of-mass-testing-results-are-positive-50000-tests-carried-out-so-far/

  24. Kuvaa­jas­ta pys­tyy näke­mään kak­si teki­jää, joil­la on hyvin toden­nä­köi­ses­ti voi­ma­kas posi­tii­vi­nen asso­si­aa­tio käy­rien kor­keu­den kans­sa: tau­din saa­pu­mi­sen aikai­suus ja koro­na­vas­tais­ten toi­men­pi­tei­den lep­suus. Teki­jöis­tä jäl­kim­mäi­nen taas on vah­vas­sa asso­si­aa­tio­yh­tey­des­sä talous­blaablaan kans­sa, mitä enem­män talou­den raha­puol­ta koros­tet­tiin val­taa­pi­tä­vien toi­mes­ta sitä keveäm­mät toi­met oli­vat käytössä.

    Itse käy­rien muo­don toden­nä­köi­sin selit­tä­jä on ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen muu­tos; uhkaa kokies­saan ihmi­nen muut­taa käyt­täy­ty­mis­tään hyvin pie­nis­tä sig­naa­leis­ta. Esi­mer­kik­si Tans­kan ja Ruot­sin käy­rät ovat pää­piir­teil­tään saman­muo­toi­sia, kos­ka ihmi­set alkoi­vat molem­mis­sa mais­sa pitää suu­rem­paa etäi­syyt­tä toi­siin­sa. Tämä on help­po näh­dä ver­tai­le­mal­la luku­ja molem­pien mai­den sisäi­sen kysyn­nän muu­tok­sis­ta epi­de­mian edetessä.

    Jos selit­tä­väk­si teki­jäk­si vie­lä lisä­tään asu­kas­ti­heys, niin eipä tai­da enää jää­dä resi­du­aa­liin pal­joa selitettävää.

  25. Nor­jas­sa Camil­la Stol­ten­berg, sikä­läi­nen kor­kein lää­kin­tä­vi­ran­omai­nen, ei pidä mas­ke­ja eikä kou­lu­jen sul­ke­mi­sia tar­peel­li­se­na. Sosi­aa­li­sen etään­nyt­tä­mi­sen mat­ka on pie­nen­ty­nyt kah­des­ta met­ris­tä yhteen met­riin ( myös Tans­kas­sa näin ) . Eli jos tääl­lä ei halu­ta uskoa THL:ää ja pro­pa­gan­dat­rol­laa­jat eivät lope­ta, voi­daan kään­tää kat­se Nor­jaan, mik­si siel­lä ei enää pako­te­ta väes­töä kyy­höt­tä­mään kel­la­riin piiloon ?

    Haas­tat­te­lu on kuun­nel­ta­vis­sa LockdownTV:ssa. Erit­täin mal­til­li­nen ja mie­tit­ty näke­mys nor­ja­lai­sel­la. Heil­lä on esi­mer­kik­si täy­sin val­lan­ku­mouk­sel­li­nen näke­mys, että kou­lu­jen sul­ke­mi­nen ei ole jär­ke­vä toi­min­ta­mal­li. (Vai oli­si­ko joku uskal­ta­nut tääl­lä­kin varo­vai­ses­ti mai­ni­ta asiasta ? )

    https://youtu.be/j2ewxCPtw7w

    Nor­jas­sa 65% Covid-19 — kuo­le­mis­ta on tapah­tu­nut van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa, Skot­lan­nis­sa lähes 50%, muis­sa­kin EU-mais­sa lähes puo­let kuo­le­mis­ta on tapah­tu­nut van­hus­ten­hoi­dos­sa. Eli van­hus­ten­hoi­don koro­na­vi­rus­käy­tän­nöt ja tar­tun­ta­kes­kus­vie­rai­lu­jen ajoit­tu­mi­nen hoi­to­hen­ki­lös­tön osal­le ja/tai van­hus­te­hoi­don asuk­kai­siin näyt­tää ole­van suu­ri teki­jä, joka kään­tää tar­tun­ta­käy­rät ja kuol­lei­suu­den pois eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun ural­ta. Osa vai­ku­tuk­sis­ta lie­nee ollut puh­das­ta sat­tu­maa, osa on riip­pu­vai­nen väes­tö­ra­ken­tees­ta ja ter­vey­den­ti­las­ta, joten mai­den kes­ki­näi­nen nokit­te­lu ja kil­pai­lu on suo­ras­taan hedel­mä­tön­tä ja oikeas­taan noloa. 

    Eli voi­ta­neen jopa sanoa, että Covid-19 on taval­laan ikään­ty­nei­den ja sai­rai­den lai­tos- sekä koti­hoi­toon liit­ty­vä epidemia.

    Kos­kaan aikai­sem­min ei koko maa­il­mas­sa ole koh­dis­tet­tu näin anka­ria karan­tee­ni­toi­mia ter­vee­seen työs­sä­käy­vään väes­töön ja toi­mi­vaan talou­teen. Esi­mer­kik­si täl­lä het­kel­lä nopeas­ti ete­ne­vien syö­pien ja mui­den akuut­tien sai­rauk­sien kuol­lei­suus näyt­tää lisään­ty­vän jol­ti­sen­kin ajan kulut­tua niis­sä mais­sa, jois­sa on ollut tiu­kin lock­down, toki ne lue­taan Covid-19 — epi­de­mi­aan liit­ty­vik­si eikä rajoi­tus­toi­mien ja krii­si­tie­do­tuk­sen aiheuttamiksi.

    Kum­mal­lis­ta on, että Venä­jäl­lä ja Ukrai­nas­sa on tapah­tu­nut saman­lai­nen tasaan­tu­mi­nen tar­tun­nois­sa: täy­tyy muis­taa, että epi­de­mia ei ole “eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti laa­je­ne­va”, jos uusien tapaus­ten luku­mää­rä ei jat­ku­vas­ti kas­va edel­li­ses­tä päi­väs­tä seu­raa­vaan ? Myös päi­vit­täis­ten kuo­le­mien vie­lä­kin jyr­kem­pi putoa­mi­nen muu­ta­man vii­kon pääs­tä tar­tun­ta­käy­rien oike­ne­mi­ses­ta ker­too jota­kin, suh­tees­sa Impe­rial Col­le­gen mal­lin­ta­maan miljoonakuolleisuuteen.

    1. Mas­ki­lob­ba­rit hädäs­sä:
      Heil­lä on esi­mer­kik­si täy­sin val­lan­ku­mouk­sel­li­nen näke­mys, että kou­lu­jen sul­ke­mi­nen ei ole jär­ke­vä toi­min­ta­mal­li. (Vai oli­si­ko joku uskal­ta­nut tääl­lä­kin varo­vai­ses­ti mai­ni­ta asiasta ? ) 

      Psy­ko­lo­gi­ses­ti hal­li­tuk­sen alku­pa­ket­ti oli voi­ma­kas: “työs­ken­te­le etä­nä jos voit, kou­lut on vie­lä huo­men­na auki mut­tei yli­huo­men­na. Jos ei ole pak­ko, pidä lap­set koto­na jo huo­men­na. Väl­tä kon­tak­te­ja. Olem­me nyt siir­ty­neet poik­keus­o­loi­hin.”. Seu­rauk­se­na kan­sa ehkä säi­käh­ti tai aina­kin koh­tuul­li­nen osa otti hom­man vaka­vas­ti. Kon­tak­tit vähe­ni­vät rei­lus­ti enem­män kuin THL arviois­sa oli.

      Oltai­siin­ko­han meil­lä­kin Ruot­sin lin­jal­la ja tilan­tees­sa, jos tuo­ta alkus­hok­kia ei oli­si tul­lut? Veik­kaan että oltai­siin, eten­kin kun hallitus/STM/THL lin­jal­ta pidet­tiin enää mah­dol­li­se­na yrit­tää saa­da ter­vey­den­hoi­to ole­maan romahtamatta.

      Useam­mas­ta­kin suun­nas­ta voi näh­dä että ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­muu­tok­sil­la on ollut dra­maat­ti­nen mer­ki­tys epi­de­mian ete­ne­mi­ses­sä. Koh­tuul­li­nen osa ihmi­sis­tä on edel­leen varo­vai­sia, mikä pitää R‑arvoa mata­la­na. Varo­vai­suus voi sääs­tää mei­dän vie­lä toi­sel­ta aal­lol­ta parhaimillaan.

    2. Hup­sis­ta, poin­tis­ta­ni jäi pois, että oli­si­ko hal­li­tuk­sen alkus­ho­kin sig­naa­li ollut vähäi­sem­pi (jopa oleel­li­ses­ti?) jos sii­tä oli­si puut­tu­nut “älä vie las­ta kou­luun, älä vie tar­haan, voi­mas­sa välit­tö­mäs­ti”. Aina­kin minul­le oli­si ollut, ihan merkittävästikin.

    3. Mas­ki­lob­ba­rit hädäs­sä: Kum­mal­lis­ta on, että Venä­jäl­lä ja Ukrai­nas­sa on tapah­tu­nut saman­lai­nen tasaan­tu­mi­nen tar­tun­nois­sa: täy­tyy muis­taa, että epi­de­mia ei ole ”eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti laa­je­ne­va”, jos uusien tapaus­ten luku­mää­rä ei jat­ku­vas­ti kas­va edel­li­ses­tä päi­väs­tä seuraavaan ?

      Kat­se­lem­me ilmei­ses­ti eri tie­to­läh­tei­tä, sil­lä Worl­do­met­ric­sin mukaan Ukrai­nan tar­tun­nat ovat uudel­leen kas­va­mas­sa ja Venä­jän las­ke­vat tar­tun­ta­lu­vut ovat niin tasai­sia, että nii­hin usko­vien uskon täy­tyy olaa vahvaa.

  26. Yksi mah­dol­li­nen seli­tys jäi pois lis­tas­ta: Psy­ko­lo­gia ja jouk­ko­jen käyt­täy­ty­mi­nen. Rajoi­tuk­set­han eivät tau­din leviä­mi­seen vai­ku­ta vaan ihmis­ten käy­tös — ja tähän käy­tök­seen pyri­tään vai­kut­ta­maan rajoi­tuk­sil­la. Mikä­li eri mais­sa ihmis­ten käy­tös muut­tui liki­main samal­la taval­la vaik­ka rajoi­tuk­set oli­vat eri­lai­set, niis­sä loo­gi­ses­ti pitäi­si olla sama käyt­täy­ty­mi­nen tau­din leviä­mi­sen suh­teen. Ja minus­ta nuo käy­rät ovat sen suh­teen ihan loogisia.

    Jois­sa­kin mais­sa siis käy­tös muut­tui raju­jen toi­mien takia (Ita­lia), jois­sain mais­sa ylei­nen krii­si­tun­nel­ma ja uuti­set muis­ta mais­ta sai­vat ihmi­set vält­tä­mään ihan vas­taa­val­la tasol­la yhteyk­siä pie­nem­mil­lä­kin rajoi­tuk­sil­la (Suo­mi, Nor­ja), jos­sain tätä vält­te­lyä ei tapah­tu­nut ja tapauk­set kas­va­vat yhä (Bra­si­lia, Intia, Meksiko).

    Sen olet­ta­mi­nen, että nime­no­maan voi­maan­saa­te­tut rajoi­tuk­set on se paras indi­kaat­to­ri ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­sel­le on minus­ta sekä koro­na­po­li­tii­kan vai­ku­tus­val­lan yliar­vioin­tia että ihmis­ten lau­ma­käyt­täy­ty­mi­sen aliar­vioin­tia. Ja juu­ri sii­tä tulee se illuusio sii­tä, että käyt­täy­ty­mi­ses­sä oli­si jotain outoa. Oikeas­ti vain käy­tet­ty muut­tu­ja (koro­na­po­li­tiik­ka) on vain huo­no esti­maat­to­ri oikeal­le para­met­ril­le (ihmis­ten käytös).

    1. Ante­ro:

      … jos­sain tätä vält­te­lyä ei tapah­tu­nut ja tapauk­set kas­va­vat yhä (Bra­si­lia, Intia, Meksiko).

      Bra­si­lias­sa on 213 mil­joo­naa asu­kas­ta, Mek­si­kos­sa 130 mil­joo­naa. Intias­sa 1,4 mil­jar­dia. Nume­ro­so­keus vai­vaa suur­ta ylei­söä, kun sai­ras­tu­nei­den ja kuol­lei­den luku­mää­rää las­ke­taan. Näis­sä mais­sa on mel­koi­ses­ti väes­töä­kin tart­tu­mi­sel­le tar­jol­la. Mut­ta käy­rät kui­ten­kin kul­ke­vat samal­la taval­la loi­ve­ne­vas­ti, ne EIVÄT mene SIR tai SEIR mal­lin mukai­ses­ti loga­rit­mis­ta asteik­koa jyr­käs­ti suo­raan ylös. Tapauk­set “kas­va­vat yhä” on itses­tään­sel­vyys, kos­ka jos tar­koi­te­taan, että “tapaus­ten mää­rä kas­vaa”, kas­vaa se Suo­mes­sa­kin, niin kau­an kuin yksi­kin uusi tapaus ilmaan­tuu. Jos taas tar­koi­tat, että päi­vit­täis­ten uusien tapaus­ten mää­rä kas­vaa näis­sä “kel­vot­to­mis­sa kehi­tys­mais­sa”, olet sinän­sä oikeas­sa, mut­ta näis­sä yhdes­sä­kään ei kas­va eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti, vaan R‑luku las­kee koko ajan, kos­ka eks­po­nen­ti­aa­li­seen kas­vuun kuu­luu sama uusien tapaus­ten suh­teel­li­nen lisäys edel­li­seen päi­vään ver­rat­tu­na, kun ver­ra­taan tapaus­ten koko­nais­mää­rään. Täl­löin kun koko­nais­mää­rä kas­vaa, sama­kin kas­vu­pro­sent­ti tuot­taa seu­raa­vi­na päi­vi­nä aina suu­rem­man lisäyk­sen, mut­ta jos eks­po­nen­ti­aa­lis­ta lisäys­tä ei ole, niin kuin näyt­tää ole­van täl­lä het­kel­lä Mek­si­kon ja Bra­si­lian tilan­ne, sil­loin tar­tun­nat oikeas­ti jo vähe­ne­vät. Intian tapauk­ses­sa hei­dän tar­tun­to­jen­sa mää­rä, 310 000, vas­tai­si Suo­mes­sa 1200 tapaus­ta, oikeas­ti tääl­lä on 7087 ? Eikä tääl­lä­kään vie­lä ole armei­jaa ja jouk­ko­hau­to­ja tarvittu.

      Oikeas­ti mal­lien mukais­ta eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kas­vua ei ole tapah­tu­nut kuin aivan alkuai­ko­jen jäl­keen, jol­loin samaan aikaan alkoi­vat ihmi­set oireh­tia lisään­ty­väs­ti ja tes­te­jä otet­tiin lisään­ty­väs­ti, samaan aikaan kun tau­ti­ta­pauk­sia “sovi­tet­tiin” mal­lien käyrille. 

      Loga­rit­mi­nen asteik­ko on sii­nä hyvä, että jos eks­po­nen­ti­aa­li­nen tar­tun­ta­ke­hi­tys oli­si ole­mas­sa, kuvio oli­si loga­rit­mi­sel­la käy­räl­lä suo­ra jyr­käs­ti ylä­viis­toon. Kai­kis­sa seu­ra­tuis­sa mais­sa se on alka­nut samal­la taval­la tai­pua vaa­ka­suo­raan suun­taan, monis­sa mais­sa jo ennen kuin pro­sent­ti­kaan on todet­tu tar­tun­nan­saa­neik­si. Lisäk­si ei ole mitään sel­vää muu­tos­ta eri mai­den käy­rien kulus­sa havait­tu val­ta­kun­nal­lis­ten toi­men­pi­tei­den jäl­keen. Täs­sä Impe­rial Col­le­gen mal­li meni pahas­ti vikaan. Se olet­ti , että KAIKKI saa­vat tar­tun­nan jol­la­kin aika­vä­lil­lä ennen vuo­den lop­pua, että käy­rä ei oike­ne ilman raju­ja toi­men­pi­tei­tä, ja että kuol­lei­suus tar­tun­nan­saa­neis­ta on se vakio 1% .

  27. Yksi asia, jon­ka pro­fes­so­ri Sunet­ra Gup­ta otti esil­le haas­ta­te­lus­saan (Guar­dian, Lock­downTV) , oli se, että espan­jan­tau­ti tuli maa­il­maan, joka muis­tut­ti nykyis­tä lock­down-tilan­net­ta. Nuo­rel­la väes­töl­lä ei ollut juu­ri min­kään­lais­ta tois­tu­vien virusin­fek­tioi­den aiheut­ta­maa immu­ni­teeet­tia, kos­ka asu­tus oli har­vem­paa, kou­lun­käyn­ti ei ollut niin yleis­tä, kan­sain­vä­li­nen mat­kai­lu oli vähäi­sem­pää. Sit­ten yhtäk­kiä ensim­mäi­nen maa­il­man­so­ta muut­ti tilan­net­ta: mil­joo­nia ihmi­siä ja eläi­miä (hevo­sia) kul­je­tet­tiin man­te­reel­ta toi­sel­le, maas­ta toi­seen ja kyläs­tä toiseen.

    Espan­jan­tau­ti tap­poi­kin 50 mil­joo­naa ihmis­tä; suu­ri osa oli nuo­ria aikui­sia, kun­nes virus muu­ta­man aal­lon jäl­keen hil­je­ni ja sam­mui, ei mas­kien, ei karan­tee­nien, ei lock­dow­nien joh­dos­ta, vaan itsek­seen, kos­ka oli saa­nut halua­man­sa. Aika vähän maa­il­man­so­taa käy­väs­sä maa­il­mas­sa muu­ten­kaan pys­tyt­tiin karan­tee­ne­ja ja lock­dow­ne­ja harjoittamaan.

    Se, mitä Gup­ta koros­ti, on se, että jos me nyt glo­baa­lis­ti alam­me ottaa sosi­aa­li­sek­si — lähes uskon­nol­li­sek­si — pakok­si pysy­vän mas­ki­pa­kon, jat­ku­van käsien­pe­sun ja desin­fioin­tiai­nei­den jär­jet­tö­män run­saan käy­tön, parin met­rin etäi­syy­den, mas­sa­ta­pah­tu­mien rajoit­ta­mi­sen, kan­sain­vä­li­sen mat­kai­lun rajoit­ta­mi­sen, ja lähio­pe­tus­kou­lu­jen­kin osit­tai­sen pysy­vän lopet­ta­mi­sen, käy­kö meil­le 30 vuo­den pääs­tä niin, että alam­me näh­dä tämän täy­del­li­sen hygiee­ni­ses­ti val­mis­tel­lun lap­si- ja nuo­ri­so­po­pu­laa­tion alka­van sai­ras­tua vaka­vas­ti nyt kaik­kein simp­pe­lim­piin­kin koro­nafluns­siin, ja kuo­le­van niihin ?

    Me iso­van­hem­mat voim­me vain kat­sel­la kau­huis­sam­me pääl­tä kun kuo­le­ma niit­tää lap­sen­lap­siam­me ja hei­dän perheitään.

    1. Hygie­nia­pak­ko­miel­leyh­ty­mä: käy­kö meil­le 30 vuo­den pääs­tä niin, että alam­me näh­dä tämän täy­del­li­sen hygiee­ni­ses­ti val­mis­tel­lun lap­si- ja nuo­ri­so­po­pu­laa­tion alka­van sai­ras­tua vaka­vas­ti nyt kaik­kein simp­pe­lim­piin­kin koro­nafluns­siin, ja kuo­le­van niihin ?

      Noin ei tule käy­mään, älä ole höp­sö. Jo nyt jokai­nen lap­si joka sai­ras­tuu koro­nafluns­saan, sai­ras­tuu johon­kin niis­tä ensim­mäis­tä ker­taa. Jokai­nen virus on jol­le­kul­le ensimmäinen.

      Jos tau­dit muut­tu­vat lie­vem­mäk­si ajan kulues­sa, kyse ei ole niin­kään lau­ma­suo­jas­ta (aina on immuu­ni­naii­ve­ja, eten­kin lap­sia) vaan lie­vem­pien kan­to­jen parem­mas­ta leviä­vyy­des­tä. Jos­kus tau­dit voi­vat muut­tua vaka­vam­mak­si­kin, espan­jan­tau­din toi­ses­sa aal­los­sa esi­mer­kik­si saat­toi käy­dä näin. 

      Tau­di­nai­heut­ta­jien vält­te­ly toden­nä­köi­ses­ti lisää ter­veyt­tä. Jos tämä vai­kut­taa lii­an hel­pol­ta ja ilmei­sel­tä (popu­lis­ti­sel­ta?!), lue­pa vaik­ka tämä artik­ke­li Wikipediasta.

      Jos sinul­la on jon­kin­lai­nen… tai­pu­mus aja­tel­la, että ihmi­sen kuu­luu kär­siä 2000, 100, 25, 0,5 vuot­ta van­hois­ta viruk­sis­ta, että se on vain luon­nol­lis­ta, kuka minä olen tuo­mit­se­maan? Mut­ta jätä mei­dät muut, eten­kin lap­set, pois tuos­ta kuvios­ta ok?

  28. Voi­si­ko­han asi­aan vai­kut­taa se, että me vau­rai­den poh­jois­mai­den suur­ten ikä­luok­kien lap­set olem­me aika tot­tu­neet vah­vo­jen pas­siem­me tur­vin rep­pu­reis­saa­maan pit­kin Aasi­aa ja Ete­lä-Ame­rik­kaa, pitä­neet lukion vaih­to-oppi­las­vuot­ta sel­vyy­te­nä, opis­kel­leet pit­kin EU:ta? Teh­neet sitä, mitä nuo­ret nyt teke­vät — ja seu­rauk­se­na altis­ta­neet itsem­me suu­rel­le tau­di­nai­heut­ta­jien kir­jol­le? Sehän on jotain, mitä suu­ret ikä­luo­kat eivät ole voi­neet teh­dä, eivät­kä köy­hem­män ete­län ikä­to­ve­reis­tam­me kuin har­vat? En väi­tä­kään ymmär­tä­vä­ni immuu­ni­jär­jes­tel­mäs­tä mitään, mut­ta noin kau­pun­ki­lais­jär­jel­lä se tun­tui­si mahdolliselta.

  29. Yksi mah­dol­li­nen seli­tys voi­si myös olla, ettei nii­tä oireet­to­mia tar­tut­ta­jia oikeas­ti ole kovin pal­jon, vaan että meil­lä on ollut pal­jon lie­vä­oi­rei­sia super­tar­tut­ta­jia. Vähän kipeä, mut­tei niin kipeä että haluai­si jät­tää nais­ten­päi­vän kon­sert­tia väliin tms.

    Ja täs­tä joh­det­tu­na erit­täin mer­kit­tä­vä teki­jä toi­sen aal­lon vält­tä­mi­ses­sä on säi­lyt­tää käy­tän­tö, ettei yhtään oireel­li­se­na altis­te­ta mui­ta. EK täs­tä tulee itke­mään aina­kin sisäi­ses­ti, kun van­hem­mat jää­vät hoi­ta­maan nuhai­sia lap­sia kotiin ja etä­töi­hin pik­kuk­rö­hän alkaes­sa. Toi­saal­ta ehkä ymmär­tä­vät, että vaih­toeh­to­na yhteis­kun­nan sul­ku on pahem­pi yrityksille.

    Ja nämä lie­vä­oi­rei­set eivät var­mas­ti halua myön­tää itsel­leen tai muil­le, että inhi­mil­li­sen mut­ta huo­non pää­tök­sen vuok­si vaa­ral­li­nen tau­ti on levinnyt.

  30. Var­maan ylei­nen varo­vai­suus on paras este koro­nan leviä­mi­sel­le. Paras­ta koro­nan leviä­mi­sel­le näyt­tää ole­van tau­din vähät­te­ly. Sii­hen pitäi­si tart­tua heti alku­vai­hees­sa, jos sen leviä­mis­tä halu­taan rajoit­taa. Monis­sa mais­sa tähän herät­tiin lii­an myöhään.

  31. - Lau­maim­mu­ni­tee­tin saa­vut­ta­mi­nen ja pro­sent­ti­lu­ku sil­le. Pal­jon puhu­taan, että lau­maim­mu­ni­teet­tiin vaa­di­taan 70–80 pro­sen­tin sai­ras­ta­vuus vähin­tään­kin. Covid-19 tai­taa kui­ten­kin käyt­täy­tyä hie­man eri taval­la. Käsi­tel­lääm­pä esi­merk­ki­ta­pauk­se­na vaik­ka­pa Espan­jan ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­nan sai­ras­ta­vuut­ta. Espan­jas­sa tau­ti rie­hui heti Ita­lian vana­ve­des­sä suu­rel­la raivolla.

    THL:n alkus­ke­naa­riois­sa rai­vok­kaim­mas­sa tapauk­ses­sa Suo­mes­sa oli­si sai­ras­tu­nut 3 mil­joo­naa mei­kä­man­nea, joten tämä tar­koit­taa sitä että noin puo­let oli­si sai­ras­ta­nut. Espan­jas­sa ter­vey­den­huol­lon työn­te­ki­jöi­den tau­ti­mää­rät käy­tän­nös­sä pysäh­tyi­vät kun 21 pro­sent­tia ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­nas­ta oli saa­nut posi­tii­vi­sen covid-19 näyt­teen. Jos Espan­jas­sa rai­vo­kas ske­naa­rio oli­si ollut että 50 pro­sent­tia jät­tää sai­ras­tu­mat­ta, 21 pro­sent­tia on näi­tä var­mo­ja covid-posi­tii­vi­sia niin mikä ihmeen ryh­mä on sit­ten jäl­jel­le jää­vä 29 pro­sent­tia, jot­ta pääs­tään täy­teen sataan prosenttiin?

    Täs­sä nime­no­maan var­mas­ti on usei­ta teki­jöi­tä, kuten jo aiem­min mai­nit­se­ma­ni suku­lais­ko­ro­na­vi­rus­ten ris­tik­käis­suo­ja, mah­dol­li­nen MPR-rokot­teen tai jon­kun nois­ta tau­deis­ta sai­ras­tu­mi­sen aiheut­ta­ma suo­ja, tai vaik­ka­pa tääl­lä myös­kin mai­nit­tu kova d‑vitamiinitaso joil­lain hen­ki­löil­lä. Täs­sä ske­naa­rios­sa ei niin­kään voi­da sanoa, että esim. huip­pu­kun­toi­nen urhei­li­ja oli­si auto­maat­ti­ses­ti tuos­sa 29 pro­sen­tis­sa kovan vas­tu­tus­ky­kyn­sä vuok­si, sil­lä urhei­li­jat ja hyvä­kun­toi­set ovat sai­ras­ta­neet sii­nä mis­sä muut­kin. 29 pro­sen­tis­sa voi olla myös hen­ki­löi­tä, jot­ka alku­vai­hees­sa sai­ras­ti­vat covid-19:n niin lie­vin oirein, ettei­vät pääs­set tes­tiin kun joka maas­sa alus­sa tes­taus­ka­pa­si­tee­tis­ta oli pulaa. Samoin kyse voi olla myös sii­tä, että täs­sä poru­kas­sa on lie­väs­ti sai­ras­ta­nei­ta, jot­ka eivät pääs­tä veren­kier­toon tes­tis­sä näky­viä covid-19 vasta-aineita.

    Yhtä kaik­ki pie­ni otan­ta, mut­ta täs­sä ison tar­tun­ta­ris­kin poru­kas­sa (Espan­jan työ­ter­vey­sih­mi­set, ja iso tar­tun­ta­ris­ki siis työn­ku­van vuok­si) lau­maim­mu­ni­tee­tin raja kul­ki luke­mas­sa 21 pro­sent­tia, joka on kau­ka­na 70 ja 80 pro­sen­tin luke­mis­ta. Se, että kir­joi­tan näin ei tar­koi­ta että olen lau­maim­mu­ni­teet­ti­teo­rian kan­nal­la, mut­ta viruk­sil­la on tapa­na etsiä ensim­mäis­ten kuu­kausien aika­na väes­tös­tä ne “juu­ri täl­le viruk­sel­le hei­kot ihmi­set”, ja tar­tut­taa virus hei­hin. Hei­koil­la en tar­koi­ta fyy­si­ses­ti heik­ko­ja, vaan sitä lau­maa joil­ta uupuu ris­tik­käis­suo­jia jne..

    Mais­sa (esim. Ita­lia, Espan­ja, Rans­ka, Suo­mi), jois­sa rajoi­te­toi­men­pi­teet oli­vat kovem­pien kei­no­jen puo­lel­la epi­de­mian alku­vai­hees­sa, viruk­sen heik­ko­jen ihmis­ten etsin­tä­ai­ka (ensim­mäi­sen aal­lon kes­to) on noin 3–4 kuu­kaut­ta, jon­ka jäl­keen käy­rät ovat läh­te­neet lähes ident­ti­ses­sä koh­taa las­kuun. Tämä 3–4 kuu­kau­den viruk­sen “rie­hu­mi­sai­ka” on aika ylei­nen, kun kat­so­taan virus­ten käyt­täy­ty­mis­tä myös vuo­si­kym­me­niä taak­se­päin. Tau­ti­ta­paus­ten lisäk­si käy­rä on ollut saman­kal­tai­nen myös epi­de­mian piik­ki­vai­heen, sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­nei­den ja teho­hoi­toon jou­tu­nei­den sta­tis­tii­kois­sa. Näis­sä mais­sa teho­hoi­don käyt­töön raken­net­tu­ja vara­re­surs­se­ja jou­dut­tiin käyt­tä­mään Ita­lias­sa parin vii­kon ajan ja Espan­jas­sa rei­lun vii­kon ajan (ja tämä vain isois­sa kau­pun­geis­sa). Ber­ga­mon surul­li­sen kuu­lui­sa ruu­mis­rek­ka­let­kan uutis­ku­va oli puo­les­taan median puo­len poh­ja­no­tee­raus koko maa­il­ma mukaan lukien tämän pan­de­mian aika­na. Muu­ta­man päi­vän ajan ruu­mis­huo­nei­den tila­päi­nen riit­tä­mät­tö­myys koko maa­il­man pahim­mas­sa pan­de­mia­kes­kit­ty­mäs­sä sai panii­kin pääl­le koko maa­il­mas­sa. Tämän kuvan otta­ja aiheut­ti maa­il­mal­le sato­jen mil­jar­dien välil­li­set paniikkinappulakustannukset.

    Suo­mes­sa Mei­lah­den park­ki­hal­lin kent­tä­sai­raa­la puo­les­taan säi­lyi kork­kaa­mat­ta, ja Rans­kas­ta kul­je­tet­tiin Parii­sin alu­eel­ta Sak­saan teho­hoi­toon muu­ta­ma kym­me­nen poti­las­ta, kun teho­hoi­don resurs­sit lop­pui­vat ihan vain muu­ta­man has­sun päi­vän ajak­si. Ruot­sis­sa­kin Tuk­hol­man alu­een kent­tä­sai­raa­la kai on otet­tu pois käy­tös­tä, sil­lä teho­hoi­to­po­ti­lai­den mää­rä on siel­lä las­kus­sa, kuten myös sai­raa­la­hoi­dos­sa ole­vien poti­lai­den. Siel­lä­kin on pie­niä viit­tei­tä sii­tä, että virus on alka­nut muun­tua kil­tim­pään suun­taa, joka on pel­käs­tään hyvä asia (täs­tä enem­män alla). 

    Mais­sa, jois­sa on vähät väli­tet­ty (esim. Venä­jä, Ruot­si, Bra­si­lia, USA) tor­jun­ta­kei­nois­ta epi­de­mian alku­vai­hees­sa, alun raju eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu tar­koit­taa sitä, että virus löy­tää enem­män näi­tä viruk­sel­le heik­ko­ja yksi­löi­tä, ja näis­sä tar­tu­na­käy­rä on yleen­sä noin kak­si kuu­kaut­ta pidem­pi , ja kään­tyy sit­ten itsek­seen las­kuun vaik­ka mitään ei edel­leen­kään teh­täi­si. Näis­sä teho­hoi­to on sit­ten kovem­mal­la koe­tuk­sel­la pidem­män ajan, mut­ta niis­sä­kin lähin­nä suur­ten kau­pun­kien osal­ta. Tosin esim New Yor­kis­sa tuo­tiin lai­vas­ton soti­las­sai­raa­la pas­siin Nykin sata­maan 4000 sai­raa­la­pai­kan vara­re­surs­sik­si, käyt­tö jäi käsit­tääk­se­ni nol­laan sen­kin osal­ta, vaik­ka New Yor­kis­sa ensim­mäi­nen aal­to oli raisu.

    Sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rä pie­ne­nee kai­kis­sa näis­sä “kovem­pien rajoi­te­toi­men­pi­tei­den mais­sa”, vaik­ka yhteis­kun­taa on avat­tu. Kii­nas­sa oli eilen Pekin­gin liha­to­ril­ta löy­det­ty 45 tar­tun­nan rypäs , joka oli Pekin­gin alu­eel­la ensim­mäi­nen vii­teen­kym­me­neen päi­vään. Pari oireis­ta sai­ras­tu­nut­ta oli aiheut­ta­nut laa­jan tes­taus­ket­jun, kuten sikä­läi­seen jämäk­kään tes­taa jäl­ji­tä kult­tuu­riin kuu­luu, ja siel­tä oli löy­ty­nyt sit­ten vajaat 50 oiree­ton­ta covid-19 posi­tii­vis­ta. Pekin­gin tapaus on ken­ties maa­il­man ensim­mäi­nen ket­ju, jos­sa voi­daan puhua “ns. pelä­tys­tä toi­ses­ta aal­los­ta”. Esim. USA:ssa mel­la­kois­ta läh­te­nyt tar­tun­to­jen mää­rän lisään­ty­mi­nen on lähin­nä ensim­mäi­sen aal­lon hiil­lok­seen puhal­ta­mis­ta. 2 oireis­ta ver­sus 45 oiree­ton­ta Pekin­gis­sä lisää val­lal­la ole­vaa käsi­tys­tä, että viruk­sel­le on edul­lis­ta muun­tua ajan kulues­sa kil­tim­pään suun­taan, sil­lä vain täten se virus pysyy hen­gis­sä myös jat­kos­sa. Näin ollen ennus­tee­ni, että syk­syl­lä näh­dään lähin­nä len­to­mat­kus­ta­jien muka­naan tuo­mia “pik­ku lus­sah­duk­sia”, on Suo­men toi­sen aal­lon ennus­tee­ni edel­leen, ilman että olen yhtään yli­mie­li­nen asian suhteen. 

    Koro­na­vi­ruk­sil­le tyy­pil­lis­tä on ollut nime­no­maan sel­lai­nen muun­tu­mis­ku­va, että covid-19:n jo ja edel­leen maa­il­maa kier­tä­vät ser­kut ovat voi­mak­kaim­mil­laan ja tap­pa­vim­mil­laan olleet ns. epi­de­mian ensim­mäi­ses­sä aal­los­sa. Moni ver­taa vir­heel­li­ses­ti nyky­ko­ro­naa Espan­jan­tau­tiin (jos­sa toi­nen aal­to oli se vaka­vin), mut­ta Espan­jan­tau­ti ei ole itse asias­sa koronavirus. 

    Huh­ti­kuus­sa 2009 Mek­si­kos­ta maa­il­mal­le levin­neen sikainfluens­san H1N1-virus­ra­ken­ne on puo­les­taan sama kuin espan­jan­tau­din aiheut­ta­ja­vi­ruk­sel­la. Tämä antaa osviit­taa, sii­tä mil­lai­nen on 100 vuot­ta myö­hem­min päi­vit­ty­nei­tä ter­vey­den­huol­to­re­surs­se­ja haas­ta­va “uusi Espan­jan­tau­ti” ja sen vaa­ral­li­suus­luok­ka. Aito sata vuot­ta sit­ten kier­tä­nyt Espan­jan­tau­ti oli har­vi­nai­sen paha A‑Influenssaviruksen ala­tyypp­pi, ja panii­kin­liet­so­jien yri­tys ver­ra­ta covid-19:ää tähän on tur­haa gril­laus­ta. Oikeam­pi ver­tai­lu­koh­de on jo edel­li­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­se­ma­ni koro­noi­den pik­kuserk­kuo­sas­to eli 229E, HKU1, NL63 ja OC43 ala­tyy­pit. Näi­den vaa­ral­li­suusas­te on kes­ki­mää­räi­ses­ti sitä luok­kaa, että edes kel­tai­sen leh­dis­tön uutis­kyn­nys ei täy­ty, vaan ne kier­tä­vät tal­vi­sin yhteis­kun­taam­me aiheut­taen nii­tä kol­men päi­vän pik­kusait­su­ja, kun kol­le­gan pul­pet­ti on het­kel­li­ses­ti työ­pai­kal­la tyhjä.

    Rans­kan data sii­tä, että kuo­le­mia oli Tou­ko­kuus­sa 2020 vähem­män kuin Tou­ko­kuus­sa vuon­na 2018, ja Sak­san sisä­mi­nis­te­riön jul­ki­suu­teen vuo­de­tut salai­set asia­kir­jat covid-19 tau­din oikeas­ta vaa­ral­li­suusas­tees­ta ker­to­vat polii­tik­ko­jen suun­nan­muun­nok­ses­ta Syk­syn suh­teen, vaik­ka toi­sen aal­lon “lus­sah­duk­sia” alkai­si ilmaan­tua. Sen sijaan Maa­lis-Huh­ti­kuus­sa 2020 Rans­kan kuol­lei­suus oli 16 pro­sent­tia kor­keam­mal­la, joten vuo­den lopus­sa saa­daan sit­ten sum­mat­tua koko vuo­den “yli — tai ali­kuol­lei­suus”. Ei tar­vit­se kum­moi­nen mee­dio olla, että rajo­ja ei tul­la täl­löin sul­ke­maan, ja tus­kin myös­kään kouluja. 

    Varo­vai­suus yhteis­kun­nas­sa on nous­sut hyväl­le tasol­le, ja sen yllä­pi­tä­mi­nen riit­tää pit­käl­le yhdes­sä sen tosi­asian kans­sa, että kipeä­nä ei jul­ki­sel­le pai­kal­le men­nä ja käsiä pes­tään edel­leen. Osa meis­tä sai­ras­taa syk­syl­lä sit­ten Lukas­hen­ka- Divi­sioo­nan lent­sun, ja pie­ni osa vali­tet­ta­vas­ti kuo­lee kuten kausi-influens­saan­kin. Itse 42-vuo­ti­aa­na omaan 1 pro­sen­tin mah­dol­li­suu­den saa­da sydän­koh­taus tai aivo­ve­ren­kier­to­häi­riö seu­raa­van 10 vuo­den aika­na, ja 1/2300 sau­man saa­da syö­pä per kalen­te­ri­vuo­si. Nämä ovat itses­sään huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia huo­len- ja pelo­nai­hei­ta, kuin covid-19 ihan vain ver­ra­tak­se­ni ikäis­te­ni ris­ki­da­taa. Toi­veik­kaa­na koh­ti syk­syä, panii­kil­le ei ole syy­tä antaa sijaa enää kun olem­me oppi­neet tau­dis­ta lisää !

    1. Koron Nääs:
      Osa meis­tä sai­ras­taa syk­syl­lä sit­ten Lukas­hen­ka- Divi­sioo­nan lent­sun, ja pie­ni osa vali­tet­ta­vas­ti kuo­lee kuten kausi-influens­saan­kin. Itse 42-vuo­ti­aa­na omaan 1 pro­sen­tin mah­dol­li­suu­den saa­da sydän­koh­taus tai aivo­ve­ren­kier­to­häi­riö seu­raa­van 10 vuo­den aika­na, ja 1/2300 sau­man saa­da syö­pä per kalen­te­ri­vuo­si. Nämä ovat itses­sään huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia huo­len- ja pelo­nai­hei­ta, kuin covid-19 ihan vain ver­ra­tak­se­ni ikäis­te­ni ris­ki­da­taa. Toi­veik­kaa­na koh­ti syk­syä, panii­kil­le ei ole syy­tä antaa sijaa enää kun olem­me oppi­neet tau­dis­ta lisää !

      Tuo osa pit­käs­tä ja ERITTÄIN hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta on tär­keä: Me olem­me aina tien­neet, miten kausi-influens­sat pys­tyt­täi­siin tukah­dut­ta­maan. Sil­ti vuo­si­na 2016–2018, ECDC:n mukaan, kuo­li kausi-influens­sa­tal­vi­na yhteen­sä 550000 ( 210000 + 217000 + 135000 ) yhtei­sön asu­kas­ta, ja asial­le ei oikeas­taan teh­ty mitään: vaik­ka­pa vain 10 — 20 vii­kon ajak­si tehos­tet­tu käsien­pe­su, vie­rai­lu­ra­joi­tuk­set, mas­kien ja suo­ja­va­rus­tei­den käyt­tö hoi­va­ko­deis­sa ja kai­kis­sa lähi­kon­tak­teis­sa, etäi­syy­den pito ja tehos­tet­tu hygie­nia oli­si “pois­ta­nut” yli­mää­räi­sen kuol­lei­suu­den. Näin­kö oli­si ollut ? Eipä ehkä.

      Jos me ajat­te­lem­me, että jokai­nen kuo­le­ma on ennen­ai­kai­nen ja tur­ha, kasaam­me val­ta­vaa vas­tuu­ta myö­hem­mil­le suku­pol­vil­le ja itsel­lem­me­kin, muu­ta­man vuo­den kulut­tua yksi­kin vir­he­lii­ke tau­dit­to­mas­sa ja vir­heet­tö­mäs­sä elä­mäs­säm­me voi lau­kais­ta kas­va­vas­sa van­hus- ja pit­kä­ai­kais­sai­raas­sa väes­tös­sä jät­ti­mäi­set massakuolemat.

      Mut­ta osa meis­tä, ehkä suu­rem­pi­kin osa, taju­aa intui­tii­vi­ses­ti, että väis­tä­mät­tö­män lyk­kää­mi­nen ei onnis­tu ikui­ses­ti, his­to­rian ja omien koke­mus­ten mukaan. Täl­löin lähes joka­vuo­ti­set infek­tio­kuo­le­man­ta­paus­pii­kit, tai joi­na­kin vuo­si­na esiin­ty­vät eri­tyi­sen laa­jat epi­de­mian­omai­set mas­sa­kuo­le­mat ovat vain se luon­nol­li­nen port­ti, jon­ka kaut­ta yhä useam­mat siir­ty­vät ajas­ta ikuisuuteen. 

      Koko maa­il­ma on yrit­tä­nyt ja edel­leen yrit­tää nyt tänä kevää­nä til­ki­tä sitä port­tia, kos­ka se on näyt­tä­nyt eri­lai­sel­ta ja tun­te­mat­to­mal­ta ja pelot­ta­val­ta, se on saa­tu­kin osas­sa maa­il­maa til­ki­tyk­si, nyt sitä var­tioi­daan pak­ko­miel­tei­ses­ti, kan­sa­kun­ta lopet­taa kou­lu­tuk­sen ja työn­teon, ja min­kä tahan­sa muun kuo­le­man­sai­rau­den tai kuo­le­man­syyn seu­ran­nan, sekä mones­sa maas­sa on jou­dut­tu lopet­ta­maan kan­sa­lais­ten perus­oi­keuk­sien kun­nioit­ta­mi­nen, por­tin vah­ti­mi­nen on tär­keäm­pi asia. Ihmi­set eris­te­tään omai­sis­taan, suku­pol­vet toi­sis­taan. Jot­kut maat ovat sää­tä­neet jopa ns. lock­dow­ne­ja, jois­sa suu­ri enem­mis­tö kan­sas­ta, lap­set, nuo­ret ja työi­käi­set joil­le kysei­nen port­ti ei oikeas­taan edes ollut sovi­tet­tu, mää­rä­tään kotiin ja irrot­tau­tu­maan työs­tä, kou­lus­ta ja per­hees­tä sekä suku­lai­sis­ta ja ystävistä.

  32. O.S:”(Voisiko OAJ myön­tää olleen­sa vää­räs­sä, kun se vas­tus­ti kou­lu­jen avaa­mis­ta toukokuussa?)”

    Vas­tus­tus joh­tui toden­nä­köi­ses­ti koro­nan lisäk­si vii­meis­ten kou­lu­viik­ko­jen tehot­to­muu­des­ta. Ne ovat muu­ten­kin risai­sia ja pit­kän etä­opis­ke­lun tul­tua uomiin­sa teh­tiin kou­luun paluul­la taas kat­kos rutii­nei­hin. Oppi­mis­tu­lok­set eivät toden­nä­köi­ses­ti paran­tu­neet lainkaan .

    O.S:” Jätin kuvas­ta pois Espan­jan, kos­ka hei­dän tilas­tois­saan on joki vialla.”

    Mie­len­kiin­toi­nen havain­to, sil­lä olen itse havain­nut sama­na­li­sen ilmiön “tut­kies­sa­ni” Por­tu­ga­lin huu­me­ti­las­to­ja. Tulin itse tykö­nä­ni sii­hen joh­to­pää­tök­seen, että tie­tyis­sä mais­sa tut­ki­mus­ta ja tilas­toin­tia käy­te­tään poli­tii­kan teke­mi­sen väli­nee­nä. Teh­kööt niin, mut­ta vaa­ral­li­sek­si ilmiön tekee se, että näi­tä “tilas­to­ja” käy­te­tään muis­sa mais­sa huu­me­po­li­tii­kan ohjaamiseen. 

    Esim. Suo­mes­sa jopa THL:n asian­tun­ti­jat vetoa­vat por­tu­ga­li­lai­siin huu­me­tut­ki­muk­siin lin­ja­tes­saan koti­mais­ta huu­me­po­li­tiik­kaa. Myös WHO on sor­tu­nut samaan glo­baa­lil­la tasol­la. Onko kyse kii­rees­tä, ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­ta , etu­ryh­mä­po­li­tii­kas­ta, rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­ses­ta vai mis­tä ? Näin ei saa olla.

    Teki­sim­me­kö omat koro­na­lin­jauk­sem­me Espan­ja­lais­ten tut­ki­mus­ten mukai­ses­ti ? Ei todel­la­kaan, mut­ta päih­de­po­li­tii­kas­sa kaik­ki näyt­tää ole­van mahdollista.

    O.S:“Urbaani elä­mä lisää tar­tun­nan varaa.”

    Eikö Suo­mes­sa­kin oli­si aika uudel­le ajat­te­lul­le kau­pun­gis­tu­mi­sen kaik­ki­voi­pai­suu­des­ta ? Olem­me­han jo toden­neet suo­ma­lai­sen pidät­ty­väi­syy­den lähi­kon­tak­teis­sa ole­van uusi nor­maa­li läpi Euroo­pan. Me olem­me aina olleet oikeas­sa, heh 🙂

    1. Eemil: Vas­tus­tus joh­tui toden­nä­köi­ses­ti koro­nan lisäk­si vii­meis­ten kou­lu­viik­ko­jen tehot­to­muu­des­ta. Ne ovat muu­ten­kin risai­sia ja pit­kän etä­opis­ke­lun tul­tua uomiin­sa teh­tiin kou­luun paluul­la taas kat­kos rutii­nei­hin. Oppi­mis­tu­lok­set eivät toden­nä­köi­ses­ti paran­tu­neet lainkaan .

      Aina kun kun­ta­ta­lous sak­kaa voi­daan lomaut­taa ope­tus­toi­mi parik­si vii­kok­si, kos­ka nii­den paril­la vii­kol­la ei ole mitään väliä. 

      En ymmär­rä, miten opet­ta­jat voi­vat niin vah­vas­ti kus­ta omiin muroi­hin, että mitä­töi­vät koko työn­sä merkityksen.

  33. Kuten täs­sä blo­gis­sa ja muu­al­la­kin on käy­nyt ilmi, koro­na käyt­täy­tyy todel­la eri­koi­ses­ti ja maa­il­man vii­saat naiset/miehet eivät oikein tah­do pysyä ennus­tuk­sis­saan koro­nan peräs­sä, tai ehkä juu­ri peräs­sä pysy­vät­kin. Minua mie­ti­tyt­tää, että mis­tä juu­ri nyt tuli täl­lai­nen virus, joka vetää maa­il­man pol­vil­leen? Mikä estää, ettei näi­tä vas­taa­via tau­te­ja tule put­kes­sa usei­ta peräk­käin? Ihmi­sil­lä on tai­pu­mus olla lopul­ta opti­mis­te­ja ja hyvä niin.
    Kui­ten­kin jos tämä koro­na veti jo maa­il­man talou­det pol­vil­leen, niin mitä sit­ten jos näi­tä tulee usei­ta peräk­käin? Talous­vii­saat ovat toden­neet, että täs­tä­kin sel­viy­ty­mi­nen vie usei­ta vuosia.
    Ja vie­lä yksi pie­nem­pi esi­merk­ki. Desin­fioin­tiai­nei­ta käy­te­tään rut­kas­ti enem­män kuin ennen koro­naa. En väi­tä, että se on vää­rin, mut­ta kun näin vede­tään pöy­däl­tä het­kel­li­ses­ti kaik­ki pöpöt pois, niin tie­tää­hän maal­lik­ko­kin, että koh­ta on jouk­ko uusia pöpö­jä val­taa­mas­sa tyh­jen­net­tyä tilaa. Toi­von todel­la­kin, ettei tämä joh­da sii­hen, että koh­ta kuo­let­ta­vat sai­raa­la­bak­tee­rit ovat muu­al­la­kin kuin sairaaloissa.
    Posi­tii­vi­ses­ti toi­voen: ehkä­pä täl­lai­nen virus ei tois­tu seu­raa­vaan 50 vuo­teen, vaan maa­il­ma palau­tuu jol­lain tavoin ennalleen :).

  34. Entä jos koro­na epi­de­mia ei tulekaan?

    Tai siis. Eihän se tul­lut. Data ei oikein tue sitä, että se tule­mat­ta jää­mi­nen oli­si ollut hyväs­tä varau­tu­mi­ses­ta joh­tuen, vaik­ka toki sel­kään­ta­put­te­li­joi­ta löy­tyy. Hyvin hoi­det­tu homma?

    Hom­ma meni siis maa­liin. Hyvin hoi­det­tu. Val­mius­lain käy­tös­tä en pitä­nyt ja tule­vai­suu­des­sa pitäi­si olla kei­no­ja puo­lus­taa yhteis­kun­taa ja sen raken­tei­ta parem­min. Ei voi olla niin, että ollaan val­mii­ta heit­tä­mään kaik­ki hyvä ja kau­nis mene­mään pel­kän uhan vuoksi. 

    Poli­tik­ko­jen ei voi antaa toi­mia epä­loo­gi­ses­ti pel­käs­tään sil­lä perus­tel­la, että parem­pia asian­tun­te­mus pan­de­mias­sa on ter­vey­den­huol­lol­la. Emme­hän anna puo­lus­tus­voi­mil­le­kaan avoin­ta val­ta­kir­jaa maan­puo­lus­tus­asiois­sa. Jos antai­sim­me, niin meil­lä oli­si kol­me päi­vää vii­kos­sa met­tä­lei­re­jä koko kansalla.

    1. ft maa­il­mal­ta:
      Entä jos koro­na epi­de­mia ei tulekaan?

      Tai siis. Eihän se tul­lut. Data ei oikein tue sitä, että se tule­mat­ta jää­mi­nen oli­si ollut hyväs­tä varau­tu­mi­ses­ta joh­tuen, vaik­ka toki sel­kään­ta­put­te­li­joi­ta löy­tyy. Hyvin hoi­det­tu homma?

      Hom­ma meni siis maa­liin. Hyvin hoi­det­tu. Val­mius­lain käy­tös­tä en pitä­nyt ja tule­vai­suu­des­sa pitäi­si olla kei­no­ja puo­lus­taa yhteis­kun­taa ja sen raken­tei­ta parem­min. Ei voi olla niin, että ollaan val­mii­ta heit­tä­mään kaik­ki hyvä ja kau­nis mene­mään pel­kän uhan vuoksi. 

      Poli­tik­ko­jen ei voi antaa toi­mia epä­loo­gi­ses­ti pel­käs­tään sil­lä perus­tel­la, että parem­pia asian­tun­te­mus pan­de­mias­sa on ter­vey­den­huol­lol­la. Emme­hän anna puo­lus­tus­voi­mil­le­kaan avoin­ta val­ta­kir­jaa maan­puo­lus­tus­asiois­sa. Jos antai­sim­me, niin meil­lä oli­si kol­me päi­vää vii­kos­sa met­tä­lei­re­jä koko kansalla.

      Tämä kyl­lä ansait­see lisä­ajat­te­lua. Niin­pä, mil­loin epi­de­mia oikein alkoi, oli­ko sel­lais­ta läh­tö­pis­tet­tä ? Alkoi­ko se oikeas­taan vas­ta tie­toi­suu­des­ta ? Ita­lias­sa Tori­non ja Mila­non jäte­ve­si­lai­tok­sen vii­me vuo­den näyt­teis­tä (18.12.2019) on löy­ty­nyt Covid-19 — virus­ta. (https://medicalxpress.com/news/2020–06-virus-italy-december.html) Eli tau­ti oli jo kau­pun­geis­sa, sii­tä­hän ei ollut vie­lä tie­toa, kuin ehkä Kii­nan lähi­naa­pu­reil­la (Taiwan kerä­si suo­ja­va­rus­tei­ta saman­ai­kai­ses­ti varas­toon ja varus­tau­tui Kii­nas­ta tule­van mat­kai­lun rajoit­ta­mi­seen, itse asias­sa aika hyvin “arva­si­vat”, kos­ka kan­sain­vä­li­set uutis­toi­mis­tot tai WHO ei tien­nyt asias­ta vie­lä mitään) 

      Eli ne jäl­ki­vii­sau­des­san­sa mädän­ty­vät, jot­ka jak­soi­vat aina hel­mi­kuul­ta asti vaa­tia Ita­lias­ta saa­pu­nei­den inter­noi­mis­ta ja muu­ta­kin ran­kai­sua, oli­vat hekin myö­häs­sä, jos joku nyt sit­ten edes oli “myö­häs­sä” yhtään mis­tään. Hei­dän­hän oli­si pitä­nyt äräh­tää vuo­den­vaih­tees­sa jo !

      Me myö­häs­tyim­me mm. 2018 kevät­tal­ven ensim­mäis­ten 20 vii­kon aika­na pelas­ta­mas­ta tuhat­ta van­hus­ta kuo­le­mal­ta, vii­koit­tai­nen yli­kuol­lei­suus oli jopa 150 yli­mää­räis­tä vai­na­jaa. Jos sil­loin oli­si ollut koro­na­vi­rus tape­til­la, mei­tä oli­si syy­tet­ty “Ruot­sin kata­stro­fis­ta” ja “van­hus­ten tap­pa­mi­ses­ta” . Sil­ti kysei­nen hei­kos­ti roko­tuk­seen rea­goi­nut influens­sa­vi­rus pää­si van­hus­ten­hoi­don lai­tok­siin, aivan samal­la taval­la kuin koro­na­kin nyt pää­si. Hoi­va­ko­din oves­ta käve­le­mäl­lä tai kärrättynä.

      Jos epäi­let­te tuo­ta 2018 tilan­net­ta, luke­kaa itse THL:n rapor­tis­ta. http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-343–159‑1 sivu 24, kuva 19.

  35. Detal­ji­na tau­din leviä­mi­seen liit­tyen Itseä­ni kiin­nos­taa kat­soa mitä tapah­tuu lähiai­koi­na Itä-Euroo­pas­sa. Suu­res­sa osas­sa Itä-Eurooan mai­ta tar­tun­to­jen mää­rät oli­vat asu­ka­lu­kuun suh­teut­tu­na Suo­mea muis­tut­ta­vil­la tasoil­la ja osaan mais­ta tuo ei näyt­tä­nyt päää­seen sen­kään ver­taan, mut­ta tar­tun­to­jen mää­rät ovat esi­mer­kik­si Puo­las­sa olleet nyt kak­si ja puo­li kuu­kaut­ta tasai­ses­ti tasol­la +300 / päi­vä. Roma­nias­sa tar­tun­nat kään­ty­neet taas pie­neen kas­vuun. Ja kaik­kein köy­him­mis­sä mais­sa, jois­sa tau­ti ei näyt­tä­nyt aiem­min läh­te­vä leviä­mään: Bul­ga­ria, Ukrai­na, Alba­nia, Mol­do­va, ovat vii­mei­sen vii­kon aika­na ilmoi­tel­leet uusia ennä­tys­lu­ke­mia tar­tun­nois­sa. Vie­lä aika mata­lia luku­ja mut­ta saa näh­dä miten kehittyy.

  36. Koo­dil­la U07.2 Covid19 kuo­le­mat kir­joi­te­taan koro­na­vi­ruk­sen syyk­si jopa täy­sin ilman tes­te­jä, joka tekee koko koro­na­ti­las­tot nau­ret­ta­vak­si huijaukseksi.

    1. Sil­bers­tein:
      Koo­dil­la U07.2 Covid19 kuo­le­mat kir­joi­te­taan koro­na­vi­ruk­sen syyk­si jopa täy­sin ilman tes­te­jä, joka tekee koko koro­na­ti­las­tot nau­ret­ta­vak­si huijaukseksi.

      Ei pidä syyt­tää viran­omai­sia, kos­ka kysei­nen kir­jaus liit­tyy sii­hen, että WHO on mää­ri­tel­lyt Covid-19:n yleis­vaa­ral­li­sek­si pan­de­miak­si, ja jokai­nen mah­dol­li­nen tapaus pitää saa­da ajan­koh­tai­siin tilas­toi­hin, jot­ta kan­sain­vä­li­nen yhtei­sö voi varau­tua vas­ta­toi­miin. Sil­loin tes­taus­ten ja ruu­mii­na­vaus­ten hitaus voi olla kriit­ti­nen teki­jä, parem­pi kir­ja­ta lii­kaa kuin lii­an vähän. Itse­kin kyl­lä vähän ihmet­te­lin, kos­ka taval­li­nen keuh­ko­kuu­me­kin vas­ta pois­tet­tiin van­hus­ten kuolinsyistä.

      Jos jokin on mah­dol­li­ses­ti ollut kii­rees­sä pää­tet­tyä, on se, mil­lä perus­teel­la sin­ne yleis­vaa­ral­li­sen tar­tun­ta­tau­din lis­tal­le ote­taan jokin patogeeni:

      THL: Tar­tun­ta­tau­ti on yleis­vaa­ral­li­nen, jos:

      1. tau­din tart­tu­vuus on suuri,
      2. tau­ti on vaa­ral­li­nen ja
      3. tau­din leviä­mi­nen voi­daan estää toi­men­pi­teil­lä, jot­ka koh­dis­tu­vat tau­tiin sai­ras­tu­nee­seen, tau­di­nai­heut­ta­jal­le altis­tu­nee­seen tai täl­lai­sek­si perus­tel­lus­ti epäil­tyyn henkilöön.

      Eli nyt sit­ten esi­mer­kik­si vesi­rok­ko ei ole, vaik­ka se on 1. ja aikui­sel­le 2. Onko sit­ten 3. mah­do­ton toteut­taa, eli sen takia ei pää­si­si listalle.

      Koro­na­vi­ruk­sel­le lisäk­si on kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa tul­lut lisä­mää­rit­te­ly, jat­kok­si koh­dal­le 3: koh­ta 4. “tau­din leviä­mi­nen voi­daan yrit­tää estää toi­men­pi­teil­lä, joil­la täy­sin ter­veet ja tau­din tart­tues­sa­kin, vähin oirein tai oireet­to­ma­na sai­ras­ta­vat kan­san­osat luki­taan tar­vit­taes­sa kuu­kausik­si kotiin­sa, kou­lut, yli­opis­tot, mat­kai­lu, lii­ke-elä­mä ja viras­tot, sekä mui­den tau­tien hoi­to kes­key­te­tään, ja kan­sa­kun­ta köyh­dy­te­tään ja muut kuo­le­mat saa­vat lisääntyä.”

  37. Ihmet­te­len tätä kesä­teo­ri­aa. Nyt­hän USAn ete­lä­val­tiois­sa tau­ti ete­nee ripeäs­ti. Juu­ri tänään oli New York timesissa:

    The virus con­ti­nued its stea­dy spread across the Sun Belt

    https://www.nytimes.com/2020/06/16/world/coronavirus-live-updates.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage

    Lisäk­si tie­tys­ti Bra­si­lias­sa­han on käy­tän­nös­sä “aina kesä” jos ver­ra­taa Suo­men kesän lämpötiloihin.

    1. juk­ka:
      Ihmet­te­len tätä kesä­teo­ri­aa. Nyt­hän USAn ete­lä­val­tiois­sa tau­ti ete­nee ripeäs­ti. Juu­ri tänään oli New York timesissa:

      The virus con­ti­nued its stea­dy spread across the Sun Belt

      https://www.nytimes.com/2020/06/16/world/coronavirus-live-updates.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage

      Lisäk­si tie­tys­ti Bra­si­lias­sa­han on käy­tän­nös­sä ”aina kesä” jos ver­ra­taa Suo­men kesän lämpötiloihin.

      Asia ei lie­ne noin yksin­ker­tai­nen. Voi nimit­täin olla eri asia, alkaa­ko kesä vai jat­kuu­ko se. Jos virus­ten mää­rä hii­puu riit­tä­väs­ti kesän alkaes­sa, voi olla, että mää­rä ei läh­de uuteen nousuun kesän aika­na (jos kos­kaan). Tosin ainoa tie­tä­mä­ni meka­nis­mi, joka näin voi­si vai­kut­taa, on D‑vitamiinitason nopea nousu ennen rus­ket­tu­mis­ta. Mut­ta voi­han noi­ta olla muitakin. 

      Kesän vai­ku­tus voi myös liit­tyä liit­tyä eroi­hin käyt­täy­ty­mi­ses­sä. Kun läm­pi­mät säät alkaa, ollaan pal­jon ulko­na Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa. Jos­sain Bra­si­lias­sa ja var­sin­kin vau­raam­mal­la sun bel­til­lä taas hakeu­du­taan sisään läm­möl­tä ja aurin­gol­ta suo­jaan. Jos Suo­mes­sa sat­tuu ole­maan kuu­ma kesä, tääl­lä­kin ulkoi­lu vähe­nee vaik­ka asun­nois­sa ei vii­len­nys­tä olekaan.

      1. Varoi­tan spekulaatiosta:
        Kesän vai­ku­tus saat­taa tul­la D‑vitamiinin kaut­ta. Poh­joi­ses­sa (ja ete­läs­sä, lähel­lä napaa) UV-sätei­lyn vaih­te­lu on pal­jon suu­rem­paa kuin lähem­pä­nä päiväntasaajaa.
        Lähel­lä päi­vän­ta­saa­jaa saa koko ajan pal­jon ult­ra­vio­let­ti­sä­tei­lyä, mut­ta ei pal­jon D‑vitamiinia, kos­ka ihmi­sen iho (pak­suus ja väri) on sopeu­tu­nut opti­moi­maan D‑vitamiinin saan­tia ja mela­noo­man tor­jun­taa. Sik­si lähem­pä­nä päi­vän­ta­saa­jaa saa­daan D‑vitamiinia kokoa­jan tasai­sen sopi­vas­ti, mei­dän levey­sas­teil­la D‑vitamiinin saan­ti vaih­te­lee pal­jon enem­män. Tal­vel­la vähän ja kesäl­lä todel­la paljon.
        Täm­nä voi selit­tää mylös sitä, että tum­mai­hoi­set ovat kuol­leet koro­naan pal­jon enem­män kuin vaa­le­ai­hoi­set — mut­ta vain vau­rais­sa teol­li­suus­mais­sa, jot­ka sijait­se­vat poh­joi­sem­pa­na kuin se, mis­sä tum­mai­hois­ten peri­mä on kehit­ty­nyt. Tro­pii­kis­sa tälai­os­ta eroa en ople näh­nyt raportoitavan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täm­nä voi selit­tää mylös sitä, että tum­mai­hoi­set ovat kuol­leet koro­naan pal­jon enem­män kuin vaa­le­ai­hoi­set – mut­ta vain vau­rais­sa teol­li­suus­mais­sa, jot­ka sijait­se­vat pohjoisempana 

        Ruot­sis­sa suo­ma­lais­syn­tyi­siä on kuol­lut enem­män kuin alku­pe­räis­väes­töä. Antai­si olet­taa, että sosio­eko­no­mi­sil­la teki­jöil­lä on vai­ku­tus­ta. Voi­si sopia myös tum­mai­hoi­siin vau­rais­sa teollisuusmaissa.

      3. Haluai­sin ensin näh­dä tuon ruot­sin­suo­ma­lais­ten tilas­ton ikä­va­kioi­tu­na. 1960-luvul­la muut­ta­neet ovat aika iäkkäitä.

      4. Vil­le: Ruot­sis­sa suo­ma­lais­syn­tyi­siä on kuol­lut enem­män kuin alku­pe­räis­väes­töä. Antai­si olet­taa, että sosio­eko­no­mi­sil­la teki­jöil­lä on vai­ku­tus­ta. Voi­si sopia myös tum­mai­hoi­siin vau­rais­sa teollisuusmaissa.

        Sosio­eko­no­mi­set teki­jät voi­si­vat selit­tää ihan hyvin. Tai sit­ten kysees­sä voi olla sattumaa.

        Aja­tel­laan vaik­ka näin: Suo­mes­sa on erään läh­teen mukaan 19 000 soma­li­kiel­tä puhu­vaa, eli 0,36% väestöstä.

        Suo­mes­sa kuo­li vuon­na 2019 noin 210 hen­keä liikenneonnettomuuksissa.

        Lei­ki­tään esi­merk­ki­nä, että auto, jos­sa oli 5 soma­li­taus­tais­ta, jou­tui lii­ken­neon­net­to­muu­teen ja kaik­ki 5 kuo­li­vat vuon­na 2019. Täl­löin soma­li­taus­tai­set edus­tai­si­vat 2,4% kai­kis­ta lii­ken­tees­sä kuol­leis­ta, eli noin 10-ker­tai­ses­ti mitä voi­si odot­taa väes­tö­suh­tees­ta. Todis­tai­si­ko tämä kuvit­teel­li­nen esi­merk­ki soma­li­taus­tais­ten kuo­le­van kan­ta­väes­töä her­kem­min auto-onnettomuuksissa?

        Täl­lä esi­mer­kil­lä tar­koi­tan vain sitä, että kun otan­nat ovat pie­niä (210 kuol­lut­ta, taik­ka 5000 kuol­lut­ta) niin eri­lai­set sat­tu­man­va­rai­set teki­jät voi­vat “vää­ris­tää” todel­li­suut­ta. Ehkä tämä koro­na­vi­rus vain sat­tu­mal­ta rie­hui juu­ri sii­nä van­hain­ko­dis­sa Tuk­hol­man seu­dul­la, jos­sa on pal­jon ruotsinsuomalaisia?

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit
        http://liikennejarjestelma.fi/turvallisuus/tieliikenteen-turvallisuus/kuolleet-ja-loukkaantuneet/

      5. Sta­dist: Sosio­eko­no­mi­set teki­jät voi­si­vat selit­tää ihan hyvin. Tai sit­ten kysees­sä voi olla sattumaa.

        Aja­tel­laan vaik­ka näin: Suo­mes­sa on erään läh­teen mukaan 19 000 soma­li­kiel­tä puhu­vaa, eli 0,36% väestöstä.

        Suo­mes­sa kuo­li vuon­na 2019 noin 210 hen­keä liikenneonnettomuuksissa.

        Lei­ki­tään esi­merk­ki­nä, että auto, jos­sa oli 5 soma­li­taus­tais­ta, jou­tui lii­ken­neon­net­to­muu­teen ja kaik­ki 5 kuo­li­vat vuon­na 2019. Täl­löin soma­li­taus­tai­set edus­tai­si­vat 2,4% kai­kis­ta lii­ken­tees­sä kuol­leis­ta, eli noin 10-ker­tai­ses­ti mitä voi­si odot­taa väes­tö­suh­tees­ta. Todis­tai­si­ko tämä kuvit­teel­li­nen esi­merk­ki soma­li­taus­tais­ten kuo­le­van kan­ta­väes­töä her­kem­min auto-onnettomuuksissa?

        Täl­lä esi­mer­kil­lä tar­koi­tan vain sitä, että kun otan­nat ovat pie­niä (210 kuol­lut­ta, taik­ka 5000 kuol­lut­ta) niin eri­lai­set sat­tu­man­va­rai­set teki­jät voi­vat ”vää­ris­tää” todel­li­suut­ta. Ehkä tämä koro­na­vi­rus vain sat­tu­mal­ta rie­hui juu­ri sii­nä van­hain­ko­dis­sa Tuk­hol­man seu­dul­la, jos­sa on pal­jon ruotsinsuomalaisia?

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit
        http://liikennejarjestelma.fi/turvallisuus/tieliikenteen-turvallisuus/kuolleet-ja-loukkaantuneet/

        Soma­li­väes­tön yli­kuol­lei­suus koro­naan on toteu­tu­nut myös sekä Ruot­sis­sa että Nor­jas­sa. Tus­kin kai­kis­sa mais­sa sattumaa?

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Varoi­tan spekulaatiosta:
        Kesän vai­ku­tus saat­taa tul­la D‑vitamiinin kaut­ta. Poh­joi­ses­sa (ja ete­läs­sä, lähel­lä napaa) UV-sätei­lyn vaih­te­lu on pal­jon suu­rem­paa kuin lähem­pä­nä päiväntasaajaa.
        Lähel­lä päi­vän­ta­saa­jaa saa koko ajan pal­jon ult­ra­vio­let­ti­sä­tei­lyä, mut­ta ei pal­jon D‑vitamiinia, kos­ka ihmi­sen iho (pak­suus ja väri) on sopeu­tu­nut opti­moi­maan D‑vitamiinin saan­tia ja mela­noo­man tor­jun­taa. Sik­si lähem­pä­nä päi­vän­ta­saa­jaa saa­daan D‑vitamiinia kokoa­jan tasai­sen sopi­vas­ti, mei­dän levey­sas­teil­la D‑vitamiinin saan­ti vaih­te­lee pal­jon enem­män. Tal­vel­la vähän ja kesäl­lä todel­la paljon.
        Täm­nä voi selit­tää mylös sitä, että tum­mai­hoi­set ovat kuol­leet koro­naan pal­jon enem­män kuin vaa­le­ai­hoi­set – mut­ta vain vau­rais­sa teol­li­suus­mais­sa, jot­ka sijait­se­vat poh­joi­sem­pa­na kuin se, mis­sä tum­mai­hois­ten peri­mä on kehit­ty­nyt. Tro­pii­kis­sa tälai­os­ta eroa en ople näh­nyt raportoitavan.

        Pidän tätä D‑vitamiiniasiaa erit­täin uskot­ta­va­na ja toden­nä­köi­se­nä. Edel­leen ihmet­te­len kui­ten­kin myös sitä, ettei puhut­tua kiel­tä huo­mioi­da mis­sään arviois­sa. Soma­lin kie­len run­saat, voi­mak­kaat kurk­ku­ään­teet tun­tui­si­vat hyvin loo­gi­sel­ta selit­tä­väl­tä teki­jäl­tä tar­tun­nan levit­tä­jä­nä, kun kui­ten­kin on tun­nus­tet­tu kuo­rot, kir­kot, urhei­lu­kil­pai­lut, jois­sa myös käy­te­tään ään­tä voimakkaasti.

        Myös voi­mak­kai­den kurk­ku­ään­tei­den Bel­gia ja Hol­lan­ti ovat koronakärjessä.

        Lisä­huo­mau­tuk­se­na vie­lä, ettem­me toi­saal­ta oikeas­taan tie­dä kovin pal­jon sii­tä, miten pal­jon Afri­kas­sa kuo­lee väkeä koro­naan. Jos­sain brit­ti­leh­des­sä ker­rot­tiin, miten Moga­dish­sus­sa hau­tausu­ra­koit­si­jat ker­to­vat ruu­mii­den mää­rän kym­men­ker­tais­tu­neen, mut­ta koro­na­ti­las­tois­sa se ei näy…

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Varoi­tan spekulaatiosta:
        Kesän vai­ku­tus saat­taa tul­la D‑vitamiinin kaut­ta. Poh­joi­ses­sa (ja ete­läs­sä, lähel­lä napaa) UV-sätei­lyn vaih­te­lu on pal­jon suu­rem­paa kuin lähem­pä­nä päiväntasaajaa.
        Lähel­lä päi­vän­ta­saa­jaa saa koko ajan pal­jon ult­ra­vio­let­ti­sä­tei­lyä, mut­ta ei pal­jon D‑vitamiinia, kos­ka ihmi­sen iho (pak­suus ja väri) on sopeu­tu­nut opti­moi­maan D‑vitamiinin saan­tia ja mela­noo­man tor­jun­taa. Sik­si lähem­pä­nä päi­vän­ta­saa­jaa saa­daan D‑vitamiinia kokoa­jan tasai­sen sopi­vas­ti, mei­dän levey­sas­teil­la D‑vitamiinin saan­ti vaih­te­lee pal­jon enem­män. Tal­vel­la vähän ja kesäl­lä todel­la paljon.
        Täm­nä voi selit­tää mylös sitä, että tum­mai­hoi­set ovat kuol­leet koro­naan pal­jon enem­män kuin vaa­le­ai­hoi­set – mut­ta vain vau­rais­sa teol­li­suus­mais­sa, jot­ka sijait­se­vat poh­joi­sem­pa­na kuin se, mis­sä tum­mai­hois­ten peri­mä on kehit­ty­nyt. Tro­pii­kis­sa tälai­os­ta eroa en ople näh­nyt raportoitavan.

        Mie­len­kiin­toi­nen käsi­te tämä “tum­mai­hoi­nen”. Ket­kä kaik­ki ovat tum­mai­hoi­sia? Espan­ja­lai­set­han ovat var­sin tum­mai­hoi­sia, aina­kin suo­ma­lais­ten mielestä. 

        Jos siis tilas­tol­li­ses­ti pitäi­si tut­kia ihon värin vai­ku­tus­ta niin eikö ensin pitäi­si mää­ri­tel­lä käsi­te “tum­mai­hoi­nen”? Oli­si­ko esi­mer­kik­si tie­tyn maan kaik­ki asuk­kaat tum­mai­hoi­sia tai vaa­le­ai­hoi­sia? Vai­ko oli­si­ko mui­ta­kin kate­go­rioi­ta kuin tum­ma ja vaa­lea? Onko kii­na­lai­set “tum­mia” vai “vaa­lei­ta”?

        Minul­le on aina­kin tul­lut sem­moi­nen käsi­tys, että köy­hät ovat kuol­leet enem­män kuin rik­kaat. Tämä oli­si aina­kin help­po tilas­tol­li­ses­ti tes­ta­ta jos on sopi­vaa dataa. Luu­li­sin että on vai­kea saa­da kun­nol­lis­ta dataa ihon­vä­ris­tä. Eri mais­sa ihon väri miel­le­tään eri taval­la. Toi­saal­ta voi­sin kuvi­tel­la, että täl­lai­sen datan kerää­mi­nen oli­si poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta, tai aina­kin arveluttavaa.

      8. Mie­len­kiin­toi­nen käsi­te tämä ”tum­mai­hoi­nen”. Ket­kä kaik­ki ovat tummaihoisia?

        Täs­sä tapauk­ses­sa tum­mai­hoi­nen on hen­ki­lö, jol­la on pal­jon pig­ment­tiä suo­jaa­mas­sa ult­ra­vio­let­ti­sä­tei­lyl­tä — ja ehkäi­se­mäs­sä siten D‑vitamiinin saan­tia. Sii­hen ei lii­ty mitään väit­tei­tä syn­ty­pe­räs­tä. Espan­ja­lai­sil­la on tum­mem­pi iho kuin vaik­ka­pa irlan­ti­lai­sil­la — siis kes­ki­mää­rin. Ete­lä-Intias­sa väes­tö on suo­ma­lai­siin ver­rat­tu­na hyvin tum­mai­hois­ta ja niin edel­leen. Ihon “tum­muus” on tie­ten­kin jat­ku­va jakauma.

      9. juk­ka:

        Minul­le on aina­kin tul­lut sem­moi­nen käsi­tys, että köy­hät ovat kuol­leet enem­män kuin rik­kaat. Tämä oli­si aina­kin help­po tilas­tol­li­ses­ti tes­ta­ta jos on sopi­vaa dataa. Luu­li­sin että on vai­kea saa­da kun­nol­lis­ta dataa ihon­vä­ris­tä. Eri mais­sa ihon väri miel­le­tään eri taval­la. Toi­saal­ta voi­sin kuvi­tel­la, että täl­lai­sen datan kerää­mi­nen oli­si poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta, tai aina­kin arveluttavaa.

        Sii­tä, että köy­hät ovat kuol­leet enem­män, on pal­jon­kin jo näyt­töä. Ihon­vä­riin­kin liit­ty­viä tut­ki­muk­sia koro­naan liit­tyen on jul­kais­tu tähän men­nes­sä aina­kin joi­tain kym­me­niä. Ovat olleet usein toteu­tet­tu­ja esi­mer­kik­si niin, että on jaet­tu poti­laat esi­mer­kik­si saman maan sisäl­lä kah­teen ryh­mään, kuten “mus­tiin” ja “val­koi­siin” ja ver­rat­tu sit­ten tulok­sia. Sel­lai­sia tut­ki­muk­sia, jois­sa oli­si joten­kin mitat­tu tar­kem­min ihon todel­li­nen väri, ei lie­ne juu­ri teh­ty, kun ei poti­lais­ta ole sel­lais­ta dataa kerät­ty­nä. Etni­sel­lä taus­tal­la on mah­dol­li­ses­ti yhteys mm. joi­hin­kin veri­suon­ten mole­kyy­li­ta­son asioi­hin, kuten trom­boot­ti­siin ris­kei­hin, ja sii­hen liit­tyen on jul­kais­tu mie­len­kiin­toi­sia alus­ta­via tulok­sia koro­naan liit­tyen, jois­ta sitaat­ti erään tuo­reen tut­ki­muk­sen abstraktista:

        Ele­va­ted D-dimer levels which cor­re­la­ted inver­se­ly with ove­rall sur­vi­val were recent­ly repor­ted in Chi­ne­se cohort stu­dies. Cri­tical­ly howe­ver, eth­nici­ty has major effects on throm­bo­tic risk, with a 3–4-fold lower risk in Chi­ne­se com­pa­red to Cauc­asians and a sig­ni­ficant­ly hig­her risk in African-Americans. In this stu­dy, we inves­ti­ga­ted COVID19 coa­gu­lo­pat­hy in Cauc­asian patients. Our fin­dings con­firm that seve­re COVID19 infec­tion is associa­ted with a sig­ni­ficant coa­gu­lo­pat­hy that cor­re­la­tes with disea­se seve­ri­ty. Impor­tant­ly howe­ver, Cauc­asian COVID19 patients on low molecu­lar weight hepa­rin throm­bo­prop­hy­laxis rare­ly deve­lop overt dis­se­mi­na­ted int­ra­vascu­lar coa­gu­la­tion (DIC). In rare COVID19 cases whe­re DIC does deve­lop, it tends to be restric­ted to late-stage disea­se. Col­lec­ti­ve­ly, the­se data sug­gest that the dif­fuse bila­te­ral pul­mo­na­ry inflam­ma­tion obser­ved in COVID19 is associa­ted with a novel pulmonary-specific vascu­lo­pat­hy ter­med pul­mo­na­ry int­ra­vascu­lar coa­gu­lo­pat­hy (PIC) as dis­tinct to DIC. Given that throm­bo­tic risk is sig­ni­ficant­ly impac­ted by race, coupled with the accu­mu­la­ting evi­dence that coa­gu­lo­pat­hy is impor­tant in COVID19 pat­ho­ge­ne­sis, our fin­dings rai­se the int­ri­guing pos­si­bi­li­ty that pul­mo­na­ry vascu­lo­pat­hy may cont­ri­bu­te to the unexplai­ned dif­fe­rences that are begin­ning to emer­ge high­ligh­ting racial suscep­ti­bi­li­ty to COVID19 mortality.”
        https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/bjh.16749

        Eräät toi­set tut­ki­jat ovat kir­joit­ta­neet aihees­ta sen jäl­keen mm. näin:
        “If Black eth­nici­ty and COVID-19 are both associa­ted with inc­rea­sed VTE, Black people with COVID-19 may suf­fer from a com­bi­ned throm­bo­tic risk, which cont­ri­bu­tes to excess mor­ta­li­ty. For Black people in the UK and USA, throm­bo­tic risk would be one of mul­tiple inte­rac­ting bio­lo­gical and socio­eco­no­mic variables causing inc­rea­sed death from COVID-19.”
        Mut­ta toden­neet myös, että dataa puut­tuu vie­lä pal­jon, ja että mm. tuo­ta asi­aa pitää tut­kia lisää.

        Tuol­lai­set asiat ovat vai­kei­ta tut­kia, kun nii­hen liit­tyy gene­tii­kan lisäk­si mm. yli­pai­noi­suus eri etni­sis­sä ryh­mis­sä, dia­be­tes ja monet muut sel­lai­set asiat, jot­ka kor­re­loi­vat etni­sen taus­tan tai kult­tuu­rin kans­sa, ja vai­keut­ta­vat sen sel­vil­le saa­mis­ta, että mikä on kausaa­tio­ta mil­le­kin mis­sä­kin laajuudessa.

    1. tap­sa:
      Olet ollut­vää­räs­sä. Ei ole mai­net­ta enää.

      Voi­si olla hyvä tar­ken­taa se koh­ta, mis­sä pals­tan kir­joit­ta­ja on ollut vää­räs­sä. Vää­räs­sä var­mas­ti on ollut, mut­ta kukaan ei voi olla vää­räs­sä kai­kes­ta koko ajan, niin kuin ei myös­kään voi olla oikeas­sa kai­kes­sa, koko ajan.

  38. Ita­lias­sa Ber­ga­mon maa­kun­nas­sa on pahi­ten tau­din val­las­sa olleil­la alueil­la 57% tut­ki­tuis­ta ollut see­ru­mis­sa vas­ta-aine­jäl­kiä kon­tak­tis­ta koro­na­vi­ruk­sen kans­sa. 9965 tes­tat­tua on jo mel­koi­nen kat­ta­vuus, pyrit­tiin otta­maan veri­näyt­tei­tä muil­ta kuin tau­din sai­ras­ta­neil­ta. Nämä tes­ta­tut siis lie­ne­vät eri ihmi­siä kuin vah­vis­te­tuis­sa 13609 tartunnassa.

    Eli osa koro­na­po­si­tii­vi­sis­ta on ohit­ta­nut haa­vin, jol­la tau­tia pyri­tään löy­tä­mään. Tämä myös alen­ta­nee tau­din tapaus­kuol­lei­suut­ta jon­kin verran.

    Reu­te­rin uuti­nen: https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-italy-antibodies/over-half-of-people-tested-in-italys-bergamo-have-covid-19-antibodies-idUSKBN23F2JV

    1. Koro­nap­sy­koo­si:
      Ita­lias­sa Ber­ga­mon maa­kun­nas­sa on pahi­ten tau­din val­las­sa olleil­la alueil­la 57% tut­ki­tuis­ta ollut see­ru­mis­sa vas­ta-aine­jäl­kiä kon­tak­tis­ta koro­na­vi­ruk­sen kans­sa. 9965 tes­tat­tua on jo mel­koi­nen kat­ta­vuus, pyrit­tiin otta­maan veri­näyt­tei­tä muil­ta kuin tau­din sairastaneilta.Nämä tes­ta­tut siis lie­ne­vät eri ihmi­siä kuin vah­vis­te­tuis­sa 13609 tartunnassa.

      Eli osa koro­na­po­si­tii­vi­sis­ta on ohit­ta­nut haa­vin, jol­la tau­tia pyri­tään löy­tä­mään. Tämä myös alen­ta­nee tau­din tapaus­kuol­lei­suut­ta jon­kin verran.

      Reu­te­rin uuti­nen: https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-italy-antibodies/over-half-of-people-tested-in-italys-bergamo-have-covid-19-antibodies-idUSKBN23F2JV

      Kyl­lä, samas­ta olen kir­joit­ta­nut myös. Vas­ta-ainei­ta 60% tasol­la ja kuol­lei­suus 1.3% tie­noil­la väes­tös­tä. Lau­maim­mu­ni­teet­ti 20% tasol­la näyt­tää sii­nä valos­sa toi­vea­jat­te­lul­ta. Super­tar­tut­ta­jien immu­ni­soi­tu­mi­nen ei auta jos super­tar­tut­ta­mi­nen on parem­min­kin tilanne.

      Toi­saal­ta virus ei näy­tä vaa­ti­van kovin kovia karan­tee­ni­toi­mia talt­tuak­seen. Tär­keim­mät toi­met ovat ilmei­ses­ti jouk­ko­ti­lai­suuk­sien kielto.

      1. K.k.: Toi­saal­ta virus ei näy­tä vaa­ti­van kovin kovia karan­tee­ni­toi­mia talt­tuak­seen. Tär­keim­mät toi­met ovat ilmei­ses­ti jouk­ko­ti­lai­suuk­sien kielto.

        Tot­ta. Samaan suun­taan viit­taa se, että aina­kin USA:ssa koro­na­kuol­lei­suus kor­re­loi sel­väs­ti osa­val­tioi­den asu­kas­ti­hey­den kans­sa (The Eco­no­mist May 30th 2020). Oli­si­ko­han niin, että (vaka­vaan) sai­ras­tu­mi­seen tar­vi­taan suu­reh­ko mää­rä viruksia.

  39. Ruot­sis­sa on nous­sut esil­le ikä­syr­jin­tä. Vahuk­set ovat alem­piar­voi­sia. Eri­lais­ten vähem­mis­tö­jen­kin ala­puo­lel­la. He ovat objek­te­ja, joi­den mie­li­pi­det­tä ei kysy­tä hoi­to­pää­tös­tä teh­täes­sä. Erlai­sis­sa mie­li­pi­de­ky­se­lyis­sä yli 65v väki on rajat­tu pois. Mie­le­no­soi­tuk­sia ei pide­tä van­hus­ten puo­les­ta. Tätä­kö haluamme?

  40. Tuo­re jut­tu Sciencessä:

    A mat­he­ma­tical model reveals the influence of popu­la­tion hete­ro­ge­nei­ty on herd immu­ni­ty to SARS-CoV‑2

    We show that popu­la­tion hete­ro­ge­nei­ty can sig­ni­ficant­ly impact disea­se-induced immu­ni­ty as the pro­por­tion infec­ted in groups with the hig­hest con­tact rates is grea­ter than in groups with low con­tact rates. We esti­ma­te that if R0 = 2.5 in an age-struc­tu­red com­mu­ni­ty with mixing rates fit­ted to social acti­vi­ty then the disea­se-induced herd immu­ni­ty level can be around 43%, which is subs­tan­tial­ly less than the clas­sical herd immu­ni­ty level of 60% obtai­ned through homo­ge­neous immu­niza­tion of the popu­la­tion. Our esti­ma­tes should be interpre­ted as an illustra­tion of how popu­la­tion hete­ro­ge­nei­ty affects herd immu­ni­ty, rat­her than an exact value or even a best estimate.

    1. Tuo­mas Aive­lo on kir­joit­ta­nut blo­giin­sa aivan samas­ta asias­ta, täs­sä ihan lyhyt pät­kä sii­tä, käy­kää itse luke­mas­sa koko bloggaus.

      Miten sosi­aa­li­set kon­tak­tim­me vai­kut­ta­vat koro­na­vi­ruk­sen leviämiseen?

      Teo­reet­ti­nen taus­ta sosi­aa­lis­ten ver­kos­to­jen vai­ku­tuk­ses­ta tau­tien leviä­mi­seen on sel­keä. Täs­sä on kes­kei­ses­sä roo­lis­sa kon­tak­tien mää­rän hete­ro­gee­ni­suus. Jos kon­tak­tien mää­rä on homo­gee­ni­nen, kaik­ki yksi­löt koh­taa­vat saman ver­ran mui­ta yksi­löi­tä. Jos kon­tak­tien mää­rä on taas hyvin hete­ro­gee­ni­nen, jot­kut koh­taa­vat huo­mat­ta­van pal­jon enem­män mui­ta yksi­löi­tä kuin toiset.

      Vii­me päi­vi­nä useam­pi tut­ki­mus on nos­ta­nut esil­le sosi­aa­lis­ten ver­kos­to­jen mer­ki­tyk­sen. Lyhyes­ti: mitä hete­ro­gee­ni­sem­pi kon­tak­ti­ver­kos­to on, sitä har­vem­man pitää saa­da tar­tun­ta, jot­ta tau­din leviä­mi­nen pysäh­tyy. Tämä joh­tuu sii­tä, että yksi­löt, joil­la on pal­jon kon­tak­te­ja saa­vat toden­nä­köi­ses­ti tau­din aiem­min kuin yksi­löt, joil­la on vähän kon­tak­te­ja. Kun he ovat saa­neet tau­din ja kehit­tä­neet vas­tus­tus­ky­vyn, he eivät enää leviä tau­tia eteenpäin.”

      Hete­ro­gee­ni­set ver­kos­tot puhu­vat tar­tun­nan voi­mak­kaan rajoit­ta­mi­sen puo­les­ta: kun ensim­mäis­ten jou­kos­sa koro­na­vi­rus­tar­tun­nan saa­vat “kes­kei­set” yksi­löt, viruk­sen seu­raa­van leviä­mi­sen aika­na he ovat pois pelis­tä. Tämä tar­koit­taa, että kun rajoi­tuk­sia pure­taan, vain har­va tulee saa­maan tar­tun­nan. “Toi­nen aal­to” on siis pie­nem­pi, kos­ka ensim­mäi­nen aal­to pai­net­tiin alas, kun vain “kes­kei­set” yksi­löt sai­vat tartunnan.”

      https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/miten-sosiaaliset-kontaktimme-vaikuttavat-koronaviruksen-leviamiseen

      1. Hete­ro­gee­ni­set ver­kos­tot puhu­vat tar­tun­nan voi­mak­kaan rajoit­ta­mi­sen puo­les­ta: kun ensim­mäis­ten jou­kos­sa koro­na­vi­rus­tar­tun­nan saa­vat ”kes­kei­set” yksi­löt, viruk­sen seu­raa­van leviä­mi­sen aika­na he ovat pois pelis­tä. Tämä tar­koit­taa, että kun rajoi­tuk­sia pure­taan, vain har­va tulee saa­maan tar­tun­nan. ”Toi­nen aal­to” on siis pie­nem­pi, kos­ka ensim­mäi­nen aal­to pai­net­tiin alas, kun vain ”kes­kei­set” yksi­löt sai­vat tartunnan.”

        Olen­ko ainoa, jon­ka mie­les­tä teks­ti kuu­los­taa epäjohdonmukaiselta.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen­ko ainoa, jon­ka mie­les­tä teks­ti kuu­los­taa epäjohdonmukaiselta. 

        Ehkä?

        Homo­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa tois­ta aal­toa ei voi miten­kään estää ilman mas­sa­ro­ko­tuk­sia tai ‑rajoi­tuk­sia, kos­ka tau­ti pää­see aina ete­ne­mään ver­kos­tos­sa eteenpäin

        Jos yhtei­sös­sä sama mää­rä kon­tak­te­ja, mut­ta hete­ro­gee­ni­ses­ti, rajoi­tuk­sil­la saa­daan tau­ti lopul­li­ses­ti pysäh­ty­mään. Ensim­mäi­sek­si sai­ras­tu­vat ne joil­la on pal­jon kon­tak­te­ja → täs­sä vai­hees­sa rajoi­tuk­set pääl­le, ettei­vät kes­kei­set hen­ki­löt levi­tä tau­tia koko ver­kos­toon­sa. Kun rajoi­tuk­sia höl­lä­tään ja tau­ti yrit­tää teh­dä come­bac­kai, se voi sai­ras­tut­taa aina vain pie­nen poru­kan, kun tör­mää jo sai­ras­ta­nee­seen por­tin­var­ti­jaan eikä pää­se etenemään.

      3. Tuo vaa­ti­si simu­loin­tia, mut­ta intui­tio­ni puhuu voi­mak­kaas­ti joh­to­pää­tös­tä vas­taan. Miten pys­tyt pane­maan sulun pääl­le niin, että por­tin­var­tiat ehti­vät kui­ten­kin sai­ras­tua? Pel­kään pahoin, että muu­ta­ma kes­kei­nen hen­ki­lö­kin on sairastumatta.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo vaa­ti­si simu­loin­tia, mut­ta intui­tio­ni puhuu voi­mak­kaas­ti joh­to­pää­tös­tä vas­taan. Miten pys­tyt pane­maan sulun pääl­le niin, että por­tin­var­tiat ehti­vät kui­ten­kin sai­ras­tua? Pel­kään pahoin, että muu­ta­ma kes­kei­nen hen­ki­lö­kin on sairastumatta.

        Tuen Syl­tyn logiik­kaa ja täy­den­nän sitä hie­man: Sulun tar­peen totea­mi­seen ja sen aset­ta­mi­seen menee vää­jää­mät­tä aikaa, jol­loin suu­ri osa kes­kei­sis­tä hen­ki­löis­tä ehtii sai­ras­tua. Vaik­ka pie­ni mää­rä hei­tä jää sai­ras­tu­mat­ta, he eivät saa sulun asteet­tai­sen pur­ka­mi­sen aika­na eivät­kä sen jäl­keen kovin hel­pos­ti tar­tun­taa, kos­ka tar­tut­ta­jia on enää har­vas­sa, eivät­kä he sai­ras­tut­tua­kaan pys­ty tehok­kaas­ti levit­tä­mään tau­tia ver­kos­tois­saan, kos­ka suu­ri osa nii­den jäse­nis­tä on jo tau­dil­le immuuneja.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo vaa­ti­si simu­loin­tia, mut­ta intui­tio­ni puhuu voi­mak­kaas­ti joh­to­pää­tös­tä vas­taan. Miten pys­tyt pane­maan sulun pääl­le niin, että por­tin­var­tiat ehti­vät kui­ten­kin sai­ras­tua? Pel­kään pahoin, että muu­ta­ma kes­kei­nen hen­ki­lö­kin on sairastumatta. 

        Ja mis­sä mää­rin hen­ki­löt, joil­la on pal­jon kon­tak­te­ja, muo­dos­ta­vat ryp­päi­tä, jos­sa “kaik­ki tun­te­vat kaik­ki”? Näi­tä ryp­päi­tä yhdis­tä­vät hen­ki­löt oli­si­vat­kin sil­loin vaa­ral­li­sim­pia, vaik­ka heil­lä oli­si vain vähän kontakteja…

      6. Jos yhtei­sös­sä sama mää­rä kon­tak­te­ja, mut­ta hete­ro­gee­ni­ses­ti, rajoi­tuk­sil­la saa­daan tau­ti lopul­li­ses­ti pysäh­ty­mään. Ensim­mäi­sek­si­sai­ras­tu­vat ne joil­la on pal­jon kon­tak­te­ja → täs­sä vai­hees­sa rajoi­tuk­set pääl­le, ettei­vät kes­kei­set hen­ki­löt levi­tä tau­tia koko ver­kos­toon­sa. Kun rajoi­tuk­sia höl­lä­tään ja tau­ti yrit­tää teh­dä come­bac­kai, se voi sai­ras­tut­taa aina vain pie­nen poru­kan, kun tör­mää jo sai­ras­ta­nee­seen por­tin­var­ti­jaan eikä pää­se etenemään.

        Eli tar­tut­ta­vuus­lu­ku puto­aa alle yhden, kun­han riit­tä­väs­ti rii­tä­vän kes­kei­siä hen­ki­löi­tä on tul­lut immuu­neik­si. Tuo­han on se lau­maim­mu­ni­teet­tik­si kut­sut­tu jut­tu — jota ei ole kai saa­vu­tet­tu juu­ri missään. 

        Vai miten tämä nyt menee. Siis yksi ihmi­nen voi tar­tut­taa vain pie­nen jou­kon ihmi­siä, kun­han kes­kei­set ihmi­set ovat pois pelis­tä. … Joo, jos tar­tut­ta­vuus­lu­ku on 0,9 niin yksi ihmi­nen voi tar­tut­taa suo­raan kes­ki­mää­rin 0,9 ihmis­tä, sit­ten ne 0,9 ihmis­tä voi tar­tut­taa kes­ki­mää­rin 0,81 ihmis­tä, ja niin edel­leen, yhteen­sä muu­ta­ma ihmi­nen, eli pie­ni jouk­ko ihmisiä.

      7. Jari S: Eli tar­tut­ta­vuus­lu­ku puto­aa alle yhden, kun­han riit­tä­väs­ti rii­tä­vän kes­kei­siä hen­ki­löi­tä on tul­lut immuu­neik­si. Tuo­han on se lau­maim­mu­ni­teet­tik­si kut­sut­tu jut­tu – jota ei ole kai saa­vu­tet­tu juu­ri missään.

        Hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa lau­ma­suo­ja saa­vu­te­taan aikai­sem­min kuin homo­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa. Sama jut­tu tau­din tukah­dut­ta­mi­sen kans­sa: hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa se tukah­tuu hel­pom­min, ts. aktii­vi­sel­la toi­mil­la saa­daan hel­pom­min aikaan tilan­ne, jos­sa virus tukah­tuu, lisäk­si vie­lä niin että ei tule tois­ta aal­toa. Ei siis myös­kään ajau­du­ta rajoitus-löysäys-kierteeseen. 

        en siis edel­lä väitä,että suo­ma­lai­set muo­dos­ta­vat hete­ro­gee­ni­nen ver­kon, vaan että tuo on hete­ro­gee­ni­nen ver­kon omi­nai­suus. Mut­ta ihan sel­väs­ti­kään ihmi­set eivät muo­dos­ta homo­gee­ni­sia verk­koa. Kuin­ka hete­ro­gee­ni­nen se sit­ten on?

        Tie­ten­kin lau­ma­suo­ja-ajat­te­lua kan­nat­ta­va voi argu­men­toi­da, että kos­ka lau­ma­suo­ja­kin tulee vas­taan aiem­min, ei kan­na­ta teh­dä mitään ja pelot 60% sai­ras­tu­vuu­des­ta eivät pidä paik­kaan­sa. Omas­ta (ja Aive­lon) mie­les­tä jos rajoi­tus­toi­men­pi­teil­lä saa­daan hel­pom­min tulok­sia, nii­hin kan­nat­taa tart­tua hana­kam­min. Koko THLn ajat­te­lu alun­pe­rin näyt­ti perus­tu­van sii­hen, että jos tau­ti tukah­du­te­taan, tulee kum­min­kin toi­nen aal­to, joka on vähin­tään yhtä paha kuin ensimmäinen.

      8. Sylt­ty: Hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa lau­ma­suo­ja saa­vu­te­taan aikai­sem­min kuin homo­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa. Sama jut­tu tau­din tukah­dut­ta­mi­sen kans­sa: hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa se tukah­tuu hel­pom­min, ts. aktii­vi­sel­la toi­mil­la saa­daan hel­pom­min aikaan tilan­ne, jos­sa virus tukah­tuu, lisäk­si vie­lä niin että ei tule tois­ta aal­toa. Ei siis myös­kään ajau­du­ta rajoitus-löysäys-kierteeseen. 

        en siis edel­lä väitä,että suo­ma­lai­set muo­dos­ta­vat hete­ro­gee­ni­nen ver­kon, vaan että tuo on hete­ro­gee­ni­nen ver­kon omi­nai­suus. Mut­ta ihan sel­väs­ti­kään ihmi­set eivät muo­dos­ta homo­gee­ni­sia verk­koa. Kuin­ka hete­ro­gee­ni­nen se sit­ten on?

        Tie­ten­kin lau­ma­suo­ja-ajat­te­lua kan­nat­ta­va voi argu­men­toi­da, että kos­ka lau­ma­suo­ja­kin tulee vas­taan aiem­min, ei kan­na­ta teh­dä mitään ja pelot 60% sai­ras­tu­vuu­des­ta eivät pidä paik­kaan­sa. Omas­ta (ja Aive­lon) mie­les­tä jos rajoi­tus­toi­men­pi­teil­lä saa­daan hel­pom­min tulok­sia, nii­hin kan­nat­taa tart­tua hana­kam­min. Koko THLn ajat­te­lu alun­pe­rin näyt­ti perus­tu­van sii­hen, että jos tau­ti tukah­du­te­taan, tulee kum­min­kin toi­nen aal­to, joka on vähin­tään yhtä paha kuin ensimmäinen. 

        Var­si­nais­ten sosi­aa­lis­ten ver­kos­to­jen lisäk­si kau­pun­ki­ti­la syn­nyt­tää oman­lai­sen­sa mui­den ihmis­ten koh­taa­mi­sen ver­kos­ton. On väi­tet­ty, että perin­tei­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne ja ark­ki­teh­tuu­ri syn­nyt­tä­vät enem­män paik­ko­ja sosi­aa­li­sel­le kans­sa­käy­mi­sel­le, mitä on uudel­leen kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa tavoi­tel­tu vii­me vuo­si­na — mut­ta viruse­pi­de­mian tapauk­ses­sa tämä onkin huo­no asia.

      9. Sylt­ty: Hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa lau­ma­suo­ja saa­vu­te­taan aikai­sem­min kuin homo­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa. Sama jut­tu tau­din tukah­dut­ta­mi­sen kans­sa: hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa se tukah­tuu hel­pom­min, ts. aktii­vi­sel­la toi­mil­la saa­daan hel­pom­min aikaan tilan­ne, jos­sa virus tukah­tuu, lisäk­si vie­lä niin että ei tule tois­ta aaltoa.

        Voi­tai­siin­ko aja­tel­la että hete­ro­gee­ni­sen ver­kon super­tar­tut­ta­jat ovat tilan­tei­ta eivät­kä ihmi­siä, eli pois­ta­mal­la mas­sa­ko­koon­tu­mi­set (eri­tyi­ses­ti sel­lai­set jois­sa hen­gäs­ty­tään ja/tai käy­te­tään pal­jon ään­tä ), ja siir­ry­tään koneel­li­ses­ti ilmas­toi­duis­ta toi­mis­tois­ta etä­töi­hin, on pahim­mat super­tar­tut­ta­jat pois­tet­tu, ja tar­tun­nat alka­vat hiipua.

        Tämä on kai se mitä käy­tän­nös­sä kaik­kial­la on teh­ty, ja kos­ka super­tar­tut­ta­jat on pois­tet­tu, tar­tun­ta­käy­rät ovat muo­doil­taan saman­kal­tai­sia riip­pu­mat­ta sii­tä onko men­ty täy­teen lockdowniin.

        Yhdys­val­to­jen esi­merk­ki kyl­lä viit­tai­si sii­hen suun­taan ettei tau­ti ole hii­pu­nut riit­tä­väs­ti sinä aika­na kun super­tar­tut­ta­jat ovat olleet pois pelis­tä. Nyt kun rajoi­tuk­sia pure­taan, ja suu­res­sa osas­sa maa­ta on kesäl­lä niin kuu­maa että siir­ry­tään sisä­ti­loi­hin, palaa­vat tar­tun­nat jok­seen­kin välit­tö­mäs­ti, kos­ka ihmi­set eivät enää jak­sa väl­tel­lä super­tar­tut­ta­ja­ti­lan­tei­ta. Euroo­pas­sa pää­sään­töi­ses­ti kesäl­lä ollaan enem­män ulko­na, eli vas­ta syk­syl­lä näh­dään mis­sä men­nään toi­sen aal­lon suhteen.

      10. Yhdys­val­lois­sa tau­ti levi­ää osa­val­tiois­sa, jois­sa sitä ei ole ennen juu­ri olut, kun taas New Yor­kis­sa leviä­mi­nen on käy­tän­nös­sä pysähtynyt.

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Yhdys­val­lois­sa tau­ti levi­ää osa­val­tiois­sa, jois­sa sitä ei ole ennen juu­ri olut, kun taas New Yor­kis­sa leviä­mi­nen on käy­tän­nös­sä pysähtynyt.

        Osa­val­tios­sa jois­sa tau­ti näyt­tää nyt leviä­vän sekä nopeal­la kas­vu­pro­sen­til­la että suu­rel­la volyy­mil­la on ollut kui­ten­kin vähin­tään kym­me­niä uusia tar­tun­to­ja päi­väs­sä mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den jos­tain huh­ti­kuun alus­ta alkaen, mut­ta joku teki­jä ja/tai nii­den kom­bi­naa­tio on pitä­nyt epi­de­mian aloillaan.

        Mie­len­kiin­tois­ta on näh­dä mitä tapah­tuu seu­raa­van parin vii­kon aika­na: läh­tee­kö kuol­lei­suus näis­sä osa­val­tiois­sa jyrk­kään nousuun kuten on käy­nyt aina enne­kin, vai onko kuol­lei­suus mer­kit­tä­väs­ti alem­pi, joka voi­si vii­ta­ta sii­hen että pit­kä­ai­kai­nen sai­ras­tu­mis­kyn­nyk­sen alit­ta­va virusal­tis­tus kor­re­loi­si nega­tii­vi­ses­ti tau­din vaka­vuu­teen sit­ten kun sai­ras­tu­mis­kyn­nys lopul­ta ylittyy.

      12. Mie­len­kiin­tois­ta on näh­dä mitä tapah­tuu seu­raa­van parin vii­kon aika­na: läh­tee­kö kuol­lei­suus näis­sä osa­val­tiois­sa jyrk­kään nousuun kuten on käy­nyt aina enne­kin, vai onko kuol­lei­suus mer­kit­tä­väs­ti alem­pi, joka voi­si vii­ta­ta sii­hen että pit­kä­ai­kai­nen sai­ras­tu­mis­kyn­nyk­sen alit­ta­va virusal­tis­tus kor­re­loi­si nega­tii­vi­ses­ti tau­din vaka­vuu­teen sit­ten kun sai­ras­tu­mis­kyn­nys lopul­ta ylittyy.

        Tois­tai­sek­si virus on alka­nut levi­tä vil­lis­ti nuor­ten aikuis­ten kes­kuu­des­sa, jot­ka ovat kylkläs­ty­neet rajoi­tet­tuun elä­mään. Se ei sil­loin joh­da kuol­lei­suu­teen kuin pit­käl­lä vii­veel­lä, jos nuo­ret alka­vat tar­tut­taa ikään­ty­nei­tä. Hyvä esi­merk­ki on Sin­ga­po­re. 43600 tar­tun­taa ja 26 kuol­lut­ta. Tau­ti levi­ää siir­to­työ­läis­ten kes­kuu­des­sa. Ne ovat kaik­ki nuoria.

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Yhdys­val­lois­sa tau­ti levi­ää osa­val­tiois­sa, jois­sa sitä ei ole ennen juu­ri olut, kun taas New Yor­kis­sa leviä­mi­nen on käy­tän­nös­sä pysähtynyt.

        Onko täs­sä nyt sit­ten kysy­mys lau­ma­suo­jas­ta New Yor­kin osal­ta vai rajoi­tus­ten puut­tees­ta mui­den osa­val­tioi­den osalta?

      14. Sylt­ty: Hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa lau­ma­suo­ja saa­vu­te­taan aikai­sem­min kuin homo­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa. Sama jut­tu tau­din tukah­dut­ta­mi­sen kans­sa: hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa se tukah­tuu helpommin, 

        No minä­pä haluan­kin nyt jos­tain syys­tä sanoa asian aika­lail­la päinvastoin:

        Hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa lau­ma­suo­jaa lähes­ty­tään nopeam­min kuin homo­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa, kos­ka heto­ro­gee­ni­nen verk­ko on viruk­sel­le hyvä. Aikai­set virus-suku­pol­vet pää­se­vät naut­ti­maan hete­ro­gee­ni­sen ver­kon iha­nuu­des­ta, super­tar­tut­ta­jis­ta, hel­pos­ti tar­tu­tet­ta­vis­ta, ynnä muusta. 

        Tau­din tukah­dut­ta­mi­sen kans­sa on niin, että hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa se tukah­tuu vaikeammin. 

        Toki sit­ten myö­hem­mil­le virus-suku­pol­vil­le elä­mä on rank­kaa, kun aiem­mat virus-suku­pol­vet ovat teh­neet ver­kos­ta homo­gee­ni­sen. Tukah­dut­ta­mi­nen on hel­pom­paa täs­sä vaiheessa.

        Ehkä­pä mai­nit­se­ma­ni ‘hel­pos­ti tar­tu­tet­ta­vat’ ovat hyvin­kin tär­kei­tä täs­sä jutussa?

      15. Jari S: audin tukah­dut­ta­mi­sen kans­sa on niin, että hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa se tukah­tuu vaikeammin

        No se on teo­reet­ti­ses­ti perus­tel­tu ja empii­ri­ses­ti todet­tu, että toi­sin päin. Väi­tät mus­taa valkoiseksi.

        ” Ehkä­pä mai­nit­se­ma­ni ’hel­pos­ti tar­tu­tet­ta­vat’ ovat hyvin­kin tär­kei­tä täs­sä jutussa?”

        Niin­hän minä sanoin. Sii­tä­hän se ero tukah­du­tuk­ses­sa tulee, kun hete­ro­gee­ni­ses­sa ver­kos­sa riit­tää kun pois­te­taan kes­kei­set hen­ki­löt tar­tut­ta­mas­ta (taval­la tai toisella).

    2. Yksi asia, mikä lau­ma­suo­jas­ta puhut­taes­sa usein unoh­de­taan, on se ettei lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­vo tar­koi­ta että vain se lau­ma­suo­jan saa­vut­ta­mi­sek­si tar­vit­ta­va osuus väes­tös­tä sai­ras­tuu jos tau­din anne­taan levi­tä vapaas­ti, vaan ainoas­taan että lau­ma­suo­jan saa­vut­ta­mi­sen jäl­keen popu­laa­tios­sa esiin­ty­vät sai­ras­ta­pauk­set eivät enää syn­ny­tä kiih­dyt­tä­vää kas­vua. Esi­mer­kik­si jos R0=2,5, tulee vapaan leviä­mi­sen ske­naa­rios­sa noin 90 pro­sent­tia väes­tös­tä sai­ras­tu­maan — eli sel­väs­ti sen 60 pro­sen­tin lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­von yli.

      Tämä ilmiö joh­tuu sii­tä, että aktii­vi­ses­ti sai­rai­den hen­ki­löi­den, jot­ka siis kyke­ne­vät edel­leen tar­tut­ta­maan tau­tia, mää­rä kas­vaa koko ajan suu­rem­mak­si vapaan leviä­mi­sen tilan­tees­sa, kun­nes saa­vu­te­taan lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­vo. Vas­ta tämän jäl­keen tämä aktii­vi­ses­ti sai­rai­den mää­rä alkaa vähi­tel­len las­kea. Eli sai­rai­den mää­rä on hui­pus­saan lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­von saa­vut­ta­mis­het­kel­lä, mikä Suo­men väes­tös­sä tuon luo­kan R0:n arvol­la oli­si sato­ja tuhan­sia ihmi­siä. Ja vaik­ka lau­ma­suo­jan saa­vut­ta­mi­sen jäl­keen he sai­ras­tut­ta­vat­kin kes­ki­mää­rin alle yhden toi­sen hen­ki­lön, niin noin val­ta­van sai­rai­den mää­rän koh­dal­la kes­tää var­sin mon­ta sai­ras­tu­mis­su­ku­pol­vea, ennen kuin uusien sai­ras­tu­vien mää­rä tip­puu nol­laan tai edes lähel­le sitä.

      Tämän vuok­si edes lau­ma­suo­jaa tavoi­tel­taes­sa sai­rau­den leviä­mi­sen kaut­ta tuli­si lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­voa lähes­tyt­täes­sä ottaa käyt­töön tehok­kaat rajoit­ta­mis­kei­not, jot­ta lau­ma­suo­jan ylit­tä­mi­sen aikoi­hin aktii­vi­ses­ti sai­rai­den mää­rä ei oli­si kovin suu­ri, jol­loin sai­raus hii­pui­si jo pian sen jäl­keen kun lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­vo on saa­vu­tet­tu, eikä vas­ta sit­ten kuin esi­mer­kik­si 90 % väes­tös­tä on jo sairastunut.

      1. Enti­nen vih­rei­den äänes­tä­jä:
        Yksi asia, mikä lau­ma­suo­jas­ta puhut­taes­sa usein unoh­de­taan, on se ettei lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­vo tar­koi­ta että vain se lau­ma­suo­jan saa­vut­ta­mi­sek­si tar­vit­ta­va osuus väes­tös­tä sai­ras­tuu jos tau­din anne­taan levi­tä vapaas­ti, vaan ainoas­taan että lau­ma­suo­jan saa­vut­ta­mi­sen jäl­keen popu­laa­tios­sa esiin­ty­vät sai­ras­ta­pauk­set eivät enää syn­ny­tä kiih­dyt­tä­vää kas­vua. Esi­mer­kik­si jos R0=2,5, tulee vapaan leviä­mi­sen ske­naa­rios­sa noin 90 pro­sent­tia väes­tös­tä sai­ras­tu­maan – eli sel­väs­ti sen 60 pro­sen­tin lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­von yli.

        Tämä ilmiö joh­tuu sii­tä, että aktii­vi­ses­ti sai­rai­den hen­ki­löi­den, jot­ka siis kyke­ne­vät edel­leen tar­tut­ta­maan tau­tia, mää­rä kas­vaa koko ajan suu­rem­mak­si vapaan leviä­mi­sen tilan­tees­sa, kun­nes saa­vu­te­taan lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­vo. Vas­ta tämän jäl­keen tämä aktii­vi­ses­ti sai­rai­den mää­rä alkaa vähi­tel­len las­kea. Eli sai­rai­den mää­rä on hui­pus­saan lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­von saa­vut­ta­mis­het­kel­lä, mikä Suo­men väes­tös­sä tuon luo­kan R0:n arvol­la oli­si sato­ja tuhan­sia ihmi­siä. Ja vaik­ka lau­ma­suo­jan saa­vut­ta­mi­sen jäl­keen he sai­ras­tut­ta­vat­kin kes­ki­mää­rin alle yhden toi­sen hen­ki­lön, niin noin val­ta­van sai­rai­den mää­rän koh­dal­la kes­tää var­sin mon­ta sai­ras­tu­mis­su­ku­pol­vea, ennen kuin uusien sai­ras­tu­vien mää­rä tip­puu nol­laan tai edes lähel­le sitä.

        Tämän vuok­si edes lau­ma­suo­jaa tavoi­tel­taes­sa sai­rau­den leviä­mi­sen kaut­ta tuli­si lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­voa lähes­tyt­täes­sä ottaa käyt­töön tehok­kaat rajoit­ta­mis­kei­not, jot­ta lau­ma­suo­jan ylit­tä­mi­sen aikoi­hin aktii­vi­ses­ti sai­rai­den mää­rä ei oli­si kovin suu­ri, jol­loin sai­raus hii­pui­si jo pian sen jäl­keen kun lau­ma­suo­jan kyn­ny­sar­vo on saa­vu­tet­tu, eikä vas­ta sit­ten kuin esi­mer­kik­si 90 % väes­tös­tä on jo sairastunut.

        Koro­na­vi­rus ei näy­tä käyt­täy­ty­vän tuol­la taval­la (kuvai­le­ma­si vas­taa Impe­rian Col­le­gen 10x esti­maat­tia) , vaan Gom­pertz-käy­rän tavoin. 

        Täl­löin ei puhu­ta lau­ma­suo­jas­ta, vaan koro­na­kuol­lei­suu­den lisään­ty­mi­sen vai­me­ne­mi­ses­ta sel­lai­se­naan mel­ko var­hai­ses­sa vai­hees­sa, ilman pää­syä lau­ma­suo­jaan. Syy­tä ei vie­lä tie­de­tä, mut­ta niin se vaan näyt­tää käyttäytyvän.

        Ruot­sin ulko­puo­lel­la media kohi­see Ruot­si-vihaan­sa, huu­te­le­mal­la nuor­ten val­ta­vas­ta tar­tun­ta­mää­räs­tä. Mitä­pä sit­ten ? Nuo­ril­la kyse on lähin­nä vain nume­rois­ta, ei sai­rau­des­ta, kos­ka on sen ver­ran vah­vaa näyt­töä mil­joo­nis­ta tapauk­sis­ta, että alle 25-vuo­ti­aat altis­tu­neet eivät saa sai­rau­den vaka­vaa muo­toa hel­pos­ti, ja jos har­voin sai­si­vat­kin, sel­viä­vät teho­hoi­dos­ta hyvin.

        Jon­kun pitää uskal­taa nos­taa pää kel­la­ri­kuo­pas­ta ja kat­soa maa­il­maa: tai­vas ei pudon­nut­kaan nis­kaamm­me. Suo­mes­sa kuo­lee tänä­kin vuon­na 10 alle 25-vuo­tias­ta huk­ku­mal­la. Kym­me­nen enem­män kuin tähän men­nes­sä on kuol­lut alle 25-vuo­tiai­ta koronavirukseen.

      2. Koro­nap­sy­koo­si: Koro­na­vi­rus ei näy­tä käyt­täy­ty­vän tuol­la taval­la (kuvai­le­ma­si vas­taa Impe­rian Col­le­gen 10x esti­maat­tia) , vaan Gom­pertz-käy­rän tavoin.

        Täl­löin ei puhu­ta lau­ma­suo­jas­ta, vaan koro­na­kuol­lei­suu­den lisään­ty­mi­sen vai­me­ne­mi­ses­ta sel­lai­se­naan mel­ko var­hai­ses­sa vai­hees­sa, ilman pää­syä lau­ma­suo­jaan. Syy­tä ei vie­lä tie­de­tä, mut­ta niin se vaan näyt­tää käyttäytyvän.

        Ensim­mäi­nen seli­tys täl­le on tie­ten­kin, että sai­raut­ta on opit­tu hoi­ta­maan. Tus­kin kui­ten­kaan selit­tää ilmiö­tä kokonaan.

        Toi­nen seli­tys voi­si olla viruk­sen sai­ras­tut­ta­vuu­den ja tap­pa­vuu­den hei­ken­ty­mi­nen. Useim­mis­sa kehit­ty­neis­sä mais­sa viruk­sen sai­ras­tut­ta­mat on poi­mit­tu sai­raa­loi­hin tai eris­tet­ty koti­hoi­toon, jol­loin he eivät kovin monia ehdi tar­tut­taa. Sen sijaan oireet­to­mat ja vähä­oi­rei­set ovat pys­ty­neet virus­ta levit­tä­mään. “Pahoil­le” viruk­sil­le on tul­lut stop­pi, lie­vem­mät kan­nat ovat jat­ka­neet leviä­mis­tään. Tie­dän, että tämä seli­tys on sekä tie­teel­li­ses­ti että hal­lin­nol­li­ses­ti kielletty . 

        Kol­mas seli­tys ilmiöl­le voi­si olla se, että väes­tös­sä on mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä, jot­ka ovat eri­näi­sis­tä syis­tä immuu­ne­ja tau­din vaka­vil­le muodoille.

        Menos­sa on nyt sen luo­kan ihmis­koe esim. Ame­ri­kois­sa, että lisää sel­vyyt­tä ja seli­tyk­siä saa­daan muu­ta­mas­sa viikossa.

      3. Tapio: Ensim­mäi­nen seli­tys täl­le on tie­ten­kin, että sai­raut­ta on opit­tu hoi­ta­maan. Tus­kin kui­ten­kaan selit­tää ilmiö­tä kokonaan.

        Toi­nen seli­tys voi­si olla viruk­sen sai­ras­tut­ta­vuu­den ja tap­pa­vuu­den hei­ken­ty­mi­nen. Useim­mis­sa kehit­ty­neis­sä mais­sa viruk­sen sai­ras­tut­ta­mat on poi­mit­tu sai­raa­loi­hin tai eris­tet­ty koti­hoi­toon, jol­loin he eivät kovin monia ehdi tar­tut­taa. Sen sijaan oireet­to­mat ja vähä­oi­rei­set ovat pys­ty­neet virus­ta levit­tä­mään. ”Pahoil­le” viruk­sil­le on tul­lut stoppi,lievemmät kan­nat ovat jat­ka­neet leviä­mis­tään. Tie­dän, että tämä seli­tys on sekä tie­teel­li­ses­ti että hal­lin­nol­li­ses­ti kielletty . 

        Kol­mas seli­tys ilmiöl­le voi­si olla se, että väes­tös­sä on mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä, jot­ka ovat eri­näi­sis­tä syis­tä immuu­ne­ja tau­din vaka­vil­le muodoille.

        Menos­sa on nyt sen luo­kan ihmis­koe esim. Ame­ri­kois­sa, että lisää sel­vyyt­tä ja seli­tyk­siä saa­daan muu­ta­mas­sa viikossa.

        Ame­ri­kois­sa muu­ta­mat osa­val­tiot, kuten New Jer­sey ja New Yor­kin kau­pun­ki ovat kuol­lei­suu­des­sa ongel­mao­sa­val­tioi­ta. Se lie­nee osak­si joh­tu­nut lie­vem­pioi­reis­ten koro­na­po­ti­lai­den kul­jet­te­lus­ta hoi­va­ko­tei­hin ja takai­sin. Osa­val­tioi­den kuver­nöö­rit ovat myön­tä­neet tämän olleen ehkä huo­no idea, kos­ka hoi­va­ko­deis­sa ei aluk­si ollut tar­peek­si suo­ja­vä­li­nei­tä. Vaa­lien lähei­syys myös aiheut­taa mel­koi­sen poli­ti­soi­tu­nut­ta tulos­ten puo­leen ja toi­seen liioittelua. 

        Yhtä kaik­ki epi­de­mian kuol­lei­suus on elin­ta­so­mais­sa vah­vas­ti lai­tok­siin kes­kit­ty­vä, mm. Nor­jas­sa 65% koro­nauh­reis­ta oli hoi­va­ko­ti­kuo­le­mia. Ruot­sis­sa 77,2% kes­ki­mää­rin noin 6i-vuo­tiais­ta koro­nan saa­neis­ta teho-osas­to­hoi­toon jou­tu­neis­ta oli val­miik­si vaka­vas­ti sai­rai­ta, heil­lä oli ole­mas­sa sydän­tau­ti, dia­be­tes, keuh­ko­sai­raus ja 

        Epi­de­mian tait­tu­mi­nen nime­no­maan teho-osas­to­hoi­don ja vaka­vien tapauk­sien vähe­ne­mi­se­nä kuvas­ta­nee hoi­va­ko­tien käy­tän­tö­jen teräs­täy­ty­neen, oikeas­taan nuo­ren väes­tön sai­ras­ta­vuus ja vaka­vien muo­to­jen mää­rä ei perus­te­le nykyis­tä käsi­tys­tä sai­rau­des­ta, eihän meil­lä anti­bioo­ti­re­sis­tent­ti sai­raa­lain­fek­tio­kaan ole koko yhteis­kun­taa sul­ke­va epi­de­mia, vaik­ka tap­paa­kin pal­jon ihmi­siä ympä­ri maailman.

        Ruot­sin aktii­vis­ten tapaus­ten mää­rän vah­van nousun alku nel­jä viik­koa sit­ten ei vie­lä­kään ole aiheut­ta­nut suur­ta nousua teho-osas­to­hoi­don tarpeessa:

        Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa vii­koit­tain on tul­lut uusia aktii­vi­sia tapauk­sia 6000–8000, kuten­kin alle 200 on teho­hoi­dos­sa (146) . Kes­ki­mää­räi­nen aika diag­noo­sis­ta teho­hoi­toon on 11 vuo­ro­kaut­ta. Eli teho­hoi­toa tar­vit­se­vien suh­de nor­maa­lis­ti paran­tu­viin on muut­tu­nut pal­jon pie­nem­mäk­si, eikä edes jat­ku­va tapauk­sien ker­ty­mi­nen ole suh­det­ta muut­ta­nut. Tämä ilmiö puhuu sitä vas­taan, että osa­taan hoi­taa parem­min, ennem­min tar­koit­taa sitä, ettei hoi­ta­mis­ta ole enää niin suu­rel­la osal­la poti­lais­ta kuin pari kuu­kaut­ta sitten.

        Eli perus­syy (nro 3) saat­taa löy­tyä tuo­rees­ta Karo­lii­ni­sen Ins­ti­tuu­tin alus­ta­vas­ta tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa epäil­lään väes­tön vas­ta-aine­tu­los­ten alhai­suu­den ole­van vain osa totuut­ta; vas­tus­tus­ky­kyä on havait­tu syn­ty­neen myös ns. T‑solujen avulla.

        https://news.ki.se/immunity-to-covid-19-is-probably-higher-than-tests-have-shown

      4. Koro­nap­sy­koo­si: Ruot­sin aktii­vis­ten tapaus­ten mää­rän vah­van nousun alku nel­jä viik­koa sit­ten ei vie­lä­kään ole aiheut­ta­nut suur­ta nousua teho-osas­to­hoi­don tarpeessa:

        Kan­nat­taa huo­ma­ta että vii­kol­la 16 Ruot­sis­sa tes­tat­tiin 20233 hen­ki­löä, ja vii­kol­la 26 jo 74076 hen­ki­löä eli tes­taus­vo­lyy­mit ovat kym­me­nes­sä vii­kos­sa lähes nelin­ker­tais­tu­neet. Viral­li­nen seli­tys että aktii­vis­ten tapaus­ten mää­rän kas­vu liit­tyy tes­tauk­sen lisään­ty­mi­seen on var­sin uskot­ta­va. Suh­teel­li­ses­ti yli­voi­mai­ses­ti eni­ten toki on tes­tat­tu Norr­bot­te­nis­sa kos­ka se on aktii­vi­sin epi­de­mia-alue, mut­ta abso­luut­ti­ses­ti vain 10% kokonaistestivolyymista.

      5. Koro­nap­sy­koo­si: Jon­kun pitää uskal­taa nos­taa pää kel­la­ri­kuo­pas­ta ja kat­soa maa­il­maa: tai­vas ei pudon­nut­kaan nis­kaamm­me. Suo­mes­sa kuo­lee tänä­kin vuon­na 10 alle 25-vuo­tias­ta huk­ku­mal­la. Kym­me­nen enem­män kuin tähän men­nes­sä on kuol­lut alle 25-vuo­tiai­ta koronavirukseen.

        Kuol­lei­suu­den osal­ta juu­ri noin, mut­ta asi­aa pitäi­si kat­soa laa­jem­min: Osal­le jopa alle 40-vuo­tiais­ta sai­raus on aiheut­ta­nut mer­kit­tä­viä pit­kä­kes­toi­sia ongel­mia. Näi­tä tilas­to­ja en ole mis­sään tois­tai­sek­si näh­nyt. Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni ruot­sa­lai­nen, todel­la hyvä­kun­toi­nen kol­mi­kymp­pi­nen mies oli viruk­sen takia huh­ti­kuus­sa sai­raa­las­sa kol­me viik­koa eikä ole vie­lä­kään työkykyinen.

      6. Tapio: Kuol­lei­suu­den osal­ta juu­ri noin, mut­ta asi­aa pitäi­si kat­soa laa­jem­min: Osal­le jopa alle 40-vuo­tiais­ta sai­raus on aiheut­ta­nut mer­kit­tä­viä pit­kä­kes­toi­sia ongel­mia. Näi­tä tilas­to­ja en ole mis­sään tois­tai­sek­si näh­nyt. Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni ruot­sa­lai­nen, todel­la hyvä­kun­toi­nen kol­mi­kymp­pi­nen mies oli viruk­sen takia huh­ti­kuus­sa sai­raa­las­sa kol­me viik­koa eikä ole vieläkääntyökykyinen.

        Näi­tä nuor­ten ja vah­vo­jen vaka­via sai­ras­tu­mi­sia tapah­tuu eten­kin influens­sas­sa. Myös aikuis­ten vesi­rok­ko on vaka­va, jää lopuk­si elä­mäk­si eli­mis­töön ja voi aiheut­taa yleisaivoinfektion.

        Nyt onkin voi­tu havai­ta koro­na­nar­ra­tii­vin uudek­si stra­te­giak­si koros­taa lähes kaik­kien kroo­nis­ten tau­tien ja jäl­kioi­rei­den saman­ai­kai­suu­den ole­van osoi­tus koro­nain­fek­tion syy-seu­raus­suh­tees­ta lähes kaik­kiin har­vi­nai­siin oireyhtymiin. 

        Sil­loin kun influens­sae­pi­de­miat oikeas­ti kaa­toi­vat kan­saa vuo­tee­seen, ei kol­men vii­kon sai­ras­ta­mi­nen ollut miten­kään har­vi­nais­ta, ylei­ses­ti kui­va yskä alkoi hel­pot­taa vas­ta kah­den vii­kon kulut­tua. Oma isä­ni sai­ras­ti vaka­vas­ti hon­kon­gi­lai­sen, ja oli mei­kä­läi­sel­le sil­loi­sel­le pik­ku­lap­sel­le pelot­ta­va koke­mus: tur­val­li­nen ja kaik­ki­voi­pa ja kuo­le­ma­ton van­hem­pi oli vuo­teen oma­na todel­la sai­raa­na, ja pahim­pa­na aika­na äidin kas­vois­sa näky­vä huo­li ahdis­ti vie­lä enem­män. Samal­la per­hee­näi­din piti yksin hoi­taa pien­ti­lan kar­ja ja askareet. 

        On muis­tet­ta­va, että teho­hoi­to ja pit­kä vuo­de­le­po vam­maut­taa sel­lai­se­naan, olkoon syy mikä tahan­sa. Useis­sa virusin­fek­tiois­sa on eri­lai­sia oireyh­ty­miä havait­ta­vis­sa, ja monet medias­sa rum­mu­te­tut Covid-19:n lii­te­tyt oireyh­ty­mät, kuten aivo­hal­vauk­set, Kawa­sa­kin tau­ti, Guillain–Barré oireyh­ty­mä, eivät ole uusi asia, vaan liit­ty­vät joka­vuo­ti­siin infek­tioi­hin, ja nii­tä on väes­tös­sä aina jon­kin ver­ran, niis­tä ei kui­ten­kaan puhu­ta yleis­vaa­ral­li­suu­den perus­tee­na, kos­ka niis­tä ei pääs­tä eroon, sato­jen eri­lais­ten ihmis­kun­nas­sa kier­tä­vien virus­ten takia, ja spon­taa­nien tau­ti­ta­pauk­sien takia. 

        Yksit­täi­ses­tä yleis­tä­mi­nen on vähem­män todis­tus­voi­mai­nen kuin suu­res­ta jou­kos­ta yleistäminen.

      7. Koro­nap­sy­koo­si: Yksit­täi­ses­tä yleis­tä­mi­nen on vähem­män todis­tus­voi­mai­nen kuin suu­res­ta jou­kos­ta yleistäminen.

        Tot­ta, tar­vit­tai­siin tilas­tol­li­sia ver­tai­lu­ja. Luu­li­si, että suun­taa anta­via tulok­sia saa­tai­siin esim. ver­tai­le­mal­la sai­raus­päi­vä­ra­ha­kausien mää­rää ja pituut­ta eri influenssakausina.

  41. Ker­too­ko intui­tio­si, että tau­tia ei kan­na­ta tukah­dut­taa jos se on vai­ke­aa (alku­pe­räi­nen posi­tio­si), mut­ta ei myös­kään sil­loin, kun se on help­poa? Mil­loin sitten?

    Ehtii­hän niis­tä por­tin­var­ti­joi­ta yleen­sä aina osa sai­ras­tua, kos­ka rajoi­tuk­set tule­vat kum­min­kin myö­häs­sä. Point­ti: mitä hel­pom­min tau­ti tukah­tuu, sitä kan­nat­ta­vam­paa on sen aktii­vi­nen tukah­du­tus, eikö?

    Ja Jos viruk­sen voi tukah­dut­taa, mik­si sitä ei teh­täi­si? Ruot­sin (ja THLn sekä hal­li­tuk­sen alku­pe­räi­nen lin­ja) perus­tui sii­hen, että tukah­du­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka se on niin vaikeata.

    1. Sylt­ty:
      Ker­too­ko intui­tio­si, että tau­tia ei kan­na­ta tukah­dut­taa jos se on vai­ke­aa (alku­pe­räi­nen posi­tio­si), mut­ta ei myös­kään sil­loin, kun se on help­poa? Mil­loin sitten?

      Ehtii­hän niis­tä por­tin­var­ti­joi­ta yleen­sä aina osa sai­ras­tua, kos­ka rajoi­tuk­set tule­vat kum­min­kin myö­häs­sä. Point­ti: mitä hel­pom­min tau­ti tukah­tuu, sitä kan­nat­ta­vam­paa on sen aktii­vi­nen tukah­du­tus, eikö?

      Ja Jos viruk­sen voi tukah­dut­taa, mik­si sitä ei teh­täi­si? Ruot­sin (ja THLn sekä hal­li­tuk­sen alku­pe­räi­nen lin­ja) perus­tui sii­hen, että tukah­du­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka se on niin vaikeata.

      Tämä blo­gi vain halu­aa räjäyt­tää talou­den sen itsen­sä pelas­ta­mi­sek­si. Näin­hän sitä niin Huuuuuur­jan päte­väs­ti perus­tel­tiin, että tau­din tukah­dut­ta­mi­nen tuho­aa talou­den. Nyt näyt­tää ole­van pal­jon todis­tei­ta, että talous tuhou­tuu sitä pahem­min mitä kovem­min sitä koi­te­taan pelas­taa ole­mal­la teke­mät­tä mitään.

      Sit­ten jos miet­tii, niin onko sii­nä mitään yllät­tä­vää, että jos pelas­tam­me ihmi­siä niin pelas­tam­me talou­den? Joil­le­kin ihmi­sil­le talous — ihmi­set ovat vain täy­sin eri asia, jopa toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mia kun ele­tään vain oppi­kir­jo­jen teo­riois­sa, eikä ymmär­re­tä että teo­rioi­ta teh­dään todel­li­suu­den kuvaa­mi­sek­si eikä todel­li­suut­ta teo­rioi­den mukai­sek­si (ei voi tal­tut­taa kos­ka tämä vain on mahdotonta.)

      Haluai­sin vie­lä­kin näh­dä, miten panos-hyö­ty las­kel­mat toi­mi­vat vaik­ka Tal­vi­so­dan pää­tök­sen­te­koon, tai vaik­ka maan­puo­lus­tuk­sen pää­tök­sen­teon kans­sa ylei­ses­ti. Nämä kaik­ki-las­ke­taan-vain-rahas­sa hör­höt var­maan las­ki­si­vat vain että vapaus ja itse­näi­syys on kor­vaa­ma­ton­ta, eli 50 000 aikuis­ta mies­tä voi­daan heit­tää kuo­le­maan, mie­lui­ten vie­lä sel­lai­set jot­ka eivät ole lap­sia saa­neet. Ja sit­ten heti seu­raa­vas­sa lausees­sa vaa­ti­si­vat Suo­men alis­ta­mis­ta EU-liit­to­val­tiol­le ja komissiolle.

      Meil­lä on Suo­mes­sa ja län­si­mais­sa 5. kolon­na, he ovat nämä ihmi­set jot­ka tie­tä­vät kai­ken hin­nan mut­tei­vät min­kään arvoa. Ensin on siir­ret­ty tuo­tan­to Kii­naan, ja nyt sitä koi­te­taan tuo­da pois siel­tä, ja joten­kin samaan aikaan pelas­taa vie­lä glo­ba­li­saa­tio. Toi­min­ta on juu­ri niin jako­mie­lis­tä kuin mil­tä se näyt­tää. Lisäk­si euroop­pa­lais­ten yri­tys­ten ‘suo­je­le­mi­nen’ kii­na­lais­ten ostoil­ta: Kyl­lä ne myy­jät ovat ihan mui­ta euroop­pa­lai­sia, samoin tuo­tan­non Kii­naan siir­tä­jät. Eli jos veneen kei­kut­ta­jia pitää etsiä, niin ei tar­vit­se läh­teä Kii­naan asti, ne löy­ty­vät pal­jon lähempää.

    2. Sylt­ty:
      Ja Jos viruk­sen voi tukah­dut­taa, mik­si sitä ei teh­täi­si? Ruot­sin (ja THLn sekä hal­li­tuk­sen alku­pe­räi­nen lin­ja) perus­tui sii­hen, että tukah­du­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka se on niin vaikeata.

      Tukah­du­tus oli­si hel­pom­paa, jos kyse oli­si vain kan­sal­li­ses­ta asias­ta. Tau­ti levi­ää pit­kin maa­il­maa, ja sik­si myös tukah­du­tuss­ke­naa­rios­sa­kin se voi levi­tä väes­töön niin len­to­ko­neil­la tule­vien ihmis­ten kuin vaik­ka­pa ulko­mais­ten pakas­tei­den­kin muka­na. Moni on aja­tel­lut joten­kin sii­hen tapaan, että tukah­dut­taa ei kan­na­ta yrit­tää pai­kal­li­ses­ti, jos se on tuhot­to­man kal­lis­ta, eikä tuo­ta kau­hean isoa hyö­tyä, kos­ka pai­kal­li­nen tukah­dut­ta­mi­nen on jos­sain mie­les­sä saman­lais­ta kuin ison met­sä­pa­lon pai­kal­lis­ten osien tukah­dut­ta­mi­nen. Se voi toi­mia pai­kal­li­ses­ti, mut­ta niin kau­an kuin iso roi­hu levi­ää, se ei muu­ta kovin olen­nai­ses­ti vält­tä­mät­tä vie­lä isoa kuvaa ja sitä, mitä koko­nais­tu­ho­ja aiheutuu.

      1. mie­tet­tä: tukah­dut­taa ei kan­na­ta yrit­tää pai­kal­li­ses­ti, jos se on tuhot­to­man kallista,

        Tukah­du­tus on pai­kal­lis­ta, jos tuho­taan tau­ti koko maa­il­mas­ta, niin sil­loin ter­mi on era­dica­tion, suo­ma­lai­sit­tain juu­ri­mi­nen. Ja var­si­nai­nen pai­kal­li­nen pois­ta­mi­nen on eli­mi­na­rion, eli­mi­naa­tio. Kyl­lä vaka­via tar­tun­ta­tau­te­ja tyy­pil­li­ses­ti pyri­tään eli­mi­noi­maan, ei Ruot­sin mal­li ole mikään stan­dar­di­vas­taus vaa­ral­li­siin tauteihin.

        Toi­sek­si, tukah­dut­ta­mi­nen on ensin­nä­kin hal­vem­paa mitä etu­kä­teen arvioi­tiin. Kol­man­nek­si, se on se sai­raus, mikä mak­saa, ei sen tor­jun­ta. Vaik­ka­pa len­to­mat­kai­lu tai mat­kus­tus yli­pää­tän­sä ei lop­pu­nut kiel­toi­hin, vaan kyl­lä se oli romah­ta­nut jo pal­jon ennen rajoituksia.

        Lisäk­si ruot­sa­lai­set huo­maaa­vat juu­ri nyt kuin­ka help­poa pie­nen maan on elää tau­din kans­sa, kun kaik­ki muut maat ympä­ril­lä ovat tukah­dut­ta­neet, eivät­kä halua sen palaavan.

        Tun­tuu sil­tä että vaik­ka tau­din eli­mi­naa­tio pal­jas­tui­si pal­jon hel­pom­mak­si kuin alun­pe­rin aja­tel­tiin ja influens­sa­pan­de­mia tor­jun­ta­kei­not (Ruot­si siis) kal­liim­mak­si ja vai­keam­mak­si tiek­si kuin aja­tel­tiin, niin sii­tä huo­li­mat­ta jot­kut näyt­tä­vät ajat­te­le­vat että pitäi­si antaa men­nä vain. Alun­pe­rin perus­te­lu oli, että autoa ei voi tukah­dut­taa. No se on nyt osoi­tet­tu täy­sin vää­räk­si, tau­ti in Suo­mes­sa­kin eli­mi­noi­tu kaik­kial­ta muu­al­ta pait­si Uudel­ta­maal­ta ja Ruot­sin rajal­ta. Tämän ei pitä­nyt olla edes mah­dol­lis­ta. Fak­tat ovat muut­tu­neet, no entä­pä mielipiteet…?

    3. Sylt­ty:
      Ker­too­ko intui­tio­si, että tau­tia ei kan­na­ta tukah­dut­taa jos se on vai­ke­aa (alku­pe­räi­nen posi­tio­si), mut­ta ei myös­kään sil­loin, kun se on help­poa? Mil­loin sitten?

      Ehtii­hän niis­tä por­tin­var­ti­joi­ta yleen­sä aina osa sai­ras­tua, kos­ka rajoi­tuk­set tule­vat kum­min­kin myö­häs­sä. Point­ti: mitä hel­pom­min tau­ti tukah­tuu, sitä kan­nat­ta­vam­paa on sen aktii­vi­nen tukah­du­tus, eikö?

      Ja Jos viruk­sen voi tukah­dut­taa, mik­si sitä ei teh­täi­si? Ruot­sin (ja THLn sekä hal­li­tuk­sen alku­pe­räi­nen lin­ja) perus­tui sii­hen, että tukah­du­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka se on niin vaikeata.

      Seu­raa­pa Ruot­sin Folk­häl­so­myn­dig­he­te­nin reaa­liai­kais­ta Covid-19-seu­ran­taa ***. Alle 39-vuo­tiai­ta ei vie­lä­kään ole kuol­lut ainoa­ta­kaan, ja teho­hoi­dos­sa­kin on ollut noin yksi sadas­ta. 20071 tapaus­ta on jo mel­koi­nen aineis­to sanoa jota­kin trendistä.

      Täs­sä siis on omi­tui­nen hul­luus menos­sa: pois­tam­me kou­lut, työ­pai­kat, kult­tuu­ri­pal­ve­lut, kai­ken, alle 40 ‑vuo­tiail­ta, jot­ka oikeas­taan eivät oli­si min­kään muun tun­ne­tun tau­din, esi­mer­kik­si kausi-influens­san osal­ta mil­lään taval­la kiin­nos­ta­via, kan­san­ter­vey­den osal­ta. Mut­ta kou­lu­tuk­sen, ammat­ti­tai­don han­kin­nan, per­heen­pe­rus­ta­mi­sen ja yhteis­kun­nan jat­ku­vuu­den osal­ta mel­koi­nen avainryhmä.

      Van­hus­ten, yli 85 ‑vuo­tiai­den osal­ta tilan­ne on vaka­va: Covid-19-kuol­lei­suus on Ruot­sis­sa ollut jopa yli kol­mas­osan. Nor­maa­lis­ti kysei­sen ikä­ryh­män kuol­lei­suus vuo­des­sa oli­si vain noin 15%. Tie­ten­kään emme tie­dä, ovat­ko nämä Covid-19 kuo­le­mat koh­dis­tu­neet enem­män sai­rai­siin ja enem­män heik­koi­hin ikä­ryh­män­sä edus­ta­jiin, kui­ten­kin kyseis­tä ikä­ryh­mää Ruot­sis­sa on 1,5%, noin 150000 ihmis­tä. Heis­tä siis on Covid-19-tau­tiin meneh­ty­nyt vas­ta noin 2500, ja tau­din saa­nut alle yksi vii­des­tä­tois­ta. Hei­tä vält­tä­mät­tä meneh­tyy seu­raa­van puo­len vuo­den aika­na noin 10000. Covid-19 — kuo­le­mat voi­vat tul­la tuon luke­man pääl­le, tai sit­ten olla osa tuo­ta lukemaa.

      Tuo suh­de on hyvin olen­nai­nen asia täs­sä, ja voi jopa vai­kut­taa jäl­ki­pe­lis­sä sii­hen, miten Covid-19 — tau­tia arvioi­daan uudel­leen “yleis­vaa­ral­li­se­na” tar­tun­ta­tau­ti­na, ja val­mius­la­kien ym. dik­ta­tuu­ri­mää­räys­ten perusteena.

      *** https://www.folkhalsomyndigheten.se/smittskydd-beredskap/utbrott/aktuella-utbrott/covid-19/bekraftade-fall-i-sverige/

      1. Luet nii­tä tolp­pia vää­rin. Kyl­lä siel­tä sen­tään jota­kin löy­tyy: 30–39-vuotiaita 14 kap­pa­let­ta ja 20–29-vuotiaita 8 kpl. Nuo­li pitää vie­dä pyl­vään pääl­le, niin tark­ka luku­mää­rä auke­aa pie­neen ikkunaan.

  42. Luin alku­pe­räi­sen pos­tauk­sen vas­ta nyt, enkä jak­sa kah­la­ta kaik­kia kom­ment­te­ja lävit­se.. Hyviä point­te­ja, olen pal­jol­ti samaa miel­tä kuin Osmo. Kukaan ei tie­dä var­maan mitä syk­syl­lä ja ennen roko­tet­ta tapah­tuu. Eni­ten luo­tan kui­ten­kin THL:ään ja vähi­ten joi­hin­kin jul­ki­suus­ha­kui­siin tut­ki­joi­hin (eläin­tie­tei­li­jä Aive­lo, insi­nöö­ri Mat­ti Jan­tu­nen yms). Heil­lä ei usein­kaan ole lää­ke­ti­tel­lis­tä taus­taa. THL:kin on muut­ta­nut jon­kin ver­ran kan­taan­sa, kos­ka virus levi­si Suo­mes­sa huo­mat­ta­vas­ti odo­tet­tua hitaam­min. Samoin HUS:n epi­de­mio­lo­gi Asko Jan­tusen kom­men­tit ovat jär­ke­viä useinkin.

    Suo­ma­lais­ten yli­kuol­lei­suus Ruot­sis­sa selit­tyy pää­osin sil­lä, he ovat 1960–70-luvuilla sin­ne muut­ta­nei­ta ja nyt noin 80-vuo­tiai­ta. Aika­naan Ruot­siin muut­ti noin 300000 suo­ma­lais­ta, maal­ta­muut­to suun­tau­tui sil­loin Ruot­siin ei niin­kään Helsinkiin.

    1. Count­ry­boy: . Eni­ten luo­tan kui­ten­kin THL:ään

      Vaik­ka hei­dän arvion­sa meni­vät ihan päin hon­kia, kun fik­sau­tui­vat alku­pe­räi­siin suun­ni­tel­miin? Sel­väs­ti THLn ajat­te­lus­sa on pal­jon iner­ti­aa, joka tulee van­hois­ta suun­ni­tel­mis­ta ja varau­tu­mi­ses­ta. He ovat käy­neet koko ajan edel­lis­tä sotaa, jäh­meyt­tä on aivan lii­kaa. Kan­nat ovat muut­tu­neet, mut­ta lii­an hitaas­ti todel­li­suu­teen näh­den. Saa­pa näh­dä ovat­ko otta­neet opikseen.

    1. Maa­rit:
      Tämä T‑soluihin liit­ty­vä var­sin ison otok­sen tut­ki­muk­sen preprint saat­taa kiin­nos­taa teks­tin kontekstissa.
      https://www.researchsquare.com/article/rs-35331/v1

      Erit­täin kiin­nos­ta­va ja tänään laa­jal­ti uuti­soi­tu alus­ta­va tutkimus. 

      Maal­li­kon tul­kin­ta­ni täs­tä on, että jopa 80% ihmi­sis­tä on immuu­ni­puo­lus­tuk­ses­saan T‑soluihin poh­jau­tu­vaa sel­lais­ta Sars-CoV-2-viruk­seen tep­si­vää vas­tet­ta, joka ei ole peräi­sin Cov2-viruk­ses­ta itses­tään vaan aiem­mis­ta viruse­pi­de­miois­ta. Var­maan­kin aina­kin muis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta mut­ta mah­dol­li­ses­ti myös muis­ta virus­tyy­peis­tä. Vas­te ei kai­kis­sa tapauk­sis­sa estä sai­ras­tu­mis­ta, mut­ta näyt­täi­si että var­sin koval­la pro­sen­til­la estää vaka­vim­mat muo­dot, ja nos­taa oireet­to­muu­den toden­nä­köi­syyt­tä. Meka­nis­mi lie­nee myös ja nime­no­maan sel­lai­nen, että mitä enem­män T‑solujen sovel­tu­vaa vas­tet­ta, sitä suu­rem­pi virusan­nos nenä­nie­luun tar­vit­see kul­keu­tua että oirei­ta tulisi.

      Jos näi­den olet­ta­mus­ten sekä muun sit­tem­min toteu­tu­neen kehi­tys­ku­lun var­jol­la pei­la­taan Osmon spe­ku­loi­mia point­te­ja, niin arve­li­sin seuraavaa:

      Osmo: Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sai­ras­ta­neet eivät­kä tar­tu­ta enää.

      Ehkä New Yor­kis­sa ja Lom­bar­dias­sa näin, mut­ta Suo­mes­sa mis­sään tapauk­ses­sa ei. T‑so­lu-löy­dös sen sijaan viit­tai­si sii­hen, että super­tar­tut­ta­juus voi­si olla myös yksi­lö­koh­tai­nen omi­nai­suus eikä niin­kään sidot­tu aika + paik­ka + sat­tu­ma ‑yhdis­tel­mään. Eli super­tar­tut­ta­juus lie­nee kom­bi­naa­tio: hen­ki­lön pie­ni tai ole­ma­ton T‑soluvaste + sopi­va sisä­ti­la jos­sa hen­ki­lö laulaa/huutaa hyvän aikaa monen ihmi­sen lähi­tun­tu­mas­sa + ajan­koh­ta edel­li­seen se kaik­kein voi­mak­kain levi­tys­päi­vä (oli­ko noin nel­jäs?) tar­tun­nan jäl­keen + bonuk­se­na mie­lel­lään vii­leä ympäristö.

      OsmoVas­ta-aine­tes­tit anta­vat aivan vää­rän kuvan tau­din lie­vän muo­don sai­ras­ta­nei­den mää­räs­tä. Eri­tyi­ses­ti nuor­ten sai­ras­ta­nei­den mää­rä on vah­vas­ti aliarvioitu.

      Ehkä juu­ri näin, mut­ta tar­ken­nuk­se­na mie­lum­min kuin sai­ras­ta­nei­den mää­rä pitäi­si käyt­tää viruk­sel­le altis­tu­nei­den määrää.

      Osmo
      Osal­la väes­töä, eri­tyi­ses­ti taas nuo­ril­la, on immu­ni­teet­tia mui­den koro­na­vi­rus­ten vuoksi. 

      Tämä siis saa­nut mer­kit­tä­vää vah­vis­tus­ta. Iän myö­tä T‑soluvaste heik­ke­nee. Ja hyö­dyl­lis­tä vas­tet­ta voi olla siis ker­ty­nyt muis­ta­kin viruk­sis­ta kuin koronaviruksista.

      Osmo
      Urbaa­ni elä­mä lisää tar­tun­nan varaa. 

      Urbaa­ni elä­mä lisää mer­kit­tä­väs­ti epi­de­mian ete­ne­mis­no­peut­ta ja sitä ris­kiä, että suu­ri jouk­ko ihmi­siä on sai­raa­na yhtä aikaa. Vie­lä epä­sel­vää, sääs­tää­kö vähä­kon­tak­ti­nen elä­mä vai vain vii­väs­tää­kö. Toki var­maa on, että täy­del­li­nen era­koi­tu­mi­nen pie­nen­tää tar­tun­ta­ris­kin aivan olemattomaksi.

      Osmo
      Tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mat geneet­ti­set erot tuot­ta­vat ero­ja mai­den ja aluei­den välille. 

      Tämän rin­nal­le on nous­sut mah­dol­li­suus, että ei-geneet­ti­nen osa T‑soluvasteista voi poi­ke­ta aluei­den välil­lä. Tai toi­sin sanoen alue Y, jos­sa sat­tu­man joh­dos­ta syk­syl­lä pyö­ri­nyt voi­ma­kas van­han koro­na­vi­ruk­sen fluns­sae­pi­de­mia voi sääs­tyä draa­mal­ta kehit­ty­neen vas­teen takia ilman geneet­tis­tä eroa alu­ee­seen X joka vält­ti edel­li­sen epi­de­mian. Toki gene­tiik­ka voi vai­kut­taa myös sekä aikai­sem­pien epi­de­mioi­den koh­taan­toon että T‑soluvasteiden kehit­ty­mi­seen merkittävästikin.

      Osmo
      Kesäl­lä ei ole vaa­raa tar­tun­nas­ta. (Älä kui­ten­kaan luo­ta tähän!)

      Kesän läm­mön ja UV-sätei­lyn vai­ku­tus lie­nee toi­vot­tua vähäi­sem­pi. Ahtai­den sisä­ti­lo­jen vält­tä­mi­sen help­pous kesäl­lä sen sijaan on mer­kit­se­vä. Mut­ta joh­to­pää­tös on oikea — juu­ri täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa tar­tun­ta­ris­ki vie­ras­työ­läis­ten asun­to­loi­den ja Haa­pa­ran­nas­ta nuus… tai siis ostok­sia teke­vien lähi­pii­rin lisäk­si on todel­la pieni.

      1. Kii­tos, tuo­hon suun­taan pei­lai­lin minä­kin Osmon teks­tin aja­tuk­sia luet­tua­ni tuon alus­ta­van tut­ki­muk­sen. Täs­sä ale­taan pääs­tä kom­ment­tien eipäs-juu­pas maa­ot­te­lu­hen­gen tasol­ta ihan kiin­nos­ta­vaan uuden tie­don pohdintaan.

      2. mil­tei ajat­te­lin tänään: Meka­nis­mi lie­nee myös ja nime­no­maan sel­lai­nen, että mitä enem­män T‑solujen sovel­tu­vaa vas­tet­ta, sitä suu­rem­pi virusan­nos nenä­nie­luun tar­vit­see kul­keu­tua että oirei­ta tulisi.

        Voi­si­ko­han olla niin, että myös pie­net annok­set tätä uut­ta virus­ta herät­te­le­vät T‑soluja, mut­ta tähän menee aikaa. Jos iso annos sat­tuu koh­dal­le lii­an aikai­sin, ihmi­nen sai­ras­tuu vaka­vas­ti. Tämä selit­täi­si osal­taan sen, että USA:n osa­val­tiois­sa koro­na­kuol­lei­suus kor­re­loi sel­keäs­ti nii­den väes­tö­ti­hey­den kans­sa (log-log-kor­re­laa­tio!). Toi­nes seli­tys asial­le tie­ten­kin on, että ihmi­sen vaka­vaan sai­ras­tu­mi­seen tar­vi­taan altis­tu­mi­nen suu­reh­kol­le virus­mää­räl­le esim muu­ta­man tun­nin aikana.

      3. Tapio:
        Tapio sanoo:
        1.7.2020 12:05
        Voi­si­ko­han olla niin, että myös pie­net annok­set tätä uut­ta virus­ta herät­te­le­vät T‑soluja, mut­ta tähän menee aikaa. Jos iso annos sat­tuu koh­dal­le lii­an aikai­sin, ihmi­nen sai­ras­tuu vaka­vas­ti. Tämä selit­täi­si osal­taan sen, että USA:n osa­val­tiois­sa koro­na­kuol­lei­suus kor­re­loi sel­keäs­ti nii­den väes­tö­ti­hey­den kans­sa (log-log-kor­re­laa­tio!). Toi­nes seli­tys asial­le tie­ten­kin on, että ihmi­sen vaka­vaan sai­ras­tu­mi­seen tar­vi­taan altis­tu­mi­nen suu­reh­kol­le virus­mää­räl­le esim muu­ta­man tun­nin aikana.

        Voi hyvin olla, tämän suun­tais­ta­han ajan yli toi­mi­vaa pro­ses­sia­han Osmo muis­te­li wan­hois­ta immuu­ni­puo­lus­tus-luke­mis­tois­taan pos­tauk­ses­sa jon­ka otsik­ko oli “Monod opet­ti immuu­ni­puo­lus­tus­ta” tai vastaavaa.

        Useam­pi on nyt spe­ku­loi­nut, että virus oli­si muun­tu­nut vaa­rat­to­mam­mak­si kun kuol­lei­suus las­kee. Nyky­ään kun viruk­sen RNA-geno­mi on het­kes­sä sel­vi­tet­ty ja viruk­sen suku­puu­ta muun­nok­sis­sa seu­ra­taan, joku (kuten Olli Vapa­lah­ti) osai­si var­mas­ti kom­men­toi­da min­kä­lai­sia variant­te­ja on nyt liik­keel­lä ja tie­de­tään­kö variant­tien erois­ta faktoja.

        Tätä odo­tel­les­sa itse apri­koi­sin, että on myös mah­dol­lis­ta että virus on vaa­ral­li­suu­des­saan ennal­laan mut­ta kuol­lei­suus las­kee sik­si, että ensim­mäi­se­nä kuol­leis­sa on suu­ri osa nii­tä van­huk­sia, joil­le riit­ti suh­tees­sa pie­nin virusan­nos. Eli popu­laa­tio­ta­sol­la alt­tiim­pien kuol­tua viruk­sen on muut­tu­mat­to­ma­na­kin koko ajan vai­keam­pi saa­da uusia kuo­le­man­ta­pauk­sia aikaan — hei­koim­pien pois­tues­sa hen­kiin­jää­neis­sä on koko ajan suu­rem­pi osuus isom­paa ja isom­paa virusal­tis­tus­ta kes­tä­vää yksilöä. 

        Lisäk­si hoi­to­tie­tä­mys (vere­no­hen­nus­lääk­keet, anti­vi­raa­lit ja hen­gi­ty­sa­vus­teet) on paran­tu­nut, jol­la on mitä ilmei­sim­min nimen omaan kuol­lei­suu­teen suu­reh­ko merkitys.

  43. Tilas­tois­ta kan­nat­tai­si tut­kia myös tämän lock-down’in (odot­ta­mat­to­mia) sivu­vai­ku­tuk­sia. Onhan tilan­ne erään­lai­nen labo­ra­to­rio­koe, jos­sa monia toi­min­to­ja äkil­li­ses­ti sul­je­taan. Seu­rauk­set ja syy-yhtey­det voi­vat olla arvaamattomia.

    Ita­lia­lai­nen toh­to­ri Anto­niet­ta M. Gat­ti ker­too, että sulun aika­na ei tapah­tu­nut yhtään kät­kyt­kuo­le­maa mut­ta ime­väi­si­käis­ten roko­tus­ten alet­tua on jo ollut kol­me tapausta.

    1. Ilman pien­hiuk­kas­ten ja kät­kyt­kuo­le­mien välil­lä on vah­va yhteys. Lock­down vähen­si pien­hiuk­ka­sia, joten kät­kyt­kuo­le­mat lop­pui­vat. Kun lii­ken­ne taas lisään­tyi, kät­kyt­kuo­le­man ris­ki kasvoi.

      1. AM: Kun lii­ken­ne taas lisääntyi 

        Tuo on hyvä huomio.

        Olin­kin kah­den vai­heil­la kir­joit­taa, että jos tut­kii noi­ta karan­tee­nin odot­ta­mat­to­mia seu­rauk­sia (unin­ten­ded con­sequences), mer­kit­tä­vim­mät tilas­tol­li­set löy­döt eivät kos­ke ter­vey­den­hoi­toa vaan juu­ri lii­ken­net­tä, eten­kin len­to­lii­ken­net­tä, ravin­non­ja­ko­ket­ju­ja (ravin­to­loi­den totaa­li­sul­ke­mi­set) ja mui­ta talou­den ilmiöitä.

        Toi­nen sek­to­ri on sosi­aa­li­set suh­teet, jouk­kop­sy­ko­lo­gia ja vas­taa­vat ihmis­käyt­täy­ty­mis­tä kos­ke­vat ilmiöt.

  44. Vii­me­ai­kai­sis­ta tilas­tois­ta pis­tää sil­mään, että päi­vit­täi­set tar­tun­ta­mää­rät lisään­ty­vät monis­sa eri­tyyp­pi­sis­sä mais­sa esim. USA ja Bra­si­lia. Sil­ti molem­mis­sa päi­vit­täis­ten tau­ti­kuo­le­mien mää­rät alka­vat rajoit­tua jol­le­kin tasol­le, vaik­ka nii­den­kin luu­li­si seu­raa­van tar­tun­ta­mää­riä noin 3 vii­kon vii­veel­lä. Tus­kin koko­naan selit­tyy tes­taa­mi­sen lisään­ty­mi­sel­lä? Onko­han tau­dis­ta ehkä tulos­sa vähem­män tap­pa­va, kun on opit­tu hoi­ta­maan parem­min, viruk­sen muun­tu­mi­sen tai jon­kin muun sei­kan vuoksi?

    1. Jak­ke: Sil­ti molem­mis­sa päi­vit­täis­ten tau­ti­kuo­le­mien mää­rät alka­vat rajoit­tua jol­le­kin tasol­le, vaik­ka nii­den­kin luu­li­si seu­raa­van tar­tun­ta­mää­riä noin 3 vii­kon viiveellä. 

      Yhdys­val­to­ja ei kan­na­ta tar­kas­tel­la koko­nai­suu­te­na vaan osa­val­tio­ta­sol­la. Päi­vit­täis­ten tau­ti­ta­paus­ten kas­vu ei ole vie­lä uusis­sa ongel­ma-osa­val­tiois­sa jat­ku­nut riit­tä­vän pit­kään jot­ta sii­tä voi­si teh­dä joh­to­pää­tök­siä, eri­tyi­ses­ti­kin kun nyt (todet­tu­jen) tar­tun­nan saa­nei­den medi­aa­ni-ikä on las­ke­nut jon­ne­kin 35 paikkeille.

      Mut­ta: aina­kin minus­ta kuu­los­tai­si uskot­ta­val­ta että vas­tus­tus­ky­vyn muo­dos­tu­mi­nen virus­kuor­man funk­tio­na on jat­ku­va eikä dis­kreet­ti pro­ses­si. Jos R0 on jotain 2,5 luok­kaa, ja sai­ras­tu­mi­nen vaa­tii suh­teel­li­sen pit­kä­kes­toi­sen altis­tuk­sen, tar­koit­taa se että osa­val­tiois­sa jois­sa epi­de­mian ete­ne­mi­nen on madel­lut pit­kään, ja vas­ta nyt läh­te­nyt kas­vuun on ollut jo kuu­kausia pien­tä, sai­ras­tu­mis­kyn­nyk­sen alit­ta­vaa altis­tus­ta, aina­kin nii­den kes­kuu­des­sa jot­ka eivät ole täy­sin eristäytyneet.

      On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä onko tau­dis­ta tul­lut näi­den kuu­kausien aika­na Yhdys­val­lois­sa vähem­män tap­pa­va, ja jos, mil­lai­sia seli­tys­mal­le­ja ilmiöl­le ehdotetaan.

    2. Jak­ke: päi­vit­täis­ten tau­ti­kuo­le­mien mää­rät alka­vat rajoit­tua jol­le­kin tasol­le … Tus­kin koko­naan selit­tyy tes­taa­mi­sen lisääntymisellä? 

      Kun tau­ti­kuo­le­mat alkoi­vat vähe­tä, leh­dis­tö siir­si huo­mion polt­to­pis­teen kuol­lei­den mää­räs­tä “tapaus­ten mää­rään”. Enää ei päi­vit­täin ker­ro­ta­kaan kuo­lin­ta­pauk­sis­ta. Ehkä myön­tei­set uuti­set eivät myy yhtä hyvin kuin kielteiset?!

      Toi­sek­seen. Olen luke­nut uskot­ta­via ker­to­muk­sia, että USA:ssa tut­ki­tan jokai­nen vas­taa­no­tol­le tule­va koro­nan varal­ta. Saa­daan aikaan pal­jon tes­te­jä. Kun teh­dään pal­jon tes­te­jä, niin tes­tin suu­res­ta vir­he­mar­gi­naa­lis­ta joh­tuen, saa­daan myös pal­jon posi­tii­vi­sia tapauk­sia, fal­se positive.

      Jois­sain tilan­teis­sa sit­ten “var­muu­den vuok­si” vaa­di­taan kak­si nega­tii­vis­ta tes­ti­tu­los­ta, mut­ta täs­tä­hän seu­raa, että posi­tii­vi­set tapauk­set vain lisään­ty­vät. Nega­tii­vi­sia ei las­ke­ta (aina­kaan jul­ki­suu­des­sa). Pitäi­si ker­toa. Siis vie­lä ker­ran: kun samal­le hen­ki­löl­le teh­dään uusia ja uusia tes­te­jä, niin ennen pit­kää koh­dal­le osuu vää­rä posi­tii­vi­nen tulos, min­kä seu­rauk­se­na taas “var­muu­den vuok­si” teh­dään lisää tes­te­jä … ja kier­re on valmis.

      Jot­ta näis­tä posi­tii­vi­sis­ta tes­ti­tu­lok­sis­ta voi­si jotain pää­tel­lä, pitää tie­tää myös tes­tien koko­nais­mää­rä (ei pel­käs­tään posi­tii­vis­ten tulos­ten mää­rää) ja tes­tin vir­he­mar­gi­naa­li. Sit­ten kun posi­tii­vis­ten tulos­ten osuus kai­kis­ta tes­teis­tä lähen­te­lee vir­he­mar­gi­naa­lia, voi­daan sanoa, että oikei­ta posi­tii­vi­sia on hyvin vähän tai ei ollenkaan.

      1. ” pitää tie­tää myös tes­tien koko­nais­mää­rä (ei pel­käs­tään posi­tii­vis­ten tulos­ten mää­rää) ja tes­tin virhemarginaali. ”

        Texa­sis­sa vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na päi­vit­täi­set kuo­le­mat ovat kas­va­neet 50%, päi­vit­täi­set tes­tit kuu­kau­des­sa tuplaan­tu­neet (välil­lä kesä­kuun 1.-heinäkuun 1.) ja posi­tii­vi­set tulok­set samas­sa ajas­sa viisinkertaistuneet. 

        Yhdys­val­lois­sa Arizo­nas­sa tes­ta­tuis­ta posi­tii­vi­sia on jo n. 26% ja Flo­ri­das­sa n. 18%, mikä ker­too sii­tä että tau­ti on alueil­la oikeas­ti läh­te­nyt täy­sin lapa­ses­ta. Tes­ti­mää­rät ovat näil­lä alueil­la pysy­neet vakioi­na tai kas­va­neet ja samaan aikaan posi­tii­vis­ten tulos räjäh­tä­nyt käsiin, niin kyl­lä se ker­too tau­din vauh­dik­kaas­ta leviämisestä. 

        Sai­raa­lat alka­vat­kin ole­maan jo täyn­nä, siel­lä toteu­tuu Texa­sis­sa ja Arizo­nas­sa nyt taas ihan sama mitä kävi New Yor­kis­sa ja Milanossa.

        Arizo­nan (7M asu­kas­ta) tilan­ne yhdes­sä twitissä:
        https://twitter.com/COVID19Tracking/status/1278811386814984192

        Texas (30M asukasta):
        https://twitter.com/COVID19Tracking/status/1278811892614455296

        Sum­ma sum­ma­rum: epi­de­mia on karan­nut Texa­sis­sa, Flo­ri­das­sa ja Arizo­nas­sa hal­lin­nas­ta ja Kali­for­nia seu­raa perässä.

  45. Olen täs­sä jan­kut­ta­nut, että USA:n osa­val­tiois­sa koro­na­kuol­lei­suus on sitä suu­rem­pi, mitä suu­rem­pi on nii­den asu­kas­ti­heys, sil­lä se on mie­les­tä­ni eräs oleel­li­nen tie­to tau­din käyt­täy­ty­mi­sen ymmärtämiseksi.

    Tein pie­nen sor­mi­har­joi­tuk­sen, löy­tyy­kö sama kor­re­laa­tio EU15-mai­den + Sveit­si, Nor­ja, Islan­ti luvuis­ta (Wiki­pe­dia, Worl­do­me­ter). Ei löy­ty­nyt, mut­ta löy­tyi kak­si maa­ryh­mää, jois­sa kor­re­laa­tio on saman suun­tai­nen, mut­ta tasot eroa­vat noin 400 kuo­le­mal­la per mil­joo­na ihmis­tä. Kor­kean kuol­lei­suu­den mai­hin kuu­lu­vat BE,UK,IT,SP,FR,IRL,SE, mata­lan kuol­lei­suu­den mai­hin NL, CH, LX, GE, DK, AU, NO, FI, IS, GR. Edel­li­sen ryh­män m (regres­sion­vii­van kul­ma­ker­roin) oli 1.1 ja RSQ 0.69, jäl­kim­mäi­sen m oli 0.77 ja RSQ 0,83.

    No, aina­han saa mie­lei­sen­sä tulok­sen, kun jakaa raa­ka­da­tan onnistuneesti 🙂

  46. Tämä lie­nee ihan kiinnostava:

    Won­de­ring what else is hap­pe­ning at SFI?

    You can tune in to weekly Wed­nes­day semi­nars, avai­lable on our You­Tu­be Chan­nel and Face­book Page.

    This Week: Effect of Uni­ver­sal TB Vacci­na­tion and Other Policy-Rele­vant Fac­tors on the Pro­ba­bi­li­ty of Patient Death from COVID-19

    Amos Golan, Ame­rican Uni­ver­si­ty; SFI

    Wed­nes­day, July 1, 2020 @ 12:15 p.m. (US Moun­tain Time)

    Abstract: The pos­si­bi­li­ty of reoccur­ring waves of the novel coro­na­vi­rus that trig­ge­red the 2020 pan­de­mic makes it cri­tical to iden­ti­fy under­lying policy-rele­vant fac­tors that could be leve­ra­ged to dec­rea­se futu­re COVID-19 death rates. We exa­mi­ned varia­tion in a num­ber of under­lying, policy-rele­vant, count­ry-level fac­tors and COVID-19 death rates across count­ries. We found three such fac­tors that sig­ni­ficant­ly impact the sur­vi­val pro­ba­bi­li­ty of patients infec­ted with COVID-19. In order of impact, the­se are uni­ver­sal TB (BCG) vacci­na­tion, air pol­lu­tion deaths and a health-rela­ted expen­di­tu­re. We quan­ti­fy each pro­ba­bi­li­ty chan­ge by age and sex. To deal with small sample size and high cor­re­la­tions, we use an infor­ma­tion-theo­re­tic infe­ren­tial met­hod that also allows us to int­ro­duce priors con­struc­ted from inde­pen­dent SARS data.

    Key Words: BCG vacci­ne, coro­na­vi­rus, COVID-19, health expen­di­tu­re, infe­rence, infor­ma­tion theo­ry, policy pol­lu­tion level

    1. ksee: Effect of Uni­ver­sal TB Vaccination

      Lisäyk­se­nä aiem­paan kom­ment­tiin tubi­ro­kot­teen tehos­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta immuu­ni­jär­jes­tel­mään: yksi syy saat­taa olla myös se, että roko­te antai­si hen­ki­lön immuu­ni­jär­jes­tel­mäl­le aiem­min puut­tu­van mut­ta immuu­ni­ka­libraa­tion kan­nal­ta erit­täin tar­peel­li­sen esi­mer­kin myko­bak­tee­ris­ta. Täl­lai­nen har­mi­ton altis­tus oli­si ollut lähes var­ma likai­sia juu­ria jyr­si­väl­lä esi-ihmi­sel­lä, mut­ta nyky­olois­sa moni sai­si sen rokot­tees­ta. Tämän teo­rian mukaan rokot­teen immu­ni­teet­tia yleis­te­hos­ta­va vai­ku­tus oli­si toden­nä­köi­ses­ti vain myönteinen.

  47. Tulee huo­les­tut­ta­via uuti­sia maa­il­mal­ta. Natu­re leh­des­sä on jul­kis­tet­tu tut­ki­mus, joka osit­taa, että sai­ras­tu­mi­sel­la saa­dut vas­ta-aineet vähen­ty­vät voi­mak­kaas­ti kah­den-kol­men kuu­kau­den jäl­keen tartunnasta.

    https://www.nature.com/articles/s41591-020‑0965‑6

    Jos tämä on tot­ta, se tar­koit­taa luul­ta­vas­ti, että sai­ras­ta­mal­la tau­tia ei saa­da kuin tila­päi­nen suo­ja. Luin jos­ta­kin (en muis­ta mis­tä), että on tul­lut raport­te­ja että jo koro­na sai­ras­tu­neet ihmi­set ovat sai­ras­tu­neet uudestaan.

    Jos sai­ras­tu­mal­la saa­dut vas­ta-aineet ei anna hyvää suo­jaa, tule­vat­ko rokot­teel­la saa­dut toi­mi­maan yhtään paremmin?

    Min­kä­lai­ses­sa maa­il­mas­sa tuli­sim­me elä­mään, jos ei saa­da suo­ja sai­ras­ta­mal­la tai rokot­teil­la? En ole niin pes­si­mis­ti­nen että väit­täi­si että näin tuli­si käy­mään, mut­ta asia kan­nat­taa pohtia..

    1. Mikael:
      Tulee huo­les­tut­ta­via uuti­sia maa­il­mal­ta. Natu­re leh­des­sä on jul­kis­tet­tu tut­ki­mus, joka osit­taa, että sai­ras­tu­mi­sel­la saa­dut vas­ta-aineet vähen­ty­vät voi­mak­kaas­ti kah­den-kol­men kuu­kau­den jäl­keen tartunnasta.

      https://www.nature.com/articles/s41591-020‑0965‑6

      Jos tämä on tot­ta, se tar­koit­taa luul­ta­vas­ti, että sai­ras­ta­mal­la tau­tia ei saa­da kuin tila­päi­nen suo­ja. Luin jos­ta­kin (en muis­ta mis­tä), että on tul­lut raport­te­ja että jo koro­na sai­ras­tu­neet ihmi­set ovat sai­ras­tu­neet uudestaan.

      Jos sai­ras­tu­mal­la saa­dut vas­ta-aineet ei anna hyvää suo­jaa, tule­vat­ko rokot­teel­la saa­dut toi­mi­maan yhtään paremmin?

      Min­kä­lai­ses­sa maa­il­mas­sa tuli­sim­me elä­mään, jos ei saa­da suo­ja sai­ras­ta­mal­la tai rokot­teil­la? En ole niin pes­si­mis­ti­nen että väit­täi­si että näin tuli­si käy­mään, mut­ta asia kan­nat­taa pohtia..

      Olem­me­ko pääs­tä­neet pahan irti. Ihmis­kun­nan ja virus­ten väli­ses­sä tais­te­lus­sa ihmi­sen aseet ovat eris­täy­ty­mi­nen ja tie­de. Viruk­sen supe­ro­mi­nai­suus on tart­tu­vuus ennen oirei­ta ja myös run­sas muta­toi­tu­mi­nen. Niin­pä tap­pa­vat­kin muta­tiot leviä­vät run­saas­ti ennen kuin poti­las kuo­lee. Saat­taa olla niin, että virus tart­tuu ensin nenän solui­hin ja lisään­tyy oireet­to­mast ja levi­ää sit­ten keuh­koi­hin teke­mään tuhoa.
      Paras kei­no oli­si ihmi­sen kan­nal­ta eris­täy­tyä, eris­täy­tyä ja eris­täy­tyä. Kaik­ki kei­not tar­vi­taan, ei kokouk­sia, ei mat­kuse­te­lua, suo­ja­vä­li­neen käyt­töön. Rokot­tei­ta kyl­lä syn­tyy, mut­ta pär­jä­tään­kö muta­toi­tu­mi­sen kans­sa. Voi­si yrit­tää simu­loi­da, mut­ta pitäi­si olla supertietokone.
      Tais­te­lua käy­vä tie­de­mie­het ja viruk­set, vali­tet­ta­vas­ti virus­ten mää­rä on kas­va­nut hillittömästi.
      Tulee Fer­min Para­dok­si mieleen.

  48. CDC:n sivuil­la ker­ro­taan että USA:n kym­me­nes­sä osa­val­tios­sa kuol­lei­den mää­rä tulee lisään­ty­mään seu­raa­van 3 vii­kon kulues­sa, ja lopuis­sa tapah­tuu las­kua. Tämä siis sii­tä huo­li­mat­ta, että kym­me­nen päi­vän ajan on näh­ty kaik­kien aiko­jen tar­tun­ta­huip­pu, ja sai­raa­la­jak­so­jen ja kuol­lei­den mää­rän lisään­ty­mi­nen pitäi­si­vät jo näkyä täs­sä 3 viik­koa täs­tä eteen­päin ole­vas­sa jaksossa. 

    Ennus­tei­ta on kym­me­nit­täin, ja seu­raa­vik­si kol­mek­si vii­kok­si pova­taan koro­na- kuol­lei­ta 8000–28000 välil­le. Ilman pan­de­mi­aa­kin USA:ssa kuo­lee 165000 ihmis­tä rapiat 3 vii­kos­sa, joten siir­tyy­kö täs­sä muis­ta “kuo­le­man­syis­tä” osa covid.-lohkoon? 28000 ennus­te on kai­kis­ta 25 viral­li­ses­ta yli­opis­to­jen tms ennus­tees­ta aivan yli­voi­mai­ses­ti suu­rin. Val­ta­vir­ta osuu tuo­hon 15000–18000 välil­le seu­raa­vien kol­men vii­kon aikana.Täten Ame­rik­ka­lais­ten tulee ennen kaik­kea olla edel­leen enem­män huo­lis­saan sydän- ja veri­suo­ni­tau­deis­ta, sekä syö­vis­tä ja muis­ta majo­ri­teet­ti­kuo­lin­syis­tä. Olen myös ymmär­tä­nyt, että 1957 ja aiem­min syn­ty­neil­lä Ame­rik­ka­lai­sil­la ei ole kai­kil­la MPR-roko­tet­ta, jon­ka puut­tu­mi­nen nos­taa vaka­van tau­din ennus­tet­ta, ja tuon ikäi­siä Ame­ri­kas­sa kyl­lä piisaa. 

    Edes tuo 28000 eli rajuin ennus­te toteu­tues­saan ei tar­koi­ta sitä että Huh­ti­kuun kuo­lin­mää­riä hätyy­tel­täi­siin mis­sään nimes­sä. Ja mikä­li taas men­nään lähel­le tuo­ta 8000 ala­ra­jaa, niin kuol­lei­ta tulee vain mur­to-osa Huh­ti­kuun all-time-hig­his­tä. Nyt on näh­ty, että rajoi­tus­ten pur­ku saa aikaan toteu­tu­nei­den tar­tun­to­jen nousun, kuten jokai­nen var­mas­ti on osan­nut arva­ta. Täs­tä joh­tuen, kun käy­rät jäl­leen saa­daan las­ku-ural­le niin pahin on jo näh­ty- toi­set­kin aal­lot ja mah­dol­li­set kol­man­net mukaan lukien. 

    USA jou­tuu vie­lä het­ken kär­vis­te­le­mään covid-pät­sis­sä, mut­ta lop­pu­vuo­des­ta talout­ta voi­daan ava­ta jo reip­paam­min ja ihmi­set saa­daan taas töi­hin. Edel­leen pidän kiin­ni eilen kir­joit­ta­mas­ta­ni ennus­tees­ta, että 30.9 tar­tun­ta­mää­rät ovat USA:ssa muka­van alhai­set, ja yhteis­kun­nan aukai­se­mi­nen on mah­dol­lis­ta lähes täy­del­lä tehol­la. Nopea epi­de­mian yli­pyyh­käi­sy (ottaen huo­mioon covid-tau­din kuol­lei­suu­den vähe­ne­mi­nen, jos tap­pa­vuusas­te oli­si Huh­ti­kuun Nykin luok­kaa en alle­kir­joit­tai­si enää tätä lauset­ta) lie­nee köy­sis­sä ole­val­le jenk­ki­ta­lou­del­le jopa hyvä asia, sil­lä USA:n vel­kaan­tu­mi­sas­teel­la jokai­nen kuu­kausi semi-lock­dow­nia sai­si aikaan maa­il­man­ta­lou­del­le­kin isoa hallaa.

    1. Koron Nääs: Edes tuo 28000 eli rajuin ennus­te toteu­tues­saan ei tar­koi­ta sitä että Huh­ti­kuun kuo­lin­mää­riä hätyy­tel­täi­siin mis­sään nimes­sä. Ja mikä­li taas men­nään lähel­le tuo­ta 8000 ala­ra­jaa, niin kuol­lei­ta tulee vain mur­to-osa Huh­ti­kuun all-time-highistä.

      Var­sin mata­lia ennus­tei­ta, huo­mioi­den että jo pel­käs­tään Texa­sis­sa ja Flo­ri­das­sa on yhteen­sä yli 50 mil­joo­naa asu­kas­ta. Jos ennus­teet toteu­tu­vat, ja tar­tun­nat ehtivät/ovat ehti­neet jo levi­tä nuo­ri­sos­ta muu­hun väes­töön, on olta­va joku seli­tys sil­le mik­si tau­din tap­pa­vuus hei­ken­tyy ajan funk­tio­na. Kiin­toi­saa on myös: mik­si tar­tun­nat kas­va­vat juu­ri nyt niis­sä osa­val­tiois­sa jois­sa on päi­vi­sin joko kuu­maa tai sie­tä­mät­tö­män kuu­maa, ja oles­ke­lu koneel­li­ses­ti vii­len­ne­tyis­sä tilois­sa on lisään­ty­nyt. Onko aero­so­lien väli­tyk­sel­lä tapah­tu­vien tar­tun­to­jen mer­ki­tys sit­ten­kin aliar­voi­tu?

      Jos Yhdys­val­lois­sa, kuten on ole­tet­ta­vaa, tois­tuu se mikä muu­al­la­kin, 30.9. men­nes­sä epi­de­mia on hyvin­kin hal­lin­nas­sa pai­kal­li­sia tau­ti­ryp­päi­tä lukuu­not­ta­mat­ta, mut­ta vähä­oi­reis­ten tar­tun­to­jen mää­rä on edel­leen kohol­la. Tämä tar­koit­taa että talou­del­li­sen tilan­teen nor­ma­li­soi­tu­mi­nen edel­lyt­tää pelon häl­ve­ne­mis­tä ja luo­pu­mis­ta tar­tun­to­jen mää­rän mini­moi­mi­ses­ta toi­men­pi­tei­den kes­kei­sim­pä­nä tavoitteena.

  49. Super­tar­tut­ta­ja = ekstro­vert­ti, Suo­mes­sa suh­tees­sa vähem­män kuin muualla?
    No mut­ta asi­aan, Google Trends pal­jas­taa tänään 12.7. että Suo­mes­sa hae­taan huh­ti-tou­ko­kuun volyy­mil­lä “koro­na­tes­ti ja “koro­na oireet”. Eli onko kyse aiheet­to­mas­ta hei­nä­nu­has­ta vai toi­ses­ta aal­los­ta jo elo­kuun alus­sa? Itse veik­kaan jäl­kim­mäis­tä. Mas­ki, pää­hän. Lepo.

  50. Nyt on sel­vin­nyt, mik­si yhdes­sä pahi­ten koro­nan koh­te­le­mas­sa val­tios­sa kukaan ei voi kos­kaan paran­tua koro­na­vi­ruk­ses­ta tar­tun­nan saatuaan:

    https://www.cebm.net/covid-19/why-no-one-can-ever-recover-from-covid-19-in-england-a-statistical-anomaly/

    Toden­nä­köi­ses­ti muis­sa­kin mais­sa on epä­sel­vät ohjeet, min­kä­lai­sen ajan­jak­son kulut­tua muu­ta kuo­le­ma­syy­tä edes ale­taan etsiä posi­tii­vi­sen koro­na­tes­tin anta­neen hen­ki­lön kuolintapaukselle ?

    -SS-

  51. Mie­len­kiin­toi­nen ver­tai­le­va tut­ki­mus: https://academic.oup.com/cid/article/doi/10.1093/cid/ciaa889/5864495
    Sen mukaan lisä­tyt tur­va­vä­lit yms pait­si hidas­ta­vat tau­din leviä­mis­tä myös liven­tä­vät tau­tia. Tulos on sopusoin­nus­sa sen kans­sa että tau­din tap­pa­vuus kor­re­loi väes­tö­ti­hey­den kans­sa. Viit­tai­si kovas­ti sii­hen, että tau­din vaka­vuus riip­puu kehon sisään saa­dus­ta virus­mä­räs­tä ja/tai virus­ten tulokanavasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.