Koronaepidemia – entä jos?
Varoitan, että nyt tulee spekulatiivista tekstiä, jossa ei esitetä väitteitä vaan kysymyksiä ja mahdollisia hypoteeseja.
Seuraavassa kuvassa esitän aikasarjan korona-kuolleisuudesta miljoonaa asukasta kohden eräissä maissa. Pitäisi esittää aikasarjat sairastuneiden määristä, mutta ne ovat ihan mitä sattuu. Kuolleisuudessa taas on se ongelma, että sitä dominoi taudin leviäminen hyvin vanhoihin ja erityisesti hoivakoteihin sekä terveydenhuollon muu taso: antibioottiresistenssi ja hoitamattoman diabeteksen määrä. Lisäksi siihen vaikuttaa eri veriryhmien yleisyys, ilmeisesti myös muut perinnölliset tekijät. Jätin kuvasta pois Espanjan, koska heidän tilastoissaan on jokin vialla.
Kuva on logaritmiasteikolla, sillä jos tauti leviäisi vapaasti, epidemia leviäisi eksponentiaalisesti.
Minua ihmetyttää näiden käyrien samankaltaisuus, vaikka eri maiden koronapolitiikka on ollut kovin erilaista. Vielä oudompaa on, etteivät tartunnat eivät ole lisääntyneet, vaikka rajoituksia on poistettu. (Voisiko OAJ myöntää olleensa väärässä, kun se vastusti koulujen avaamista toukokuussa?)
Jotain eroa kuitenkin on. Ruotsi ja Britannia käyttäytyvät vähän eri tavalla, mutta eivät kovin eri tavalla. Brasilia on joukon uusi tulokas. Käyrä näyttää tässä kuvassa erilaiselta, mutta näyttäisi samanlaiselta, jos käyrää siirrettäisiin pari kuukautta aiemmaksi. Brasiliassa on nyt talvi.
Ikään kuin toimet koronaa vastaan olisivat tehottomia ja jokin muu syy asettaa kuolleiden määrälle katon. Tai sitten mikä tahansa tehoaa, koska kaikki toimet saavat ihmiset varovaisiksi.
Jos näiden käyrien kaareutumisen aiheuttaa katon lähestyminen, katto näyttää olevan aivan eri korkeudella eri maantieteellisillä alueilla. Jos ei mennä aivan yksittäisiin kyliin vaan yli miljoonan asukkaan väestöpohjiin, suurin silmiini tullut kokonaiskuolleisuus on New Yorkin Bronxissa, jossa kuolleita väestöstä on 3,2 promillea. Ruotsissa kuolleisuus on 0,47 promillea ja Suomessa 0,06 promillea. Bronxissa epidemia näyttää jo pysähtyneen.
Suuressa kuvassa näyttää siltä, että suuret kaupungit ja joukkoliikenne olisivat edistäneet infektiota, mutta tämäkään ei ole johdonmukaista.
Miksi epidemia ei ole menestynyt Roomassa, vaikka se on riehunut Milanossa? Silloin, kun epidemia levisi Pohjois-Italiassa valtoimenaan, 130 junaa vuorokaudessa kulki Rooman ja Milanon välillä. Pohjois-Italaista matkustettiin Etelä-Italiaan paljon enemmän kuin Ruotsiin. Ulkoilmassa oleskelu ja terassikausi? D-vitamiini? Ilmankosteus?
Mystinen on aikasarja Espanjan terveydenhuoltohenkilökunnan tartunnoista. Toukokuun alkupäivinä tästä joukosta oli noin 20 % saanut infektion ja siihen uusien tapausten lisääntyminen sitten loppui. Ikään kuin kaikki, jotka ylipäänsä voisivat sairastua, olisivat jo sairastuneet. Tartunnoille he kyllä altistuivat edelleen.
Suomi (ja Norja) on aivan kummallinen tapaus. Meillä koronarajoitukset ovat olleet todella lieviä muihin maiden verrattuina, mutta koronakuolemissa olemme aivan eri tasolla muiden Euroopan maiden kanssa.
Väistämättä tulee mieleen toinen kummajaisuus: miksi HIV levisi Suomessa sukupuoliteitse niin huonosti. Sitä piti käydä hakemassa Tallinnan ja Thaimaan bordelleista, mutta Suomessa se ei pystynyt leviämään. R0 oli voimakkaasti alle yhden. Sukupuolimoraalista ei ollut kyse, koska muut sukupuolitaudit levisivät hyvin. Tartunnan kyllä sai, jos virusta pisti suoraan omaan suoneensa huumetta piikittäessä. Geneettiset erot?
Olen saanut erilaisia tiedonsiruja. SARS-1 -taudin immuniteetti tehoaa myös SARS-CoV-2 -virukseen niin, että sitä sairastaneiden veren avulla voidaan valmistaa parantavaa ja suojaavaa seerumia. Vasta-aineet eivät hyökkää viruksen piikkiin vaan muihin osiin. Voisiko osa virusta sairastaneista kehittää virusta vastaan vääränlaisia vasta-aineita? Vääränlaisia siinä mielessä, ettei vasta-ainetesti tunnista niitä? Viruksen ne kyllä nujertavat.
Superlevittäjät ovat jo sairastuneet
Yksi selitys voisi olla se, että toiset levittävät tautia valtavan paljon enemmän kuin toiset. Jos nämä superlevittäjät sairastuvat myös itse herkemmin, leviäminen alkaa hidastua paljon ennen laumaimmuniteettiin riittävää 60 prosenttia. Tämä yhdistettynä melko lieviin rajoitustoimiin voi pysäyttää epidemian.
Tämän ohella kaupungistumisaste vaikuttaa tautiin. Vaikka supertartuttajien määrän väheneminen alentaa tartuttavuutta, urbaani elämänmuoto kasvattaa sitä. Erityisesti ahtaasti asuminen joukkoasuntoloissa (Singaporen vierastyöläiset, Helsingin rakennustyöläiset, maahanmuuttajat).
Vasta-ainetestit antavat väärää tietoa?
Jokseenkin kaikki sairaanhoitoa vaatineet koronatapaukset ovat tuottaneet laboratoriossa havaittavia vasta-aineita. Mutta tuottavatko kaikki lievän infektion sairastaneet? Joissakin tutkimuksissa on todettu, että enemmistö sairastaneista ei näy vasta-ainetesteissä. Tässä artikkelissa väitetään, että peräiti vain 10 % tausin sairastaneista antaisi positiivisen vasta-ainetestin. Kannattaa kuitenkin huomata että New York Cityn asukkaista positiivisen vasta-ainetestin on antanut 20 % koko väestöstä, tosin otos koski jonkin automarketin asiakkaita. (Tällaista on tutkimus, kun ei ole kunnan väestörekisteriä.)
Väite menee niin, että nuoret torjuvat taudin puolihuolimattomasti T-soluillaan vasta-aineita tuottamatta. Tämä puolustusjärjestelmä heikkenee iän mukana. Se selittäisi sen, miksi vasta-aineita löytyi Espanjassa enemmän ikääntyneillä, vaikka nuorilla luulisi olevan enemmän sosiaalisia kontakteja.
On myös sanottu, että jos oikea vasta-aine löytyy nopeasti, niitä riittää niin pieni määrä, ettei laboratorio huomaa niitä.
Muiden koronavirusten tuoma immuniteetti
On havaittu, että muiden koronavirusten tuottama immuniteetti pelittää myös SARS-CoV-2 -virukseen. Näitä nuhakuumeitahan on ollut paljon. Erään tutkimuksen mukaan jopa puolella sellaisista henkilöistä, joilta on otettu näyte ennen vuotta 2020, on vasta-aineita (tai T-soluja) , jotka selättävät SARS-CoV-2:n. En osaa päätellä, millainen oli otos. Universaali tämä tulos ei voi olla, koska on kyliä, jossa melkein kaikki ovat sairastuneet koronaan tänä keväänä. Noiden vanhojen epidemioiden kulku voi osittain selittää sen, miksi väestö on yhtäällä paljon alttiimpaa sairastumaan COVID-19:ään kuin toisaalla.
Yksinkertaisesti vain kesä
Kesä on yksinkertaisin selitys siihen, että epidemia on pysähtynyt Euroopassa. Emme tiedä, miten tämä virus reagoi kesään, mutta kaikki muut koronavirukset kesä nujertaa. Brasiliassa epidemia käynnistyi kunnolla vasta toukokuussa, joka vastaa meidän marraskuutamme.
Peruutettiinko kesätapahtumat siis turhaan?
Marraskuussa se nähdään, tuleeko virus takaisin. Jos tulee, uuden aallon rajuus riippuu kaikesta siitä, mitä olen yrittänyt spekuloida yllä. Onko niin, että paljon useampi on taudin sairastanut lähes oireettomana tai niin, että huomattava osa on sille valmiiksi immuuneja.
Voi myös olla niin, että ruotsalaisten nyt vähän alamaissa oleva itsetunto on tammikuussa paljon korkeammalla kuin nyt.
Mitä ajattelen juuri nyt?
Kukaan ei voi tietää, miten asiat ovat, mutta vaarannan maineeni ja kerron, mihin tiedot nyt viittaavat. Nämä kuuluvat kaikki sarjaan, näinkin voi olla, mahdollisia, mutta eivät varmoja eivätkä edes todennäköisimpiä
- Supertartuttajat ovat jo sairastaneet eivätkä tartuta enää.
- Vasta-ainetestit antavat aivan väärän kuvan taudin lievän muodon sairastaneiden määrästä. Erityisesti nuorten sairastaneiden määrä on vahvasti aliarvioitu.
- Osalla väestöä, erityisesti taas nuorilla, on immuniteettia muiden koronavirusten vuoksi.
- Urbaani elämä lisää tartunnan varaa.
- Toistaiseksi tuntemattomat geneettiset erot tuottavat eroja maiden ja alueiden välille.
- Kesällä ei ole vaaraa tartunnasta. (Älä kuitenkaan luota tähän!)
Marraskuussa tiedämme enemmän. Jos mikään ylläolevista selityksistä taudin hidastumiseen ei päde paitsi kesä, uusi aalto tulee marraskuussa. Tai sitten ei tule.
[Olen muuttanut tämän luettelon selostusta, koska niin moni kommentoija on tässä vaiheessa jo unohtanut, mitä koko jutun otsikossa sanottiin. Kyse on pääskenaarion haastavista epävarmuuksista.]
Tuo käyrä taitaa vielä puuttua, täällä ei ainakaan näy.
Kiitos taas mielenkiintoisesta analyysistä. Nythän epidemian keskus on todella siirtynyt latinalaiseen Amerikkaan, sinne missä on talvi alkamassa. Harvemmin kai mikään ihan puhdasta sattumaa on.
Kiitos huomautuksesta. Lisäsin kuvan. Ei pitäisi vastata puhelimeen, kun on tekemässä postausta.
Tartun kesätapahtumiin ja olen kyllä taipuvainen bloginpitäjän lailla spekuloimaan, että ne luultavasti peruttiin turhaan. Suuri osa rock- ja jazzkonserteista pidetään joka tapauksessa ulkotiloissa, ja esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat olisivat voineet palata vanhaan aikaan ja jättää katoksen rullalle. Auringon uv-säteilynhän on osoitettu tehokkaasti tuhoavan virusta. Varmaan osa yleisöstä olisi peloissaan jäänyt pois, mutta ihan niin suuriksi festivaalipaikkakuntien taloudelliset menetykset eivät olisi kohonneet kuin ne nyt kohosivat.
Ketään ei voi syyttää, sillä tätähän ei voitu etukäteen tietää. Vielä kuukausi sitten oletettiin, että epidemian huippu saavutettaisiin joskus kesä-heinäkuun vaihteessa.
ns. ottelu 0 Bergamossa pelattiin ulkoilmassa. Ulkona riskit ovat ehkä vähän pienemmät kuin sisällä, mutta kattoa keskeisempää on, miten paljon ihmisiä on paikalla ja miten lähekkäin nämä ovat. Joku Savonlinnan oopperajuhla kaikkien täyteen tupattuine ravintoloineen olisi erinomainen koronalinki.
Tulivatko ne tartunnat jalkapallokatsomossa vai pelin jälkeen kapakassa ja sitä ennen ja sen jälkeen joukkoliikenteessä?
Hyvää mietintää. Joukkoliikenteen osuus on mielenkiintoinen ja pitäisi näkyä esimerkiksi LA ja NYC:n välillä.
Toinen vastaava mielenkiintoinen osuus on ns. energiatehokkaat, ilmastoidut rakennukset. Eli ei kannata moittia pelkästään avokonttoreita.
Kiitos todella mielenkiintoisesta pohdinnasta. Johtopäätöksesi ”Toistaiseksi tuntemattomat geneettiset erot tuottavat eroja maiden ja alueiden välille” innoittamana esitän jatkokehitelmän: *jos* ns. supertartuttajien rooli on merkittävä, niin voisiko geneettisten erojen lisäksi supertartuttajien paikallinen esiintyvyys (jossa voisi kuvitella olevan suuriakin melko satunnaisia eroja) aiheuttaa merkittäviä eroja – tai voimistaa/heikentää mahdollisia geneettisiä eroja. Geneettisten erojen lisäksi on minusta pidettävä mielessä, että erilaiset yhteiskunnalliset/kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa leviämiseen.
Rooma vs. Milano. Joku joskus heitti ilmaan, että Milanon seudulla on paljon karjankasvatusta ja siellä karjaa lääkitään melko surutta. Karjasta lääkkeet valuvat ihmisiin. Olikohan tämä ajatus ihan pöhkö kun se on kadonnut? Entä Brasilian karja?
Koronavirukset ovat olleet ihmisten riesana miljoonia vuosia ja meillä on loputtomasti dataa siitä miten Koronavirukset aktivoituvat tammi-helmikuussa ja kuolevat pois kesällä:
Graphi:
https://academic.oup.com/view-large/figure/202814833/jiaa161f0001.jpg
(from Coronavirus Occurrence and Transmission Over 8 Years in the HIVE Cohort of Households in Michigan)
Mahdotonta. Immuniteetin luovat akuutit hengitystieinfektiot eivät ole voineet levitä harvassa asuvien metsästäjä-keräilijöiden parissa kymmenia tuhansia vuosia sitten.
https://en.wikipedia.org/wiki/Coronavirus#Origin
Australiassa ollaan myös menossa kohti talvea, mutta viruksen leviäminen on pysähtynyt samoin kuin monissa pohjoisen pallonpuoliskon maissa.
Aivan vääriä havaintoja! Imperial Collegen tutkijoiden mukaan heidän malliinsa perustuvat lock down –toimet ovat pelastaneet vähintäänkin miljoonien ihmisten hengen eikä tauti ole suinkaan vielä minnekään hävinnyt vaan pandemia on vasta alussa:
Coronavirus: Lockdowns in Europe saved millions of lives
Ilmeisesti tässäkin on niin, että jos data on mallien kanssa ristiriidassa, niin sen pahempi datalle – sitä pitää homogenisoida, adjusoida ja justeerata – ja lopulta todellisuus yhtenee mallien kanssa…
No, vakavasti puhuen – toivottavasti COVID-19 sysäisi liikkeelle suuren uudistus ja kehitysaallon epidemiamallinuksen piirissä – ja poliittisen päätöksenteon osalta tarkasteltaisiin sitä millä perusteilla mihinkin malleihin on luotettu ja onko reagointi ollut perusteltua. Vähän vain pelottaa, että taudin hiipuessa hiljaa taustalle, kaikki opetukset halutaan nopeasti unohtaa ja mallintajat & poliitikot ennemmin esiintyvät pelastavian enkeleinä kuin sählääjinä, joiden toimissa olisi kenties paljonkin parannettavaa.
Pohdintaa aiheesta:
Did lockdowns really save 3 million COVID-19 deaths, as Flaxman et al. claim?
Mun silmääni käyrät näyttävät lähinnä siltä, että rajoitustoimet ja yleinen varovaisuuden lisääntyminen tehoavat paljon paremmin kuin helmi-maaliskuussa oletettiin. Oletukset perustuivat ilmeisesti lähinnä kokemukseen influenssasta, joka leviää eri tavalla. Musta tuntuu, että erot maiden välillä johtuvat paljolti siitä, missä vaiheessa epidemiaa ruvettiin rajoittamaan ja varovaisiksi. Jos epidemia oli jo levinnyt laajalle, niin aallonharja pääsi paljon korkeammalle kuin Suomen ja Norjan, tai vaikka Tsekin kaltaisissa maissa. Ilmeisesti Britannia ja Ruotsi olivat pahemmin myöhässä kuin tajusivatkaan. Suomen suhteellisen aikainen reagointi tuntui sekin olevan osin hyvää tuuria – rajoituksia laitettiin samaan aikaan kuin muualla ja testaaminen oli aluksi vähäistä, mutta täällä epidemia oikeasti oli edennyt vähemmän kuin esim. Ruotsissa. Yhdysvallat on oma lukunsa. Ison maan eri osavaltiot ovat toimineet eri tavoilla, ja liittovaltion johdolla on ollut pää tukevasti pensaassa. Epidemian alkuvaiheessa myöhästyttiin ilmiselvästi.
Itse en näe mitään syytä olettaa, että supertartuttajat olisivat jo tautinsa sairastaneet. Tälläkin hetkellä tulee ilmi tapauksia, joissa yksi ihminen on tartuttanut koko porukan sisätilassa, alueilla joilla epidemia muuten hiipuu. Nähdäkseni kuka tahansa tautia sairastava voi olla supertartuttaja, ja tämän ennustamiseen tai toteamiseen ei ole mitään konstia.
Tämä uutinen oli muutama aika sitten päivän otsikoissa ja tyrmättiin lääketieteen asiantuntioiden parissa välittömästi: https://www.timesofisrael.com/top-israeli-prof-claims-simple-stats-show-virus-plays-itself-out-after-70-days/
Vaikka en ole ns. good in numbers, niin pidän tapanani uskoa niihin, koska ne ovat lahjomattomia (tosin tutkimuskysymys tietysti voidaan asettaa niin, että saadaan haluttu lopputulos, tavallista taloustieteessä).
Ainakin tuon jutun mukaan israelilaismatemaatikon vastaus siihen, mitä Italiassa tapahtui, on ihan päätön heitto. Matemaatikko väittää, että Pohjois-Italian terveydenhoitojärjestelmä oli jo valmiiksi romahdustilassa vuoden 2017 influenssaepidemian jäljiltä. Tämä ei kyllä Milanon seudulla pidä alkuunkaan paikkaansa, ja vaikka pitäisikin, niin Italian tapahtumat eivät silti noudata professorin mallia – siis epidemian kulku ei ollut joka paikassa samanlainen rajoitustoimista riippumatta.
”Miksi epidemia ei ole menestynyt Roomassa, vaikka se on riehunut Milanossa? Silloin, kun epidemia levisi Pohjois-Italiassa valtoimenaan, 130 junaa vuorokaudessa kulki Rooman ja Milanon välillä. Pohjois-Italaista matkustettiin Etelä-Italiaan paljon enemmän kuin Ruotsiin. Ulkoilmassa oleskelu ja terassikausi? D-vitamiini? Ilmankosteus?”
Eikös Milano ole laaksossa, jossa saasteet eivät pääse liikkumaan? Rooma taas on enemmän alttiina tuulille ja saasteet pääsevät laimenemaan. Vuosia jatkuva altistus vaikuttaa keuhkoihin.
Entäpä jos yksi homogeeninen koronaviruskanta ei vielä keskimäärin pysty harhauttamaan tai ylikuormittamaan soluvälitteistä immuniteettia? Jospa tarvitaan samanaikaisesti jokin toinen virus tai SARS-CoV-2 mutaatio jotta Covid-19 etenee soluvälitteisestä immuniteetista huolimatta, vasta-aineiden muodostuminen alkaa ja tauti muuttuu paljon vaarallisemmaksi?
Voisi ajatella että sellaisille alueille kuin Bergamo, joissa vasta-aineita on 57%:lla nämä kaksi (tai enemmän) virusta olisivat osuneet täysin samanaikaisesti, kun pääsääntöisesti virusten eteneminen on enemmän tai vähemmän limittynyt, ja infektio(t) sairastettu oleellisesti oireetta, joka taas heijastuu vähäisenä vasta-aineita kantavien osuutena.
Kesä voi olla yksi tekijä. Tai voi olla olematta. Se voidaan ehkä arvioida muutaman kesän jälkeen. (Paitsi THL:n tutkimuksissa, joissa ei löydy vertaisarvioitua sokkotutkimusta kesättömistä paikoista).
Toinen voi olla, että kun ympärillä alkaa härdelli, ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Kun hallitus ilmoitti koulujen sulkemisesta ja työpaikka kertoi, että paikalle ei ole tulemista ilman perusteltua syytä (vaan etätyöt) ainakin minun perheessäni muuttui käyttäytyminen heti varovaisemmaksi, kuten monen muunkin tuntemani ihmisen perheessä.
En hämmästyisi jos ihmisten käyttäytymisen muutokset yhdistettynä runsaaseen etätyöhön olisivat kertaluokkaa merkittävämpi tekijä kuin museoiden ja kirjastojen sulkeminen tms.
Oma merkityksensä on myös sillä ylisosiaalisella joka paikassa pörrääjällä, kun hän on sairastunut (ja oletettavasti immuuni), hän lakkaa levittämästä pöpöjä joka puolelle. Verkostojen merkityksestä olikin hyviä kommentteja johonkin aiempaan kirjoitukseen tällä palstalla.
ps. Lähde, että daily mail:n mukaan joku professori sanoi jotain, ei vastaa käsitystäni ”joku tutkimus”. Pikemminkin Daily Mail:n käyttö refernssinä vie uskottavuutta merkittävästi koko kirjoitukselta.
Tai sitten viruksen kanssa on opittu elämään ja kun kuolemat alkavat kasaantua, ihmiset pikkuhiljaa heräävät virukseen ja alkavat suojautumaan (kaikkialla missä se vain on mahdollista).
Kun suurin osa leviämisestä tapahtuu supertartunnoilla, nämä saadaan raksittua pois, eivätkä ne palaa, vaikka rajoituksia vapautetaan. ihmiset sekä oppivat varomaan plus ”superleviämisrajoitukset” poistetaan viimeisenä. Luultavasti merkittävä osa rajoituksista on itsessään turhia kun voitaisiin käyttää muita toimenpiteitä (esim. hengityssuojaimia käsineitä yms.).
Immulogian professori Seppo Meri (HS 20.5.): Tavallisia jokavuotisia flunsssia aiheuttaa neljä erilaista koronavirusta. Näistä sekä mahdollisesti sikotaudista, vihurirokosta ja tuhkarokosta jää vasta-aineita myös covid-19- koronavirusta vastaan. Tämä puolustusapu voi selittää, miksi lapsilla ja nuorilla koronainfektio on yleensä lievä.
Jos Espanjan terveydenhuollon henkilöiden saiarastumisten kasvu pysähtyi 21% kohdalle, se houkuttelee johtopäätökseen, että kyseessä on tämän joukon laumasuojan prosenttiluku. Alhainen luku voi olla oikea, koska tällaiset henkilöstöryhmät saavat jatkuvasti uusia flunssatartuntoja, jotka aktivoivat immuniteettia myös vaarallisena riehuvaa koronan covid-19 muotoa vastaan.
Suomalaisten (ja norjalaisten?) päiväkotien henkilökunta voisi olla myös joukko, mikä on suuressa määrin immuuni vakavan koronan muodolle, koska he saavat suojaavia flunssatartuntoja enemmän kuin muut. Tarkistettavissa?
Laumasuojan muodostamisessa ei ole tähän asti otettu huomioon, että muutkin sairaudet kuin mainittu covid-19-virus tuottavat eriasteista immuunisuojaa. Tällainen sekottaa tilastoja.
Pirullinen aavistukseni: Lapsilta on jäänyt karanteenien takia lastentauteja sairastamatta. Samalla jää muodostumatta flunssien tuoma vastustuskyky tuleviin flunssiin. Ja mikä pahinta myös covid-19 vastaan. Onko syytä sen takia pelätä, että korona on tulevaisuudessa vaarallinen myös lapsille ja nuorille, koska immuniteetti kestää vain 2-4 vuotta?
Ei syytä huoleen. Aina on ”kovaonnisia” lapsia, jotka jäävät pitkäksi aikaa ilman tartuntoja. Siitä huolimatta flunssat ja korona ovat lähes poikkeuksetta lieviä lapsille. Lievällä en tarkoita että ne olisivat harmittomia, on jopa todennäköistä että flunssista on kaikenlaista haittaa myöhemmin elämässä, erityisesti autoimmuunisairauksien riskit saattavat kasvaa.
Lisäksi: Kolmevuotiaan lapsen terve arki on ehkä laadukkainta elämää mitä yhteiskuntamme tarjoaa. Ei pitäisi aina katsoa lapsen leikkiä ja hyvinvointia vain sijoituksena tulevaisuuteen. Meidän täytyisi nähdä sairaudet (jopa 100 päivää vuodessa päiväkotilapsilla) tässäkin mielessä tappiona.
Korona on riehunut n. puoli vuotta ja siihen on kuollut yli 400.000 ihmistä maailmassa. Minusta on erikoista, että vasta nyt eilisessä lehdessä kerrottiin, että veriryhmällä olisi vaikutusta taudin vakavuuteen. Olisi kuvitellut, että perintötekijöiden merkitys olisi selvitetty aikaisemmin. Siitä olisi voinut olla hyötyä taudin torjunnassa, vaikka niitä ei voikaan yksilän kohdalla muuttaa. Tämä on spekulointia, mutta rajoitukset olisi voitu tehdä kohdennetummin ja taudista olisi saatu muutenkin tarkempaa tietoa. Outoa on, että yksittäisestä joukokokouksesta tauti saattoi levitä nopeasti, mutta joukkoliikenne ei ole osoittautunut riskitekijäksi.
Minä 0-veriryhmään kuuluvana olen tiennyt jo yli kuukauden veriryhmään vaikutuksesta.
Veriryhmän mahdollista merkityksestä koronan yhteydessä on kirjoitettu jo kuukausia, ja asiasta on informoitu suomalaisissa uutismedioissakin jo yli 2 kuukautta sitten, ks. esim. YLE:n uutinen asiasta 8.4.2020: https://yle.fi/uutiset/3-11296179
saisiko jollain analyysillä hahmotettua myös kvantitatiivisesti niitä tekijöitä, jotka selittäisivät Suomen ja Ruotsin väliset erot epidemian aiheuttamissa kuolemissa?
Esimerkiksi näillä sivuilla voi hyvin tarkastella, mikä mahdollinen merkitys testausten laajuudella ja liikkumisrajoituksilla mahdollisesti on kunkin maan epidemianhallinnassa.
https://covid19.healthdata.org/finland
https://covid19.healthdata.org/sweden
Logaritmisen käyrän käyttö epidemian kulun visualisoimisessa on kyseenalaista. Vaikka epidemia etenisi, käyrä näyttää tasoittuvan. Esimerkiksi juuri Ruotsissa mutta myös Iranissa epidemia sen kuin jyllää, vaikka sen alusta on jo kulunut aikaa.
”Supertartuttajat ovat jo sairastaneet eivätkä tartuta enää.” Supertartuttajan luultavasti tekee lähinnä tilanne. Jos olet sairastumassa ja alat laulaa tai muuten riehua ja huohottaa keskellä ihmisjoukkoa, olet todennäköinen supertartuttaja. Naistenpäivän yhteislaulukonsertin supertarttujaa ei ilmeisesti vieläkään ole tavoitettu. Maaliskuun jälkeen ei ole ollut supertartuttajia kun ei ole ollut väkijoukkoja.
”Vasta-ainetestit antavat aivan väärän kuvan taudin lievän muodon sairastaneiden määrästä. Erityisesti nuorten sairastaneiden määrä on vahvasti aliarvioitu.” Vasta-ainetestit luultavasti kehittyvät vielä. On liian aikaista todeta mitään varmaa mahdollisesta risti-immuniteetista sars-cov-2:n ja niiden neljän muun koronaviruksen välillä, jotka leviävät väestössä yleisesti ja aiheuttavat yleensä vain lievän taudinkuvan.
”Urbaani elämä lisää tartunnan vaaraa” – aivan ilmeisesti mutta ei väistämättä. Suomessa suurin suhteellinen ilmaantuvuus on ollut Ylitorniossa, seuraavaksi suurin Kolarissa, Reisjärvellä, Kittilässä ja Kiuruvedellä. Helsingin ilmaantuvuuslukema tulee vasta näiden urbaanien keskusten jälkeen. Brasilian metropolit Rio ja Sao Paolo ovat selvinneet aika vähällä – toistaiseksi.
”Toistaiseksi tuntemattomat geneettiset erot tuottavat eroja maiden ja alueiden välille.” Tsekin, Saksan, Belgian, Hollannin ja Ranskan väestöt eivät geneettisesti poikkea toisistaan kovin paljon. Silti niiden epidemiat ovat olleet aivan erilaiset.
”Kesällä ei ole vaaraa tartunnasta. (Älä kuitenkaan luota tähän!)” Lisäys on viisas. Iranissa alkaa olla kaikkein kuumin vuodenaika. Ainakaan siellä kesä ei ole tuonut mitään helpotusta jo 4 kk kestäneen epidemian hallintaan.
Konsertissa oli viimeisten tietojen mukaan kymmeniä tartuttajia.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naistenpaivan-surullisenkuuluisa-konsertti-oli-luultuakin-pahempi-viruslinko-jopa-sata-ihmista-sai-koronan-ja-tartutti-sita-viela-eteenpain-olihan-se-aivan-erityinen-tilaisuus/7844414#gs.7vtn8t
Jengi konsertissa oli, veikkaan, paljon matkustavaa ja sosiaalisesti aktiivista supertartuttaja-ainesta.
Lisäksi itse tilanteessa saattoi olla jotain muutakin, sanotaan vaikka, tyypillisestä rock-konsertista poikkeavaa. Mutta muiden ”super-poikkeavien” piirteiden selvittäminen taitaa jäädä tekemättä nyt kun tautikin laantuu.
Konsertissa tartuntoja tapahtui kymmeniä, ehkä jopa sata. Missään ei ole sanottu, että tartuttajia konsertin alkaessa olisi ollut kymmeniä. Ehkä tartuttajia oli vain yksi, niin erikoiselta kuin se kuulostaakin. Todennäköisemmin toki jotain kahden ja kymmenen väliltä.
Jos Worldometersin tiedot pitävät paikkansa, niin taudin leviäminen on selvästi kiihtynyt Ruotsissa kesäkuussa. Se tekee asiasta vielä monimutkaisemman: jos kesä tai laumaimmuniteetti vähentää tartuntoja, niin miksi se ei vähennä niitä Ruotsissa?
Sekin pitää ottaa huomioon että epidemian eteneminen ei ole sama kuin kuolleisuuden lisääntyminen. Tautia osataan hoitaa paremmin kuin alkuvaiheessa. On esimerkiksi huomattu että se aiheuttaa veritulppia, joten annetaan hyytymisenestolääkitystä.
Ruotsissa tartunnat ovat lisääntyneet, mutta sairaalahoidossa olevien määrä ja kuolemat ovat vähentyneet. Kyse on siitä, että testaamista on lisätty olennaisesti. Silti Ruotsi testaa liian vähän. Testatuista yhä 10 % on positiivisia, Suomessa 1 %.
Uskon ja tiedän, että Suomessa on valtavan paljon taudin jo sairastaneita testaamatta. Ihmisiä, joilla oli aivan selvät covidin oireet helmi-maalis-huhtikuussa, mutta noina kevätkuukausina testeihin pääsy oli tiukasti rajoitettu vain epidemia-alueille matkustaneisiin ja hoitohenkilökuntaan. Osa edes heistä ei päässyt testeihin. Lisäksi osalla on ollut selvät lääkärin diagnosoimat oireet, mutta tauti ole ainakaan heti näkynyt testeissä. Covid testit eivät ole täysin luotettavia. Suomessa voi olla jo paljon enemmän immuuneja kuin luullaan ja jonkinasteista laumasuojaa olemassa. Suomessa on testattu naurettavan vähän verrattuna moniin muihin maailman maihin. Todellisuudessa epidemian huippukuukausikin on saattanut ajoittua ennen toukokuuta.
Asiasta rokotteeseen, nyt uutisissa pohdittiin rokottamista. Vaihtoehtoja on monia, mutta suomalaistutkijat ovat kehittämässä epäkaupallista nenäsumuterokotetta. Minusta tämä rokote, jota tehdään rehellisen tieteen nimissä ja on suomalaisen korkeatasoisen tutkimustyön tulosta, pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto. Toivon että eduskunnassa ja hallituksessa tämä ymmärrettäisiin ja hankkeeseen myös annettaisiin riittävä rahoitus. Kyse on Suomen huoltovarmuudesta, ja uskon että kansa tukisi tätä rokotevaihtoehtoa, jopa ne jotka suhtautuvat rokotteisiin kriittisesti. Moni ei luota lääkeyhtiöiden rokotteisiin aiempien rokotehaittojen tai lääkevahinkojen vuoksi. Jotkut pelkäävät pistämistä tai pistettävien rokotteiden apuaineita, myös heillä olisi matalampi kynnys ottaa nenäsumuterokote. Nenäsumute on helpompi antaakin laajalle ihmisjoukolle. Hyvää rokotetta kannattaa myös odottaa, syksyllä tai vuoden loppuun mennessä on liian aikaista ottaa mitään rokotetta laaja-alaiseen käyttöön, kun taudistakaan ei tiedetä vielä riittävästi.
Anekdootti. Minua vähän mietityttää se, että jos viruksen toista aaltoa ei tule (ja toivotaan että ei), niin seuraavaksi valtion tukea tarvitsevat kaikki ne tahot, jotka ovat olleet kehittämässä rokotteita ja maskeja. Tosin jokin rokote käynee kaupaksi (by valtiot). Mutta se maskituotanto, joka ei sitten ihan ehtinyt ajoissa jakeluun, jäänee vaille kysyntää (ellei toista aaltoa tule). Kun tulin käyneeksi Tokmannilla, ja ihmettelin kauempaa miksi yksi myyntikori oli täynnä tuotetta kun muut olivat enempi tyhjiä. Lähempänä havaitsin, että Siinä myytiin maski-pakkauksia hintaan 39,90 €. En näe Turussa lähes yhtään käyttäjää. Toisaalta voisin antaa oman suositukseni. Käykää nyt ostamassa se maski-pakkaus varastoon, sinne hernekeittojen viereen, niin on valmiina seuraavaan aaltoon. Se on pieni rahallinen tappio siitä ilosta, jos vaikka seuraavaa aaltoa ei tulekaan.
Tämä kesäkuun alku on maskilobbareiden tuskien taival. Juuri kun oltiin saamassa Suomenkin tasolla usean miljardin euron helppomarkkina aikaiseksi, maskipakkoja ajamalla, korona tukehtuu itseensä, ja maskit jäävät tehtaitten varastoon. Normaali kuitukankainen korvalenkkimaski marketissa euron kappale ? Suorastaan rikollista kiskontaa ! Vielä puoli vuotta sitten, neljäsosa siitä, niin kauppias vieläkin sai reilun katteen ! Olen käyttänyt tehtaan tuotannossa noin 18 vuoden ajan sekä puhallinsuojainta, p3 ”kuonokoppaa” että ns. ISO 5 puhdastilasuusuojaa (kirurginmaskia ilman röntgenkäsittelyä), eikä ainakaan maskien suojauskyky ulospäin silti ole mikään kummoinen, varsinkin kun silmäripsiä ja kulmakarvoja löytyy silloin tällöin työpisteestä. Aivastus lennättää kirurginmaskin reunat tuuman verran irti poskesta. Maskin toiminta myös heikkenee melko pian, kun se kostuu, päänsäryt ja yleinen rasitus muutenkin on yleistä. Ainoastaan puhallin/paineilmaliitäntäsuojain antaa raikasta ilmaa hengitettäväksi, mutta työntää venttiilistä tai maskin reunoilta käytetyt ilmat ulos, eli ei suojaa ollenkaan sivullisia.
Jos kohteen eli toisen osapuolen haluaa suojata täydellisesti, on se kohde eristettävä esimerkiksi ilmaverholla, ylipaineistuksella, umpioimalla, muuten ei nanopartikkelien leijumista ilman mukana juurikaan voi estää. Me käytämme niin sanottuja patogeenien viljelykaappeja, joissa hepasuodattimien alaspäin työntämä laminaarinen ilmavirta tulee kaapin toiminta-aukosta ulos paikallisimuun eikä kaappiin sisään.
Mutta etäisyys on olennainen asia tässä, jos suusta lähtevä pilvi sisältää tiheästi virusta, parin metrin ”pallossa” niitä on jo paljon harvemmassa. Koronaviruksen kohdalla parin metrin etäisyys näyttää toteutuneiden tilastojen perusteella toimivan riittävän hyvin, maskit ovat tällöin tarpeettomia.
Aivan oikein, mutta tuota parin metrin etäisyyttä on vaikea pitää kaikissa tilanteissa.
Maski, jopa 2-kategorian kuonokoppa toki vuotaa sivuilleen yskähdyksessä tai aivastuksessa, mutta erinäisten simulointien mukaan tämä vuoto jää yskijän/aivastajan ympärille vajaan metrin palloon.
Nykyinen tartuntatilanne on niin rauhallinen, että en minäkään mitään yleistä velvoitusta niiden käyttöön antaisi. Toivottavasti saadaan tuo mobiiliseuranta ajoissa kuntoon ja laajaan jakeluun. Jos sen perusteella saisin sitten tiedon, että olen ollut sairastuneen läheisyydessä, käyttäisin sen jälkeen pari viikkoa maskia paikoissa, joissa ihmiset ovat tiheässä.
Ihan hölmöä ajatella, että maskipakko on maskilobbareiden aikaansaamista yhtään sen enempää kuin autojen turvavyöpakko on turvavöitä valmistavien yritysten.
Tämä maskiasia on mennyt naurettavuuksiin. Maskien vastustajat esittelevät kuinka kalliiksi maskit tulevat. Oletukset ovat tosin hiukan huvittavia* mutta mitäs tuosta, kun on lopputulos tiedossa, niin luvut kyllä löydetään.
tosin nykyine hallitus ei ole kertaakaan onnistunut rajoitustoimien alueellistamisessa Uudenmaan eristystä lukuunottamatta. Jos se suosittelisi maskeja, se luultavasti suosittelisi käytettäväksi niitä myös hillojen poiminnassa.
” silmäripsiä ja kulmakarvoja löytyy silloin tällöin työpisteestä.”
Mistä lähtien suusuojain auttaa silmäripsien irtoilusta? Miksi edes itse käytät suojamaskia jos se ei kerran suodata paljoa mitään ja on muutenkin surkea?
*) Miksi ihmeessä kaikkien suomalaisten täytyisi pitää koko ajan julkisilla paikoilla kirurgista maskia ja miksi suojaustason pitäisi toimiakseen vastata suunnilleen jotain bioturvakaappia? Viisaatkin ihmiset esittelevät kaistapäisiä laskelmia siitä kuinka maskeja kuluisi jopa 200 miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Hohhoijakkaa.
Nyt saatavuus on huono ja hinnat korkeat. Ainakin minun hernekeittopurkkien vieressä on ollut myös P3-tason suojaimia jo vuosia sitten periaatteella että jos tulee tilanne missä niitä tarvitsee, tarvitsee niitä oikeasti. Hintakaan ei ollut jokunen vuosi sitten paha. Täydennän omat varastoni tarpeen mukaan tai sitten hintatason normalisoiduttua.
Multa tosin löytyi myös desinfiointiin sopivia aineitakin, joten silloin kun käsidesiä ei saanut mistään oli mahdolista pitää omat litkut mukana siellä missä ei ole saippuapesun mahdollisuuksia. Muu perhe ajoittain kyllä kritisoi aiemmin noita ja maskeja, mutta kritiikki katosi jonnekin tänä keväänä.
On ihmisiä jotka varautuvat ja eivät. Joillakin on jääkaapissakin vain valo, kun taas joillain on parin viikon kuivamuonat kaapissa ihan normaalistikin. Eipä tule paniikkia ruuan hamstraustilanteessa tuolle jälkimäiselle porukalle, paitsi jos huomaa unohtaneensa miettiä veden saannin ja kaapissa on pelkkää makaronia, kun veden saanti on keskeytynyt.
Brasilian talvi vastaa on säältään lämpimämpi kuin Suomen kesä, tänään päivälämpötilat Sao Paulo 26C, Rio De Janeiro 27C.
Aivan, ja muistaakseni Manauksessa on ollut paha tilanne, ja ehkä on vieläkin. Manaus on lähes päiväntasaajalla, joten en oikein ymmärrä miten sen tilanne vastaa Suomen marraskuuta.
Täällä lähi-idässä tauti jyllää vaikka on kuuma kesä. Tartuntoja oli paljon myös maaliskuussa, kun säät vastasivat Suomen kesää parhaimmillaan. Rannikonko läheisyydessä ilmankosteus on korkea, sisämaassa on kuivaa ja kuumaa. Silti tauti näyttäisi leviävän tasaisesti paikasta riippumatta.
Voi myös spekuloida, että ehkäpä universaali ilmastointi ja kuuman kesän aikainen sisätiloissa pysyttely aiheuttaakin ”talviolosuhteet” viruksen leviämisen kannalta, oli sen kausivaihtelun takana sitten matala ilmankosteus, D-vitamiinin puute väestössä tai jokin muu vastaava syy.
Hyvä lista mahdollisista selittävistä tekijöistä. Voisiko urbaanin elämän kuitenkin ajatella jakaantuvan ainakin kahteen mahdolliseen tekijään: asumistiheys ja ilmanlaatu. Kumpaakin on taidettu käsitellä myös näillä sivuilla.
Ilmanlaatu sen vuoksi, että luin joskus jostain puulämmitteisessä omakotiasutuksessa asuvien altistuvan pienhiukkasille. Näin ollen heillä saattaa olla riskitekijä vaikka asuvatkin haja-asutusalueella.
Jos ilman paikalliset pienhiukkaset suomalaisessa mittakaavassa ovat riskitekijä, niin sen pitäisi näkyä kaupunginosittain. Tosin edelleenkin sairastuneita on niin vähän, että voi olla vaikea löytää niitä kohinasta. Ehkäpä Ruotsin puolella onnistuisi paremmin?
Haja-asutusalueella pienhiukkaset eivät varmasti vaivaa, mutta vanhahkoilla omakotitaloalueilla varmasti vaivaavat. Mikähän mahtaa olla tilanne aivan uusilla alueilla?
Onneksi puulämmitys on vähenemään päin ilmalämpöpumppujen yleistyessä. ILP-taloudessa kun takkaa on tyypillisesti turha lämmittää ja ainakin oma epätieteellinen perstunumani on, että kun naapurustoon on ilmestynyt pihoille pumppujen ulkoyksiköitä, savuhaitatkin ovat vähentyneet. Itsekin poltan pumpun hankkimisen jälkeen takkaa vähemmän vuodessa, mitä aiemmin viikossa. Itseasiassa en ole tänä talvena polttanut kertaakaan, kun puut alkavat loppumaan, enkä viitsisi hankkia niitä lisää mutta samaan aikana haluan pitää pienen pinon varmuusvarastona.
Ilmalämpöpumpuilla koronaa vastaan! Siinäpä markkinointislogan 😎
Terveisia Hollannista! Taalla meilestani koronatilanne on erityisen kiinnostava. Epidemia alkoi taalla etela-hollannin koulujen talvilomaviikkojen jalkimainingeissa ja levisi erityisesti heti lomaviikkoja seuraavien karnevaalien aikaan. 15.3. alkoi ”intelligent lockdown” eli kotona oli oltava, joskin ulkona sai vapaasti kayda. Ensimmaiset pari viikkoa ihmiset tata tottelivatkin, sitten kavi tylsaksi ja kevat olikin aurinkoisin ja vahasateisin vuosikausiin, joten puistot ja ahtaat kadut olivat taynna ihmisia jatkuvasti. Maan rajat ovat olleet auki koko ajan (silti matkustamista ei suositeltu aluksi – nyt saa taas lomailla euroopassa). Koulut avattiin osittain 11.4. ja 1.6. ovat ravintolat ja vastaavat olleet auki tietyin rajoituksin. Silti tilastoissa nakyy vain tuo epidemian alun piikki – ei mitaan lisaysta nay rajoitteiden lieventymisesta tai ihmisten kayttaytymisen loiventumisesta (hollantilaisten mukaan saannot on muutenkin tehty rikottavaksi).
Tasta tilastoja sairastuneista, sairaalahoitoon joutuneista ja kuolleista: https://www.rivm.nl/coronavirus-covid-19/grafieken
Huomioitavaa on, etta aluksi koronatesteihin paasi vain hyvin vahvoilla oireilla. 1.6. avattiin testaus kaikille, joilla pienintakaan oiretta ja sen tuloksena vain 2% testatuista on positiivisia. https://www.dutchnews.nl/news/2020/06/some-2-of-mass-testing-results-are-positive-50000-tests-carried-out-so-far/
Kuvaajasta pystyy näkemään kaksi tekijää, joilla on hyvin todennäköisesti voimakas positiivinen assosiaatio käyrien korkeuden kanssa: taudin saapumisen aikaisuus ja koronavastaisten toimenpiteiden lepsuus. Tekijöistä jälkimmäinen taas on vahvassa assosiaatioyhteydessä talousblaablaan kanssa, mitä enemmän talouden rahapuolta korostettiin valtaapitävien toimesta sitä keveämmät toimet olivat käytössä.
Itse käyrien muodon todennäköisin selittäjä on ihmisten käyttäytymisen muutos; uhkaa kokiessaan ihminen muuttaa käyttäytymistään hyvin pienistä signaaleista. Esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin käyrät ovat pääpiirteiltään samanmuotoisia, koska ihmiset alkoivat molemmissa maissa pitää suurempaa etäisyyttä toisiinsa. Tämä on helppo nähdä vertailemalla lukuja molempien maiden sisäisen kysynnän muutoksista epidemian edetessä.
Jos selittäväksi tekijäksi vielä lisätään asukastiheys, niin eipä taida enää jäädä residuaaliin paljoa selitettävää.
Norjassa Camilla Stoltenberg, sikäläinen korkein lääkintäviranomainen, ei pidä maskeja eikä koulujen sulkemisia tarpeellisena. Sosiaalisen etäännyttämisen matka on pienentynyt kahdesta metristä yhteen metriin ( myös Tanskassa näin ) . Eli jos täällä ei haluta uskoa THL:ää ja propagandatrollaajat eivät lopeta, voidaan kääntää katse Norjaan, miksi siellä ei enää pakoteta väestöä kyyhöttämään kellariin piiloon ?
Haastattelu on kuunneltavissa LockdownTV:ssa. Erittäin maltillinen ja mietitty näkemys norjalaisella. Heillä on esimerkiksi täysin vallankumouksellinen näkemys, että koulujen sulkeminen ei ole järkevä toimintamalli. (Vai olisiko joku uskaltanut täälläkin varovaisesti mainita asiasta ? )
https://youtu.be/j2ewxCPtw7w
Norjassa 65% Covid-19 – kuolemista on tapahtunut vanhusten hoivakodeissa, Skotlannissa lähes 50%, muissakin EU-maissa lähes puolet kuolemista on tapahtunut vanhustenhoidossa. Eli vanhustenhoidon koronaviruskäytännöt ja tartuntakeskusvierailujen ajoittuminen hoitohenkilöstön osalle ja/tai vanhustehoidon asukkaisiin näyttää olevan suuri tekijä, joka kääntää tartuntakäyrät ja kuolleisuuden pois eksponentiaalisen kasvun uralta. Osa vaikutuksista lienee ollut puhdasta sattumaa, osa on riippuvainen väestörakenteesta ja terveydentilasta, joten maiden keskinäinen nokittelu ja kilpailu on suorastaan hedelmätöntä ja oikeastaan noloa.
Eli voitaneen jopa sanoa, että Covid-19 on tavallaan ikääntyneiden ja sairaiden laitos- sekä kotihoitoon liittyvä epidemia.
Koskaan aikaisemmin ei koko maailmassa ole kohdistettu näin ankaria karanteenitoimia terveeseen työssäkäyvään väestöön ja toimivaan talouteen. Esimerkiksi tällä hetkellä nopeasti etenevien syöpien ja muiden akuuttien sairauksien kuolleisuus näyttää lisääntyvän joltisenkin ajan kuluttua niissä maissa, joissa on ollut tiukin lockdown, toki ne luetaan Covid-19 – epidemiaan liittyviksi eikä rajoitustoimien ja kriisitiedotuksen aiheuttamiksi.
Kummallista on, että Venäjällä ja Ukrainassa on tapahtunut samanlainen tasaantuminen tartunnoissa: täytyy muistaa, että epidemia ei ole ”eksponentiaalisesti laajeneva”, jos uusien tapausten lukumäärä ei jatkuvasti kasva edellisestä päivästä seuraavaan ? Myös päivittäisten kuolemien vieläkin jyrkempi putoaminen muutaman viikon päästä tartuntakäyrien oikenemisesta kertoo jotakin, suhteessa Imperial Collegen mallintamaan miljoonakuolleisuuteen.
Psykologisesti hallituksen alkupaketti oli voimakas: ”työskentele etänä jos voit, koulut on vielä huomenna auki muttei ylihuomenna. Jos ei ole pakko, pidä lapset kotona jo huomenna. Vältä kontakteja. Olemme nyt siirtyneet poikkeusoloihin.”. Seurauksena kansa ehkä säikähti tai ainakin kohtuullinen osa otti homman vakavasti. Kontaktit vähenivät reilusti enemmän kuin THL arvioissa oli.
Oltaisiinkohan meilläkin Ruotsin linjalla ja tilanteessa, jos tuota alkushokkia ei olisi tullut? Veikkaan että oltaisiin, etenkin kun hallitus/STM/THL linjalta pidettiin enää mahdollisena yrittää saada terveydenhoito olemaan romahtamatta.
Useammastakin suunnasta voi nähdä että ihmisten käyttäytymismuutoksilla on ollut dramaattinen merkitys epidemian etenemisessä. Kohtuullinen osa ihmisistä on edelleen varovaisia, mikä pitää R-arvoa matalana. Varovaisuus voi säästää meidän vielä toiselta aallolta parhaimillaan.
Hupsista, pointistani jäi pois, että olisiko hallituksen alkushokin signaali ollut vähäisempi (jopa oleellisesti?) jos siitä olisi puuttunut ”älä vie lasta kouluun, älä vie tarhaan, voimassa välittömästi”. Ainakin minulle olisi ollut, ihan merkittävästikin.
Katselemme ilmeisesti eri tietolähteitä, sillä Worldometricsin mukaan Ukrainan tartunnat ovat uudelleen kasvamassa ja Venäjän laskevat tartuntaluvut ovat niin tasaisia, että niihin uskovien uskon täytyy olaa vahvaa.
Yksi mahdollinen selitys jäi pois listasta: Psykologia ja joukkojen käyttäytyminen. Rajoituksethan eivät taudin leviämiseen vaikuta vaan ihmisten käytös – ja tähän käytökseen pyritään vaikuttamaan rajoituksilla. Mikäli eri maissa ihmisten käytös muuttui likimain samalla tavalla vaikka rajoitukset olivat erilaiset, niissä loogisesti pitäisi olla sama käyttäytyminen taudin leviämisen suhteen. Ja minusta nuo käyrät ovat sen suhteen ihan loogisia.
Joissakin maissa siis käytös muuttui rajujen toimien takia (Italia), joissain maissa yleinen kriisitunnelma ja uutiset muista maista saivat ihmiset välttämään ihan vastaavalla tasolla yhteyksiä pienemmilläkin rajoituksilla (Suomi, Norja), jossain tätä välttelyä ei tapahtunut ja tapaukset kasvavat yhä (Brasilia, Intia, Meksiko).
Sen olettaminen, että nimenomaan voimaansaatetut rajoitukset on se paras indikaattori ihmisten käyttäytymisen muutokselle on minusta sekä koronapolitiikan vaikutusvallan yliarviointia että ihmisten laumakäyttäytymisen aliarviointia. Ja juuri siitä tulee se illuusio siitä, että käyttäytymisessä olisi jotain outoa. Oikeasti vain käytetty muuttuja (koronapolitiikka) on vain huono estimaattori oikealle parametrille (ihmisten käytös).
Brasiliassa on 213 miljoonaa asukasta, Meksikossa 130 miljoonaa. Intiassa 1,4 miljardia. Numerosokeus vaivaa suurta yleisöä, kun sairastuneiden ja kuolleiden lukumäärää lasketaan. Näissä maissa on melkoisesti väestöäkin tarttumiselle tarjolla. Mutta käyrät kuitenkin kulkevat samalla tavalla loivenevasti, ne EIVÄT mene SIR tai SEIR mallin mukaisesti logaritmista asteikkoa jyrkästi suoraan ylös. Tapaukset ”kasvavat yhä” on itsestäänselvyys, koska jos tarkoitetaan, että ”tapausten määrä kasvaa”, kasvaa se Suomessakin, niin kauan kuin yksikin uusi tapaus ilmaantuu. Jos taas tarkoitat, että päivittäisten uusien tapausten määrä kasvaa näissä ”kelvottomissa kehitysmaissa”, olet sinänsä oikeassa, mutta näissä yhdessäkään ei kasva eksponentiaalisesti, vaan R-luku laskee koko ajan, koska eksponentiaaliseen kasvuun kuuluu sama uusien tapausten suhteellinen lisäys edelliseen päivään verrattuna, kun verrataan tapausten kokonaismäärään. Tällöin kun kokonaismäärä kasvaa, samakin kasvuprosentti tuottaa seuraavina päivinä aina suuremman lisäyksen, mutta jos eksponentiaalista lisäystä ei ole, niin kuin näyttää olevan tällä hetkellä Meksikon ja Brasilian tilanne, silloin tartunnat oikeasti jo vähenevät. Intian tapauksessa heidän tartuntojensa määrä, 310 000, vastaisi Suomessa 1200 tapausta, oikeasti täällä on 7087 ? Eikä täälläkään vielä ole armeijaa ja joukkohautoja tarvittu.
Oikeasti mallien mukaista eksponentiaalista kasvua ei ole tapahtunut kuin aivan alkuaikojen jälkeen, jolloin samaan aikaan alkoivat ihmiset oirehtia lisääntyvästi ja testejä otettiin lisääntyvästi, samaan aikaan kun tautitapauksia ”sovitettiin” mallien käyrille.
Logaritminen asteikko on siinä hyvä, että jos eksponentiaalinen tartuntakehitys olisi olemassa, kuvio olisi logaritmisella käyrällä suora jyrkästi yläviistoon. Kaikissa seuratuissa maissa se on alkanut samalla tavalla taipua vaakasuoraan suuntaan, monissa maissa jo ennen kuin prosenttikaan on todettu tartunnansaaneiksi. Lisäksi ei ole mitään selvää muutosta eri maiden käyrien kulussa havaittu valtakunnallisten toimenpiteiden jälkeen. Tässä Imperial Collegen malli meni pahasti vikaan. Se oletti , että KAIKKI saavat tartunnan jollakin aikavälillä ennen vuoden loppua, että käyrä ei oikene ilman rajuja toimenpiteitä, ja että kuolleisuus tartunnansaaneista on se vakio 1% .
Yksi asia, jonka professori Sunetra Gupta otti esille haastatelussaan (Guardian, LockdownTV) , oli se, että espanjantauti tuli maailmaan, joka muistutti nykyistä lockdown-tilannetta. Nuorella väestöllä ei ollut juuri minkäänlaista toistuvien virusinfektioiden aiheuttamaa immuniteeettia, koska asutus oli harvempaa, koulunkäynti ei ollut niin yleistä, kansainvälinen matkailu oli vähäisempää. Sitten yhtäkkiä ensimmäinen maailmansota muutti tilannetta: miljoonia ihmisiä ja eläimiä (hevosia) kuljetettiin mantereelta toiselle, maasta toiseen ja kylästä toiseen.
Espanjantauti tappoikin 50 miljoonaa ihmistä; suuri osa oli nuoria aikuisia, kunnes virus muutaman aallon jälkeen hiljeni ja sammui, ei maskien, ei karanteenien, ei lockdownien johdosta, vaan itsekseen, koska oli saanut haluamansa. Aika vähän maailmansotaa käyvässä maailmassa muutenkaan pystyttiin karanteeneja ja lockdowneja harjoittamaan.
Se, mitä Gupta korosti, on se, että jos me nyt globaalisti alamme ottaa sosiaaliseksi – lähes uskonnolliseksi – pakoksi pysyvän maskipakon, jatkuvan käsienpesun ja desinfiointiaineiden järjettömän runsaan käytön, parin metrin etäisyyden, massatapahtumien rajoittamisen, kansainvälisen matkailun rajoittamisen, ja lähiopetuskoulujenkin osittaisen pysyvän lopettamisen, käykö meille 30 vuoden päästä niin, että alamme nähdä tämän täydellisen hygieenisesti valmistellun lapsi- ja nuorisopopulaation alkavan sairastua vakavasti nyt kaikkein simppelimpiinkin koronaflunssiin, ja kuolevan niihin ?
Me isovanhemmat voimme vain katsella kauhuissamme päältä kun kuolema niittää lapsenlapsiamme ja heidän perheitään.
Noin ei tule käymään, älä ole höpsö. Jo nyt jokainen lapsi joka sairastuu koronaflunssaan, sairastuu johonkin niistä ensimmäistä kertaa. Jokainen virus on jollekulle ensimmäinen.
Jos taudit muuttuvat lievemmäksi ajan kuluessa, kyse ei ole niinkään laumasuojasta (aina on immuuninaiiveja, etenkin lapsia) vaan lievempien kantojen paremmasta leviävyydestä. Joskus taudit voivat muuttua vakavammaksikin, espanjantaudin toisessa aallossa esimerkiksi saattoi käydä näin.
Taudinaiheuttajien välttely todennäköisesti lisää terveyttä. Jos tämä vaikuttaa liian helpolta ja ilmeiseltä (populistiselta?!), luepa vaikka tämä artikkeli Wikipediasta.
Jos sinulla on jonkinlainen… taipumus ajatella, että ihmisen kuuluu kärsiä 2000, 100, 25, 0,5 vuotta vanhoista viruksista, että se on vain luonnollista, kuka minä olen tuomitsemaan? Mutta jätä meidät muut, etenkin lapset, pois tuosta kuviosta ok?
Voisikohan asiaan vaikuttaa se, että me vauraiden pohjoismaiden suurten ikäluokkien lapset olemme aika tottuneet vahvojen passiemme turvin reppureissaamaan pitkin Aasiaa ja Etelä-Amerikkaa, pitäneet lukion vaihto-oppilasvuotta selvyytenä, opiskelleet pitkin EU:ta? Tehneet sitä, mitä nuoret nyt tekevät – ja seurauksena altistaneet itsemme suurelle taudinaiheuttajien kirjolle? Sehän on jotain, mitä suuret ikäluokat eivät ole voineet tehdä, eivätkä köyhemmän etelän ikätovereistamme kuin harvat? En väitäkään ymmärtäväni immuunijärjestelmästä mitään, mutta noin kaupunkilaisjärjellä se tuntuisi mahdolliselta.
Yksi mahdollinen selitys voisi myös olla, ettei niitä oireettomia tartuttajia oikeasti ole kovin paljon, vaan että meillä on ollut paljon lieväoireisia supertartuttajia. Vähän kipeä, muttei niin kipeä että haluaisi jättää naistenpäivän konserttia väliin tms.
Ja tästä johdettuna erittäin merkittävä tekijä toisen aallon välttämisessä on säilyttää käytäntö, ettei yhtään oireellisena altisteta muita. EK tästä tulee itkemään ainakin sisäisesti, kun vanhemmat jäävät hoitamaan nuhaisia lapsia kotiin ja etätöihin pikkukröhän alkaessa. Toisaalta ehkä ymmärtävät, että vaihtoehtona yhteiskunnan sulku on pahempi yrityksille.
Ja nämä lieväoireiset eivät varmasti halua myöntää itselleen tai muille, että inhimillisen mutta huonon päätöksen vuoksi vaarallinen tauti on levinnyt.
Varmaan yleinen varovaisuus on paras este koronan leviämiselle. Parasta koronan leviämiselle näyttää olevan taudin vähättely. Siihen pitäisi tarttua heti alkuvaiheessa, jos sen leviämistä halutaan rajoittaa. Monissa maissa tähän herättiin liian myöhään.
– Laumaimmuniteetin saavuttaminen ja prosenttiluku sille. Paljon puhutaan, että laumaimmuniteettiin vaaditaan 70-80 prosentin sairastavuus vähintäänkin. Covid-19 taitaa kuitenkin käyttäytyä hieman eri tavalla. Käsitelläämpä esimerkkitapauksena vaikkapa Espanjan terveydenhuoltohenkilökunnan sairastavuutta. Espanjassa tauti riehui heti Italian vanavedessä suurella raivolla.
THL:n alkuskenaarioissa raivokkaimmassa tapauksessa Suomessa olisi sairastunut 3 miljoonaa meikämannea, joten tämä tarkoittaa sitä että noin puolet olisi sairastanut. Espanjassa terveydenhuollon työntekijöiden tautimäärät käytännössä pysähtyivät kun 21 prosenttia terveydenhuoltohenkilökunnasta oli saanut positiivisen covid-19 näytteen. Jos Espanjassa raivokas skenaario olisi ollut että 50 prosenttia jättää sairastumatta, 21 prosenttia on näitä varmoja covid-positiivisia niin mikä ihmeen ryhmä on sitten jäljelle jäävä 29 prosenttia, jotta päästään täyteen sataan prosenttiin?
Tässä nimenomaan varmasti on useita tekijöitä, kuten jo aiemmin mainitsemani sukulaiskoronavirusten ristikkäissuoja, mahdollinen MPR-rokotteen tai jonkun noista taudeista sairastumisen aiheuttama suoja, tai vaikkapa täällä myöskin mainittu kova d-vitamiinitaso joillain henkilöillä. Tässä skenaariossa ei niinkään voida sanoa, että esim. huippukuntoinen urheilija olisi automaattisesti tuossa 29 prosentissa kovan vastutuskykynsä vuoksi, sillä urheilijat ja hyväkuntoiset ovat sairastaneet siinä missä muutkin. 29 prosentissa voi olla myös henkilöitä, jotka alkuvaiheessa sairastivat covid-19:n niin lievin oirein, etteivät päässet testiin kun joka maassa alussa testauskapasiteetista oli pulaa. Samoin kyse voi olla myös siitä, että tässä porukassa on lievästi sairastaneita, jotka eivät päästä verenkiertoon testissä näkyviä covid-19 vasta-aineita.
Yhtä kaikki pieni otanta, mutta tässä ison tartuntariskin porukassa (Espanjan työterveysihmiset, ja iso tartuntariski siis työnkuvan vuoksi) laumaimmuniteetin raja kulki lukemassa 21 prosenttia, joka on kaukana 70 ja 80 prosentin lukemista. Se, että kirjoitan näin ei tarkoita että olen laumaimmuniteettiteorian kannalla, mutta viruksilla on tapana etsiä ensimmäisten kuukausien aikana väestöstä ne ”juuri tälle virukselle heikot ihmiset”, ja tartuttaa virus heihin. Heikoilla en tarkoita fyysisesti heikkoja, vaan sitä laumaa joilta uupuu ristikkäissuojia jne..
Maissa (esim. Italia, Espanja, Ranska, Suomi), joissa rajoitetoimenpiteet olivat kovempien keinojen puolella epidemian alkuvaiheessa, viruksen heikkojen ihmisten etsintäaika (ensimmäisen aallon kesto) on noin 3-4 kuukautta, jonka jälkeen käyrät ovat lähteneet lähes identtisessä kohtaa laskuun. Tämä 3-4 kuukauden viruksen ”riehumisaika” on aika yleinen, kun katsotaan virusten käyttäytymistä myös vuosikymmeniä taaksepäin. Tautitapausten lisäksi käyrä on ollut samankaltainen myös epidemian piikkivaiheen, sairaalahoitoon joutuneiden ja tehohoitoon joutuneiden statistiikoissa. Näissä maissa tehohoidon käyttöön rakennettuja vararesursseja jouduttiin käyttämään Italiassa parin viikon ajan ja Espanjassa reilun viikon ajan (ja tämä vain isoissa kaupungeissa). Bergamon surullisen kuuluisa ruumisrekkaletkan uutiskuva oli puolestaan median puolen pohjanoteeraus koko maailma mukaan lukien tämän pandemian aikana. Muutaman päivän ajan ruumishuoneiden tilapäinen riittämättömyys koko maailman pahimmassa pandemiakeskittymässä sai paniikin päälle koko maailmassa. Tämän kuvan ottaja aiheutti maailmalle satojen miljardien välilliset paniikkinappulakustannukset.
Suomessa Meilahden parkkihallin kenttäsairaala puolestaan säilyi korkkaamatta, ja Ranskasta kuljetettiin Pariisin alueelta Saksaan tehohoitoon muutama kymmenen potilasta, kun tehohoidon resurssit loppuivat ihan vain muutaman hassun päivän ajaksi. Ruotsissakin Tukholman alueen kenttäsairaala kai on otettu pois käytöstä, sillä tehohoitopotilaiden määrä on siellä laskussa, kuten myös sairaalahoidossa olevien potilaiden. Sielläkin on pieniä viitteitä siitä, että virus on alkanut muuntua kiltimpään suuntaa, joka on pelkästään hyvä asia (tästä enemmän alla).
Maissa, joissa on vähät välitetty (esim. Venäjä, Ruotsi, Brasilia, USA) torjuntakeinoista epidemian alkuvaiheessa, alun raju eksponentiaalinen kasvu tarkoittaa sitä, että virus löytää enemmän näitä virukselle heikkoja yksilöitä, ja näissä tartunakäyrä on yleensä noin kaksi kuukautta pidempi , ja kääntyy sitten itsekseen laskuun vaikka mitään ei edelleenkään tehtäisi. Näissä tehohoito on sitten kovemmalla koetuksella pidemmän ajan, mutta niissäkin lähinnä suurten kaupunkien osalta. Tosin esim New Yorkissa tuotiin laivaston sotilassairaala passiin Nykin satamaan 4000 sairaalapaikan vararesurssiksi, käyttö jäi käsittääkseni nollaan senkin osalta, vaikka New Yorkissa ensimmäinen aalto oli raisu.
Sairaalahoitoon joutuneiden määrä pienenee kaikissa näissä ”kovempien rajoitetoimenpiteiden maissa”, vaikka yhteiskuntaa on avattu. Kiinassa oli eilen Pekingin lihatorilta löydetty 45 tartunnan rypäs , joka oli Pekingin alueella ensimmäinen viiteenkymmeneen päivään. Pari oireista sairastunutta oli aiheuttanut laajan testausketjun, kuten sikäläiseen jämäkkään testaa jäljitä kulttuuriin kuuluu, ja sieltä oli löytynyt sitten vajaat 50 oireetonta covid-19 positiivista. Pekingin tapaus on kenties maailman ensimmäinen ketju, jossa voidaan puhua ”ns. pelätystä toisesta aallosta”. Esim. USA:ssa mellakoista lähtenyt tartuntojen määrän lisääntyminen on lähinnä ensimmäisen aallon hiillokseen puhaltamista. 2 oireista versus 45 oireetonta Pekingissä lisää vallalla olevaa käsitystä, että virukselle on edullista muuntua ajan kuluessa kiltimpään suuntaan, sillä vain täten se virus pysyy hengissä myös jatkossa. Näin ollen ennusteeni, että syksyllä nähdään lähinnä lentomatkustajien mukanaan tuomia ”pikku lussahduksia”, on Suomen toisen aallon ennusteeni edelleen, ilman että olen yhtään ylimielinen asian suhteen.
Koronaviruksille tyypillistä on ollut nimenomaan sellainen muuntumiskuva, että covid-19:n jo ja edelleen maailmaa kiertävät serkut ovat voimakkaimmillaan ja tappavimmillaan olleet ns. epidemian ensimmäisessä aallossa. Moni vertaa virheellisesti nykykoronaa Espanjantautiin (jossa toinen aalto oli se vakavin), mutta Espanjantauti ei ole itse asiassa koronavirus.
Huhtikuussa 2009 Meksikosta maailmalle levinneen sikainfluenssan H1N1-virusrakenne on puolestaan sama kuin espanjantaudin aiheuttajaviruksella. Tämä antaa osviittaa, siitä millainen on 100 vuotta myöhemmin päivittyneitä terveydenhuoltoresursseja haastava ”uusi Espanjantauti” ja sen vaarallisuusluokka. Aito sata vuotta sitten kiertänyt Espanjantauti oli harvinaisen paha A-Influenssaviruksen alatyypppi, ja paniikinlietsojien yritys verrata covid-19:ää tähän on turhaa grillausta. Oikeampi vertailukohde on jo edellisessä kirjoituksessa mainitsemani koronoiden pikkuserkkuosasto eli 229E, HKU1, NL63 ja OC43 alatyypit. Näiden vaarallisuusaste on keskimääräisesti sitä luokkaa, että edes keltaisen lehdistön uutiskynnys ei täyty, vaan ne kiertävät talvisin yhteiskuntaamme aiheuttaen niitä kolmen päivän pikkusaitsuja, kun kollegan pulpetti on hetkellisesti työpaikalla tyhjä.
Ranskan data siitä, että kuolemia oli Toukokuussa 2020 vähemmän kuin Toukokuussa vuonna 2018, ja Saksan sisäministeriön julkisuuteen vuodetut salaiset asiakirjat covid-19 taudin oikeasta vaarallisuusasteesta kertovat poliitikkojen suunnanmuunnoksesta Syksyn suhteen, vaikka toisen aallon ”lussahduksia” alkaisi ilmaantua. Sen sijaan Maalis-Huhtikuussa 2020 Ranskan kuolleisuus oli 16 prosenttia korkeammalla, joten vuoden lopussa saadaan sitten summattua koko vuoden ”yli – tai alikuolleisuus”. Ei tarvitse kummoinen meedio olla, että rajoja ei tulla tällöin sulkemaan, ja tuskin myöskään kouluja.
Varovaisuus yhteiskunnassa on noussut hyvälle tasolle, ja sen ylläpitäminen riittää pitkälle yhdessä sen tosiasian kanssa, että kipeänä ei julkiselle paikalle mennä ja käsiä pestään edelleen. Osa meistä sairastaa syksyllä sitten Lukashenka- Divisioonan lentsun, ja pieni osa valitettavasti kuolee kuten kausi-influenssaankin. Itse 42-vuotiaana omaan 1 prosentin mahdollisuuden saada sydänkohtaus tai aivoverenkiertohäiriö seuraavan 10 vuoden aikana, ja 1/2300 sauman saada syöpä per kalenterivuosi. Nämä ovat itsessään huomattavasti suurempia huolen- ja pelonaiheita, kuin covid-19 ihan vain verratakseni ikäisteni riskidataa. Toiveikkaana kohti syksyä, paniikille ei ole syytä antaa sijaa enää kun olemme oppineet taudista lisää !
Tuo osa pitkästä ja ERITTÄIN hyvästä kirjoituksesta on tärkeä: Me olemme aina tienneet, miten kausi-influenssat pystyttäisiin tukahduttamaan. Silti vuosina 2016-2018, ECDC:n mukaan, kuoli kausi-influenssatalvina yhteensä 550000 ( 210000 + 217000 + 135000 ) yhteisön asukasta, ja asialle ei oikeastaan tehty mitään: vaikkapa vain 10 – 20 viikon ajaksi tehostettu käsienpesu, vierailurajoitukset, maskien ja suojavarusteiden käyttö hoivakodeissa ja kaikissa lähikontakteissa, etäisyyden pito ja tehostettu hygienia olisi ”poistanut” ylimääräisen kuolleisuuden. Näinkö olisi ollut ? Eipä ehkä.
Jos me ajattelemme, että jokainen kuolema on ennenaikainen ja turha, kasaamme valtavaa vastuuta myöhemmille sukupolville ja itsellemmekin, muutaman vuoden kuluttua yksikin virheliike taudittomassa ja virheettömässä elämässämme voi laukaista kasvavassa vanhus- ja pitkäaikaissairaassa väestössä jättimäiset massakuolemat.
Mutta osa meistä, ehkä suurempikin osa, tajuaa intuitiivisesti, että väistämättömän lykkääminen ei onnistu ikuisesti, historian ja omien kokemusten mukaan. Tällöin lähes jokavuotiset infektiokuolemantapauspiikit, tai joinakin vuosina esiintyvät erityisen laajat epidemianomaiset massakuolemat ovat vain se luonnollinen portti, jonka kautta yhä useammat siirtyvät ajasta ikuisuuteen.
Koko maailma on yrittänyt ja edelleen yrittää nyt tänä keväänä tilkitä sitä porttia, koska se on näyttänyt erilaiselta ja tuntemattomalta ja pelottavalta, se on saatukin osassa maailmaa tilkityksi, nyt sitä vartioidaan pakkomielteisesti, kansakunta lopettaa koulutuksen ja työnteon, ja minkä tahansa muun kuolemansairauden tai kuolemansyyn seurannan, sekä monessa maassa on jouduttu lopettamaan kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen, portin vahtiminen on tärkeämpi asia. Ihmiset eristetään omaisistaan, sukupolvet toisistaan. Jotkut maat ovat säätäneet jopa ns. lockdowneja, joissa suuri enemmistö kansasta, lapset, nuoret ja työikäiset joille kyseinen portti ei oikeastaan edes ollut sovitettu, määrätään kotiin ja irrottautumaan työstä, koulusta ja perheestä sekä sukulaisista ja ystävistä.
O.S:”(Voisiko OAJ myöntää olleensa väärässä, kun se vastusti koulujen avaamista toukokuussa?)”
Vastustus johtui todennäköisesti koronan lisäksi viimeisten kouluviikkojen tehottomuudesta. Ne ovat muutenkin risaisia ja pitkän etäopiskelun tultua uomiinsa tehtiin kouluun paluulla taas katkos rutiineihin. Oppimistulokset eivät todennäköisesti parantuneet lainkaan .
O.S:” Jätin kuvasta pois Espanjan, koska heidän tilastoissaan on joki vialla.”
Mielenkiintoinen havainto, sillä olen itse havainnut samanalisen ilmiön ”tutkiessani” Portugalin huumetilastoja. Tulin itse tykönäni siihen johtopäätökseen, että tietyissä maissa tutkimusta ja tilastointia käytetään politiikan tekemisen välineenä. Tehkööt niin, mutta vaaralliseksi ilmiön tekee se, että näitä ”tilastoja” käytetään muissa maissa huumepolitiikan ohjaamiseen.
Esim. Suomessa jopa THL:n asiantuntijat vetoavat portugalilaisiin huumetutkimuksiin linjatessaan kotimaista huumepolitiikkaa. Myös WHO on sortunut samaan globaalilla tasolla. Onko kyse kiireestä, ammattitaidottomuudesta , eturyhmäpolitiikasta, rahoituksen hankkimisesta vai mistä ? Näin ei saa olla.
Tekisimmekö omat koronalinjauksemme Espanjalaisten tutkimusten mukaisesti ? Ei todellakaan, mutta päihdepolitiikassa kaikki näyttää olevan mahdollista.
O.S:”Urbaani elämä lisää tartunnan varaa.”
Eikö Suomessakin olisi aika uudelle ajattelulle kaupungistumisen kaikkivoipaisuudesta ? Olemmehan jo todenneet suomalaisen pidättyväisyyden lähikontakteissa olevan uusi normaali läpi Euroopan. Me olemme aina olleet oikeassa, heh 🙂
Aina kun kuntatalous sakkaa voidaan lomauttaa opetustoimi pariksi viikoksi, koska niiden parilla viikolla ei ole mitään väliä.
En ymmärrä, miten opettajat voivat niin vahvasti kusta omiin muroihin, että mitätöivät koko työnsä merkityksen.
Kuten tässä blogissa ja muuallakin on käynyt ilmi, korona käyttäytyy todella erikoisesti ja maailman viisaat naiset/miehet eivät oikein tahdo pysyä ennustuksissaan koronan perässä, tai ehkä juuri perässä pysyvätkin. Minua mietityttää, että mistä juuri nyt tuli tällainen virus, joka vetää maailman polvilleen? Mikä estää, ettei näitä vastaavia tauteja tule putkessa useita peräkkäin? Ihmisillä on taipumus olla lopulta optimisteja ja hyvä niin.
Kuitenkin jos tämä korona veti jo maailman taloudet polvilleen, niin mitä sitten jos näitä tulee useita peräkkäin? Talousviisaat ovat todenneet, että tästäkin selviytyminen vie useita vuosia.
Ja vielä yksi pienempi esimerkki. Desinfiointiaineita käytetään rutkasti enemmän kuin ennen koronaa. En väitä, että se on väärin, mutta kun näin vedetään pöydältä hetkellisesti kaikki pöpöt pois, niin tietäähän maallikkokin, että kohta on joukko uusia pöpöjä valtaamassa tyhjennettyä tilaa. Toivon todellakin, ettei tämä johda siihen, että kohta kuolettavat sairaalabakteerit ovat muuallakin kuin sairaaloissa.
Positiivisesti toivoen: ehkäpä tällainen virus ei toistu seuraavaan 50 vuoteen, vaan maailma palautuu jollain tavoin ennalleen :).
Entä jos korona epidemia ei tulekaan?
Tai siis. Eihän se tullut. Data ei oikein tue sitä, että se tulematta jääminen olisi ollut hyvästä varautumisesta johtuen, vaikka toki selkääntaputtelijoita löytyy. Hyvin hoidettu homma?
Homma meni siis maaliin. Hyvin hoidettu. Valmiuslain käytöstä en pitänyt ja tulevaisuudessa pitäisi olla keinoja puolustaa yhteiskuntaa ja sen rakenteita paremmin. Ei voi olla niin, että ollaan valmiita heittämään kaikki hyvä ja kaunis menemään pelkän uhan vuoksi.
Politikkojen ei voi antaa toimia epäloogisesti pelkästään sillä perustella, että parempia asiantuntemus pandemiassa on terveydenhuollolla. Emmehän anna puolustusvoimillekaan avointa valtakirjaa maanpuolustusasioissa. Jos antaisimme, niin meillä olisi kolme päivää viikossa mettäleirejä koko kansalla.
Tämä kyllä ansaitsee lisäajattelua. Niinpä, milloin epidemia oikein alkoi, oliko sellaista lähtöpistettä ? Alkoiko se oikeastaan vasta tietoisuudesta ? Italiassa Torinon ja Milanon jätevesilaitoksen viime vuoden näytteistä (18.12.2019) on löytynyt Covid-19 – virusta. (https://medicalxpress.com/news/2020-06-virus-italy-december.html) Eli tauti oli jo kaupungeissa, siitähän ei ollut vielä tietoa, kuin ehkä Kiinan lähinaapureilla (Taiwan keräsi suojavarusteita samanaikaisesti varastoon ja varustautui Kiinasta tulevan matkailun rajoittamiseen, itse asiassa aika hyvin ”arvasivat”, koska kansainväliset uutistoimistot tai WHO ei tiennyt asiasta vielä mitään)
Eli ne jälkiviisaudessansa mädäntyvät, jotka jaksoivat aina helmikuulta asti vaatia Italiasta saapuneiden internoimista ja muutakin rankaisua, olivat hekin myöhässä, jos joku nyt sitten edes oli ”myöhässä” yhtään mistään. Heidänhän olisi pitänyt ärähtää vuodenvaihteessa jo !
Me myöhästyimme mm. 2018 kevättalven ensimmäisten 20 viikon aikana pelastamasta tuhatta vanhusta kuolemalta, viikoittainen ylikuolleisuus oli jopa 150 ylimääräistä vainajaa. Jos silloin olisi ollut koronavirus tapetilla, meitä olisi syytetty ”Ruotsin katastrofista” ja ”vanhusten tappamisesta” . Silti kyseinen heikosti rokotukseen reagoinut influenssavirus pääsi vanhustenhoidon laitoksiin, aivan samalla tavalla kuin koronakin nyt pääsi. Hoivakodin ovesta kävelemällä tai kärrättynä.
Jos epäilette tuota 2018 tilannetta, lukekaa itse THL:n raportista. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-159-1 sivu 24, kuva 19.
Detaljina taudin leviämiseen liittyen Itseäni kiinnostaa katsoa mitä tapahtuu lähiaikoina Itä-Euroopassa. Suuressa osassa Itä-Eurooan maita tartuntojen määrät olivat asukalukuun suhteuttuna Suomea muistuttavilla tasoilla ja osaan maista tuo ei näyttänyt päääseen senkään vertaan, mutta tartuntojen määrät ovat esimerkiksi Puolassa olleet nyt kaksi ja puoli kuukautta tasaisesti tasolla +300 / päivä. Romaniassa tartunnat kääntyneet taas pieneen kasvuun. Ja kaikkein köyhimmissä maissa, joissa tauti ei näyttänyt aiemmin lähtevä leviämään: Bulgaria, Ukraina, Albania, Moldova, ovat viimeisen viikon aikana ilmoitelleet uusia ennätyslukemia tartunnoissa. Vielä aika matalia lukuja mutta saa nähdä miten kehittyy.
Koodilla U07.2 Covid19 kuolemat kirjoitetaan koronaviruksen syyksi jopa täysin ilman testejä, joka tekee koko koronatilastot naurettavaksi huijaukseksi.
Ei pidä syyttää viranomaisia, koska kyseinen kirjaus liittyy siihen, että WHO on määritellyt Covid-19:n yleisvaaralliseksi pandemiaksi, ja jokainen mahdollinen tapaus pitää saada ajankohtaisiin tilastoihin, jotta kansainvälinen yhteisö voi varautua vastatoimiin. Silloin testausten ja ruumiinavausten hitaus voi olla kriittinen tekijä, parempi kirjata liikaa kuin liian vähän. Itsekin kyllä vähän ihmettelin, koska tavallinen keuhkokuumekin vasta poistettiin vanhusten kuolinsyistä.
Jos jokin on mahdollisesti ollut kiireessä päätettyä, on se, millä perusteella sinne yleisvaarallisen tartuntataudin listalle otetaan jokin patogeeni:
THL: Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos:
1. taudin tarttuvuus on suuri,
2. tauti on vaarallinen ja
3. taudin leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön.
Eli nyt sitten esimerkiksi vesirokko ei ole, vaikka se on 1. ja aikuiselle 2. Onko sitten 3. mahdoton toteuttaa, eli sen takia ei pääsisi listalle.
Koronavirukselle lisäksi on kaikessa hiljaisuudessa tullut lisämäärittely, jatkoksi kohdalle 3: kohta 4. ”taudin leviäminen voidaan yrittää estää toimenpiteillä, joilla täysin terveet ja taudin tarttuessakin, vähin oirein tai oireettomana sairastavat kansanosat lukitaan tarvittaessa kuukausiksi kotiinsa, koulut, yliopistot, matkailu, liike-elämä ja virastot, sekä muiden tautien hoito keskeytetään, ja kansakunta köyhdytetään ja muut kuolemat saavat lisääntyä.”
Ihmettelen tätä kesäteoriaa. Nythän USAn etelävaltioissa tauti etenee ripeästi. Juuri tänään oli New York timesissa:
The virus continued its steady spread across the Sun Belt
https://www.nytimes.com/2020/06/16/world/coronavirus-live-updates.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage
Lisäksi tietysti Brasiliassahan on käytännössä ”aina kesä” jos verrataa Suomen kesän lämpötiloihin.
Asia ei liene noin yksinkertainen. Voi nimittäin olla eri asia, alkaako kesä vai jatkuuko se. Jos virusten määrä hiipuu riittävästi kesän alkaessa, voi olla, että määrä ei lähde uuteen nousuun kesän aikana (jos koskaan). Tosin ainoa tietämäni mekanismi, joka näin voisi vaikuttaa, on D-vitamiinitason nopea nousu ennen ruskettumista. Mutta voihan noita olla muitakin.
Kesän vaikutus voi myös liittyä liittyä eroihin käyttäytymisessä. Kun lämpimät säät alkaa, ollaan paljon ulkona Suomen kaltaisessa maassa. Jossain Brasiliassa ja varsinkin vauraammalla sun beltillä taas hakeudutaan sisään lämmöltä ja auringolta suojaan. Jos Suomessa sattuu olemaan kuuma kesä, täälläkin ulkoilu vähenee vaikka asunnoissa ei viilennystä olekaan.
Varoitan spekulaatiosta:
Kesän vaikutus saattaa tulla D-vitamiinin kautta. Pohjoisessa (ja etelässä, lähellä napaa) UV-säteilyn vaihtelu on paljon suurempaa kuin lähempänä päiväntasaajaa.
Lähellä päiväntasaajaa saa koko ajan paljon ultraviolettisäteilyä, mutta ei paljon D-vitamiinia, koska ihmisen iho (paksuus ja väri) on sopeutunut optimoimaan D-vitamiinin saantia ja melanooman torjuntaa. Siksi lähempänä päiväntasaajaa saadaan D-vitamiinia kokoajan tasaisen sopivasti, meidän leveysasteilla D-vitamiinin saanti vaihtelee paljon enemmän. Talvella vähän ja kesällä todella paljon.
Tämnä voi selittää mylös sitä, että tummaihoiset ovat kuolleet koronaan paljon enemmän kuin vaaleaihoiset – mutta vain vauraissa teollisuusmaissa, jotka sijaitsevat pohjoisempana kuin se, missä tummaihoisten perimä on kehittynyt. Tropiikissa tälaiosta eroa en ople nähnyt raportoitavan.
Ruotsissa suomalaissyntyisiä on kuollut enemmän kuin alkuperäisväestöä. Antaisi olettaa, että sosioekonomisilla tekijöillä on vaikutusta. Voisi sopia myös tummaihoisiin vauraissa teollisuusmaissa.
Haluaisin ensin nähdä tuon ruotsinsuomalaisten tilaston ikävakioituna. 1960-luvulla muuttaneet ovat aika iäkkäitä.
Sosioekonomiset tekijät voisivat selittää ihan hyvin. Tai sitten kyseessä voi olla sattumaa.
Ajatellaan vaikka näin: Suomessa on erään lähteen mukaan 19 000 somalikieltä puhuvaa, eli 0,36% väestöstä.
Suomessa kuoli vuonna 2019 noin 210 henkeä liikenneonnettomuuksissa.
Leikitään esimerkkinä, että auto, jossa oli 5 somalitaustaista, joutui liikenneonnettomuuteen ja kaikki 5 kuolivat vuonna 2019. Tällöin somalitaustaiset edustaisivat 2,4% kaikista liikenteessä kuolleista, eli noin 10-kertaisesti mitä voisi odottaa väestösuhteesta. Todistaisiko tämä kuvitteellinen esimerkki somalitaustaisten kuolevan kantaväestöä herkemmin auto-onnettomuuksissa?
Tällä esimerkillä tarkoitan vain sitä, että kun otannat ovat pieniä (210 kuollutta, taikka 5000 kuollutta) niin erilaiset sattumanvaraiset tekijät voivat ”vääristää” todellisuutta. Ehkä tämä koronavirus vain sattumalta riehui juuri siinä vanhainkodissa Tukholman seudulla, jossa on paljon ruotsinsuomalaisia?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit
http://liikennejarjestelma.fi/turvallisuus/tieliikenteen-turvallisuus/kuolleet-ja-loukkaantuneet/
Somaliväestön ylikuolleisuus koronaan on toteutunut myös sekä Ruotsissa että Norjassa. Tuskin kaikissa maissa sattumaa?
Pidän tätä D-vitamiiniasiaa erittäin uskottavana ja todennäköisenä. Edelleen ihmettelen kuitenkin myös sitä, ettei puhuttua kieltä huomioida missään arvioissa. Somalin kielen runsaat, voimakkaat kurkkuäänteet tuntuisivat hyvin loogiselta selittävältä tekijältä tartunnan levittäjänä, kun kuitenkin on tunnustettu kuorot, kirkot, urheilukilpailut, joissa myös käytetään ääntä voimakkaasti.
Myös voimakkaiden kurkkuäänteiden Belgia ja Hollanti ovat koronakärjessä.
Lisähuomautuksena vielä, ettemme toisaalta oikeastaan tiedä kovin paljon siitä, miten paljon Afrikassa kuolee väkeä koronaan. Jossain brittilehdessä kerrottiin, miten Mogadishsussa hautausurakoitsijat kertovat ruumiiden määrän kymmenkertaistuneen, mutta koronatilastoissa se ei näy…
Mielenkiintoinen käsite tämä ”tummaihoinen”. Ketkä kaikki ovat tummaihoisia? Espanjalaisethan ovat varsin tummaihoisia, ainakin suomalaisten mielestä.
Jos siis tilastollisesti pitäisi tutkia ihon värin vaikutusta niin eikö ensin pitäisi määritellä käsite ”tummaihoinen”? Olisiko esimerkiksi tietyn maan kaikki asukkaat tummaihoisia tai vaaleaihoisia? Vaiko olisiko muitakin kategorioita kuin tumma ja vaalea? Onko kiinalaiset ”tummia” vai ”vaaleita”?
Minulle on ainakin tullut semmoinen käsitys, että köyhät ovat kuolleet enemmän kuin rikkaat. Tämä olisi ainakin helppo tilastollisesti testata jos on sopivaa dataa. Luulisin että on vaikea saada kunnollista dataa ihonväristä. Eri maissa ihon väri mielletään eri tavalla. Toisaalta voisin kuvitella, että tällaisen datan kerääminen olisi poliittisesti mahdotonta, tai ainakin arveluttavaa.
Tässä tapauksessa tummaihoinen on henkilö, jolla on paljon pigmenttiä suojaamassa ultraviolettisäteilyltä – ja ehkäisemässä siten D-vitamiinin saantia. Siihen ei liity mitään väitteitä syntyperästä. Espanjalaisilla on tummempi iho kuin vaikkapa irlantilaisilla – siis keskimäärin. Etelä-Intiassa väestö on suomalaisiin verrattuna hyvin tummaihoista ja niin edelleen. Ihon ”tummuus” on tietenkin jatkuva jakauma.
Siitä, että köyhät ovat kuolleet enemmän, on paljonkin jo näyttöä. Ihonväriinkin liittyviä tutkimuksia koronaan liittyen on julkaistu tähän mennessä ainakin joitain kymmeniä. Ovat olleet usein toteutettuja esimerkiksi niin, että on jaettu potilaat esimerkiksi saman maan sisällä kahteen ryhmään, kuten ”mustiin” ja ”valkoisiin” ja verrattu sitten tuloksia. Sellaisia tutkimuksia, joissa olisi jotenkin mitattu tarkemmin ihon todellinen väri, ei liene juuri tehty, kun ei potilaista ole sellaista dataa kerättynä. Etnisellä taustalla on mahdollisesti yhteys mm. joihinkin verisuonten molekyylitason asioihin, kuten tromboottisiin riskeihin, ja siihen liittyen on julkaistu mielenkiintoisia alustavia tuloksia koronaan liittyen, joista sitaatti erään tuoreen tutkimuksen abstraktista:
”Elevated D‐dimer levels which correlated inversely with overall survival were recently reported in Chinese cohort studies. Critically however, ethnicity has major effects on thrombotic risk, with a 3–4‐fold lower risk in Chinese compared to Caucasians and a significantly higher risk in African‐Americans. In this study, we investigated COVID19 coagulopathy in Caucasian patients. Our findings confirm that severe COVID19 infection is associated with a significant coagulopathy that correlates with disease severity. Importantly however, Caucasian COVID19 patients on low molecular weight heparin thromboprophylaxis rarely develop overt disseminated intravascular coagulation (DIC). In rare COVID19 cases where DIC does develop, it tends to be restricted to late‐stage disease. Collectively, these data suggest that the diffuse bilateral pulmonary inflammation observed in COVID19 is associated with a novel pulmonary‐specific vasculopathy termed pulmonary intravascular coagulopathy (PIC) as distinct to DIC. Given that thrombotic risk is significantly impacted by race, coupled with the accumulating evidence that coagulopathy is important in COVID19 pathogenesis, our findings raise the intriguing possibility that pulmonary vasculopathy may contribute to the unexplained differences that are beginning to emerge highlighting racial susceptibility to COVID19 mortality.”
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/bjh.16749
Eräät toiset tutkijat ovat kirjoittaneet aiheesta sen jälkeen mm. näin:
”If Black ethnicity and COVID‐19 are both associated with increased VTE, Black people with COVID‐19 may suffer from a combined thrombotic risk, which contributes to excess mortality. For Black people in the UK and USA, thrombotic risk would be one of multiple interacting biological and socioeconomic variables causing increased death from COVID‐19.”
Mutta todenneet myös, että dataa puuttuu vielä paljon, ja että mm. tuota asiaa pitää tutkia lisää.
Tuollaiset asiat ovat vaikeita tutkia, kun niihen liittyy genetiikan lisäksi mm. ylipainoisuus eri etnisissä ryhmissä, diabetes ja monet muut sellaiset asiat, jotka korreloivat etnisen taustan tai kulttuurin kanssa, ja vaikeuttavat sen selville saamista, että mikä on kausaatiota millekin missäkin laajuudessa.
Olet ollut väärässä. Ei ole mainetta enää.
Voisi olla hyvä tarkentaa se kohta, missä palstan kirjoittaja on ollut väärässä. Väärässä varmasti on ollut, mutta kukaan ei voi olla väärässä kaikesta koko ajan, niin kuin ei myöskään voi olla oikeassa kaikessa, koko ajan.
Italiassa Bergamon maakunnassa on pahiten taudin vallassa olleilla alueilla 57% tutkituista ollut seerumissa vasta-ainejälkiä kontaktista koronaviruksen kanssa. 9965 testattua on jo melkoinen kattavuus, pyrittiin ottamaan verinäytteitä muilta kuin taudin sairastaneilta. Nämä testatut siis lienevät eri ihmisiä kuin vahvistetuissa 13609 tartunnassa.
Eli osa koronapositiivisista on ohittanut haavin, jolla tautia pyritään löytämään. Tämä myös alentanee taudin tapauskuolleisuutta jonkin verran.
Reuterin uutinen: https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-italy-antibodies/over-half-of-people-tested-in-italys-bergamo-have-covid-19-antibodies-idUSKBN23F2JV
Kyllä, samasta olen kirjoittanut myös. Vasta-aineita 60% tasolla ja kuolleisuus 1.3% tienoilla väestöstä. Laumaimmuniteetti 20% tasolla näyttää siinä valossa toiveajattelulta. Supertartuttajien immunisoituminen ei auta jos supertartuttaminen on paremminkin tilanne.
Toisaalta virus ei näytä vaativan kovin kovia karanteenitoimia talttuakseen. Tärkeimmät toimet ovat ilmeisesti joukkotilaisuuksien kielto.
Totta. Samaan suuntaan viittaa se, että ainakin USA:ssa koronakuolleisuus korreloi selvästi osavaltioiden asukastiheyden kanssa (The Economist May 30th 2020). Olisikohan niin, että (vakavaan) sairastumiseen tarvitaan suurehko määrä viruksia.
Ruotsissa on noussut esille ikäsyrjintä. Vahukset ovat alempiarvoisia. Erilaisten vähemmistöjenkin alapuolella. He ovat objekteja, joiden mielipidettä ei kysytä hoitopäätöstä tehtäessä. Erlaisissa mielipidekyselyissä yli 65v väki on rajattu pois. Mielenosoituksia ei pidetä vanhusten puolesta. Tätäkö haluamme?
Tuore juttu Sciencessä:
A mathematical model reveals the influence of population heterogeneity on herd immunity to SARS-CoV-2
Tuomas Aivelo on kirjoittanut blogiinsa aivan samasta asiasta, tässä ihan lyhyt pätkä siitä, käykää itse lukemassa koko bloggaus.
Miten sosiaaliset kontaktimme vaikuttavat koronaviruksen leviämiseen?
Teoreettinen tausta sosiaalisten verkostojen vaikutuksesta tautien leviämiseen on selkeä. Tässä on keskeisessä roolissa kontaktien määrän heterogeenisuus. Jos kontaktien määrä on homogeeninen, kaikki yksilöt kohtaavat saman verran muita yksilöitä. Jos kontaktien määrä on taas hyvin heterogeeninen, jotkut kohtaavat huomattavan paljon enemmän muita yksilöitä kuin toiset.
Viime päivinä useampi tutkimus on nostanut esille sosiaalisten verkostojen merkityksen. Lyhyesti: mitä heterogeenisempi kontaktiverkosto on, sitä harvemman pitää saada tartunta, jotta taudin leviäminen pysähtyy. Tämä johtuu siitä, että yksilöt, joilla on paljon kontakteja saavat todennäköisesti taudin aiemmin kuin yksilöt, joilla on vähän kontakteja. Kun he ovat saaneet taudin ja kehittäneet vastustuskyvyn, he eivät enää leviä tautia eteenpäin.”
”Heterogeeniset verkostot puhuvat tartunnan voimakkaan rajoittamisen puolesta: kun ensimmäisten joukossa koronavirustartunnan saavat ”keskeiset” yksilöt, viruksen seuraavan leviämisen aikana he ovat pois pelistä. Tämä tarkoittaa, että kun rajoituksia puretaan, vain harva tulee saamaan tartunnan. ”Toinen aalto” on siis pienempi, koska ensimmäinen aalto painettiin alas, kun vain ”keskeiset” yksilöt saivat tartunnan.”
https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/miten-sosiaaliset-kontaktimme-vaikuttavat-koronaviruksen-leviamiseen
Olenko ainoa, jonka mielestä teksti kuulostaa epäjohdonmukaiselta.
Ehkä?
Homogeenisessa verkossa toista aaltoa ei voi mitenkään estää ilman massarokotuksia tai -rajoituksia, koska tauti pääsee aina etenemään verkostossa eteenpäin
Jos yhteisössä sama määrä kontakteja, mutta heterogeenisesti, rajoituksilla saadaan tauti lopullisesti pysähtymään. Ensimmäiseksi sairastuvat ne joilla on paljon kontakteja → tässä vaiheessa rajoitukset päälle, etteivät keskeiset henkilöt levitä tautia koko verkostoonsa. Kun rajoituksia höllätään ja tauti yrittää tehdä comebackai, se voi sairastuttaa aina vain pienen porukan, kun törmää jo sairastaneeseen portinvartijaan eikä pääse etenemään.
Tuo vaatisi simulointia, mutta intuitioni puhuu voimakkaasti johtopäätöstä vastaan. Miten pystyt panemaan sulun päälle niin, että portinvartiat ehtivät kuitenkin sairastua? Pelkään pahoin, että muutama keskeinen henkilökin on sairastumatta.
Tuen Syltyn logiikkaa ja täydennän sitä hieman: Sulun tarpeen toteamiseen ja sen asettamiseen menee vääjäämättä aikaa, jolloin suuri osa keskeisistä henkilöistä ehtii sairastua. Vaikka pieni määrä heitä jää sairastumatta, he eivät saa sulun asteettaisen purkamisen aikana eivätkä sen jälkeen kovin helposti tartuntaa, koska tartuttajia on enää harvassa, eivätkä he sairastuttuakaan pysty tehokkaasti levittämään tautia verkostoissaan, koska suuri osa niiden jäsenistä on jo taudille immuuneja.
Ja missä määrin henkilöt, joilla on paljon kontakteja, muodostavat ryppäitä, jossa ”kaikki tuntevat kaikki”? Näitä ryppäitä yhdistävät henkilöt olisivatkin silloin vaarallisimpia, vaikka heillä olisi vain vähän kontakteja…
Eli tartuttavuusluku putoaa alle yhden, kunhan riittävästi riitävän keskeisiä henkilöitä on tullut immuuneiksi. Tuohan on se laumaimmuniteettiksi kutsuttu juttu – jota ei ole kai saavutettu juuri missään.
Vai miten tämä nyt menee. Siis yksi ihminen voi tartuttaa vain pienen joukon ihmisiä, kunhan keskeiset ihmiset ovat pois pelistä. … Joo, jos tartuttavuusluku on 0,9 niin yksi ihminen voi tartuttaa suoraan keskimäärin 0,9 ihmistä, sitten ne 0,9 ihmistä voi tartuttaa keskimäärin 0,81 ihmistä, ja niin edelleen, yhteensä muutama ihminen, eli pieni joukko ihmisiä.
Heterogeenisessa verkossa laumasuoja saavutetaan aikaisemmin kuin homogeenisessa verkossa. Sama juttu taudin tukahduttamisen kanssa: heterogeenisessa verkossa se tukahtuu helpommin, ts. aktiivisella toimilla saadaan helpommin aikaan tilanne, jossa virus tukahtuu, lisäksi vielä niin että ei tule toista aaltoa. Ei siis myöskään ajauduta rajoitus-löysäys-kierteeseen.
en siis edellä väitä,että suomalaiset muodostavat heterogeeninen verkon, vaan että tuo on heterogeeninen verkon ominaisuus. Mutta ihan selvästikään ihmiset eivät muodosta homogeenisia verkkoa. Kuinka heterogeeninen se sitten on?
Tietenkin laumasuoja-ajattelua kannattava voi argumentoida, että koska laumasuojakin tulee vastaan aiemmin, ei kannata tehdä mitään ja pelot 60% sairastuvuudesta eivät pidä paikkaansa. Omasta (ja Aivelon) mielestä jos rajoitustoimenpiteillä saadaan helpommin tuloksia, niihin kannattaa tarttua hanakammin. Koko THLn ajattelu alunperin näytti perustuvan siihen, että jos tauti tukahdutetaan, tulee kumminkin toinen aalto, joka on vähintään yhtä paha kuin ensimmäinen.
Varsinaisten sosiaalisten verkostojen lisäksi kaupunkitila synnyttää omanlaisensa muiden ihmisten kohtaamisen verkoston. On väitetty, että perinteinen kaupunkirakenne ja arkkitehtuuri synnyttävät enemmän paikkoja sosiaaliselle kanssakäymiselle, mitä on uudelleen kaupunkisuunnittelussa tavoiteltu viime vuosina – mutta virusepidemian tapauksessa tämä onkin huono asia.
Voitaisiinko ajatella että heterogeenisen verkon supertartuttajat ovat tilanteita eivätkä ihmisiä, eli poistamalla massakokoontumiset (erityisesti sellaiset joissa hengästytään ja/tai käytetään paljon ääntä ), ja siirrytään koneellisesti ilmastoiduista toimistoista etätöihin, on pahimmat supertartuttajat poistettu, ja tartunnat alkavat hiipua.
Tämä on kai se mitä käytännössä kaikkialla on tehty, ja koska supertartuttajat on poistettu, tartuntakäyrät ovat muodoiltaan samankaltaisia riippumatta siitä onko menty täyteen lockdowniin.
Yhdysvaltojen esimerkki kyllä viittaisi siihen suuntaan ettei tauti ole hiipunut riittävästi sinä aikana kun supertartuttajat ovat olleet pois pelistä. Nyt kun rajoituksia puretaan, ja suuressa osassa maata on kesällä niin kuumaa että siirrytään sisätiloihin, palaavat tartunnat jokseenkin välittömästi, koska ihmiset eivät enää jaksa vältellä supertartuttajatilanteita. Euroopassa pääsääntöisesti kesällä ollaan enemmän ulkona, eli vasta syksyllä nähdään missä mennään toisen aallon suhteen.
Yhdysvalloissa tauti leviää osavaltioissa, joissa sitä ei ole ennen juuri olut, kun taas New Yorkissa leviäminen on käytännössä pysähtynyt.
Osavaltiossa joissa tauti näyttää nyt leviävän sekä nopealla kasvuprosentilla että suurella volyymilla on ollut kuitenkin vähintään kymmeniä uusia tartuntoja päivässä miljoonaa asukasta kohden jostain huhtikuun alusta alkaen, mutta joku tekijä ja/tai niiden kombinaatio on pitänyt epidemian aloillaan.
Mielenkiintoista on nähdä mitä tapahtuu seuraavan parin viikon aikana: lähteekö kuolleisuus näissä osavaltioissa jyrkkään nousuun kuten on käynyt aina ennekin, vai onko kuolleisuus merkittävästi alempi, joka voisi viitata siihen että pitkäaikainen sairastumiskynnyksen alittava virusaltistus korreloisi negatiivisesti taudin vakavuuteen sitten kun sairastumiskynnys lopulta ylittyy.
Toistaiseksi virus on alkanut levitä villisti nuorten aikuisten keskuudessa, jotka ovat kylklästyneet rajoitettuun elämään. Se ei silloin johda kuolleisuuteen kuin pitkällä viiveellä, jos nuoret alkavat tartuttaa ikääntyneitä. Hyvä esimerkki on Singapore. 43600 tartuntaa ja 26 kuollutta. Tauti leviää siirtotyöläisten keskuudessa. Ne ovat kaikki nuoria.
Onko tässä nyt sitten kysymys laumasuojasta New Yorkin osalta vai rajoitusten puutteesta muiden osavaltioiden osalta?
No minäpä haluankin nyt jostain syystä sanoa asian aikalailla päinvastoin:
Heterogeenisessa verkossa laumasuojaa lähestytään nopeammin kuin homogeenisessa verkossa, koska hetorogeeninen verkko on virukselle hyvä. Aikaiset virus-sukupolvet pääsevät nauttimaan heterogeenisen verkon ihanuudesta, supertartuttajista, helposti tartutettavista, ynnä muusta.
Taudin tukahduttamisen kanssa on niin, että heterogeenisessa verkossa se tukahtuu vaikeammin.
Toki sitten myöhemmille virus-sukupolville elämä on rankkaa, kun aiemmat virus-sukupolvet ovat tehneet verkosta homogeenisen. Tukahduttaminen on helpompaa tässä vaiheessa.
Ehkäpä mainitsemani ’helposti tartutettavat’ ovat hyvinkin tärkeitä tässä jutussa?
No se on teoreettisesti perusteltu ja empiirisesti todettu, että toisin päin. Väität mustaa valkoiseksi.
” Ehkäpä mainitsemani ’helposti tartutettavat’ ovat hyvinkin tärkeitä tässä jutussa?”
Niinhän minä sanoin. Siitähän se ero tukahdutuksessa tulee, kun heterogeenisessa verkossa riittää kun poistetaan keskeiset henkilöt tartuttamasta (tavalla tai toisella).
Yksi asia, mikä laumasuojasta puhuttaessa usein unohdetaan, on se ettei laumasuojan kynnysarvo tarkoita että vain se laumasuojan saavuttamiseksi tarvittava osuus väestöstä sairastuu jos taudin annetaan levitä vapaasti, vaan ainoastaan että laumasuojan saavuttamisen jälkeen populaatiossa esiintyvät sairastapaukset eivät enää synnytä kiihdyttävää kasvua. Esimerkiksi jos R0=2,5, tulee vapaan leviämisen skenaariossa noin 90 prosenttia väestöstä sairastumaan – eli selvästi sen 60 prosentin laumasuojan kynnysarvon yli.
Tämä ilmiö johtuu siitä, että aktiivisesti sairaiden henkilöiden, jotka siis kykenevät edelleen tartuttamaan tautia, määrä kasvaa koko ajan suuremmaksi vapaan leviämisen tilanteessa, kunnes saavutetaan laumasuojan kynnysarvo. Vasta tämän jälkeen tämä aktiivisesti sairaiden määrä alkaa vähitellen laskea. Eli sairaiden määrä on huipussaan laumasuojan kynnysarvon saavuttamishetkellä, mikä Suomen väestössä tuon luokan R0:n arvolla olisi satoja tuhansia ihmisiä. Ja vaikka laumasuojan saavuttamisen jälkeen he sairastuttavatkin keskimäärin alle yhden toisen henkilön, niin noin valtavan sairaiden määrän kohdalla kestää varsin monta sairastumissukupolvea, ennen kuin uusien sairastuvien määrä tippuu nollaan tai edes lähelle sitä.
Tämän vuoksi edes laumasuojaa tavoiteltaessa sairauden leviämisen kautta tulisi laumasuojan kynnysarvoa lähestyttäessä ottaa käyttöön tehokkaat rajoittamiskeinot, jotta laumasuojan ylittämisen aikoihin aktiivisesti sairaiden määrä ei olisi kovin suuri, jolloin sairaus hiipuisi jo pian sen jälkeen kun laumasuojan kynnysarvo on saavutettu, eikä vasta sitten kuin esimerkiksi 90 % väestöstä on jo sairastunut.
Koronavirus ei näytä käyttäytyvän tuolla tavalla (kuvailemasi vastaa Imperian Collegen 10x estimaattia) , vaan Gompertz-käyrän tavoin.
Tällöin ei puhuta laumasuojasta, vaan koronakuolleisuuden lisääntymisen vaimenemisesta sellaisenaan melko varhaisessa vaiheessa, ilman pääsyä laumasuojaan. Syytä ei vielä tiedetä, mutta niin se vaan näyttää käyttäytyvän.
Ruotsin ulkopuolella media kohisee Ruotsi-vihaansa, huutelemalla nuorten valtavasta tartuntamäärästä. Mitäpä sitten ? Nuorilla kyse on lähinnä vain numeroista, ei sairaudesta, koska on sen verran vahvaa näyttöä miljoonista tapauksista, että alle 25-vuotiaat altistuneet eivät saa sairauden vakavaa muotoa helposti, ja jos harvoin saisivatkin, selviävät tehohoidosta hyvin.
Jonkun pitää uskaltaa nostaa pää kellarikuopasta ja katsoa maailmaa: taivas ei pudonnutkaan niskaammme. Suomessa kuolee tänäkin vuonna 10 alle 25-vuotiasta hukkumalla. Kymmenen enemmän kuin tähän mennessä on kuollut alle 25-vuotiaita koronavirukseen.
Ensimmäinen selitys tälle on tietenkin, että sairautta on opittu hoitamaan. Tuskin kuitenkaan selittää ilmiötä kokonaan.
Toinen selitys voisi olla viruksen sairastuttavuuden ja tappavuuden heikentyminen. Useimmissa kehittyneissä maissa viruksen sairastuttamat on poimittu sairaaloihin tai eristetty kotihoitoon, jolloin he eivät kovin monia ehdi tartuttaa. Sen sijaan oireettomat ja vähäoireiset ovat pystyneet virusta levittämään. ”Pahoille” viruksille on tullut stoppi, lievemmät kannat ovat jatkaneet leviämistään. Tiedän, että tämä selitys on sekä tieteellisesti että hallinnollisesti kielletty .
Kolmas selitys ilmiölle voisi olla se, että väestössä on merkittävä määrä ihmisiä, jotka ovat erinäisistä syistä immuuneja taudin vakaville muodoille.
Menossa on nyt sen luokan ihmiskoe esim. Amerikoissa, että lisää selvyyttä ja selityksiä saadaan muutamassa viikossa.
Amerikoissa muutamat osavaltiot, kuten New Jersey ja New Yorkin kaupunki ovat kuolleisuudessa ongelmaosavaltioita. Se lienee osaksi johtunut lievempioireisten koronapotilaiden kuljettelusta hoivakoteihin ja takaisin. Osavaltioiden kuvernöörit ovat myöntäneet tämän olleen ehkä huono idea, koska hoivakodeissa ei aluksi ollut tarpeeksi suojavälineitä. Vaalien läheisyys myös aiheuttaa melkoisen politisoitunutta tulosten puoleen ja toiseen liioittelua.
Yhtä kaikki epidemian kuolleisuus on elintasomaissa vahvasti laitoksiin keskittyvä, mm. Norjassa 65% koronauhreista oli hoivakotikuolemia. Ruotsissa 77,2% keskimäärin noin 6i-vuotiaista koronan saaneista teho-osastohoitoon joutuneista oli valmiiksi vakavasti sairaita, heillä oli olemassa sydäntauti, diabetes, keuhkosairaus ja
Epidemian taittuminen nimenomaan teho-osastohoidon ja vakavien tapauksien vähenemisenä kuvastanee hoivakotien käytäntöjen terästäytyneen, oikeastaan nuoren väestön sairastavuus ja vakavien muotojen määrä ei perustele nykyistä käsitystä sairaudesta, eihän meillä antibiootiresistentti sairaalainfektiokaan ole koko yhteiskuntaa sulkeva epidemia, vaikka tappaakin paljon ihmisiä ympäri maailman.
Ruotsin aktiivisten tapausten määrän vahvan nousun alku neljä viikkoa sitten ei vieläkään ole aiheuttanut suurta nousua teho-osastohoidon tarpeessa:
Tällä hetkellä Ruotsissa viikoittain on tullut uusia aktiivisia tapauksia 6000-8000, kutenkin alle 200 on tehohoidossa (146) . Keskimääräinen aika diagnoosista tehohoitoon on 11 vuorokautta. Eli tehohoitoa tarvitsevien suhde normaalisti parantuviin on muuttunut paljon pienemmäksi, eikä edes jatkuva tapauksien kertyminen ole suhdetta muuttanut. Tämä ilmiö puhuu sitä vastaan, että osataan hoitaa paremmin, ennemmin tarkoittaa sitä, ettei hoitamista ole enää niin suurella osalla potilaista kuin pari kuukautta sitten.
Eli perussyy (nro 3) saattaa löytyä tuoreesta Karoliinisen Instituutin alustavasta tutkimuksesta, jossa epäillään väestön vasta-ainetulosten alhaisuuden olevan vain osa totuutta; vastustuskykyä on havaittu syntyneen myös ns. T-solujen avulla.
https://news.ki.se/immunity-to-covid-19-is-probably-higher-than-tests-have-shown
Kannattaa huomata että viikolla 16 Ruotsissa testattiin 20233 henkilöä, ja viikolla 26 jo 74076 henkilöä eli testausvolyymit ovat kymmenessä viikossa lähes nelinkertaistuneet. Virallinen selitys että aktiivisten tapausten määrän kasvu liittyy testauksen lisääntymiseen on varsin uskottava. Suhteellisesti ylivoimaisesti eniten toki on testattu Norrbottenissa koska se on aktiivisin epidemia-alue, mutta absoluuttisesti vain 10% kokonaistestivolyymista.
Kuolleisuuden osalta juuri noin, mutta asiaa pitäisi katsoa laajemmin: Osalle jopa alle 40-vuotiaista sairaus on aiheuttanut merkittäviä pitkäkestoisia ongelmia. Näitä tilastoja en ole missään toistaiseksi nähnyt. Omassa tuttavapiirissäni ruotsalainen, todella hyväkuntoinen kolmikymppinen mies oli viruksen takia huhtikuussa sairaalassa kolme viikkoa eikä ole vieläkään työkykyinen.
Näitä nuorten ja vahvojen vakavia sairastumisia tapahtuu etenkin influenssassa. Myös aikuisten vesirokko on vakava, jää lopuksi elämäksi elimistöön ja voi aiheuttaa yleisaivoinfektion.
Nyt onkin voitu havaita koronanarratiivin uudeksi strategiaksi korostaa lähes kaikkien kroonisten tautien ja jälkioireiden samanaikaisuuden olevan osoitus koronainfektion syy-seuraussuhteesta lähes kaikkiin harvinaisiin oireyhtymiin.
Silloin kun influenssaepidemiat oikeasti kaatoivat kansaa vuoteeseen, ei kolmen viikon sairastaminen ollut mitenkään harvinaista, yleisesti kuiva yskä alkoi helpottaa vasta kahden viikon kuluttua. Oma isäni sairasti vakavasti honkongilaisen, ja oli meikäläiselle silloiselle pikkulapselle pelottava kokemus: turvallinen ja kaikkivoipa ja kuolematon vanhempi oli vuoteen omana todella sairaana, ja pahimpana aikana äidin kasvoissa näkyvä huoli ahdisti vielä enemmän. Samalla perheenäidin piti yksin hoitaa pientilan karja ja askareet.
On muistettava, että tehohoito ja pitkä vuodelepo vammauttaa sellaisenaan, olkoon syy mikä tahansa. Useissa virusinfektioissa on erilaisia oireyhtymiä havaittavissa, ja monet mediassa rummutetut Covid-19:n liitetyt oireyhtymät, kuten aivohalvaukset, Kawasakin tauti, Guillain–Barré oireyhtymä, eivät ole uusi asia, vaan liittyvät jokavuotisiin infektioihin, ja niitä on väestössä aina jonkin verran, niistä ei kuitenkaan puhuta yleisvaarallisuuden perusteena, koska niistä ei päästä eroon, satojen erilaisten ihmiskunnassa kiertävien virusten takia, ja spontaanien tautitapauksien takia.
Yksittäisestä yleistäminen on vähemmän todistusvoimainen kuin suuresta joukosta yleistäminen.
Totta, tarvittaisiin tilastollisia vertailuja. Luulisi, että suuntaa antavia tuloksia saataisiin esim. vertailemalla sairauspäivärahakausien määrää ja pituutta eri influenssakausina.
Kertooko intuitiosi, että tautia ei kannata tukahduttaa jos se on vaikeaa (alkuperäinen positiosi), mutta ei myöskään silloin, kun se on helppoa? Milloin sitten?
Ehtiihän niistä portinvartijoita yleensä aina osa sairastua, koska rajoitukset tulevat kumminkin myöhässä. Pointti: mitä helpommin tauti tukahtuu, sitä kannattavampaa on sen aktiivinen tukahdutus, eikö?
Ja Jos viruksen voi tukahduttaa, miksi sitä ei tehtäisi? Ruotsin (ja THLn sekä hallituksen alkuperäinen linja) perustui siihen, että tukahdutus on mahdotonta, koska se on niin vaikeata.
Tämä blogi vain haluaa räjäyttää talouden sen itsensä pelastamiseksi. Näinhän sitä niin Huuuuuurjan pätevästi perusteltiin, että taudin tukahduttaminen tuhoaa talouden. Nyt näyttää olevan paljon todisteita, että talous tuhoutuu sitä pahemmin mitä kovemmin sitä koitetaan pelastaa olemalla tekemättä mitään.
Sitten jos miettii, niin onko siinä mitään yllättävää, että jos pelastamme ihmisiä niin pelastamme talouden? Joillekin ihmisille talous – ihmiset ovat vain täysin eri asia, jopa toisistaan riippumattomia kun eletään vain oppikirjojen teorioissa, eikä ymmärretä että teorioita tehdään todellisuuden kuvaamiseksi eikä todellisuutta teorioiden mukaiseksi (ei voi taltuttaa koska tämä vain on mahdotonta.)
Haluaisin vieläkin nähdä, miten panos-hyöty laskelmat toimivat vaikka Talvisodan päätöksentekoon, tai vaikka maanpuolustuksen päätöksenteon kanssa yleisesti. Nämä kaikki-lasketaan-vain-rahassa hörhöt varmaan laskisivat vain että vapaus ja itsenäisyys on korvaamatonta, eli 50 000 aikuista miestä voidaan heittää kuolemaan, mieluiten vielä sellaiset jotka eivät ole lapsia saaneet. Ja sitten heti seuraavassa lauseessa vaatisivat Suomen alistamista EU-liittovaltiolle ja komissiolle.
Meillä on Suomessa ja länsimaissa 5. kolonna, he ovat nämä ihmiset jotka tietävät kaiken hinnan mutteivät minkään arvoa. Ensin on siirretty tuotanto Kiinaan, ja nyt sitä koitetaan tuoda pois sieltä, ja jotenkin samaan aikaan pelastaa vielä globalisaatio. Toiminta on juuri niin jakomielistä kuin miltä se näyttää. Lisäksi eurooppalaisten yritysten ’suojeleminen’ kiinalaisten ostoilta: Kyllä ne myyjät ovat ihan muita eurooppalaisia, samoin tuotannon Kiinaan siirtäjät. Eli jos veneen keikuttajia pitää etsiä, niin ei tarvitse lähteä Kiinaan asti, ne löytyvät paljon lähempää.
Tukahdutus olisi helpompaa, jos kyse olisi vain kansallisesta asiasta. Tauti leviää pitkin maailmaa, ja siksi myös tukahdutusskenaariossakin se voi levitä väestöön niin lentokoneilla tulevien ihmisten kuin vaikkapa ulkomaisten pakasteidenkin mukana. Moni on ajatellut jotenkin siihen tapaan, että tukahduttaa ei kannata yrittää paikallisesti, jos se on tuhottoman kallista, eikä tuota kauhean isoa hyötyä, koska paikallinen tukahduttaminen on jossain mielessä samanlaista kuin ison metsäpalon paikallisten osien tukahduttaminen. Se voi toimia paikallisesti, mutta niin kauan kuin iso roihu leviää, se ei muuta kovin olennaisesti välttämättä vielä isoa kuvaa ja sitä, mitä kokonaistuhoja aiheutuu.
Tukahdutus on paikallista, jos tuhotaan tauti koko maailmasta, niin silloin termi on eradication, suomalaisittain juuriminen. Ja varsinainen paikallinen poistaminen on eliminarion, eliminaatio. Kyllä vakavia tartuntatauteja tyypillisesti pyritään eliminoimaan, ei Ruotsin malli ole mikään standardivastaus vaarallisiin tauteihin.
Toiseksi, tukahduttaminen on ensinnäkin halvempaa mitä etukäteen arvioitiin. Kolmanneksi, se on se sairaus, mikä maksaa, ei sen torjunta. Vaikkapa lentomatkailu tai matkustus ylipäätänsä ei loppunut kieltoihin, vaan kyllä se oli romahtanut jo paljon ennen rajoituksia.
Lisäksi ruotsalaiset huomaaavat juuri nyt kuinka helppoa pienen maan on elää taudin kanssa, kun kaikki muut maat ympärillä ovat tukahduttaneet, eivätkä halua sen palaavan.
Tuntuu siltä että vaikka taudin eliminaatio paljastuisi paljon helpommaksi kuin alunperin ajateltiin ja influenssapandemia torjuntakeinot (Ruotsi siis) kalliimmaksi ja vaikeammaksi tieksi kuin ajateltiin, niin siitä huolimatta jotkut näyttävät ajattelevat että pitäisi antaa mennä vain. Alunperin perustelu oli, että autoa ei voi tukahduttaa. No se on nyt osoitettu täysin vääräksi, tauti in Suomessakin eliminoitu kaikkialta muualta paitsi Uudeltamaalta ja Ruotsin rajalta. Tämän ei pitänyt olla edes mahdollista. Faktat ovat muuttuneet, no entäpä mielipiteet…?
Seuraapa Ruotsin Folkhälsomyndighetenin reaaliaikaista Covid-19-seurantaa ***. Alle 39-vuotiaita ei vieläkään ole kuollut ainoatakaan, ja tehohoidossakin on ollut noin yksi sadasta. 20071 tapausta on jo melkoinen aineisto sanoa jotakin trendistä.
Tässä siis on omituinen hulluus menossa: poistamme koulut, työpaikat, kulttuuripalvelut, kaiken, alle 40 -vuotiailta, jotka oikeastaan eivät olisi minkään muun tunnetun taudin, esimerkiksi kausi-influenssan osalta millään tavalla kiinnostavia, kansanterveyden osalta. Mutta koulutuksen, ammattitaidon hankinnan, perheenperustamisen ja yhteiskunnan jatkuvuuden osalta melkoinen avainryhmä.
Vanhusten, yli 85 -vuotiaiden osalta tilanne on vakava: Covid-19-kuolleisuus on Ruotsissa ollut jopa yli kolmasosan. Normaalisti kyseisen ikäryhmän kuolleisuus vuodessa olisi vain noin 15%. Tietenkään emme tiedä, ovatko nämä Covid-19 kuolemat kohdistuneet enemmän sairaisiin ja enemmän heikkoihin ikäryhmänsä edustajiin, kuitenkin kyseistä ikäryhmää Ruotsissa on 1,5%, noin 150000 ihmistä. Heistä siis on Covid-19-tautiin menehtynyt vasta noin 2500, ja taudin saanut alle yksi viidestätoista. Heitä välttämättä menehtyy seuraavan puolen vuoden aikana noin 10000. Covid-19 – kuolemat voivat tulla tuon lukeman päälle, tai sitten olla osa tuota lukemaa.
Tuo suhde on hyvin olennainen asia tässä, ja voi jopa vaikuttaa jälkipelissä siihen, miten Covid-19 – tautia arvioidaan uudelleen ”yleisvaarallisena” tartuntatautina, ja valmiuslakien ym. diktatuurimääräysten perusteena.
*** https://www.folkhalsomyndigheten.se/smittskydd-beredskap/utbrott/aktuella-utbrott/covid-19/bekraftade-fall-i-sverige/
Luet niitä tolppia väärin. Kyllä sieltä sentään jotakin löytyy: 30-39-vuotiaita 14 kappaletta ja 20-29-vuotiaita 8 kpl. Nuoli pitää viedä pylvään päälle, niin tarkka lukumäärä aukeaa pieneen ikkunaan.
Luin alkuperäisen postauksen vasta nyt, enkä jaksa kahlata kaikkia kommentteja lävitse.. Hyviä pointteja, olen paljolti samaa mieltä kuin Osmo. Kukaan ei tiedä varmaan mitä syksyllä ja ennen rokotetta tapahtuu. Eniten luotan kuitenkin THL:ään ja vähiten joihinkin julkisuushakuisiin tutkijoihin (eläintieteilijä Aivelo, insinööri Matti Jantunen yms). Heillä ei useinkaan ole lääketitellistä taustaa. THL:kin on muuttanut jonkin verran kantaansa, koska virus levisi Suomessa huomattavasti odotettua hitaammin. Samoin HUS:n epidemiologi Asko Jantusen kommentit ovat järkeviä useinkin.
Suomalaisten ylikuolleisuus Ruotsissa selittyy pääosin sillä, he ovat 1960-70-luvuilla sinne muuttaneita ja nyt noin 80-vuotiaita. Aikanaan Ruotsiin muutti noin 300000 suomalaista, maaltamuutto suuntautui silloin Ruotsiin ei niinkään Helsinkiin.
Vaikka heidän arvionsa menivät ihan päin honkia, kun fiksautuivat alkuperäisiin suunnitelmiin? Selvästi THLn ajattelussa on paljon inertiaa, joka tulee vanhoista suunnitelmista ja varautumisesta. He ovat käyneet koko ajan edellistä sotaa, jähmeyttä on aivan liikaa. Kannat ovat muuttuneet, mutta liian hitaasti todellisuuteen nähden. Saapa nähdä ovatko ottaneet opikseen.
Tämä T-soluihin liittyvä varsin ison otoksen tutkimuksen preprint saattaa kiinnostaa tekstin kontekstissa.
https://www.researchsquare.com/article/rs-35331/v1
Kiitos kiinnostavasta pohdinnasta pitkin koronakevättä.
Erittäin kiinnostava ja tänään laajalti uutisoitu alustava tutkimus.
Maallikon tulkintani tästä on, että jopa 80% ihmisistä on immuunipuolustuksessaan T-soluihin pohjautuvaa sellaista Sars-CoV-2-virukseen tepsivää vastetta, joka ei ole peräisin Cov2-viruksesta itsestään vaan aiemmista virusepidemioista. Varmaankin ainakin muista koronaviruksista mutta mahdollisesti myös muista virustyypeistä. Vaste ei kaikissa tapauksissa estä sairastumista, mutta näyttäisi että varsin kovalla prosentilla estää vakavimmat muodot, ja nostaa oireettomuuden todennäköisyyttä. Mekanismi lienee myös ja nimenomaan sellainen, että mitä enemmän T-solujen soveltuvaa vastetta, sitä suurempi virusannos nenänieluun tarvitsee kulkeutua että oireita tulisi.
Jos näiden olettamusten sekä muun sittemmin toteutuneen kehityskulun varjolla peilataan Osmon spekuloimia pointteja, niin arvelisin seuraavaa:
Ehkä New Yorkissa ja Lombardiassa näin, mutta Suomessa missään tapauksessa ei. T-solu-löydös sen sijaan viittaisi siihen, että supertartuttajuus voisi olla myös yksilökohtainen ominaisuus eikä niinkään sidottu aika + paikka + sattuma -yhdistelmään. Eli supertartuttajuus lienee kombinaatio: henkilön pieni tai olematon T-soluvaste + sopiva sisätila jossa henkilö laulaa/huutaa hyvän aikaa monen ihmisen lähituntumassa + ajankohta edelliseen se kaikkein voimakkain levityspäivä (oliko noin neljäs?) tartunnan jälkeen + bonuksena mielellään viileä ympäristö.
Ehkä juuri näin, mutta tarkennuksena mielummin kuin sairastaneiden määrä pitäisi käyttää virukselle altistuneiden määrää.
Tämä siis saanut merkittävää vahvistusta. Iän myötä T-soluvaste heikkenee. Ja hyödyllistä vastetta voi olla siis kertynyt muistakin viruksista kuin koronaviruksista.
Urbaani elämä lisää merkittävästi epidemian etenemisnopeutta ja sitä riskiä, että suuri joukko ihmisiä on sairaana yhtä aikaa. Vielä epäselvää, säästääkö vähäkontaktinen elämä vai vain viivästääkö. Toki varmaa on, että täydellinen erakoituminen pienentää tartuntariskin aivan olemattomaksi.
Tämän rinnalle on noussut mahdollisuus, että ei-geneettinen osa T-soluvasteista voi poiketa alueiden välillä. Tai toisin sanoen alue Y, jossa sattuman johdosta syksyllä pyörinyt voimakas vanhan koronaviruksen flunssaepidemia voi säästyä draamalta kehittyneen vasteen takia ilman geneettistä eroa alueeseen X joka vältti edellisen epidemian. Toki genetiikka voi vaikuttaa myös sekä aikaisempien epidemioiden kohtaantoon että T-soluvasteiden kehittymiseen merkittävästikin.
Kesän lämmön ja UV-säteilyn vaikutus lienee toivottua vähäisempi. Ahtaiden sisätilojen välttämisen helppous kesällä sen sijaan on merkitsevä. Mutta johtopäätös on oikea – juuri tällä hetkellä Suomessa tartuntariski vierastyöläisten asuntoloiden ja Haaparannasta nuus… tai siis ostoksia tekevien lähipiirin lisäksi on todella pieni.
Kiitos, tuohon suuntaan peilailin minäkin Osmon tekstin ajatuksia luettuani tuon alustavan tutkimuksen. Tässä aletaan päästä kommenttien eipäs-juupas maaotteluhengen tasolta ihan kiinnostavaan uuden tiedon pohdintaan.
Voisikohan olla niin, että myös pienet annokset tätä uutta virusta herättelevät T-soluja, mutta tähän menee aikaa. Jos iso annos sattuu kohdalle liian aikaisin, ihminen sairastuu vakavasti. Tämä selittäisi osaltaan sen, että USA:n osavaltioissa koronakuolleisuus korreloi selkeästi niiden väestötiheyden kanssa (log-log-korrelaatio!). Toines selitys asialle tietenkin on, että ihmisen vakavaan sairastumiseen tarvitaan altistuminen suurehkolle virusmäärälle esim muutaman tunnin aikana.
Voi hyvin olla, tämän suuntaistahan ajan yli toimivaa prosessiahan Osmo muisteli wanhoista immuunipuolustus-lukemistoistaan postauksessa jonka otsikko oli ”Monod opetti immuunipuolustusta” tai vastaavaa.
Useampi on nyt spekuloinut, että virus olisi muuntunut vaarattomammaksi kun kuolleisuus laskee. Nykyään kun viruksen RNA-genomi on hetkessä selvitetty ja viruksen sukupuuta muunnoksissa seurataan, joku (kuten Olli Vapalahti) osaisi varmasti kommentoida minkälaisia variantteja on nyt liikkeellä ja tiedetäänkö varianttien eroista faktoja.
Tätä odotellessa itse aprikoisin, että on myös mahdollista että virus on vaarallisuudessaan ennallaan mutta kuolleisuus laskee siksi, että ensimmäisenä kuolleissa on suuri osa niitä vanhuksia, joille riitti suhteessa pienin virusannos. Eli populaatiotasolla alttiimpien kuoltua viruksen on muuttumattomanakin koko ajan vaikeampi saada uusia kuolemantapauksia aikaan – heikoimpien poistuessa henkiinjääneissä on koko ajan suurempi osuus isompaa ja isompaa virusaltistusta kestävää yksilöä.
Lisäksi hoitotietämys (verenohennuslääkkeet, antiviraalit ja hengitysavusteet) on parantunut, jolla on mitä ilmeisimmin nimen omaan kuolleisuuteen suurehko merkitys.
Tilastoista kannattaisi tutkia myös tämän lock-down’in (odottamattomia) sivuvaikutuksia. Onhan tilanne eräänlainen laboratoriokoe, jossa monia toimintoja äkillisesti suljetaan. Seuraukset ja syy-yhteydet voivat olla arvaamattomia.
Italialainen tohtori Antonietta M. Gatti kertoo, että sulun aikana ei tapahtunut yhtään kätkytkuolemaa mutta imeväisikäisten rokotusten alettua on jo ollut kolme tapausta.
Ilman pienhiukkasten ja kätkytkuolemien välillä on vahva yhteys. Lockdown vähensi pienhiukkasia, joten kätkytkuolemat loppuivat. Kun liikenne taas lisääntyi, kätkytkuoleman riski kasvoi.
Tuo on hyvä huomio.
Olinkin kahden vaiheilla kirjoittaa, että jos tutkii noita karanteenin odottamattomia seurauksia (unintended consequences), merkittävimmät tilastolliset löydöt eivät koske terveydenhoitoa vaan juuri liikennettä, etenkin lentoliikennettä, ravinnonjakoketjuja (ravintoloiden totaalisulkemiset) ja muita talouden ilmiöitä.
Toinen sektori on sosiaaliset suhteet, joukkopsykologia ja vastaavat ihmiskäyttäytymistä koskevat ilmiöt.
Viimeaikaisista tilastoista pistää silmään, että päivittäiset tartuntamäärät lisääntyvät monissa erityyppisissä maissa esim. USA ja Brasilia. Silti molemmissa päivittäisten tautikuolemien määrät alkavat rajoittua jollekin tasolle, vaikka niidenkin luulisi seuraavan tartuntamääriä noin 3 viikon viiveellä. Tuskin kokonaan selittyy testaamisen lisääntymisellä? Onkohan taudista ehkä tulossa vähemmän tappava, kun on opittu hoitamaan paremmin, viruksen muuntumisen tai jonkin muun seikan vuoksi?
Yhdysvaltoja ei kannata tarkastella kokonaisuutena vaan osavaltiotasolla. Päivittäisten tautitapausten kasvu ei ole vielä uusissa ongelma-osavaltioissa jatkunut riittävän pitkään jotta siitä voisi tehdä johtopäätöksiä, erityisestikin kun nyt (todettujen) tartunnan saaneiden mediaani-ikä on laskenut jonnekin 35 paikkeille.
Mutta: ainakin minusta kuulostaisi uskottavalta että vastustuskyvyn muodostuminen viruskuorman funktiona on jatkuva eikä diskreetti prosessi. Jos R0 on jotain 2,5 luokkaa, ja sairastuminen vaatii suhteellisen pitkäkestoisen altistuksen, tarkoittaa se että osavaltioissa joissa epidemian eteneminen on madellut pitkään, ja vasta nyt lähtenyt kasvuun on ollut jo kuukausia pientä, sairastumiskynnyksen alittavaa altistusta, ainakin niiden keskuudessa jotka eivät ole täysin eristäytyneet.
On mielenkiintoista nähdä onko taudista tullut näiden kuukausien aikana Yhdysvalloissa vähemmän tappava, ja jos, millaisia selitysmalleja ilmiölle ehdotetaan.
Kun tautikuolemat alkoivat vähetä, lehdistö siirsi huomion polttopisteen kuolleiden määrästä “tapausten määrään”. Enää ei päivittäin kerrotakaan kuolintapauksista. Ehkä myönteiset uutiset eivät myy yhtä hyvin kuin kielteiset?!
Toisekseen. Olen lukenut uskottavia kertomuksia, että USA:ssa tutkitan jokainen vastaanotolle tuleva koronan varalta. Saadaan aikaan paljon testejä. Kun tehdään paljon testejä, niin testin suuresta virhemarginaalista johtuen, saadaan myös paljon positiivisia tapauksia, false positive.
Joissain tilanteissa sitten “varmuuden vuoksi” vaaditaan kaksi negatiivista testitulosta, mutta tästähän seuraa, että positiiviset tapaukset vain lisääntyvät. Negatiivisia ei lasketa (ainakaan julkisuudessa). Pitäisi kertoa. Siis vielä kerran: kun samalle henkilölle tehdään uusia ja uusia testejä, niin ennen pitkää kohdalle osuu väärä positiivinen tulos, minkä seurauksena taas “varmuuden vuoksi” tehdään lisää testejä … ja kierre on valmis.
Jotta näistä positiivisista testituloksista voisi jotain päätellä, pitää tietää myös testien kokonaismäärä (ei pelkästään positiivisten tulosten määrää) ja testin virhemarginaali. Sitten kun positiivisten tulosten osuus kaikista testeistä lähentelee virhemarginaalia, voidaan sanoa, että oikeita positiivisia on hyvin vähän tai ei ollenkaan.
” pitää tietää myös testien kokonaismäärä (ei pelkästään positiivisten tulosten määrää) ja testin virhemarginaali. ”
Texasissa viimeisen kahden viikon aikana päivittäiset kuolemat ovat kasvaneet 50%, päivittäiset testit kuukaudessa tuplaantuneet (välillä kesäkuun 1.-heinäkuun 1.) ja positiiviset tulokset samassa ajassa viisinkertaistuneet.
Yhdysvalloissa Arizonassa testatuista positiivisia on jo n. 26% ja Floridassa n. 18%, mikä kertoo siitä että tauti on alueilla oikeasti lähtenyt täysin lapasesta. Testimäärät ovat näillä alueilla pysyneet vakioina tai kasvaneet ja samaan aikaan positiivisten tulos räjähtänyt käsiin, niin kyllä se kertoo taudin vauhdikkaasta leviämisestä.
Sairaalat alkavatkin olemaan jo täynnä, siellä toteutuu Texasissa ja Arizonassa nyt taas ihan sama mitä kävi New Yorkissa ja Milanossa.
Arizonan (7M asukasta) tilanne yhdessä twitissä:
https://twitter.com/COVID19Tracking/status/1278811386814984192
Texas (30M asukasta):
https://twitter.com/COVID19Tracking/status/1278811892614455296
Summa summarum: epidemia on karannut Texasissa, Floridassa ja Arizonassa hallinnasta ja Kalifornia seuraa perässä.
Olen tässä jankuttanut, että USA:n osavaltioissa koronakuolleisuus on sitä suurempi, mitä suurempi on niiden asukastiheys, sillä se on mielestäni eräs oleellinen tieto taudin käyttäytymisen ymmärtämiseksi.
Tein pienen sormiharjoituksen, löytyykö sama korrelaatio EU15-maiden + Sveitsi, Norja, Islanti luvuista (Wikipedia, Worldometer). Ei löytynyt, mutta löytyi kaksi maaryhmää, joissa korrelaatio on saman suuntainen, mutta tasot eroavat noin 400 kuolemalla per miljoona ihmistä. Korkean kuolleisuuden maihin kuuluvat BE,UK,IT,SP,FR,IRL,SE, matalan kuolleisuuden maihin NL, CH, LX, GE, DK, AU, NO, FI, IS, GR. Edellisen ryhmän m (regressionviivan kulmakerroin) oli 1.1 ja RSQ 0.69, jälkimmäisen m oli 0.77 ja RSQ 0,83.
No, ainahan saa mieleisensä tuloksen, kun jakaa raakadatan onnistuneesti 🙂
Tämä lienee ihan kiinnostava:
Lisäyksenä aiempaan kommenttiin tubirokotteen tehostavasta vaikutuksesta immuunijärjestelmään: yksi syy saattaa olla myös se, että rokote antaisi henkilön immuunijärjestelmälle aiemmin puuttuvan mutta immuunikalibraation kannalta erittäin tarpeellisen esimerkin mykobakteerista. Tällainen harmiton altistus olisi ollut lähes varma likaisia juuria jyrsivällä esi-ihmisellä, mutta nykyoloissa moni saisi sen rokotteesta. Tämän teorian mukaan rokotteen immuniteettia yleistehostava vaikutus olisi todennäköisesti vain myönteinen.
Tulee huolestuttavia uutisia maailmalta. Nature lehdessä on julkistettu tutkimus, joka osittaa, että sairastumisella saadut vasta-aineet vähentyvät voimakkaasti kahden-kolmen kuukauden jälkeen tartunnasta.
https://www.nature.com/articles/s41591-020-0965-6
Jos tämä on totta, se tarkoittaa luultavasti, että sairastamalla tautia ei saada kuin tilapäinen suoja. Luin jostakin (en muista mistä), että on tullut raportteja että jo korona sairastuneet ihmiset ovat sairastuneet uudestaan.
Jos sairastumalla saadut vasta-aineet ei anna hyvää suojaa, tulevatko rokotteella saadut toimimaan yhtään paremmin?
Minkälaisessa maailmassa tulisimme elämään, jos ei saada suoja sairastamalla tai rokotteilla? En ole niin pessimistinen että väittäisi että näin tulisi käymään, mutta asia kannattaa pohtia..
Olemmeko päästäneet pahan irti. Ihmiskunnan ja virusten välisessä taistelussa ihmisen aseet ovat eristäytyminen ja tiede. Viruksen superominaisuus on tarttuvuus ennen oireita ja myös runsas mutatoituminen. Niinpä tappavatkin mutatiot leviävät runsaasti ennen kuin potilas kuolee. Saattaa olla niin, että virus tarttuu ensin nenän soluihin ja lisääntyy oireettomast ja leviää sitten keuhkoihin tekemään tuhoa.
Paras keino olisi ihmisen kannalta eristäytyä, eristäytyä ja eristäytyä. Kaikki keinot tarvitaan, ei kokouksia, ei matkusetelua, suojavälineen käyttöön. Rokotteita kyllä syntyy, mutta pärjätäänkö mutatoitumisen kanssa. Voisi yrittää simuloida, mutta pitäisi olla supertietokone.
Taistelua käyvä tiedemiehet ja virukset, valitettavasti virusten määrä on kasvanut hillittömästi.
Tulee Fermin Paradoksi mieleen.
CDC:n sivuilla kerrotaan että USA:n kymmenessä osavaltiossa kuolleiden määrä tulee lisääntymään seuraavan 3 viikon kuluessa, ja lopuissa tapahtuu laskua. Tämä siis siitä huolimatta, että kymmenen päivän ajan on nähty kaikkien aikojen tartuntahuippu, ja sairaalajaksojen ja kuolleiden määrän lisääntyminen pitäisivät jo näkyä tässä 3 viikkoa tästä eteenpäin olevassa jaksossa.
Ennusteita on kymmenittäin, ja seuraaviksi kolmeksi viikoksi povataan korona- kuolleita 8000-28000 välille. Ilman pandemiaakin USA:ssa kuolee 165000 ihmistä rapiat 3 viikossa, joten siirtyykö tässä muista ”kuolemansyistä” osa covid.-lohkoon? 28000 ennuste on kaikista 25 virallisesta yliopistojen tms ennusteesta aivan ylivoimaisesti suurin. Valtavirta osuu tuohon 15000-18000 välille seuraavien kolmen viikon aikana.Täten Amerikkalaisten tulee ennen kaikkea olla edelleen enemmän huolissaan sydän- ja verisuonitaudeista, sekä syövistä ja muista majoriteettikuolinsyistä. Olen myös ymmärtänyt, että 1957 ja aiemmin syntyneillä Amerikkalaisilla ei ole kaikilla MPR-rokotetta, jonka puuttuminen nostaa vakavan taudin ennustetta, ja tuon ikäisiä Amerikassa kyllä piisaa.
Edes tuo 28000 eli rajuin ennuste toteutuessaan ei tarkoita sitä että Huhtikuun kuolinmääriä hätyyteltäisiin missään nimessä. Ja mikäli taas mennään lähelle tuota 8000 alarajaa, niin kuolleita tulee vain murto-osa Huhtikuun all-time-highistä. Nyt on nähty, että rajoitusten purku saa aikaan toteutuneiden tartuntojen nousun, kuten jokainen varmasti on osannut arvata. Tästä johtuen, kun käyrät jälleen saadaan lasku-uralle niin pahin on jo nähty- toisetkin aallot ja mahdolliset kolmannet mukaan lukien.
USA joutuu vielä hetken kärvistelemään covid-pätsissä, mutta loppuvuodesta taloutta voidaan avata jo reippaammin ja ihmiset saadaan taas töihin. Edelleen pidän kiinni eilen kirjoittamastani ennusteesta, että 30.9 tartuntamäärät ovat USA:ssa mukavan alhaiset, ja yhteiskunnan aukaiseminen on mahdollista lähes täydellä teholla. Nopea epidemian ylipyyhkäisy (ottaen huomioon covid-taudin kuolleisuuden väheneminen, jos tappavuusaste olisi Huhtikuun Nykin luokkaa en allekirjoittaisi enää tätä lausetta) lienee köysissä olevalle jenkkitaloudelle jopa hyvä asia, sillä USA:n velkaantumisasteella jokainen kuukausi semi-lockdownia saisi aikaan maailmantaloudellekin isoa hallaa.
Varsin matalia ennusteita, huomioiden että jo pelkästään Texasissa ja Floridassa on yhteensä yli 50 miljoonaa asukasta. Jos ennusteet toteutuvat, ja tartunnat ehtivät/ovat ehtineet jo levitä nuorisosta muuhun väestöön, on oltava joku selitys sille miksi taudin tappavuus heikentyy ajan funktiona. Kiintoisaa on myös: miksi tartunnat kasvavat juuri nyt niissä osavaltioissa joissa on päivisin joko kuumaa tai sietämättömän kuumaa, ja oleskelu koneellisesti viilennetyissä tiloissa on lisääntynyt. Onko aerosolien välityksellä tapahtuvien tartuntojen merkitys sittenkin aliarvoitu?
Jos Yhdysvalloissa, kuten on oletettavaa, toistuu se mikä muuallakin, 30.9. mennessä epidemia on hyvinkin hallinnassa paikallisia tautiryppäitä lukuunottamatta, mutta vähäoireisten tartuntojen määrä on edelleen koholla. Tämä tarkoittaa että taloudellisen tilanteen normalisoituminen edellyttää pelon hälvenemistä ja luopumista tartuntojen määrän minimoimisesta toimenpiteiden keskeisimpänä tavoitteena.
Supertartuttaja = ekstrovertti, Suomessa suhteessa vähemmän kuin muualla?
No mutta asiaan, Google Trends paljastaa tänään 12.7. että Suomessa haetaan huhti-toukokuun volyymillä ”koronatesti ja ”korona oireet”. Eli onko kyse aiheettomasta heinänuhasta vai toisesta aallosta jo elokuun alussa? Itse veikkaan jälkimmäistä. Maski, päähän. Lepo.
Nyt on selvinnyt, miksi yhdessä pahiten koronan kohtelemassa valtiossa kukaan ei voi koskaan parantua koronaviruksesta tartunnan saatuaan:
https://www.cebm.net/covid-19/why-no-one-can-ever-recover-from-covid-19-in-england-a-statistical-anomaly/
Todennäköisesti muissakin maissa on epäselvät ohjeet, minkälaisen ajanjakson kuluttua muuta kuolemasyytä edes aletaan etsiä positiivisen koronatestin antaneen henkilön kuolintapaukselle ?
-SS-
Mielenkiintoinen vertaileva tutkimus: https://academic.oup.com/cid/article/doi/10.1093/cid/ciaa889/5864495
Sen mukaan lisätyt turvavälit yms paitsi hidastavat taudin leviämistä myös liventävät tautia. Tulos on sopusoinnussa sen kanssa että taudin tappavuus korreloi väestötiheyden kanssa. Viittaisi kovasti siihen, että taudin vakavuus riippuu kehon sisään saadusta virusmärästä ja/tai virusten tulokanavasta.