Toinen aalto?

21 vastausta artikkeliin “Toinen aalto?”

1. Ital­ias­sa, eri­tyis­es­ti jostain Firen­zestä etelään on joku maagi­nen tek­i­jä joka suo­jaa tar­tun­noil­ta. Ei mah­du min­un ymmär­ryk­seeni miten sel­l­aisel­la koron­akuril­la päästään noin hyvään lop­putu­lok­seen. Jotkut sikäläiset lääkärit ovat ehdot­ta­neet seli­tyk­sek­si paikallisen viruskan­nan muta­toi­tu­mista, mut­ta tietääk­seni tästä ei ole näyttöä.

   Vastaa

   1. Tääl­lä Ital­ias­sa käytetään sel­l­aisia maag­isia koro­nanestovä­lineitä kuin maske­ja hyvinkin tun­nol­lis­es­ti. Tätä ei suo­ma­lainen virkakoneis­to tosin hyväksy­isi seli­tyk­sek­si. Olisiko mui­ta seli­tyk­siä tarjolla?

      Vastaa

2. Jos tämä Korona-game olisi urheilua, tähän kan­nat­taisi asen­noitua erä­taukona. Peli on vielä kesken, tulos ratkaise­mat­ta. Kolme erää, ensim­mäi­nen pelat­tu. Ihmis­ten pitäisi myös käyt­täy­tyä sil­lä asenteella.
   Mut­ta miten tuo­hon dataan voi luot­taa, sen keräämiseen? Onko vaikka­pa Sak­san datankeräys (tes­taus) tehos­tunut ver­rat­tuna aiem­paan, onko nousu liian jyrkkä vai loi­va? (Onko tar­tun­to­jen määrä mitenkään mielekäs mit­tari, näin epämääräisel­lä ‘keräämisjär­jestelmäl­lä’? Kuollei­den määrä on, se on var­ma mit­tari (about).)
   Ja edelleen: Mis­sä huitel­e­vat kokon­aiskuolleisu­us­lu­vut Suomes­sa, mihin kuol­laan, suh­teel­lisu­ut­ta!? Veikkaan, että Korona alen­taa kuolleisu­ut­ta Suomes­sa lyhyel­lä aikavälil­lä (van­hempi ikälu­ok­ka: vähem­män influ­enssa- ym. tar­tun­to­ja, kos­ka eristyneisyys), mut­ta lisää pidem­mäl­lä (kun­tos­alit kiin­ni, vähem­män liikun­taa, enem­män alko­ho­lia, jne…)?

   Vastaa

   1. Taleb – wheres hedge: Ja edelleen: Mis­sä huitel­e­vat kokon­aiskuolleisu­us­lu­vut Suomes­sa, mihin kuol­laan, suhteellisuutta!?

      Kokon­aiskuolleisu­us­lu­vut löy­tyvät hyvin havain­nol­lis­tet­tuna Euro­MO­MOs­ta.

      Vastaa

3. Eiköhän Suomes­sa iso toinen aal­to ole melko selvää tässä syksyllä?

   Rajoituk­set pois­tet­tu, ihmiset eivät enää varo, voiko mitään muu­ta johtopäätöstä maalaisjär­jel­lä tehdä?

   Vastaa

   1. Iiro:
      Eiköhän Suomes­sa iso toinen aal­to ole melko selvää tässä syksyllä?

      Rajoituk­set pois­tet­tu, ihmiset eivät enää varo, voiko mitään muu­ta johtopäätöstä maalaisjär­jel­lä tehdä? 

      Samaa kuin infek­ti­olääkäri hesarin artikke­lis­sa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006586814.html
      Jos ihmis­ten suo­ja­toimet ja liikku­vu­us on samaa tasoa kuin kevääl­lä, tau­ti alkaa lev­itä samal­la tem­pol­la kuin kevääl­lä. Volyymia las­kee tosin jälji­tys ja isom­mal­la tes­tauk­sel­la saadaan myös kiin­ni isom­pi osa tapauk­sia kuin keväällä.

      Jää nähtäväk­si saadaanko noil­la kiin­ni riit­tävän paljon kom­pen­soimaan ihmis­ten kon­tak­tien lisään­tymi­nen, suo­javälien uno­h­tu­mi­nen, huonon käsien­pe­su­un paluu yms. Ainakin kesäflun­ssaan lev­iämi­nen indikoi hyvin jo nyt suo­ja­toimien vähen­tymistä kevääseen nähden.

      Vastaa

   2. ”Kat­sokaa nyt, oike­as­sa o,tiin sil­lä aal­toa ei voin­ut mitenkään estää” lie­nee sit­ten perusselitys.
      Ja tietenkin odotel­laan niin kauan, että päästään sulke­maan taas koko Suo­mi, ei mitään tyhjän­päiväisiä paikallisia toimia. Eipähän pääse kukaan sanomaan, että toimet oli­vat ylim­i­toitet­tu­ja, lisäk­si voi tehdä lisäbud­jetin jos­sa saa jakaa rahaa kaik­keen kivaan.

      Vastaa

4. Suomes­sa ollaan ilmeis­es­ti ajau­tu­mas­sa tilanteeseen, jos­sa rokot­teet saadaan viimeis­ten joukos­sa. Toiv­ot­tavasti siis 2., 3. … N+1. aal­lon tukah­dut­ta­mi­nen onnis­tuu — tietysti tehtävä helpot­tuu ajan myötä, kun muiden maid­en roko­tu­so­hjel­mat etenevät lop­puaan kohden.

   Yle: Suo­mi ei ole päät­tänyt rokotteesta

   Suo­mi on käynyt neu­vot­telu­ja liit­tymis­es­tä neljän EU-maan allianssi­in, joka teki kesäku­us­sa 400 miljoo­nan annok­sen ostosopimuk­sen Oxfordin yliopis­ton ja lääkey­htiö Astra Zenecan kehit­telemästä rokotteesta.

   Ter­veysmin­is­ter­iön kansli­apääl­likkö Kir­si Varhi­lan mukaan Suo­mi ei kuitenkaan ole tehnyt päätöksiä.

   …joo, odotel­laan kaikessa rauhas­sa — var­maan mukaan pääsee vielä siinäkin vai­heessa, kun rokote­toim­i­tuk­set alkavat.

   Suomel­la on tois­taisek­si varat­tuna han­k­in­toi­hin 110 miljoon­aa euroa, kun kil­pailu rokot­teista alkaa.

   Herä­tys! Kil­pailu rokot­teista on ollut menos­sa jo pari kuukautta.

   Vastaa

5. Kun ver­rataan todel­la erisu­u­ruisia luku­ja, kuten USA:n ja Suomen tar­tun­nat, log­a­r­it­mi­asteikko voisi olla havainnollisempi.

   Vastaa

   1. Kun ver­rataan todel­la erisu­u­ruisia luku­ja, kuten USA:n ja Suomen tar­tun­nat, log­a­r­it­mi­asteikko voisi olla havainnollisempi.

      Nämä oli­vat tar­tun­to­ja asukas­ta kohden, joten maan koon ei pitäisi niihin vaikuttaa.
      Log­a­ri­ti­asteikko sovel­tuu asioi­hin, joiden käyt­täy­tymi­nen on ekspo­nen­ti­aal­ista. Sik­si käytin epi­demi­an kasvu­vai­heessa log­a­r­it­mi­asteikkoa. en enää. Lisäk­si tässä datas­sa ollaan välil­lä myös aika lähel­lä nol­laa, mikä taas saa log­a­r­it­mi­asteikon näyt­täm­nään aika kum­n­malliselta. Suomen vai­htelu domi­noisi kuvaa, kun viikot­tais­ten tar­tun­to­jen määrä vai­htelee 20 ja 80 välillä. 

      Vastaa

6. Täysi tukah­dut­ta­mi­nen ei onnis­tu ilman rokotet­ta, mut­ta tar­tun­to­jen määrän pitämi­nen hyvin alhaal­la näin har­vaan asu­tus­sa maas­sa onnis­tuu aika yksinker­taisil­lakin toimil­la, kuten kevään aikana nähti­in. Koulu­ja ja työ­paikko­ja ei tarvitse pitää kiin­ni, mut­ta mas­salevi­tystapah­tu­mat pitäisi saa­da ehkäistyä. Näyt­tää vähän siltä, että Suomes­sa ei nyt halu­ta ehkäistä niitä ennal­ta, vaan odote­taan että tar­tun­talu­vut kään­tyvät nousu­un ennen kuin reagoidaan. Toiv­ot­tavasti kyn­nys reagoi­da on sen ver­ran alhainen, että toimi­in ryhdytään ennen kuin tilanteen kor­jaami­nen vaatii taas mas­si­ivisem­pia (ja samal­la haitallisem­pia) toimenpiteitä.

   Suomes­sa on onnek­si vähän paikko­ja, mis­sä tur­vaväle­jä ei voi pitää. Joukkoli­ikenne on yksi sel­l­ainen paik­ka. Euroopas­sa joukkoli­iken­teeseen on monin paikoin asetet­tu mask­ipakko. Suomes­sakin STM toiv­ot­tavasti pyörtää kan­tansa mask­ien hyödyl­lisyy­destä. Ei auta oikein mitään, jos vain omas­ta ter­vey­destään huolestuneet käyt­tävät mask­ia, kos­ka maskil­la suo­jel­laan mui­ta. Sik­si läh­es kaikkien pitää käyt­tää niitä sil­loin kun tur­vaväle­jä ei voi pitää.

   Rav­in­toloiden yöauki­olon aiheut­ta­ma vaara on, että tur­vaväle­jä ei halu­ta pitää, kun halu­taan ottaa kon­tak­tia uusi­in tut­tavuuk­si­in. Yön päät­teek­si men­nään pitkään tak­si­jonoon tai täpötäy­teen yöbussiin.

   Rajoil­la ongelma­paikkana on karan­teenin omae­htoisu­us ja lep­su­us. Kukaan ei vah­di, toteu­tuuko karan­teeni oikeasti. Omae­htoisen karan­teenin aikana saa myös käy­dä töis­sä, vaik­ka työssä altistaisikin muita.

   Vastaa

7. Johtaisiko men­overo kuitenkin asun­to­jen hin­nan voimakkaaseen nousu­un, ja ehkäpä myös (nyky­istäkin voimakkaam­paan) osakeku­plaan, joka ”neu­traloisi” sen hyödyt?

   Vastaa

8. Osmo,
   Oletko­han hie­man vedel­lyt mutkia suorik­si vai mis­saanko tässä nyt jotain olen­naista? Eikö vähin­täänkin tes­taamisen määrä pitäisi vakioi­da, jot­ta ylipäätään kan­nat­taisi esit­tää mitään, mikä viit­taa koronatar­tun­to­jen määrän muutokseen?
   “Sak­sas­sa tar­tun­to­jen määrä on kään­tynyt loivaan kasvu­un ja läh­estyy rajaa 40” on tulk­in­ta, jota tuos­ta kuvios­ta on minus­ta myös san­gen han­kala tehdä. Jos olete­taan lin­eaari­nen muu­tos ja noi­hin havain­toi­hin sovite­taan regres­sio­suo­ra, olisi epä­var­maa, eroaisiko sen ker­roin 0:sta.
   Yt. Tuomo

   Vastaa

9. Suomen tilas­tois­sa on erikoista että juhan­nuk­sel­la ja sen jälkeisel­lä viikol­la 23 — 25.6 olleel­la yhteishaun toisel­la vai­heel­la ei näytä olleen tar­tun­to­ja lisäävää vaiku­tus­ta, olet­taen että viruk­sen itämi­sai­ka on kak­si viikkoa. Molem­pi­en aikana oli kuitenkin suuria ihmis­määriä liik­keel­lä ympäri maan.

   Vastaa

   1. Yhteishaun liikut­ta­mat ihmis­määrät ja aiheut­ta­mat ihmiskon­tak­tit ovat san­gen vähäisiä ver­rat­tuna baari-iltoi­hin. Nämä ovat sitä turhaa riskinot­toa. Oppi­laitok­sis­sa käyt­täy­tymi­nen on hillitympää.

      Vastaa

10. Entäpä väestön­ti­hey­den merk­i­tys eri mais­sa alueit­tain? Pohjois-Suomes­sa on hyvin vähän tar­tun­to­ja ver­rat­tuna Etelä-Suomeen, ja län­sir­a­jal­la kuollei­den tilas­tois­sa näkyy kah­den eri tar­tun­taketjun vaiku­tus vaik­ka ovat tapah­tuneet jo kauan sitten?

    Uusi See­lan­ti sai tar­tun­nat kuri­in nopeal­la toimin­nal­la, mut­ta vaiku­tus tur­is­mista ja kausi­työläi­sistä riip­pu­van maan talouteen tulee ole­maan niin suuri että jonkun his­to­ri­an suuren sotapääl­likön sano­ja mukaillen “täl­laiseen voit­toon ei olisi ollut varaa”.

    Vastaa

    1. Rokote tai Ruotsin tie:
       Entäpä väestön­ti­hey­den merk­i­tys eri mais­sa alueit­tain? Pohjois-Suomes­sa on hyvin vähän tar­tun­to­ja ver­rat­tuna Etelä-Suomeen, ja län­sir­a­jal­la kuollei­den tilas­tois­sa näkyy kah­den eri tar­tun­taketjun vaiku­tus vaik­ka ovat tapah­tuneet jo kauan sitten?

       Uusi See­lan­ti sai tar­tun­nat kuri­in nopeal­la toimin­nal­la, mut­ta vaiku­tus tur­is­mista ja kausi­työläi­sistä riip­pu­van maan talouteen tulee ole­maan niin suuri että jonkun his­to­ri­an suuren sotapääl­likön sano­ja mukaillen ”täl­laiseen voit­toon ei olisi ollut varaa”.

       Edelleenkään ei ole selvin­nyt mitä Ruot­si on taloudel­lis­es­ti voit­tanut vaikka­pa Uuteen-See­lan­ti­in ver­rat­tuna? Ruotsin taloushan kyykkää siinä kuin muidenkin Pohjoismaiden.

       Ymmär­rän kyl­lä että nähdyl­lä noin pros­entin kuolleisu­udel­la taloudel­lis­es­ti paras vai­h­toe­hto ehkä voisi olla antaa kuol­la ja antaa muiden jatkaa elämistä nor­maal­isti mut­ta kun ihmiset eivät toi­mi näin. Se olisi voin­ut toimia joskus keski­a­jal­la kun ihmiselämää ei pidet­ty niin arvos­saan kuin nykyään. Nykyään ihmiset alka­isi­vat väl­tel­lä julk­isia paikko­ja ja vaati­si­vat poli­itikoil­ta toimia, niin­hän kävi maalisku­us­sa Suomes­sakin. Lau­maim­mu­ni­teetin ja Ruotsin mallin kan­na­tus on kovin vähäistä ja sil­loin se on väärä lin­ja. Niin demokra­tia toimii, tai pitäisi toimia.

       Vastaa

       1. K.k.: Edelleenkään ei ole selvin­nyt mitä Ruot­si on taloudel­lis­es­ti voit­tanut vaikka­pa Uuteen-See­lan­ti­in ver­rat­tuna? Ruotsin taloushan kyykkää siinä kuin muidenkin Pohjoismaiden.

          Ymmär­rän kyl­lä että nähdyl­lä noin pros­entin kuolleisu­udel­la taloudel­lis­es­ti paras vai­h­toe­hto ehkä voisi olla antaa kuol­la ja antaa muiden jatkaa elämistä nor­maal­isti mut­ta kun ihmiset eivät toi­mi näin. Se olisi voin­ut toimia joskus keski­a­jal­la kun ihmiselämää ei pidet­ty niin arvos­saan kuin nykyään. Nykyään ihmiset alka­isi­vat väl­tel­lä julk­isia paikko­ja ja vaati­si­vat poli­itikoil­ta toimia, niin­hän kävi maalisku­us­sa Suomes­sakin. Lau­maim­mu­ni­teetin ja Ruotsin mallin kan­na­tus on kovin vähäistä ja sil­loin se on väärä lin­ja. Niin demokra­tia toimii, tai pitäisi toimia.

          Tur­is­tit rupe­si­vat lähtemään Uud­es­ta See­lan­nista jo maalisku­un alus­sa, ja uusia ei karan­teenin takia tul­lut vaik­ka kaut­ta olisi ollut vielä jäl­jel­lä hyvinkin pari kuukaut­ta. Rupe­si ole­maan toti­nen paik­ka kaikil­la tärkeil­lä tur­is­tialueil­la. Maat­alous on sekä Aus­tralias­sa että Uudessa See­lan­nis­sa varsin pitkälle riip­pu­vainen kausi­työläi­sistä, ja jos heitä ei saa­da lop­pu­vuodes­ta karan­teeni­vaa­timusten tms takia niin sato jää kor­jaa­mat­ta. Joku ehdot­ti ratkaisuk­si että sit­ten Uuden See­lan­nin nuoret jou­tu­isi­vat pleikkarin pelaamisen sijas­ta farmeille töi­hin 🙂 Vas­taa­va tilanne voisi olla jos Ruot­sista yhtäkkiä sadat tuhan­net vierastyöläiset lähti­sivät pois ja uusia ei tulisi.

       2. K.k.: Edelleenkään ei ole selvin­nyt mitä Ruot­si on taloudel­lis­es­ti voit­tanut vaikka­pa Uuteen-See­lan­ti­in ver­rat­tuna? Ruotsin taloushan kyykkää siinä kuin muidenkin Pohjoismaiden.

          Otta­mat­ta nyt kan­taa siihen mikä on sat­tumaa, mikä sys­temaat­tisen strate­gian tulosta ja kuin­ka paljon ihmishenkiä vai­h­toe­htoisel­la strate­gial­la olisi ollut pelastet­tavis­sa, Ruot­si on päässyt tas­apain­oti­laan jos­sa teho­hoitoon joutunei­den määrä (taudin vakavu­u­den proxy) läh­estyy nol­laa ja ylikuolleisu­ud­es­ta on päästy eroon samal­la kun tar­tun­to­jen määrä on edelleen merkit­tävä, suu­ru­us­lu­okkaa 30 miljoon­aa henkilöä kohden päivässä. Yhteiskun­ta kohtu­ullisen auki, hal­lit­se­mat­toman toisen aal­lon ris­ki oleel­lis­es­ti pienem­pi kuin esimerkik­si Suomessa.

          Ei ihme etteivät Ruotsin ter­veysvi­ra­nomaiset halua keikut­taa venet­tä tässä tilanteessa ja jatka­vat etä­työ­su­osi­tus­ta nyt kun lomat alka­vat olla lopuil­laan, ihmiset palaa­mas­sa sisätiloi­hin, ja Ruot­sis­sakin paljon aluei­ta jonne epi­demia (kun­tako­htais­ten) tilas­to­jen mukaan ei ole vielä ehtinyt.

          Läh­teet: FOHM Antal fall av covid-19 i Sverige, Euro­MO­MO, SVT Teg­nell: Fort­sätt job­ba hemifrån.

11. Suomen kohdal­la näyt­tää siltä että varsin vähäisil­läkin toimil­la saadaan virus pidet­tyä kuris­sa. Maail­mal­ta tulee jatku­vasti uut­ta tietoa mas­sa­t­a­pah­tu­mista jois­sa suuri osa on saanut tar­tun­nan. Viimek­si eilen uuti­soiti­in Yhdys­val­lois­sa kolmipäiväis­es­tä babtis­tikirkon tapah­tu­mas­ta jos­sa läh­es kaik­ki osal­lis­tu­jat sai­vat tar­tun­nan yhdeltä kan­ta­jal­ta. Sen poh­jal­ta on vaikea käsit­tää Suomen mas­sa­t­a­pah­tu­mien sal­lim­ista 1.8 alka­en. Niiden taloudelli­nen merk­i­tys on pieni ver­rat­tuna siihen mitä epi­demia maksaa.

    Voisi kuvitel­la että epi­demi­an kytiessä, kuten Suomes­sa, super­tar­tut­ta­jien osu­us domi­noi. Sil­loin riit­tävät toimet jot­ka estävät super­tar­tut­tamisen tilanteet. Selväähän on että vapaae­htoisu­us on tässä mah­dol­lisim­man huono strate­gia, läh­es määritelmäno­mais­es­ti super­tar­tut­ta­ja on oiree­ton tai vähäoireinen eikä tunne tarvet­ta varoa. Kun tar­tun­to­jen taso on mata­la riit­tää rajoituk­set pahimpi­in viruslinkoi­hin ja täl­lä tar­tun­to­jen tasol­la Suomen olisi edullis­in­ta pysytel­lä. Kau­pat ja vas­taa­vat lyhy­taikaiset kohtaamiset lienevät sil­loin läh­es merkityksettömiä.

    Sen sijaan epi­demi­an riehues­sa super­tar­tut­ta­jien merk­i­tys vähe­nee ja viruk­sen voi saa­da helpom­min mis­tä tahansa ja vaa­di­taan huo­mat­tavasti kovem­pia toimia jot­ta tar­tun­nat saadaan laskuun.

    Suomes­sa on 1.8 käytän­nössä palat­tu maalisku­un alun tilanteeseen jos­sa odotel­laan nyt uut­ta ryöp­sähdys­tä. Muun Euroopan koke­muk­sen perus­teel­la se tulee myös Suomeen ja olisi ollut enem­män kuin suo­tavaa että näitä viimeisiä, mas­sa­t­a­pah­tu­mien rajoituk­sia ei olisi puret­tu ennen kuin on seu­rat­tu tilannetta.

    Vastaa

12. Yhdys­val­to­jen osalta luvuista kan­nat­taisi erot­taa New Yorkin alueen kolme osaval­tio­ta, New York, New Jer­sey ja Con­necti­cut, joiden käyrä muis­tut­taa Ital­i­aa. Tar­tun­to­jen ja kuolemien määrä kävi korkeal­la, mut­ta nyt tilanne on varsin hyvin hallinnas­sa. Mon­es­sa muus­sa osaval­tios­sa ollaan täl­lä het­kel­lä lähel­lä aal­lon­har­jaa, mitä voi pitää melkoise­na pölkkypäisyytenä, kun omas­sa maas­sa olisi ollut tar­jol­la New Yorkin esimerk­ki siitä, miten hom­ma hoide­taan ja pahempi aal­to vältetään.

    Vastaa