Avainsana: _

Kun vil­jan maail­man­markki­nahin­ta on kaksinker­tais­tunut on tämä radiouutis­ten mukaan johtanut myös pel­lon hin­nan nousu­un niin, että Pirkan­maal­la tavalli­nen hin­ta on noin 6600 euroa hehtaar­il­ta. Tässä ei pitäisi olla kenellekään mitään yllät­tävää. Se mikä ei mah­du kaupunki­laisjär­keen on, ettei tämä herätä päät­täjis­sä aja­tus­ta laskea hehtaaritukia.

Hehtaar­itu­ki ei ole tukea vil­je­lylle vaan pel­lon omis­tamiselle. Jos hehtaar­itu­ki on 100 euroa hehtaar­il­ta, nos­taa se viiden pros­entin korkokan­nal­la las­ket­tuna pel­to­he­htaarin hin­taa 2000 eurol­la, alem­mal­la korkokan­nal­la lask­ien vähän enem­män. Jat­ka lukemista “Vil­jan hin­ta ja pellon”

Edelli­nen viestiketju venyi niin pitkäk­si, että aloi­tan uuden.

Vähän käsit­tei­den määrit­te­lyä, kos­ka  mon­et ketjun väit­te­ly­istä joh­tu­i­v­at siitä, että kir­joit­ta­jil­la oli eri sisältö käyt­tämilleen ter­meille. Jat­ka lukemista “Vielä päästökiintiöistä”

Lentokonei­den hiilid­iok­sidipäästöjä koskevas­sa keskustelus­sa heit­et­ti­in aja­tus henkilöko­htais­es­ta päästöki­in­tiöstä, joka olisi jokaiselle yhtä suuri. Tätä pidet­ti­in parem­pana kuin hiilid­iok­sidi­veroa, kos­ka se merk­it­sisi, että rikas voi porskut­taa kuten nyt ja köy­hä joutuu uno­hta­maan etelänlomansa.

Aja­tus jakaa jokaiselle tiuk­ka päästöki­in­tiö, jon­ka sää käyt­tää talon­sa läm­mit­tämiseen tai suihkukoneel­la lentelyyn,tuntuu loogiselta, mut­ta se ei ole hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti tehokas. Jat­ka lukemista “Jokaiselle oma päästökiintiö?”

Blogi­ni tämän vuo­den kävi­jämäärä ylit­ti per­jan­taina sadan tuhan­nen rajan. Kävi­jöitä on viikoit­tain keskimäärin 8 000. Tämä motivoi kirjoittamaan.

Min­ut oli val­tu­utet­tu val­it­se­maan paras inno­vaa­tio­jour­nal­is­min jut­tu palkit­tavak­si Inno­vaa­tioki­teel­lä. Itsel­lenikin häm­mästyk­sek­si päädyin Maaseudun Tule­vaisu­udessa julka­istu­un Tar­ja Hal­lan uttuun “Huomisen lihaa kas­vate­taan lab­o­ra­to­ri­ois­sa”. Jutus­sa oli paljon ansiokas­ta, muun muas­sa tieto, että lihanku­lu­tus Kiinas­sa on jo kolminker­tais­tunut 15 kilo­sta 50 kilo­on henkeä kohden vuodessa. Suomes­sa kulu­tus on noin 72 kiloa, joten kiinalaiset hen­git­tävät jo niskaan. Viidenkymme­nen kilon rajan Suomen lihanku­lu­tus ylit­ti joskus 1970-luvun alus­sa. Tämä tarkoit­taa, että lihanku­lu­tus on nous­sut Kiinas­sa 50 mil­jardil­la kilo­l­la, määräl­lä, joka vas­taa jotakuinkin EU:n koko lihanku­lu­tus­ta. Tämä selit­tää hyvin vil­jan­hin­to­jen nopean kasvun. Jat­ka lukemista “Kiinalais­ten lihanhimot”

Kuun­telin Ylen ykkös­es­tä ohjel­maa kulut­ta­jakarku­ru­ud­es­ta. Sen juon­nos­sa toimit­ta­ja ihmetteli, mik­si lentolip­pu Kajaani­in mak­saa enem­män kuin New Yorkiin,vaikka New Yorkissa piipah­ta­va tuot­taa neljä ton­nia hiilid­iok­sidia. Lentoli­ikenne on suuri ilman­pilaa­ja, mut­ta sen kauhis­telu ei oikeu­ta levit­tämään väärää tietoa. Jat­ka lukemista “Ympäristöli­ike voisi päivit­tää tietonsa”

Vasem­mis­toli­it­to ei halua kar­sia pres­i­dentin ulkopoli­it­tisia val­taoikeuk­sia, jot­ta hal­li­tus ja eduskun­ta eivät voisi viedä Suomea Natoon. Vasem­mis­toli­it­to panee siis toivon­sa Sauli Niinistöön?

Mil­lä liikku­vat autot vuon­na 2030, kun öljy alkaa olla niukkaa? Öljy ei lopu, mut­ta läh­eskään nyky­istä määrää sitä ei autoi­hin heru.

Biopolt­toaineista ei ole ratkaisuk­si, kos­ka ne eivät tule riit­tämään ja kos­ka bio­mas­sas­ta on paljon älykkääm­pää tehdä sähköä ja lämpöä.

Sähköau­to vai vetyau­to? Jat­ka lukemista “Mis­tä autoille polttoainetta?”

Helsin­gin Sanomis­sa speku­loidaan mah­dol­lisu­udel­la, että Lovi­isan mah­dol­lis­es­ta kol­mannes­ta ydin­voimalas­ta vedet­täisi­in kaukoläm­pöput­ki Helsinki­in, jol­loin Helsin­gin maakaa­su- ja hiilivoimalat voitaisi­in sulkea. Tämä on var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto, jos hiilivoimas­ta luovu­taan kaikissa pohjo­is­mais­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa han­ke on ilmas­ton kannal­ta hyödytön, ellei jopa haitalli­nen. Jat­ka lukemista “Ydin­läm­pöä Loviisasta”

Pistin Hesarin net­ti­sivuille oheisen kom­mentin siel­lä käytävään keskustelu­un. Panen saman tek­stin tännekin.

Olen pahoil­lani, jos kir­ja-arvostelus­tani jäi sel­l­ainen kuva, ettei Kleinin kir­jas­sa ole mitään hyvää. Hän on parhaim­mil­laan kuvaa­maan sitä, miten eri­ar­voisu­us maail­mas­sa kär­jistyy, siis maid­en sisäl­lä, maid­en välil­lähän tulo­erot pienenevät. Tältä kannal­ta kir­ja kan­nat­taa lukea. Sen kuvaa­jana, mitä tapah­tuu, Klein on jour­nailisti­na hyvä. Jat­ka lukemista “Vielä Kleinista”