Jokaiselle oma päästökiintiö?

Len­to­ko­nei­den hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa hei­tet­tiin aja­tus hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta pääs­tö­kiin­tiös­tä, joka oli­si jokai­sel­le yhtä suu­ri. Tätä pidet­tiin parem­pa­na kuin hii­li­diok­si­di­ve­roa, kos­ka se mer­kit­si­si, että rikas voi pors­kut­taa kuten nyt ja köy­hä jou­tuu unoh­ta­maan etelänlomansa.

Aja­tus jakaa jokai­sel­le tiuk­ka pääs­tö­kiin­tiö, jon­ka sää käyt­tää talon­sa läm­mit­tä­mi­seen tai suih­ku­ko­neel­la lentelyyn,tuntuu loo­gi­sel­ta, mut­ta se ei ole hyvin­voin­ti­teo­reet­ti­ses­ti tehokas.

Jos köy­häl­lä Kenia­lai­sel­la Nai­ro­bin slum­mis­sa on käyt­täm­nä­tön­tä pääs­tö­kiin­tiö­tä, saa­ko hän myy­dä sen jol­le­kin, joka tar­vit­se sitä enem­män samal­la kun hän itse tar­vit­si­si ruo­kaa lap­sil­leen? Jos täl­lai­nen vaih­to­kaup­pa syn­tyy, se lie­nee molem­mil­le edul­li­nen, kos­ka molem­mat sii­hen vapaa­eh­toi­ses­ti suostuvat.

Jos pääs­tö­kiin­tiön saa myy­dä, eikä tuon kau­pa­ni­käyn­nin voi­si orga­ni­soi­da tehok­kaam­min pörs­sis­sä? Sil­loin muo­dos­tui­si kiin­teä hin­ta hen­ki­lö­koh­tai­sel­le päästöoikeudelle.

Jos kiin­tiön hin­ta aset­tuu 20 euron tasol­le ton­nil­ta ja jokai­sen kiin­tiö on 7 ton­nia, jokai­nen saa vuo­des­sa pääs­tö­kiin­tiöi­tä, joi­den arvo on 140 euroa.

Eikö oli­si yksin­ker­tai­sem­paa jakaa jokai­sel­le 140 euroa ja huu­to­kau­pa­ta kaik­ki pääs­tö­kiin­tiöt haluk­kai­den kesken?

Ei oikeas­taan oli­si jär­ke­väm­pää verot­taa pääs­tö­jä 20 euroa ton­nil­ta ja jakaa tulot kan­sa­lais­palk­ka­na kaikille?

Ei, tämä vii­mei­nen meni vää­rin. Mehän emme tie­dä, riit­tää­kö tuo 20 euron hin­ta las­ke­maan pääs­töt halu­tul­le tasol­le. Ehkä ihmi­set vain mak­sa­vat ja saas­tut­ta­vat van­haan mal­liin. Sik­si on parem­pi päät­tää liik­kel­le las­ket­tu­jen kiin­tiöi­den mää­räs­tä, vaik­ka­pa 7 tonnia/asukas ja huu­to­kau­pa­ta ne. Voi olla, että hin­ta aset­tuu 20 euroon, mut­ta se voi yhtä hyvin aset­tua 30 euroon.

Joka tapauk­ses­sa hen­ki­lö­koh­tais­ta pääs­tö­kiin­tiö­tä jär­ke­väm­pi on huu­to­kau­pat­ta­va kiin­tiö, kun huu­to­kau­pan tulot jae­taan tasan aik­kien kesken.

Se joh­taa sii­hen, että rik­kaat tuot­ta­vat enem­män hii­li­diok­si­dia ja köy­hät vähem­män, mut­ta korv­bauk­se­na rahaa siir­tyy rik­kail­ta köy­hil­le. Luon­to voi täs­sä tapauk­ses­sa yhtä hyvin tai huo­nos­ti) mut­ta sekä rik­kai­den että köy­hien tilan­ne on parem­pi kuin kiin­tiö­mal­lis­sa. Eihän mikään estä täs­sä mal­lis­sa köy­hää käyt­täy­ty­mäs­sä kuin kiin­tiö­mal­lis­sa. Hän voi käyt­tää huu­to­kau­pas­ta saa­man­sa rahan oman kiin­tiön­sä osta­mi­seen, jos pitää sitä omal­ta kan­nal­taa parem­pa­na, mut­ta hän voi ostaa sil­lä myös jotain muu­ta, jos tar­vit­see sitä muu­ta enemmän.

71 vastausta artikkeliin “Jokaiselle oma päästökiintiö?”

  1. Minä taas en ymmär­rä, mik­si tulon­siir­rot ja pääs­tö­kiin­tiöt pitäi­si kopla­ta toi­siin­sa. Glo­baa­li kan­sa­lais­palk­ka on niin uto­pis­ti­nen aja­tus, että ennen sen toteut­ta­mis­ta napa­jää­ti­köt ovat jo kau­kais­ta his­to­ri­aa. Tai yli­pään­sä sel­lai­sen­kaan jär­jes­tel­män toteut­ta­mi­nen, jos­sa yksit­täi­set hen­ki­löt ostai­si­vat pääs­tö­kiin­tiön­sä jos­tain glo­baa­lis­ta pörs­sis­tä. Eikö ener­gia­ve­ro­tuk­sel­la voi­si hoi­taa koko asian pal­jon yksinkertaisemmin?

  2. Minus­ta täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa esi­tel­lään erin­omai­ses­ti mark­ki­noi­den toi­min­taa ja etu­ja joi­ta saa­vu­te­taan sil­lä, että jokai­nen voi mark­ki­noil­ta hank­kia halua­man­sa hyö­dyk­keet sen sijaan, että val­tiot päät­täi­si­vät yksi­löil­le “tar­peel­li­sis­ta” resurs­seis­ta. Eli mark­ki­nat jaka­vat hyö­dyk­keet oikeu­den­mu­kai­sem­min kuin demo­kraat­ti­nen päätöksenteko.

    Se, että joku halu­aa kulut­taa enem­män kuin joku toi­nen ei ole vää­rin, jos hän on val­mis kus­tan­ta­maan kulu­tuk­sen­sa omas­ta varal­li­suu­des­taan (työl­lään / sääs­töil­lään). Se, että joku halu­aa kulut­taa enem­män kuin oma varal­li­suus antaa myö­ten mui­den kus­tan­nuk­sel­la on.

  3. Täs­sä mal­lis­sa, jos rik­kaat halua­vat­kin pal­jon kiin­tiöi­tä, köy­hä ei nii­tä saa vaik­ka tar­vit­si­si, sil­lä ei ole varo­ja mil­lä kil­pail­la. Pitää odot­taa seu­raa­vaan vuo­teen, että edel­li­sen vuo­den tulot on jaet­tu, ja sil­loin­kaan ei ole var­maa, että osto­voi­ma riit­tää. Jaet­taes­sa suo­raan kai­kil­le, voi päät­tää tar­vit­see­ko, vai myy­kö eteen­päin. Täs­sä­kin rahaa siir­tyy rik­kail­ta köy­hil­le, jos köy­hät koke­vat, ettei­vät tar­vit­se kaik­kia kiin­tiöi­tään. Mut­ta köy­hä myös vält­tä­mät­tä saa kiin­tiöi­tä, mitä Osmon mal­li ei takaa. Osmon mal­li myös mah­dol­lis­taa ham­straa­mi­sen ja spe­ku­loin­nin. Toki hybri­di­mal­li­kin on mah­dol­li­nen, mis­sä osa jae­taan suo­raan, ja loput huu­to­kau­pa­taan suo­raan pörssissä.

    Jos raha on moniu­lot­teis­ta, ei perus­tu­loa pidä jät­tää yksiu­lot­tei­sek­si. Ei ole var­maa että yksiu­lot­tei­sel­la rahal­la saa moniu­lot­teis­ta rahaa.

  4. Ode kir­joit­ti:

    Sik­si on parem­pi päät­tää liik­kel­le las­ket­tu­jen kiin­tiöi­den mää­räs­tä, vaik­ka­pa 7 tonnia/asukas ja huu­to­kau­pa­ta ne.”

    Huu­to­kaup­pa on ihan hyvä idea, mut­ta esi­mer­kik­si valit­se­ma­si kiintiö/asukas on tie­tys­ti aivan kestämätön.

    Koko maa­il­man ihmis­ten kes­ki­mää­räi­set pääs­töt ovat täl­lä het­kel­lä niu­kas­ti alle 4 tonnia.
    Tie­deyh­tei­sön käsi­tyk­sen mukaan täs­tä pitäi­si kar­sia pois 60 — 80 %.
    Suo­ma­lai­sil­le oikeu­den­mu­kai­ses­ti kuu­lu­va kiin­tiö oli­si siis luok­kaa 1 tonni/vuosi, mikä­li tah­dom­me jät­tää jäl­ke­läi­sil­lem­me asuin­kel­poi­sen ympäristön.
    Nykyi­seen 15 ton­niin ver­rat­tu­na se on mel­ko vähän ja mon­ta vuot­ta saa kerä­tä pääs­tö­oi­keuk­sia jos mei­naa pii­pah­taa Kauko-Idässä.

  5. Ehkä vie­lä sel­ven­nys: run­sau­den aikaan, ei lei­pää tar­vit­se sään­nös­tel­lä, sil­lä on hyvin var­maa, että jaka­mal­la rahaa jokai­nen sitä vält­tä­mät­tä. Pula­kau­den aikaan on pak­ko jakaa lei­pä­kiin­tiöi­tä, että sitä riit­täi­si kai­kil­le. Jot­ta pääs­töt saa­tai­siin vähe­ne­mään, on luo­ta­va “kei­no­te­koi­nen niuk­kuus” pääs­tö-oikeuk­siin, eli pula-aika. Ole­tan, että nii­tä kiin­tiöi­tä ei siel­tä pörs­sis­tä löy­dy kuin lei­pää run­sau­den aikaan: pääs­tö­kiin­tiö on arvo­kas. Jos se ei ole, ei niil­lä hir­veäs­ti vai­ku­tus­ta tai­da olla saas­tu­tuk­sen mää­rään, eikä kan­nus­ti­me­na puh­taam­man tek­no­lo­gian ja elin­ta­po­jen kehi­tyk­seen (jois­ta jäl­kim­mäi­nen ei rii­pu vain yksi­lös­tä, vaan mm. kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta). Har­va pys­tyy täy­sin ilman pääs­tö­jä elä­mään kovin kum­mois­ta elä­mää täs­sä maa­il­mas­sa, joten jot­ta oikeuk­sia riit­täi­si kai­kil­le, tuli­si nii­tä siis jakaa kai­kil­le jos­sain määrin.

  6. Ode kiin­nit­ti huo­mion­sa todel­la tär­ke­ään asi­aan! Itse olen yrit­tä­nyt vuo­den ver­ran herä­tel­lä kes­kus­te­lua glo­baa­lis­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta pääs­tö­kiin­tiös­tä, joka oli­si samal­la de fac­to glo­baa­li perus­tu­lo. Kysees­sä on käsit­tääk­se­ni yksi yhteen sama mal­li, jota Ode täs­sä mer­kin­näs­sään pää­tyy ehdot­ta­maan. Eli lyhyes­ti sanot­tu­na hom­ma meni­si seuraavanlaisesti:

    1. Teh­dään poliit­ti­nen pää­tös sii­tä, mihin asti ilmas­ton anne­taan läm­me­tä ja tämän perus­teel­la ase­te­taan ale­ne­va glo­baa­li pääs­tö­kiin­tiö jokai­sel­le vuodelle.
    2. Nämä kiin­tiöt jae­taan per capi­ta mal­lil­la jokai­sel­le maa­il­man maal­le (itse olen poh­ti­nut 20 vuo­den siir­ty­mä­ai­kaa, jos­sa ensim­mäi­se­nä vuon­na kiin­tiöt jaet­tai­siin vuo­den 2005 toteu­tu­nei­den pääs­tö­jen mukaan ja nii­den mää­rä sit­ten siir­tyi­si 5% vuo­des­sa koh­ti aitoa per capi­ta –mal­lia).
    3. Perus­tet­tai­siin glo­baa­li pääs­tö­pörs­si jos­sa teol­li­suus (ja maa­ta­lous jne.) ostai­si kiin­tiöi­tä val­tioil­ta (teol­li­suus­mais­sa kiin­tiöt voi­tai­siin halu­tes­sa jakaa myös ihmi­sil­le suo­raan, mut­ta tämä ei ehkä viisasta).
    4. Val­tio jakai­si saa­dut rahat suo­raan kan­sal­le kansalaispalkkana.
    5. Kiin­tiöi­den hin­ta näkyi­si suo­raan kai­kis­sa mark­ki­noil­la ole­vis­sa tuot­teis­sa ja palveluissa.

    Näh­däk­se­ni tämän­kal­tai­nen mal­li on ainoa kei­no, jol­la ilmas­to­muu­tos saa­daan aisoi­hin jol­lain lail­la poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­sel­la mal­lil­la. Intian ja Kii­nan kal­tai­set maat eivät tule suos­tu­maan yhtään vähem­pään ja mik­si suos­tui­si­vat­kaan? Yhdys­val­to­ja ja EU-mai­ta voi­si lien­nyt­tää em. siir­ty­mä­ajan kal­tai­sil­la toi­mil­la. Samal­la mal­li aiheut­tai­si radi­kaa­lin tulon­jaon muu­tok­sen glo­baa­lil­la tasol­la sekä vih­reän tek­no­lo­gi­sen val­lan­ku­mouk­sen. Myös teh­dyn työn mää­rä tuli­si – var­sin­kin län­si­mais­sa – vähe­ne­mään dramaattisesti.

    Mal­lin yksi­tyis­koh­dis­ta ja vai­ku­tuk­sis­ta enem­män seu­raa­vis­sa linkeissä:
    http://koti.mbnet.fi/thexder/Opiskelu/Kansainv%E4linen%20henkil%F6kohtainen%20p%E4%E4st%F6kiinti%F6.pdf
    Lyhyeh­kö essee­ni mal­lin perus­teis­ta ja tär­keim­mis­tä vaikutuksista.
    http://www.domnik.net/blogi/index.php/2007/10/dodo-paastokiintiot/
    http://tuomojarvela.wordpress.com/2007/10/21/dodosolo/
    Aihees­ta Niko Lips­a­sen ja Tuo­mo Jär­ve­län kans­sa käy­mä­ni debatti.
    http://www.phpbbserver.com/gpeq/index.php?mforum=gpeq
    Aiheen kehit­te­le­mi­sek­si perus­ta­ma­ni (englan­nin­kie­li­nen) kes­kus­te­lu­foo­ru­mi. Olen teh­nyt lyhyet alus­tuk­set aiheen filo­so­fi­sil­le, talous­tie­teel­li­sil­le, poliit­ti­sil­le, luon­non­tie­teel­li­sil­le jne. näkö­kul­mil­le sekä pahim­mil­le sen ongel­mil­le. Toi­vot­ta­vas­ti kes­kus­te­lu­kin viri­ää jos­sain vaiheessa;).
    http://apps.facebook.com/causes/22060?h=plw&recruiter_id=6128039
    Aihees­ta Face­boo­kis­sa aloit­ta­ma­ni vetoo­mus, jon­ka on alle­kir­joit­ta­nut yli 300 ihmis­tä, mukaan lukien sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen kansanedustaja.

    Toi­von toti­ses­ti, että Ode­kin alkai­si funt­sia tämän mal­lin mah­dol­li­suuk­sia. Sii­nä yhdis­tyy monet vih­rei­den perus­pe­ri­aat­teet – perus­tu­lo, glo­baa­li oikeu­den­mu­kai­suus, ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ja talou­del­li­nen tehok­kuus – hyvin hedel­mäl­li­sel­lä ja poten­ti­aa­li­ses­ti val­lan­ku­mouk­sel­li­sel­la tavalla.

  7. Hen­ki­lö­koh­tais­ten pääs­tö­kiin­tiöi­den ja ylei­sen pääs­tö­kau­pan välil­lä on joi­ta­kin ero­ja, joi­ta et mai­nit­se. Ensin­nä­kin jos ihmi­set jou­tu­vat poh­ti­maan omaa talou­del­lis­ta toi­min­taan­sa sen vaa­ti­mien pääs­tö­kiin­tiöi­den kaut­ta, eikä puh­taas­ti hin­nan poh­jal­ta kuten veron tai pääs­tö­kau­pan koh­dal­la, täl­lä usko­taan ole­van psy­ko­lo­gi­sia vai­ku­tuk­sia hei­dän käyt­täy­ty­mi­seen­sä. Ken­ties ihmi­set tule­si­vat tie­toi­sem­mik­si oman toi­min­tan­sa seu­rauk­sis­ta tai alkai­si­vat välit­tää pääs­töis­tä enem­män. Toi­sek­si jos ihmi­set läh­tö­koh­tai­ses­ti omis­tai­si­vat tie­tyn mää­rän pääs­tö­kiin­tiö­tä, oli­si hei­dän help­po vai­kut­taa kier­ros­sa ole­vien pääs­tö­lu­pien mää­rään. Täl­lä het­kel­lä viral­lis­ten pääs­tö­oi­keuk­sien osta­mi­nen on yksi­löil­le han­ka­laa, jos­kaan ei mah­do­ton­ta, joten yksit­täis­ten ihmis­ten on hyvin vai­kea vai­kut­taa ilma­ke­hään pää­ty­vien kaa­su­jen lopul­li­seen määrään. 

    Jos­ko nämä sei­kat hen­ki­lö­koh­tais­ten pääs­tö­kiin­tiöi­den jär­jes­tel­män yllä­pi­don aiheut­ta­mien kus­tan­nuk­sien arvoi­sia, on kovin kysee­na­lais­ta. Erään­lai­se­na utoop­pi­se­na ilmas­to­po­li­tii­kan mal­li­na aja­tus on kui­ten­kin hauska.

  8. Se joh­taa sii­hen, että rik­kaat tuot­ta­vat enem­män hii­li­diok­si­dia ja köy­hät vähem­män, mut­ta korv­bauk­se­na rahaa siir­tyy rik­kail­ta köy­hil­le. Luon­to voi täs­sä tapauk­ses­sa yhtä hyvin tai huonosti…”

    Täs­sä­hän se on päh­ki­nän­kuo­res­sa mik­si ympä­ris­tön­suo­je­lua vas­tus­te­taan. Pot­kais­kaa kom­mu­nis­tit omaan klu­biin­sa, niin suo­sion­ne kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti ja minä­kin saat­tai­sin keh­da­ta tun­nus­taa vih­rei­tä arvoja.

  9. Kan­na­tin aiem­min pääs­tö­kaup­paa juu­ri mai­nit­se­mis­ta­si syis­tä, mut­ta asi­aan vähän enem­män pereh­dyt­tyä­ni tulin sii­hen tulok­seen, että hii­li­ve­ro on tehok­kaam­pi ja nopeam­pi säätää. 

    Pääs­tö­kiin­tiö voi­daan sää­tää vain anne­tul­le ajan­jak­sol­le. Annet­tu ajan­jak­so ei ole kovin pit­kä, yleen­sä muu­ta­ma vuo­si. Tämä ei ole kui­ten­kaan niin mer­kit­tä­vä teki­jä kuin kiin­tiöi­hin liit­ty­vä dynaa­mi­nen vai­ku­tus sil­loin, kun mark­ki­nat eivät ole ideaaliset.

    Kun pääs­tö­mark­ki­noil­la on pal­jon iso­ja pelaa­jia, joil­la on kak­si vaih­toeh­toa: inves­toi­da subs­ti­tuut­tei­hin tai ostaa lisää oikeuk­sia. Subs­ti­uut­tiin inves­toi­mi­nen näyt­tää hal­vem­mal­ta jos inves­toin­ti­kus­tan­nus alit­taa oikeuk­siin mene­vän rahan. Mut­ta dynaa­mi­nen vai­ku­tus voi sot­kea tämän laskelman. 

    Jos pelaa­ja on riit­tä­vän iso, pääs­tö­oi­keu­den hin­ta las­kee, kun subs­ti­tuut­tei­hin siir­ry­tään. Siir­ty­mi­sen jäl­keen (ne har­vat) kil­pai­li­jat saa­vat oikeu­ten­sa hal­vem­mal­la ja inves­toi­ja tekee tap­pio­ta. Tämä pel­ko voi olla aiheellinen.

    Sen­si­jaan verot­ta­ja voi rea­goi­da siten, että se lupaa nos­taa hii­li­ve­roa kun inves­toin­nit alkavat.

  10. Kun yri­tin kir­joit­taa yksin­ker­tai­ses­ti — vään­tää rau­ta­lan­gas­ta — tulin näkö­jään yksin­ker­tais­ta­neek­si lii­kaa, kos­ka moni otti aja­tuk­sen lii­an konkreettisesti.

    1) On jär­ke­vää aloit­taa kan­sal­li­ses­sa/EU-tasoi­sel­la pääs­tö­kau­pal­la, eikä odot­taa maa­il­man­laa­juis­ta perustuloa. 

    2) Tuo pääs­tö­kiin­tiön tulon jaka­mi­nen perus­tu­lo­na oli vain las­ken­nal­li­nen esi­merk­ki, kos­ka toki takai­sin palaut­ta­mi­nen voi­daan teh­dä toi­sin­kin. EU on menos­sa tähän suun­taan, kun pääs­tö­kiin­tiöt huu­to­kau­pa­taan eikä nii­tä enää jae­ta ilmai­sek­si. Raha tulee val­tiol­le ja val­tio palaut­taa sen kan­sa­lai­sil­le taval­la tai toi­sel­la. Mil­lä taval­la, sii­tä pää­te­tään vaa­leis­sa. Jos Suo­mi huu­to­kaup­paa nykyi­sen noin 40 mil­joo­nan ton­nin kiin­tiön 20 euron hin­nal­la, sii­tä tulee 800 mil­joo­naa euroa, asu­kas­ta koh­den noin 160 euroa. Var­maan­kin näem­me sen tulo­ve­ron alen­nuk­se­na, toi­vot­ta­vas­ti myös perus­tur­van paranemisena.

  11. Tie­de­mie­hel­le:

    Tuo dynaa­mi­nen vai­ku­tus jää kyl­lä isol­la­kin toi­mi­jal­la aika vaa­ti­mat­to­mak­si, kos­ka pääs­tö­kaup­pa on vähin­tään EU:n laa­juis­ta. Jos jokai­sel­la maal­la oli­si oma kiin­teä kiin­tiön­sä, yksit­täi­sen toi­men vai­ku­tus hin­taan oli­si lii­an suu­ri ja toi­mi­si noin kuin tie­de­mies kuvaa, mut­ta ei koko EU:n alueella.

    Talou­den toi­mi­joi­den kan­nal­ta asteit­tain ja ennus­tet­ta­vas­ti nouse­va vero oli­si parem­pi, kos­ka inves­toin­ti­suun­ni­tel­mat voi sil­loin perus­taa johon­kin luo­tet­ta­vaan las­kel­maan. Nyt­hän har­joit­te­lu­kau­del­la pääs­tö­oi­keu­den hin­ta kävi ensin 30 eurossa/tonni ja las­ki sit­ten nollaan.

  12. Juk­ka Jonniselle:

    Tuos­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa pääs­tö­kiin­tiös­sä on se vika, ettei sitä voi­da miten­kään ope­ra­tio­na­li­soi­da. Mer­kit­tä­vä osa mei­dän pääs­töis­täm­me aiheu­tuu ruu­as­ta, mut­ta kun ostat kau­pas­ta näk­ki­lei­pä­pa­ke­tin, kuka las­kee sen tuo­tan­to­ket­jun eri vai­heis­sa vaa­ti­mat pääs­töt. Sik­si on PALJON yksin­ker­tai­sem­paa, että tuo­tan­to­ket­jun eri vai­heis­sa tar­vi­taan omat kiin­tiöt ja lop­pu­tu­los näkyy näk­ki­lei­pä­pa­ke­tin hinnassa.

  13. Pek­ka Raukolle.

    Voi olla, että seit­se­män ton­nia suo­ma­lais­ta koh­den on koh­tuut­to­man pal­jon, mut­ta mei­dän pääs­töm­me nyt ovat noin 15 ton­nia hen­keä kohden.

  14. Hen­ki­lö­koh­tai­nen pääs­tö­kiin­tiö on sii­nä mie­les­sä ikä­vä, että se pal­kit­see väes­tön­kas­vus­ta. Jos Suo­mes­sa oltai­siin lisään­nyt­ty aina kuten Intias­sa, meil­lä oli­si käy­tet­tä­vis­sä nykyi­seen ver­rat­tu­na 2–3x enem­män päästöoikeuksia.

    (puhun siis teo­reet­ti­ses­ti, ymmär­sin itse­kin ettei Ode tar­koit­ta­nut kon­kreet­ti­ses­ti rahan siir­tä­mis­tä rik­kais­ta mais­ta köy­hien taskuihin)

  15. Syl­ves­te­ril­le:

    Mis­tä koh­din ajat­te­lit his­to­rian aloit­taa? Vuo­des­ta 1700 Suo­men väki­lu­ku on kai mel­kein kym­men­ker­tais­tu­nut ja saat­taa tuol­la aika­vä­lil­lä ylit­tää Intian suh­teel­li­sen väes­tön­kas­vun. Aina­kin ylit­tää, jos his­to­ria aloi­te­taan vuo­des­ta 10000 eKr.

    Sinän­sä olen Syl­ves­te­rin kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että vaik­ka väes­tön­kas­vu glo­baa­lil­la tasol­la on aika pal­jon rau­hoit­tu­nut, Lähi-Idän ja Afri­kan väes­tön­kas­vu samoin kuin väes­tön­kas­vu jois­sa­kin lati­na­lai­sen Ame­ri­kan mais­sa on sie­tä­mät­tö­män suur­ta eikä sil­le näkö­jään aio­ta teh­dä mitään. 

    Täs­sä muu­ten on Paa­via suu­rem­pa­na ongel­ma­na Yhdys­val­lat, jot­ka vii­mei­sen seit­se­män vuo­den aika­na ovat vaa­ti­neet kai­ken väes­tö­suun­nit­te­lun pois­ta­mis­ta YK:n ohjelmista.

  16. Vois­ko joku vie­lä ava­ta vähän lisää tätä hen­ki­lö­koh­tai­sen pääs­tö­oi­keu­den parem­muut­ta ver­rat­tu­na sii­hen, että pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mak­se­taan tuot­teen hin­nas­sa? Kun meil­lä on jo kek­sit­ty raha, jol­la voi­daan abstrak­tis­ti mita­ta kai­ken kon­kreet­ti­sen arvoa, niin mik­si sii­hen rin­nal­le pitää saa­da joku hii­li­diok­si­di­ra­ha? Tai kään­täen oli­si­ko sit­ten mah­dol­lis­ta, että valuu­tat olis hii­li­diok­si­di­kan­nas­sa? (vrt. kul­ta­kan­ta.) Tun­tuu joten­kin nurin­ku­ri­sel­ta raken­taa toi­nen jär­jes­tel­mä jo toi­mi­van jär­jes­tel­män pääl­le. En jak­sa uskoa, että kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set erit­te­le­mäl­lä tuot­teen hin­nas­ta saa­daan niin mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia ihmis­ten kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­seen, ver­rat­tu­na sii­hen, että saas­tut­ta­vat tuot­teet vaan mak­sai­si­vat enemmän.

    nn: rajal­li­sis­ta resurs­seis­ta on aina pula. Riip­pu­mat­ta sii­tä miten kova pula on ihmi­set käy­vät niil­le vaih­to­kaup­paa niin kau­an kun­nes nämä resurs­sit ovat jaet­tu tehok­kaim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Eli pel­ko­si sii­tä, että jos pääs­tö­kiin­tiöi­tä ei oli­si run­saas­ti, ne eivät vaih­tai­si omis­ta­jia on aiheeton.

  17. Ode kir­joit­ti:

    Voi olla, että seit­se­män ton­nia suo­ma­lais­ta koh­den on koh­tuut­to­man pal­jon, mut­ta mei­dän pääs­töm­me nyt ovat noin 15 ton­nia hen­keä kohden.”

    Pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­nen on tie­tys­ti mer­kit­tä­vä kan­sal­li­nen askel oike­aan suuntaan.

    Jos kui­ten­kin aja­tel­laan glo­baa­lia hen­ki­lö­koh­tais­ta kiin­tiö­jär­jes­tel­mää, kuten ymmär­sin sinun­kin tar­koit­ta­van, se on mit­ta­luo­kal­taan aivan kohtuuton.

  18. Art­tu­ri Björk kirjoitti:

    Eli mark­ki­nat jaka­vat hyö­dyk­keet oikeu­den­mu­kai­sem­min kuin demo­kraat­ti­nen päätöksenteko.”

    Demo­kraat­tis­ta pää­tök­sen­te­koa tar­vi­taan kui­ten­kin ensin jaka­maan ne oikeu­det jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le, ja pitä­mään huo­li sii­tä, että kaup­paa saa käy­dä vain vuo­tui­sel­la kiin­tiöl­lä, ei oikeu­del­la kiintiöön.
    Mark­ki­nois­ta ei ole tätä asi­aa hoi­ta­maan, mut­ta se sopii kyl­lä vuo­si­kiin­tiöi­den kaup­paa hoitamaan.

  19. Lähi-idän väes­tön­kas­vu” on kovin kir­ja­vaa eikä Lati­na­lai­nen Ame­rik­ka­kaan ole mikään yhte­näi­nen sikiä­vyys­vyö­hy­ke, ihan hyvä kart­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Fertility_rate_world_map_2.png

    Ylei­ses­tä ottaen syn­ty­vyys on glo­baa­lis­ti las­kus­sa. TFR:n (en muis­ta mitä on suo­mek­si) tilas­tol­li­set ongel­mat jätän perehtyneemmille.

  20. Erit­täin mie­len­kiin­toi­nen kuva tpyy­luo­mal­ta. Se myös osoit­taa, että val­tao­sas­sa maa­il­maa syn­ty­vyys on las­ke­nut alle kah­den, jol­loin niis­sä mais­sa väki­lu­ku kään­tyy las­kuun. Afrik­ka on edel­leen sur­keas­sa tilas­sa ja Intias­sa toi­voi­si muu­tos­ta, mut­ta muu­toin Aasian väes­tö alkaa vähe­tä ja nopeasti. 

    Huo­mat­kaa Iran myön­tei­se­nä poik­keuk­se­na. En oli­si uskonut. 

  21. Syn­ty­vyys ja kulu­tuk­sen kas­vu ovat samaa ongelmavyyhteä.

    Kun suo­meen syn­tyy lap­si, tar­koit­taa se hiilidioksidipäästöjä
    80 vuot­ta X 15.000 = 1.200.000 kg

    Kun Etio­pi­aan syn­tyy lap­si, tar­koit­taa se hiilidioksidipäästöjä
    40 vuot­ta X 50 kg = 2000kg

    Minus­ta ei ole epäi­lys­tä­kään, mis­sä ongel­ma TÄLLÄ HETKELLÄ on akuut­ti. Sii­tä huo­li­mat­ta mis­sään tapah­tu­vaa väes­tön­kas­vua ei ole syy­tä vähätellä.

    Kulu­tuk­sen kan­nal­ta tuhoi­sin­ta on siir­tää väkeä vähäi­sen kulu­tuk­sen alu­eel­ta kor­kean kulu­tuk­sen alu­eel­le, esi­mer­kik­si työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton mer­keis­sä. Se on käy­tän­nös­sä teho­ku­lut­ta­ja “pika­syn­nyt­tys”.

  22. Odel­le:
    1. On toki aivan sel­vää, ettei glo­baa­li hen­ki­lö­koh­tai­nen pääs­tö­kiin­tiö ole ”rea­lis­ti­nen”. Se ei kui­ten­kaan ole sen uto­pis­ti­sem­pi kuin mikään muu­kaan todel­la toi­mi­va mal­li. Päin­vas­toin se on toi­mi­vis­ta mal­leis­ta toden­nä­köi­sin edus­taes­saan tie­tyn­lais­ta kom­pro­mis­sia kehit­ty­vien mai­den ja teol­li­suus­mai­den int­res­sien välis­sä. Tuol­la perus­ta­mal­la­ni foo­ru­mil­la yksi kes­kus­te­lun (tai täl­lä het­kel­lä mono­lo­gin) aihe on juu­ri se, miten tavoi­te saa­tai­siin toteu­tet­tua poliit­ti­ses­ti. Luul­ta­vas­ti tähän men­nään juu­ri kan­sal­lis­ten ja alu­eel­lis­ten mal­lien kaut­ta. On kui­ten­kin hyvä ilmais­ta pit­kän aika­vä­lin tavoi­te hyvis­sä ajoin – ilman idea­lis­ti­sia tavoit­tei­ta meil­lä ei ole poli­tiik­kaa, vain hallinnointia.

    2. Mik­sei hen­ki­lö­koh­tais­ta pääs­tö­kiin­tiö­tä voi­si ope­ra­tio­na­li­soi­da? Tai siis mik­sei pääs­tö­jä voi­da ope­ra­tio­na­li­soi­da? Jos­sei näin voi­da teh­dä, voi­tai­siin saman tien unoh­taa kai­ken­lai­set kiin­tiöt – nii­den taus­tal­la ole­va ole­tus­han on, että pääs­töt kye­tään joten kuten luo­tet­ta­vas­ti mit­taa­maan. Täl­lä ei ole suo­raan teke­mis­tä sen kans­sa, kenel­le kiin­tiöis­tä saa­dut tulot anne­taan. Mitä tulee näk­ki­lei­pä­pa­ket­tiin, niin hom­ma meni­si juu­ri niin­kuin Ode tuos­sa mai­nit­si: jokai­sel­la tuo­tan­to­ket­jun (ja jake­lu­ket­jun, myyn­ti­ket­jun jne.) vai­heel­la oli­si vel­vol­li­suus ostaa omat kiin­tiön­sä. Näin esim. lähem­pä­nä tuo­tet­tu oli­si hal­vem­paa kuin kau­em­pa­na tuo­tet­tu, vähem­män säh­köä käyt­tä­vän kau­pan tuot­teet mak­sai­si­vat vähem­män kuin pal­jon säh­köä tuot­ta­van jne. En oikein käsi­tä mikä täs­sä on ongel­ma­na ja mik­si nämä kuvi­tel­lut ongel­mat liit­ty­vät juu­ri hen­ki­lö­koh­tai­siin pääs­tö­kiin­tiöi­hin eivät­kä pääs­tö­kiin­tiöi­hin yleensä:).

    3. En siis kan­na­ta (ensi­si­jai­ses­ti) mitään hen­ki­lö­koh­tais­ta kiin­tiö­luot­to­kort­tia kuten Dodo ja bri­tit vaan yksin­ker­tai­ses­ti sitä, että kiin­tiöt huu­to­kau­pa­taan suo­raan pääs­tä­jil­le ja täs­tä saa­dut rahat jae­taan ihmi­sil­le perus­tu­lo­na per capi­ta ‑suh­tees­sa. Näin kiin­tiöi­den hin­ta näkyi­si suo­raan tuot­teis­sa ilman jäy­käh­köä luot­to­kort­ti­sys­tee­miä ja mal­li oli­si talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­sim­man jous­ta­va ja teho­kas. Voi­daan toki sit­ten sanoa, ettei tämä ole enää ”hen­ki­lö­koh­tai­nen pääs­tö­kiin­tiö”. Itse kui­ten­kin mää­rit­te­len sen hie­man löy­sem­min pitä­mään sisäl­lään myös täl­lai­sen muo­don. Toki myös kiin­tiö­luot­to­kort­ti oli­si parem­pi kuin ei mitään.

    Pek­ka Raukolle:
    Seit­se­män ton­nia per suo­ma­lai­nen on toki koh­tuu­ton luku, mut­ta jot­ta täl­lai­sel­la mal­lil­la oli­si yli­pää­tään mitään toteu­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia, tar­vi­taan siir­ty­mä­ai­ko­ja ja kai­ken­lai­sia jous­to­ja. Itse ehdo­tin siis 20 vuo­den ”peh­meä­tä las­kua” jos­sa siir­ry­tään nyky­ku­lu­tuk­ses­ta aitoon per capi­ta kulu­tuk­seen pääs­tö­kiin­tiöis­sä. Tämä on tar­peen pait­si poliit­ti­ses­ti, myös talou­del­lis­ten ja tek­no­lo­gis­ten raken­tei­den uusiu­tu­mi­sen vuok­si. En ole mil­lään lail­la tek­no­lo­gi­aus­ko­vai­nen, mut­ta sen ver­ran opti­mis­ti kui­ten­kin, että olet­tai­sin eri­lais­ten inno­vaa­tioi­den joh­ta­van sii­hen ettei elin­ta­so putoa kuin pie­nen osan sii­tä pro­sent­ti­mää­räs­tä mitä päästöt.

    Art­tu­ri Björkille:
    Hen­ki­lö­koh­tais­ten pääs­tö­kiin­tiöi­den tar­ve on hyvin yksin­ker­tai­nen: mikä­li kaik­ki pääs­töt näkyi­si­vät suo­raan tuot­teen hin­nas­sa ilman jon­kin­lais­ta ega­li­taa­ris­ta jakoa, oli­si tämä käy­tän­nös­sä sama kuin kuo­le­man­tuo­mio maa­il­man köy­him­mil­le ja pas­si­tus nälän näke­mi­seen Suo­men­kin vähä­osai­sil­le. Näil­lä kun ei oli­si mil­lään varaa mak­saa kohon­nei­ta hin­to­ja. Itse koros­tai­sin vie­lä mal­lin nor­ma­tii­vi­sia perus­tei­ta: mie­les­tä­ni jokai­sel­la ihmi­sel­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti saman­lai­nen oikeus saas­tut­taa. Jos saas­tut­taa enem­män kuin joku toi­nen, on täs­tä mak­set­ta­va täl­le toi­sel­le kompensaatio.

  23. Joku on sano­nut jos­kus : “Ihmi­nen on kuin alko­ho­lis­ti, lii­ka on lii­kaa ja koh­tuus on lii­an vähän”
    Puu­tun ainoas­taan län­si­mai­den ihmis­ten koh­tuut­to­muuk­siin ja en näe muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin hen­ki­lö­koh­tai­set pääs­tö­kiin­tiöt ilman mitään kiin­tiö­kaup­paa. On se tuo­te mikä tahan­sa, niin käsit­tääk­se­ni ei ole yli­voi­mais­ta las­kea sil­le luon­toa kulut­ta­va luku. Jos on, niin perus­tet­ta­koon tule­vaan yliä­ly-yli­opis­toon haa­ra, joka kes­kit­tyy tähän. Ja kun kysy­mys oli­si kai­kis­ta tuot­teis­ta, niin nii­hin pitäi­si kuu­lua myös todel­la kaik­ki tuot­teet, mm. yhteis­kun­nan tai yksi­tyi­sen raken­ta­mat urheilu‑, viihde‑, taide‑, turis­mi ym. kes­kuk­set. Ja ei tie­tys­ti vain kes­kuk­set, vaan myös nii­den käyt­tö. Lis­ta oli­si niin pit­kä kuin on ihmis­ten toi­min­to­jen­kin lis­ta eli siis kai­ken inhi­mil­li­sen toi­min­nan pääs­töt oli­si syy­tä laskea.
    Lopuk­si myön­nän toki sen, että kom­ment­ti­ni on täy­sin raa­ki­le ja toteut­ta­mis­kel­vo­ton­kin, sil­lä suu­rin osa ihmi­sis­tä ei todel­li­suu­des­sa näe omaa toi­min­taan­sa miten­kään kulut­ta­va­na ja monet tule­vat tyy­ty­väi­sik­si jo pel­käs­tään kier­rät­tä­mäl­lä ja lajit­te­le­mal­la. Ja perus­tuu­han val­tioi­den hyvin­voin­ti jat­ku­vaan kulu­tuk­seen ja talous­kas­vuun. Kukaan ei lopul­ta suos­tu tin­ki­mään mis­tään, ainoas­taan ehkä kata­stro­fien ja sotien kaut­ta, mut­ta aina­kin his­to­ria on opet­ta­nut sen, ettei­vät edes kata­stro­fit ole ihmi­sil­le mitään aidos­ti opet­ta­neet. Ikä­vä kyllä.

  24. Pek­ka sanoo: 

    Kulu­tuk­sen kan­nal­ta tuhoi­sin­ta on siir­tää väkeä vähäi­sen kulu­tuk­sen alu­eel­ta kor­kean kulu­tuk­sen alu­eel­le, esi­mer­kik­si työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton merkeissä.”

    Näin on!

    On outoa ja ris­ti­rii­tais­ta, että juu­ri Vih­reät etu­ne­näs­sä keuh­koa­vat laa­ja­mit­tai­sen maa­han­muu­ton puo­les­ta, kun eko­lo­gi­ses­ti moi­nen yhtä­lö on täy­sin kestämätön. 

    Asial­la on myös vank­ka moraa­li­nen puo­li: Onko oikein riis­tää kou­lu­tet­tu väki kehi­tys­mais­ta pyyh­ki­mään taka­puo­liam­me, kos­ka mei­tä on huvit­ta­nut enem­män bai­laa­mi­nen Tavas­tial­la kor­ton­ki val­mii­na tas­kus­sa kuin jäl­ki­kas­vun hoi­vaa­mi­nen ja elättäminen…?

  25. Dynaa­mi­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta puhues­sa­ni käyt­tä­mä­ni “iso toi­mi­ja”- ter­mi viit­ta­si koko­nai­seen teol­li­suu­den haa­raan. Jos subs­ti­tuut­ti tulee mark­ki­noil­le, on oikeas­taan aivan sama, kuka sen mark­ki­noil­le tuo. Tek­no­lo­gia siir­tyy muil­le­kin ja tämä las­kee pääs­tö­oi­keu­den hin­taa ja vähen­tää subs­ti­tuut­tei­hin inves­toi­mis­ta muil­la aloil­la. Öljyl­le ja kivi­hii­lel­le kek­si­tään mui­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä aiheut­ta­via käyt­tö­tar­koi­tuk­sia, jos lii­ken­tees­sä siir­ry­tään vetyautoihin. 

    Pahim­mil­laan voi käy­dä niin, että teh­dään säh­köl­lä vetyä ja aje­taan vety­au­toil­la, mut­ta säh­kö teh­dään öljyl­lä vas­taa­va mää­rä, kun­nes pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on tasa­pai­nos­sa. Lii­ken­ne ei ole ainoa tai suu­rin hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen aiheut­ta­ja, mut­ta oli­si pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä olles­saan riit­tä­vän suu­ri tähän vaikutukseen.

    Jos ei “vero” sanal­la oli­si niin pahaa kar­maa, niin poliit­ti­ses­ti kan­sain­vä­lis­tä pääs­tö­kaup­paa hel­pom­pi oli­si toteut­taa Kio­ton tms. sopi­mus­ta vas­taa­vat pääs­tö­so­pi­muk­set mait­tain ja hoi­taa asia kun­kin maan (Tai vaik­ka EU:n) sisäl­lä verot­ta­mal­la. Tämä ei ole ehkä yhtä teho­kas kuin pääs­tö­oi­keuk­sien huu­to­kaup­paa­mi­nen, mut­ta on jotain kuitenkin.

    Yksi mah­dol­li­suus oli­si tie­ten­kin se, että huu­to­kaup­paan lai­tet­tai­siin “hin­ta­va­raus”, joka emu­loi­si veroa. Täs­tä on kui­ten­kin kovin vähän hyö­tyä jo myy­ty­jen oikeuk­sien kohdalla. 

    Hyvin­voin­ti­teo­reet­ti­ses­ti on tie­ten­kin niin, että sil­lä, kuka pääs­tö­oi­keu­det saa ja miten, ei pitäi­si olla mer­ki­tys­tä tehok­kuu­den kan­nal­ta. Lop­pu­tu­los on teho­kas riip­pu­mat­ta sii­tä, jae­taan­ko kiin­tiöt ilmai­sek­si vai kau­pa­taan­ko. Kaup­paa­mal­la saa­daan sen­tään vähän tasat­tua peliä ja teh­tyä sii­tä rei­lum­pi, joten jos pääs­tö­kaup­paa jat­ke­taan, pitää oikeu­det ilman muu­ta huutokaupata.

    Monet vas­tus­ta­vat vero­ja enem­män kuin “pääs­tö­oi­keuk­sien huu­to­kaup­paa”, mut­ta jos pääs­tö­kaup­pa toi­mii ja oikeuk­sia on teho­kas mää­rä, ne ovat täs­mäl­leen sama asia kom­pa­ra­tii­vis-staat­ti­ses­sa tar­kas­te­lus­sa. Itse olen sitä miel­tä, että riip­pu­mat­ta sii­tä, miten tämä toteu­te­taan, val­tion pitäi­si, aina­kin Suo­mes­sa, pudot­taa vero­ja vas­taa­val­la sum­mal­la välit­tö­mäs­ti. Lisäk­si pitäi­si pitää huo­li, että mitään “windfall”-veroa ei lät­kit­täi­si, jos pääs­tö­kaup­pa lisäi­si­kin joi­den­kin toi­mi­joi­den tulo­ja. Hii­li­ve­ro oli­si täs­sä­kin suh­tees­sa parem­pi, kos­ka vaik­ka se nos­tai­si ener­gian hin­taa, ei kukaan alkai­si urput­taa sii­tä, että hin­ta on “epä­rei­lus­ti” noussut.

  26. Juk­ka Jon­ni­nen: hmmm… siis jos ymmär­sin tuos­ta sinun edel­li­ses­tä kir­joi­tuk­ses­ta oikein sinä­kään et kan­na­ta hen­ki­lö­koh­tai­sia pääs­tö­kiin­tiöi­tä vaan, että jokai­nen kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen tuot­ta­ja ostaa omat saas­tu­tus­kiin­tiön­sä. Minä en muis­taak­se­ni kir­joit­ta­nut mitään nii­den pääs­tö­kaup­pa­tuot­to­jen jaka­mi­ses­ta, mihin ilmei­ses­ti viit­taat tuol­la “kaik­ki maa­il­man köy­hät kuo­lee”, jos pääs­tö­kiin­tiöt huu­to­kau­pa­taan. Minus­ta­kin jokai­sel­la tulee olla saman­lai­nen oikeus käyt­tää ansait­se­maan­sa varal­li­suut­ta saastuttamiseen.

  27. Tie­de­mie­hen argu­ment­ti tuli ymmär­ret­tä­väm­mäk­si. Tuo ongel­ma on kar­jat­ta­vis­sa sil­lä, että tuol­lai­sen suu­ren teon jäl­keen liik­kel­le las­ket­ta­via kiin­tiöi­tä vähennetään.

    Mones­ta muus­ta syys­tä joh­tuen vero oli­si parem­pi. Kysy­mys vain kuu­luu, mikä val­tio saa vero­tu­lot. Jos saas­tut­ta­jan oma val­tio saa ne, ei ole mitään kan­sal­lis­ta int­res­siä vähennyksiin.

  28. Ira­nis­sa on suht kor­keas­ti kou­lu­tet­tu nais­väes­tö, joka luke­ma­ni mukaan on sitä­pait­si hyvin­kin libe­raa­lia, vaik­ka val­tio­ko­neis­to onkin pata­van­hool­li­nen. Syn­ty­vyys on muu­ten on nyt (CIAn luvut) koko maa­il­mas­sa tip­pu­nut 2,80 lap­ses­ta nais­ta koh­ti vuon­na 2000 2,59 vuon­na 2007.Koulutetaan nai­set, saa­daan väes­tön­kas­vu kuriin, eli pie­nem­mät kasvihuonepäästöt.

    Tosin kou­lu­tus noin kes­ki­mää­rin nos­taa elin­ta­soa, joka saat­taa lisä­tä pääs­tö­jä. En oikein ymmär­rä miten Pek­ka tie­tää kuin­ka pal­jon nyt Etio­pias­sa tai Suo­mes­sa syn­ty­vä vau­va tuot­taa per capi­ta pääs­tö­jä elinaikanaan?

    Sikä­li kun kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä yli­pään­sä pys­ty­tään leik­kaa­maan, niin on täy­sin mah­dol­lis­ta että esi­mer­kik­si vuon­na 2050 Etio­pian per capi­ta pääs­töt ovat suu­rem­mat kuin Suo­men. Kysy­mys on sii­tä, että vaih­toeh­toi­set ener­gia­läh­teet ovat kal­liim­pia ja toi­saal­ta ener­gian osuus koko kulu­tuk­ses­ta vau­raam­mis­sa talouk­sis­sa suh­teel­li­ses­ti pie­nem­pi. Pidän suo­ras­taan toden­nä­köi­se­nä että Län­si­mais­sa käy­te­tään tule­vai­suu­des­sa vaik­ka­pa kal­lii­ta mut­ta puh­tai­ta uusiu­tu­via ja köy­hem­mis­sä mais­sa hal­paa kivihiiltä.

  29. Mones­ta muus­ta syys­tä vero on myös reip­paas­ti huo­nom­pi kuin pääs­tö­oi­keuk­sien huu­to­kaup­pa. Vero pitää aina mää­ri­tel­lä, eikä se muu­tu dynaa­mi­ses­ti sitä mukaa, kun olo­suh­teet muut­tu­vat. Kun saas­tut­ta­mi­sen hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la se tar­koit­taa samal­la, että se elää kysyn­nän ja tar­jon­na mukaan. Entä jos jona­kin vuon­na vero mää­ri­tel­lään lii­an suu­rek­si tai lii­an pie­nek­si? Täl­löin mark­ki­nat saa­vat vää­ris­ty­neen impuls­sin jos­ta seu­raa resurs­sien siir­ty­mis­tä epä­tar­koi­tuk­sen mukai­ses­ti. (vrt. kes­kus­pank­kien sää­te­le­mät korot joh­ta­vat mark­ki­nat luo­tot­ta­maan väärin.)

  30. Jos pitää väes­tön­kas­vua ongel­ma­na ja uskoo elin­ta­son nousun sitä hil­lit­se­vän, täy­ty­nee kan­nat­taa siir­to­lai­suut­ta köy­his­tä mais­ta rik­kai­siin. Monen köy­hän maan BKT:stä on mer­kit­tä­vä osa sel­lai­sia raho­ja, joi­ta ykkös­luo­kan mai­hin pääs­seet lähet­tä­vät kotiin. Paluu­muut­ta­jat ovat myös mer­kit­tä­vä voimavara.

    Etio­pia­lai­sen hii­li­pääs­töis­tä en jak­sa ottaa sel­vää, mut­ta mukaan las­kel­miin pitää tie­tys­ti ottaa myös aavi­koi­tu­mi­nen, jota ruti­köy­hät etio­pia­lai­set pakos­ta edis­tä­vät, samaan tapaan kuin esim. ruti­köy­hät tur­ku­lai­set vii­me vuo­si­sa­dal­le asti, kun kau­pun­gin mäet kalut­tiin pal­jaik­si polt­to­pui­den takia.

    Sat­tuu­ko kukaan tie­tä­mään, miten tosis­saan voi ottaa tämän hepun:
    http://www.ted.com/index.php/talks/view/id/192
    Jos ilmas­ton­muu­tos tosis­saan pys­tyt­täi­siin pysäyt­tä­mään pilk­ka­hin­nal­la, pitäi­si maa­il­ma­pa­ran­nus­hank­keet prio­ri­soi­da uuteen järjestykseen.

  31. Osmo: Tuos­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa pääs­tö­kiin­tiös­sä on se vika, ettei sitä voi­da miten­kään ope­ra­tio­na­li­soi­da. Mer­kit­tä­vä osa mei­dän pääs­töis­täm­me aiheu­tuu ruu­as­ta, mut­ta kun ostat kau­pas­ta näk­ki­lei­pä­pa­ke­tin, kuka las­kee sen tuo­tan­to­ket­jun eri vai­heis­sa vaa­ti­mat päästöt.

    Kuka las­kee pääs­töt muu­ten­kaan? Jon­kun se pitää arvioi­da pal­jon mikin voi­ma­la käyt­tää tie­tyn ener­gia­mää­rän tuot­ta­mi­seen, pal­jon mikin auto tuot­taa pääs­tö­jä, ja niin edel­leen. Tuot­ta­jat tar­vit­se­vat tuon tie­don osta­mes­saan pääs­tö­oi­keuk­sia nyky­tyy­li­ses­sä systeemissä.

    Minun ehdot­ta­mas­sa­ni sys­tee­mis­sä tuot­ta­jat eivät var­si­nai­ses­ti ostai­si oikeuk­sia, vaan taval­laan mak­sai­si­vat veroa, mut­ta eril­li­sel­lä pääs­tö­kiin­tiö-rahayk­si­köl­lä, mitä on liik­keel­lä rajat­tu mää­rä, ja mikä tuho­taan kun se on ker­ran vero­na mak­set­tu. Raha oli­si moniu­lot­teis­ta, ja tuo infor­maa­tio välit­tyi­si tätä rahan kaut­ta lop­pu­käyt­tä­jäl­le. Lop­pu­käyt­tä­jän täy­tyy tuot­teen (tai pal­ve­lun) ostaak­seen mak­saa sekä taval­li­sil­la euroil­la, että pääs­tö­kiin­tiö-yksi­köil­lä, joi­ta hänen täy­tyy jos­tain saada.

    Hom­man point­ti on, että pääs­tö­jä ei ole val­miik­si ska­la­ri­soi­tu yksiu­lot­tei­seen rahaan, vaan raha on moniu­lot­teis­ta. Val­miik­si ska­la­ri­soi­dun hin­nan opti­moin­nin sijaan lop­pu­käyt­tä­jä hakee Pare­to-opti­mia moniu­lot­tei­ses­ta hin­nas­ta, käy­tös­sään ole­vien eri­lais­ten rahayk­si­köi­den (taval­li­nen, pääs­tö­kiin­töä) aset­ta­mien rajoi­tus­ten mukaan.

    Moniu­lot­tei­nen hin­ta voi­daan kyl­lä dynaa­mi­ses­ti ska­la­ri­soi­da mark­ki­noi­den aset­ta­mien vaih­to­kurs­sien mukaan, mut­ta sii­nä tapauk­ses­sa kun pääs­tö­kiin­tiö on arvo­kas — ja sen tuli­si olla, että sil­lä oli­si vai­ku­tus­ta — voi hin­nas­ta tul­la koh­tuut­to­man kal­lis vält­tä­mät­tö­mil­le­kin tuot­teil­le (vrt. anta­ma­ni pula-ajan esi­merk­ki). Tämän takia “perus­tu­lon” (oli­si se sit­ten oikea perus­tu­lo tai han­ka­lam­pi sys­tee­mi) pitää myös olla moniu­lot­teis­ta, ja sisäl­tää taval­lis­ten euro­jen lisäk­si myös päästökiintiö-yksikköjä.

    Mitään luot­to­kort­te­ja ei vält­tä­mät­tä tar­vi­ta, vaik­ka sel­lai­set toki hel­pot­ta­vat mak­sa­mis­ta: peri­aat­tes­sa voi olla pääs­tö­se­te­lei­tä, kuten on muu­ta­kin valuuttaa.

    Vain tuon tyyp­pi­sen moniu­lot­tei­sen rahan jär­jes­tel­män minä koen hen­ki­lö­koh­tai­sek­si pääs­tö­kiin­tiök­si, en mitään tuot­ta­jil­le kauppaamista.

  32. Vie­lä sem­moi­nen huo­mau­tus, että jos pääs­tö­kiin­tiöi­tä ei jae­ta perus­tu­lo­na hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, niin jou­du­taan nii­tä sit­ten vali­tuil­le vät­tä­mät­tö­myyk­siä tuot­ta­vil­le teol­li­suu­de­na­loil­le sub­ven­toi­maan jot­ta val­miik­si ska­la­ri­soi­dut hin­nat pysy­vät kuris­sa. Ei tule mitään, jos lei­vän­tuot­ta­jat jou­tu­vat kil­pai­le­maan rik­kai­den öky­au­toi­li­joi­den kans­sa. Pääs­tö­oi­keuk­sien huu­to­kaup­pa­hin­to­jen palau­tus perus­tu­lo­na on näin intui­tii­vi­ses­ti (ja mate­maat­ti­nen ana­lyy­si lie­nee aika han­ka­la) lii­an epä­var­ma ja altis inflaa­tiol­le. Rik­kai­den pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mak­sa­ma kor­kea hin­ta kyl­lä palaa heil­le, vaik­ka se välil­lä köy­hien käsis­sä kävi­si­kin: voi olla, että raha ei seu­raa­va­na­kaan vuon­na rii­tä lei­vän hin­taan val­miik­si ska­la­ri­soi­tui­hin pääs­tö­oi­keuk­siin, kos­ka muut­kin hin­nat ovat nous­seet. Sik­si on mie­les­tä­ni hyvä, että pääs­tö­oi­keu­det ovat ihan rin­nak­kai­nen valuut­ta, mitä jae­taan perus­tu­lo­na ihan sii­nä mis­sä normaalivaluttaakin.

  33. Envi­ron­men­tal Per­for­mance Indexin datan perus­teel­la Etio­pian hii­li­diok­si­di­pääs­töt per capi­ta ovat pari­kym­men­tä pros­saa suu­rem­mat kuin Suo­men — ennak­ko-odo­tus­ten vas­tai­ses­ti myön­net­tä­köön, pitäi­si kai pereh­tyä meto­do­lo­gi­aan, jot­ta ymmärtäisi. 

    http://sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/data/2008EPI_Data.xls
    (GHGCAP-sara­ke)

    Suo­mi on muu­ten ran­kat­tu 2008 maa­il­man nel­jän­nek­si par­haak­si “ympä­ris­tö­suo­rit­ta­jak­si” vai miten pitäi­si tuo Envi­ron­men­tal Per­for­mance kääntää?

    http://sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/papers/2008EPI_rankingsandscores_23Jan08.pdf

  34. Osmo

    Täs­sä muu­ten on Paa­via suu­rem­pa­na ongel­ma­na Yhdys­val­lat, jot­ka vii­mei­sen seit­se­män vuo­den aika­na ovat vaa­ti­neet kai­ken väes­tö­suun­nit­te­lun pois­ta­mis­ta YK:n ohjelmista.”

    Suo­men kehi­tys­a­pu taas tai­taa koh­dis­tua suu­rel­ta, jos ei suu­rim­mal­ta osal­taan nime­no­maan väes­tö­oh­jel­miin. Suo­men vii­me­ai­kai­nen talous­kas­vu on siis mah­dol­lis­ta­nut aika tär­ke­ää vipu­vai­ku­tus­ta kes­tä­vän kehi­tyk­sen suun­taan. Kuka­ko­han meil­lä Euroo­pas­sa oli­si niin hyvä ja arvos­tet­tu puhu­ja, että sai­si puhut­tua USA:n väes­tö­oh­jel­miin mukaan?

  35. Uusi pos­taus­yri­tys …

    Envi­ron­men­tal Per­for­mance Indexin datan perus­teel­la Etio­pian hii­li­diok­si­di­pääs­töt per capi­ta ovat pari­kym­men­tä pros­saa suu­rem­mat kuin Suo­men — ennak­ko-odo­tus­ten vas­tai­ses­ti myön­net­tä­köön, pitäi­si kai pereh­tyä meto­do­lo­gi­aan, jot­ta ymmärtäisi. 

    http://sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/data/2008EPI_Data.xls
    (GHGCAP-sara­ke)

    Suo­mi on muu­ten ran­kat­tu 2008 maa­il­man nel­jän­nek­si par­haak­si “ympä­ris­tö­suo­rit­ta­jak­si” vai miten pitäi­si tuo Envi­ron­men­tal Per­for­mance kääntää?

    http://sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/papers/2008EPI_rankingsandscores_23Jan08.pdf

  36. Uusi pos­taus­yri­tys, ilmei­ses­ti muka­na ei saa olla kah­ta http:tä …

    Envi­ron­men­tal Per­for­mance Indexin datan perus­teel­la Etio­pian hii­li­diok­si­di­pääs­töt per capi­ta ovat pari­kym­men­tä pros­saa suu­rem­mat kuin Suo­men — ennak­ko-odo­tus­ten vas­tai­ses­ti myön­net­tä­köön, pitäi­si kai pereh­tyä meto­do­lo­gi­aan, jot­ta ymmärtäisi. 

    sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/data/2008EPI_Data.xls
    (GHGCAP-sara­ke)

    Suo­mi on muu­ten ran­kat­tu 2008 maa­il­man nel­jän­nek­si par­haak­si “ympä­ris­tö­suo­rit­ta­jak­si” vai miten pitäi­si tuo Envi­ron­men­tal Per­for­mance kääntää?

    sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/papers/2008EPI_rankingsandscores_23Jan08.pdf

  37. [i] Suo­men kehi­tys­a­pu taas tai­taa koh­dis­tua suu­rel­ta, jos ei suu­rim­mal­ta osal­taan nime­no­maan väes­tö­oh­jel­miin. Suo­men vii­me­ai­kai­nen talous­kas­vu on siis mah­dol­lis­ta­nut aika tär­ke­ää vipu­vai­ku­tus­ta kes­tä­vän kehi­tyk­sen suun­taan. [/i]

    Juu­ri muu­ta­ma päi­vä siten Suo­men hal­li­tus lisä­si vii­sau­des­saan ruo­ka-avun rahoi­tus­ta ja vie­lä­pä arvat­ta­vas­ti ohi bud­jet­ti­raa­min, täy­tyy­hän ruo­an hin­taa Afri­kas­sa pai­naa alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten sil­lä muu­ten­han “ne” tuot­tai­si­vat itse ruo­kan­sa. EUvos­to polii­ti­koil­la ei ole pulaa rahas­ta, jat­ku­vat ns. ympä­ris­tö­ve­ron­ko­ro­tuk­set mah­dol­lis­ta­vat raha­vir­ran vaik­ka teol­li­suus­tuo­tan­to taan­tuu­kin vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen.. Sii­nä­pä sitä vipua teille.

  38. tpyy­luo­ma ihmetteli:

    En oikein ymmär­rä miten Pek­ka tie­tää kuin­ka pal­jon nyt Etio­pias­sa tai Suo­mes­sa syn­ty­vä vau­va tuot­taa per capi­ta pääs­tö­jä elinaikanaan?”

    Aja­tus sisäl­si luon­nol­li­ses­ti jon­kin tyyp­pi­sen cete­ris pari­bus ‑ole­tuk­sen. Tois­tai­sek­si ei ole mitään merk­ke­jä, että muu­tos­ta pääs­tö­jen suu­ruus­luo­kis­sa oli­si tulos­sa, enkä näe tar­peel­li­sek­si ryh­tyä pilk­kua vii­laa­maan. Sinul­le suon toki sen mahdollisuuden.

    Tomi kir­joit­ti:
    “Envi­ron­men­tal Per­for­mance Indexin datan perus­teel­la Etio­pian hii­li­diok­si­di­pääs­töt per capi­ta ovat pari­kym­men­tä pros­saa suu­rem­mat kuin Suo­men — ennak­ko-odo­tus­ten vas­tai­ses­ti myön­net­tä­köön, pitäi­si kai pereh­tyä meto­do­lo­gi­aan, jot­ta ymmärtäisi.”

    Luu­len, että ei ole vai­van arvois­ta pereh­tyä kysei­sen läh­teen meto­do­lo­gi­aa. Oman luku­ni olen jos­tain otta­nut, mut­ta en muis­ta mis­tä. Tilas­to­kes­kus tar­jo­aa etio­pia­lai­sen pääs­tök­si 0,1 tonnia/a, mut­ta tau­lu­kos­sa käy­te­tään yhden desi­maa­lin tark­kuut­ta. Aja­tus, että Etio­pia­lai­set salaa polt­te­li­si­vat öljyä majois­saan ja huo­maa­mat­ta yön pimey­des­sä pii­pah­te­li­si­vat New Yor­kis­sa kat­so­mas­sa musiik­ki­näy­tel­miä, kuu­los­taa, anteek­si nyt vaan, var­sin epäuskottavalta.
    Jo aja­tus, että heil­lä oli­si varaa hank­kia fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, on minus­ta kuol­lee­na syntynyt.

    Tuo “ympä­ris­tö­suo­rit­ta­ja” on Suomen(kin) koh­dal­la var­mas­ti oikea kään­nös. Se nimit­täin tuo aina­kin minul­le mie­leen lap­sen, jos­ta ongel­mien kasau­tues­sa tulee “suo­rit­ta­ja”, joka jat­ku­val­la suo­rit­ta­mi­sel­la yrit­tää häi­vyt­tää ongel­maa olemattomiin.

  39. Maa­han­muut­toa “ana­ly­soi­viin”, oikeas­ti puh­taas­ti xeno­fo­bian sii­vit­tä­miin las­kel­miin sisäl­tyy yleen­sä kak­si täy­sin tuu­les­ta­tem­mat­tua virhekäsitystä.

    Ensim­mäi­nen on, että maa­han­muut­ta­ja muut­tuu tai­kais­kus­ta kes­ki­mää­räi­sek­si kan­sa­lai­sek­si ylit­täes­sään rajan. Jos pääs­tö­kaup­pa lai­tet­tai­siin toi­mi­maan edes EU:n sisäl­lä, EU:n alu­eel­le tul­lut maa­han­muut­ta­ja ei lisäi­si pääs­tö­jä yhtään. Nykyi­sel­lään­kin pääs­tö­jen mää­rä lisään­tyy vain kovin vähän.

    Toi­nen on se, että kos­ka maa­han­muut­ta­ja tie­naa vähem­män kuin kes­ki­mää­räi­nen kan­sa­lai­nen, hän joten­kin maa­gi­ses­ti köyh­dyt­tää pai­kal­lis­väes­töä. Täy­sin päin­vas­tai­nen on totta.
    MR viit­ta­si taan­noin pape­riin, jos­sa las­ket­tiin “natii­vin” tulot, jot­ka käy­tän­nös­sä kaik­kial­la (voi­mak­kaim­min USA:ssa) nousi­vat maa­han­muu­ton seurauksena.

    Täl­lä tulo­ta­son nousul­la ja talous­kas­vul­la voi olla välil­li­ses­ti pääs­tö­jä lisää­vä vai­ku­tus, mut­ta sii­hen pyri­tään vai­kut­ta­maan pai­kal­li­sel­la pääs­tö­po­li­tii­kal­la. Jos pääs­töt saa­daan kuriin tääl­lä, niin oikeas­taan kan­nat­taa kus­ka­ta nii­tä köy­hiä tän­ne, kos­ka siel­lä köy­häs­sä maas­sa pääs­töt edel­leen kasvavat!

    Oikeas­ti mitään talou­del­li­sia tai ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­sia perus­tei­ta maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­sel­le ei ole, mut­ta se tus­kin kiin­nos­taa nii­tä, jot­ka maa­han­muut­toa halua­vat rajoit­taa. Syi­tä löy­tyy aina.

  40. Tie­de­mies kirjoitti:

    Maa­han­muut­toa “ana­ly­soi­viin”, oikeas­ti puh­taas­ti xeno­fo­bian sii­vit­tä­miin las­kel­miin sisäl­tyy yleen­sä kak­si täy­sin tuu­les­ta­tem­mat­tua virhekäsitystä.

    Ensim­mäi­nen on, että maa­han­muut­ta­ja muut­tuu tai­kais­kus­ta kes­ki­mää­räi­sek­si kan­sa­lai­sek­si ylit­täes­sään rajan.”

    Kun kyse on työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta, niin väi­te ei minus­ta ole miten­kään tuu­les­ta temmattu.
    Mik­si nor­maa­li työs­sä käy­vä maa­han­muut­ta­ja eläi­si vähäi­sem­mäl­lä kulu­tuk­sel­la kuin “natii­vi”.

    Pako­lai­set ovat eri asia, vaik­ka pako­lais­ten­kin ympä­ris­tö­kuor­mi­tus nousee mel­ko välit­tö­mäs­ti monin­ker­tai­sek­si hei­dän ylit­täes­sään maam­me rajan.
    Pako­lais­kiin­tiön nos­ta­mis­ta voi kui­ten­kin perus­tel­la huma­ni­taa­ri­sil­la syil­lä, ja täs­sä suh­tees­sa meil­lä oli­si­kin paran­ta­mi­sen varaa.

    Tie­de­mies jatkaa:
    “Toi­nen on se, että kos­ka maa­han­muut­ta­ja tie­naa vähem­män kuin kes­ki­mää­räi­nen kan­sa­lai­nen, hän joten­kin maa­gi­ses­ti köyh­dyt­tää pai­kal­lis­väes­töä. Täy­sin päin­vas­tai­nen on totta.”

    Täs­tä olen täy­sin samaa mieltä.
    Jos työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to las­ki­si mei­dän elin­ta­soa, niin se oli­si hyvä ja kan­na­tet­ta­va asia.
    Tosia­sias­sa työ­pe­räi­sel­lä maa­han­muu­tol­la pyri­tään “natii­vien” elin- ja kulu­tus­ta­son kas­vat­ta­mi­seen, ja sii­nä mitä ilmei­sim­min myös onnistutaan.

  41. Täs­sä­pä mai­nit­se­ma­ni GHGCAP:in eli Green­house Gas Emis­sions Per Capita:n kuvaus.

    Indica­tor Desc­rip­tion: Sum of emis­sions of six green­house gases, in CO2 equi­va­lents, and emis­sions att­ri­bu­table to land use, divi­ded by total population.”

    Tul­kit­sen tuon niin, että on las­ket­tu net­to­pääs­tö­jä, jol­loin met­säi­nen Suo­mi pär­jää aavik­kois­ta — ja aavi­koi­tu­vaa — Etio­pi­aa paremmin.

    Suo­ma­lais­ten eko­lo­gis­ta jalan­jäl­keä las­ket­taes­sa lop­pu­tu­los riip­puu käsit­tääk­se­ni samal­la taval­la sii­tä las­ke­taan­ko net­toa vai brut­toa. Brut­to­na suo­ma­lai­set kulut­ta­vat jotain seit­se­mää maa­pal­loa eli ovat aivan pahim­pien jou­kos­sa, kun taas net­to­na syn­nit jää­vät alle maa­il­man kes­kiar­von, tosin yhdel­lä maa­pal­lol­la ei sil­loin­kaan pärjätä.

    En tie­dä, voi­ko täs­tä pää­tel­lä, että etio­pia­lai­set kan­nat­tai­si siir­tää ilmas­to­tal­koi­den nimis­sä Suo­meen. Jot­kut var­maan kan­nat­tai­si, eten­kin jos he tääl­tä lähet­täi­si­vät rahaa suku­lai­sil­leen kotiin, jot­ka sit­ten puo­les­taan voi­si­vat jät­tää sen vii­mei­sen met­si­kön kaa­ta­mat­ta, ehkä­pä voi­si­vat jopa kai­vaa kai­von ja rai­va­ta hiu­kan pel­toa savan­nil­le — tai aavi­kol­le kuten israelilaiset.

    (Vaik­ka tär­keis­tä huo­miois­ta onkin kysy­mys, kol­me ker­taa sama vies­ti tuol­la yllä on liioittelua 😉

  42. Tie­de­mie­hen viil­tä­vä ana­lyy­si ja joh­to­pää­tök­set kuvaa­vat erin­omai­ses­ti suo­ma­lai­sen tie­teen nyky­ta­soa. Mie­les­tä­ni yli­opis­to­jen alois­tus­paik­ka­mää­ria pitäi­si nopeas­ti tar­kis­taa, oli­si tie­ten­kin pitä­nyt jo pal­jon aiem­min mut­ta parem­pi myö­hään kuin ei ollenkaan.. 

    Onhan nau­ret­ta­va aja­tus että vain 0,1 ton­nin CO2 pääs­töil­lä pär­jää­vä ulko­maa­lai­nen osaa­ja voi­si tuot­taa yhtä äkkiä ton­ni­tol­kul­la enem­män ilmas­ton tuho­kaa­sua kun hän saa­puu tän­ne! Päin­vas­toin, ulko­maa­lai­nen kan­nus­taa esi­merk­kin­sä avul­la myös suo­ma­lai­sia sääs­tä­mään luon­toa! Onhan ulko­maa­lais­ten, esi­mer­kik­si Lähi-idän ja Afri­kan ympä­ris­tö esi­mer­kil­li­sen hyväs­sä ja var­sin­kin kes­tä­väs­sä kun­nos­sa ver­rat­tu­na mei­dän kabi­ta­lis­mil­la tuhot­tuun ympäristöön! 

    Vaik­ka ulko­maa­lais­ten osuu­den lisään­ty­mi­nen vipu­aa kan­ta­väes­tön­kin elin­ta­son aivan uusiin luke­miin ihan ame­ri­kan mal­liin, niin kui­ten­kin pääs­tään huo­mat­ta­viin pääs­tön­pie­nen­nyk­siin kos­ka nii­hin pääs­tään! Ja kun tämä elin­ta­son nousu koh­dis­tuu, joh­tuen lähin­nä uusien työ­paik­ko­jen muo­dos­tu­mi­ses­ta sosi­aa­li- ja jär­jes­tö­sek­to­ril­le, kaik­kein valis­tu­neim­piin ja suvait­se­vai­sim­piin yhteis­kun­tam­me jäse­niin niin tämä hyvä vipu­vai­ku­tus lisään­tyy edelleen!

  43. Soi­nin­vaa­ra : “Aja­tus jakaa jokai­sel­le tiuk­ka pääs­tö­kiin­tiö, jon­ka sää käyt­tää talon­sa läm­mit­tä­mi­seen tai suih­ku­ko­neel­la lentelyyn,tuntuu loo­gi­sel­ta, mut­ta se ei ole hyvin­voin­ti­teo­reet­ti­ses­ti teho­kas.” Ja jat­kaa :” Jos köy­häl­lä Kenia­lai­sel­la Nai­ro­bin slum­mis­sa on käyt­täm­nä­tön­tä pääs­tö­kiin­tiö­tä, saa­ko hän myy­dä sen jol­le­kin, joka tar­vit­se sitä enem­män samal­la kun hän itse tar­vit­si­si ruo­kaa lap­sil­leen? Jos täl­lai­nen vaih­to­kaup­pa syn­tyy, se lie­nee molem­mil­le edul­li­nen, kos­ka molem­mat sii­hen vapaa­eh­toi­ses­ti suostuvat.”

    Eilen Punai­ses­sa lan­gas­sa oli vie­raa­na tie­de­toi­mit­ta­ja Pasi Toi­viai­nen. Hän mai­nit­si mm. sen, että suu­ri osa tie­de­mie­his­tä ei uskal­la tuo­da jul­ki­suu­teen nii­tä kata­stro­faa­li­sia seu­rauk­sia, joi­ta ilmas­ton­muu­tos tulee muu­ta­man kym­me­nen vuo­den kulues­sa aiheut­ta­maan. Siis tie­de­mie­het pel­kää­vät ilmais­ta suo­rin sanoin, mis­tä tulee ole­maan kysymys.
    Väi­tän, että vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vat pääs­tö­kau­pat eivät pelas­ta yhtään mitään ja Osmon mai­nit­se­ma hyvin­voin­ti­teo­reet­ti­ses­ti teho­kas tapa­kin on vain sana­he­li­nää sen rin­nal­la, mitä toden­nä­köi­ses­ti jo lap­sem­me tule­vat koke­maan luon­non tasa­pai­non järk­kyes­sä yhä voimallisemmin.
    Ihmet­te­len suu­res­ti, kuin­ka sel­lai­nen pääs­tö­kaup­pa voi­si mitään ede­saut­taa, jos­sa rik­kaat län­si­mai­set (ja muut rikas­tu­maan pyr­ki­vät) ihmi­set voi­si­vat ostaa run­sail­la varoil­laan lisää kulu­tus­ka­pa­si­teet­tia. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti tie­tys­ti ihmi­siä pitää pys­tyä aut­ta­maan, mut­ta ei pääs­tö­kau­pal­la. Ainoa kei­no on kar­sia nyt ja heti kaik­ki kers­ka ja koh­tuut­to­muus hyvin­voi­vis­ta län­si­mais­ta ja vähi­tel­len sit­ten kas­va­vis­ta talouk­sis­ta. Nyt kui­ten­kin täs­sä­kin blo­gis­sa suun­ni­tel­laan mie­luum­min eri tapo­ja hen­ki­lö­koh­tai­sil­le, hyvin­voin­ti­teo­reet­ti­ses­ti tehok­kail­le pääs­tö­kau­poil­le. Samaan aikaan anne­taan lupia idea­par­keil­le, suun­ni­tel­laan len­to­mä­kiä, hiih­to­put­kia, lois­to­ho­tel­le­ja las­ket­te­lu­pai­koil­le ym. tur­hak­keil­le. Kers­ka kas­vaa ja hyvin­voin­ti­teo­rioi­ta luo­daan samaan aikaan, kun iki­rou­ta sulaa Sipe­rias­sa ja poh­joi­nen Jää­me­ri vapau­tuu koko­naan jääpeitteestä.
    Ainoa loo­gi­nen vaih­toeh­to on tiuk­ka pääs­tö­kiin­tiö jokai­sel­le ilman mitään kau­pan­te­ko­ja. Se oli­si vie­lä jokai­sel­le tas­a­puo­li­nen­kin, sil­lä eri­lai­set vero­rat­kai­sut­kaan eivät ole tas­a­puo­li­sia. Kukaan ei sai­si kulut­taa mil­lään veruk­keel­la yli oman kiin­tiön­sä. Veik­kaan, että suu­rin osa esim. suo­ma­lai­sis­ta oli­si tähän val­mis, jos tie­de­mie­het uskal­tau­tui­si­vat puhu­maan tule­vai­suuk­sien uhkis­ta yhtä avoi­mes­ti kuin Pasi Toi­viai­nen teki Punai­ses­sa lan­gas­sa. Toi­von mukaan vas­taa­vat puheen­vuo­rot lisään­ty­vät voi­mal­li­ses­ti, jot­ta kai­kil­le meil­le tulee aivan sel­väk­si, mis­sä täl­lä het­kel­lä tosia­sias­sa men­nään ja mil­lai­set ovat ne todel­li­set kata­stro­fit ja nii­den seuraamukset.
    Omat hen­ki­lö­koh­tai­set rat­kai­sum­me olem­me teh­neet jo 1980-luvul­la ja ne joh­ti­vat sii­hen, että nyt vil­je­lem­me omat juu­rek­sem­me, mar­jam­me ym. itse, kalas­tam­me, sie­nes­täm­me ja vie­täm­me muu­ten­kin var­sin rau­hal­lis­ta elä­mää ilman jat­ku­vaa pai­net­ta saa­da lisää ja pal­jon. Ilman mat­kus­te­lu­ja ja elä­mys­ten haes­ke­lua­kin on elä­mä aivan täyspainoista.

  44. Hei

    Hie­man taus­taa: Pasi Toi­viai­nen Punai­ses­sa langassa.

    Ohjel­man voi kat­soa netin kautta
    http://areena.yle.fi/toista?quality=hi&id=1203997

    Asioil­la on kiire.

    Lii­an jär­kyt­tä­viä tosi­seik­ko­ja myös Maa­rit Tastulalle.

    Meil­le kaikille.

    Ja sik­si on hel­pom­pi pet­tää itse­ään ja väker­tää sivuseik­ko­jen kans­sa aja­tel­len, että kyl­lä tämä täs­tä ilman radi­kaa­le­ja toi­men­pi­tei­tä ja radi­kaa­le­ja muu­tok­sia elämäntapaamme.

    Ja täs­tä syys­tä moni kult­tuu­ri on koke­nut tuhon eko­ka­ta­stro­feis­sa. Kos­ka on niin vai­kea hyväk­syä sel­keäs­ti tulos­sa ole­vaa tuhoa ja toi­men­pi­tei­tä, joi­ta sen vält­tä­mi­nen edellyttäisi.

    Minä haluan toi­voa, että esim sai­sim­me Suo­mes­sa hii­li­diok­si­di­pääs­töm­me yhteen ton­niin per vuo­si 15 ton­nis­ta per vuo­si. Ja pian, eikä vuo­teen 2050 mennessä.

    Juho Jär­ve­lin

  45. Oikeas­ti mitään talou­del­li­sia tai ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­sia perus­tei­ta maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­sel­le ei ole, mut­ta se tus­kin kiin­nos­taa nii­tä, jot­ka maa­han­muut­toa halua­vat rajoit­taa. Syi­tä löy­tyy aina.”

    Eikö­hän kyse ole enem­män­kin sii­tä, että pelä­tään tule­vaa mus­li­mie­nem­mis­töä ja sen kult­tuu­ri­sia vai­ku­tuk­sia. Esim. mes­ta­taan­ko ateis­tit, kun ateis­tin­mes­taus­mais­ta tul­leet par­ta­suut saa­vat vallan?
    Tai sit­ten pide­tään län­si­mai­sen kult­tuu­rin säi­lyt­tä­mis­tä itsei­sar­vo­na. Jon­kun “län­si­mai­sen kult­tuu­rin” koh­ta­lo ei kui­ten­kaan herä­tä suu­ria tun­tei­ta jäl­ki­kris­til­li­ses­sä, mate­ria­lis­ti­ses­sa, indi­vi­dua­lis­ti­ses­sa ja viih­teel­lis­ty­nees­sä kulu­tusyh­teis­kun­nas­sa ja sen tuot­ta­mas­sa Tiedemiehessä.

  46. Toi­viai­nen esiin­tyi ihan asial­li­ses­ti, mut­ta minua häi­rit­si pari asi­aa. Noin ylei­ses­ti, kai­pai­sin hie­man enem­män älyl­lis­tä nöy­ryyt­tä kun puhu­taan sii­tä miten vaik­ka­pa koko ruu­an­tuo­tan­to­ket­ju rea­goi mah­dol­li­siin mik­roil­mas­ton muu­tok­siin, tämä on kaik­kea muu­ta kuin yksin­ker­tais­ta. Ihan spe­si­fi­ses­ti minua nyp­pi heit­to että maa­il­man talous­JÄR­JES­TEL­MÄ romah­taa kun odo­tusar­vos­tuk­set eri omai­suus­tyy­peil­le osoit­tau­tu­vat yli­suu­rik­si. Vuon­na 2050 emme osaa enää hin­noi­tel­la tappioita?

  47. En ymmär­rä P Sai­nion logiik­kaa. Hän koros­taa sitä, kuin­ka suu­ria toi­mia pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen tar­vi­taan. Hyvä Olen samaa mieltä. 

    Sit­ten hän sanoo, että kos­ka on kii­re, kan­na­taa käyt­tää hen­ki­lö­koh­tai­sia pääs­tö­kiin­tiöi­tä. Yri­tin sanoa, että hen­ki­lö­koh­tai­set pääs­tö­kiin­tiöt ovat teho­ton tapa toteut­taa vähen­nys, eikä Sai­nio edes yri­tä kiis­tää tätä. Jos pitää vähen­tää pal­jon, mik­si se pitäi­si teh­dä tehot­to­mia kei­no­ja käyt­täen? eikö pitäi­si etsiä tehokkaita?

  48. P. Sai­nio: Vai­kut­tais, että sinul­ta on men­nyt puu­rot ja vel­lit nyt vähän sekai­sin. Maa­pal­lon ongel­ma­na on koko­nais­pääs­töt, ei se ket­kä nii­tä pääs­tö­jä tuot­ta­vat. Mal­li, jos­sa pääs­tö­oi­keu­det huu­to­kau­pa­taan takaa, että sal­lit­tu­ja pääs­tö­jä on halut­tu mää­rä. Mal­li mis­sä pääs­tö­oi­keu­det jae­taan ihmi­sil­le eikä nii­tä saa vaih­taa takaa, että osa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta jää käyt­tä­mät­tä, eli pääs­tö­jä on lii­an vähän. Täs­tä seu­raa tie­tys­ti se, että se mitä näil­lä pääs­töil­lä oli­si voi­tu tuot­taa jää tuot­ta­mat­ta, eli mei­dän elin­ta­som­me las­kee tur­han alas.
    En oikein ymmär­rä mik­si puhut kers­ka­ku­lu­tuk­ses­ta? Kers­ka­ku­lu­tus on sub­jek­tii­vi­nen käsi­te, mil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Toi­sen kers­ka­ku­lu­tus on toi­sen välttämättömyys.
    Hie­noa, että olet löy­tä­nyt elä­män­ta­van, johon olet tyy­ty­väi­nen. Sal­li kui­ten­kin myös muil­le tämä mie­lei­sen elä­män­ta­van etsin­tä, älä­kä tuo­mit­se mui­ta sik­si, että he halua­vat jotain mikä sinua ei kiinnosta.

  49. Kun ker­ran niin ahis­taa, pis­tän teil­le toi­seen ker­taan tämän linkin:
    http://www.ted.com/index.php/talks/view/id/192

    Jos englan­ti ei suju, niin kysees­sä siis on aja­tus jon­kin­lai­ses­ta hätä­ti­la­va­kuu­tuk­ses­ta. Elik­kä jos ilman kovas­ti alkaa läm­me­tä teh­dään se, mitä tuli­vuo­ren­pur­kauk­set aina välil­lä teke­vät eli pääs­tä­vät ilmaan rik­kiä, joka vii­len­tää ilma­ke­hää hyvin tehok­kaas­ti. Hom­ma on kuu­le­ma niin hal­paa, että rik­kaim­mat yksi­löt­kin voi­si­vat sen teh­dä puhu­mat­ta­kaan suu­res­ta osas­ta maa­il­man mais­ta — siis ilman tulivuorta.

  50. A Björ­kin vas­ta­väi­te meni minus­ta vähän ohi. Hen­ki­lö­koh­tai­sen pääs­tö­kiin­tiön ongel­ma ei ole minus­ta se, että köy­hil­lä ei ole varaa käyt­tää koko kiin­tiö­tään ja se menee huk­kaan. Joku toi­nen voi­si sanoa, että tuo on tämän mal­lin hyvä piirre.

    Jos hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta pääs­tö­kiin­tiöis­tä menee “hukaan” 20 % sitä pitää ver­ra­ta jär­jes­tel­mään, jos­sa huu­to­kau­pa­taan 80 % yhteen­las­ke­tuis­ta pääs­tö­kiin­tiöis­tä. Tämä huu­to­kaup­paa­mi­nen on jok­seen­kin kaik­kien kan­na­la parem­pi vaih­toeh­to kuin tuo kiin­tiöi­den tasajako. 

    Jos kiin­ni­täm­me sen, kuin­ka pal­jon hyväk­sym­me elin­ta­son alen­tu­mis­ta ilmas­to­syi­tä, eni­ten ilmas­to hnyö­tyy nyky­nä­kä­si­tyk­sen mukaan huu­to­kau­pas­ta. Ken­ties joku kehit­tää vie­lä parem­man, mut­ta sitä odo­tel­taes­sa huu­to­kaup­pa on paras

  51. P. Sai­nio:

    Jos hen­ki­lö­koh­tai­sel­la pääs­tö­kiin­tiöl­lään ei voi käy­dä kaup­paa, niin kyl­lä sii­hen mus­tan pörs­sin kei­not kek­si­tään. Käy­dään tank­kaa­mas­sa tan­kil­li­nen ase­mal­la ja myy­dän nur­kan taka­na eteen­päin kal­liil­la, tms.

    Voi­si­ko joku muu­ten mää­ri­tel­lä sen “tehok­kaan” jon­ka mukaan huu­to­kaup­pa on parem­pi kuin hen­ki­lö­koh­tai­set (mut­ta pörs­sis­sä vaih­det­ta­vat) kiin­tiöt? “Teho­kas” on ter­mi mikä esiin­tyy pal­jon talous­us­ko­vais­ten puhees­sa, mut­ta mitä kos­kaan ei mää­ri­tel­lä. Ja sit­ten kun se mää­ri­tel­lään, pääs­tään­kin kehä­mää­ri­tel­mään, tai pal­jas­te­taan itsek­kään tavoitteet.

  52. Ana­lyy­sis­sä voi olla vikaa, mut­ta se ei ole yli­opis­to­lai­tok­sen vika. En ole talous­tie­tei­li­jä. Toi­saal­ta, jos halu­aa väit­tää vas­taan, kan­nat­taa yleen­sä ker­toa mitä ana­lyy­sis­sa on vikana. 

    Maa­han­muut­toa voi kri­ti­soi­da islam-peloil­la ja sil­lä, ettei tyk­kää vää­rän näköi­sis­tä ihmi­sis­tä. Näi­tä voi koet­taa ver­ho­ta eri­lai­siin mui­hin perus­tei­siin, mut­ta talou­del­li­sia perus­tei­ta ei ole, kos­ka on sel­vää evi­dens­siä sii­tä, että maa­han­muut­to lisää natii­vien vaurautta.

    Ympä­ris­tö­nä­kö­koh­ta taas on vai­keam­pi ana­ly­soi­da, kos­ka talou­del­li­nen kas­vu yleen­sä lisää pääs­tö­jä. Jos pääs­tö­kaup­pa toi­mii kuten on tar­koi­tet­tu, ei maa­han­muut­to yksin­ker­tai­ses­ti voi lisä­tä pääs­tö­jä. Toi­saal­ta, maa­han­muut­ta­jia tulee enem­män tyy­pil­li­ses­ti mais­ta, jois­sa ei mitään rajoi­tuk­sia ole tai nii­tä ei pahem­min val­vo­ta ja jois­sa pääs­töt ovat tyy­pil­li­ses­ti kovas­sa nousussa.

  53. En kyl­lä vie­lä­kään ole sisäis­tä­nyt, mik­si Ode oikein pitää hen­ki­lö­koh­tais­ta pääs­tö­kiin­tiö­tä “tehot­to­ma­na” mikä­li se hoi­de­taan kuvaa­mal­la­ni taval­la (eli val­tiot myy­vät oikeu­det glo­baa­lis­sa pörs­sis­sä eni­ten mak­sa­vil­le pääs­tä­jil­le ja anta­vat rahat kan­sa­lai­sil­leen perus­tu­lo­na). Sen sijaan nn:n esit­tä­mä kri­tiik­ki on mie­len­kiin­tois­ta. Itse vain kan­san­ta­lous­tie­teen lyhyen oppi­mää­rän käy­nee­nä en osaa ottaa kan­taa noi­hin inflaa­tio­vai­ku­tuk­siin jne. ja sik­si olen­kin perus­ta­nut tuon em. foo­ru­min, jos­sa mal­lin ongel­mis­ta käy­dään debattia.

    Mitä tulee Tie­de­mie­hen point­tiin, sii­tä, että talou­del­li­nen kas­vu lisää pääs­tö­jä, niin se on tär­keä point­ti täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa. Käy­tän­nös­sä tämä hen­ki­lö­koh­tai­nen pääs­tö­kiin­tiö­mal­li vähen­täi­si insen­tii­viä teh­dä työ­tä mikä­li se palau­te­taan perus­tu­lo­na. Ja pääs­tö­jä — no, ympä­ris­tö­ra­si­tus­ta yleen­sä — on hyvin vai­kea­ta vähen­tää jol­lei samal­la vähen­ne­tä myös teh­dyn työn määrää.

    Glo­baa­li ympä­ris­tö­ra­si­tus­han muo­dos­tuu nel­jäs­tä komponentista:
    A: Ihmis­ten mää­rä maapallolla
    B: Teh­ty­jen tuotteiden/palveluiden kes­ki­mää­räi­nen ympäristöjälki
    C: Teh­ty­jen tuotteiden/palveluiden kes­ki­mää­räi­nen tehok­kuus (työn määrä/yksikkö)
    D: Kes­ki­mää­räi­nen työn mää­rä per ihminen

    Itse kal­lis­tun sii­hen, ettei pääs­tö­jä saa­da ale­ne­maan humaa­nis­ti ja teho­kuut­ta kei­no­te­koi­ses­ti rapaut­ta­mat­ta (mm. tie­to­ko­neis­ta luo­pu­mi­nen) ellei joko kek­si­tä fuusio­voi­maa tai sit­ten vähen­ne­tä työn mää­rää radi­kaa­lis­ti. Ode on jäl­kim­mäi­ses­tä vaih­toeh­dos­ta puhu­nut­kin ansiok­kaas­ti, vaik­ka se onkin tabu sekä Suo­mes­sa että maailmanlaajuisesti:).

    Jos joku halu­aa tie­tää lisää täs­tä mal­lis­ta, niin täs­sä link­ki blo­gi­mer­kin­tää­ni työn eko­lo­gi­ses­ta kestävyydestä:
    http://thexder82.livejournal.com/8938.html

  54. Maa­han­muut­toa voi kri­ti­soi­da islam-peloil­la ja sil­lä, ettei tyk­kää vää­rän näköi­sis­tä ihmi­sis­tä. Näi­tä voi koet­taa ver­ho­ta eri­lai­siin mui­hin perus­tei­siin, mut­ta talou­del­li­sia perus­tei­ta ei ole, kos­ka on sel­vää evi­dens­siä sii­tä, että maa­han­muut­to lisää natii­vien vaurautta.”

    Entä jos tar­kas­tel­laan yksit­täi­siä ryh­miä ja kan­sal­li­suuk­sia, esim. sel­lai­sia, jois­sa on enem­män työt­tö­miä kuin työs­sä­käy­viä ja jois­sa kaik­ki työs­sä­käy­vät­kään eivät ole net­to­ve­ron­mak­sa­jia? Kukaan­han ei kai ole vas­tus­ta­nut kaik­kien maa­han­muut­ta­jien maa­han­muut­toa, vaan yleen­sä kiih­koil­laan vain tie­tyis­tä maa­han­muut­ta­jis­ta kuten mus­li­meis­ta, afrik­ka­lai­sis­ta, soma­leis­ta, mek­si­ko­lai­sis­ta, suo­ma­lai­sis­ta, lait­to­mis­ta jne. Nii­hin­hän tar­kas­te­lu on rajat­ta­va, jos tar­koi­tuk­se­na on pau­ku­tel­la nime­no­maan kse­no­foo­bik­ko­jen las­kel­mia nurin.

  55. Jon­ni­nen: Tar­kas­te­lus­sa­si on yksi puute.

    Glo­baa­li ympä­ris­tö­ra­si­tus­han muo­dos­tuu nel­jäs­tä komponentista:
    A: Ihmis­ten mää­rä maapallolla
    B: Teh­ty­jen tuotteiden/palveluiden kes­ki­mää­räi­nen ympäristöjälki
    C: Teh­ty­jen tuotteiden/palveluiden kes­ki­mää­räi­nen tehok­kuus (työn määrä/yksikkö)
    D: Kes­ki­mää­räi­nen työn mää­rä per ihminen

    A on oikein, mut­ta jos halu­taan tar­kas­tel­la teh­tä­vien pää­tös­ten vai­ku­tus­ta B, C ja D ovat usein vää­riä läh­tö­koh­tia, kuten kes­kiar­vot yleen­sä­kin. Talous­kas­vun vai­ku­tus esi­mer­kik­si on arvioi­ta­va mar­gi­naa­li­sen tuot­teen ympä­ris­tö­jäl­jen mukaan. 

    Ymmär­rän sil­ti mitä ajat takaa, enkä edes väi­tä, että kes­ki­mää­räi­seen ei voi­si vai­kut­taa: pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mar­gi­naa­li­nen on kes­ki­mää­räi­nen. Mut­ta jos halu­taan muu­tos­ta, täy­tyy pää­tös­ten perus­tee­na käyt­tää sitä suu­ret­ta, jos­sa muu­tos tapahtuu. 

    Täs­tä samas­ta syys­tä talous­kas­vun otta­mi­nen koh­teek­si on jär­je­tön­tä. Kos­ka suu­rin osa talouskas­vus­ta tulee sii­tä, että teh­dään jotain muu­ta kuin tuo­te­taan saas­tet­ta — pääs­töt per BKT-euro ovat las­kus­sa — talous­kas­vun jar­rut­ta­mi­nen ei pal­joa­kaan auta pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä. Tehok­kuu­den vähen­tä­mi­nen lisää mar­gi­naa­li­sia pääs­tö­jä ja myös kes­ki­mää­rin. Täl­löin pudo­tuk­sen pitää olla vie­lä suu­rem­pi. Aina­kin par­haan tie­to­ni mukaan työ­pro­ses­sin tehos­ta­mi­nen on vähen­tä­nyt kaik­kia input­te­ja, myös ener­gi­aa per tuo­tet­tu yksikkö.

    Sama pätee maa­han­muut­toon. Mar­gi­naa­li­nen maa­han­muut­ta­ja nos­taa kyl­lä BKT:ta, mut­ta nämä ovat nii­tä mar­gi­naa­li­sia euro­ja, joi­den pääs­tö­vai­ku­tus on vähäinen.

  56. Tie­de­mies kirjoitti:

    Jos pääs­tö­kaup­pa toi­mii kuten on tar­koi­tet­tu, ei maa­han­muut­to yksin­ker­tai­ses­ti voi lisä­tä päästöjä.”

    Olen­nais­ta täs­sä lausees­sa on sana “JOS”.
    Minus­ta (työ­pe­räis­tä) maa­han­muut­toa voi­daan lisä­tä sen JÄLKEEN kun pääs­tö­kaup­pa toi­miin niin, että jokai­nen tän­ne muut­ta­nut ihmi­nen vähen­tää tääl­lä jo ole­vien pääs­tö­kiin­tiöi­tä, ja pääs­tö­kiin­tiöt sisäl­tä­vät kaik­ki todel­li­set päästöt.

    Täl­lä het­kel­lä, kun vain aja­tel­laan, että pääs­tö­kaup­pa voi­si mah­dol­li­ses­ti jos­kus ehkä toi­mia niin, ei maa­han­muu­ton suo­si­mi­ses­sa ole mitään järkeä.

  57. Osmo: njoo… en minä tar­koit­ta­nut ihan sitä. Point­ti oli se, että jos jae­taan hen­ki­lö­koh­tai­sia pääs­tö­kiin­tiöi­tä joil­la käy­dään kaup­paa, niin sii­hen tulee tur­ha mut­ka sii­tä, että eka­na suo­ri­te­taan tasa­ja­ko ja sit­ten käy­tän­nön huu­to­kaup­pa. Tämä pääs­tö­oi­keus­re­surs­sien haa­li­mi­nen kai­kil­ta maa­il­man ihmi­sil­tä oli­si huo­mat­ta­va lisä­kus­tan­nus. Ongel­ma­na on myös se, että kaik­kia pääs­tö­oi­keuk­sia ei saa­da siten käyt­töön, kun jokai­seen mum­mon­mök­kiin ei kui­ten­kaan men­nä nii­tä oikeuk­sia oste­le­maan, eli maa­pal­lon pääs­töt pie­ne­ne­vät alle opti­mi­ta­son. (Olet­taen tie­tys­ti, että pääs­tö­oi­keuk­sia huu­to­kau­pat­tai­siin nimen omaan sen ver­ran kuin maa­pal­lo sie­tää.) Hen­ki­lö­koh­tai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia jaet­taes­sa pitäi­si sit­ten osa­ta arva­ta, kuin­ka suu­ri pro­sent­ti nii­tä jää käyt­tä­mät­tä ja ottaa se huo­mioon jae­tus­sa osuu­des­sa. Tur­ha arvail­la, kun mark­ki­nat tuot­taa täs­tä var­maa tie­toa. Sivusit­kin kom­men­tis­sa­si tuo­ta seik­kaa, mut­ta en kyl­lä käsi­tä miten se voi­si olla jon­kun mie­les­tä hyvä asia. Vähän sama kun sanoi­si, että oli­si hyvä, että kaik­kea maa­il­man tuo­tet­tua ruo­kaa ei saa­tai­si käyt­töön vaan on ihan jees, että osa hei­te­tään huk­kaan samal­la, kun jos­sa­kin kär­si­tään ruo­an puutteesta.

  58. Soi­nin­vaa­ra : “Yri­tin sanoa, että hen­ki­lö­koh­tai­set pääs­tö­kiin­tiöt ovat teho­ton tapa toteut­taa vähen­nys, eikä Sai­nio edes yri­tä kiis­tää tätä.”

    Het­ki­nen. Mitä tehot­to­muut­ta on aset­taa meil­le tal­laa­jil­le hen­ki­lö­koh­tai­nen kiin­tiö, min­kä yli­tys­tä ei sal­lit­tai­si? Tot­ta kai tie­dän, että val­ta­va älä­mö­lö syn­tyi­si, kun ei enää vapaas­ti sai­si teh­dä mitä lys­tää. Näen, että vain ja ainoas­taan täs­tä on kysy­mys kehit­ty­neis­sä mais­sa. Siis sii­tä, että mis­tään ei tul­la luo­pu­maan. Tai­si olla eili­ses­sä hesa­ris­sa muu­ten jut­tu talous­si­vuil­la sii­tä, ettei aina­kaan nykyi­sil­lä pääs­tö­kau­poil­la ole mitään sääs­tö­jä pääs­tö­jen suh­teen saa­tu aikaan, vaan päin­vas­toin. En kui­ten­kaan ole pereh­ty­nyt pääs­tö­kaup­poi­hin, sil­lä pers­tun­tu­mal­la­kin herää epäi­lys pääs­tö­kau­pan­käyn­nis­tä ja sen vai­ku­tuk­sis­ta ilmas­ton­muu­tok­seen. Jos olen vää­räs­sä, niin olen ehdot­to­mas­ti iloi­nen sii­tä ja val­mis heti lopet­ta­maan perstuntumamietinnöt.

    nn :“Jos hen­ki­lö­koh­tai­sel­la pääs­tö­kiin­tiöl­lään ei voi käy­dä kaup­paa, niin kyl­lä sii­hen mus­tan pörs­sin kei­not keksitään.”

    No joo. Miten mus­tas­sa pörs­sis­sä voi­daan käy­dä sil­loin kaup­paa, kun myy­jäl­lä ei enää ole hen­ki­lö­koh­tais­ta kiin­tiö­tä jäl­jel­lä? Hen­ki­lö­koh­tai­set kiin­tiöt­hän (ilman kaup­paa) mer­kit­si­si­vät sitä, että jos olet omaa osuut­ta­si jo kulut­ta­nut yli­läm­mit­tä­mäl­lä lii­an suur­ta huo­neis­toa ja len­tä­nyt ker­ran vuo­des­sa Thai­maa­seen, niin sinul­la ei ole enää kiin­tiös­sä­si varaa ostaa polt­toai­net­ta lit­raa­kaan. Parai­kaa verot­ta­ja miet­tii kei­no­ja mm. raken­nusa­lan veron­kier­toi­hin. Lope­te­taan sit­ten kaik­ki täl­lai­nen “tur­ha” val­von­ta, kos­ka aina­han on jou­kos­sam­me täy­sin piit­taa­mat­to­mia ihmisiä. 

    Art­tu­ri Björk:“osa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta jää käyt­tä­mät­tä, eli pääs­tö­jä on lii­an vähän.” Ja jatkaa:“eli mei­dän elin­ta­som­me las­kee tur­han alas.”

    Älä pel­kää, sil­lä pääs­tö­jä ei todel­la tule ole­maan lii­an vähän. Mit­kään mer­kit eivät sii­hen viit­taa, vaan päin­vas­toin. Lisäk­si moi­tit minua sub­jek­tii­vis­ten käsit­tei­den käy­tös­tä samal­la, kun kir­joi­tat “mei­dän elin­ta­sos­tam­me” ikään kuin se oli­si objek­tii­vi­nen käsi­te­ry­päs. Saat­taa olla, että minul­la on puu­rot ja vel­lit sekaisin(yhtä ravit­se­via vaik­ka sekai­sin ovat­kin), mut­ta toki glo­baa­lin koko­nais­pääs­tön ymmär­rän. Samoin kuin väes­tön lii­al­li­sen mää­rän, sil­lä esim. Euroo­pas­sa, Yhdys­val­lois­sa, Venä­jäl­lä ja Poh­jois­mais­sa­kin on aivan lii­ak­si ihmis­po­pu­laa­tio­ta. Nyt vaan on niin, että puhe glo­baa­lis­ta mie­les­tä­ni hämär­tää lii­ak­si sitä tosia­si­aa, että juu­ri kehit­ty­neim­pien mai­den tuli­si olla esi­merk­ki­nä lii­al­li­sen elin­ta­son purkamisessa. 

    Björk jatkaa:“Kerskakulutus on sub­jek­tii­vi­nen käsi­te, mil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Toi­sen kers­ka­ku­lu­tus on toi­sen välttämättömyys.”

    Olen samaa miel­tä, mut­ta en näe mitään syy­tä olla nos­ta­mat­ta juu­ri sub­jek­tii­vi­sia “vält­tä­mät­tö­myyk­siä” esiin. Mie­les­tä­ni juu­ri niil­lä on rat­kai­se­va mer­ki­tys ener­gian käyt­töön ja sii­tä muo­dos­tu­viin ongel­miin län­si­mais­sa ja nouse­vis­sa talouk­sis­sa. Tähän ei tar­vit­se ottaa esi­mer­kik­si kuin koko laa­ja urhei­lu­kent­tä ja sen peräs­sä juok­se­va ylei­sö. Val­ta­vat mat­kus­tus­vir­rat “sub­jek­tii­vis­ten vält­tä­mät­tö­myyk­sien” peräs­sä. Myös kai­ken­lai­set doup­ping­kei­not pal­jas­ta­vat aina­kin minul­le jotain ihmi­sen suun­nat­to­mas­ta halus­ta sub­jek­tii­vis­ten vält­tä­mät­tö­myyk­sien toteuttamiseen.
    Se, että lop­puun lai­toin pät­kän omas­ta elä­mäs­tä­ni niin tie­sin, että sekin on lii­kaa. En ole mikään tuo­ma­ri, sil­lä luon­to­han se jo tuo­mit­see minun puo­les­ta­ni. Jep jep, näin muu­ten käy. Ei ilmas­ton­muu­tos ota huo­mioon kenen­kään yksi­tyi­siä halu­ja ja kiin­nos­tuk­sia. Sehän nyt jo pitäi­si olla kai­kil­le selvillä.

  59. Tie­de­mie­hel­le:
    Mal­lis­sa­ni nuo kaik­ki nel­jä teki­jää ovat saman arvoi­sia ja ne ker­ro­taan kes­ke­nään – tämän takia nime­no­maan kes­kiar­vot ovat mer­kit­tä­viä. Noi­ta kan­nat­taa siis aja­tel­la kuten olen mal­lis­sa­ni teh­nyt, eli vakioi­da jon­kun tie­tyn vuo­den tilan­ne muut­tu­jien osal­ta vaik­ka­pa nume­rok­si 1 ja eri­tel­lä eri­lai­sia ske­naa­rioi­ta ja ennus­tuk­sia sii­tä, miten nämä arvot muut­tu­vat. Kas­vun rajat –rapor­tin mukaan nois­ta tul­lut tulo on 25% yli maa­pal­lon kes­to­ky­vyn. Kun väes­tö kas­vaa 2050 men­nes­sä 32%:lla ja mate­ri­aa­li­nen tehok­kuus ympä­ris­tö­te­hok­kuut­ta nopeam­min (täs­tä koh­ta sel­ven­nys), on työn mää­rä oikeas­taan ainoa joka voi mil­lään jär­ke­väl­lä taval­la jous­taa alas­päin. Näh­däk­se­ni Ode­kin on tämän sei­kan huo­man­nut. Täs­sä lai­naus hänel­tä vis­siin 80-luvul­ta (vih­rei­den his­to­ria –kir­jas­ta):

    Ihmi­set eivät toi­mi tyh­myyt­tään ja pahuut­taan vää­rin, vaan sik­si, että se on heil­le suo­ra­nai­nen eli­neh­to. […] Talous­po­li­tii­kan suun­nan­muu­tok­sen var­si­nai­nen vai­keus on sii­nä, että muu­te­taan talou­del­li­sia ja sosi­aa­li­po­liit­ti­sia peli­sään­tö­jä niin, ettei ihmis­ten tar­vit­si­si teh­dä toi­meen­tu­lon­sa eteen teh­dä tar­peet­to­mia tai vahin­gol­li­sia töi­tä. Kan­sa­lais­palk­ka on osa tätä suun­ni­tel­maa, jol­la pois­te­taan elä­män­muo­tom­me nar­koot­ti­nen riip­pu­vai­suus kasvusta.”
    ‑Osmo Soininvaara

    Tie­de­mies on aivan oikeas­sa sii­nä, että tehok­kuu­den kas­vat­ta­mi­nen vähen­tää pääs­tö­jä /yksikkö. Mut­ta eikö his­to­ria ole osoit­ta­nut, että yksi­köi­den mää­rän kas­vu enem­män kuin kom­pen­soi kes­ki­mää­räi­sen ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen ale­ne­mi­sen? Näin ei toki vält­tä­mät­tä täy­tyi­si olla, jos insen­tii­vit oli­si­vat kun­nos­sa. Mut­ta insen­tii­vien avul­la­kaan en näe tilan­net­ta, jos­sa ympä­ris­tö­te­hok­kuus kas­vai­si huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min kuin mate­ri­aa­li­nen tehok­kuus. Aina­kaan ellei se sit­ten tuli­si suo­raan tehok­kuu­den kus­tan­nuk­sel­la jol­loin käy­tän­nös­sä teh­dään työ­tä tur­haan. Käy­tän­nös­sä tämän estää uusiu­tu­vien ener­gian­läh­tei­den suh­teel­li­nen kal­leus. Näh­däk­se­ni vain fuusio voi­si joh­taa todel­la radi­kaa­liin muu­tok­seen. (Ja sii­hen uskon mel­kein yhtä pal­jon kuin jou­lu­puk­kiin:). Toki sitä tulee tut­kia voi­mak­kaas­ti, sitä en kiistä…)

    Voi­sin­kin kysyä Tie­de­mie­hel­tä, mis­sä rea­lis­ti­ses­sa ske­naa­rios­sa käyn­nis­sä ole­va ympä­ris­tö­tu­ho voi­daan pysäyt­tää ilman työn mää­rän mer­kit­tä­vää vähen­tä­mis­tä glo­baa­lil­la tasol­la. Vie­lä kysyi­sin tähän jat­ko­ky­sy­myk­sen sii­tä, mikä mer­kit­tä­vä osa talous­kas­vus­ta tulee tuot­ta­mat­ta saas­tet­ta? Tus­kin aina­kaan tuot­tei­den myyn­ti, mark­ki­noin­ti, yllä­pi­to, työn­te­ki­jöi­den kou­lu­tus, työn­te­ki­jöi­den ter­vey­den­huol­to, työn­te­ki­jöi­den las­ten päi­vä­hoi­to jne. jne. Tämä on yhtä vähän tot­ta kuin se, että armei­ja voi­si tap­paa ilman kok­ke­ja, tek­ni­koi­ta, lähet­te­jä, sai­raan­hoi­ta­jia, byro­kraat­te­ja ja rekkamiehiä.

  60. P.Sainio: “No joo. Miten mus­tas­sa pörs­sis­sä voi­daan käy­dä sil­loin kaup­paa, kun myy­jäl­lä ei enää ole hen­ki­lö­koh­tais­ta kiin­tiö­tä jäljellä?”

    No eihän sil­loin voi mitään myy­dä, jos ei ole mitään mitä toi­set haluai­si. Jot­ta kaup­paa syn­tyi­si, on olta­va sel­lais­ta mitä muil­la ei ole. Jot­kut halua­vat enem­män pääs­tö­kiin­tiöi­tä kuin toi­set, tar­vit­se­vat he nii­tä tai sit­ten eivät. Niin­pä ne ket­kä eivät kaik­kia kiin­tiöi­tään tar­vit­se, tule­vat nii­tä myy­mään, joko viral­li­ses­sä tai mus­tas­sa pörs­sis­sä. Toi­set toki eivät myy yli­jää­mi­ään, ja äänes­tä­vät sil­lä. Se suo­ta­koon heil­le, ja har­vas­sa he luul­ta­vas­ti ovat.

    .…

    Kers­ka­ku­lu­tuk­ses­ta: auto voi olla asuin­paik­ka ja työ näh­den vält­tä­mä­tön, var­sin­kin huo­mioi­den yhteis­kun­nan luo­ma auto­kes­kei­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne. Tor­ni­ta­lon kokoi­nen SUV ei ole mis­sään tapauk­ses­sa vält­tä­mä­tön: ei se edes ole maas­to­kul­ku­neu­vo. Tie­to­ko­ne alkaa olla aika vält­tä­mä­tön län­si­mais­sa elä­mi­seen nyky­ään, 2 tai enem­män näyt­tö­jä har­voin. Mut­ta sil­ti täl­läi­siä lii­al­li­suuk­sia perus­tel­laan vält­tä­mät­tö­myyk­si­nä. Todel­li­suu­des­sa on kyses­sä penik­sen jat­keet, eli kerskakulutus.

  61. Olen yrit­tä­nyt kek­siä, mitä hyö­tyä täs­tä jat­ku­vas­ti esiin pul­lah­te­le­vas­ta ihmi­sil­le jaet­ta­vas­ta pääs­tö­kiin­tiös­tä oikein oli­si. En ole pääs­syt eroon mie­li­pi­tees­tä, että aja­tus on punai­nen eikä vihreä. 

    Markkinatalous/sekatalous ovat peri­aat­teel­taan sel­lai­sia, että yksi voi kulut­taa enem­män kuin toi­nen. Kau­niis­ti aja­tel­tu­na niin, että fik­su ja ahke­ra voi kulut­taa enem­män kuin tyh­mä ja lais­ka. Jos näin ei toi­mi­ta vaan kulu­tus on sama riip­pu­mat­ta lah­jois­ta ja ahke­ruu­des­ta, toden­nä­köi­ses­ti lah­jo­jen käyt­tö vähe­nee ja työ­mo­ti­vaa­tio las­kee ja mm. hyvin­voin­tiin tar­vit­ta­via asioi­ta syn­ny­te­tään vähemmän. 

    Näin ollen joku hen­ki­lö­koh­tai­nen kiin­tiö vai­kut­taa ole­van jok­seen­kin miel­tä vail­la, kos­ka se pois­taa työl­tä kannusteen. 

    Meil­lä on jo nyt tapa rajoit­taa niuk­ko­ja resurs­se­ja, ja sitä kut­su­taan rahak­si. Toi­sen valuu­tan luo­mi­nen rin­nal­le siten, että ostok­siin tar­vi­taan kum­paa­kin, mut­taa näh­däk­se­ni toi­sen näis­tä valuu­tois­ta mik­ki­hii­rek­si: sen, jos­ta on vähem­män pulaa. Jos kuvi­tel­laan, että pääs­tö­oi­keu­det ovat saman­lais­ta vaih­don väli­net­tä kuin raha­kin ja nime­no­maan niis­tä on pulaa, rahan arvo täs­sä talou­des­sa infla­toi­tuu. Lää­kä­ri ei viit­si paran­taa sai­rai­ta pinol­la euro­ja vaan hän halu­aa pinon pääs­tö­kiin­tiöi­tä. Kaup­pa puo­les­taan siir­tää voit­ton­sa pääs­tö­kiin­tiö­puo­lel­le raha­puo­lel­ta ja jokai­nen, joka kyn­nel­le kyke­nee, vaa­tii työ­nan­ta­jal­taan raha­pi­non lisäk­si päästökiintiöpinon. 

    Tämä toden­nä­köi­ses­ti rik­koo enem­män kuin se kor­jaa. Kah­den valuu­tan jär­jes­tel­mä vai­kut­taa älyt­tö­mäl­tä, mut­ta yhden valuu­tan jär­jes­tel­mää voi vii­la­ta paremmaksi. 

    kai­kil­le sama mää­rä resurs­se­ja” on minun näh­däk­se­ni hiu­kan vih­reäl­lä pens­se­lil­lä mai­se­moi­tu aja­tus tasa­ja­ko­kom­mu­nis­mis­ta eikä näin ollen aja­tuk­se­na mikään uusi. 

    Eikä edes eri­tyi­sen hyvä.

  62. Köy­him­mis­sä ja nälän­hä­täi­sim­mis­sä kehi­tys­mais­sa­kin elin­ta­so ylit­tää vält­tä­mät­tö­myy­den. Kän­nyk­kä­kään ei ole vält­tä­mä­tön. Mik­si teil­lä kai­kil­la on kän­ny­kät? Yhdel­lä­kään nel­jää vuot­ta uudem­man kän­nyk­kä­mal­lin omis­ta­jal­la ei ole mitään oikeut­ta kut­sua city­maas­tu­rin omis­ta­jaa kerskakuluttajaksi.

  63. Tie­to­ko­ne alkaa olla aika vält­tä­mä­tön län­si­mais­sa elä­mi­seen nyky­ään, 2 tai enem­män näyt­tö­jä harvoin.”

    Sano yksi­kin vält­tä­mä­tön asia, mitä ei voi­si hoi­taa esim. kir­jas­ton, kou­lun tai työ­voi­ma­toi­mis­ton tietokoneella.

  64. Ere ei kysy minulta:

    Sano yksi­kin vält­tä­mä­tön asia, mitä ei voi­si hoi­taa esim. kir­jas­ton, kou­lun tai työ­voi­ma­toi­mis­ton tietokoneella”

    Mut­ta minä vas­taan, kos­ka Ere unoh­taa jotain var­sin olennaista: 

    Työ­asiat! Kir­jas­to­tan­tat eivät vält­tä­mät­tä kat­soi­si hyväl­lä sil­mäl­lä työ­huo­neen­sa kir­jas­toon pys­tyt­tä­nyt­tä tyyp­piä. Tie­to­ko­neen varausai­ka­kin on vain tun­ti kerrallaan. 

    Työ­voi­ma­toi­mis­ton tie­to­ko­neel­la saa kat­sel­la peri­aat­tees­sa vain työn­ha­kuil­moi­tuk­sia… tus­kin aina­kaan kah­dek­san tun­tia voi niil­lä koneil­la hoi­del­la omia säh­kö­pos­te­jaan ja mui­ta työ­asioi­taan vir­kai­li­joi­den puut­tu­mat­ta asi­aan. Työ­voi­ma­toi­mis­tot on tar­koi­tet­tu työt­tö­mil­le työnhakijoille. 

    Kän­nyk­kä on vält­tä­mä­tön myös em. syis­tä, city­maas­tu­ri ei!

  65. Han­nu Vis­ti: “Meil­lä on jo nyt tapa rajoit­taa niuk­ko­ja resurs­se­ja, ja sitä kut­su­taan rahak­si. Toi­sen valuu­tan luo­mi­nen rin­nal­le siten, että ostok­siin tar­vi­taan kum­paa­kin, mut­taa näh­däk­se­ni toi­sen näis­tä valuu­tois­ta mik­ki­hii­rek­si: sen, jos­ta on vähem­män pulaa. Jos kuvi­tel­laan, että pääs­tö­oi­keu­det ovat saman­lais­ta vaih­don väli­net­tä kuin raha­kin ja nime­no­maan niis­tä on pulaa, rahan arvo täs­sä talou­des­sa infla­toi­tuu. Lää­kä­ri ei viit­si paran­taa sai­rai­ta pinol­la euro­ja vaan hän halu­aa pinon pääs­tö­kiin­tiöi­tä. Kaup­pa puo­les­taan siir­tää voit­ton­sa pääs­tö­kiin­tiö­puo­lel­le raha­puo­lel­ta ja jokai­nen, joka kyn­nel­le kyke­nee, vaa­tii työ­nan­ta­jal­taan raha­pi­non lisäk­si päästökiintiöpinon.”

    Ei se nyt­kään amer­rii­kan dol­la­ri Suo­mes­sa ole lail­li­nen mak­su­vä­li­ne, mik­si siis pääs­tö­kiin­tiö-valuut­ta­kaan oli­si lail­li­nen mak­su­vä­li­ne muu­ta kuin suo­ras­sa ket­jus­sa lop­pu­käyt­tä­jäl­tä tuottajalle.

    Toi­sek­seen, nime­no­maan pääs­tö­kiin­tiöi­den jaka­mi­nen suo­raan kai­kil­le rajoit­taa inflaa­tio­ta: nii­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varak­kail­le haluk­kail­le tar­jol­la niin pal­jon kuin he kyke­ni­si­vät osta­maan, jos ne suo­raan huu­to­kau­pat­tai­siin ja sit­ten tulot jaet­tai­siin perustulona.
    Kiris­tä­mi­sen inflaa­tiol­la ei pitäi­si olla ongel­ma: vaik­ka euro­hin­nat nousee, niin ei köy­hä kaik­kia kiin­tiöi­tään voi euro­hin sil­ti vaih­taa, kos­ka hän tar­vit­see nii­tä. Kui­ten­kin pääs­tö­kiin­tiöi­tä on tar­jol­la varak­kail­le sen ver­ran, mitä nii­tä köy­hil­tä jää jäljelle.

    Ja taval­li­nen raha ei todel­la­kaan toi­mi vält­tä­mä­tö­mien niuk­ko­jen resurs­sien jaka­mi­seen, ellei sitä jae­ta köy­hil­le tol­kut­to­mas­ti, mikä kyl­lä joh­taa inflaa­tioon. Pula-aikaan on ruo­ka kor­til­la, että sitä riit­tää kai­kil­le. Mut­ta oikeis­to­lais­ten mark­ki­naus­ko­vais­ten mie­les­tä on parem­pi, että rik­kaat mäs­säi­lee ja köy­hät näkee näl­kää. He kun ovat tiet­ty rik­kai­den joukossa.

    Ere: “Sano yksi­kin vält­tä­mä­tön asia, mitä ei voi­si hoi­taa esim. kir­jas­ton, kou­lun tai työ­voi­ma­toi­mis­ton tietokoneella.”

    Tie­to­tur­va? (Jul­ki­sel­la tie­to­ko­neel­la pank­ki­asioi­ta yms? *Kau­his­tus* Pank­ki­asioi­ta pan­kis­sa? Toi­vo­ton­ta ja kallista.) 

    Yksi­tyi­syys yleensäkin?

    Kii­reel­li­nen viestintä?

    Ere: “Kän­nyk­kä­kään ei ole vält­tä­mä­tön. Mik­si teil­lä kai­kil­la on kän­ny­kät? Yhdel­lä­kään nel­jää vuot­ta uudem­man kän­nyk­kä­mal­lin omis­ta­jal­la ei ole mitään oikeut­ta kut­sua city­maas­tu­rin omis­ta­jaa kerskakuluttajaksi.”

    Puhe­lin on vali­tet­ta­vas­ti aika vält­tä­mä­tön nyky-yhteis­kun­nas­sa, vaik­ka itse mie­lum­min oli­sin täy­sin ilman. Iljet­tä­vä kapis­tus, mie­luum­min asioi­sin säh­kö­pos­tit­se, kir­joit­se, tai kas­vo­tus­ten, jos se vain oli­si mahdollista/käytännöllistä. Kän­nyk­kä on käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan lan­ka­pu­he­li­meen ver­rat­tu­na hal­pa, ja toi­mii myös ajoit­tain hyvin­kin tar­peel­li­se­na kel­lo­na. Ei minul­la eril­lis­tä ran­ne­kel­loa ole, ja kän­nyk­kä­ni on lähes nel­jä vuot­ta van­ha, ja ehkä tuo vie­lä vii­den­nen kes­tää. Akku alkaa olla heik­ko, ja vali­tet­ta­vas­ti lie­nee käy­tän­nös­sä hal­vem­paa ostaa mon­ta uut­ta kän­nyk­kää kuin uusi akku, jos akun osta­mi­nen edes on mahdollista.

  66. Han­nu Visti:
    ”Näin ollen joku hen­ki­lö­koh­tai­nen kiin­tiö vai­kut­taa ole­van jok­seen­kin miel­tä vail­la, kos­ka se pois­taa työl­tä kannusteen.”

    Minun mie­les­tä­ni hen­ki­lö­koh­tai­nen pääs­tö­kiin­tiö oli­si taas HYVÄ juu­ri täs­tä samas­ta syys­tä. Työn mää­rää pitää vähen­tää, kos­ka ympä­ris­tö ei kes­tä nykyis­tä työ­mää­rää. Itse asias­sa työ voi­daan näh­dä rajal­li­se­na resurs­si­na, jon­ka mää­rän mää­rit­tää tek­no­lo­gian taso, väes­tö­mää­rä ja resurs­sien mää­rä (maa­pal­lol­la). Tek­no­lo­gian taso voi joko kas­vat­taa tai vähen­tää työ­re­surs­sin mää­rää: mikä­li mate­ri­aa­li­nen tehok­kuus kas­vaa nopeam­min kuin ympä­ris­tö­te­hok­kuus, työ­re­surs­si pie­ne­nee, toi­sin päin työ­re­surs­si kas­vaa. Ihmis­ten mää­rän kas­vu ja maa­pal­lon resurs­sien niuk­ke­ne­mi­nen sitä vas­toin koko ajan pie­nen­tä­vät työ­re­surs­sien määrää.

    Ongel­mak­si tulee­kin se, että useat ihmi­set roh­mua­vat tätä niuk­kaa työ­re­surs­sia teke­mäl­lä juma­lat­to­man pal­jon työ­tä. Tämä joko a) tuho­aa ympä­ris­tö ja/tai b) vie työ­re­surs­se­ja muil­ta ihmi­sil­tä. Mm. perus­tu­lo­fi­lo­so­fi Phi­lip­pe Van Parijs on puhu­nut täs­tä sei­kas­ta, lähin­nä b‑kohdan näkö­kul­mas­ta. Tätä taus­taa vas­ten oli­si­kin oikein raken­taa voi­mak­kai­ta disin­sen­tii­ve­jä lii­al­le työn­teol­le. Vähän työn­teon pitäi­si kan­nat­taa rahal­li­ses­ti aina (=pois kan­nus­tin­lou­kuis­ta nii­den osal­ta), mut­ta kun men­nään yli 20 viik­ko­työ­tun­nin, pitäi­si insen­tii­vien las­kea nopeas­ti, jot­ta työ­tä riit­täi­si kai­kil­le jot­ka sitä halua­vat teh­dä. Tähän suun­taan­han toi­mii myös vih­rei­den perus­tu­loe­si­tys, tosin sen tuo­mat disin­sen­tii­vit (lii­al­le) työn­teol­la ovat ver­rat­tain pie­net eivät­kä rii­tä kom­pen­soi­maan sitä työn mää­rät kas­vua, jota kas­va­neet insen­tii­vit tuo­vat vähem­pien työ­tun­tien osal­ta. Glo­baa­li hen­ki­lö­koh­tai­nen pääs­tö­kiin­tiö toi­mi­si samal­la tavoin ja mitä kor­keam­mak­si sen muo­dos­ta­man de fac­to glo­baa­lin perus­tu­lon reaa­liar­vo nousi­si, sitä suu­rem­man disin­sen­tii­vin se muo­dos­tai­si työn­teol­le. Ja tämä nime­no­maan sii­tä syys­tä, että ympä­ris­tö­jäl­jen olles­sa vakioi­tu ainoas­taan työn mää­rä voi jär­ke­väl­lä taval­la joustaa.

  67. Työ­asiat! Kir­jas­to­tan­tat eivät vält­tä­mät­tä kat­soi­si hyväl­lä sil­mäl­lä työ­huo­neen­sa kir­jas­toon pys­tyt­tä­nyt­tä tyyp­piä. Tie­to­ko­neen varausai­ka­kin on vain tun­ti kerrallaan.”

    Joo aina­han noi­ta seli­tyk­siä löy­tyy. Lähes­kään kaik­ki eivät kui­ten­kaan tar­vit­se työ­asioi­hin omaa tie­to­ko­net­ta. Onhan nii­tä sel­lai­sia­kin ihmi­siä, joi­den on pak­ko käyt­tää vii­kot­tain len­to­ko­net­ta. Unoh­dit itse­kin yhden asian: jos ihmi­set lopet­tai­si­vat tur­han kers­ka­ku­lu­tuk­sen eli lak­kai­si­vat osta­mas­ta omia tie­to­ko­nei­ta (vaik­ka pakot­ta­mal­la), niin työ­paik­ko­jen lisäk­si jul­kis­ten tie­to­ko­nei­den tar­joa­jat sopeu­tui­si­vat nopeas­ti kas­va­viin asia­kas­mää­riin. Yhteis­kun­ta jou­tuu joka tapauk­ses­sa sopeu­tu­maan suu­riin elä­män­ta­po­jen muu­tok­siin, joten tie­to­ko­neen kal­tai­sen muo­vi­sen ja tur­han kers­ka­ku­lu­tus­hyö­dyk­keen pois­tu­mi­nen yksi­tyi­ses­tä käy­tös­tä tus­kin tuot­taa ylit­se­pää­se­mä­tön­tä ongelmaa.

    Tie­to­tur­va? (Jul­ki­sel­la tie­to­ko­neel­la pank­ki­asioi­ta yms? *Kau­his­tus* Pank­ki­asioi­ta pan­kis­sa? Toi­vo­ton­ta ja kallista.)
    Yksi­tyi­syys yleensäkin?
    Kii­reel­li­nen viestintä?”

    Kul­ta­hark­ko vai maa­pal­lo? Yksi­tyi­syys vai maa­pal­lo? Hmmm, vai­kea valin­ta! Ympä­ris­tön­suo­je­lu ja ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta aiheut­ta­vat sen, että jois­ta­kin muka­vuuk­sis­ta nyt vain on tin­git­tä­vä. Luu­let­ko, että ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fi lyk­kää tulo­aan jon­kun tie­to­tur­vaon­gel­man takia? 🙂

    Puhe­lin on vali­tet­ta­vas­ti aika vält­tä­mä­tön nyky-yhteis­kun­nas­sa, vaik­ka itse mie­lum­min oli­sin täy­sin ilman.”

    Kyl­lä puhe­li­men voi (mel­kein) hyväk­syä, mut­ta aika monil­la ihmi­sil­lä näkee uusia kän­nyk­kä­mal­le­ja. Perus­kän­ny­kän vaih­ta­mi­nen uuteen hie­noon mal­liin ei poik­kea perus­au­ton vaih­ta­mi­ses­ta city­maas­tu­riin. Uuden kän­ny­kän iso väri­näyt­tö on saman­lai­nen tur­ha kers­ka­ku­lut­ta­jan penik­sen­jat­ke kuin city­maas­tu­rin suu­rem­pi koko ja veto­ky­ky. Jos van­ha kännykkä/auto hajo­aa, niin aina löy­tyy van­ho­ja käytettyjä.

  68. Hyvä ja mie­len­kiin­toi­nen blo­gi kai­ken kaik­ki­aan. Kii­tos siitä.
    Hyvää jat­koa kai­kil­le ja toi­vo­taan, että maa­il­mam­me ihmi­set taval­la tai toi­sel­la rat­kai­si­si­vat yhtei­set ongel­mam­me, jot­ta ihmi­sil­lä ja muil­la popu­laa­tioil­la oli­si kaik­kial­la edes­sään parem­pi tule­vai­suus. Teh­tä­vää riit­tää ja ongel­mat mm. tas­a­puo­li­suut­ta aja­tel­len eivät ole help­po­ja. Aina­kaan minus­ta ei ole ongel­mien rat­kai­si­jak­si, vaik­ka sitä paril­la virk­keel­lä olen yrit­tä­nyt­kin. Lii­an jyr­käs­ti­kin. Omal­ta koh­dal­ta­ni jou­dun yksin­ker­tai­ses­ti vain poh­ti­maan omien teke­mi­sie­ni vaikutuksia.
    Hyvää kevät­tä ja elä­män jatkoa.

    PS. 1 Olen iloi­nen, kun edus­kun­taam­me on pääs­syt Tom­mi Taber­mann. Ei lii­ty miten­kään suo­ra­nai­ses­ti pääs­tö­kaup­paan, kie­mu­roit­ten kaut­ta kylläkin.

    PS. 2
    Han­nu Vis­ti : “Markkinatalous/sekatalous ovat peri­aat­teel­taan sel­lai­sia, että yksi voi kulut­taa enem­män kuin toi­nen. Kau­niis­ti aja­tel­tu­na niin, että fik­su ja ahke­ra voi kulut­taa enem­män kuin tyh­mä ja laiska.”

    Kir­joi­tuk­se­si on koko­nai­suu­des­saan mie­les­tä­ni reaa­li­maa­il­mas­ta. Mut­ta eikö mil­lään voi­si aja­tel­la, että ihmi­nen kehit­tyi­si pois täs­tä kil­pa­juok­sus­ta. Uskon ja tie­dän, että on lukui­sa jouk­ko ihmi­siä, joi­den toi­min­nan motii­vi­na ei ole kas­vat­taa omaa valuut­taan­sa (on se sit­ten mikä tahan­sa), vaan he näke­vät työs­sään pal­jon mui­ta kan­nus­tei­ta. He eivät vält­tä­mät­tä tun­ne ole­van­sa fiksuja/ahkeria sen parem­min kuin laiskoja/tyhmiä, vain ja ainoas­taan nöy­riä elä­män edes­sä. He eivät edes tun­nis­ta moi­sia sana­pa­re­ja. He eivät ole vih­rei­tä, kom­mu­nis­te­ja, työ­nan­ta­jia, työn­te­ki­jöi­tä, vaan ihmi­siä, joi­ta tar­vit­si­sim­me kes­kuu­teem­me enem­män ja enem­män. Siis “hyviä” ihmi­siä esi­mer­kik­si meil­le muil­le taa­per­ta­jil­le, sil­lä mie­les­tä­ni kateut­ta­kaan ei koh­dis­te­ta her­käs­ti “hyvään” ihmi­seen. Minä en kuu­lu hei­hin, vaik­ka haluai­sin­kin. Ihmi­sel­le soi­si vih­doin ja vii­mein todel­li­sen hen­ki­sen kas­vun alka­van ja uskon, että sii­hen jopa oli­si mah­dol­li­suuk­sia. Jopa minulla.

  69. Täs­sä on ollut joku­nen sora­ää­ni älyt­tö­män vii­sai­ta aja­tuk­sia­ni vas­taan, joten yri­te­tään­pä vas­ta­ta niihin.

    nn/Jukka Jon­ni­nen: Minä näen työn kan­nus­ta­vuu­den edel­leen yhdek­si kul­ma­ki­vek­si jos mei­naam­me saa­da aikai­sek­si jon­kun­nä­köi­sen kes­tä­vän kehi­tyk­sen aja­tus­ten ympä­ril­lä pyö­ri­vän maailman.

    Voim­me esit­tää uto­pian, että jos ihmi­set muut­tai­si­vat maa­kuop­paan ja söi­si­vät itse kuo­pan reu­nal­la vil­jel­tyä pork­ka­naa ja mato­ja lop­pua­jan, maa­il­ma pelas­tui­si. Kaik­ki yli­mää­räi­nen työ ja tohi­na vain vie resurs­se­ja, joten täs­tä pitäi­si hank­kiu­tua eroon. 

    Ongel­ma on vain se, että täl­lais­ta maa­il­maa ei käy­tän­nös­sä voi toteut­taa, kos­ka ihmi­set eivät ole sii­hen val­mii­ta. Kun vie­lä resurs­sit ovat mark­ki­noil­la glo­baa­lis­ti ja aina­kin ilma­ke­hään ja meriin pulau­tet­ta­vat pääs­töt nekin ovat glo­baa­le­ja, on vai­ke­aa kuvi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa koko maa­il­ma saa­tai­siin tal­koi­siin mukaan.

    Esi­mer­kik­si USA:ssa on täl­lä het­kel­lä val­lal­la oppi, jos­sa tode­taan ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen tai kyl­me­ne­mi­sen ole­van USA:n kan­nal­ta hal­lit­ta­vis­sa jos vain maa­han­muut­to maa­il­man­laa­jui­ses­sa krii­si­ti­lan­tees­sa saa­daan hal­lin­taan. Vil­je­ly­vyö­hy­ke voi siir­tyä ete­lään tai poh­joi­seen, mut­ta tuo man­ner pysyy sil­ti elin­kel­poi­se­na kun­han vain sota­väel­le anne­taan lupa ampua kaik­ki maa­han luvat­ta pyr­ki­vät, mikä siel­lä on tuon ske­naa­rion perus­teel­la jos­sain jul­ki tul­leis­sa pape­reis­sa juu­ri se, mitä teh­täi­siin. Joten mik­si USA:ssa kukaan ryh­tyi­si teke­mään epä­suo­sit­tua poli­tiik­kaa, kos­ka hei­dän ei ole ker­ran pakko?

    Jos yksi iso kul­ma maa­il­maa jäi­si täl­lai­sen mal­lin ulko­puo­lel­le, mitään ei käy­tän­nös­sä tapah­tui­si, sil­lä tuo­ta maa­ta käy­tet­täi­siin vain bul­vaa­ni­na jär­jes­tel­män kiertämiseen. 

    Se oli lyhyt joh­dan­to. Mis­tä pääs­tään sii­hen, että käy­tän­nös­sä toteu­tet­ta­vis­sa rat­kai­suis­sa näh­däk­se­ni yhdis­tyi­si­vät asen­neil­mas­ton mal­til­li­set muu­tok­set, inno­vaa­tiot ja veroratkaisut.

    Koh­ta “inno­vaa­tiot” on yhtä vält­tä­mä­tön kuin nuo kak­si muu­ta­kin. OIkeas­taan asen­teet ovat jo muut­tu­neet jon­kun ver­ran ja muut­tu­ne­vat lisää, ja poli­tiik­ka­kin oli­si Euroo­pas­sa val­mis teke­mään jota­kin jos­kaan ei muu­al­la maa­il­mas­sa, mut­ta inno­vaa­tioi­ta puut­tuu. Sel­lai­sia, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat riit­tä­väs­sä mää­rin nykyis­tä mui­sut­ta­van elä­män mut­ta puh­taam­man. Esi­mer­kin­omai­ses­ti kenel­lä­kään ei ole mitään tar­vet­ta tuprut­taa hii­li­diok­si­dia, mut­ta tar­ve liik­kua ja lii­kut­taa tava­raa pai­kas­ta toi­seen muu­ten­kin kuin jouk­ko­lii­ken­ne­reit­tien ja jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­luai­ko­jen sisäl­lä on ilmei­nen. Jos joku kek­sii kei­non teh­dä tämän ilman fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, poli­tii­kan kei­noin ja asen­neil­mas­toon vai­kut­ta­mal­la voi­daan moti­voi­da otta­maan kek­sin­tö käyttöön. 

    Mut­ta inno­vaa­tioi­ta ei oikein ota syn­tyäk­seen, jos nii­tä teke­mäl­lä ei voi rikas­tua. Täs­tä syys­tä työn, yrit­tä­mi­sen ja inno­vaa­tioi­den kan­nus­ta­vuu­den pitää näh­däk­se­ni pysyä hyväl­lä tasol­la. Ja jo sen­kin takia, että ilman min­kään­nä­köis­tä motii­via kenen­kään teh­dä mitään sai­raat jäi­si­vät hoi­ta­mat­ta, lap­set kou­lut­ta­mat­ta, bus­sit aja­mat­ta, tava­rat lii­kut­te­le­mat­ta jne. ja elo kau­pun­geis­sa muut­tui­si ankeak­si muu­ta­mas­sa päi­väs­sä jos työ ei enää ihmi­sil­le maistuisi. 

    Tie­tys­ti oli­si muka­vaa, jos jon­kun­nä­köi­nen Star Trek ‑uto­pia maa­il­mas­ta, jos­sa kaik­ki sai­si­vat teh­dä mitä huvit­taa ja tar­vit­ta­via jut­tu­ja syn­tyi­si tyh­jäs­tä kun sanoi­si tea, Earl grey, hot. 

    En usko ihmis­kun­nan ole­van tähän kui­ten­kaan vie­lä kovin val­mis vaan val­tao­saa on moti­voi­ta­va rahal­la a) teke­mään hyö­dyl­li­siä jut­tu­ja b) käyt­tä­mään työn­sä tulok­sia jär­ke­viin kohteisiin.

  70. Ere: toki mikään ei ole abso­luut­ti­ses­ti vält­tä­mä­tön­tä, ei hen­git­tä­mi­nen­kään. Vält­tä­mät­tö­myys voi­daan mää­ri­tel­lä vain suh­tees­sa johon­kin tavoit­tee­seen: hen­git­tä­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä elääk­seen (ilman suu­rem­pia lää­ke­tie­teel­li­siä ope­raa­tioi­ta), samoin on ruo­ka. Mut­ta lihan­syön­ti ei ole vält­tä­mä­tön­tä elääk­seen, ja sitä kan­nat­tai­si pait­si ympä­ris­tö­nä­kö­koh­tien niin myös hen­ki­lö­koh­tai­sen ter­vey­den­kin kan­nal­ta­kin vähentää.

    Tie­to­ko­ne on vält­tä­mä­tön monien asioi­den hoi­ta­mi­sek­si län­si­mais­sa nyky­ään, ja ilman sel­lais­ta tip­puu aika pikäl­ti ulos yhteiskunnasta–niin pal­jon kans­sa­käyn­tiä on jo siir­ty­nyt verk­koon. Eihän kir­jo­ja­kaan saa enää ns. “kir­ja­kau­pois­ta” (eikä Suo­mes­sa ole kuin yksi oikea kir­ja­kaup­pa). Olen myös yrit­tä­nyt löy­tää van­haa kun­non par­ta­höy­lää vii­mei­si­ään vete­le­vän säh­köi­sen par­ta­ko­neen tilal­le, eikä nii­tä­kään näy­tä pys­ty­vän osta­maan kuin verk­ko­kau­pois­ta. Fyy­si­sis­tä kau­pois­ta löy­tyy vain muo­vi­sia ker­ta­käyt­tö­le­lu­ja kal­liil­la 1000-terän kase­teil­la ja pat­te­ri-vibraat­to­ril­la. Mut­ta eipä tuo kir­jois­ta saa­ta­va sivys­tys eikä par­ran aja­mi­nen­kaan aivan vält­tä­mä­tön­tä ole…

    Kui­ten­kin, sii­nä mis­sä jon­kin­lai­nen tie­to­ko­ne on tar­peen monien asioi­den hoi­ta­mi­sek­si, useam­pi näyt­tö tai useam­pi uutuut­taan kiil­tä­vä tie­to­ko­ne on hyvin har­voin tar­peen min­kään sel­keän teh­tä­vän toteut­ta­mi­sek­si, mut­ta eten­kin nört­ti­pii­reis­sa on pal­jon sel­lais­ta kers­ka­ku­lu­tus­ta, puhu­mat­ta­kaan kai­ken­lai­sis­ta muis­ta hila­vit­kut­ti­mis­ta. (Ja eten­kin työ­pai­koil­la tie­to­ko­neet on pääl­lä yötä­päi­vää imien tol­kut­to­mas­ti säh­köä, eikä sil­le teh­dä mitään. Teot pitäi­si olla parem­man sof­tan tasol­la: kone sam­mut­taa itsen­sä ja muis­taa min­ne työt jäi, ettei tar­vit­se kaik­kea aina käyn­nis­tel­lä uusik­si.) Itse lope­tin tele­vi­sion kat­so­mi­sen, kos­ka en suos­tu osta­maan eko­ka­ta­stro­fia nimel­tä digi­bok­si: väliai­kais­ta epä­käy­tet­tä­vää tek­no­le­lua, joka odot­taa tar­peet­to­mak­si tule­mis­ta sit­ten kun aika jät­tää itse tele­vi­sios­ta, ja uudes­sa onkin sisään­ra­ken­net­tu HDTV ja kaik­ki. (Ellei sit­ten aika ole koko­naan jät­tä­nyt televisiosta.)

    Auto on myös monil­le vält­tä­mä­tön työs­sä käy­mi­seen (ja siten päi­vit­täi­sen lei­vän saa­mi­seen) nykyi­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne huo­mioi­den: eivät kaik­ki tuos­ta vaan voi muut­taa hyvien jul­kis­ten lii­ken­teen tai pyö­räi­lye­täi­syyk­sien var­teen. Mut­ta ben­sa­roh­mua SUV:ta sii­hen ei tar­vit­se. Sen tar­vit­see vain sta­tus­sym­bo­lik­si, eli penik­sen­jat­keek­si, eli kers­ka­ku­lu­tus­tuot­teek­si, osoit­taak­seen ole­van­sa jotain tie­tyis­sä pii­reis­sä. Kui­ten­kin har­vas­ta pii­ris­tä tip­puu oikeas­ti pois sil­lä, ettei omis­ta SUV:ta, toi­sin kuin sil­lä ettei omis­ta tie­to­ko­net­ta. Ja koi­ta­pas perus­tel­la tuo täy­sin kor­vien välis­sä ole­va penik­sen­jat­keen vält­tä­mät­tö­myys niil­le näl­kää näke­vil­le köy­hil­le, jot­ka tukeh­tu­vat sen SUV:n saas­tei­siin. Sii­nä mis­sä auto­kes­kei­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne huo­mioi­den voi sen jon­kin auton omis­ta­mi­sen perus­tel­la sil­lä, että tar­vit­see sen lei­pän­sä tie­na­tak­seen, SUV:ta ei tavan tal­laa­ja sil­lä pys­ty perus­te­le­maan. Ja itse auto­kes­keis­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta on han­ka­la läh­teä perus­te­le­maan, muu­ta kuin his­to­rial­li­se­na vir­hee­na, jota tuli­si alkaa korjaamaan.

  71. Itse asias­sa pie­nil­lä tulon­siir­roil­la, perus­e­tuuk­sil­la kit­kut­ta­vat ovat var­si­nai­sia hyvän­te­ki­jöi­tä, he kulut­ta­vat vähän ja ovat eko­lo­gi­se­sel­ta jalan­jäl­jel­tään pie­niä. Jää suu­ri­tu­loi­sil­le enem­män mah­dol­li­suuk­sia kulut­taa, len­nel­lä len­to­ko­neil­la, kier­rel­lä maa­ta isoil­la autoil­la jne. Kyl­lä sii­tä hyväs­tä pitäi­si jon­kin­lai­ses­ta ego­lo­gi­ses­ta jälan­jäl­ki­kiin­tiös­tä mak­saa­kin muki­se­mat­ta pääs­tö­kiin­tiöi­den tapaan. Vas­tik­kee­ton kan­sa­lais­tu­lo oli­si näin ollen itse asias­sa aivan oikeu­den­mu­kai­nen tulo jokai­sel­le vähän kulut­ta­val­le nykyi­sin perus­et­tuk­sil­la elä­väl­le kan­sa­lai­sel­le. Jos joku tyy­tyy elä­mään toi­meen­tu­lo­mi­ni­mi­ta­sol­la, jol­la ei tur­hia kulu­tel­la, hänen oli­si voi­ta­va toi­mia täl­läi­se­nä hyvän­te­ki­jä­nä, niin maa­il­ma pelastuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.