Vielä päästökiintiöistä

21 vastausta artikkeliin “Vielä päästökiintiöistä”

1. Han­nu Visti on mielestäni oikeil­la jäljil­lä kir­joit­taes­saaan blo­gis­saan tästä päästöki­in­tiöi­den mielekkyydestä:
   http://www.guru-group.fi/visti/blog/files/1639e3c31d938ff002ae0ba6812e5365-309.php

   Mikäli päästöki­in­tiöitä jae­taan ja niitä sit­ten voitaisi­in kau­putel­la (voitaisi­inko tätä kaup­paa muuten edes teo­ri­as­sa estää?) tai vai­h­taa, kyse on olen­nais­es­ti uuden rahan kehit­tämis­es­tä. Kysymys kuu­luukin, mitkä oli­si­vat ne edut jota täl­laisen “val­u­u­tan” luomisel­la saavutet­taisi­in nykyiseen rahaan verrattuna.

   Pääos­alle tääl­lä kir­joit­tavista tun­tuu ole­van sel­l­ainen käsi­tys, että ongel­ma on viim­mekädessä siinä, että ihmiskun­ta käyt­tää luon­non­va­ro­ja yli sen, mitä maa­pa­lo niitä tuot­taa. Tämähän on, mikäli moinen ole­tus olisi tot­ta, tietenkin pitkän päälle mah­do­ton­ta. Kos­ka markki­nat hin­noit­tel­e­vat myös nyt käytössä ole­vat luon­non­va­rat, ongel­ma ratkeaa “itses­tään” sil­lä, että hin­nat nou­se­vat. Mik­sei tämä riitä?

   Tietenkin jotkin tuot­teet (kuten vaik­ka se aiem­min mainit­se­mani nau­dan­li­ha) ovat ali­hin­noitel­tu­ja siltä kannal­ta, että luon­non­va­ro­ja käytetään paljon suh­teessa hin­taan, mut­ta ratkaiseeko päästöki­in­tiö täl­laista ongel­maa mil­lään tasol­la? Mehän joudumme joka tapauk­ses­sa _hinnoittelemaan_ niiden tuot­tei­den hai­tat. Mik­semme hin­noit­tele niitä yksinker­tais­es­ti vero­ja nostamalla?

   Kyl­lä nyky­istä hyv­in­voin­nin jakau­tu­mista voidaan pitää joidenkin kannal­ta epäreilu­na, mut­ta olisiko meil­lä mitään toivoa siitä, että uusi jako olisi jotenkin parem­pi tai oikeu­den­mukaisem­pi kuin nykyi­nen? Käytän­nössä jokainen yri­tys jakaa hyv­in­voin­tia mas­si­ivis­es­ti oikeu­den­mukaisem­min (esim. kom­mu­nis­mi) on epäon­nis­tunut, kos­ka suuret muu­tok­set ovat vaikei­ta, eikä markki­namekanis­me­ja (jot­ka viimekädessä ero­ja syn­nyt­tävät) kuitenkaan voi­da estää. Parem­pi­in tulok­si­in tun­nu­taan pää­sevän pienem­min muu­toksin, mitä on Suomes­sa ja Euroopas­sakin mon­esti käytet­ty (tulon­si­ir­rot, verotus).

   Kari

   Vastaa

2. Jos päästöki­in­tiöi­den määrä asete­taan riit­tävän alas, se ilmeis­es­ti johtaa kiin­tiöi­den hin­nan voimakkaaseen nousu­un. Sil­loin sen nau­dan­li­han eri tuotan­to­vai­heis­sa on ostet­ta­va kalli­ita kiin­tiöitä, mikä lop­ul­ta pää­tyy lihan osta­jan maksettavaksi.

   Jos kiin­tiön hin­ta on 30 euroa ton­nil­ta, ei tämä peri­aat­teessa poikkea mitenkään kol­menkymme­nen euron hiilid­iok­sidi­veros­ta. Ero tulee siitä, että jos hin­ta ja päästömäärä eivät kohtaa, verossa päästömäärä sopeu­tuu kun taas päästökau­pas­sa hin­ta sopeu­tuu. Jos ihmiset mielu­um­min mak­sa­vat kuin säästävät, hin­ta nousee niin korkealle että säästävät.

   Vastaa

3. Hyvä, ajat­telinkin, että mei­dän välil­lä oli näke­my­sero lähin­nä seman­ti­ikas­sa:). Ja myön­nän, ettei ”henkilöko­htainen päästöki­in­tiö” vält­tämät­tä ole tarkin kuvaus mallis­tani. Malli on elänyt kri­ti­ikin kiiras­tu­lessa hie­man toiseen suun­taan. Ehkä joku ”Globaali egal­i­taari­nen päästöki­in­tiö” olisi tarkem­pi, mut­ta sil­lä saat­taisi olla enem­män negati­ivisia kon­no­taa­tioi­ta: tääl­läkin moni saat­taisi nähdä punaista.

   Mitä tulee tuo­hon oikeu­den­mukaisu­u­teen (kata­janokkalainen vs. lap­pi­lainen jne.), on tuo toki jos­sain määrin tot­ta. Itse kallis­tu­isin siihen suun­taan, että lapis­sa asum­i­nen on ihmis­ten oma päätös jos­ta pitää mak­saa tiet­ty hin­ta. Oikeu­den­mukaisu­us tulee pitkästä siir­tymäa­jas­ta niiden hyväk­si jot­ka ovat kyseisen luon­nolle haitallisen asuin­paikan valin­neet autu­aan tietämät­töminä siihen liit­tyvistä huonoista puolista. Siir­tymäa­jan tulisi olla pitkä, mon­ta kym­men­tä vuot­ta. Tämän jäl­keen hom­ma olisi jo reilua, kos­ka päästöoikeuk­sien suurem­pi tarve alkaa näkyy halvemp­ina asun­toina jne. Pääa­sia min­ulle on se, ettei ale­ta tekemään mitään eksplisi­it­tisiä kiel­to­ja. Ihmiset saa­vat tehdä mitä halu­a­vat kun­han kor­vaa­vat tästä toimin­nas­ta aiheutuneet ulkoisvaikutukset.

   Odelta hyvä havain­nolli­nen esi­tys veron huonoista puolista. Vielä lyhyem­min san­ot­tuna: vero asete­taan aina liian alas tai ylös – kär­si­jänä joko tehokku­us tai ympäristö. Ja jos sitä ale­taan muut­ta­maan lyhyin väli­a­join havait­tu­jen tuot­tomäärien mukaan, tulee siitä de fac­to päästöki­in­tiö. En oikein ymmär­räkään näitä vero­jen puo­lus­ta­jia. Tehokku­us (/ympäristö) tun­tuu ole­van heille asia jos­ta ei ole niin väliä. Tässä he ovat samas­sa veneessä henkilöko­htais­ten vai­h­to-oikeudet­tomien päästöki­in­tiöi­den kan­nat­ta­jien kanssa.

   Lisäisin vielä tuo­hon Oden ana­lyysi­in kas­va­van päästöoikeu­den hin­nan vaiku­tuk­sista, että jos se jae­taan kansalle perus­tu­lona, eivät ihmiset niinkään ala säästää, vaan tekemään vähem­män ja eri­laista (palvelu­am­matit) työtä. Mitä korkeampi kysyn­tä kasvi­huonepäästöjä kulut­tavil­la tuot­teil­la on, sitä suurem­pi on myös ihmisille jaet­ta­va perus­tu­lo. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että jokainen öky­maas­turin osto on iloinen asia, kos­ka se kas­vat­taa köy­himpi­en tulo­ja (tosin nim­imerkil­lä ”nn” saat­taa olla tähän jotain raskaut­tavaa san­ot­tavaa, minkä kuulisin mielel­läni kos­ka hän kaikesta päätellen ymmärtää talouden lainalaisu­udet allekir­joit­tanut­ta parem­min). Ja kun vastik­keet­tomat tulot kas­va­vat, vähe­nee insen­ti­ivi työntekoon.

   Ja tämä on nimeno­maan se mekanis­mi, joka maail­man pelas­taa, ei kulut­tamisen vähen­e­m­i­nen. Työn määrä vähe­nee joka tapauk­ses­sa. Jos kulu­tus­ta vähen­netään, joudu­taan ihmisiä potki­maan ulos työ­paikoil­taan ja työt­tömyys nousee. On inhimil­lis­es­ti kestäväm­pää vähempää kulu­tus­ta työtä vähen­tämäl­lä kuin työtä kulu­tus­ta vähen­tämäl­lä. Tämä siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että täl­löin työmäärän vähen­e­m­i­nen kohdis­tuu tasaisem­min koko väestöön: kulu­tus­ta vähen­tämäl­lä tulee kak­si ihmis­ryh­mää: ne joil­la on rahaa mut­tei aikaa ja ne joil­la on aikaa mut­tei rahaa. Kuka täl­laista tule­vaisu­ut­ta haluaa?

   Vastaa

4. “Ero tulee siitä, että jos hin­ta ja päästömäärä eivät kohtaa, verossa päästömäärä sopeu­tuu kun taas päästökau­pas­sa hin­ta sopeutuu.”

   Tässä vai­heessa nähdäk­seni juuri tuo päästö­jen sopeu­tu­mi­nen olisi parem­pi vai­h­toe­hto. Yri­tys­ten ei tarvit­sisi arvail­la että onko päästöoikeu­den hin­ta parin vuo­den päästä 20 sent­tiä vai 20 euroa. Kun mis­sään tapauk­ses­sa lähimpi­en vuosikym­me­nien aikana ei päästä merkit­tävi­in yhtäkksi­in tulok­si­in päästö­jen vähen­tämisessä, niin veron tasoa on aikaa säätää niin, että lop­putu­los viidenkymme­nen vuo­den päästä on sama riit­täväl­lä tarkku­udel­la kuin päästökau­pan kat­toa säätämällä.

   Vastaa

5. Alan jos­sain mielessä olla samaa mieltä Juk­ka Jon­nisen kanssa, vaik­ka olim­mekin varsin jyrkästi viime syksynä eri mieltä. Kysymys kuitenkin kuu­luu, Ode: mitä jos ajatuk­sen kään­tää toisinpäin. 

   Entä jos sovimme myytävän ole­van se mitä omaamme. Toisin sanoen: päästö­jen sit­o­mis­es­ta tai sidot­tuna pitämis­es­tä saa kor­vauk­sen? Ts. markki­nahin­taan vaikut­taa myöskin se, kuin­ka kan­nat­tavaa on sitoa hiilid­iok­sidia ilmakehästä.

   Tuskin täy­delli­nen ratkaisu bio­di­ver­si­teetin kannal­ta, mut­ta jos päästö­jen sidot­tuna pitämi­nen suos­sa on kan­nat­tavam­paa kuin käyt­tö turpeena..

   Globaali perus­tu­lo itsessään on mie­lenki­in­toinen aja­tus. Ensik­si mei­dän pitää saa­da se vain käyt­töön Suomessa.

   Vastaa

6. Voi olla, että henkilöko­htainen “päästöki­in­tiö” on huono ter­mi ehdot­ta­mal­leni jär­jestelmälle, ja ehkä kuvaavampi nim­i­tys voisi olla vaik­ka ‘tasa­jaet­tu pörssikau­pat­ta­va päästö-osu­us’ tai ‘pörssikau­pat­ta­va päästöo­su­us alus­taval­la tasa­jaol­la’. Olen joka tapauk­ses­sa jatku­vasti kan­nat­tanut sitä, että näitä kiin­tiötä voidaan myy­dä esim. pörssis­sä, kos­ka on type­r­ää kieltää se, ja jos näin tehdään, voidaan tulos nähdä “tehot­ta­mana” siinä mielessä, että koko kiin­tiö ei tule käytet­tyk­si. Luon­non ja ilmas­ton kannal­ta voi kyl­lä olla aivan toisin, riip­puen koko päästöki­in­tiöstön koosta.

   Juk­ka Jon­ni­nen “Lisäisin vielä tuo­hon Oden ana­lyysi­in kas­va­van päästöoikeu­den hin­nan vaiku­tuk­sista, että jos se jae­taan kansalle perus­tu­lona, eivät ihmiset niinkään ala säästää, vaan tekemään vähem­män ja eri­laista (palvelu­am­matit) työtä. Mitä korkeampi kysyn­tä kasvi­huonepäästöjä kulut­tavil­la tuot­teil­la on, sitä suurem­pi on myös ihmisille jaet­ta­va perus­tu­lo. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että jokainen öky­maas­turin osto on iloinen asia, kos­ka se kas­vat­taa köy­himpi­en tulo­ja (tosin nim­imerkil­lä ”nn” saat­taa olla tähän jotain raskaut­tavaa san­ot­tavaa, minkä kuulisin mielel­läni kos­ka hän kaikesta päätellen ymmärtää talouden lainalaisu­udet allekir­joit­tanut­ta parem­min). Ja kun vastik­keet­tomat tulot kas­va­vat, vähe­nee insen­ti­ivi työntekoon.”

   Inflaa­tion perus­mekanis­mi­han on, että sitä mukaa kun mas­so­jen ostovoima kas­vaa, niin hin­nat nou­se­vat, kos­ka kaup­pias tai tuot­ta­ja kehtaa pyytää enem­män itselleen: kapitalistit/yritys ja sen omis­ta­jat halu­a­vat takaisin hin­nois­sa sen, mitä nous­seis­sa palkois­sa menet­tivät. (Toki tämä tapah­tu­ui teollisuuden/kaupanalan eikä yksit­täisen yri­tyk­sen tasol­la, joka olisi riit­tävässä kil­pailu­ti­lanteessa men­nyt­tä kalua, jos yksin nos­taisi hin­to­ja, tai työvoimas­ta hel­posti kor­vat­tavis­sa ole­van osan palkko­ja.) Ja kun sit­ten ostovoima ale­nee suh­teessa väli­aikaiseen korkeam­paan tasoon näh­den, halu­taan taas lisää palkkaa. Ja jos tälle syklille ei tehdä lop­pua, hin­nat vain kas­va­vat. Ja tässä hel­posti jää jalkoi­hin kaik­ista pien­i­t­u­loisim­mat, jot­ka eivät ole mukana palkanko­ro­tuk­sis­sa tms.

   Vas­taavasti jos perus­tu­lo (ja tässä ei vielä puhuta päästöki­in­tiöistä) on merkit­tävän korkea, on se tietenkin verona pois yri­tyk­siltä ja perse ver­il­lä töis­sä raatavil­ta. Ja siten on taas painei­ta nos­taa hin­to­ja, etteivät voitot tai käteen jäävät palkat laske (olet­taen ettei yhtä’kkiä vapaa-aikaa ale­takin arvostaa enem­män kuin pienoista tulon­mene­tys­tä, mitä kovasti toivoisin). Sosi­aal­i­tur­vaa yksinker­tais­ta­va jär­jestelmänä, tulota­soi­hin merkit­tävästi puut­tumat­ta pait­si byrokra­t­ian purkamisen kaut­ta, ei tämän­muo­toista inflaa­tiopainet­ta perus­tu­lol­la kuitenkaan pitäisi min­un nähdäk­seni olla. (Mut­ta en minä todel­lakaan mikään asiantun­ti­ja asi­as­sa ole.) Eri asia sit­ten on väite, ettei kukaan halua työtä tehdä jos ei potki­ta päähän perus­tur­van saamisek­si. Mut­ta tätä väitet­tä vas­taan on kyl­lä myös paljon todis­tu­saineis­toa, eikä siihen kan­na­ta tässä yhtey­dessä mennä.

   Toinen hin­to­jen kasvun (ja sitä myötä inflaa­tiopainei­den) mekanis­mi on tiet­ty niukoista resurs­sei­ta syn­tyvä kil­pailu. Ihan viime vuosi­in saak­ka tämä nyt ei pula-ajan ulkop­uolel­la leivän hin­taan juuri liene vaikut­tanut. Mut­ta agropolt­toainevil­li­tyk­sen myötä sekin tilanne on muut­tunut: siinä mis­sä nor­maal­isti yksit­täisen ihmisen leivänku­lu­tus on aika rajat­tua, ja lisään­tynyt ostovoima ei sitä merkit­tävästi kas­va­ta, niin nyt rikkaat län­si­maalaiset halu­a­vatkin paljon leipää, autoilleen. Siis­pä leivän­hin­ta nousee, ja siten on painei­ta ylläpitää köy­hien ostovoimaa sen suh­teen. Kos­ka vil­janvil­je­lyp­in­ta-alaa ei voi­da lop­ut­tomasti ainakaan heti lähivu­osi­na käsil­lä ole­val­la tekni­ikalla, jää oikeas­t­aan mekanis­meik­si sään­nöstel­lä vil­jan käyt­töä, tai jotenkin saat­taa köy­hien ostovoima kil­pailukykyiseen ase­maan, eli oikeas­t­aan jol­lain mekanis­mil­la mak­saa se koron­nut hin­ta takaisin. 

   Jos köy­hä eläisi pelkäl­lä leiväl­lä, niin täl­lä tapaa varat siir­ty­i­sivät rikkail­ta köy­hille kunnes he toteaisi­vat, että ökyau­toilu käy liian kalli­ik­si. Mut­ta ongel­ma onkin, että pelkkä leipä ei riitä. Seu­raavak­si köy­hän pos­ti­laatikos­ta löy­tyykin vaikka­pa koron­nut vuokralasku. Se rikas ökyau­toil­i­ja, jon­ka vil­jas­ta mak­sama korkea hin­ta jaet­ti­in sille köy­hälle, omisti sen köy­hän asun­non, ja korot­ti vuokraa säi­lyt­tääk­seen taloudel­lisen elin­ta­son­sa. Ja eipä enää riitäkään köy­hän kohon­nut tulota­so leivästä kilpailuun.

   Jos vil­jaa sään­nöstel­lään esimerkik­si takaa­mal­la jokaiselle sitä pari säkil­listä, joil­la hän voi tehdä sit­ten mitä halu­aa, riit­tää jokaiselle leipää, ja rikkaat voivat edelleen ostaa köy­hiltä sen osan mitä ensim­mäiset eivät aivan vält­tämät­tä tarvitse. Kiristämi­nen esimerkik­si vuokraa kohot­ta­mal­la ei toi­mi aivan kuten äsken, kos­ka ei köy­hä (kaikesta) leivästään luop­ua voi. Rikas voi luva­ta mak­saa vaik­ka kuin­ka paljon vil­jas­ta, mut­ta vain se osa on kau­pan, jota köy­hä ei aivan vält­tämät­tä tarvitse (ellei hän aivan tyh­mä ole), ja markki­nat kyl­lä aset­ta­vat sille sit­ten sopi­van hin­nan. Kos­ka vil­ja on taval­laan arvokkaam­paa kuin sen hin­ta rahas­sa, on köy­hän neu­vot­telu­ase­ma paran­tunut… näin ainakin odot­taisin käyvän, mut­ta päätäni en pistä pantiksi.

   Toki, jos köy­hälle jae­taan tuos­ta vaan vil­jaa paljon yli hänen oikean tarpeen­sa, luo kas­vanut tulota­so inflaa­tiopainei­ta, aivan kuten run­sas perus­tu­lo — jol­lainen run­sas vil­jamäärä olisi jos resurssista on kil­pailua muuhunkin käyt­töön. Mut­ta jaka­mal­la sitä suun­nilleen keskimääräisen vält­tämät­tömän tarpeen ver­ran, ei täl­läistä ongel­maa pitäisi syn­tyä jos ei sosi­aal­i­tur­vaa yksinker­tais­tavas­ta perus­tu­lostakaan. (Ja tämän asian voinee nähdä ongel­mak­si kat­soi sit­ten oikeal­ta tai vasem­mal­ta, kos­ka ei perus­tu­losta ainakaan äkkiä mik­sikään sosial­is­tisen val­lanku­mouk­sen väli­neek­si ole, vaan lähin­nä sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­tuk­sek­si, joka voisi tukea myös vähem­män työn tekemistä, yrit­tämistä, yms., ja sitä kaut­ta eri­laisia muutoksia.)

   Päästöki­in­tiö­den tai ‑osuuk­sien eri mekanis­mit toimi­vat aivan vastaavasti.

   Vastaa

7. nn: minus­ta sin­ul­la on yksipuo­li­nen kuva inflaa­tios­ta. Kuvaa­masi perus­mekanis­mi ei ole min­un tietääk­seni mitenkään oikea, vaik­ka sitä usein käytetäänkin. Inflaa­tion perus­mekanis­mi on se, että kun rahan määrä markki­noil­la kas­vaa ver­rat­tuna rahal­la ostet­tavi­in asioi­hin hin­nat nou­se­vat. Jos taas rahan määrä vähe­nee suh­teessa ostet­tavi­in asioi­hin hin­nat laske­vat. Sen seu­rauk­se­na, että val­tiot paina­vat rahaa nopeam­min kuin ostet­ta­van määrä kas­vaa rahan ostovoima heikke­nee. Työn­tek­i­jät vaa­ti­vat isom­paa palkkaa, jot­ta hei­dän ostovoimansa säi­lyy ennal­laan. (Tietysti lisää palkkaa voi myös vaa­tia sil­lä perus­teel­la, että tuot­tavu­us on kas­vanut.) Työ­nan­ta­ja sit­ten pun­nit­see näitä palkkavaatei­ta ja suos­tuu niihin. Tämän seu­rauk­se­na työn­tan­ta­ja voi nos­taa kulut­ta­jil­ta pyytämiään hin­to­ja, mut­ta vain jos kil­pailu­ti­lanne antaa myöten. Ohi­tit tämän kom­men­tis­sasi huo­mau­tuk­sel­la, että tietysti tätä tapah­tuu vain kokon­aisen alan sisäl­lä, eli käytän­nössä ole­tat, että koko ala toimii kartel­lis­sa. Näitä kartel­liepäi­ly­itä aina viskel­lään puolelle ja toiselle, mut­ta oletet­taisi­inko nyt, että kartel­li ei ole ole­mas­sa ennen kuin toisin todistetaan?
   Eli lyhyesti: Inflaa­tio ei johdu työn­tek­i­jän tai työn­tan­ta­jan ahneud­es­ta vaan rahan määrän kas­vamis­es­ta suh­teessa sil­lä ostet­tavi­in asioi­hin. Markki­noil­la hin­ta määräy­tyy aina kysyn­nän ja tar­jon­nan perusteella.

   Vastaa

8. Miten Osmo suh­tau­tuu kiinalais­ten ympäristöpoli­ti­ikkaan? Mei­dän osu­utemme näis­sä asiois­sa on aivan olema­ton jos kiinalaiset jatka­vat menoaan nykyisel­lään. Eivätkä tun­nu lotkaut­ta­van kor­vaansa saa­malleen kan­sain­väliselle arvostelulle. Ei mis­sään asi­as­sa. Ei ihmisoikeusasiois­sakaan. Mei­dän on siis aivan turha hurskastel­la ja näper­rel­lä tääl­lä pohjo­las­sa ympäristöa­sioil­la maail­man pelas­tamisek­si. pahin­ta on kun olemme aja­mas­sa itseämme suo­hon kaiken­laisil­la päästökaupoil­la. Ollaanko sit­ten tyy­tyväisiä kun maan elinkei­noelämä on saatu ajet­tua alas kan­nat­ta­mat­tomana? Nyt on jo menetet­ty työ­paikko­ja Kiinaan ja muualle. Pelas­taako se todel­lakin maailman?

   Vastaa

9. Pikkasen asian vier­estä, mut­ta min­ua on pitkään kutkut­tanut aja­tus siitä että jokaisel­la aikuisel­la maail­man ihmiselle olisi pankki­tili. Kos­ka tästä seu­raisi, että jokaisel­la maail­man ihmisel­lä olisi tapa todis­taa henkilöl­lisyyten­sä, meil­lä ylipään­sä olisi globaali väestörek­isteri. Kaikil­la olisi jonkin­lainen luottohistoria…

   Tuo ei olisi vält­tämät­tä edes pöl­lömpi kehi­tys­a­pupro­jek­ti, laite­taan maa­han pankki­jär­jestelmä pystyy ja mak­se­taan apua aluk­si suo­raan per capi­ta, jon­ka jäl­keen on joku tulovir­ta jota voi käyt­tää vaik­ka sen mikro­lainan vakuutena.

   Tämä liit­tyy sikäli aiheeseen, että jos päästöoikeuk­sien huu­tokau­pas­ta saadut tulot tilitet­täisi­in jokaiselle maail­man ihmiselle, niin miten se tehtäisi­in? Jos Nalle Wahlroos potkaisee huomen­na tyhjää, ja pal­jas­tuu että hän on tes­ta­men­tut omaisuuten­sa jaet­tavak­si tasan kaikille afrikkalaisille (n. euron per aikuinen?), niin miten se jaettaisiin?

   Vastaa

10. Jos meil­lä olisi perus­tu­lo­ma­lli, niin päästöki­in­tiön huu­tokau­pas­ta — tai päästöveros­ta, jota edelleen pidän real­is­tisem­pana ja parem­min hal­lit­ta­vana mal­li­na — saata­vat tulot olisi help­po jakaa kansalaisille käytet­täväk­si parhaak­sikat­so­ma­l­laan tavalla.

    Vero tai kiin­tiö olisi järkev­in­tä laskea kullekin aikakaudelle aina toteu­tunei­den päästö­jen ja hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den funk­tiona niin, että voitaisi­in varmis­tua sen tehokku­ud­es­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hallinnassa. 

    Oikeas­t­aan tämä pitäisi kir­ja­ta perus­tus­laki­in tai muuhun vas­taavaan doku­ment­ti­in sel­l­aise­na rahavir­tana, joka ei anna val­lan­pitäjille mah­dol­lisut­ta jakaa näitä raho­ja muuten. Tämä sik­si, että sil­loin ainakaan jär­jestelmä ei olisi altis lobbaukselle.

    Vastaa

11. Tuskin täy­delli­nen ratkaisu bio­di­ver­si­teetin kannal­ta, mut­ta jos päästö­jen sidot­tuna pitämi­nen suos­sa on kan­nat­tavam­paa kuin käyt­tö turpeena.. 

    Aja­tus siitä että suomi­laiset saisi­vat punaista puu­cen­ti­im­iäkään mis­tään päästöa­neesta tai sen enem­pää todel­lis­es­ta päästövähen­nyk­ses­täkään keneltäkään nyt tai koskaan on täysin nau­ret­ta­va. Suomi­lais­ten osa on mak­saa aina siihen saak­ka kunnes nykyi­nen sys­tee­mi väistämät­tä rom­ah­taa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Ei kai jatku­vasti pienenevältä tuot­taval­ta = työtä tekevältä joukol­ta voi sen­tään yli 100% vero­ja per­iä? Niin eikä se pierun­pidä­tys has­sunkurisen käve­lyn viras­tossa jokin jäsenkir­ja taskus­sa ole sitä tuot­tavaa työtä..

    Vastaa

12. tuo­moj:
    “Alan jos­sain mielessä olla samaa mieltä Juk­ka Jon­nisen kanssa, vaik­ka olim­mekin varsin jyrkästi viime syksynä eri mieltä.”

    Juu, se oli hyvä keskustelu – oikeas­t­aan klassi­nen esimerk­ki onnis­tuneesta debatista, jos­sa kumpikin osa­puoli viilasi kan­to­jaan parhaan argu­mentin mukaan ja lop­ul­ta (enem­män tai vähem­män) pää­tyi saman­su­un­taiseen mielip­i­teeseen. Olisi muka­va jos keskusteli­jat yleen­säkin uskaltaisi­vat kurk­istaa juok­suhau­dois­taan sitä yleen­sä ei-kenenkään-maan jos­sain kohtaa sijait­se­vaa paras­ta argumenttia…

    nn & Art­turi Björk:
    Juuh, pitänee ehkä jos­sain määrin vetää takaisin tuo uskoni nn:n teo­reti­soin­nin järkevyy­teen. Oma kuvani inflaa­tion syn­tymekanis­meista kun on Art­turin lin­joil­la eikä edus­ta tuol­laista ”rikkaiden salali­it­to” –kytken­tää:). On sitä pait­si huo­mautet­ta­va, että tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa vil­jan hin­nalle olisi myös suuria lasku­painei­ta. Mallin käyt­töönot­to kun tek­isi lihas­ta todel­la kallista, jol­loin sen kysyn­tä lask­isi roimasti ja samal­la vil­jan hin­nan kysyn­tä & hin­ta. Ja tämä sataisi köy­hien laari­in saadun perus­tu­lon (tai alanis­siläläisit­täin [Sun­nun­taide­bat­ti] ”osin­gon”) lisäksi.

    Sivuhuo­mau­tus tähän liit­tyen: Olisi ekol­o­gis­es­ti, inhimil­lis­es­ti, kansan­ter­vey­del­lis­es­ti ja eet­tis­es­ti viisas­ta yrit­tää säätää paljon nyky­istä tiukem­mat säädök­set lihakar­jan pidolle. Mikäli eläimille vaa­dit­taisi­in esim. pidem­pää elinikää, maltil­lisem­paa lihomis­vauh­tia, 4x enem­män liikku­mati­laa, mah­dol­lisu­us leikit­te­lyyn laji­toverei­den­sa kanssa, jätösten tarkem­paa puhdis­tamista jne. jne., lyötäisi­in ainakin nämä kär­päset yhdel­lä iskulla:
    1. Vil­jan hin­ta lask­isi kun lihan hin­ta nousisi – hyvä köyhille
    2. Lihan kulu­tus lask­isi sen hin­nan nous­tua – hyvä kansanterveydelle
    3. Vil­jan kysyn­tä lask­isi – hyvä sademetsille
    4. Eläin­ten olo­suh­teet parani­si­vat – eet­ti­nen välttämättömyys!

    Vastaa

13. Art­turi Björk: “Inflaa­tion perus­mekanis­mi on se, että kun rahan määrä markki­noil­la kas­vaa ver­rat­tuna rahal­la ostet­tavi­in asioi­hin hin­nat nousevat. ”

    Että tuo olisi ensisi­jainen mekanis­mi, on ide­ol­o­gis­es­ti motivoitunei­den mon­e­taristien harhainen kuvitel­ma. Toki sil­lä vaiku­tuk­sen­sakin on, varsinkin jos rahaa oikeasti päät­tömästä pumpataan markki­noille mielet­tömiä määriä. Mut­ta inflaa­tio­ta tapah­tuu vaik­ka rahaa ei pumpat­taisi, kuten kuvasin. Yhden tuot­teen hin­ta voi vaik­ka laskea, siinä mis­sä toisen nousee. 

    Ote­taan yksinker­tainen esimerk­ki. On kak­si henkilöä, jot­ka molem­mat tarvit­se­vat palvelu­ja toisil­tansa. Yksi nos­taa hin­to­jansa vähäsen, jol­loin toisen on myös nos­tet­ta­va hin­to­jansa, että voisi mak­saa ensim­mäiseltä tarvit­se­vansa palve­lut. Ja niin edelleen, kunnes saatavil­la ole­van rahan määrän raja tulee vas­taan. Jos nyt molem­mat paini­si­vat omat rahansa, mil­lä he mak­sa­vat, ja alka­isi­vat paina­maan sitä lisää, päästäisi­in hie­man kuvaa­masi kaltaiseen inflaa­tioon, mut­ta sitä ei tarvi­ta hin­to­jen nousu­un. Perus­mekanis­mis­sa on kyse on ihan vas­taavas­ta kuin kilpavarustelussa.

    “Ohi­tit tämän kom­men­tis­sasi huo­mau­tuk­sel­la, että tietysti tätä tapah­tuu vain kokon­aisen alan sisäl­lä, eli käytän­nössä ole­tat, että koko ala toimii kartellissa.”

    Ja kartellin nimi on EK jne., aivan kuin työn­tek­i­jöil­lä on SAK:t sun muut kartellit.

    Vakavasti ottaen, ei siihen mitään eksplisi­it­tisiä kartelle­ja ja sopimuk­sia tarvi­ta, vaan saman­laiset insen­ti­iv­it. Alal­la val­lit­se­van tilanteen perus­teel­la voi odot­taa tois­t­en reak­tioi­ta. Yksi nos­taa hie­man hin­taa, mut­tei liikaa, ja toinen seu­raa. Jne.

    Vastaa

14. nn: Mil­lä perus­teel­la tasa­jako kaikkien maail­man ihmis­ten kesken, on sit­ten kyse päästöoikeuk­sista tai vil­jas­ta, olisi parem­pi jär­jestelmä kuin nykyinen? 

    Kat­so­ma­l­la asi­aa ain­okaisel­la silmäl­lään vain kaikkein köy­himpi­en vinkke­listä, jotain hyö­tyjä lie­nee ole­mas­sa, mut­ta entäpä jos laa­jen­netaan hiukan per­spek­ti­iviä? Mitä esimerkik­si suo­ma­lainen hyö­ty­isi tästä jär­jestelmästä? Tai brit­ti? Tai amerikkalainen? Entä maail­man­talous, innovoin­ti, yhteiskun­tien kehittyminen? 

    Jaka­mal­la jotain kuponke­ja tai säkkikau­pal­la vil­jaa ihmisille, jot­ka eivät ymmär­rä yhtään mitään siitä mitä sai­vat, on minus­ta jok­seenkin rin­nastet­tavis­sa Venäjän kuponkiyk­si­ty­istämiseen NL:n rom­ahdet­tua. Kaik­ki sai­vat jotain kuponke­ja, mut­ta kah­den vuo­den kulut­tua maan koko omaisu­us oli muu­ta­man kymme­nen mil­jardöörin käsis­sä kun kupon­git oli ostet­tu viinan­til­ka­lla ihmisiltä, joiden osaami­nen ja kiin­nos­tus eivät yksi­ty­istämistä tukeneet. 

    Jos Bangladeshi­in jae­taan maan väkimäärän mukainen osu­us maail­man resurs­seista ja omaisu­ud­es­ta, meille ei syn­tynyt mukavasti toimeen tule­vaa bangladeshi­laista keskilu­okkaa vaan kouralli­nen puliveivare­i­ta kaap­paa koko potin. 

    Ylipäätään köy­hyyt­tä vas­taan tais­teltaes­sa on syytä muis­taa, että kan­net­tu vesi ei kaivos­sa pysy. Ei ole mitään järkeä tor­jua köy­hyyt­tä anta­mal­la köy­hille rahaa, kos­ka tämä tie ei joh­da mihinkään pysyvään. Rahan käyt­tämi­nen ihmis­ten koulut­tamiseen tai vaikka­pa mikro­lain­oi­hin näyt­täisi tuot­ta­van huo­mat­tavasti parem­pia tuloksia. 

    Entä miten ehdot­ta­masi tasa­jakokom­mu­nis­mi suh­tau­tuu hal­lit­se­mat­tomaan väestönkasvu­un? Jos nyt maail­man resurssit jaet­taisi­in väkimäärän suh­teessa, mitä tehtäisi­in vuo­den kulut­tua? Suo­ma­laisil­ta pitää taas niistää hiukan, sil­lä nige­ri­alaisia, brasil­ialaisia, indone­sialaisia ja pak­istani­laisia on taas hel­vetin paljon enem­män kuin viime vuon­na. Resursse­ja ei tul­lut lisää, toden­näköis­es­ti niitä on hiukan vähem­män, ja jaka­jien määrä kasvoi. 

    Itse asi­as­sa tässä mallis­sa voit­ta­ji­na selviäi­sivät sel­l­aiset maat, jot­ka saisi­vat asukkaansa lisään­tymään kuin kan­it, sil­lä kun väkimäärä kas­vaa kohis­ten, niin kas­vaa myös maa­han vir­taa­van omaisu­u­den määrä. Tekemät­tä mitään muu­ta maail­maa hyödyt­tävää, kuten vaikka­pa kau­pak­si käyviä tuot­tei­ta ja palveluja. 

    Tässä ei mitenkään saa­ta olla kovin paljon järkeä. Ainakaan, jos yritetään ajatel­la asi­aa kestävän kehi­tyk­sen vinkkelistä. 

    Kom­mu­nis­tis­es­ta tai anark­istis­es­ta vinkke­listä kaik­ki nyky­isiä län­si­mai­ta kyrväyt­tävät han­kkeet tietenkin näyt­tävät äärim­mäisen houkut­televil­ta, mut­ta sil­loin puhutaan jo toisen­lais­es­ta tavoitetilasta.

    Vastaa

15. Han­nu Visti:

    Vil­jaa riit­tää juuri nyt läh­es kaikille läh­es tarpeek­si, vaik­ka joil­lakin sen saan­ti on han­kalaa ja epä­var­maa, ja ovat eri­lais­ten ruo­ka-apu­jen varas­sa. Joka tapauk­ses­sa vil­jan tuotan­to vas­taa suun­nilleen sen kysyn­tää. Mut­ta agropolt­toainevil­li­tys muut­taa tilan­net­ta: kysyn­tä on paljon suurem­paa kuin tuotan­to. Päät­täköön itse kukin sit­ten pri­or­isoiko sitä että kaikille riit­tää ruokaa, vai rikkaiden elinympäristöä tuhoavaa ökyau­toilua. Val­it­se­mal­la täysin markki­napo­h­jaisen jaon vähille resurs­seille, val­it­see tuon jälkim­mäisen. Riit­tävän ruoan takaami­nen kaikille tarvit­see jonkin­laista sään­nöste­lyä. Minä mielum­min val­it­sen tämän, kos­ka se takaa, että min­ulle ja tutu­il­leni riit­tää ruokaa–ja ehkä ne Bangladeshi­laiset (tms.) ovat min­ulle läheisem­piä kuin se naa­purin min­ua ter­ror­isoi­va ökyautoilija.

    Ei tässä mitään globaalia kaiken tasa­jakoa haeta, vaan vält­tämät­tömien resurssien takaamista, kuten voisit saa­da selville oikeasti luke­mal­la kir­joituk­seni. Se että minä ja myös jokainen Banglade­si­lainen (tms.) voi olla var­ma, että saa vält­tämät­tömän määrän vil­jaa, ei yritä mitään keskilu­okkia sinne luo­da. Väk­isin niukan ja vält­tämät­tömän resurssin täysin markki­noiden armoille lait­ta­mi­nen kyl­lä takaa, että väestömäärä las­kee — nälkäkuolem­i­na tai sodis­sa — jos se on tavoitteena.

    Mitä tulee väit­teisi­isi, että köy­hien rikas­tu­mi­nen kas­vat­taisi väestöä, niin asian­han on osoitet­tu ole­van täysin tois­in­päin: taloudelli­nen elin­ta­so kun nousee, lisään­tymi­nen tyssää. Län­si­maid­en väestönkasvu johtuu yksi­no­maan siirtolaisuudesta.

    Vastaa

16. Han­nu Visti yllä tiivis­tikin hienos­ti tämän tasa­jaon ongel­mat. Tietenkin voidaan ajatel­la että kaikille ihmisille kuu­luu saman ver­ran resursse­ja tai vaikka­pa niitä päästöoikeuk­sia mut­ta niin kauan kuin pide­tään kiin­ni edes jos­sain määrin kansal­lis­val­tioista tulee eri­ar­voisu­ut­ta esi­in­tymään. Maail­mas­sa on mai­ta jois­sa saas­tee­ton­ta ener­giaa on käytössä läh­es rajat­tomasti ja sit­ten on Suomen kaltaisia mai­ta jois­sa sitä on vain rajal­lis­es­ti, lisäk­si niidenkin lähtei­den käyt­tö pyritään kieltämään jopa ylikansal­lisia elim­iä käyt­täen. Lisäk­si hal­li­tuk­semme pyrkii kiihdyt­tämään jatku­vasti väestön- ja talouden kasvua minkä toimin­nan luulisi jokaisen Vihreänä itseään pitävän henkilön tuomit­se­van mitä ankarim­min ihmiskun­taa tuhoa­vana toimintana!

    Toimi­van maail­man­hal­li­tuk­sen syn­nyn esteenä onkin taas se ettei EU 3. tason, aivan pian 4. tason, pelaa­jana voi enää juurikaan vaikut­taa maail­man tapah­tu­mi­in. En itse epäile lainkaan etteikö jopa hal­li­tuk­ses­samme olisi jäseniä joiden mielestä esimerkik­si jopa YKoos­sakin kestävän kehi­tyk­sen esimerkki­val­tiok­si val­i­tun Zim­bab­wen malli toimi­vas­ta monikult­tuurisu­ud­es­ta ja esim. talouden hoi­dos­ta kel­paisi hyvin meillekin ja näin koko maail­malle. Mah­dol­lis­es­ti afrikkalais­ten lisäk­si en usko muiden kult­tuurien ole­van kiin­nos­tunei­ta tästäkään hyvästä ajatuk­ses­ta. EU siis jatka­nee koko maail­man sosi­aal­i­toimis­tona olemista niin kauan kuin luo­to­tus Aasi­as­ta jatkuu ja kansa hyväksyy uusia hèh­hè hiilid­iok­si­divero­ja..

    Vastaa

17. nn: en itse asi­as­sa väit­tänyt, että köy­hien rikas­tu­mi­nen kas­vat­taa väestöä, mut­ta jos oikeasti ryhdyt­täisi­in jaka­maan resursse­ja (eli rahaa) per pää aivan riip­pumat­ta ihmis­ten markki­na-arvos­ta ja muista nyky­maail­man mekanis­meista, tämä motivoisi monia komen­to­talouk­sia suosi­maan lisääntymistä. 

    Olen antanut ker­toa itsel­leni, että esimerki­no­mais­es­ti Suomes­sa pako­lais­ten vas­taan­ot­tokeskuk­sia hala­jaisi use­ampikin kun­ta alueelleen. Ei sik­si, että oletet­taisi­in pako­lais­ten tuot­ta­van pitkäl­lä tähtäimel­lä kun­nas­sa kaiken­näköistä kivaa. Vaan että tur­va­paikan­hak­i­ja saa rahaa val­ti­ol­ta, ja tämän olete­taan jäävän pyörit­tämään paikallistalouden rat­tai­ta, ja kus­tan­nuk­sia ei ole kun keskuk­senkin mak­saa joku muu. Eli siis vaik­ka koko pako­lais­bisnes olisi kokon­aisuute­na äärim­mäisen huonoa, yksit­täis­ten kun­tien kan­nat­taisi osaop­ti­moi­da alueelleen pako­laisia vaik­ka kuin­ka paljon. 

    Sin­un mallis­sasi nykyiset val­tiot saa­vat alueelleen hyö­dyn­net­täväk­si sitä enem­män resursse­ja, mitä enem­män niiden alueel­la on väkeä. Ja oman maan kakkua ei voi enää kas­vat­taa esimerkik­si pitämäl­lä maansa kestävässä kun­nos­sa ja muka­vana paikkana asua ja elää, eikä edes tuot­ta­mal­la enem­män ja tehokkaammin. 

    Ain­oa tapa kas­vat­taa kakkua on se, että oma väestö kas­vaa nopeam­min kuin muiden. Holti­ton väestönkasvu ei voi mitenkään olla kokon­aisu­ut­ta ajatellen edullista, mut­ta sin­un mallisi tar­joaa osaop­ti­moin­nin kaut­ta oikeas­t­aan pakon lisään­tyä rivakasti tai muuten oman maan resursse­ja pitää äyskäröidä entistä rivakam­min muualle vuosi vuodelta saa­mat­ta mitään takaisin. 

    Jos lähdemme siitä, että kaikkea sitä, mitä on niukasti, jae­taan tasan kaikille, tulok­se­na on toiv­o­ton pysähtyneisyys, sil­lä elin­ta­sol­lis­es­ti täysin saman saa kaiva­mal­la nenää tai onnis­tu­mal­la AIDS-rokot­teen kehittämisessä. 

    Min­un nähdäk­seni koko ongel­mavyy­hti, joka sisältää kestävän kehi­tyk­sen, äärim­mäisen köy­hyy­den helpot­tamisen, työn­teon kan­nus­tavu­u­den sekä nyky­isin asut­tu­jen aluei­den ydi­nosien pitämisen elinkelpoisi­na tule­vaisu­udessakin, on sen ver­ran mon­imutkainen opti­moin­tite­htävä, että se ei ratkea totea­mal­la, että ökyau­toil­i­joil­ta ote­taan ja köy­hille annetaan. Tämä haiskah­taa enem­mänkin Perus­suo­ma­lais­ten keinol­ta ratkaista maan ja maail­man ongelmat.

    Lisäk­si näis­sä asiois­sa pitää ottaa huomioon reali­teet­te­ja. Ihmiset län­si­mais­sa saadaan motivoitua luop­umaan jostakin, ja näin mei­dän täy­tyy aivan var­masti tehdä, mut­ta jos hei­dän elin­ta­son­sa halu­taan romaut­taa maail­man keskiar­volle vain jonkun oikeu­den­mukaisu­uskäsit­teen takia, eli käytän­nössä halu­taan nol­la­ta vuo­sisato­jen työ, vas­taan­haraa­jia riit­tää aivan main­iosti täl­lais­ten han­kkei­den kaatamiseen. 

    Minä ainakin haraan vas­taan, sil­lä tasa­jakokom­mu­nis­min tar­joa­ma “oikeu­den­mukaisu­us” ei ole onnis­tunut toteut­ta­maan ihan­net­taan aikaisem­minkaan. Tätä ihmiskoet­ta ei ole mitään syytä toistaa.

    Uusia ideoita sen sijaan olen valmis kuuntelemaan.

    Vastaa

18. (Ei pitäisi kyl­lä syöt­tää kom­mu­nis­mista huutele­via trolle­ja, mutta…)

    Mis­sä se pakko on lisään­tyä? Jos väkimäärä lisään­tyy ja vähästä jae­taan kaikille, on se jokaiselta muul­takin kyseisen maan asukkaal­ta pois. Itse asi­as­sa suuriväestöisessä maas­sa on vähem­män insen­ti­iviä lisään­tyä kuin pieniväestöisessä: Olkoon kak­si maa­ta, A ja B, joista ensim­mäisessä on 1 asukas ja toises­sa 2, ja hyvin niuk­ka resurssi jae­taan siten, että jokaiselle henkilölle tulee 1/3. A:n kokon­aisu­udessaan siis 1/3 ja B:n 2/3. Jos nyt A tuplaa väkimäärän, tulee jokaiselle henkilölle 1/4, eli sekä A:lle että B:lle 1/2 resurs­seista. Val­tiona A siis voit­taa, 1.5‑kertaistaen osuuten­sa, mut­ta A:n alku­peräi­nen asukas häviää, samoin kuin B:n asukkaat. Jos taas B:n väkimäärä tuplaan­tuu, on jokaiselle jaet­tavaa vain 1/5. B saa kokon­aiskakus­ta 4/5 ja A 1/5. Mut­ta B:n osu­us kokon­aiskakus­ta vain 1.2‑kertaistuu, ja jokainen yksit­täi­nen B:n asukas häviää val­tavasti, samoin kuin A:n.
    Toisaal­ta, A:n kan­nat­taa yrit­tää houkutel­la B:n asukas itselleen: sil­loin sen osu­us kokon­aiskakus­ta kas­vaa, mut­ta kenenkään asukkaan ei vähene. Täl­lä perus­teel­la, jos nyt yleen­säkään val­tio­ra­joista jak­saa välit­tää (olisi jo aika uno­htaa ne!), jär­jestelmä tukee väkimäärän tasautu­mista ympäri maail­man, eikä varsi­naista väestönkasvu­un kan­nus­tavaa kom­po­nent­tia ole, kos­ka jaet­tavaa on niin vähän.

    Mut­ta __koska kuvaa­mas­sani tilanteessa on kyse vält­tämät­tömyyk­sistä, ei itse val­tio tuos­ta jaet­tavas­ta resurssista mitään näe__. Jos siis kyse on henkilöko­htais­es­ta tasa­jaos­ta, eikä mis­tään val­ti­olle jaos­ta — se on kyl­lä altis kaiken­laiselle kor­rup­ti­olle ja kepulipelille. Ja toisaal­ta vas­tauk­se­na ruokamel­lakoille yms., mitä myös asian täysin markki­noiden armoille jät­tämi­nen aiheut­taisi. Ei siihen mitään oikeu­den­mukaisu­us­pe­ri­aat­tei­ta tarvi­ta, että näkee puh­taiden markki­noiden luo­van kestämät­tömän kon­flik­teina purkau­tu­van tilanteen kun kyseessä on vält­tämätön niuk­ka resurssia. Mut­ta kovaa vauh­ti­a­han sitä ollaan tiivistämässä yhteyk­siä maail­man­poli­isin men­emäl­lä Natoon yms.

    Ja jot­ta yleen­säkään moisia kan­sain­välisiä sään­nöeste­lyjär­jestelmiä saadaan aikaan, tarvi­taan kan­sain­välisiä sopimuk­sia, mis­tä var­masti löy­ty­isi väestönkasvun rajoit­tamise­hto­ja, vaa­timuk­sia jonk­i­nasteisen tasa­jaon toimin­nas­ta maan sisäl­lä, yms.

    —

    Ja minä kyl­lä halu­an täysin nol­la­ta vuosien työn rak­en­taa autokeskeistä yhdyskun­taraken­net­ta. Takaisin keski­a­jalle, miel­lyt­tävämpiä kaupunke­ja sil­loin rakennettiin.

    “Uusia ideoita sen sijaan olen valmis kuuntelemaan.”

    Ei siltä vaikuta.

    Vastaa

19. Mielestäni on aivan turhaa miet­tiä malle­ja päästöki­in­tiöille. Kos­ka joka tapauk­ses­sa men­estyk­seen vaa­di­taan kan­sain­vä­li­nen yksimielisyys, riit­tää, että kivi­hi­ilen ja öljyn toim­i­tus­ketjui­hin asete­taan sopi­vaan kohtaan pul­lonkaula. Helpoiten tämä on tehtävis­sä tuotan­toki­in­tioil­lä. Öljylle ja kivi­hi­ilelle siis maako­htaiset tuotan­toki­in­tiöt ja lop­pu sujuu itsestään.

    Vastaa

20. nn: heh… ei saa roiskia mitään ide­olo­giasyytök­siä sinne tänne. Minä en edes tiedä mitä mon­e­taris­mi tarkoittaa!

    En voi oikein väitel­lä tästä asi­as­ta, jos pidät kiin­ni kan­nas­tasi, että hyödykkei­den hin­ta ei muo­dos­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Minä luulen, että tämä on itses­tään selvää. Tosin jos sin­ul­la on hyviä perustelui­ta olet­taa jotain muu­ta, niin olen kuulolla.
    Anta­mas­sasi esimerkissä jos­sa on vain kak­si toim­i­jaa hehän vai­h­ta­vat palvelu­aan toisen palvelu­un ja määrit­tävät tätä suhdet­ta rahal­la. Kumpikaan ei voi yksin sanel­la toiselle tämän vai­h­tokau­pan suhdet­ta, vaan molem­pi­en on siihen suostuttava.
    Todel­lises­sa ympäristössä kaup­paa käy­dään rahan avul­la usei­den toim­i­joiden välil­lä, joten sen arvoa ei kak­si ihmistä voi vetää hatusta.

    Mainit­sit vielä jotain alan sisäi­sistä saman­lai­sista insen­ti­iveistä. Läh­es alal­la kuin alal­la toim­i­joil­la on tasan sama insen­ti­ivi: tuot­taa omis­ta­jilleen taloudel­lista hyv­in­voin­tia eli rahaa. Tästä ei seu­raa, että alat toimi­si­vat yhteis­toimin­nas­sa mui­ta alo­ja vas­taan, vaan se, että kaik­ki toim­i­jat alo­jen sisäl­lä ja muil­la aloil­la kil­pail­e­vat siitä niukas­ta resurssista eli taloudel­lis­es­ta hyvinvoinnista.

    Vastaa

21. nn: lienemme aika täy­del­lisen eri mieltä siitä, mitä oikeas­t­aan yritetään saavuttaa.

    Sinä haikailet ilmeis­es­ti jonkun­laista isä ja äiti-maail­man­val­tio­ta, joka huole­htii Kaikesta ihmis­ten puoles­ta, ja jos­sa resurssit jae­taan keskite­tysti sen sijaan, että niil­lä käytäisi­in kauppaa. 

    Minä en kaipaa tässä muu­tok­sia val­tioiden rajoi­hin, niiden hallintoon, yhteiskun­ta­järjestyk­si­in ja markki­na­t­alous­mekanis­mi­in. Nämä eivät edus­ta peri­aat­teeltaan mitään pahaa, joi­ta kuu­luu vas­tus­taa kaikissa tapauksissa. 

    Markki­na­t­alout­ta tulee säädel­lä ja nähdäk­seni ain­oa toteut­tamiskelpoinen tie kestävälle kehi­tyk­selle on eri taval­la kuin nyt sään­nel­ty markki­namekanis­mi. Jos ihmiset määrätään ylhäältä tekemään heille täy­del­lisen epämieluisia asioi­ta, vuosi vuodelta hie­man enem­män, tulok­se­na on val­lan vai­h­tu­mi­nen seu­raavis­sa vaaleis­sa. Jos vaale­ja ei jär­jestetä kun kansa voi äänestää väärin, on jos­sain vai­heessa edessä dik­taat­to­rien ripus­t­a­mi­nen lyhtypylväisi­in, kuten on ollut niin usein ennenkin. 

    Maail­man­val­tion taas en usko kykenevän otta­maan huomioon alueel­lisia ero­ja mis­sään asi­as­sa. Jos maail­man­val­ti­ol­la ei ole asevoimaa, alueet lähtevät pian lätkimään ja muo­dosta­vat uusia val­tioi­ta tai herät­tävät henki­in van­ho­ja. Jos sil­lä on merkit­tävä asevoima ja sen voimin se “vapaut­taa” maail­man vil­jasadon jaet­tavak­si omas­ta mielestään oikeu­den­mukaises­ti, olemme min­un maku­u­ni aivan liian lähel­lä sitä tilan­net­ta, jos­sa yksi val­tio kiertelee soti­laineen “vapaut­ta­mas­sa” maid­en resursse­ja omaan käyttöönsä.

    Jos taas ei romute­ta yhteiskun­tien perus­taa vaan väärä käytös hin­noitel­laan kalli­ik­si ja tar­jolle tuo­daan halpo­ja ja hyviä tapo­ja, muu­tos parem­paan on lop­ul­ta kuitenkin ihmis­ten oma val­in­ta, jol­loin ei tarvi­ta pro­pa­gan­daa ja väki­val­takoneis­toa pakot­ta­maan ihmisiä mihinkään. Tämä luo yhteiskun­ti­in vakautta. 

    Min­un nähdäk­seni yksi osa kestävää kehi­tys­tä on vakaa yhteiskun­ta, sil­lä omas­ta mielestäni se tur­vaa parhait­en saavute­tun mallin jatku­vu­u­den. Jos yhteiskun­nat ovat huo­mat­ta­van epästabi­ile­ja ja niis­sä väli­in val­lan kaap­paa ken­raa­likun­ta ja väli­in kadul­la rähi­sevä roskavä­ki ja väli­in kokeil­laan jotain muu­ta, toden­näköisyys sille, että valit­tu lin­ja kuopataan jonkun val­lan­vai­h­dok­sen sivu­tuot­teena on melkoinen.

    Vastaa