Kiinalaisten lihanhimot

Minut oli val­tuu­tet­tu valit­se­maan paras inno­vaa­tio­jour­na­lis­min jut­tu pal­kit­ta­vak­si Inno­vaa­tio­ki­teel­lä. Itsel­le­ni­kin häm­mäs­tyk­sek­si pää­dyin Maa­seu­dun Tule­vai­suu­des­sa jul­kais­tuun Tar­ja Hal­lan uttuun “Huo­mi­sen lihaa kas­va­te­taan labo­ra­to­riois­sa”. Jutus­sa oli pal­jon ansio­kas­ta, muun muas­sa tie­to, että lihan­ku­lu­tus Kii­nas­sa on jo kol­min­ker­tais­tu­nut 15 kilos­ta 50 kiloon hen­keä koh­den vuo­des­sa. Suo­mes­sa kulu­tus on noin 72 kiloa, joten kii­na­lai­set hen­git­tä­vät jo nis­kaan. Vii­den­kym­me­nen kilon rajan Suo­men lihan­ku­lu­tus ylit­ti jos­kus 1970-luvun alus­sa. Tämä tar­koit­taa, että lihan­ku­lu­tus on nous­sut Kii­nas­sa 50 mil­jar­dil­la kilol­la, mää­räl­lä, joka vas­taa jota­kuin­kin EU:n koko lihan­ku­lu­tus­ta. Tämä selit­tää hyvin vil­jan­hin­to­jen nopean kasvun.

Täl­lai­set kulu­tus­tie­dot ovat muu­ten­kin pal­jas­ta­via. Kii­nas­sa kulu­tus­ta­son nousu on ollut laa­ja-alais­ta. Aja­tus, että maas­sa oli­si vain kapea eliit­ti, joka elää vau­rau­des­sa yli­voi­mai­sen enem­mis­tön eläes­sä van­has­sa kur­juu­des­sa ei oikein saa täs­tä tukea. Tämä on help­po toden­taa pie­nel­lä laskuharjoituksella.

Olettakaamme,että kii­na­lai­set jakau­tu­vat diko­to­mi­ses­ti rik­kai­siin ja köy­hiin ja että nuo rik­kaat kulut­ta­vat lihaa samaan tah­tiin kuin euroop­pa­lai­set (100 kg/nenä) ja eivät­kä köy­hät kulu­ta sitä lain­kaan. Sil­loin tar­vi­taan 650 mil­joo­naa euroop­pa­lai­sel­la elin­ta­sol­la elä­vää rikas­ta. Jos teem­me vähem­män diko­to­mi­sen ole­tuk­sen, vau­rau­den on tar­vin­nut tart­tua jo pal­jon useam­piin. Sata­mil­joo­naa etuoi­keu­tet­tua eivät sai­si ahde­tuk­si tuol­lais­ta liha­mää­rää suu­hun­sa mitenkään.

18 vastausta artikkeliin “Kiinalaisten lihanhimot”

  1. Tuos­ta tuli­kin mie­lee­ni että kun tääl­lä Euroo­pas­sa tuo­te­taan lihaa niin eikö sii­tä seu­raa eri­näi­siä pääs­tö­jä sun mui­ta mitä mei­dän pitää kom­pen­soi­da sel­väl­lä rahal­la ilmas­ton­suo­je­lun super­val­loil­le kuten Venä­jäl­le. Entä­pä jo se liha vie­dään­kin Kii­naan jos­sa se tie­ten­kin myös syö­dään niin kenel­le sit­ten jäi etuoi­keus mak­saa näi­tä CO2 maksuja?

  2. 72 kiloa lihaa tar­koit­taa noin 200 gram­maa puh­das­ta lihaa jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le päi­vit­täin. Täs­sä lie­nee muka­na kanan eli broi­le­rin liha?

    Kun suo­ma­lai­set syö­vät vie­lä kalaa­kin koh­ta­lai­sen pal­jon ja eri­tyy­pin vege­ta­ris­te­ja on las­kel­mas­sa muka­na plus nii­tä, jot­ka syö­vät lihaa vain har­voin tai hyvin pie­niä mää­riä (pik­ku­lap­set), niin onpa hur­ja mää­rä tämä yli 70 kiloa. 

    Tein nopean arvion per­hees­täm­me ja noin kol­mas­osal­la tuos­ta mää­räs­tä tul­laan toi­meen. Otin huo­mioon leik­ke­leet ja muun “pii­lo­li­han”.

    Vau­rau­den ja lihan­syön­nin välil­lä ei aina­kaan Suo­mes­sa ole kyl­lä suo­ra­vii­vais­ta yhteyt­tä. Varak­kaam­mat syö­vät enem­män kalaa ja kas­vik­sia… köy­hät kyr­sää ja jau­he­li­haa. Kii­nas­sa liha var­mas­ti tulee ruo­ka­pyö­tään vau­ras­tu­mi­sen myötä. 

    Tämä nyt ei ollut kovin kan­taa­ot­ta­va kom­ment­ti, täl­lai­nen kau­his­te­le­va puheen­vuo­ro vain 🙂

  3. Muis­tan kun 80-luvun alku­puo­lel­la vasem­mis­to­lais­hen­ki­nen his­to­rian opet­ta­ja­ni todis­te­li Neu­vos­to­lii­ton hyvin­voin­tia sil­lä, että siel­lä syö­tiin kak­sin­ker­tai­ses­ti lihaa Suo­meen nähden…

  4. Tilas­to­tie­tei­li­jä pila­si taas ylei­ses­ti hyväk­sy­tyn käsityksen:)

    Sato­jen mil­joo­nien ihmis­ten nopea nousu köy­hyy­des­tä on hyvä uuti­nen. Elin­tar­vik­kei­den glo­baa­li yli­tuo­tan­to on men­nei­syy­den ongel­ma. Maa­ta­lous alkaa koh­ta kan­nat­ta­maan Suo­mes­sa­kin ihan ilman tukiaisia.

    Toi­vot­ta­vas­ti turis­ti saa syö­dä perin­teis­tä aasia­lais­ta ruo­kaa jat­kos­sa­kin. Punai­sen lihan, val­koi­sen lei­vän, peru­nan ja mai­don puu­te pai­kal­li­ses­ta ruo­ka­va­lios­ta tekee hyvää vie­rai­li­jal­le­kin. Kas­vik­set ja mere­ne­lä­vät ovat hyvi­ää, ter­veel­lis­tä ja riit­tä­vää ravintoa.

  5. Lihan­syön­nil­le pitäi­si mää­rä­tä ympä­ris­tö­ve­ro. Jos 100 kiloa soi­jaa syö­te­tään suo­raan ihmi­sel­le ilman välis­sä ole­vaa sikaa, tuo­tos on huo­mat­ta­vas­ti ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi. Hom­man nimi on ravin­to­ket­jun lyhen­tä­mi­nen. Se ei tar­koi­ta lihan­syön­nin lopet­ta­mis­ta, vaan vähen­tä­mis­tä ja nime­no­maan rik­kais­sa maissa. 

    Las­ku­tai­toi­set voi­si­vat las­kea, kuin­ka pal­jon 70 kiloa lihaa elät­täi­si enem­män ihmi­siä, jos sääs­ty­nyt soi­ja syö­tet­täi­siin ihmi­sil­le. Sitä pait­si soi­jan kas­va­tuk­sen tiel­tä rai­va­taan älyt­tö­miä mää­riä hii­li­diok­si­dia sito­via sademetsiä.

  6. Siat kas­va­te­taan pää­asias­sa ohraa sisäl­tä­väl­lä rehul­la. Kol­me kiloa rehua tuot­taa kilon lihaa pot­sin massaan. 

    Sian­li­han ener­gia­pi­toi­suus on noin 2000 kilo­ka­lo­ria per kilo. Ohra­re­hun var­maan jotain samaa luokkaa? 

    Täy­ty­nee mais­taa ohra­re­hua, jos­ko siir­tyi­si sii­hen… tuli­si hal­vem­mak­si ja epäi­len, että pidem­män pääl­le myös hoikistuisin.

  7. jou­ni lund­qvist: Lihan­syön­nil­le ei pidä aset­taa mitään veroa. Lihan­syö­jä mak­saa jo nyt sii­tä, että hänen kulut­ta­man­sa ruo­an val­mis­ta­mi­nen vie enem­män resurs­se­ja. Mik­si näis­tä resurs­seis­ta pitäi­si mak­saa nii­den oike­aa kus­tan­nus­ta enem­män? Mik­si mei­dän pitäi­si päät­tää ihmis­ten puo­les­ta sii­tä mihin hei­dän osta­mi­aan resurs­se­ja käytetään?

  8. Ehdo­tan ympä­ris­tö­syis­tä raip­pa­ve­ro­ja kaik­keen, jota minä itse en harrasta.

    Eli­na W: Itse syön var­mas­ti yli 200g lihaa päi­väs­sä, kun yhdel­lä ate­rial­la menee vähin­tään 100–150g.

  9. Jat­kan lyhyes­ti Jou­nin aja­tus­ta, kuin­ka pal­jon ihmi­siä vie­lä maa­il­maan mah­tui­si enem­män, jos kukaan ei söi­si gram­maa­kaan lihaa. Jos väes­tön­kas­vu jat­kaa pupu­jen popu­laa­tio-oppe­ja vas­taa­vas­ti mak­si­mi­mää­rään sii­tä huo­li­mat­ta, että kaik­ki syö­vät vain kas­ve­ja, niin onko maa­il­ma sen jäl­keen parem­pi paik­ka? Pal­lom­me suu­rim­pia ongel­mia on väes­tön­kas­vu, ja sen aiheut­ta­ma kur­juus, ei niin­kään lihan­ku­lu­tuk­sen osuus ruo­ka­va­lios­ta. Moraa­li­kes­kus­te­lu lihan­syön­nin oikeu­tuk­ses­ta samal­la, kun toi­saal­la kuol­laan näl­kään on eri asia — kes­kus­te­lua voi­daan toki käy­dä myös muis­ta lähtökohdista.

    Väes­tön­kas­vu on moni­nai­nen asia ja var­mas­ti yksi vai­keim­mis­ta asiois­ta. Minä uskon, että vaik­ka nyt välit­tö­mäs­ti alkai­sim­me jaka­maan ravin­tom­me oikeu­den­mu­kai­ses­ti kai­kil­le ja vain kas­vie­ner­gia­na, niin väes­tön­kas­vu aut­tai­si löy­tä­mään mei­dät samas­ta tilan­tees­ta jo vuo­si­kym­me­nen kulut­tua. Maa­pal­lol­la oli­si ehkä sit­ten vie­lä kak­si mil­jar­dia ihmis­tä enem­män kuin lihan­syön­tis­ke­naa­rios­sa, mut­ta kur­juu­den taso oli­si sama.

  10. Jutus­sa oli pal­jon ansio­kas­ta, muun muas­sa tie­to, että lihan­ku­lu­tus Kii­nas­sa on jo kol­min­ker­tais­tu­nut 15 kilos­ta 50 kiloon hen­keä koh­den vuodessa.”

    Lai­naus oli vähem­män ansio­kas. Tie­to sii­tä onko tämä 3x tapah­tu­nut kym­me­nes­sä, vii­des­sä­kym­me­nes­sä vai sadas­sa vuo­des­sa on täs­sä koh­ta­lai­sen oleel­li­nen. No lin­kin takaa löy­tyi että ver­tai­lua­jan­koh­taan vii­tat­tiin ter­mil­lä “vii­me vuo­si­kym­me­nen alus­sa”. Jos ote­taan vuo­dek­si vaik­ka­pa 1992, on Kii­na­lais­ten lihan­syön­ti kas­va­nut 16 vuo­des­sa kes­ki­mää­rin 7.5% per vuo­si. Tämä ei enää kuu­los­ta yhtä dra­maat­ti­sel­ta, esim. Hel­sin­gin asun­to­jen kes­ki­mää­räi­nen vuo­si­hinn­an­nousu vii­mei­sen 16 vuo­den aika­na tai­taa olla samaa luok­kaa tai ehkä enemmänkin?

    Joh­to­pää­tös: yli­opis­to­jen tie­do­tuso­pis­sa tuli­si huo­mat­ta­vas­ti lisä­tä tilas­to­tie­teen opin­to­ja. Täs­tä oli­si se hyö­ty että huo­no­na uutis­päi­vä­nä kun Ira­kis­sa ei tape­ta kuin muu­ta­mia, voi­si tilas­to­tie­teel­li­ses­ti val­veu­tu­nut toi­mit­ta­ja luku­ja luo­vas­ti tul­kit­se­mal­la saa­da kohu­löö­pin aikai­sek­si ilman sen suu­rem­pi tapahtumia.

  11. Sylt­ty,

    Tie­tys­ti jos kes­kiar­vo on tämä 200 g /vrk, niin hajon­taa tun­te­mat­ta kui­ten­kin on sel­vää, että monet ihmi­set ylit­tä­vät sen reilusti. 

    Veik­kaan­pa, että asia on voi­mak­kaas­ti suku­puo­lit­tu­nut, ja arve­len sinun ole­van mies. Tämä jo sik­si, että kukaan nai­nen ei valit­si­si nimi­mer­kik­seen Sylttyä.. 🙂 

    Ne har­vat ker­rat, kun minä lai­tan per­heel­le sisä­fi­let­tä, niin varaan kyl­lä lihaa 300 g per nup­pi ja aina on kui­ten­kin vali­tus, että näin vähän.…..

    Sekä ter­veel­li­syys- että kus­tan­nus­syis­tä suo­sin kui­ten­kin per­heen arki­ruo­ka­na muu­ta kuin koko­li­haa. En ole asi­aa aja­tel­lut pal­jon­kaan eko­lo­gi­sel­ta kan­nal­ta, mut­ta luu­len että vas­tai­suu­des­sa voi­sin siir­tyä kyl­lä täy­sin kas­vis­ruo­kaan nime­no­maan täs­tä syys­tä ja myös teu­ra­se­läin­ten pidon epäeet­ti­syy­den vuoksi. 

    (Tie­dän kyl­lä, että kanat ja lyp­sy­kar­ja ovat myös huo­nois­sa olo­suh­teis­sa, joten lak­to-ovo-vege­ta­ris­mi ei rii­tä hyvään omaantuntoon)

  12. Sha­keem:

    Jos väes­tön­kas­vu jat­kaa pupu­jen popu­laa­tio-oppe­ja vas­taa­vas­ti mak­si­mi­mää­rään sii­tä huo­li­mat­ta, että kaik­ki syö­vät vain kas­ve­ja, niin onko maa­il­ma sen jäl­keen parem­pi paikka?”

    Nais­ten syn­nyt­tä­mien las­ten mää­rä ei tai­da vas­ta­ta pupu­jen toi­min­taa vaan ennem­min­kin näyt­tää riip­pu­van elintasosta. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Fertility_rate.jpg

    Paras kei­no väes­tön­kas­vun tait­ta­mi­seen onkin siis saa­da kehi­tys­mai­den talous ja siel­lä asu­vien nais­ten ase­ma kun­toon niin syn­ty­vyys­kin saa­daan kes­tä­väl­le tasolle.

    Lihan­syön­ti ei siis pelas­ta mei­tä väes­tön­kas­vul­ta, vaan lisää kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä ja antaa huo­noa esi­merk­kiä kehi­tys­mai­den ihmi­sil­le, jot­ka elin­ta­son nous­tes­sa lisää­vät myös lihan kulutustaan.

    Tämän vai­ku­tuk­sen vuok­si kat­son, että mei­dän on län­si­mais­sa muu­tet­ta­va kulu­tus­tot­tu­muk­siam­me ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pään suuntaan. 

    Kas­vis­ruo­al­la saa­daan ruo­kit­tua ihmis­kun­ta tehok­kaam­min, ter­veel­li­sem­min, ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­min ja eet­ti­ses­ti kes­tä­väm­mäl­lä tavalla.

  13. Vaik­ka vähän vähem­män lihaa on toki parem­pi vaih­toeh­to ympä­ris­töl­le kuin vähän enem­män lihaa, on hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen ja pel­to­pin­ta-ala/­pro­teii­ni­ki­lo ‑suh­teen valos­sa mel­ko ilmeis­tä, että kas­vis­ruo­ka­va­lio on jär­ke­vän ihmi­sen valin­ta. Egois­ti saa toki puo­lus­taa oikeut­taan naut­tia perin­tö­nä saa­mas­taan kers­kaes­te­tii­kas­ta, suku­puo­li-iden­ti­tee­tis­tään epä­var­ma saa koros­taa mak­ka­ral­la mie­hi­syyt­tään, ja muu­ten vain vih­jee­tön saa selit­tää puru­ka­lus­ton­sa ole­te­tus­ta hur­juu­des­ta, mut­ta lopul­ta mer­kit­se­vää on se, mit­kä valin­nat ovat nyt, täl­lä het­kel­lä valit­ta­vis­sa ole­vis­ta, laa­jas­sa kat­san­nos­sa parhaita. 

    Antai­sin ääne­ni lihan­syö­jä­ve­rol­le, mut­ta tämä juu­ri koros­taa nyky­ase­tel­man ongel­mal­li­suut­ta — on ihmi­siä, jot­ka teke­vät valin­to­ja, otta­vat vas­tuu­ta omas­ta eko­lo­gi­ses­ta jalan­jäl­jes­tään, ja sit­ten on näi­tä lihan­syö­jiä, jot­ka toteut­ta­vat apaat­tis­ta nor­maa­liut­taan ja odot­ta­vat että joku teki­si asioil­le jotain.

  14. …ja antaa huo­noa esi­merk­kiä kehi­tys­mai­den ihmi­sil­le, jot­ka elin­ta­son nous­tes­sa lisää­vät myös lihan kulutustaan.”

    Voi­ko kehit­ty­nei­den mai­den asu­kas näyt­tää kehi­tys­mai­den asuk­kail­le muu­ta kuin huo­noa esi­merk­kiä? Vai oppi­si­vat­ko nuo ruo­jat huo­noil­le tavoil­le ihan ilman mei­dän esimerkkiämme?

  15. Veli-Mat­ti. En toki tar­koit­ta­nut, että me ollaan pupu­ja. Ehkä ymmär­sit itse­kin kie­li­ku­van. Olen täy­sin samaa miel­tä myös talou­den ja nais­ten ase­man funk­tios­ta väes­tön­kas­vuun. Talou­den ja ihmis­ten ase­ma ei para­ne eikä päin­vas­toin, jos väes­tön­kas­vua ei saa­da kuriin. Kysees­sä on vain niin moni­nai­nen ongel­ma, ettei se rat­kea lihaa, kas­ve­ja tai molem­pia syömällä.

    En usko myös­kään kas­vis­syön­nin esi­merk­ki­vai­ku­tuk­seen, kos­ka lihan­syön­tie­si­merk­kiä on annet­tu jo vuo­sien ajan. Eivät kii­na­lai­set lak­kaa aja­mas­ta autol­la, vaik­ka moni, minä­kin, käy­tän mie­lum­min pyö­rää ja bus­sia. Muu­ten­kin, minus­ta on ihmis­ten aliar­vioin­tia aja­tel­la, että he teke­vät juu­ri kuten me. Heil­lä on toki oikeus teh­dä niin­kuin me. 

    En myös­kään yri­tä kiis­tää kas­vis­ruo­an ter­veel­li­syyt­tä. Itse uskon kui­ten­kin elä­vä­ni ter­veel­li­sem­min perus­kou­lun lau­tas­mal­lil­la, jos­sa lihaa kan­nus­te­taan syö­mään mut­ta koh­tuu­del­la. Siis minä uskon, en sano että mui­den pitää olla samaa mieltä.

    Mitä tulee lihan­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­seen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­son­gel­man kan­nal­ta, näen monet, monet muut sei­kat pal­jon kes­kei­sem­mik­si. Kaik­ki kei­not ovat toki hyviä ja mitään ei pidä väheksyä.

  16. kas­vis­ruo­ka­va­lio on jär­ke­vän ihmi­sen valinta.”

    Mut­ta ei kuli­na­ris­tin valin­ta. Minä pidän lihas­ta. Minä haluan syö­dä lihaa. Siis­pä jär­ki sanoo, että lihan­syön­ti jat­kuu. Hyväk­syn lihan­syön­nin aiheut­ta­man ympä­ris­tö­hai­tan. Sehän tar­koit­taa vain sitä, että jotain muu­ta ympä­ris­töl­le hai­tal­lis­ta toi­min­taa on vähen­net­tä­vä hie­man enemmän.
    Opti­maa­li­nen ruo­ka­va­lio ter­vey­den, ympä­ris­tön ja, kyl­lä, nau­tin­non suh­teen on seka­ruo­ka­va­lio, jos­sa on sopi­vas­ti lihaa. Mik­si kan­na­tat­te puh­das­ta kas­vis­ruo­ka­va­lio­ta, kun vähä­li­hai­sem­pi seka­ruo­ka­va­lio­kin on vaih­toeh­to­na? Ettei kyse oli­si vain jon­kin­lai­ses­ta likai­ses­ta, ideo­lo­gi­ses­ta fundamentalismista.

  17. Mut­ta ei kuli­na­ris­tin valin­ta. Minä pidän lihas­ta. Minä haluan syö­dä lihaa. Siis­pä jär­ki sanoo, että lihan­syön­ti jat­kuu. Hyväk­syn lihan­syön­nin aiheut­ta­man ympä­ris­tö­hai­tan. Sehän tar­koit­taa vain sitä, että jotain muu­ta ympä­ris­töl­le hai­tal­lis­ta toi­min­taa on vähen­net­tä­vä hie­man enevmmän.”

    Täs­sä näkyy argu­men­taa­tion ero. Vegaa­ni puhuu kes­tä­väs­tä kehi­tyk­ses­tä, yhtei­ses­tä hyväs­tä ja eko­lo­gi­ses­ta jalan­jäl­jes­tä. Lihan­syö­jä mus­sut­taa sii­tä miten hänel­lä pitää olla kivaa, vaik­ka nyt tuli­si­kin sit­ten tuh­lat­tua mui­den­kin edes­tä. Lihan­syö­jien argu­men­taa­tion täy­del­lis­tä hen­kis­tä tyh­jä­käyn­tiä tun­tuu vas­taa­van vain hei­dän opi­tun elä­män­ta­pan­sa orjal­li­sen nou­dat­ta­mi­sen apaattisuus.

    Täl­lä het­kel­lä kes­ki­ver­to­li­han­syö­jän eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki on niin suu­ri, ettei tai­da pal­joa jää­dä varaa moot­to­ri­käyt­töi­seen mat­kus­te­luun. Tai itse asias­sa lihan­syön­ti tai­taa olla sii­nä mää­rin ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fi, että autoi­lu saat­taa olla käve­lyä tai pyö­räi­lyä eko­lo­gi­sem­pi vaih­toeh­to, auton käyt­tä­män polt­toai­neen tul­les­sa mäs­säi­lyä edul­li­sem­mak­si. Ja vain pel­ku­ri vetää täs­tä sen joh­to­pää­tök­sen, että lihan­syön­ti oli­si OK. Tai typerys.

    Opti­maa­li­nen ruo­ka­va­lio ter­vey­den, ympä­ris­tön ja, kyl­lä, nau­tin­non suh­teen on seka­ruo­ka­va­lio, jos­sa on sopi­vas­ti lihaa.”

    Kas­vis­ruo­ka­va­lion kans­sa ei ole mitään sel­lai­sia ter­vey­del­li­siä ongel­mia, joi­ta ei lihan­syön­nin­kin kans­sa Suo­mes­sa oli­si (– sen sijaan run­saas­ta lihan­syön­nis­tä seu­raa monia ter­vey­del­li­siä ongel­mia), enkä usko että lihan­syön­nis­tä saa miten­kään ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä ver­rat­tu­na vega­nis­miin. Ja mitä tulee ruu­an makuun, olen vegaa­ni­na liho­nut (olkoon­kin, että ras­va­pro­sent­ti ei ole juu­ri kas­va­nut), kun olen innos­tu­nut sii­nä mää­rin ruu­an­lai­tos­ta ja hyväs­tä ruu­as­ta. Tie­tys­ti jos ei aikui­nen ihmi­nen osaa ruo­kaa lait­taa, niin voi olla, että täy­tyy sitä mam­man keit­tiö­tä — tai niin­kuin useim­mi­ten asian lai­ta tun­tuu ole­van: eines­hyl­ly­jen tar­jon­taa — sit­ten mini­maa­li­sel­la vari­aa­tiol­la toteuttaa.

    Sit­ten on tie­tys­ti vie­lä eläi­noi­keus­ky­sy­mys. Vali­tet­ta­vas­ti kysy­mys tun­tuu ole­van lihan­syö­jäl­le yhtä käsit­tä­mä­tön, kuin mus­tien äänioi­keus oli KKK:lle, tai nais­ten äänioi­keus kes­kia­jan hallitsijoille.

    Mik­si kan­na­tat­te puh­das­ta kas­vis­ruo­ka­va­lio­ta, kun vähä­li­hai­sem­pi seka­ruo­ka­va­lio­kin on vaih­toeh­to­na? Ettei kyse oli­si vain jon­kin­lai­ses­ta likai­ses­ta, ideo­lo­gi­ses­ta fundamentalismista.”

    Mik­si kan­nat­taa jär­keä, kun voi­si olla vain vähän vähem­män type­rä? Mie­les­tä­ni on jokai­sen vel­vol­li­suus yksi­lö­nä näh­dä vai­vaa sen eteen, että oma maa­il­man­ku­va toteu­tuu. Sii­nä mie­les­sä voin nos­taa kom­men­til­le­si, jos­sa pal­jas­tat kort­ti­si: olet egois­ti, ja tun­nus­tat sen! Peli­teo­reet­ti­ses­ti val­veu­tu­nut ajat­te­li­ja tie­tys­ti kiin­nos­tuu täs­tä — onko tämä stra­te­gia, jol­la saa­vut­taa pit­kä­ai­kai­sia voittoja?

  18. Sem­moi­nen­kin tie­to on että peru­na­kin on saa­vut­ta­mas­sa arki­sen kii­na­lai­sen ruo­ka­pöy­dän. Tie­dä sit­ten onko se hyvä vai huo­no asia. Rii­si on kui­ten­kin run­sas­tuot­toi­sem­pi ravin­to­kas­vi. Maa­pal­lon väes­tös­tä puo­let elää sil­lä. Ei peru­na­kaan huo­no­tuot­toi­nen ole. Sen mui­ta etu­ja mik­si se on saa­vut­ta­nut suo­sion his­to­rian mels­keis­sä on sen kes­tä­vyys. Vil­ja­pel­to­ja on tuhot­tu sodis­sa polt­ta­mal­la mut­ta peru­na­pel­toa ei voi­da niin hel­pos­ti tuho­ta. Tuos­ta pää­see aasin­sil­lal­la maa­mii­na­ky­sy­myk­seen. Jal­ka­vä­ki­mii­noil­la teh­dään kel­vot­to­mik­si mel­koi­sia vil­je­ly­aluei­ta. Eten­kin sisäl­li­so­dis­sa kun hävin­nyt osa­puo­li mii­noit­taa kai­ken vetäy­tyes­sään ihan kos­ton vuok­si. Sil­lä ei ole mitään soti­las­stra­te­gis­ta mer­ki­tys­tä. Nyt­hän siis Suo­mi on luo­pu­mas­sa jal­ka­vä­ki­mii­nois­ta. Kuin­ka­han pal­jon suo­ma­lai­sil­la mii­noil­la on pilat­tu pel­to­ja maa­il­mal­la? Todel­li­suu­des­sa mii­no­jen kyl­vä­mi­nen tulee jat­ku­maan niin kau­an kun nii­tä kyl­vä­vät maat eivät lii­ty mii­na­kiel­to­so­pi­muk­siin. Näi­hin kuu­luu työ­pa­jam­me Kii­na ja rakas naa­pu­rim­me Venä­jä. Sik­si tun­tuu hurs­kas­te­lul­ta Suo­men mii­nois­ta luo­pu­mi­nen. Sitä­pait­si mii­no­ja kor­vaa­vat aseet ovat monin­ker­tai­ses­ti kal­liim­pia ja ilkeäm­piä. Joten humaa­nius on sii­tä kaukana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.