Kiinalaisten lihanhimot

Minut oli valtuutettu valitsemaan paras innovaatiojournalismin juttu palkittavaksi Innovaatiokiteellä. Itsellenikin hämmästykseksi päädyin Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistuun Tarja Hallan uttuun ”Huomisen lihaa kasvatetaan laboratorioissa”. Jutussa oli paljon ansiokasta, muun muassa tieto, että lihankulutus Kiinassa on jo kolminkertaistunut 15 kilosta 50 kiloon henkeä kohden vuodessa. Suomessa kulutus on noin 72 kiloa, joten kiinalaiset hengittävät jo niskaan. Viidenkymmenen kilon rajan Suomen lihankulutus ylitti joskus 1970-luvun alussa. Tämä tarkoittaa, että lihankulutus on noussut Kiinassa 50 miljardilla kilolla, määrällä, joka vastaa jotakuinkin EU:n koko lihankulutusta. Tämä selittää hyvin viljanhintojen nopean kasvun.

Tällaiset kulutustiedot ovat muutenkin paljastavia. Kiinassa kulutustason nousu on ollut laaja-alaista. Ajatus, että maassa olisi vain kapea eliitti, joka elää vauraudessa ylivoimaisen enemmistön eläessä vanhassa kurjuudessa ei oikein saa tästä tukea. Tämä on helppo todentaa pienellä laskuharjoituksella.

Olettakaamme,että kiinalaiset jakautuvat dikotomisesti rikkaisiin ja köyhiin ja että nuo rikkaat kuluttavat lihaa samaan tahtiin kuin eurooppalaiset (100 kg/nenä) ja eivätkä köyhät kuluta sitä lainkaan. Silloin tarvitaan 650 miljoonaa eurooppalaisella elintasolla elävää rikasta. Jos teemme vähemmän dikotomisen oletuksen, vaurauden on tarvinnut tarttua jo paljon useampiin. Satamiljoonaa etuoikeutettua eivät saisi ahdetuksi tuollaista lihamäärää suuhunsa mitenkään.

18 vastausta artikkeliin “Kiinalaisten lihanhimot”

  1. Tuosta tulikin mieleeni että kun täällä Euroopassa tuotetaan lihaa niin eikö siitä seuraa erinäisiä päästöjä sun muita mitä meidän pitää kompensoida selvällä rahalla ilmastonsuojelun supervalloille kuten Venäjälle. Entäpä jo se liha viedäänkin Kiinaan jossa se tietenkin myös syödään niin kenelle sitten jäi etuoikeus maksaa näitä CO2 maksuja?

  2. 72 kiloa lihaa tarkoittaa noin 200 grammaa puhdasta lihaa jokaiselle suomalaiselle päivittäin. Tässä lienee mukana kanan eli broilerin liha?

    Kun suomalaiset syövät vielä kalaakin kohtalaisen paljon ja erityypin vegetaristeja on laskelmassa mukana plus niitä, jotka syövät lihaa vain harvoin tai hyvin pieniä määriä (pikkulapset), niin onpa hurja määrä tämä yli 70 kiloa.

    Tein nopean arvion perheestämme ja noin kolmasosalla tuosta määrästä tullaan toimeen. Otin huomioon leikkeleet ja muun ”piilolihan”.

    Vaurauden ja lihansyönnin välillä ei ainakaan Suomessa ole kyllä suoraviivaista yhteyttä. Varakkaammat syövät enemmän kalaa ja kasviksia… köyhät kyrsää ja jauhelihaa. Kiinassa liha varmasti tulee ruokapyötään vaurastumisen myötä.

    Tämä nyt ei ollut kovin kantaaottava kommentti, tällainen kauhisteleva puheenvuoro vain 🙂

  3. Muistan kun 80-luvun alkupuolella vasemmistolaishenkinen historian opettajani todisteli Neuvostoliiton hyvinvointia sillä, että siellä syötiin kaksinkertaisesti lihaa Suomeen nähden…

  4. Tilastotieteilijä pilasi taas yleisesti hyväksytyn käsityksen:)

    Satojen miljoonien ihmisten nopea nousu köyhyydestä on hyvä uutinen. Elintarvikkeiden globaali ylituotanto on menneisyyden ongelma. Maatalous alkaa kohta kannattamaan Suomessakin ihan ilman tukiaisia.

    Toivottavasti turisti saa syödä perinteistä aasialaista ruokaa jatkossakin. Punaisen lihan, valkoisen leivän, perunan ja maidon puute paikallisesta ruokavaliosta tekee hyvää vierailijallekin. Kasvikset ja merenelävät ovat hyviää, terveellistä ja riittävää ravintoa.

  5. Lihansyönnille pitäisi määrätä ympäristövero. Jos 100 kiloa soijaa syötetään suoraan ihmiselle ilman välissä olevaa sikaa, tuotos on huomattavasti ympäristöystävällisempi. Homman nimi on ravintoketjun lyhentäminen. Se ei tarkoita lihansyönnin lopettamista, vaan vähentämistä ja nimenomaan rikkaissa maissa.

    Laskutaitoiset voisivat laskea, kuinka paljon 70 kiloa lihaa elättäisi enemmän ihmisiä, jos säästynyt soija syötettäisiin ihmisille. Sitä paitsi soijan kasvatuksen tieltä raivataan älyttömiä määriä hiilidioksidia sitovia sademetsiä.

  6. Siat kasvatetaan pääasiassa ohraa sisältävällä rehulla. Kolme kiloa rehua tuottaa kilon lihaa potsin massaan.

    Sianlihan energiapitoisuus on noin 2000 kilokaloria per kilo. Ohrarehun varmaan jotain samaa luokkaa?

    Täytynee maistaa ohrarehua, josko siirtyisi siihen… tulisi halvemmaksi ja epäilen, että pidemmän päälle myös hoikistuisin.

  7. jouni lundqvist: Lihansyönnille ei pidä asettaa mitään veroa. Lihansyöjä maksaa jo nyt siitä, että hänen kuluttamansa ruoan valmistaminen vie enemmän resursseja. Miksi näistä resursseista pitäisi maksaa niiden oikeaa kustannusta enemmän? Miksi meidän pitäisi päättää ihmisten puolesta siitä mihin heidän ostamiaan resursseja käytetään?

  8. Ehdotan ympäristösyistä raippaveroja kaikkeen, jota minä itse en harrasta.

    Elina W: Itse syön varmasti yli 200g lihaa päivässä, kun yhdellä aterialla menee vähintään 100-150g.

  9. Jatkan lyhyesti Jounin ajatusta, kuinka paljon ihmisiä vielä maailmaan mahtuisi enemmän, jos kukaan ei söisi grammaakaan lihaa. Jos väestönkasvu jatkaa pupujen populaatio-oppeja vastaavasti maksimimäärään siitä huolimatta, että kaikki syövät vain kasveja, niin onko maailma sen jälkeen parempi paikka? Pallomme suurimpia ongelmia on väestönkasvu, ja sen aiheuttama kurjuus, ei niinkään lihankulutuksen osuus ruokavaliosta. Moraalikeskustelu lihansyönnin oikeutuksesta samalla, kun toisaalla kuollaan nälkään on eri asia – keskustelua voidaan toki käydä myös muista lähtökohdista.

    Väestönkasvu on moninainen asia ja varmasti yksi vaikeimmista asioista. Minä uskon, että vaikka nyt välittömästi alkaisimme jakamaan ravintomme oikeudenmukaisesti kaikille ja vain kasvienergiana, niin väestönkasvu auttaisi löytämään meidät samasta tilanteesta jo vuosikymmenen kuluttua. Maapallolla olisi ehkä sitten vielä kaksi miljardia ihmistä enemmän kuin lihansyöntiskenaariossa, mutta kurjuuden taso olisi sama.

  10. ”Jutussa oli paljon ansiokasta, muun muassa tieto, että lihankulutus Kiinassa on jo kolminkertaistunut 15 kilosta 50 kiloon henkeä kohden vuodessa.”

    Lainaus oli vähemmän ansiokas. Tieto siitä onko tämä 3x tapahtunut kymmenessä, viidessäkymmenessä vai sadassa vuodessa on tässä kohtalaisen oleellinen. No linkin takaa löytyi että vertailuajankohtaan viitattiin termillä ”viime vuosikymmenen alussa”. Jos otetaan vuodeksi vaikkapa 1992, on Kiinalaisten lihansyönti kasvanut 16 vuodessa keskimäärin 7.5% per vuosi. Tämä ei enää kuulosta yhtä dramaattiselta, esim. Helsingin asuntojen keskimääräinen vuosihinnannousu viimeisen 16 vuoden aikana taitaa olla samaa luokkaa tai ehkä enemmänkin?

    Johtopäätös: yliopistojen tiedotusopissa tulisi huomattavasti lisätä tilastotieteen opintoja. Tästä olisi se hyöty että huonona uutispäivänä kun Irakissa ei tapeta kuin muutamia, voisi tilastotieteellisesti valveutunut toimittaja lukuja luovasti tulkitsemalla saada kohulööpin aikaiseksi ilman sen suurempi tapahtumia.

  11. Syltty,

    Tietysti jos keskiarvo on tämä 200 g /vrk, niin hajontaa tuntematta kuitenkin on selvää, että monet ihmiset ylittävät sen reilusti.

    Veikkaanpa, että asia on voimakkaasti sukupuolittunut, ja arvelen sinun olevan mies. Tämä jo siksi, että kukaan nainen ei valitsisi nimimerkikseen Sylttyä.. 🙂

    Ne harvat kerrat, kun minä laitan perheelle sisäfilettä, niin varaan kyllä lihaa 300 g per nuppi ja aina on kuitenkin valitus, että näin vähän……

    Sekä terveellisyys- että kustannussyistä suosin kuitenkin perheen arkiruokana muuta kuin kokolihaa. En ole asiaa ajatellut paljonkaan ekologiselta kannalta, mutta luulen että vastaisuudessa voisin siirtyä kyllä täysin kasvisruokaan nimenomaan tästä syystä ja myös teuraseläinten pidon epäeettisyyden vuoksi.

    (Tiedän kyllä, että kanat ja lypsykarja ovat myös huonoissa olosuhteissa, joten lakto-ovo-vegetarismi ei riitä hyvään omaantuntoon)

  12. Shakeem:

    ”Jos väestönkasvu jatkaa pupujen populaatio-oppeja vastaavasti maksimimäärään siitä huolimatta, että kaikki syövät vain kasveja, niin onko maailma sen jälkeen parempi paikka?”

    Naisten synnyttämien lasten määrä ei taida vastata pupujen toimintaa vaan ennemminkin näyttää riippuvan elintasosta.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Fertility_rate.jpg

    Paras keino väestönkasvun taittamiseen onkin siis saada kehitysmaiden talous ja siellä asuvien naisten asema kuntoon niin syntyvyyskin saadaan kestävälle tasolle.

    Lihansyönti ei siis pelasta meitä väestönkasvulta, vaan lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja antaa huonoa esimerkkiä kehitysmaiden ihmisille, jotka elintason noustessa lisäävät myös lihan kulutustaan.

    Tämän vaikutuksen vuoksi katson, että meidän on länsimaissa muutettava kulutustottumuksiamme ympäristöystävällisempään suuntaan.

    Kasvisruoalla saadaan ruokittua ihmiskunta tehokkaammin, terveellisemmin, ilmastoystävällisemmin ja eettisesti kestävämmällä tavalla.

  13. Vaikka vähän vähemmän lihaa on toki parempi vaihtoehto ympäristölle kuin vähän enemmän lihaa, on hiilidioksidipäästöjen ja peltopinta-ala/proteiinikilo -suhteen valossa melko ilmeistä, että kasvisruokavalio on järkevän ihmisen valinta. Egoisti saa toki puolustaa oikeuttaan nauttia perintönä saamastaan kerskaestetiikasta, sukupuoli-identiteetistään epävarma saa korostaa makkaralla miehisyyttään, ja muuten vain vihjeetön saa selittää purukalustonsa oletetusta hurjuudesta, mutta lopulta merkitsevää on se, mitkä valinnat ovat nyt, tällä hetkellä valittavissa olevista, laajassa katsannossa parhaita.

    Antaisin ääneni lihansyöjäverolle, mutta tämä juuri korostaa nykyasetelman ongelmallisuutta — on ihmisiä, jotka tekevät valintoja, ottavat vastuuta omasta ekologisesta jalanjäljestään, ja sitten on näitä lihansyöjiä, jotka toteuttavat apaattista normaaliuttaan ja odottavat että joku tekisi asioille jotain.

  14. ”…ja antaa huonoa esimerkkiä kehitysmaiden ihmisille, jotka elintason noustessa lisäävät myös lihan kulutustaan.”

    Voiko kehittyneiden maiden asukas näyttää kehitysmaiden asukkaille muuta kuin huonoa esimerkkiä? Vai oppisivatko nuo ruojat huonoille tavoille ihan ilman meidän esimerkkiämme?

  15. Veli-Matti. En toki tarkoittanut, että me ollaan pupuja. Ehkä ymmärsit itsekin kielikuvan. Olen täysin samaa mieltä myös talouden ja naisten aseman funktiosta väestönkasvuun. Talouden ja ihmisten asema ei parane eikä päinvastoin, jos väestönkasvua ei saada kuriin. Kyseessä on vain niin moninainen ongelma, ettei se ratkea lihaa, kasveja tai molempia syömällä.

    En usko myöskään kasvissyönnin esimerkkivaikutukseen, koska lihansyöntiesimerkkiä on annettu jo vuosien ajan. Eivät kiinalaiset lakkaa ajamasta autolla, vaikka moni, minäkin, käytän mielummin pyörää ja bussia. Muutenkin, minusta on ihmisten aliarviointia ajatella, että he tekevät juuri kuten me. Heillä on toki oikeus tehdä niinkuin me.

    En myöskään yritä kiistää kasvisruoan terveellisyyttä. Itse uskon kuitenkin eläväni terveellisemmin peruskoulun lautasmallilla, jossa lihaa kannustetaan syömään mutta kohtuudella. Siis minä uskon, en sano että muiden pitää olla samaa mieltä.

    Mitä tulee lihankulutuksen vähentämiseen hiilidioksidipäästöjen vähentämisongelman kannalta, näen monet, monet muut seikat paljon keskeisemmiksi. Kaikki keinot ovat toki hyviä ja mitään ei pidä väheksyä.

  16. ”kasvisruokavalio on järkevän ihmisen valinta.”

    Mutta ei kulinaristin valinta. Minä pidän lihasta. Minä haluan syödä lihaa. Siispä järki sanoo, että lihansyönti jatkuu. Hyväksyn lihansyönnin aiheuttaman ympäristöhaitan. Sehän tarkoittaa vain sitä, että jotain muuta ympäristölle haitallista toimintaa on vähennettävä hieman enemmän.
    Optimaalinen ruokavalio terveyden, ympäristön ja, kyllä, nautinnon suhteen on sekaruokavalio, jossa on sopivasti lihaa. Miksi kannatatte puhdasta kasvisruokavaliota, kun vähälihaisempi sekaruokavaliokin on vaihtoehtona? Ettei kyse olisi vain jonkinlaisesta likaisesta, ideologisesta fundamentalismista.

  17. ”Mutta ei kulinaristin valinta. Minä pidän lihasta. Minä haluan syödä lihaa. Siispä järki sanoo, että lihansyönti jatkuu. Hyväksyn lihansyönnin aiheuttaman ympäristöhaitan. Sehän tarkoittaa vain sitä, että jotain muuta ympäristölle haitallista toimintaa on vähennettävä hieman enevmmän.”

    Tässä näkyy argumentaation ero. Vegaani puhuu kestävästä kehityksestä, yhteisestä hyvästä ja ekologisesta jalanjäljestä. Lihansyöjä mussuttaa siitä miten hänellä pitää olla kivaa, vaikka nyt tulisikin sitten tuhlattua muidenkin edestä. Lihansyöjien argumentaation täydellistä henkistä tyhjäkäyntiä tuntuu vastaavan vain heidän opitun elämäntapansa orjallisen noudattamisen apaattisuus.

    Tällä hetkellä keskivertolihansyöjän ekologinen jalanjälki on niin suuri, ettei taida paljoa jäädä varaa moottorikäyttöiseen matkusteluun. Tai itse asiassa lihansyönti taitaa olla siinä määrin ympäristökatastrofi, että autoilu saattaa olla kävelyä tai pyöräilyä ekologisempi vaihtoehto, auton käyttämän polttoaineen tullessa mässäilyä edullisemmaksi. Ja vain pelkuri vetää tästä sen johtopäätöksen, että lihansyönti olisi OK. Tai typerys.

    ”Optimaalinen ruokavalio terveyden, ympäristön ja, kyllä, nautinnon suhteen on sekaruokavalio, jossa on sopivasti lihaa.”

    Kasvisruokavalion kanssa ei ole mitään sellaisia terveydellisiä ongelmia, joita ei lihansyönninkin kanssa Suomessa olisi (– sen sijaan runsaasta lihansyönnistä seuraa monia terveydellisiä ongelmia), enkä usko että lihansyönnistä saa mitenkään ympäristöystävällistä verrattuna veganismiin. Ja mitä tulee ruuan makuun, olen vegaanina lihonut (olkoonkin, että rasvaprosentti ei ole juuri kasvanut), kun olen innostunut siinä määrin ruuanlaitosta ja hyvästä ruuasta. Tietysti jos ei aikuinen ihminen osaa ruokaa laittaa, niin voi olla, että täytyy sitä mamman keittiötä — tai niinkuin useimmiten asian laita tuntuu olevan: eineshyllyjen tarjontaa — sitten minimaalisella variaatiolla toteuttaa.

    Sitten on tietysti vielä eläinoikeuskysymys. Valitettavasti kysymys tuntuu olevan lihansyöjälle yhtä käsittämätön, kuin mustien äänioikeus oli KKK:lle, tai naisten äänioikeus keskiajan hallitsijoille.

    ”Miksi kannatatte puhdasta kasvisruokavaliota, kun vähälihaisempi sekaruokavaliokin on vaihtoehtona? Ettei kyse olisi vain jonkinlaisesta likaisesta, ideologisesta fundamentalismista.”

    Miksi kannattaa järkeä, kun voisi olla vain vähän vähemmän typerä? Mielestäni on jokaisen velvollisuus yksilönä nähdä vaivaa sen eteen, että oma maailmankuva toteutuu. Siinä mielessä voin nostaa kommentillesi, jossa paljastat korttisi: olet egoisti, ja tunnustat sen! Peliteoreettisesti valveutunut ajattelija tietysti kiinnostuu tästä — onko tämä strategia, jolla saavuttaa pitkäaikaisia voittoja?

  18. Semmoinenkin tieto on että perunakin on saavuttamassa arkisen kiinalaisen ruokapöydän. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono asia. Riisi on kuitenkin runsastuottoisempi ravintokasvi. Maapallon väestöstä puolet elää sillä. Ei perunakaan huonotuottoinen ole. Sen muita etuja miksi se on saavuttanut suosion historian melskeissä on sen kestävyys. Viljapeltoja on tuhottu sodissa polttamalla mutta perunapeltoa ei voida niin helposti tuhota. Tuosta pääsee aasinsillalla maamiinakysymykseen. Jalkaväkimiinoilla tehdään kelvottomiksi melkoisia viljelyalueita. Etenkin sisällisodissa kun hävinnyt osapuoli miinoittaa kaiken vetäytyessään ihan koston vuoksi. Sillä ei ole mitään sotilasstrategista merkitystä. Nythän siis Suomi on luopumassa jalkaväkimiinoista. Kuinkahan paljon suomalaisilla miinoilla on pilattu peltoja maailmalla? Todellisuudessa miinojen kylväminen tulee jatkumaan niin kauan kun niitä kylvävät maat eivät liity miinakieltosopimuksiin. Näihin kuuluu työpajamme Kiina ja rakas naapurimme Venäjä. Siksi tuntuu hurskastelulta Suomen miinoista luopuminen. Sitäpaitsi miinoja korvaavat aseet ovat moninkertaisesti kalliimpia ja ilkeämpiä. Joten humaanius on siitä kaukana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.