Kiinalaisten lihanhimot

Min­ut oli val­tu­utet­tu val­it­se­maan paras inno­vaa­tio­jour­nal­is­min jut­tu palkit­tavak­si Inno­vaa­tioki­teel­lä. Itsel­lenikin häm­mästyk­sek­si päädyin Maaseudun Tule­vaisu­udessa julka­istu­un Tar­ja Hal­lan uttuun “Huomisen lihaa kas­vate­taan lab­o­ra­to­ri­ois­sa”. Jutus­sa oli paljon ansiokas­ta, muun muas­sa tieto, että lihanku­lu­tus Kiinas­sa on jo kolminker­tais­tunut 15 kilo­sta 50 kilo­on henkeä kohden vuodessa. Suomes­sa kulu­tus on noin 72 kiloa, joten kiinalaiset hen­git­tävät jo niskaan. Viidenkymme­nen kilon rajan Suomen lihanku­lu­tus ylit­ti joskus 1970-luvun alus­sa. Tämä tarkoit­taa, että lihanku­lu­tus on nous­sut Kiinas­sa 50 mil­jardil­la kilo­l­la, määräl­lä, joka vas­taa jotakuinkin EU:n koko lihanku­lu­tus­ta. Tämä selit­tää hyvin vil­jan­hin­to­jen nopean kasvun.

Täl­laiset kulu­tustiedot ovat muutenkin pal­jas­tavia. Kiinas­sa kulu­tus­ta­son nousu on ollut laa­ja-alaista. Aja­tus, että maas­sa olisi vain kapea eli­it­ti, joka elää vau­raudessa ylivoimaisen enem­mistön eläessä van­has­sa kur­ju­udessa ei oikein saa tästä tukea. Tämä on help­po toden­taa pienel­lä laskuharjoituksella.

Olettakaamme,että kiinalaiset jakau­tu­vat diko­tomis­es­ti rikkaisi­in ja köy­hi­in ja että nuo rikkaat kulut­ta­vat lihaa samaan tahti­in kuin euroop­palaiset (100 kg/nenä) ja eivätkä köy­hät kulu­ta sitä lainkaan. Sil­loin tarvi­taan 650 miljoon­aa euroop­palaisel­la elin­ta­sol­la elävää rikas­ta. Jos teemme vähem­män diko­tomisen ole­tuk­sen, vau­rau­den on tarvin­nut tart­tua jo paljon use­ampi­in. Satamiljoon­aa etuoikeutet­tua eivät saisi ahde­tuk­si tuol­laista lihamäärää suuhun­sa mitenkään.

18 vastausta artikkeliin “Kiinalaisten lihanhimot”

  1. Tuos­ta tulikin mieleeni että kun tääl­lä Euroopas­sa tuote­taan lihaa niin eikö siitä seu­raa erinäisiä päästöjä sun mui­ta mitä mei­dän pitää kom­pen­soi­da selväl­lä rahal­la ilmas­ton­suo­jelun super­val­loille kuten Venäjälle. Entäpä jo se liha viedäänkin Kiinaan jos­sa se tietenkin myös syödään niin kenelle sit­ten jäi etuoikeus mak­saa näitä CO2 maksuja?

  2. 72 kiloa lihaa tarkoit­taa noin 200 gram­maa puh­das­ta lihaa jokaiselle suo­ma­laiselle päivit­täin. Tässä lie­nee mukana kanan eli broi­lerin liha?

    Kun suo­ma­laiset syövät vielä kalaakin kohta­laisen paljon ja eri­tyypin veg­e­taris­te­ja on laskel­mas­sa mukana plus niitä, jot­ka syövät lihaa vain har­voin tai hyvin pieniä määriä (pikku­lapset), niin onpa hur­ja määrä tämä yli 70 kiloa. 

    Tein nopean arvion per­heestämme ja noin kol­ma­sos­al­la tuos­ta määrästä tul­laan toimeen. Otin huomioon leikkeleet ja muun “piiloli­han”.

    Vau­rau­den ja lihan­syön­nin välil­lä ei ainakaan Suomes­sa ole kyl­lä suo­ravi­ivaista yhteyt­tä. Varakkaam­mat syövät enem­män kalaa ja kasviksia… köy­hät kyrsää ja jauhe­li­haa. Kiinas­sa liha var­masti tulee ruokapyötään vauras­tu­misen myötä. 

    Tämä nyt ei ollut kovin kan­taaot­ta­va kom­ment­ti, täl­lainen kauhis­tel­e­va puheen­vuoro vain 🙂

  3. Muis­tan kun 80-luvun alkupuolel­la vasem­mis­to­laishenk­i­nen his­to­ri­an opet­ta­jani todis­teli Neu­vos­toli­iton hyv­in­voin­tia sil­lä, että siel­lä syöti­in kaksinker­tais­es­ti lihaa Suomeen nähden…

  4. Tilas­toti­eteil­i­jä pilasi taas yleis­es­ti hyväksy­tyn käsityksen:)

    Sato­jen miljoonien ihmis­ten nopea nousu köy­hyy­destä on hyvä uuti­nen. Elin­tarvikkei­den globaali yli­tuotan­to on men­neisyy­den ongel­ma. Maat­alous alkaa koh­ta kan­nat­ta­maan Suomes­sakin ihan ilman tukiaisia.

    Toiv­ot­tavasti tur­isti saa syödä per­in­teistä aasialaista ruokaa jatkos­sakin. Punaisen lihan, valkoisen leivän, perunan ja maid­on puute paikallis­es­ta ruokavalios­ta tekee hyvää vierail­i­jallekin. Kasvikset ja merenelävät ovat hyviää, ter­veel­listä ja riit­tävää ravintoa.

  5. Lihan­syön­nille pitäisi määrätä ympäristövero. Jos 100 kiloa soi­jaa syötetään suo­raan ihmiselle ilman välis­sä ole­vaa sikaa, tuo­tos on huo­mat­tavasti ympäristöys­täväl­lisem­pi. Hom­man nimi on rav­in­toketjun lyhen­tämi­nen. Se ei tarkoi­ta lihan­syön­nin lopet­tamista, vaan vähen­tämistä ja nimeno­maan rikkaissa maissa. 

    Lasku­taitoiset voisi­vat laskea, kuin­ka paljon 70 kiloa lihaa elät­täisi enem­män ihmisiä, jos säästynyt soi­ja syötet­täisi­in ihmisille. Sitä pait­si soi­jan kas­vatuk­sen tieltä rai­vataan älyt­tömiä määriä hiilid­iok­sidia sitovia sademetsiä.

  6. Siat kas­vate­taan pääasi­as­sa ohraa sisältäväl­lä rehul­la. Kolme kiloa rehua tuot­taa kilon lihaa potsin massaan. 

    Sian­li­han ener­giapi­toisu­us on noin 2000 kilo­kalo­ria per kilo. Ohrarehun var­maan jotain samaa luokkaa? 

    Täy­tynee mais­taa ohrarehua, josko siir­ty­isi siihen… tulisi halvem­mak­si ja epäilen, että pidem­män päälle myös hoikistuisin.

  7. jouni lundqvist: Lihan­syön­nille ei pidä aset­taa mitään veroa. Lihan­syöjä mak­saa jo nyt siitä, että hänen kulut­ta­mansa ruoan valmis­t­a­mi­nen vie enem­män resursse­ja. Mik­si näistä resurs­seista pitäisi mak­saa niiden oikeaa kus­tan­nus­ta enem­män? Mik­si mei­dän pitäisi päät­tää ihmis­ten puoles­ta siitä mihin hei­dän ostami­aan resursse­ja käytetään?

  8. Ehdotan ympäristösy­istä raip­pavero­ja kaik­keen, jota minä itse en harrasta.

    Eli­na W: Itse syön var­masti yli 200g lihaa päivässä, kun yhdel­lä ate­ri­al­la menee vähin­tään 100–150g.

  9. Jatkan lyhyesti Jounin aja­tus­ta, kuin­ka paljon ihmisiä vielä maail­maan mah­tu­isi enem­män, jos kukaan ei söisi gram­maakaan lihaa. Jos väestönkasvu jatkaa pupu­jen pop­u­laa­tio-oppe­ja vas­taavasti mak­sim­imäärään siitä huoli­mat­ta, että kaik­ki syövät vain kasve­ja, niin onko maail­ma sen jäl­keen parem­pi paik­ka? Pal­lomme suurimpia ongelmia on väestönkasvu, ja sen aiheut­ta­ma kur­ju­us, ei niinkään lihanku­lu­tuk­sen osu­us ruokavalios­ta. Moraa­likeskustelu lihan­syön­nin oikeu­tuk­ses­ta samal­la, kun toisaal­la kuol­laan nälkään on eri asia — keskustelua voidaan toki käy­dä myös muista lähtökohdista.

    Väestönkasvu on mon­i­nainen asia ja var­masti yksi vaikeim­mista asioista. Minä uskon, että vaik­ka nyt välit­tömästi alka­isimme jaka­maan rav­in­tomme oikeu­den­mukaises­ti kaikille ja vain kasviener­giana, niin väestönkasvu aut­taisi löytämään mei­dät samas­ta tilanteesta jo vuosikymme­nen kulut­tua. Maa­pal­lol­la olisi ehkä sit­ten vielä kak­si mil­jar­dia ihmistä enem­män kuin lihan­syön­tiske­naar­ios­sa, mut­ta kur­ju­u­den taso olisi sama.

  10. “Jutus­sa oli paljon ansiokas­ta, muun muas­sa tieto, että lihanku­lu­tus Kiinas­sa on jo kolminker­tais­tunut 15 kilo­sta 50 kilo­on henkeä kohden vuodessa.”

    Lain­aus oli vähem­män ansiokas. Tieto siitä onko tämä 3x tapah­tunut kymme­nessä, viidessäkymme­nessä vai sadas­sa vuodessa on tässä kohta­laisen oleelli­nen. No linkin takaa löy­tyi että ver­tailu­a­janko­htaan viitat­ti­in ter­mil­lä “viime vuosikymme­nen alus­sa”. Jos ote­taan vuodek­si vaikka­pa 1992, on Kiinalais­ten lihan­syön­ti kas­vanut 16 vuodessa keskimäärin 7.5% per vuosi. Tämä ei enää kuu­losta yhtä dra­maat­tiselta, esim. Helsin­gin asun­to­jen keskimääräi­nen vuosi­hin­nan­nousu viimeisen 16 vuo­den aikana taitaa olla samaa luokkaa tai ehkä enemmänkin?

    Johtopäätös: yliopis­to­jen tiedo­tu­sopis­sa tulisi huo­mat­tavasti lisätä tilas­toti­eteen opin­to­ja. Tästä olisi se hyö­ty että huonona uutispäivänä kun Irakissa ei tape­ta kuin muu­tamia, voisi tilas­toti­eteel­lis­es­ti valveu­tunut toimit­ta­ja luku­ja luo­vasti tulk­it­se­mal­la saa­da kohulööpin aikaisek­si ilman sen suurem­pi tapahtumia.

  11. Sylt­ty,

    Tietysti jos keskiar­vo on tämä 200 g /vrk, niin hajon­taa tun­tem­at­ta kuitenkin on selvää, että mon­et ihmiset ylit­tävät sen reilusti. 

    Veikkaan­pa, että asia on voimakkaasti sukupuolit­tunut, ja arve­len sin­un ole­van mies. Tämä jo sik­si, että kukaan nainen ei val­it­sisi nim­imerkik­seen Sylttyä.. 🙂 

    Ne har­vat ker­rat, kun minä lai­tan per­heelle sisä­filet­tä, niin varaan kyl­lä lihaa 300 g per nup­pi ja aina on kuitenkin val­i­tus, että näin vähän.…..

    Sekä ter­veel­lisyys- että kus­tan­nussy­istä suosin kuitenkin per­heen arkiruokana muu­ta kuin kokoli­haa. En ole asi­aa ajatel­lut paljonkaan ekol­o­giselta kannal­ta, mut­ta luulen että vas­taisu­udessa voisin siir­tyä kyl­lä täysin kasvis­ruokaan nimeno­maan tästä syys­tä ja myös teuraseläin­ten pidon epäeet­tisyy­den vuoksi. 

    (Tiedän kyl­lä, että kanat ja lyp­sykar­ja ovat myös huonois­sa olo­suhteis­sa, joten lak­to-ovo-veg­e­taris­mi ei riitä hyvään omaantuntoon)

  12. Sha­keem:

    “Jos väestönkasvu jatkaa pupu­jen pop­u­laa­tio-oppe­ja vas­taavasti mak­sim­imäärään siitä huoli­mat­ta, että kaik­ki syövät vain kasve­ja, niin onko maail­ma sen jäl­keen parem­pi paikka?”

    Nais­ten syn­nyt­tämien las­ten määrä ei tai­da vas­ta­ta pupu­jen toim­intaa vaan ennem­minkin näyt­tää riip­pu­van elintasosta. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Fertility_rate.jpg

    Paras keino väestönkasvun tait­tamiseen onkin siis saa­da kehi­tys­maid­en talous ja siel­lä asu­vien nais­ten ase­ma kun­toon niin syn­tyvyyskin saadaan kestävälle tasolle.

    Lihan­syön­ti ei siis pelas­ta meitä väestönkasvul­ta, vaan lisää kasvi­huonekaa­supäästöjä ja antaa huonoa esimerkkiä kehi­tys­maid­en ihmisille, jot­ka elin­ta­son noustes­sa lisäävät myös lihan kulutustaan.

    Tämän vaiku­tuk­sen vuok­si kat­son, että mei­dän on län­si­mais­sa muutet­ta­va kulu­tus­tot­tumuk­si­amme ympäristöys­täväl­lisem­pään suuntaan. 

    Kasvis­ruoal­la saadaan ruokit­tua ihmiskun­ta tehokkaam­min, ter­veel­lisem­min, ilmas­toys­täväl­lisem­min ja eet­tis­es­ti kestäväm­mäl­lä tavalla.

  13. Vaik­ka vähän vähem­män lihaa on toki parem­pi vai­h­toe­hto ympäristölle kuin vähän enem­män lihaa, on hiilid­iok­sidipäästö­jen ja pel­topin­ta-ala/pro­tei­iniki­lo ‑suh­teen val­os­sa melko ilmeistä, että kasvis­ruokavalio on järkevän ihmisen val­in­ta. Ego­isti saa toki puo­lus­taa oikeut­taan naut­tia per­in­tönä saa­mas­taan ker­skaesteti­ikas­ta, sukupuoli-iden­ti­teetistään epä­var­ma saa korostaa makkar­al­la miehisyyt­tään, ja muuten vain vih­jeetön saa selit­tää purukalus­ton­sa olete­tus­ta hur­ju­ud­es­ta, mut­ta lop­ul­ta merk­it­sevää on se, mitkä valin­nat ovat nyt, täl­lä het­kel­lä valit­tavis­sa ole­vista, laa­jas­sa kat­san­nos­sa parhaita. 

    Antaisin ääneni lihan­syöjäverolle, mut­ta tämä juuri korostaa nykyasetel­man ongel­mallisu­ut­ta — on ihmisiä, jot­ka tekevät val­in­to­ja, otta­vat vas­tu­u­ta omas­ta ekol­o­gis­es­ta jalan­jäl­jestään, ja sit­ten on näitä lihan­syöjiä, jot­ka toteut­ta­vat apaat­tista nor­maal­i­ut­taan ja odot­ta­vat että joku tek­isi asioille jotain.

  14. “…ja antaa huonoa esimerkkiä kehi­tys­maid­en ihmisille, jot­ka elin­ta­son noustes­sa lisäävät myös lihan kulutustaan.”

    Voiko kehit­tynei­den maid­en asukas näyt­tää kehi­tys­maid­en asukkaille muu­ta kuin huonoa esimerkkiä? Vai oppi­si­vatko nuo ruo­jat huonoille tavoille ihan ilman mei­dän esimerkkiämme?

  15. Veli-Mat­ti. En toki tarkoit­tanut, että me ollaan pupu­ja. Ehkä ymmär­sit itsekin kieliku­van. Olen täysin samaa mieltä myös talouden ja nais­ten ase­man funk­tios­ta väestönkasvu­un. Talouden ja ihmis­ten ase­ma ei parane eikä päin­vas­toin, jos väestönkasvua ei saa­da kuri­in. Kyseessä on vain niin mon­i­nainen ongel­ma, ettei se ratkea lihaa, kasve­ja tai molem­pia syömällä.

    En usko myöskään kasvis­syön­nin esimerkki­vaiku­tuk­seen, kos­ka lihan­syön­ties­imerkkiä on annet­tu jo vuosien ajan. Eivät kiinalaiset lakkaa aja­mas­ta autol­la, vaik­ka moni, minäkin, käytän mielum­min pyörää ja bus­sia. Muutenkin, minus­ta on ihmis­ten aliarvioin­tia ajatel­la, että he tekevät juuri kuten me. Heil­lä on toki oikeus tehdä niinkuin me. 

    En myöskään yritä kiistää kasvis­ruoan ter­veel­lisyyt­tä. Itse uskon kuitenkin eläväni ter­veel­lisem­min perusk­oulun lau­tas­mallil­la, jos­sa lihaa kan­nuste­taan syömään mut­ta kohtu­udel­la. Siis minä uskon, en sano että muiden pitää olla samaa mieltä.

    Mitä tulee lihanku­lu­tuk­sen vähen­tämiseen hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisongel­man kannal­ta, näen mon­et, mon­et muut seikat paljon keskeisem­mik­si. Kaik­ki keinot ovat toki hyviä ja mitään ei pidä väheksyä.

  16. “kasvis­ruokavalio on järkevän ihmisen valinta.”

    Mut­ta ei kuli­nar­istin val­in­ta. Minä pidän lihas­ta. Minä halu­an syödä lihaa. Siis­pä jär­ki sanoo, että lihan­syön­ti jatkuu. Hyväksyn lihan­syön­nin aiheut­ta­man ympäristöhai­tan. Sehän tarkoit­taa vain sitä, että jotain muu­ta ympäristölle haitallista toim­intaa on vähen­net­tävä hie­man enemmän.
    Opti­maa­li­nen ruokavalio ter­vey­den, ympäristön ja, kyl­lä, nautin­non suh­teen on sekaruokavalio, jos­sa on sopi­vasti lihaa. Mik­si kan­natat­te puh­das­ta kasvis­ruokavalio­ta, kun vähäli­haisem­pi sekaruokavaliokin on vai­h­toe­htona? Ettei kyse olisi vain jonkin­lais­es­ta likaises­ta, ide­ol­o­gis­es­ta fundamentalismista.

  17. “Mut­ta ei kuli­nar­istin val­in­ta. Minä pidän lihas­ta. Minä halu­an syödä lihaa. Siis­pä jär­ki sanoo, että lihan­syön­ti jatkuu. Hyväksyn lihan­syön­nin aiheut­ta­man ympäristöhai­tan. Sehän tarkoit­taa vain sitä, että jotain muu­ta ympäristölle haitallista toim­intaa on vähen­net­tävä hie­man enevmmän.”

    Tässä näkyy argu­men­taa­tion ero. Veg­aani puhuu kestävästä kehi­tyk­ses­tä, yhteis­es­tä hyvästä ja ekol­o­gis­es­ta jalan­jäl­jestä. Lihan­syöjä mus­sut­taa siitä miten hänel­lä pitää olla kivaa, vaik­ka nyt tulisikin sit­ten tuh­lat­tua muidenkin edestä. Lihan­syöjien argu­men­taa­tion täy­del­listä henkistä tyhjäkäyn­tiä tun­tuu vas­taa­van vain hei­dän opitun elämän­ta­pansa orjal­lisen nou­dat­tamisen apaattisuus.

    Täl­lä het­kel­lä keskiver­toli­han­syöjän ekologi­nen jalan­jäl­ki on niin suuri, ettei tai­da paljoa jäädä varaa moot­torikäyt­töiseen matkustelu­un. Tai itse asi­as­sa lihan­syön­ti taitaa olla siinä määrin ympäristökatas­trofi, että autoilu saat­taa olla käve­lyä tai pyöräi­lyä ekol­o­gisem­pi vai­h­toe­hto, auton käyt­tämän polt­toaineen tul­lessa mässäi­lyä edullisem­mak­si. Ja vain pelkuri vetää tästä sen johtopäätök­sen, että lihan­syön­ti olisi OK. Tai typerys.

    “Opti­maa­li­nen ruokavalio ter­vey­den, ympäristön ja, kyl­lä, nautin­non suh­teen on sekaruokavalio, jos­sa on sopi­vasti lihaa.”

    Kasvis­ruokavalion kanssa ei ole mitään sel­l­aisia ter­vey­del­lisiä ongelmia, joi­ta ei lihan­syön­ninkin kanssa Suomes­sa olisi (– sen sijaan run­saas­ta lihan­syön­nistä seu­raa monia ter­vey­del­lisiä ongelmia), enkä usko että lihan­syön­nistä saa mitenkään ympäristöys­täväl­listä ver­rat­tuna veg­an­is­mi­in. Ja mitä tulee ruuan maku­un, olen veg­aan­i­na lihonut (olkoonkin, että ras­vapros­ent­ti ei ole juuri kas­vanut), kun olen innos­tunut siinä määrin ruuan­laitos­ta ja hyvästä ruuas­ta. Tietysti jos ei aikuinen ihmi­nen osaa ruokaa lait­taa, niin voi olla, että täy­tyy sitä mam­man keit­tiötä — tai niinkuin useim­miten asian lai­ta tun­tuu ole­van: eineshyl­ly­jen tar­jon­taa — sit­ten min­i­maalisel­la vari­aa­ti­ol­la toteuttaa.

    Sit­ten on tietysti vielä eläi­noikeuskysymys. Valitet­tavasti kysymys tun­tuu ole­van lihan­syöjälle yhtä käsit­tämätön, kuin mustien äänioikeus oli KKK:lle, tai nais­ten äänioikeus keski­a­jan hallitsijoille.

    “Mik­si kan­natat­te puh­das­ta kasvis­ruokavalio­ta, kun vähäli­haisem­pi sekaruokavaliokin on vai­h­toe­htona? Ettei kyse olisi vain jonkin­lais­es­ta likaises­ta, ide­ol­o­gis­es­ta fundamentalismista.”

    Mik­si kan­nat­taa järkeä, kun voisi olla vain vähän vähem­män type­rä? Mielestäni on jokaisen velvol­lisu­us yksilönä nähdä vaivaa sen eteen, että oma maail­manku­va toteu­tuu. Siinä mielessä voin nos­taa kom­men­tille­si, jos­sa pal­ja­s­tat kort­tisi: olet ego­isti, ja tun­nu­s­tat sen! Peli­te­o­reet­tis­es­ti valveu­tunut ajat­teli­ja tietysti kiin­nos­tuu tästä — onko tämä strate­gia, jol­la saavut­taa pitkäaikaisia voittoja?

  18. Sem­moinenkin tieto on että perunakin on saavut­ta­mas­sa arkisen kiinalaisen ruokapöy­dän. Tiedä sit­ten onko se hyvä vai huono asia. Riisi on kuitenkin run­sas­tuot­toisem­pi rav­in­tokasvi. Maa­pal­lon väestöstä puo­let elää sil­lä. Ei perunakaan huono­tuot­toinen ole. Sen mui­ta etu­ja mik­si se on saavut­tanut suo­sion his­to­ri­an melskeis­sä on sen kestävyys. Vil­japel­to­ja on tuhot­tu sodis­sa polt­ta­mal­la mut­ta perunapel­toa ei voi­da niin hel­posti tuho­ta. Tuos­ta pääsee aasin­sil­lal­la maami­inakysymyk­seen. Jalka­väkimi­inoil­la tehdään kelvot­tomik­si melkoisia vil­jelyaluei­ta. Etenkin sisäl­lisodis­sa kun hävin­nyt osa­puoli miinoit­taa kaiken vetäy­tyessään ihan kos­ton vuok­si. Sil­lä ei ole mitään soti­lasstrate­gista merk­i­tys­tä. Nythän siis Suo­mi on luop­umas­sa jalka­väkimi­inoista. Kuinka­han paljon suo­ma­laisil­la miinoil­la on pilat­tu pel­to­ja maail­mal­la? Todel­lisu­udessa miino­jen kylvämi­nen tulee jatku­maan niin kauan kun niitä kylvävät maat eivät liity miinakiel­tosopimuk­si­in. Näi­hin kuu­luu työ­pa­jamme Kiina ja rakas naa­purimme Venäjä. Sik­si tun­tuu hurskastelul­ta Suomen miinoista luop­umi­nen. Sitä­pait­si miino­ja kor­vaa­vat aseet ovat moninker­tais­es­ti kalli­impia ja ilkeämpiä. Joten humaa­nius on siitä kaukana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.