Kuuntelin Ylen ykkösestä ohjelmaa kuluttajakarkuruudesta. Sen juonnossa toimittaja ihmetteli, miksi lentolippu Kajaaniin maksaa enemmän kuin New Yorkiin,vaikka New Yorkissa piipahtava tuottaa neljä tonnia hiilidioksidia. Lentoliikenne on suuri ilmanpilaaja, mutta sen kauhistelu ei oikeuta levittämään väärää tietoa.
Neljä tonnia hiilidioksidia edellyttäisi 1500 kiloa kerosiinia eli 750 kiloa suuntaansa. Näin paljon koneen polttoainetankkiin ei mahdu. Lento New Yorkiin tuottanee matkustajaa kohden noin 1000 kiloa hiilidioksidia. Lento Kajaaniin tuottaa melkein yhtä paljon, koska koneet lentävät puolityhjinä.
Tässä väärin laskemisessa — käytetään jotain keskimääräistä kilometrikulutusta — on se vika, että se päästää turhimman lentomatkailun — lyhyet matkat — aivan liian vähällä. Kun pitkille matkoille lasketaan liian suuret päästöt, lyhyille lasketaan liian pienet päästöt. Juuri nuo maan sisäiset lennot tai Euroopan lennot vaikkapa Lontoosta Pariisiin ovat kaikista harmillisimpia. Suomessakin käytetään huomattavasti rahaa lyhyiden lentomatkojen subventointiin — mikä on suoraan pois VR:ltä — eikä tätä kyseenalaista kukaan.
Olisikohan Osmonkin syytä päivittää tietonsa. Kävin viikko sitten lentokoneella Kajaanissa. Kone oli täynnä molempiin suuntiin…
Jostain syystä Finnair on protestoinut sitä, että lentoyhtiöiden päästöoikeudet jaetaan kuljetettujen matkustajien suhteessa eikä kuljetettujen tuolien suhteessa, koska heillä lyhyillä reiteillä tuolit ovat usein tyhjiä. Tämä ei estä sitä, että jossakin koneessa ne ovat täysiä.
Siis saastuttaako se kone jotenkin vähemmän, kun on vähemmän matkustajia?
Vai mitä nyt oikein ajetaan takaa? Ei tajuu…
Juuri näin. Finnairin Pohjois-Amerikan liikenteen käyttöaste on lähes 84 prosenttia, mikä on muun muassa enemmän kuin paljon mainostettujen Aasian lentojen käyttöaste. Se on myös käyttöasteeltaan paras markkina-alue. Kotimaan käyttöaste on luonnollisesti heikoin, kuten lentoyhtiöillä yleensäkin (ripauksen yli 60%). Se on tietääkseni parantunut, koska kansallinen lentoyhtiö on siirtänyt aluepolitiikan hoitamisen muille ja keskittyy veronmaksajien tuella “riski“strategiaansa, eli Aasiaan.
Nämä lentoyhteytensä menettäneet kunnat eivät nähdäkseni ole kuitenkaan nähneet VR:sta pelastajaa yritystensä tarpeille.
Tietääkseni suurimpien kaupunkien lentoyhteyksiä ei subventoida, siis kotimaanreittejä. Kummastuttaa, miten lennot usein ovat myös halvempia näihin samaisiin kohteisiin. Hankala yhtälö: nopeita junayhteyksiä tarvittaisiin, mutta niitä ei kannata rakentaa näin harvasti asuttuun maahan. Kuitenkin jo Kuopion leveysaste on sellainen, että lyhyempien vierailujen tapauksissa juna ei kilpaile vakavasti lentoliikenteen kanssa.
Se onko koneessa 100 tai 200 matkustajaa on polttoainekulutuksen ja päästöjen kannalta herttasen yhdentekevää. Mukana kuljetettavan polttoaineen ja koneen yhteispaino on jo niin massiivinen, että normimatkustajan (75 kg) ja pakaasien mukana olo tai ei mukana olo aiheuttaa minimaalisen kustannuksen ja päästön tai niiden säästön.
Elinalle siis vastaus: Suihkukone saastuttaa marginaalisesti vähemmän kun siinä on muutama tuhat kilogrammaa vähemmän matkustajia.
Ja kaikkihan tietävät, että lentokoneissa on runsaasti reserviä polttoaineessa odottamattomia tilanteita varten ja tilastojen mukaan lentäminen on ylivoimaisesti turvallisin tapa matkustaa.
Lentsikan valopetroolin kulutuksesta huomattava osa tapahtuu nousun aikana. Ymmärtääkseni Kajaanin matkalla on sama määrä nousuja kuin on suoralla lennolla Amerikkaan.
Junien kilpailukykyä voisi parantaa kohtuu halvoilla toimilla, ei pelkästään ratoja kunnostamalla ja nopeampia junia hankkimalla. Esimerkiksi langaton internetyteys kaikkiin pitkän matkojen juniin olisi tällainen mahdollisuus. Tämä lisäisi kohtuullisen paljon junassa työskentelemisen mahdollisuuksia.
Nykyisin sähköpostin lukemista ja kirjoittamista tai sähköisiin asiakirjoihin perehtymistä tai muita tietokoneella tehtäviä töitä(koodamisesta kuvankäsittelyyn) liittyy lähes jokaiseen toimenkuvaan. Näitä töitä voi tehdä ainakin periaatteessa junassa siinä missä toimistossakin.
Juna- ja lentomatkohin tuntuu liittyvän myös aika erikoisia asenteita ja käytäntöjä. Olen kahdessa eri organisaatiossa törmännyt aika nuivaan suhtautumiseen viikonlopun yli matkustamiseen. Ei ollut ollenkaan selvää, että saan matkustaa junalla jo perjantaina työnantajan piikkiin( mutta omalla ajallani) Tampereelle ja jatkaa tästä maantaina aamuna Helsinkiin. Tällöin olisin voinut nähdä ystäviäni viikonloppuna Tampereella. Työnantajan tulkinnan mukaan vain jälkimmäinen junamatka olisi “työmatka”. Sen sijaan maantain aamulennon työnantaja olisi mukisematta maksanut. Tilanteesta joutui vääntämään yllättävän pitkään huomioon ottaen, kuinka selvä “kaikki voittaa” ‑tilanne on kyseessä.
TARKEMPIA TIETOJA KIITOS
Olen vähän kyllästynyt siihen, että tiedon esim. eri liikenenmuotojen enrgiankultuksesta ovat muotoa, olen kuullut serkunkumminkaimalta että…
Siis: kuinka paljon Atlantin ylittävä lentokone (Airbus nro ..) käyttää kokonaisuduessaan polttoainetta ja kuinka paljon matkustajapaiaikkaa kohti. Kuinka paljon lentokone mastkalla Kajaaniin (tyyppi, kokonaiskulutus, m‑paikka kohti ja tehokasta m‑paikkaa kohti.
Kuinka paljon nousussa/laskussa ja kuinka paljon matkalennossa?
Samoin luvut junan, bussin, lentokoneen ja m‑laivan ja rahtilaivan kulutuksista voisivat olla paikallaan.
Vois verrata eri matkoja, eism Rovanemi (1000 km) i vs New York ( n 8.000 km)
Pitää myös muistaa, että kilomatti sähköenergiaa vaatii 3 kilowattia primäärienergiaa. Periaatteessa viimeiset sähkwatit tuoteaan aina hiilellä. Tai sitten ydinvoimalla Venäjällä.
Hei Osmo
En tiedä, mistä toimittaja Markku Heikkinen oli ottanut 4000 kiloa hiilidioksidipäästöjä yhtä New Yorkin matkaa kohti. Kovin väärässä hän ei kuitenkaan käsittääkseni ole.
Esimerkiksi Atmosfair.de ‑laskurin mukaan Helsinki — New York menopaluu lento tuottaa 4400 kiloa CO2 ekvivalenttipäästöjä. Päästöt kerrotaan kertoimella 3, koska päästö tapahtuu yläilmakehässä ja on siten ilmastonmuutoksen kannalta haitallisempaa kuin alailmakehässä tapahtuneet päästöt.
Kyseessä on siis IPCC:n määrittelemä “Radiative Forcing Index” (RFI). IPCC:n neljännessä arviointiraportissa RFI oli vaihteluvälillä 1.9 to 4.7. Esimerkiksi Atmosfair käyttää siis kerrointa kolme.
Laskentatapa on avattu atmosfairin sivuilla tarkemmin.
Helsinki — Kajaani menopaluu lentokoneella tuottaa Atmosfairin mukaan “vain” 340 kg hiilidioksidipäästöjä.
Parhain terveisin
‑Leo Stranius
Löysin VTT:n vanhan laskelman vuodelta 2000 lentoliikenteen polttoaineen kulutuksesta matkustajakilometriä kohden. Sen mukaan ne olisivat sataa henkilökilometriä kohden seuraavat. Suluissa koneiden oletettu täyttöaste.
Kotimaa, (potkuri) 6,4 l (54%)
Kotimaa (suihku) 8,9 l (54 %)
Eurooppa 6,5 l (56 %)
Mannertenväliset 4,3 l (76 %)
Tuosta ne ovat ilmeisesti vähän laskeneet uusien koneiden myötä, mutta ennen kaikkea siksi, että koneet myydään noilla viime hetken tarjoushinnoilla lähes täyteen. Näin noilla parjatuilla lomalennoilla päästäneen kolmeen litraan sadalla kilometrillä.
Tämän mukaan edestakainen matka New Yorkiin tuottaisi hiilidioksipäästöjä noin 1300 kiloa. Leo Straniuksen huomautus, että lentoliikenteen päästöt pitää kertoa kolmella, koska ne tapahtuvat yläilmakehässä, voisi olla selitys toimittajan korkeaan lukuun. Hän tosin puhui hiilidioksidista.
Tämän jälkeen tyhmä valtiotieteilijä kysyy, eikö se ilma ajan myötä sekoitu niin, että autojen ja lentokoneiden tuottama hiilidioksidi jakautuu ilmakehässä viimeistään kymmenenvuoden kuluttua jokseenkin samalla tavalla. Olen ymmärtänyt, että lentoliikenteen riskit liittyisivät enemmän otsonikehän puhkomiseen.
Risto Isomäki kirjoitti asiasta Hesarin blogissaan ja sanoi lentoliikenteen vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen vesihöyryn kautta niin, että yölennot lämmittävät ja päivälennot viilentävät ilmastoa.
Tässä tosi kattavat sivut aiheesta ja varmasti luotettavat, koska ovat mm. Ilmailuhallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyön tulosta. Sivuilta on myös linkit lähteinä käytettyihin selvityksiin.
http://www.lentoliikennejailmasto.fi/paastot
Tätä keskustelua en ymmärrä. Mitä merkitystä kokonaisuuden kannalta on yksityisen ihmisen valinnassa mennä junalla tai lentämällä esim. Kajaaniin? Vuorot kulkevat/lentävät joten se siitä. Oman auton käyttämättäjättäminen on jo eri juttu. Jos tarkoitus on saada vuoroja vähennetyksi, niin toisinajattelijoita pitää tulla nykykäyttäjistä aika määrä. En näe sitä vielä todennäköisenä. Tietysti pääseehän sinne Kajaaniin vaikka kävellen/pyöräillen tahi hevosella.
Kajaanin lentokenttää ja monia muitakin pidetään yllä aika suurin subventioin. Ilman tätä politiikkaa lentoliikennettä olisi vähemmän ja rautatieliikennettä enemmän. Omillaan tuo liikenne ei kannattaisi. Tarjonta myös sopeutuu kysyntään . Jos ihmiset lentäisivät vähemmän,vuoroja olisi vähemmän. Yhden ihmisen valinnalla ei hyvin epätodennäköisesti mitään vaikutusta, mutta monen ihmisen valinnoilla on. Ja poliittisilla valinnoilla — sillä, että pienten kenttien tappiot tasataan.
Jos joku matkustaa Kajaaniin, niin hänellä on varmasti siihen hyvä syy… Kukapa menisi huvikseen Kajaaniin? Itse tunnen lapsen, joka on yhteishuollossa siten, että kahden viikon välein lentään Kajaaniin isänsä luokse.
Tällaista yhteishuoltajuuden järjestelyä voi ihmetellä, mutta se on sitten toinen juttu. Alle kouluikäinen lapsi ei voisi matkustaa junalla yksin monestakaan syystä.
Minusta kritiikki pitää kohdistaa massaturismiin ja etenkin muoti-ilmiöksi muodostuneisiin Kaukoidän matkoihin. Toki lomat ja rentoutuminen ovat ihmiselle tärkeitä, mutta jos henkinen elämä on kunnossa elämyksellisyyttä löytyy muualtakin ja paljon lähempää.
Kysehän useimmille on statuksesta, ei muusta.
Osmo Soininvaara:
“Kajaanin lentokenttää ja monia muitakin pidetään yllä aika suurin subventioin.”
Sinivihreä:
Kun kajaanilainen haluaa lähteä vaikkapa Pariisin tai New Yorkiin, hän joutuu subventoimaan vantaalaisia, ja käyttämään vantaan lentokenttää välilaskupaikkana. Ilman tätä kajaanilaisten subventiota, Vantaan lentokenttä ei olisi kannattava.
Ehkä meidän kaikkien Suomen “kajaanilaisten” pitää ruveta käyttämään esim. Kööpenhaminaa, Hampuria tai Tukholmaa Vantaan kentän sijasta välilaskupaikkana maailmalle lähteissämme. Lentotarjontakin lisääntyy samalla aivan toiselle tasolle.
Ode kirjoitti:
“Näin noilla parjatuilla lomalennoilla päästäneen kolmeen litraan sadalla kilometrillä.”
Mutta kulutus on n.25 litraa tunnissa, kun se henkilöautolla on vain 2 — 3 litraa tunnissa.
Kummassakaan laskutavassa ei ole hirveästi järkeä.
Auto on kuitenkin siitä kiva kapistus, että vuorokaudessa sillä ei ennätä tekemään kovinkaan suuria päästöjä suhteessa lentokoneeseen.
Mutta varsinaiseen asiaan.
Pitäisi saada aikaan yleinen radikaali asenteiden ja arvomaailman muutos.
Kun Vuokko Hovatta kertoo naistenlehdessä voivansa piipahtaa New Yorkissa vain katsomassa yhden teatteriesityksen, niin ei pitäisi kuulua ihastuneita huokauksia rennon nuorekkaasta kultturellista elämäntavasta.
Pitäisi syntyä raivokasta paheksuntaa ja protestointia kun Vuoko rehvastelee harrastavansa massiivista lastenlastemme pahoinpitelyä.
Sama koskee tietysti niitä idiootteja, jotka pyörittyään tuntukausia F1-autolla ympyrää, ovat saattaneet voittaa maallemme parhaimmillaan muutamia sekunnin sadasosia. Heitä ei urheiluruudussa pitäisi käsitellä sankareina, vaan raskauttavien asianhaarojen vallitessa toistuvaan pahoinpitelyyn syyllistyneinä taparikollisina.
Sinivihreä kyllä nyt venyttää subvention käsitettä. Jos mitään julkisen rahan avulla tehtävää ohjausta ei olisi, lentokenttää tuskin olisi Kajaanissa, mutta Vantaalla saattaisi hyvinkin olla. Voi toki olla, ettei olisi koko maassa. Lentokenttä on aika kallis rakentaa ja ylläpitää.
Kajaanin kenttä vaatii enemmän rahaa ulkopuolelta, jotta se pysyisi toiminnassa. En tiedä paljonko, mutta luvut ovat olemassa ja tässäkin ratkaisisivat “mielipideasian” täysin yksikäsitteisesti.
Se on sitten eri asi, että onko sitä mieltä, että valtion kirstusta kuuluukin tukea lentomatkustamista. Minusta se on vähän hölmöä. Ja miksi Kajaani-Vantaa-väliä pitäisi tukea ennemmin kuin Vantaa-Bangok-väliä?
Tiedemies:
“Jos mitään julkisen rahan avulla tehtävää ohjausta ei olisi, lentokenttää tuskin olisi Kajaanissa, mutta Vantaalla saattaisi hyvinkin olla.”
Sinivihreä:
Saattaa olla niin, tai saattaa olla olematta…Saattaa olla jopa niin, että ilman “kajaanilaisten” matkustajien osuutta helsinkiläisten lähin, vähänkään suurempi lentokenttä, ei olisikaan pohjoisessa eli Vantaalla, vaan idässä Pietarissa. Toisaalta tämä ei välttämättä olisi pöllömpi tilanne, sillä Pietariin voisi järjestää syöttöliikenteen ekotehokkaasti junalla. Matka-aikaan Pietarinmutkalla ei olisi juurikaan vaikutusta — suunnilleen saman verran kun kajaanilaisille tulisi vantaanpysähdyksestä junalla toteutettuna.
Raukolla on nyt vähän tainnut päästä linkolalainen mopo käsistä.
Jos ongelmana on, että Vuokko Hovatan matkat New Yorkiin kuormittavat ympäristöä enemmän kuin mitä hän niistä maksaa, niin New Yorkin matkat ovat liian halpoja. Ongelma on ratkaistavissa siten, että tehdään matkoista niin kalliita, että hintaan sisältyvät marginaalin ympäristökustannukset.
F1-kuljettajille maksetaan siksi, että tupakan ja minkälie kalliiden vaatteiden valmistajat uskovat katsojien ostavan heidän tuotteitaan, kun näkevät näiden logoja televisiossa ja radalla. Jos ongelmana on se, että siellä poltetaan liikaa bensiiniä, niin bensiinin hintaa pitää nostaa.
Oikeastaan minun on vaikea nähdä mikä suuri vika on siinä, että ihmiset (kymmenet miljoonat!) ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat katsoa televisiosta kun muutama hassu auto ajaa rataa ympäri reilun tunnin verran. Pysyvätpähän poissa autoteiltä sen aikaa.
Oikeastaan parempi korjaus moottoriurheiluun olisi (tosin nyt jo vähän myöhässä) ollut alunperin sääntöihin laittaa rajat polttoaineen kulutukselle siten, että raja tulee alaspäin joka vuosi muutaman prosentin. En sitten tiedä, lähtisivätkö kilpatallit vapaaehtoisesti tähän.
Hei Osmo & Leo,
IPCC:n “Aviation and the Global Atmosphere” raportissa on nimenomaan valtiotieteilijöille (ym) tarkoitettu “Summary for Policymakers” — osio. Oleellisin info tästä asiasta löytyy osoitteesta:
http://www.grida.no/climate/ipcc/aviation/006.htm.
CO2 on toki hyvin sekoittunut koko troposfäärissä eli sen lämmitysvaikutuksen kannalta on samantekevää tapahtuuko päästö maanpinnan tasolla vai korkeammalla.
Oikeastaan kaikki muut suihkumoottorin päästöt (vesihöyry, NOx, sulfaatti, noki jne) taas ovat melko lyhytikäisiä, ja niiden vaikutus ilmakehään riippuu hyvinkin paljon siitä millä korkeudella päästöt tuotetaan. Maanpinnan tasollahan ei esim. vesihöyrypäästöillä ole mitään merkitystä mutta korkeammalla kylläkin. Ja sitten kaikki NOx / otsonikytkennät jne… Tuo tekijä mistä Leo puhui on hyvin brutaali keskiarvo (Isomäen jaottelu pitänee ainakin pilvivanojen osalta paikkansa), kannattaa tosiaan katsoa tuo yllä linkitetty yhteenveto jos haluaa yksityiskohtia.
Tuo otsonikatojuttu minkä Osmo mainitsi liittyy lähinnä Concorden tyyppisiin koneisiin jotka lentävät stratosfäärissä; normaalit matkustajakoneet lentävät ylätroposfäärissä ja niiden päästöt pikemminkin lisäävät otsonin määrä, millä on lämmittävä vaikutus (koska otsoni on myös kasvihuonekaasu); tämä selittää (vesihöyryn vaikutuksen lisäksi) osittain sitä tekijää kolme mistä Leo puhui. Mutta kyse on siis troposfäärin “pahasta” otsonista, ei stratosfäärin “hyvästä” otsonista.
Toimittajan olisi toki joka tapauksessa pitänyt mainita että kyse on arvioiduista CO2 — ekvivalenteista, ei todellisesta CO2:sta.
> Jos ongelmana on, että Vuokko Hovatan matkat New Yorkiin kuormittavat ympäristöä enemmän kuin mitä hän niistä maksaa, niin New Yorkin matkat ovat liian halpoja. Ongelma on ratkaistavissa siten, että tehdään matkoista niin kalliita, että hintaan sisältyvät marginaalin ympäristökustannukset.
Yksinkertaisella riittävän korkealla verotuksella tms. enää törkyrikkaat voivat matkustaa, vaikka pallo kyllä kestäisi jokaiselta vaikka muutaman vuoden välein yhden matkan. Henkilökohtaiset päästökiintiöt- tai yleisesti ympäristökiintiöt, joita voi kyllä sitten myydä eteenpäin, jos ei tarvitse, kuulostaa paremmalta. (Tuomiojan bensakiintiöehdotus on kannatettava!) Lentolipun hinta olisi sitten useampiulotteinen, missä yksi ulottuvuus on vaadittavat ympäristöpisteet. Jaettavien kiintiöiden määrä suoraan asettaa katon saastuttamiselle sellaiseksi minkä pallo luultavasti kestää.
Tiedemies kirjoitti:
“Jos ongelmana on, että Vuokko Hovatan matkat New Yorkiin kuormittavat ympäristöä enemmän kuin mitä hän niistä maksaa, niin New Yorkin matkat ovat liian halpoja.”
Ongelmahan on juuri tuo.
Minkä hintaiseksi sitten hinnoittelemme tulevien sukupolvien elinympäristön, onkin vaikeampi juttu. Vielä vaikeampaa on toimittaa tämä korvaus niille, joille se markkinatalouden pelisääntöjen mukaan kuuluu.
Vuokko Hovatta on tietysti vain yksi niistä vastuuttomista ihmisistä, jotka omia hedonistisia himoja tyydyttääkseen pahoinpitelevät syntymättömiä sukupolvia, koska se on niin halpaa.
Tiedemies jatkaa:
“Ongelma on ratkaistavissa siten, että tehdään matkoista niin kalliita, että hintaan sisältyvät marginaalin ympäristökustannukset.”
Ongelma on ollut ratkaistavissa ehdottamallasi tavalla jo vuosikymmeniä. Ongelma vain on, että päättäjät eivät saa sitä “linkolalaista mopoa” edes polkaistua käyntiin. Ainakaan toistaiseksi näköpiirissä, että päättäjien moraalinen puhti riittäisi siihen jatkossakaan.
“F1-kuljettajille maksetaan siksi, että tupakan ja minkälie kalliiden vaatteiden valmistajat uskovat katsojien ostavan heidän tuotteitaan, kun näkevät näiden logoja televisiossa ja radalla.”
Ja nämä turhakkeiden tuottajat uskovat formuloiden kohentavan imagoa ja myyntiä, koska media ylläpitää toiminnasta positiivista kuvaa. Jopa sellainen pulju kuin julkisenpalvelun YLE:mme, jolla pitäisi minusta olla täysin päinvastaiset päämäärät.
Tiedemies jatkaa:
“Oikeastaan minun on vaikea nähdä mikä suuri vika on siinä, että ihmiset (kymmenet miljoonat!) ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat katsoa televisiosta kun muutama hassu auto ajaa rataa ympäri reilun tunnin verran. Pysyvätpähän poissa autoteiltä sen aikaa.”
Sillä, mitä ne muutamat autot kuluttavat kilpailujen aikana, ei ole todellakaan mitään merkitystä. Varmasti tuhansia kertoja enemmän kuluttaa autojen ja koko idioottilauman jatkuva rahtaaminen lentokoneilla ympäri maailmaa radalta toiselle.
Kymmeniä tuhansia kertoja enemmän kuluttaa yleisön raahautuminen kilpailuihin omilla autoillaan ja miljoonia kertoja enemmän kuluttaa se valtava pienten “kimittämisestä unelmoivien räkänokkien lauma, joka päristää romuillaan pelloilla, teillä ja virallisilla harjoitusradoilla päivästä toiseen.
Tähän lasten kieroonkasvatukseen hakevat moottoriurheiluliitot parhaillaankin taas reilun 10 miljoonan euron avustusta yhteiskunnalta.
nn kirjoitti:
“Yksinkertaisella riittävän korkealla verotuksella tms. enää törkyrikkaat voivat matkustaa, vaikka pallo kyllä kestäisi jokaiselta vaikka muutaman vuoden välein yhden matkan.”
Tarkoitatko kaikilla todellakin kaikkia, vai ainoastaan esimerkiksi meitä tavallisia suomalaisia, jotka maapallon mittakaavassa olemme osa pientä törkyrikasta eliittiä?
> Tarkoitatko kaikilla todellakin kaikkia, vai ainoastaan esimerkiksi meitä tavallisia suomalaisia, jotka maapallon mittakaavassa olemme osa pientä törkyrikasta eliittiä?
Kaikkia, kaikkia. “Muutama” tosin on elävä käsite, ja riippuu toki muustakin saastutuksesta ja resurssien tuhlauksesta. Mutta jos nyt aattelee, että tavallinen länsimaalainen (noin 1/10 maailman populaatiosta) kuluttaa vuodessa autoillessaan kymmeniä kertoja sen yhden lentomatkan polttoaineet, ja sen autoilunkin osuus päästöistä on lopulta kuitenkin jossain muutaman kymmenen prosentin kieppeillä (länsimaiden tasolla, globaalisti ei ehkä sitäkään), niin aika pieneksi saa kiintiöt mennä ettei jokaiselle riittäisi yhden lentomatkan verran vuodessa. Toki sitä ei joka vuosi pystyisi kaikkea lentämiseen käyttämään, riippuen muusta kulutuksesta, ja päivittäinen autolla päristely toki pitää selkeästi jättää sikseen, jos haluaa että kiintiöt lentomatkaan riittää.
En minä tosin itke lentoliikenteen perään, jos se käytännössä katoaa. Mieluummin jopa matkustaisin hitaammin, jos siihen olisi aikaa (ja se ei olisi paljon kalliimpaa kuin lentäminen).
Mitenkähän muuten ilmalaivan päästöt? Luulisi vähän vähemmän vaativan kuin lentokoneen.
Hieman tarkemmin asiaan tutkiessa, löytyi mm. tuollainen tilasto
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=130197
minkä perusteella Suomessa menisi noin 2500 miljoonaa litraa bensiinä vuodessa (ja vastaavat dieseliä, mutta oletettakoomme ne käyttävän lähinnä rekkarahtiin(, josta tulisi siis noin 500 litraa vuodessa per nenä. Tuo vastaisi noin yhtä Thaimaanmatkaa tuolla 3l oletuksella, tai kourallista lentoja eurooppaan. Näillä tarkennetuilla tiedoilla — Suomen kulutus lienee aika kuvaavaa länsimaista keskimäärin — voisi vielä olla kuviteltavissa, että jokaisella maailmassa voitaisiin jakaa yleistä päästökiintiötä vuodessa yhden parin tuhannen kilometrin lentomatkan edestä, mutta Thaimaanmatkoihin kyllä saisi säästää aika kauan.
Kun puhutaan lentämisestä, puhutaan väistämättä myös kaikesta siitä mitä tapahtuu lentämisen jälkeen, turismista ja sen sellaisesta.
Jos keskiverto thaimaalainen nainen, joka teki vielä äsken kymmen lasta eikä tiennyt mistään mitään, pääsee turismin takia töihin naapurin perustamaan baariin, entiseen ei ole paluuta. Nyt hän ei enää suostu tekemään lapsia enempää kuin pitää järkevänä, ehkä sen verran kuin suomalainen asiakas kertoo vapaan suomalaisnaisen tekevän. Jos äijä urputtaa muuta, hän tietää pystyvänsä elättämään lapsena ilmankin.
Jos turistilennot Thaimaahan vähenevät, siellä kai palataan vanhaan.
Itse olen päättänyt, etten enää koskaan matkusta turistimatkoille kuin junalla. Thaimaalaisten naisten kannalta päätökseni ei ole hyvä … ja asiantila, joka ei ole hyvä kehitysmaan naisen kannalta, ei liene hyvä koko maailman kannalta.
Hmmm…
nn.
Tarkoititko, että kaikille voitaisi jakaa päästökiintiö, jolla lentää kerran vuodessa pari tuhatta kilometriä?
Sen voisi sitten käyttää joko autoiluun, talon lämmittämiseen tai lentomatkaan. Kuulostaa kohtuulliselle.
Jos käytetään Vuokko Hovatan teatterimatkan päästöinä suoria hiilidioksidipäästöjä (1300kg), niin hän katsoo voivansa tuottaa muutaman tunnin elämyksen vuoksi päästöt, joilla esimerkiksi 25 etiopialaista pyörittää arkipäiväistä elämäänsä koko vuoden.
Tuntuu jotenkin uskomattomalle, että me edes mietimme onko se kohtuutonta.
Tomi on oikeassa.
Jokainen maaseudulta bordelliin myyty thai-tyttö vähentää väestönkasvua maassa. Suomalainen seksituristi onkin siis oikeasti sankari…
Pekka saarnaa autourheilusta: “Kymmeniä tuhansia kertoja enemmän kuluttaa yleisön raahautuminen kilpailuihin omilla autoillaan ja miljoonia kertoja enemmän kuluttaa se valtava pienten “kimittämisestä unelmoivien räkänokkien lauma, joka päristää romuillaan pelloilla, teillä ja virallisilla harjoitusradoilla päivästä toiseen.”
Muutaman juniorin mikroauton kulutusta olennaisempaa lienee kilpailuihin tulevan yleisön ja harrastajien ajot. En ymmärrä miten tämä ajomäärää olennaisesti eroa vaikkapa suunnistuskisoista.
En juuri seuraa autourheilua, mutta olen ymmärtänyt että F1 pyrkii ihan vakavissaan vihertymään. Reissamista järkevöitetään, kierrätetään, jne. mutta se mikä on oikeasti mielenkiintoista on että ilmeisesti on myös tarkoitus leikata formula-autojen polttoainekulutusta.
Formuloissa on jo ymmärtääkseni kaiken sortin teknisiä rajoituksia, joten pidän tätä ihan uskottavana. Tämä osaltaan vauhdittanee energiatehokkaamman tekniikan kehitystä. Keveämmät materiaalit joilla leikataan auton tai junan painoa ja siten kulutusta, on useimmiten alunperin kehitetty urheiluautoihin ja hävittäjälentokoneisiin…
En aiemmin tullut ajatelleeksi, että jokainen kehitysmaan turistikohteessa tapaamani nainen onkin huora. Vai oliko se lapsihuora? Vai oliko se vitsi? Joka tapauksessa toivon, että jatkat, Pekka, rehellistä kommentointiasi tässä blogissa, että menee sitten kaksisataatuhattakin rikki.
Pekka Raukko: “Tarkoititko, että kaikille voitaisi jakaa päästökiintiö, jolla lentää kerran vuodessa pari tuhatta kilometriä?
Sen voisi sitten käyttää joko autoiluun, talon lämmittämiseen tai lentomatkaan. Kuulostaa kohtuulliselle.”
Kyllä. Tuo noin intuitiivisesti kuulostaa toimivammalta kuin saastuttamisen suora verotus, jonka pitäisi olla aika korkea, että sillä olisi vaikutusta, ja siten äkkiä vain hyvin rikkaiden ulottuvilla (joilla ei sitten käytännössä ole juuri rajaa sille, ilman lentoyhtiöillä asetettuja kiintiöitä tms.). Henkilökohtaisella päästökiintiöllä köyhät voivat myydä ne rikkaille jos kokevat “tavallisen rahan” tärkeämmäksi. Toki korkeata verotustakin voitaisiin ehkä kompensoida ohjaamalla nuo verotulot perustuloksi tms., mutta tuollainen systeemi tarvitsisi jo korkeampaa matematiikkaa tasapainotilan analyysiin, koska selvästi perustulo taas vaikuttaa hintoihin ja palkkoihin muuten. (Toki henk. koht. päästökiintiöissäkin on kiristämisen mahdollisuus: “saat töitä jos annat meille päästökiintiöt”.)
“Moniulotteinen raha”, kuten päästökiintiöiden tarvitseminen saastuttavien asioiden ostamiseen, kuitenkin myös auttaisi ohjaamaan kulutuskäyttäytymistä, kun hintaa ei ole valmiiksi skalarisoitu.
Tomi,
Kyllä prostituutio, alaikäisten ja jopa pikkulasten prostituutio on Thaimaassa erittäin yleisiä. Turistikohteissa näennäisesti ei-prostituoituina työskentelevät tarjoilijat, hierojat, tanssijat ym. ovat usein käytännössä prostituoituja. Ei ehkä jokainen näkemäsi nainen, mutta monet kuitenkin.
Thai-kulttuurissa on pitkät perinteet prostituutiolle. Sitä ei ole koskaan paheksuttu, ja naimisissa olevat thaimiehet käyttävät prostituoituja aivan avoimesti. Se on luonut pohjan massiiviselle seksiturismille.
Viranomaistoiminta lapsiprostituution ympärillä on vaisua, koska kyseessä on valtava rahavirta maalle. Satojen tuhansien (miljoonien ?) pedofiilien rahat ovat tervetulleita siinä missä perheturistienkin.
Tuohon kiristämiseen ja muihin mahdollisiin lieveilmiöihin vielä: kohtalaisen toimiva lääke voisi olla, että päästökiintiöitä voi myydä ja ostaa vain avoimen pörssin kautta (parhaiten tarjoavalle). Kuten Kioto-kiintiöitä varten jo on olemassa; nyt vain niitä kiintiöitä jaettaisiin yksittäisille henkilöille, ja niitä tarvittaisiin asioita ostaessakin.
“Sillä, mitä ne muutamat autot kuluttavat kilpailujen aikana, ei ole todellakaan mitään merkitystä. Varmasti tuhansia kertoja enemmän kuluttaa autojen ja koko idioottilauman jatkuva rahtaaminen lentokoneilla ympäri maailmaa radalta toiselle.
Kymmeniä tuhansia kertoja enemmän kuluttaa yleisön raahautuminen kilpailuihin omilla autoillaan ja miljoonia kertoja enemmän kuluttaa se valtava pienten “kimittämisestä unelmoivien räkänokkien lauma, joka päristää romuillaan pelloilla, teillä ja virallisilla harjoitusradoilla päivästä toiseen.
Tähän lasten kieroonkasvatukseen hakevat moottoriurheiluliitot parhaillaankin taas reilun 10 miljoonan euron avustusta yhteiskunnalta.”
Entäs sitten se porukka, mikä matkustaa kansainvälisiin talvi- ja kesäolympialaisiin? Entä rockfestareille tai vaikka Maailma Kylässä ‑festareille? Voisimme oikeastaan kieltää kaikki suuremmat kansainväliset tapahtumat. Ei tulisi liikaa päästöjä. Turha tässä on ainoastaan F1-urheilua syyttää, jos sille linjalle lähdetään.
Tuo ajatus jakaa jokaiselle tiukka päästökiintiö, jonka sää käyttää talonsa lämmittämiseen tai suihkukoneella lentelyyn,tuntuu loogiselta, mutta se ei ole hyvinvointiteoreettisesti tehokas. Koska tämä viestiketju on jo aika pitkä ja koska se alkoi aivan eri asiasta, laitan vastauksen uudeksi artikkeliksi.
Vai että ei ehkä jokainen kehitysmaassa näkemäni nainen tai lapsi ole huora? Mielenkiintoinen teoria, jota ei kuitenkaan kannattane mennä esittelemään kehitysmaalaisille.
Tomi on kehittänyt teorian:
“Vai että ei ehkä jokainen kehitysmaassa näkemäni nainen tai lapsi ole huora?”
Voisitko hieman perustella ajatustasi?
Tai ehkä selventää sitä?
Mitäs jos tuodaan kaikki thai neito-“huorat” suomeen. Täällä ne eivät tee lapsia, kyvyttömät saavat seksiä, loppuu massiivinen lentäminen Thaimaahan ja palvelu yhteiskunta edistyy!. Se vasta ekoloogista!!