Joitakin vastauksia edelliseen artikkeliin tulleista kommenteista.
Markus kysyi, mitä halusin tällä kirjoituksella viestittää. En mitään. Kirjoitin sen, kun HS kysyi asiaa raadiltaan. Olin sitä ennen päättänyt, että alan julkaista omat vastaukseni täällä, jos aihe tuntuu mielenkiintoiselta. Ajattelin tämän aiheen olevan, enkä ollut väärässä. Jatka lukemista “Älykkyyskeskustelusta”
Vastausen HS-raadin viikon kysymykseen.
On aivan selvää, että älykkyystestit mittaavat jotain merkittävää, koska testitulos ennustaa menestystä myöhemmässä elämässä hyvin. Testissä on puutteita, mikä tilastollisesti tarkoittaa, että mittari on epätarkka, mutta tämä vain vahvistaa ”älykkyyden” merkitystä. Jos mittari olisi tarkempi, se tietysti ennustaisi vielä paremmin, sillä tuskin se tämä mittausvirhe on, joka tekee älykkyystestistä niin hyvän ennustajan. Jatka lukemista “Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?”
Kolumni Suomen Kuvalehdessä 42/2007
Köyhyys ja tuloerot ovat kasvaneet, mutta niissä on kyse eri asioista.
Tuloerot tasoittuivat maassamme sodan jälkeen aina 1980-alkuun asti ja pysyivät kymmenen vuotta vakaina. Erot ansiotuloissa ovat kasvaneet jatkuvasti 1970-luvun alusta alkaen, mutta verotus ja tulonsiirrot kumosivat tämän vaikutuksen. Uudelleenjaon voimat loppuivat laman alkaessa ja tuloerot kääntyivät kasvuun. Tällä vuosikymmenellä erojen kasvu on jatkunut, joskin vähän hitaammin. Jatka lukemista “Hankala köyhyys”
Nimimerkki Maria kertoi vastauksessaan Sipoon metroa koskevaan kirjoitukseeni, että heidän perheensä muutti Landbohon, koska omakotitonttien hinnat Helsingissä ovat niin mahdottomat. Koska asuminen Landbossa on varsin epäekologista — henkilökohtaisten päästöoikeuksien kanssa kävisi aika ohrasesti — tekikö perhe väärin muuttaessaan Landbohon sen sijaan, että olisivat ottaneet ison lainan ja pysyneet Helsingissä? Jatka lukemista “Onko väärin muuttaa Landbohon?”
Dodossa näyttää syntyneen pientä suukopua puheenjohtaja Alex Neuvosen esittämistä henkilökohtaisista päästökiintiöistä. Turha tuollaisesta on vaatteitaan repiä. Vaikka esitys ei toimi, se on periaatteellisesti mielenkiintoinen vieden ilmastopoliittista ajattelua aivan oikein kohden yhteiskunnallisia kysymyksiä. Jatka lukemista “Dodossa turha myrsky vesilaissa”
Kun kuulin, että Tehy aikoo käyttää joukkoirtisanoutumista välttääkseen suojelutyön velvoitteet, päässäni syttyi välittömästi punainen lamppu: noin ei voi tehdä. Tunne oli vähän ristiriitainen, koska olen koko ajan ollut palkkavaatimuksessa Tehyn kannalla. Jatka lukemista “Mikä Tehyn työtaistelussa tökkii?”
Tulkaapa kuuntelemaan tätä: Soininvaara vastaan Penttilä kaupunkisuunnittelusta Annantalossa (Annankatu 30) maanantaina 22.10. klo 18. Tilaisuuden juontaa Helsingin Uutisten päätoimittaja Risto Hietanen.
Kun Venäjällä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen alettiin periä maksua sähköstä, joka siihen asti oli ollut ilmaista (Lenin: “Sosialismi on sähköistämistä”) kysyttiin muun muassa, pitääkö sairaaloidenkin maksaa sähköstä?
Vähän samalta kuulostivat ajatukset, että autolla ajo on välttämätöntä, loman vietto ei ole. Jatka lukemista “Oikea ja väärä energiankäyttö”
Blogikeskustelussa edellä aika moni esitti, että energiaveron pitäisi olla progressiivinen. Jos käyttää vähän energiaa, maksaa siitä kilowattituntia kohden vähän ja jos käyttää paljon, maksaa kilowarttituntia kohden paljon, jotta mökin mummo ei joutuisi rajuun nälkäkuuriin samalla kun ökyrikas tuhlaa energiaa huvikseen. Jatka lukemista “Progressiivinen energiavero”
Kun tunnustin käyneeni Roomassa, syntyi tietysti kiivas keskustelu lentoliikenteen syntisyydestä. Yleinen käsitys ympäristöpiireissä on, että lentoliikenne on muihin matkustusmuotoihin verrattuna ylen turmiollista. Se on turmiollista, mutta niin on autoilu ja laivamatkustaminenkin. Jatka lukemista “Lentämisen syntisyys”