Oikea ja väärä energiankäyttö

Kun Venä­jäl­lä Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­sen jäl­keen alet­tiin periä mak­sua säh­kös­tä, joka sii­hen asti oli ollut ilmais­ta (Lenin: “Sosia­lis­mi on säh­köis­tä­mis­tä”) kysyt­tiin muun muas­sa, pitää­kö sai­raa­loi­den­kin mak­saa sähköstä?

Vähän samal­ta kuu­los­ti­vat aja­tuk­set, että autol­la ajo on vält­tä­mä­tön­tä, loman viet­to ei ole. Tosin toi­nen kes­kus­te­li­ja vas­tus­ti kero­sii­nin verot­ta­mis­ta sil­lä, että näin vie­täi­siin tavis­ten kana­rian­mat­kat, mut­ta lii­ke­mies­ten ja polii­tik­ko­jen työ­mat­kat jäisivät.

On erit­täin moni­mut­kais­ta mää­ri­tel­lä, mikä ener­gian­käyt­tö on tar­peel­lis­ta ja mikä ei ole. Mene­mät­tä sen tar­kem­min teo­reet­ti­siin perus­te­lui­hin, on aivan sel­vää, että opti­maa­li­nen tulos saa­vu­te­taan, kun ener­gia on kai­kil­le yhtä kal­lis­ta ja jos jokin toi­min­ta on tar­peel­lis­ta, resurs­soi­daan sitä vas­taa­vas­ti enem­män. Jos sai­raa­loi­den sydän­ko­neet ovat­kin tar­peel­li­sia, mik­si sai­raa­lois­sa­kaan pitäi­si suo­sia fals­kaa­via ikku­noi­ta tai väl­tel­lä energiansäästölamppuja?

Onko työ­mat­ka vält­tä­mät­tö­mäm­pi kuin lomamatka?

Ole­te­taan, että Lah­ti­nen on sitä miel­tä, että hänen per­heen­sä hyvin­voin­ti edel­lyt­tää, että hän raken­taa talon­sa 40 kilo­met­rin pää­hän työ­pai­kas­taan ja käy mat­kan päi­vit­täin yksin autol­la, käyt­täen sii­hen 14000 lit­raa ben­saa ja Vir­ta­nen tyy­tyy asu­maan työ­pai­kan vie­res­sä, mut­ta vie per­heen­sä ker­ran vuo­des­sa loma­mat­kal­la. Jos molem­mat käyt­tä­vät ener­gi­aa yhtä pal­jon, miten voi­daan perus­tel­la, että Lah­ti­nen on täs­sä asias­sa kunniakkaampi?

Lah­ti­sen rat­kai­su on peruut­ta­mat­to­mam­pi: ener­gia­krii­sin koit­taes­sa Vir­ta­nen voi lopet­taa ete­län­mat­kai­lun­sa, mut­ta Lah­ti­nen ei saa siir­re­tyk­si talo­aan lähemmäksi.

Entä ne, jot­ka ovat aina asun­neet hor­nan tuu­tis­sa, jos­ta työ­pai­kat ovat sit­tem­min kadon­neet? He saat­ta­vat olla oikeu­tet­tu­ja rei­luu­den nimis­sä kom­pen­saa­tioon, mut­ta mik­si mak­saa se ben­san hin­nas­sa? Voi­han sen mak­saa suo­ra­na tulo­tu­ke­na. Kan­nat­taa suun­ni­tel­la edes kimp­pa­kyy­tiä naa­pu­rin kans­sa. Tai muut­taa jär­ke­väm­pään paik­kaan ja myy­dä talon­sa erakkokirjailijalle.

18 vastausta artikkeliin “Oikea ja väärä energiankäyttö”

  1. Ööö. Osas­tos­sam­me Osmon loma­funt­sin­to­ja.. 🙂 Ihan samaa miel­tä, pää­pe­ri­aat­teis­sa aina­kin. Eli jos­pa alet­tai­siin rei­lun pelin nimis­sä mit­taa­maan jokai­sen eko­lo­gi­nen jalanjälki 🙂

  2. Olet oikeas­sa. Yksi­tyi­sau­toi­lua perus­tel­laan usein sil­lä, että, töi­hin pitää kulkea…jne Mut­ta pitää­kö sitä sit­ten men­nä asu­maan sin­ne kor­peen, pit­kien tai­val­ten taa?! –ja sit­ten mureh­tia kun ben­sa maksaa.
    Ihan kuin se oma­ko­ti­ta­lo hor­nan tuu­tis­sa oli­si joten­kin vält­tä­mät­tö­mäm­pi kuin len­to­mat­ka ulkomaille.

  3. Ööö. Osas­tos­sam­me Osmon loma­funt­sin­to­ja tot­ta tosiaan..

    Mik­si se on Vir­ta­nen kun läh­tee lomal­le, mikä estää Lah­tis­ta? Miten ihmees­sä saat aja­tus­maa­il­mas­sa­si lin­ki­tet­tyä ihmis­ten loma­len­to­mää­rät asuin­paik­kaan? Minun tun­te­ma­ni ihmi­set teke­vät asun­toa hank­kies­saan kom­pro­mis­sin hin­nan, neliöi­den ja sijain­nin suh­teen. Jos jotain jää vuo­des­sä sääs­töön, niin loma­bud­je­tin sisäl­lä voi miet­tiä, kuin­ka saas­tut­ta­van loman pitää. Mut­ta pitäi­si­kö kaik­ki raha pis­tää kal­lii­seen asun­toon kes­kus­tas­sa sen vuok­si ettei vaan jäi­si varaa len­tä­mi­seen? Vain ihmi­nen jol­la on lii­kaa rahaa voi hal­vek­sia hal­vem­man asun­non osta­jia tuol­lai­sil­la “hyvin­voin­ti edel­lyt­tää” kommenteilla.

    Ja miten niin Lah­ti­sen rat­kai­su oli­si peruut­ta­mat­to­mam­pi, työ­pai­kat vaih­tuu. Pitäi­si­kö aina muut­taa uuden työ­pai­kan vie­reen ja pis­tää lap­set uuteen kou­luun eroon van­hois­ta kave­reis­ta sen nojal­la että iskän työ­mat­ka pite­ni 20 km? Entäs äidin työ­paik­ka, onko Osmon ajat­te­lus­sa tilaa vain vain yhdel­le työ­mat­kal­le per­het­tä kohden?

    Minä en pidä loma­len­te­lyä­si yhtään paha­na, mut­ta tämä kes­kus­te­lun jun­naa­mi­nen pai­kal­laan alkaa hie­man häi­rit­se­mään. Siel­lä Ita­lias­sa on se Kato­li­nen kirk­ko, oli­sit men­nyt siel­lä rip­pi­tuo­liin ja pyy­tä­nyt syn­ti­si anteek­si niin ei tar­vit­si­si jokai­ki­ses­sä blo­gi­vies­tis­sä selit­tää että minä en kos­kaan ole teh­nyt mitään vää­rää ja kek­siä kai­ken­lai­sia Virtas/Lahtis seli­se­li jut­tu­ja. Saat anteek­si, olet ihan hyvä ihmi­nen len­toi­ne­si kaikkineen.

  4. Minä yri­tin sanoa, että kaik­ki ener­gian­käyt­tö on yhtä hai­tal­lis­ta, käyt­tää sitä sit­ten työ­mat­koi­hin tai len­tä­mi­seen. Hai­tal­li­sin­ta on tie­tys­ti, että käyt­tää sitä molempiin.

  5. Minua on aina huvit­ta­nut yksi eko­lo­gi­seen jalan­jäl­keen liit­ty­vä jut­tu. Joku tyyp­pi on kas­vis­syö­jä, ostaa vaat­ten­sa kirp­pa­ril­ta, käyt­tää jul­kis­ta jne. On eko­lo­gi­suu­den esi­ku­va. Ja sit­ten hän len­tää loma­mat­kal­le Thai­maa­seen. Hän elää pihis­ti sik­si, että pää­see tör­sää­mään rahan­sa mat­kai­luun. Minä­kö tyh­mä, nyt en ymmärrä.

  6. Minä yri­tin sanoa, että kaik­ki ener­gian­käyt­tö on yhtä haitallista …”

    Tuu­li­säh­kö on kai ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää kuin kero­sii­nin polt­ta­mi­nen kym­me­nen kilo­met­rin korkeudella. 

    Uskon myös, että pul­la­kus­kin toi­min­ta oli­si kes­tä­väm­mäl­lä poh­jal­la kuin turis­tin, jos nimit­täin ajat­te­lee vaih­toeh­to­ja ympä­ris­tön kan­nal­ta: ei pul­laa kau­pas­sa vs. ei turis­tia Roo­mas­sa. Aika suu­ri osa autoi­lus­ta lie­nee eko­lo­gi­sem­paa kuin autoi­le­mat­to­muus tai aina­kin huvi­mat­kai­lu lentokoneella.

    Se on tie­tys­ti tot­ta, että lyhyt työ­mat­ka on parem­pi kuin pit­kä. Jos onnis­tuu asu­maan työ­paik­kan­sa vie­ress­sä, ehkä sii­tä tosi­aan pitää pal­ki­ta turis­miop­tiol­la ikään kuin lisä­bo­nuk­se­na. Mut­ta pitäis­kö optio käyt­tää junamatkailuun … ?

    Turis­mia voi puo­lus­taa sil­lä, että se nos­taa kehi­tys­mai­ta ylös köy­hyy­des­tä. Uskon nimit­täin, että ruti­köy­hyy­den pois­ta­mi­nen on paras­ta ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa. Roo­maa tämä puo­lus­tus ei kyl­lä kata.

  7. On todet­ta­va, oikein, että ilma­ke­hää ei kiin­nos­ta mikä on poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­nen pääs­tö­ta­so­ta­voi­te. Aivan samoin ilma­ke­hää ei kiin­nos­ta ovat­ko pääs­töt vält­tä­mät­tö­miä vai tur­hia. On siis absur­dia sanoa, että “Aika suu­ri osa autoi­lus­ta lie­nee eko­lo­gi­sem­paa kuin autoi­le­mat­to­muus tai aina­kin huvi­mat­kai­lu lentokoneella.”

    En ole juu­ri lain­kaan huo­lis­sa­ni tur­has­ta ener­gian huvit­te­lu­käy­tös­tä. Olen syväs­ti huo­les­tu­nut tar­peel­li­ses­ta energiankäytöstä.

    Ongel­ma ei ole se että Pert­ti per­hei­neen ajaa katu­maas­tu­ril­la mökil­le ker­ran kak­si kuus­sa. Ongel­ma on se että Per­tin per­he hoi­taa työ­mat­kan­sa, ruo­ka­kau­pas­sa käyn­nin, har­ras­te­mat­kan­sa, jne. tar­peel­li­sen päi­vit­täis­liik­ku­mi­sen kah­del­la-kol­mel­la autolla.

    Ongel­ma ei ole se, että Per­tin mökis­sä on säh­kö­läm­mi­tys muka­vuus­syis­tä. Ongel­ma on se että on tar­peel­lis­ta pitää sitä mök­kiä 20 asteen läm­pö­ti­las­sa talo­tek­ni­sis­tä syis­tä, eli läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä ei tai­vu sii­hen että se pitäi­si talon vain läm­pi­mäm­pä­nä kuin ulkoil­ma sil­loin kuin siel­lä ei oleskella.

    Nämä ovat pit­käl­ti tek­nis­ta­lou­del­li­sia ongel­mia joi­hin on tek­nis­ta­lou­del­li­set rat­kai­sut. Mora­li­soin­ti kan­nat­tai­si koh­den­taa sii­hen ettei näi­tä tek­nis­ta­lou­del­li­sia rat­kai­su­ja ote­ta käyt­töön. Minul­le on aivan se ja sama miten päät­tä­jä elää, mut­ta jos ko. päät­tä­jä kaa­voit­taa asui­na­luei­ta jois­sa ei ole kau­ko­läm­pöa ja päi­vit­täi­seen liik­ku­mi­seen tar­vi­taan hen­ki­lö­au­to niin on syy­tä vaih­taa päät­tä­jä pikimmiten.

    En pidä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti juu­ri min­kään­lai­se­na uhrauk­se­na sitä että jou­tui­sin käyt­tä­mään jouk­ko­lii­ken­net­tä, asu­maan ener­gia­te­hok­kaas­sa asun­nos­sa, asio­maan lähi­kau­pas­sa kehä­mar­ke­tin sijaan, osta­maan ener­gia­te­hok­kaam­pia tuot­tei­ta… Olen kui­ten­kin kovin halu­ton luo­pu­maan satun­nai­ses­ta sun­nun­tai­a­je­lus­ta tai len­tä­mi­ses­tä ker­ran kak­si vuo­des­sa. Sem­min­kin kun nuo vii­mei­set ovat mar­gi­naa­li­nen osa henk. koht. aihet­ta­mis­ta­ni päästöistä.

    Ehkä aja­tel­laan, täy­sin vää­rin, että on hel­pom­pi lei­ka­ta näi­tä tar­peet­to­mia pääs­tö­jä. Jos lap­si­per­heen pitää aloit­taa ener­gian sääs­tö sii­tä että jäte­tään vuo­sit­tai­nen Kana­rian­mat­ka väliin, niin tus­kin aloit­ta­vat ollenkaan.

  8. Ajat­te­len täs­tä asias­ta aika samal­la taval­la kuin Pyy­lou­ma. Eri­li­sen mora­li­soin­nin tuo­mi­nen ilmas­to­po­li­tiik­kaan on aivan tur­haa. Tär­keä­tä, että käy­täm­me fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta vähän, ei se mihin nii­tä vähiä ener­gia­mää­riä käy­täm­me. Se taas mitä kukin pitää hyö­dyl­li­se­nä on hänen oma asian­sa. Se, että elä­mäs­tä­pois­te­taan juh­la ei ole niin­kään tär­keä­tä, kuin se, että arki muut­tuu järkevämmäksi.

  9. Minä­kin olen samaa miel­tä tästä:
    “Tär­keä­tä, että käy­täm­me fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta vähän, ei se mihin nii­tä vähiä ener­gia­mää­riä käytämme.”

    Ongel­ma vain on, että jos käym­me ker­ran vuo­des­sa Thai­maas­sa tai Kana­rial­le, emme käy­tä vähän, vaan ilmas­ton kan­nal­ta aivan lii­kaa. Siis lii­kaa, vaik­ka pär­jäi­sim­me lop­pu­vuo­den ilman fos­sii­lis­ta energiaa.

    Lopul­li­nen koko­nais­su­pis­tus­tar­ve pääs­töil­le on käsit­tääk­se­ni vähin­tään 60%, ja oikeu­den­mu­kai­ses­sa maa­il­mas­sa se tar­koit­taa meil­le tör­sä­reil­le vähin­tään 80% supistusta.

  10. On siis absur­dia sanoa, että ‘Aika suu­ri osa autoi­lus­ta lie­nee eko­lo­gi­sem­paa kuin autoi­le­mat­to­muus tai aina­kin huvi­mat­kai­lu lentokoneella’.”

    Ei ollut tar­koi­tus olla absur­di eikä aina­kaan mora­lis­ti. Pul­la­kus­ki nyt vain sat­tuu ole­maan eko­lo­gi­sem­pi kuin ne vaih­toeh­dot, joi­ta äkki­sel­tään kek­sin. Aina­kaan ei oli­si hyvä, jos ihmi­set autoi­li­si­vat sin­ne tän­ne eri­lais­ten elin­tar­vik­kei­den peräs­sä, sen sijaan, että he haki­si­vat ne kes­ki­te­tys­ti kaupasta

    Ill­ma­ke­hää ei tie­ten­kään “kiin­nos­ta ovat­ko pääs­töt vält­tä­mät­tö­miä vai tur­hia”, mut­ta nii­tä, joi­ta sat­tuu kiin­nos­ta­maan ympä­ris­tö­asiat, pitäi­si myös kiin­nos­taa mikä on vält­tä­mä­tön­tä ja mikä tur­haa, kuten myös se, onko pul­la­kus­ki eko­lo­gi­sem­pi kuin rea­lis­ti­set vaihtoehdot. 

    Juh­la pitää elä­mäs­sä säi­lyt­tää. Itse olen päät­tä­nyt, että en kui­ten­kaan ala har­ras­taa afrik­ka­lai­sen suur­riis­tan met­säs­tys­tä tai sano­taan, että goril­lat jätän väliin. For­mu­laan en raho­ja­ni anna … pait­si ehkä hiu­kan tänä iltana 😉 

    On tie­tys­ti niin, että ympä­ris­tön­suo­je­lun ima­go ei saa olla lii­an synkkä.

  11. Lopul­li­nen koko­nais­su­pis­tus­tar­ve pääs­töil­le on käsit­tääk­se­ni vähin­tään 60%, ja oikeu­den­mu­kai­ses­sa maa­il­mas­sa se tar­koit­taa meil­le tör­sä­reil­le vähin­tään 80% supistusta.”

    Luvut kuten “60%” tai “80%” sinän­sä ovat täy­sin arbit­raa­ri­sia ja tie­tee­seen poh­jau­tu­mat­to­mia, mut­ta tosia­sial­li­ses­ti­han maa­il­man CO2-pääs­töt tule­vat seu­raa­vien 15–25 vuo­den aika­na, lähes väis­tä­mät­tö­mäl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä, kas­va­maan 1.5–2.0 ‑ker­tai­sik­si nykyi­seen näh­den ennen kuin kään­ty­vät las­kusuun­taan (täs­tä löy­tyy ennus­tei­ta­kin, jos joku sel­lai­sia väes­tön­kas­vun ja teol­lis­tu­mi­sen lai­na­lai­suuk­sien ymmär­tä­mi­sen tuek­si tar­vit­see). Sil­loi­sis­ta luvuis­ta edel­ly­tet­täi­siin siis jopa 90% las­kua nykyi­sel­lä mate­ma­tii­kal­la. Myös niis­ta Kii­nan ja Intian 2+ mil­jar­dia ihmis­tä hyvin­voin­tiin aut­ta­neis­ta oma­va­rai­sis­ta hal­pa­hii­li­voi­ma­lois­ta, joil­la on sil­loin vie­lä puo­li­vuo­si­sa­taa käyt­töi­kää jäljellä.

    Län­si­mai­den syyl­lis­tä­mi­nen maa­il­man ympä­ris­tö­on­gel­mis­ta (jol­lai­sek­si en ns. ilmas­ton­muu­tos­ta juu­ri­kaan lue) onnis­tuu vain jos lii­ka­kan­soi­tus­ta ei ympä­ris­tö­on­gel­mak­si las­ke­ta, vaan ruve­taan tämä funk­tio ohit­taen las­ke­maan kulu­tus­ta. 1.3–1.4 hedel­mäl­li­syy­del­lä kan­ta-euroop­pa­lai­set olem­me suh­teel­li­sen eko­lo­gis­ta poruk­kaa, emme niin­kään tör­sä­rei­tä. Paris­sa suku­pol­ves­sa lisään­ty­vä luku­mää­räm­me tipah­taa puo­leen nykyisestä.

    Ei tar­vit­se kuin seu­ra­ta uuti­soin­tia sii­tä, mis­sä päin maa­il­maa met­siä haka­taan, mis­sä joet saas­tu­vat, mis­sä bai­ji, tii­ke­ri ja mui­ta laje­ja uhkaa kuol­la tai kuo­lee suku­puut­toon, mis­sä poh­ja­ve­si­va­ro­ja yli­käy­te­tään, mis­sä eroo­sio aavi­koit­taa laa­jo­ja aluei­ta (jne.) jot­ta ymmär­tää ympä­ris­tö­on­gel­mien tosia­sial­li­sen pää­syyn. Pää­syyl­li­nen ei ole teol­li­nen län­si, jos­sa met­sä pin­ta-ala ja puun­mää­rä on edel­li­sen 50–100 vuo­den aika­na lisään­ty­nyt, jos­sa laje­ja on menes­tyk­sek­kääs­ti suo­jel­tu ja kan­to­ja elvy­tet­ty, jos­sa jär­vet ovat laa­jal­ti puh­dis­tu­neet men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä aiem­paan näh­den, jos­sa hen­gi­ty­sil­ma on paran­tu­nut, hap­po­sa­teet pit­käl­ti his­to­ri­aa, ja jos­sa lait ja ase­tuk­set laki­voi­mai­ses­ti suo­jaa­vat ympä­ris­töä, ja mm. otso­ni­ka­toon pys­tyt­tiin puut­tu­maan tehok­kaas­ti. Län­si­maa­lai­nen, pää­osin ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen ihmi­nen, voi hyväl­lä omal­la tun­nol­la mat­kus­taa maa­il­mal­la. Var­sin­kin lap­se­ton, tai yksi­lap­si­nen länsimaalainen.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen psy­ko­lo­gi­nen hou­ku­tus on juu­ri pit­käl­ti sii­nä, että sii­tä voi syyt­tää — vaik­ka sit­ten jäl­ki­vii­saas­ti — hyvin­voin­tiin teol­lis­tu­nei­ta län­si­mai­ta, jot­ka nykyi­sel­lään las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen tuot­ta­vat n. 33%-40% maa­il­man kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä, ja vuon­na 2025 enää vain hitusen yli 20%. (Mut­ta eikö­hän sil­loin­kin tie­dos­ta­vais­to yri­tä his­to­rial­li­seen pai­no­las­tiin vedo­ten syyl­lis­tää ko. 20%:ia, eikä sitä 80% kuor­mi­tus­ta, jos ilmas­ton­muu­tos yli­pään­sä enää agen­dal­la on).

    Lin­ko­lan ympä­ris­tö­fi­lo­so­fi­nen ydin (vaik­ka muus­ta oli­si­kin pit­käl­ti eri miel­tä) on täy­sin vas­taan­sa­no­ma­ton. Ihmis­ten lii­an suu­ri mää­rä on poh­jim­mai­nen ympä­ris­töön koh­dis­tu­va uhka. Täs­tä ei mil­lään jär­jel­li­sel­lä taval­la pää­se ylit­se eikä ympä­ri. Mut­ta kos­ka asias­sa on epä­mu­ka­via kult­tuu­ri­sia ym. kon­no­taa­tio­ta, ja kos­ka se on niin etäi­nen, ja kont­rol­lim­me ulot­tu­mat­to­mis­sa, pää­dym­me pit­käl­ti puhu­maan lil­lu­kan-var­sis­ta ja muu­hun lute­ri­lai­seen itseruoskintaan.

    Ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä län­si­mail­la on aihet­ta varo­vai­seen ylpey­teen ja perus­tel­lus­ti hyvään omaan­tun­toon ja ter­vee­seen itseluottamukseen.

    Kel­paam­me myös esi­ku­vak­si muul­le maailmalle.

  12. Ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä län­si­mail­la on aihet­ta varo­vai­seen ylpey­teen ja perus­tel­lus­ti hyvään omaan­tun­toon ja ter­vee­seen itseluottamukseen.”

    Jos tämä on tosis­saan lausut­tu, kysyi­sin mihin ylpey­teen meil­lä on aihet­ta, kun me län­si­maa­lai­set itse edis­täm­me uusiu­tu­mat­to­mien käyt­töä ja ympä­ris­tö­on­gel­mia Kii­nas­sa, Intias­sa ja muis­sa hal­pa­val­mis­tuk­sen mais­sa kär­rää­mäl­lä kotiin pil­vin pimein näis­sä mais­sa tuo­tet­tua rompetta.
    Robin Hood, Hong Kong, Tok­man­ni rules — eikö niin?

  13. Lai­naus Ode:

    Onko työ­mat­ka vält­tä­mät­tö­mäm­pi kuin lomamatka?”

    —-

    Oma loma­mat­ka on aina vält­tä­mät­tö­mäm­pi kuin toi­sen työ­mat­ka. Toi­saal­ta oma loma­mat­ka on vält­tä­mät­tö­mäm­pi kuin toi­sen työmatka. 

    Lai­naus Ode:

    40 kilo­met­rin pää­hän työ­pai­kas­taan ja käy mat­kan päi­vit­täin yksin autol­la, käyt­täen sii­hen 14000 lit­raa ben­saa ja Vir­ta­nen tyy­tyy asu­maan työ­pai­kan vieressä”

    —-

    Aika hui­kea ben­san­ku­lu­tus Lah­ti­sel­la. Pikai­ses­ti las­kien 80l/100 km. Mah­ta­nee­ko Lah­ti­nen kul­kea töi­hin perä­vau­nul­li­sel­la rekal­la — ja eväät toi­sel­la samanlaisella. 

    Jos nyt ote­taan edel­li­ses­tä vain kym­me­nes­osa, niin ollaan ehkä lähem­pa­na totuut­ta. Eurois­sa Lah­ti­nen mak­saa siis noin kak­si ton­nia vuo­des­sa pääs­täk­seen töi­hin. Kah­des­sa ton­nis­sa on 75% veroa (1500 €). Pari­kym­men­tä peri­fe­rian­lah­tis­ta siis mak­saa polt­toai­ne­ve­roi­na yhden kes­kus­tan vir­ka­mies­vir­ta­sen pal­kan. Toi­saal­ta vir­ka­mies­kun­nan pal­kat ovat nousus­sa, joten polt­toai­ne­ve­roa lie­nee syy­tä nostaa 🙂 

    Lop­pu­tu­le­ma siis on, että vir­ka­mies­vir­ta­sen loma­mat­ko­jen kan­nal­ta on vält­tä­mät­tö­mäm­pää, että peri­fe­ri­lah­ti­nen ajaa työ­mat­ko­jaan autol­la kuin että Lah­ti­nen kul­ki­si töis­sä esim. polkupyörällä.

  14. Tuo­tan­to itses­sään ei ole lähes­kään yhtä suu­ri ympä­ris­tö­uh­ka kuin sitä kos­ke­vien stan­dar­dien uupu­mi­nen. Kun tuo­tan­to tapah­tuu raja­tul­la teol­li­suusa­lu­eel­la, pääs­töt suo­dat­taen, ongel­ma­jät­teet tal­tee­not­taen jne. niin ylit­se pää­se­mä­tön­tä ongel­maa ei sinän­sä ole. Tämä on län­si­mai­nen mal­li, jon­ka syn­tyyn alku­pe­räi­nen vih­reä lii­ke vai­kut­ti, ja jota ei mm. Neu­vos­to­lii­tos­sa toteu­tet­tu, eikä vie­lä toteu­te­ta Kii­nas­sa, vaik­ka sii­hen suun­taan kulkevatkin.

    Ympä­ris­tös­tan­dar­deil­le kin­taal­la viit­taa­vaa teol­li­suut­ta pal­jon suu­rem­pi ongel­ma on ihmis­po­pu­laa­tios­ta syn­ty­vä pai­ne, joka rai­vaa itsel­leen tilaa luon­non kus­tan­nuk­sel­la, yli­käyt­tää vesi­va­ro­ja, kaven­taa uha­na­lais­ten lajien elin­ti­laa jne.

    Län­ti­nen teol­li­suus on pit­käl­ti ste­reo­ty­pia, jota tois­tam­me maa­il­man ympä­ris­tö­on­gel­mis­ta. Suu­rim­mat ympä­ris­tö­on­gel­mat eivät ole kovin teol­li­sia, vaan usein lin­kit­ty­nei­tä köy­hyy­teen, tie­to­tai­don puut­tu­mi­seen, “vih­rei­den resurs­sien” puut­tu­mi­seen ja saman­ai­kai­ses­ti tämän popu­laa­tion voi­mak­kaa­seen kasvuun.

    Itse­ään toi­sin­ta­vas­sa ske­naa­rios­sa haka­taan ensin met­sät, sit­ten las­kee ilman kos­teus, pai­kal­li­set sateet vähe­ne­vät, kui­vuus ja eroo­sio lisään­ty­vät. Maan köyh­dyt­tyä ja kas­va­van popu­lan edel­lyt­täes­sä lisää ruo­an­tuo­tan­toa, kas­ke­taan lisää met­siä. Luke­aa esim. Jou­ko Paran­tai­sen kir­joi­tus Tie­tees­sä tapah­tuu leh­des­tä 6/2007.

    His­to­rias­ta löy­tyy mui­nai­sia esi­merk­ke­jä niin ete­lä-euroo­pas­ta kuin lähi-idästä.

    Ilmas­to­ko­kous­ten sijaan meil­lä pitäi­si olla kan­sain­vä­li­siä ympä­ris­tö­ko­kouk­sia, jois­sa ympä­ris­tö­on­gel­mat käsi­tel­täi­siin koko­nai­suu­te­na ympä­ris­tö- ja sosi­aa­li­po­liit­ti­ses­ti. Voi­ma­va­ro­ja jaet­tai­siin ongel­mien akuut­ti­suu­den ja mit­ta­suh­tei­den mukaan, samoin mm. avus­tus­va­ro­ja, (joi­ta tuli­si joten­kin glo­baa­lis­ti kerä­tä ympä­ris­tö­ve­roin). Ilmas­to-ohjel­mien ohes­sa pitäi­si olla väes­tö- vesis­tö- met­sä- (maan­käyt­tö) ym. ‑ohjel­mia. Kuin­ka moni nos­taa käden pys­tyyn ja sanoo olleen­sa kiin­nos­tu­nut maa­il­man vesi­foo­ru­mis­ta? Seu­ran­neen­sa maa­il­man troop­pis­ten met­sien tilas­ta käy­tyä keskustelua?

    Enkö­hän ole sitä myö­ten vih­reän kan­ta­ni esit­tä­nyt, ja kun­nioi­tan blo­gin isän­nän oikeut­ta omaan tilaan­sa (tup­paan kir­joit­taa aika pit­käs­ti), mut­ta halusin väliin kär­jis­täen (kuten tuo lai­naus yllä) tuo­da esil­le toi­sen­lais­ta näkö­kul­maa maa­il­man ympä­ris­tön­ti­laan, mikä oman pereh­ty­mi­se­ni, luke­mi­sen ja ymmär­ryk­se­ni poh­jal­ta on nykyis­tä popu­laa­ris­ta kuvaa konkreettisempi.

    Jokin vih­reä kes­kus­te­lu­foo­ru­mi, jos­sa näis­tä voi­si pidem­min deba­toi­da oli­si jees, mut­ta sel­lais­ta ei tai­da Suo­mes­ta löy­tyä (eikä vih­rei­den pos­ti­tus­lis­ta­kaan täl­lai­seen oikein sovellu)?

  15. AZ kir­joit­taa, että län­si on kovin vähän syyl­li­nen kehi­tys­mai­den luon­non huo­noon tilaan. Höpö höpö. Rikas län­si on ryö­vän­nyt sato­ja vuo­sia Afrik­kaa, Aasi­aa ja Ete­lä-Ame­rik­kaa. Sade­met­siä haka­taan surut­ta, että rikas län­si saa lihaa ja kahvia.

    USA kulut­taa maa­pal­lon ener­gias­ta lei­jo­nan osan. Sota Ira­kis­sa on öljy­so­ta. Pit­käl­le myös Afga­nis­ta­nis­sa. Jos jol­la­kin on syy­tä olla huo­no oma­tun­to, se on rikas län­si, jon­ka eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki on lähes äly­tön. Yhden meis­tä jalan­jäl­jen alle jää sata frikkalaista.

  16. Rik­kai­den ja köy­hien mai­den vas­tuu tai ylpey­de­nai­heet ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä eivät var­mas­ti ole mus­ta­val­koi­sia höpö­hö­pö kysymyksiä. 

    Esi­mer­kik­si sade­met­siä hak­kaa­vat tai otta­vat hak­kui­den jäl­keen maan­vil­je­lyk­seen näl­kä­ra­jal­la keik­ku­vat köy­hät. Rik­kai­den mai­den hitaas­ti, jos lain­kaan kas­va­vat mark­ki­nat eivät hei­dän kah­vi­aan tar­vit­se. Rik­kai­den mai­den teh­taat ovat aika saas­teet­to­mia — myös köy­his­sä mais­sa — pait­si että ne käyt­tä­vät kai kaik­kial­la fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Rik­kai­den mai­den luon­non tila on var­mas­ti menos­sa parem­paan suun­taan kuin “yli­kan­soi­tet­tu­jen” köy­hien mai­den, mut­ta mis­sä mää­rin me olem­me kulut­ta­ji­na vain siir­tä­neet ongel­mat pois omil­ta taka­pi­hoil­tam­me köy­hien murheiksi? 

    Tämä ei tosi­aan tai­da olla oikea paik­ka täl­le kes­kus­te­lul­le, mut­ta jos joku luki­ja ker­toi­si, mis­tä löy­tyy hyviä teks­te­jä tai podcas­te­ja aihees­ta, oli­sin kii­tol­li­nen. Tar­koi­tan siis: pitäi­si­kö rik­kai­den mai­den köyh­tyä vai köy­hien mai­den rikas­tua vai molem­pia? Vai pitäi­si­kö kaik­kien rikas­tua? Tai köyhtyä?

  17. Mis­sä Euro­pan alu­eel­la vil­jel­lään kah­via, tupak­kaa, tee­tä, banaa­ne­ja? Jos europ­pa­lai­nen kes­ki­mää­rin tar­vit­see noin 1–2 jal­ka­pal­lo­ken­tän kokois­ta aluet­ta pel­käs­tään vil­je­lyyn, mis­sä se euro­pas­sa tuotetaan?. 

    Itse olen Ete­lä ame­ri­kas­ta kotoi­sin (anteek­si kir­joi­tus­vir­heis­tä), ja tie­dän että jos köy­hät otta­vat maan­vil­je­lyk­seen hak­kui­den jäl­keen, se on sik­si että par­haat vil­je­ly­aluet ovat ns “cash crops” tai/ja suu­ro­mis­ta­jien käsis­sä, ja ne ovat suu­rien hak­kui­den taka­na. Tuo­te­tut “cash crops” mene­vät USA:n tai Europpaan. 

    Rik­kait­ten teh­taat köy­his­sa mais­sa saas­tut­ta­vat eni­ten, ei kai tar­vit­se antaa esi­merk­ke­jä, puhu­mat­ta­kaan työ­olois­ta ja sen vai­ku­tus ympä­ris­tön hoitoon. 

    Puheet ihmis­po­pu­laa­tion ympä­ris­tö­vaa­ras­ta ihmet­te­len myös. Jos kat­so­taan mit­kä ovat maa­il­man tiheäm­min asu­tut maat, EU maat ovat kär­ki­si­joil­laan. Afri­kan maat ovat ete­läeu­ro­pan mait­ten tasol­la, Ete­lä Ame­rik­ka on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin EU, Kii­na on mel­kein puo­let pie­nem­pi kuin sak­sa ja samaa luok­kaa kuin Tans­ka. Intian tiheys on pie­nem­pi kuin Hol­lan­nin tai Bel­gian, lähes samaa luok­kaa (pie­nem­pi) kuin Japaani. 

    Onko sit­ten ihmis­po­pu­laa­tio ympär­si­tö­on­gel­ma tai ihmis­po­pu­laa­tion kulu­tus­tot­tu­muk­set se todel­li­nen ongel­ma? On vaa­ral­lis­ta siir­tää ja kii­nit­tää huo­mion vää­rään koh­teen­seen. Ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat poh­jil­mil­taan sosi­aa­li­sia, kaik­kien ulot­tu­vuuk­sien, mei­dän elä­män­ta­van aiheut­ta­ma, ja köy­hät ihmi­set haa­vei­le­vat samas­ta, ja ihan oikeutetusti.

    Ter­vei­siä kaikille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.