Lentämisen syntisyys

Kun tun­nustin käyneeni Roomas­sa, syn­tyi tietysti kiivas keskustelu lentoli­iken­teen syn­tisyy­destä. Yleinen käsi­tys ympäristöpi­ireis­sä on, että lentoli­ikenne on mui­hin matkus­tus­muo­toi­hin ver­rat­tuna ylen turmi­ol­lista. Se on turmi­ol­lista, mut­ta niin on autoilu ja laivamatkustaminenkin.

Hiilid­iok­sidipäästöjä laiva­mat­ka Ruot­si­in aiheut­taa enem­män kuin lentomat­ka. Eri­tyisen turmi­ol­lisia ovat Tallinnaan matkaa­vat pika-alukset.

Helsin­gin Sanomien kir­joit­ta­ja kir­joit­ti noin vuosi sit­ten muis­taak­seni jotakuinkin niin, että Tuusu­las­ta autoil­laan Helsinki­in pen­delöivä ei pysty vuodessa käyt­tämään yhtä paljon polt­toainet­ta kuin Thaimaan­matkail­i­ja. Väite ei pidä paikkaansa. Tiedos­sani ei ole tarkkaa polt­toaineen kulu­tus­ta Thaimaaseen, mut­ta Kanari­ansaar­ille matkaa­va kulut­taa noin 200 litraa, joten ei liene kovin kaukana väite, että Thaimaan matkalla lorah­taa 300 litraa. Tuusu­las­ta autoil­e­va ajaa 60 km päivässä 250 ker­taa vuodessa eli 15 000 kilo­metriä, mihin menee selvästi yli tuhat lit­saa bensaa.

Paljon käytetään lentoli­iken­teen keskimääräistä polt­toaineen kulu­tus­ta matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden, mut­ta siinä on mukana myös lyhy­itä koti­maan­matko­ja pie­nil­lä puoli­ty­hjil­lä koneil­la. Sitä ker­roin­ta ei voi käyt­tää tilaus­matkoi­hin, jois­sa lennetään täy­del­lä isol­la koneel­la kauas. Tässä suh­teessa loma­lle matkaa­vat tavikset ovat luul­tua vähem­män syn­tisiä. Kanari­ansaarten keik­ka vas­taa vajaan 3000 kilo­metrin ajoa autol­la — siis henkeä kohden.

Entä reit­tilen­noil­la lentävät? Moni voi pet­tää itseään väit­teel­lä, että kone olisi lentänyt joka tapauk­ses­sa, joten min­un matkas­tani ei paljon päästöjä tul­lut. Tämä on väärin ajatel­tu, mut­ta ei aina kokon­aan väärin. Lentoy­htiöt myyvät nyky­isin viimeiset istu­in­paikat järkyt­tävän hal­val­la, kos­ka tyhjien tuolien lennät­tämisessä ei ole mitään järkeä. Lentolipun varaami­nen netis­sä on todel­lista uhkapeliä, sil­lä hin­nat vaitu­vat melkein tun­neit­tain. Taas hal­pa­matkaa­vat tavikset saa­vat jonk­i­nasteisen syn­nin­päästön. Kone todel­la lentäisi ilman heitäkin. He mak­sa­vat lipuis­taan niin vähän, ettei lentämi­nen niin matalil­la mak­suil­la olisi kan­nat­taisi mitenkään. Koneet lentävät liike­matkus­ta­jien ja täy­den hin­nan muuten vain mak­savien type­r­ys­ten rahoil­la, tavikset vain vähän avit­ta­vat lentoy­htiötä paikkaa­maan kas­saansa. Tämä hin­noit­telupoli­ti­ik­ka on tehnyt koneista huo­mat­tavasti täy­dem­piä, mikä paran­taa yksit­täisen matkan ekotasetta.

Hyvä nyrkkisään­tö on, että tuet lentoli­iken­net­tä siinä suh­teessa kuin olet lentoli­pus­tasi mak­sanut, hal­pa­len­to­ja kärkkyvät opiske­li­jat siis aika vähän.

Kun Finnair­il­la oli monop­o­li, se otti suuria voit­to­ja esimerkik­si Helsin­ki-Oulu ‑väliltä ja tuki näil­lä voitoil­la vähäli­iken­teisem­piä reit­te­jä. Kil­pailu on tehnyt tämän ris­tisub­ven­tion mah­dot­tomak­si. Joku voi pitää tätä alue­poli­it­tis­es­ti epäreilu­na, mut­ta ekol­o­gis­es­ti se on perustel­tua. Nuo vähäli­iken­teiset reitit vas­ta todel­lista ekotörsäys­tä ovat. Noiden kan­nat­ta­mat­tomien kent­tien sulkemises­sa on toinenkin hyvä puoli. Esimerkik­si kun liikenne Lappeen­ran­taa lop­pui, saimme kaup­paka­mar­il­lisen elinkei­noelämän vaikut­ta­jia vaa­ti­maan parem­pia junayhteyksiä.

Lentoli­ikenne lentää verot­toma­l­la polt­toaineel­la, mikä on väärin. Jos kerosi­in­istä perit­täisi­in veroa yhtä paljon kuin kevyestä polt­toöljys­tä, kanarain saarten mat­ka kallistuisi12 eurol­la, dieselpolt­toaineen vero nos­taisi hin­taa 62 euroa ja ben­savero 116 euroa. Mikään näistä ei lopet­taisi lentoliikennettä.

Entä miten kävisi halvoille lipuillere­it­tikoneis­sa? En tunne lentoy­htiöi­den hin­noit­telu­al­go­rit­me­ja — se on hyvin ove­laa peliä — mut­ta intu­iti­ivis­es­ti tun­tu­isi siltä, että yhtä hal­val­la ne viimeiset paikat meni­sivät kuin nytkin; nehän eräässä mielessä huu­tokau­pataan eniten tar­joav­ille. Lennon varsi­naiset mak­sa­jat, liike­matkus­ta­jat, sen lisä­mak­sun jou­tu­isi­vat mak­samaan. Lento­ja olisi vähem­män, joten ehkä se huu­tokaup­pahin­ta niistä viimei­sistä paikoista nousisi myös. En tiedä.

18 vastausta artikkeliin “Lentämisen syntisyys”

  1. Kanar­i­alle on matkaa n.5800km. Thaimaa­han n. 9700km.
    Päästölaskuri antoin päästöjä 1,29 ton­nia ja 2,24 tonnia.

    Näil­lä arvoil­la arviosi Thaimaan lorah­duk­ses­ta meni hie­man alakant­ti­in, eli se olisi todel­lisu­udessa n.360 litraa.

    Laskel­mas­sasi on lisäk­si edelleen se erikoinen ole­tus, että lentoko­nen on aina täyn­nä, ja autossa ei koskaan ole mui­ta kuin kus­ki. Molem­mat ole­tuk­set lienevät elämälle vierai­ta ja lentokoneen täyt­töaste on jos­sain 60% paikkeil­la, ja autossa on keskimäärin hie­man vajaa 2 henkeä.
    Ja jos lentoko­nen val­i­taan ole­tusar­vois­es­ti uus­in­ta tekni­ikkaa ole­vak­si, niin on kai kohtu­ullista vali­ta autok­sikin uusi pikkud­iesel, 4,5 l/100km.

    Tasaa­mal­la pun­tit näil­lä mielestäni kohtu­ullisil­la ole­tuk­sil­la ajelee Tuusu­las­ta vuo­den 360 litral­la ja Thaimaas­sa käy n.600 litralla.

    Olen­naista on kuitenkin huo­ma­ta, että haiti­laisia, joiden päästöt ovat keskimäärin 50 kg/vuosi, elelee vuo­den ark­i­sis­sa ympyröis­sä yhden Thaimaan matkan päästöil­lä 44 henkeä.

  2. Loma­matkat myy­dään aina täy­teen (99%). Edelleen kulu­tus ei ole suo­raan ver­ran­nolli­nen matkaan, kos­ka vaaka­len­to on eri asia kuin nousu.
    Laskel­mas­sa on käytet­ty niitä lentokonei­ta, joil­la loma­matkat lennetään, ei parhai­ta myyn­nis­sä ole­via konei­ta. Niitä on oikeutet­tua ver­ra­ta niihin autoi­hin, joi­ta meil­lä käytetään. Ver­rat­ti­in pendelöijään,joiden kohdal­la — se on myön­net­tävä, matkas­sa on kai 1,3 henkeä. En edelleenkään halua puoluestel­la lentämistä vaan sanoa, ettei pitäisi vähätel­lä autoilun haittoja. 

  3. Jos Finnairin lentokone on keskimäärin alle 80% täyn­nä, niin Finnair on keskimäärin konkurssis­sa. Tai näin olen antanut itsel­leni kertoa.

    Päivän pähk­inä: Luul­tavasti suo­ma­lainen tur­isti Thaimaas­sa tuot­taa vähem­män kasvi­huonepäästöjä kuin sama ihmi­nen talvel­la Suomes­sa, kuinka­han kauan tarvit­sisi viipyä Thaimaas­sa jot­ta lentomatkan päästöt kuittaantuisivat?

  4. Huomionar­voinen seik­ka on myös, että lentoli­iken­teen päästöt saat­ta­vat mah­dol­lis­es­ti olla haitallisem­pia kuin esimerkik­si autoli­iken­teen. Asi­as­ta ei nähdäk­seni ole vielä täysin yhteisym­mär­rystä, mut­ta muis­tan luke­neeni Sak­san ympäristömin­is­ter­iön laske­van lentoe­mis­siot ker­toimel­la 1.8.

  5. “Päivän pähk­inä: Luul­tavasti suo­ma­lainen tur­isti Thaimaas­sa tuot­taa vähem­män kasvi­huonepäästöjä kuin sama ihmi­nen talvel­la Suomes­sa, kuinka­han kauan tarvit­sisi viipyä Thaimaas­sa jot­ta lentomatkan päästöt kuittaantuisivat?”

    Jos hän asuu kivi­hi­ililauh­teel­la (=sähkö) läm­mite­tyssä omakoti­talos­sa sydän­talvel­la, päässä lask­ien kolme viikkoa riit­tää, mut­ta sil­loin pitää kään­tää läm­pö kokon­aan pois päältä.

  6. “Huomionar­voinen seik­ka on myös, että lentoli­iken­teen päästöt saat­ta­vat mah­dol­lis­es­ti olla haitallisem­pia kuin esimerkik­si autoliikenteen.”

    Tästä min­unkin piti huo­maut­taa. Min­ulle tämä argu­ment­ti on jäänyt vähän tun­tem­at­tomak­si, vaik­ka olen sen kuul­lutkin. Vaik­ka hiilid­iok­si­di olisi haitallisem­paa yläil­make­hässä, min­un fysi­ikan tieto­jeni mukaan se kyl­lä sekoit­tu aika pian.

    Otsinike­hän suh­teen voi olla myös ero­ja, mut­ta aiem­mis­sa keskusteluis­sa tämä kos­ki yliäänikonei­ta, jot­ka lensivät vielä paljon korkeammalla. 

    Jos joku tietää tästä enem­män, voisi vaik­ka ker­toa ja lait­taa lähteen.

  7. Polt­toaineen kulu­tus ei ole suo­raan ver­ran­nol­lisia matkan pitu­u­teen, mut­ta se on suo­raan ver­ran­nolli­nen päästö­jen määrään.
    Käytin päästö­jen laskemiseen laskuria, jon­ka ole­tan otta­van laskut ja nousut huomioon
    http://www.co2.org/

    Suo­ma­lainen las­kee käsit­tääk­seni talon­sa läm­pöti­laa keskimäärin vain muu­tamia astei­ta lähtiessään loma­lle etelään. Osa ei sitäkään. Saatu säästö menee hel­posti hotellin ilmas­toin­ti­in lomakohteessa.

  8. (Itse en CO2-hys­te­ri­aan tieteel­li­sistä syistä — joi­ta ei ole tässä yhtey­dessä syytä ruve­ta tois­tele­maan — usko, mut­ta voinen silti kom­men­toi­da asi­aa hypo­teet­tis­es­ti näkökul­mas­ta, olin­han alarmisti kym­menkun­ta vuotta.)

    Hyvän kar­man ost­a­mi­nen korkeam­min veroin ja lentomak­suin on paljolti elit­is­tistä itsekuse­tus­ta. Olete­taan, että kaikil­la ihmisil­lä olisi varaa näi­hin veroi­hin ja mak­sui­hin. Mitä me tek­isimme ker­tyneille varoil­la? Ostaisimme uuden maa­pal­lon? Antaisimme rahat tiedemiehille ja sormet ris­tis­sä odot­taisimme teknolo­giakeskusten ulkop­uolel­la? Istut­taisimme vim­mal­la pui­ta, ampuisimme nokea yläil­make­hään, kas­vat­taisimme tyynel­lämerel­lä lev­äkasvus­to­ja sit­o­maan CO2:ta?

    Aktu­aalis­es­ti lop­putule­m­ana on sulkea toisen­lu­okan kansalaisia lentomatkus­tamisen ulkop­uolelle, ajaa toisen­lu­okan kansalaisia joukkoli­iken­teen käyttäjiksi.

    Rikkaim­mil­la tulee ole­maan edelleen varaa matkus­taa. Vielä kun ver­rataan perus­tarpei­den tyy­dyt­tämisen jäl­keen käteen jäävää osu­ut­ta, niin erot ovat moninker­taisia puh­taaseen palkkaver­tailu­un nähden.

    Ode teki matkan Ital­i­aan (ja jonkun kom­men­toi­jan mukaan kevääl­lä myös Kanadaan?). Satu Has­si on tele­vi­sion ilmas­tokeskustelus­sa myön­tänyt matkus­ta­vansa viikot­tain Brys­selin ja Suomen väliä, kos­ka hänen täy­tyy päästä viet­tämään vapaa-aikaa per­heen­sä kanssa. Tar­ja Cron­berg on lentänyt Helsin­gin ja Pohjois-Kar­jalan väliä (oliko tämä “vas­ta todel­lista ekotörsäys­tä on”?), ja käsit­tääk­seni ajaa edelleen ben­sasyöpöl­lä katu­maas­turil­la, jon­ka kulu­tus­ta ei vähen­nä kos­meet­ti­nen biopolt­toaineeseen vai­h­t­a­mi­nen, jon­ka tase nykyisel­lään voi olla jopa huonom­pi. Merikuk­ka For­sius kam­pan­joi ilmas­to­teemal­la eduskun­taan, ja osti vaalien jäl­keen läh­es tuplas­ti yli suosi­tusten kulut­ta­van katu­maas­turin, käy­tyään ensin rus­ket­tumas­sa Kanarialla.
    Oras Tynkky­nen taisi päiväkir­jas­saan kir­joit­taa kesäl­lä tekemästään loma­matkas­ta Bostoni­in, Yhdys­val­toi­hin. (Vihreäl­lä puolueel­la on tuuria, että en ole kil­pail­e­van puolueen agi­taat­tori. Kaivaisin meinaan kaiken täl­laisen esille 2011 vaalien alla, ja syöt­täisin sitä armot­tomasti medi­aan tut­tu­jen lehtimi­esten kaut­ta luo­dak­seni mieliku­van, etteivät vihreät ole sen parem­pia kuin muutkaan, ja että hei­dän kri­ti­ikkin­sä on pitkälti tekopyhää.)

    Mitä olisi maail­man CO2-tase, jos kaik­ki lomail­i­si­vat samoissa määrin kuin näkyvät vihreät lomailevat?

    Hin­to­jen ja mak­su­jen nos­tamisen jäl­keen näkyvät vihreät voivat edelleen men­nä loma­matkoille, se kun on niin mukavaa, virk­istävää, mie­lenki­in­toista, avar­tavaa ja hauskaa. Taval­lisel­la tal­laa­jal­la tuskin tulee entiseen tapaan jäämään auton ben­salaskun, läm­mi­tysku­lu­jen ym. jäl­keen varo­ja Thaimaan-matkaan.

    Sama filosofia on ehdotet­tu­jen globaalien CO2-vero­jen, energia-“avun” ym. takana. Hidas­taa köy­himpi­en ener­gia-inten­si­ivistä kehit­tymistä. Emme ikinä voi mak­saa heille kom­pen­saa­tiona niin monia mil­jarde­ja, että se kom­pen­soisi mene­tyk­set (mis­tä syys­tä on esim. ihan turha haaveil­la Inti­aa tai Kiinaa mukaan seu­raavalle Kioton kier­rokselle muu­ta kuin vesite­tyssä kos­meet­tises­sa muodossa).

    Tässä val­os­sa “maail­man­paran­t­a­mi­nen” on juuri sitä, mik­si Pent­ti Linko­la kuvasi sitä yli 20 vuot­ta sit­ten, erkaantues­saan vihreästä liik­keestä, jon­ka esitän nyt omin sanoin. Iden­ti­teetill­i­nen trip­pi, että on hauskaa, että on parhai­ta bileitä ja punavi­iniä, ja voi sanoa ole­vansa hyvä tyyp­pi ja ehkä uskoakin siihen, ja voi jopa jak­saa tehdäkin jotain konkreet­tista, jos viit­sii ja on kau­nis päivä ja hyvät fiilikset.

    Jokainen on valmis vaa­ti­maan “maail­man­pelas­tamista” kun­han muut rupea­vat mak­sum­iehik­si. Ei min­un ain­utk­er­taisu­ud­estani, ei min­un unelmieni hinnalla.

    Itse haaveilen nuore­na ihmisenä maail­mankiertämis­es­tä, kun­han saan imet­tyä kap­i­tal­is­mil­ta riit­tävästi tuo­h­ta. Unel­mani on mm. matkus­taa San­ti­a­go de Chiles­ta Pääsiäis-saarille.

    Olisi kiva joskus pystyä avoimesti keskustele­maan maail­man­paran­nuk­sen psykolo­gias­ta ja henkilöko­htaisu­ud­es­ta. Tämä on monel­la hyvin vaikea aihe keskustel­la, vih­jaus etteivät main­os­tet­tu minäku­va ja teot vält­tämät­tä kohtaa, etteivät maail­man­paran­ta­jat kovinkaan usein seu­raa omia ihanteitaan, ja löytävät tälle ties minkälaisia oikeu­tuk­sia. Mut­ta ehkä asia ei sit­tenkään ole näin yksioikoinen. Heitän­pä samal­la Osmolle haas­teen futu­uriseen blogikirjoitukseen…

  9. “Polt­toaineen kulu­tus ei ole suo­raan ver­ran­nol­lisia matkan pitu­u­teen, mut­ta se on suo­raan ver­ran­nolli­nen päästö­jen määrään.
    Käytin päästö­jen laskemiseen laskuria, jon­ka ole­tan otta­van laskut ja nousut huomioon
    http://www.co2.org/

    Mikäli Pekka Raukko käyt­ti tätä laskuria kuten minä sitä käytin, hän sälyt­ti liike­matkus­ta­jien syn­te­jä loma­matkail­i­joille. Liike­matkus­ta­jat lentävät puoli­ty­hjil­lä koneil­la, jot­ka usein ovat vielä pieniä ja loma­matkaa­jat isoil­la ja täy­teen ahdetuilla.

  10. Nim­imerkille az halu­aisin sanoa ener­giaveroista, ettei niistä saatu­ja raho­ja ole tarkoi­tus hau­da­ta maa­han tai ampua avaru­u­teen, vaan nii­il­lä alen­netaan vas­taavasti muu­ta vero­tus­ta tai ne jae­taan kansalle tasan euroa/nenä suh­teessa. Näin tehdään paljon ener­giaa kulut­ta­vat toimin­not kalli­ik­si ja työ­val­taiset halvoisi.

  11. Käytin laskuria suh­teut­ta­maan Kanari­an ja Thaimaan matkat toisi­in­sa. Laskin siis molem­mille päästöt samoil­la oletuksilla.
    Sen jäl­keen tein ver­ran­non, jos­sa käytin sin­un anta­maa “Kanari­an lorah­dus­ta”, eli 200 litraa.
    Eri täyt­töastei­den suh­teel­liset päästöerot kai säi­lyvä kohteesta riippumatta.

    Olen tosin tehnyt pienen lasku­virheen ja Thaimaan matkan kulu­tus on 347 litraa, eikä 360 litraa.

  12. Hyvä, noin lask­ien se on var­maankin oikein — ja siis selvästi vähem­män kuin menee vuodessa pen­delöin­ti­in Tuusu­las­ta Helsinkiin.

  13. OK. Tuusu­las­ta töi­hin Helsinki­in autoil­e­va käyt­tää enem­män polt­toainet­ta autoilu­un, mikäli lentää vain ker­ran vuodessa. Osa autoile­vista tuusu­lalaista tosin lentää kak­si tai use­ampia lento­ja vuodessa.

    En peri­aat­teel­li­sista syistä lennä, joten en tunne loma­len­to­jen täyt­töastei­ta. Netistäkin löysin vain epämääräisiä “hyväl­lä täyt­töas­teel­la” ilmaisu­ja. 99% tun­tuu kuitenkin keskiar­vona epä­todel­lisen korkealta.
    Ja osa lomail­i­joista on kuulem­ma nyky­isin ns. “oma­toim­i­matkaa­jia”, jot­ka käyt­tävät reittilentoja.

    Tämäkin keskustelu osoit­taa hyvin, kuin­ka on mah­dol­lista vedät­tää laskelmia halut­tuun suun­taan puolin jos toisinkin.
    Reilusti yli 1000 litraa Tuusu­la Helsin­ki välil­lä tarkoit­taisi sil­lä 1,3 täyt­töas­teel­la reilusti yli 9 litraa/100km. Se on kai nykyisel­lä autokan­nal­la yläkanttiin.
    6 litraa/100km tarkoit­taisi n. 700 litran lorahdusta

  14. “…Suomes­sa, kuinka­han kauan tarvit­sisi viipyä Thaimaas­sa jot­ta lentomatkan päästöt kuittaantuisivat?””

    Tuo­ta ajat­telumallia jatka­mal­la, pää­tyy varsin pian totea­maan, että kenenkään ei pitäisi asua Suomes­sa, mikä lie­nee kyl­lä… totta.

  15. Eivät muut­tolin­nut ole väärässä. Jos Suomen val­tio oikeasti halu­aisi olla tehokkaasti pelas­ta­mas­sa maa­pal­lon ilmas­toa tun­nustet­taisi­in, että esi-isämme kään­tyivät aikoinaan vika­su­un­taan ja han­kit­taisi­in kaikille suo­ma­laisille meno­lip­pu lämpimään.

    Tätä odotel­lessa kohtu­ulli­nen kansalli­nen ilmas­toteko olisi se, että Suomen kouluis­sa alet­taisi­in opet­taa lämpimien maid­en kieliä. Näin tule­vaisu­udessa suo­ma­laisille avau­tu­isi elämässään mah­dol­lisu­us pienen­tää ekol­o­gista jalan­jälkeään siir­tymäl­lä etelään.

  16. Lentoli­iken­teen päästö­jen eri­tyisen voimakkaat hai­tat eivät ilmeis­es­ti perus­tu niinkään hiilid­iok­sidi­in, kuin niiden luomi­in pil­vi­in, joi­ta ilmeis­es­ti kut­su­taan tiivistysjuoviksi. Tärkeimpiä artikkelei­ta aiheesta on Natures­sa julka­istu Stu­ber et al: The impor­tance of the diur­nal and annu­al cycle of air traf­fic for con­trail radia­tive forcing.

    http://www.nature.com/nature/journal/v441/n7095/abs/nature04877.html

  17. “kuinka­han kauan tarvit­sisi viipyä Thaimaas­sa jot­ta lentomatkan päästöt kuittaantuisivat?”

    Joku las­ki, että noin kuukausi siihen menisi, olet­taine kyseessä olisi ns. rantaloma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.