Lentämisen syntisyys

Kun tun­nus­tin käy­nee­ni Roo­mas­sa, syn­tyi tie­tys­ti kii­vas kes­kus­te­lu len­to­lii­ken­teen syn­ti­syy­des­tä. Ylei­nen käsi­tys ympä­ris­tö­pii­reis­sä on, että len­to­lii­ken­ne on mui­hin mat­kus­tus­muo­toi­hin ver­rat­tu­na ylen tur­miol­lis­ta. Se on tur­miol­lis­ta, mut­ta niin on autoi­lu ja laivamatkustaminenkin.

Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä lai­va­mat­ka Ruot­siin aiheut­taa enem­män kuin len­to­mat­ka. Eri­tyi­sen tur­miol­li­sia ovat Tal­lin­naan mat­kaa­vat pika-alukset.

Hel­sin­gin Sano­mien kir­joit­ta­ja kir­joit­ti noin vuo­si sit­ten muis­taak­se­ni jota­kuin­kin niin, että Tuusu­las­ta autoil­laan Hel­sin­kiin pen­de­löi­vä ei pys­ty vuo­des­sa käyt­tä­mään yhtä pal­jon polt­toai­net­ta kuin Thai­maan­mat­kai­li­ja. Väi­te ei pidä paik­kaan­sa. Tie­dos­sa­ni ei ole tark­kaa polt­toai­neen kulu­tus­ta Thai­maa­seen, mut­ta Kana­rian­saa­ril­le mat­kaa­va kulut­taa noin 200 lit­raa, joten ei lie­ne kovin kau­ka­na väi­te, että Thai­maan mat­kal­la lorah­taa 300 lit­raa. Tuusu­las­ta autoi­le­va ajaa 60 km päi­väs­sä 250 ker­taa vuo­des­sa eli 15 000 kilo­met­riä, mihin menee sel­väs­ti yli tuhat lit­saa bensaa.

Pal­jon käy­te­tään len­to­lii­ken­teen kes­ki­mää­räis­tä polt­toai­neen kulu­tus­ta mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den, mut­ta sii­nä on muka­na myös lyhyi­tä koti­maan­mat­ko­ja pie­nil­lä puo­li­tyh­jil­lä koneil­la. Sitä ker­roin­ta ei voi käyt­tää tilaus­mat­koi­hin, jois­sa len­ne­tään täy­del­lä isol­la koneel­la kau­as. Täs­sä suh­tees­sa lomal­le mat­kaa­vat tavik­set ovat luul­tua vähem­män syn­ti­siä. Kana­rian­saar­ten keik­ka vas­taa vajaan 3000 kilo­met­rin ajoa autol­la — siis hen­keä kohden.

Entä reit­ti­len­noil­la len­tä­vät? Moni voi pet­tää itse­ään väit­teel­lä, että kone oli­si len­tä­nyt joka tapauk­ses­sa, joten minun mat­kas­ta­ni ei pal­jon pääs­tö­jä tul­lut. Tämä on vää­rin aja­tel­tu, mut­ta ei aina koko­naan vää­rin. Len­to­yh­tiöt myy­vät nykyi­sin vii­mei­set istuin­pai­kat jär­kyt­tä­vän hal­val­la, kos­ka tyh­jien tuo­lien len­nät­tä­mi­ses­sä ei ole mitään jär­keä. Len­to­li­pun varaa­mi­nen netis­sä on todel­lis­ta uhka­pe­liä, sil­lä hin­nat vai­tu­vat mel­kein tun­neit­tain. Taas hal­pa­mat­kaa­vat tavik­set saa­vat jon­ki­nas­tei­sen syn­nin­pääs­tön. Kone todel­la len­täi­si ilman hei­tä­kin. He mak­sa­vat lipuis­taan niin vähän, ettei len­tä­mi­nen niin mata­lil­la mak­suil­la oli­si kan­nat­tai­si miten­kään. Koneet len­tä­vät lii­ke­mat­kus­ta­jien ja täy­den hin­nan muu­ten vain mak­sa­vien type­rys­ten rahoil­la, tavik­set vain vähän avit­ta­vat len­to­yh­tiö­tä paik­kaa­maan kas­saan­sa. Tämä hin­noit­te­lu­po­li­tiik­ka on teh­nyt koneis­ta huo­mat­ta­vas­ti täy­dem­piä, mikä paran­taa yksit­täi­sen mat­kan ekotasetta.

Hyvä nyrk­ki­sään­tö on, että tuet len­to­lii­ken­net­tä sii­nä suh­tees­sa kuin olet len­to­li­pus­ta­si mak­sa­nut, hal­pa­len­to­ja kärk­ky­vät opis­ke­li­jat siis aika vähän.

Kun Fin­nai­ril­la oli mono­po­li, se otti suu­ria voit­to­ja esi­mer­kik­si Hel­sin­ki-Oulu ‑välil­tä ja tuki näil­lä voi­toil­la vähä­lii­ken­tei­sem­piä reit­te­jä. Kil­pai­lu on teh­nyt tämän ris­ti­sub­ven­tion mah­dot­to­mak­si. Joku voi pitää tätä alue­po­liit­ti­ses­ti epä­rei­lu­na, mut­ta eko­lo­gi­ses­ti se on perus­tel­tua. Nuo vähä­lii­ken­tei­set rei­tit vas­ta todel­lis­ta eko­tör­säys­tä ovat. Noi­den kan­nat­ta­mat­to­mien kent­tien sul­ke­mi­ses­sa on toi­nen­kin hyvä puo­li. Esi­mer­kik­si kun lii­ken­ne Lap­peen­ran­taa lop­pui, saim­me kaup­pa­ka­ma­ril­li­sen elin­kei­noe­lä­män vai­kut­ta­jia vaa­ti­maan parem­pia junayhteyksiä.

Len­to­lii­ken­ne len­tää verot­to­mal­la polt­toai­neel­la, mikä on vää­rin. Jos kero­sii­nis­tä perit­täi­siin veroa yhtä pal­jon kuin kevyes­tä polt­to­öl­jys­tä, kana­rain saar­ten mat­ka kallistuisi12 eurol­la, die­sel­polt­toai­neen vero nos­tai­si hin­taa 62 euroa ja ben­sa­ve­ro 116 euroa. Mikään näis­tä ei lopet­tai­si lentoliikennettä.

Entä miten kävi­si hal­voil­le lipuil­le­reit­ti­ko­neis­sa? En tun­ne len­to­yh­tiöi­den hin­noit­te­lual­go­rit­me­ja — se on hyvin ove­laa peliä — mut­ta intui­tii­vi­ses­ti tun­tui­si sil­tä, että yhtä hal­val­la ne vii­mei­set pai­kat meni­si­vät kuin nyt­kin; nehän erääs­sä mie­les­sä huu­to­kau­pa­taan eni­ten tar­joa­vil­le. Len­non var­si­nai­set mak­sa­jat, lii­ke­mat­kus­ta­jat, sen lisä­mak­sun jou­tui­si­vat mak­sa­maan. Len­to­ja oli­si vähem­män, joten ehkä se huu­to­kaup­pa­hin­ta niis­tä vii­mei­sis­tä pai­kois­ta nousi­si myös. En tiedä.

18 vastausta artikkeliin “Lentämisen syntisyys”

  1. Kana­rial­le on mat­kaa n.5800km. Thai­maa­han n. 9700km.
    Pääs­tö­las­ku­ri antoin pääs­tö­jä 1,29 ton­nia ja 2,24 tonnia.

    Näil­lä arvoil­la arvio­si Thai­maan lorah­duk­ses­ta meni hie­man ala­kant­tiin, eli se oli­si todel­li­suu­des­sa n.360 litraa.

    Las­kel­mas­sa­si on lisäk­si edel­leen se eri­koi­nen ole­tus, että len­to­ko­nen on aina täyn­nä, ja autos­sa ei kos­kaan ole mui­ta kuin kus­ki. Molem­mat ole­tuk­set lie­ne­vät elä­mäl­le vie­rai­ta ja len­to­ko­neen täyt­tö­as­te on jos­sain 60% paik­keil­la, ja autos­sa on kes­ki­mää­rin hie­man vajaa 2 henkeä.
    Ja jos len­to­ko­nen vali­taan ole­tusar­voi­ses­ti uusin­ta tek­niik­kaa ole­vak­si, niin on kai koh­tuul­lis­ta vali­ta autok­si­kin uusi pik­ku­die­sel, 4,5 l/100km.

    Tasaa­mal­la pun­tit näil­lä mie­les­tä­ni koh­tuul­li­sil­la ole­tuk­sil­la aje­lee Tuusu­las­ta vuo­den 360 lit­ral­la ja Thai­maas­sa käy n.600 litralla.

    Olen­nais­ta on kui­ten­kin huo­ma­ta, että hai­ti­lai­sia, joi­den pääs­töt ovat kes­ki­mää­rin 50 kg/vuosi, ele­lee vuo­den arki­sis­sa ympy­röis­sä yhden Thai­maan mat­kan pääs­töil­lä 44 henkeä.

  2. Loma­mat­kat myy­dään aina täy­teen (99%). Edel­leen kulu­tus ei ole suo­raan ver­ran­nol­li­nen mat­kaan, kos­ka vaa­ka­len­to on eri asia kuin nousu.
    Las­kel­mas­sa on käy­tet­ty nii­tä len­to­ko­nei­ta, joil­la loma­mat­kat len­ne­tään, ei par­hai­ta myyn­nis­sä ole­via konei­ta. Nii­tä on oikeu­tet­tua ver­ra­ta nii­hin autoi­hin, joi­ta meil­lä käy­te­tään. Ver­rat­tiin pendelöijään,joiden koh­dal­la — se on myön­net­tä­vä, mat­kas­sa on kai 1,3 hen­keä. En edel­leen­kään halua puo­lues­tel­la len­tä­mis­tä vaan sanoa, ettei pitäi­si vähä­tel­lä autoi­lun haittoja. 

  3. Jos Fin­nai­rin len­to­ko­ne on kes­ki­mää­rin alle 80% täyn­nä, niin Fin­nair on kes­ki­mää­rin kon­kurs­sis­sa. Tai näin olen anta­nut itsel­le­ni kertoa.

    Päi­vän päh­ki­nä: Luul­ta­vas­ti suo­ma­lai­nen turis­ti Thai­maas­sa tuot­taa vähem­män kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä kuin sama ihmi­nen tal­vel­la Suo­mes­sa, kuin­ka­han kau­an tar­vit­si­si vii­pyä Thai­maas­sa jot­ta len­to­mat­kan pääs­töt kuittaantuisivat?

  4. Huo­mio­nar­voi­nen seik­ka on myös, että len­to­lii­ken­teen pääs­töt saat­ta­vat mah­dol­li­ses­ti olla hai­tal­li­sem­pia kuin esi­mer­kik­si auto­lii­ken­teen. Asias­ta ei näh­däk­se­ni ole vie­lä täy­sin yhtei­sym­mär­rys­tä, mut­ta muis­tan luke­nee­ni Sak­san ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön las­ke­van len­toe­mis­siot ker­toi­mel­la 1.8.

  5. Päi­vän päh­ki­nä: Luul­ta­vas­ti suo­ma­lai­nen turis­ti Thai­maas­sa tuot­taa vähem­män kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä kuin sama ihmi­nen tal­vel­la Suo­mes­sa, kuin­ka­han kau­an tar­vit­si­si vii­pyä Thai­maas­sa jot­ta len­to­mat­kan pääs­töt kuittaantuisivat?”

    Jos hän asuu kivi­hii­li­lauh­teel­la (=säh­kö) läm­mi­te­tys­sä oma­ko­ti­ta­los­sa sydän­tal­vel­la, pääs­sä las­kien kol­me viik­koa riit­tää, mut­ta sil­loin pitää kään­tää läm­pö koko­naan pois päältä.

  6. Huo­mio­nar­voi­nen seik­ka on myös, että len­to­lii­ken­teen pääs­töt saat­ta­vat mah­dol­li­ses­ti olla hai­tal­li­sem­pia kuin esi­mer­kik­si autoliikenteen.”

    Täs­tä minun­kin piti huo­maut­taa. Minul­le tämä argu­ment­ti on jää­nyt vähän tun­te­mat­to­mak­si, vaik­ka olen sen kuul­lut­kin. Vaik­ka hii­li­diok­si­di oli­si hai­tal­li­sem­paa yläil­ma­ke­häs­sä, minun fysii­kan tie­to­je­ni mukaan se kyl­lä sekoit­tu aika pian.

    Otsi­ni­ke­hän suh­teen voi olla myös ero­ja, mut­ta aiem­mis­sa kes­kus­te­luis­sa tämä kos­ki yli­ää­ni­ko­nei­ta, jot­ka len­si­vät vie­lä pal­jon korkeammalla. 

    Jos joku tie­tää täs­tä enem­män, voi­si vaik­ka ker­toa ja lait­taa lähteen.

  7. Polt­toai­neen kulu­tus ei ole suo­raan ver­ran­nol­li­sia mat­kan pituu­teen, mut­ta se on suo­raan ver­ran­nol­li­nen pääs­tö­jen määrään.
    Käy­tin pääs­tö­jen las­ke­mi­seen las­ku­ria, jon­ka ole­tan otta­van las­kut ja nousut huomioon
    http://www.co2.org/

    Suo­ma­lai­nen las­kee käsit­tääk­se­ni talon­sa läm­pö­ti­laa kes­ki­mää­rin vain muu­ta­mia astei­ta läh­ties­sään lomal­le ete­lään. Osa ei sitä­kään. Saa­tu sääs­tö menee hel­pos­ti hotel­lin ilmas­toin­tiin lomakohteessa.

  8. (Itse en CO2-hys­te­ri­aan tie­teel­li­sis­tä syis­tä — joi­ta ei ole täs­sä yhtey­des­sä syy­tä ruve­ta tois­te­le­maan — usko, mut­ta voi­nen sil­ti kom­men­toi­da asi­aa hypo­teet­ti­ses­ti näkö­kul­mas­ta, olin­han alar­mis­ti kym­men­kun­ta vuotta.)

    Hyvän kar­man osta­mi­nen kor­keam­min veroin ja len­to­mak­suin on pal­jol­ti eli­tis­tis­tä itse­kuse­tus­ta. Ole­te­taan, että kai­kil­la ihmi­sil­lä oli­si varaa näi­hin veroi­hin ja mak­sui­hin. Mitä me teki­sim­me ker­ty­neil­le varoil­la? Ostai­sim­me uuden maa­pal­lon? Antai­sim­me rahat tie­de­mie­hil­le ja sor­met ris­tis­sä odot­tai­sim­me tek­no­lo­gia­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la? Istut­tai­sim­me vim­mal­la pui­ta, ampui­sim­me nokea yläil­ma­ke­hään, kas­vat­tai­sim­me tyy­nel­lä­me­rel­lä levä­kas­vus­to­ja sito­maan CO2:ta?

    Aktu­aa­li­ses­ti lop­pu­tu­le­ma­na on sul­kea toi­sen­luo­kan kan­sa­lai­sia len­to­mat­kus­ta­mi­sen ulko­puo­lel­le, ajaa toi­sen­luo­kan kan­sa­lai­sia jouk­ko­lii­ken­teen käyttäjiksi.

    Rik­kaim­mil­la tulee ole­maan edel­leen varaa mat­kus­taa. Vie­lä kun ver­ra­taan perus­tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sen jäl­keen käteen jää­vää osuut­ta, niin erot ovat monin­ker­tai­sia puh­taa­seen palk­ka­ver­tai­luun nähden.

    Ode teki mat­kan Ita­li­aan (ja jon­kun kom­men­toi­jan mukaan kevääl­lä myös Kana­daan?). Satu Has­si on tele­vi­sion ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa myön­tä­nyt mat­kus­ta­van­sa vii­kot­tain Brys­se­lin ja Suo­men väliä, kos­ka hänen täy­tyy pääs­tä viet­tä­mään vapaa-aikaa per­heen­sä kans­sa. Tar­ja Cron­berg on len­tä­nyt Hel­sin­gin ja Poh­jois-Kar­ja­lan väliä (oli­ko tämä “vas­ta todel­lis­ta eko­tör­säys­tä on”?), ja käsit­tääk­se­ni ajaa edel­leen ben­sa­syö­pöl­lä katu­maas­tu­ril­la, jon­ka kulu­tus­ta ei vähen­nä kos­meet­ti­nen bio­polt­toai­nee­seen vaih­ta­mi­nen, jon­ka tase nykyi­sel­lään voi olla jopa huo­nom­pi. Meri­kuk­ka For­sius kam­pan­joi ilmas­to­tee­mal­la edus­kun­taan, ja osti vaa­lien jäl­keen lähes tuplas­ti yli suo­si­tus­ten kulut­ta­van katu­maas­tu­rin, käy­ty­ään ensin rus­ket­tu­mas­sa Kanarialla.
    Oras Tynk­ky­nen tai­si päi­vä­kir­jas­saan kir­joit­taa kesäl­lä teke­mäs­tään loma­mat­kas­ta Bos­to­niin, Yhdys­val­toi­hin. (Vih­reäl­lä puo­lu­eel­la on tuu­ria, että en ole kil­pai­le­van puo­lu­een agi­taat­to­ri. Kai­vai­sin mei­naan kai­ken täl­lai­sen esil­le 2011 vaa­lien alla, ja syöt­täi­sin sitä armot­to­mas­ti medi­aan tut­tu­jen leh­ti­mies­ten kaut­ta luo­dak­se­ni mie­li­ku­van, ettei­vät vih­reät ole sen parem­pia kuin muut­kaan, ja että hei­dän kri­tiik­kin­sä on pit­käl­ti tekopyhää.)

    Mitä oli­si maa­il­man CO2-tase, jos kaik­ki lomai­li­si­vat samois­sa mää­rin kuin näky­vät vih­reät lomailevat?

    Hin­to­jen ja mak­su­jen nos­ta­mi­sen jäl­keen näky­vät vih­reät voi­vat edel­leen men­nä loma­mat­koil­le, se kun on niin muka­vaa, vir­kis­tä­vää, mie­len­kiin­tois­ta, avar­ta­vaa ja haus­kaa. Taval­li­sel­la tal­laa­jal­la tus­kin tulee enti­seen tapaan jää­mään auton ben­sa­las­kun, läm­mi­tys­ku­lu­jen ym. jäl­keen varo­ja Thaimaan-matkaan.

    Sama filo­so­fia on ehdo­tet­tu­jen glo­baa­lien CO2-vero­jen, energia-“avun” ym. taka­na. Hidas­taa köy­him­pien ener­gia-inten­sii­vis­tä kehit­ty­mis­tä. Emme iki­nä voi mak­saa heil­le kom­pen­saa­tio­na niin monia mil­jar­de­ja, että se kom­pen­soi­si mene­tyk­set (mis­tä syys­tä on esim. ihan tur­ha haa­veil­la Inti­aa tai Kii­naa mukaan seu­raa­val­le Kio­ton kier­rok­sel­le muu­ta kuin vesi­te­tys­sä kos­meet­ti­ses­sa muodossa).

    Täs­sä valos­sa “maa­il­man­pa­ran­ta­mi­nen” on juu­ri sitä, mik­si Pent­ti Lin­ko­la kuva­si sitä yli 20 vuot­ta sit­ten, erkaan­tues­saan vih­reäs­tä liik­kees­tä, jon­ka esi­tän nyt omin sanoin. Iden­ti­tee­til­li­nen trip­pi, että on haus­kaa, että on par­hai­ta bilei­tä ja puna­vii­niä, ja voi sanoa ole­van­sa hyvä tyyp­pi ja ehkä uskoa­kin sii­hen, ja voi jopa jak­saa teh­dä­kin jotain kon­kreet­tis­ta, jos viit­sii ja on kau­nis päi­vä ja hyvät fiilikset.

    Jokai­nen on val­mis vaa­ti­maan “maa­il­man­pe­las­ta­mis­ta” kun­han muut rupea­vat mak­su­mie­hik­si. Ei minun ainut­ker­tai­suu­des­ta­ni, ei minun unel­mie­ni hinnalla.

    Itse haa­vei­len nuo­re­na ihmi­se­nä maa­il­man­kier­tä­mi­ses­tä, kun­han saan imet­tyä kapi­ta­lis­mil­ta riit­tä­väs­ti tuoh­ta. Unel­ma­ni on mm. mat­kus­taa San­tia­go de Chi­les­ta Pääsiäis-saarille.

    Oli­si kiva jos­kus pys­tyä avoi­mes­ti kes­kus­te­le­maan maa­il­man­pa­ran­nuk­sen psy­ko­lo­gias­ta ja hen­ki­lö­koh­tai­suu­des­ta. Tämä on monel­la hyvin vai­kea aihe kes­kus­tel­la, vih­jaus ettei­vät mai­nos­tet­tu minä­ku­va ja teot vält­tä­mät­tä koh­taa, ettei­vät maa­il­man­pa­ran­ta­jat kovin­kaan usein seu­raa omia ihan­tei­taan, ja löy­tä­vät täl­le ties min­kä­lai­sia oikeu­tuk­sia. Mut­ta ehkä asia ei sit­ten­kään ole näin yksioi­koi­nen. Hei­tän­pä samal­la Osmol­le haas­teen futuu­ri­seen blogikirjoitukseen…

  9. Polt­toai­neen kulu­tus ei ole suo­raan ver­ran­nol­li­sia mat­kan pituu­teen, mut­ta se on suo­raan ver­ran­nol­li­nen pääs­tö­jen määrään.
    Käy­tin pääs­tö­jen las­ke­mi­seen las­ku­ria, jon­ka ole­tan otta­van las­kut ja nousut huomioon
    http://www.co2.org/

    Mikä­li Pek­ka Rauk­ko käyt­ti tätä las­ku­ria kuten minä sitä käy­tin, hän sälyt­ti lii­ke­mat­kus­ta­jien syn­te­jä loma­mat­kai­li­joil­le. Lii­ke­mat­kus­ta­jat len­tä­vät puo­li­tyh­jil­lä koneil­la, jot­ka usein ovat vie­lä pie­niä ja loma­mat­kaa­jat isoil­la ja täy­teen ahdetuilla.

  10. Nimi­mer­kil­le az haluai­sin sanoa ener­gia­ve­rois­ta, ettei niis­tä saa­tu­ja raho­ja ole tar­koi­tus hau­da­ta maa­han tai ampua ava­ruu­teen, vaan niiil­lä alen­ne­taan vas­taa­vas­ti muu­ta vero­tus­ta tai ne jae­taan kan­sal­le tasan euroa/nenä suh­tees­sa. Näin teh­dään pal­jon ener­gi­aa kulut­ta­vat toi­min­not kal­liik­si ja työ­val­tai­set halvoisi.

  11. Käy­tin las­ku­ria suh­teut­ta­maan Kana­rian ja Thai­maan mat­kat toi­siin­sa. Las­kin siis molem­mil­le pääs­töt samoil­la oletuksilla.
    Sen jäl­keen tein ver­ran­non, jos­sa käy­tin sinun anta­maa “Kana­rian lorah­dus­ta”, eli 200 litraa.
    Eri täyt­tö­as­tei­den suh­teel­li­set pääs­tö­erot kai säi­ly­vä koh­tees­ta riippumatta.

    Olen tosin teh­nyt pie­nen las­ku­vir­heen ja Thai­maan mat­kan kulu­tus on 347 lit­raa, eikä 360 litraa.

  12. Hyvä, noin las­kien se on var­maan­kin oikein — ja siis sel­väs­ti vähem­män kuin menee vuo­des­sa pen­de­löin­tiin Tuusu­las­ta Helsinkiin.

  13. OK. Tuusu­las­ta töi­hin Hel­sin­kiin autoi­le­va käyt­tää enem­män polt­toai­net­ta autoi­luun, mikä­li len­tää vain ker­ran vuo­des­sa. Osa autoi­le­vis­ta tuusu­la­lais­ta tosin len­tää kak­si tai useam­pia len­to­ja vuodessa.

    En peri­aat­teel­li­sis­ta syis­tä len­nä, joten en tun­ne loma­len­to­jen täyt­tö­as­tei­ta. Netis­tä­kin löy­sin vain epä­mää­räi­siä “hyväl­lä täyt­tö­as­teel­la” ilmai­su­ja. 99% tun­tuu kui­ten­kin kes­kiar­vo­na epä­to­del­li­sen korkealta.
    Ja osa lomai­li­jois­ta on kuu­lem­ma nykyi­sin ns. “oma­toi­mi­mat­kaa­jia”, jot­ka käyt­tä­vät reittilentoja.

    Tämä­kin kes­kus­te­lu osoit­taa hyvin, kuin­ka on mah­dol­lis­ta vedät­tää las­kel­mia halut­tuun suun­taan puo­lin jos toisinkin.
    Rei­lus­ti yli 1000 lit­raa Tuusu­la Hel­sin­ki välil­lä tar­koit­tai­si sil­lä 1,3 täyt­tö­as­teel­la rei­lus­ti yli 9 litraa/100km. Se on kai nykyi­sel­lä auto­kan­nal­la yläkanttiin.
    6 litraa/100km tar­koit­tai­si n. 700 lit­ran lorahdusta

  14. …Suo­mes­sa, kuin­ka­han kau­an tar­vit­si­si vii­pyä Thai­maas­sa jot­ta len­to­mat­kan pääs­töt kuittaantuisivat?””

    Tuo­ta ajat­te­lu­mal­lia jat­ka­mal­la, pää­tyy var­sin pian totea­maan, että kenen­kään ei pitäi­si asua Suo­mes­sa, mikä lie­nee kyl­lä… totta.

  15. Eivät muut­to­lin­nut ole vää­räs­sä. Jos Suo­men val­tio oikeas­ti haluai­si olla tehok­kaas­ti pelas­ta­mas­sa maa­pal­lon ilmas­toa tun­nus­tet­tai­siin, että esi-isäm­me kään­tyi­vät aikoi­naan vika­suun­taan ja han­kit­tai­siin kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le meno­lip­pu lämpimään.

    Tätä odo­tel­les­sa koh­tuul­li­nen kan­sal­li­nen ilmas­to­te­ko oli­si se, että Suo­men kou­luis­sa alet­tai­siin opet­taa läm­pi­mien mai­den kie­liä. Näin tule­vai­suu­des­sa suo­ma­lai­sil­le avau­tui­si elä­mäs­sään mah­dol­li­suus pie­nen­tää eko­lo­gis­ta jalan­jäl­ke­ään siir­ty­mäl­lä etelään.

  16. Len­to­lii­ken­teen pääs­tö­jen eri­tyi­sen voi­mak­kaat hai­tat eivät ilmei­ses­ti perus­tu niin­kään hii­li­diok­si­diin, kuin nii­den luo­miin pil­viin, joi­ta ilmei­ses­ti kut­su­taan tii­vis­tys­juo­vik­si. Tär­keim­piä artik­ke­lei­ta aihees­ta on Natu­res­sa jul­kais­tu Stu­ber et al: The impor­tance of the diur­nal and annual cycle of air traf­fic for cont­rail radia­ti­ve forcing.

    http://www.nature.com/nature/journal/v441/n7095/abs/nature04877.html

  17. kuin­ka­han kau­an tar­vit­si­si vii­pyä Thai­maas­sa jot­ta len­to­mat­kan pääs­töt kuittaantuisivat?”

    Joku las­ki, että noin kuu­kausi sii­hen meni­si, olet­tai­ne kysees­sä oli­si ns. rantaloma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.