Progressiivinen energiavero

8 vastausta artikkeliin “Progressiivinen energiavero”

1. En tarkkaan tiedä, minkälaista päästöki­in­tiötä Dodo ehdot­ti, mut­ta tuskin­pa mitään sel­l­aista, joka ei sisältäisi mum­molle insen­ti­iviä tiivistää ikkunoitaan. Toisaal­ta kohta­laisen tehokkai­ta päästöki­in­tiöitä voidaan ottaa käyt­töön ilman välil­lisen käytön huomiointia.

   Bri­tan­ni­as­sa ollaan keskustel­tu erään­lais­es­ta “luot­toko­rtista”, jota vingute­taan aina kun oste­taan sähköä, lentolip­pu­ja tai ben­saa. Kun omat kiin­tiöt luot­toko­r­til­ta lop­puu, oste­taan puut­tuvat markki­noil­ta niiltä joil­ta jää yli. Eli mökin mum­mon kan­nat­taa tässä jär­jestelmässä tiivistää ikku­nansa, kos­ka voi myy­dä näin säästyneet kiin­tiön­sä niille jot­ka käyt­tävät enem­män noi­ta kolmea hyödyket­tä. Brit­ti­mallin esit­te­ly löy­tyy täältä: http://www.cse.org.uk/pdf/pub1067.pdf

   Jos halu­taan todel­la tehokas jär­jestelmä ener­gianku­lu­tuk­sen ja kasvi­huonepäästö­jen vähen­tämisek­si, voitaisi­in säätää kan­sain­vä­li­nen henkilöko­htainen päästöki­in­tiö. Tässä päätetään alene­va globaali kiin­tiö, joka jae­taan vuosit­tain tasan jokaiselle maa­pal­lon ihmiselle. Nämä taas myyvät kiin­tiön­sä päästö­jen aiheut­ta­jille tähän luo­duil­la markki­noil­la. Päästö­jen hin­nat näky­i­sivät näin suo­raan hin­nois­sa eikä kukaan pysty­isi toim­i­maan vapaa­matkus­ta­jana. Itse olen poht­in­ut jonkin ver­ran tätä jär­jestelmää, jol­laista myös liit­tokans­leri Merkel vastikään toivoi. Omia ajatuk­siani voi lukea täältä: http://koti.mbnet.fi/thexder/Opiskelu/Kansainv%E4linen%20henkil%F6kohtainen%20p%E4%E4st%F6kiinti%F6.pdf

   Halukkaat voivat allekir­joit­taa Face­bookissa em. ideaa koske­van vetoomuk­sen (etsi nimel­lä cause: Sup­port Glob­al Per­son­al Emis­sions Quota).

   Itse näk­isin globaalin henkilöko­htaisen päästöki­in­tiön oikeas­t­aan ain­oana tehokkaana keinona, joka voisi peri­aat­teessa saa­da hyväksyn­nän sekä teol­lisu­us­mail­ta että kehi­tys­mail­ta. Se voisi toimia myös EU:n tasolla.

   Vastaa

2. Dodon päästökau­pas­sa ei tätä mum­mon väärää insemti­iviä esi­in­ny, kos­ka päästöoikeu­den mar­gin­aal­i­hiny­ta on kaikille sama. Tuo ongel­ma kos­ki pro­gres­si­ivista ener­giaveroa. Sen sijaan tuo Dodon ehdo­tus on aika lähel­lä itse ehdot­ta­maani mallia, jos­sa olisi kiin­teä ener­giavero, jon­ka tuot­to jaet­taisi­in tasan kansalais­ten kesken. Päästöki­in­tiöis­sä “vero” eli päästöoikeu­den hin­ta määräy­tyy markki­noil­la ja yhteiskun­ta aset­taa päästö­jen määrän. Vero­ma­llis­sa yhteiskun­ta aset­taa veron korkeu­den ja päästö­jen määrä määrä­tyyy markki­noil­la. Jos tieto päästö­jen hin­ta­jous­tos­ta on oikea, molem­mat johta­vat samaan lopputulokseen.

   Aja­tus, että kiin­nos­tuk­sen kohteena oli­si­vat vain suo­ra ener­gianku­lu­tus ja välil­lis­es­tä vain lentämi­nen, on aivan epäjo­hdon­mukainen. Se rankai­sisi leivän leipomis­es­ta ja pyykin pesemis­es­tä kotona sen sijaan että ostaa leivän kau­pas­ta ja peset­tää pyykkin­sä pesulassa.

   Edelleen valit­taes­sa matkus­tustapaa Helsingistä Tukhol­maan, se suo­sisi paljon suuripäästöisem­män laivan käyt­töä, vaik­ka lentämi­nen tuott­taisi päästöjä sen­tään vähän vähemmän.

   Toki yhdis­tet­tynä yleiseen päästökaup­pa­jär­jestelmään tuo leipomon ja kotileivän ero pois­tu­isi, kos­ka leipo­mo käyt­tää ener­giaa, joka jo on päästökau­pan piiris­sä. Mut­ta jos näin ajatel­laan, mik­si koti­taloussähkö on päästökau­pan piiris­sä tässä Dodon mallis­sa, sil­lä sehän on jo yleisen päästökau­pan piirissä?

   Vastaa

3. Dodo ei itse asi­as­sa ole esit­tänyt henkilöko­htaisia päästöki­in­tiöitä. Kyse on yhdis­tyk­sen puheen­jo­hta­jan yksi­ty­isa­jat­telus­ta, jon­ka hän sanoi julk­isu­u­teen Dodon kan­tana. Yhdis­tyk­sen hal­li­tus ei ole tuol­laista kan­nan­ot­toa kuitenkaan mis­sään vai­heessa hyväksynyt.

   Vastaa

4. Ode:
   “Aja­tus, että kiin­nos­tuk­sen kohteena oli­si­vat vain suo­ra ener­gianku­lu­tus ja välil­lis­es­tä vain lentämi­nen, on aivan epäjo­hdon­mukainen. Se rankai­sisi leivän leipomis­es­ta ja pyykin pesemis­es­tä kotona sen sijaan että ostaa leivän kau­pas­ta ja peset­tää pyykkin­sä pesulassa.”

   Se olisi vakavasti vaillinnainen, mut­ta kuitenkin jät­timäi­nen askel oikeaan suun­taan. Minus­ta tuos­sa esimerkissäsi ei ole mitään ongel­maa. Jos yhden leivän leipoo kotona, menee siihen rutosti enem­män ener­giaa kuin jos saman­lainen tehdään teol­lis­es­ti. Ja toisaal­ta vaik­ka tuos­sa täy­tyy kotialouden mak­saa sähkössä ekstraa, tullee leipä tästä huoli­mat­ta kotona tehtynä halvem­mak­si ainesten ollessa halpo­ja. Ja mitä eri­ty­istä hyvää on pestä pyyk­it kotona? Eikös niiden peset­tämi­nen nurkan takana ole­val­la yrit­täjäl­lä olisi juuri sitä vihrei­den peräänku­u­lut­ta­maa palvelusa­lo­jen tukemista?

   Ode:
   “Edelleen valit­taes­sa matkus­tustapaa Helsingistä Tukhol­maan, se suo­sisi paljon suuripäästöisem­män laivan käyt­töä, vaik­ka lentämi­nen tuott­taisi päästöjä sen­tään vähän vähemmän.”

   Hyvä point­ti. Jär­jestelmään voisi hyvin lisätä lai­vat ja tämän kaltaisia mui­ta “help­po­ja” kohtei­ta joi­ta ei ollut Bri­tann­ian suun­nitel­mas­sa (& Dodon ehdotuksessa?).

   Ode:
   “Toki yhdis­tet­tynä yleiseen päästökaup­pa­jär­jestelmään tuo leipomon ja kotileivän ero pois­tu­isi, kos­ka leipo­mo käyt­tää ener­giaa, joka jo on päästökau­pan piiris­sä. Mut­ta jos näin ajatel­laan, mik­si koti­taloussähkö on päästökau­pan piiris­sä tässä Dodon mallis­sa, sil­lä sehän on jo yleisen päästökau­pan piirissä?”

   Tämäkin on hyvä point­ti. Jos tämä Dodon malli (johon en siis ole tutus­tunut) tulisi voimaan, olisi ilmeis­es­ti kak­si päällekkäistä jär­jestelmää. Tämä ei kuitenkaan olisi mielestäni mikään ongel­ma, kos­ka henkilöko­htainen päästöki­in­tiö ennen kaikkea tek­isi EU:n päästökau­pan sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaisem­mak­si. Eli se kom­pen­soisi vähän kulut­taville hin­to­jen nousua paljon kulut­tavien kus­tan­nuk­sel­la. Se voisi jopa ehkäistä tehokkaasti sitä suur­ta parkua, joka syn­tyy sähkön hin­nan kaksinker­taistues­sa(?) lähivu­osi­na. Tuplain­sen­ti­ivi siis.

   Vastaa

5. Ei pidä tak­er­tua tuo kotileipä vas­taan leipomon leipä yksi­tyisko­hti­in vaan ymmärtää, että välil­lisen kulu­tuk­sen poius jät­tämi­nen on iso puute. 

   Yksinker­tais­in­ta olisi tehdä niin, että päästökau­pan piiri­in laite­taan kaik­ki päästöjä tuot­ta­va, myös liiken­teen polt­toaineet ja läm­mi­tysöljy sekä tietysti lento- ja laivali­ikenne. Oikeuk­sia ei jae­ta ilmaisek­si, vaan val­tio myy ne ja jakaa saadut rahat kaikkien kansalais­ten kesken. Kaik­ki ener­giaval­tainen kallis­tuu, mut­ta kun raha jae­taan takaisin kansalle, vähän ener­giaa käyt­tävät rikas­tu­vat ja paljon sitä käyt­tävät köy­htyvät entiseen ver­rat­tuna. Lop­putu­los olisi sama kuin henkilöko­htai­sis­sa päästökiintiöissä.

   Nuo henkilöko­htaiset päästöki­in­tiöt oli­si­vat han­kala toteut­taa, mut­ta olisi niil­lä tiet­ty kas­vat­ta­va vaikutus.

   Kaukoläm­mite­tyssä ker­rostalos­sa asu­valle autot­toma­l­la per­heel­leni tuo kyl­lä kävisi. Nur­mi­järveltä ja Toho­lam­mil­ta voisi tul­la nurinaa.

   Vastaa

6. Tämä Oden malli jäi nyt kyl­lä aika epäselväksi:
   1. Mitä päästöoikeuk­sia myydään?
   2. Kenelle ne myydään?
   Mil­lä ilveel­lä tässä mallis­sa saadaan esim. tuon­tilelu­jen hin­taan se päästölisä? Vai jäi­sivätkö nämä vieläkin ulkop­uolelle? Ole­tuk­se­na­han on käsit­tääk­seni se, että malli on vain Suomen laajuinen.

   Helpom­pi ja tehokkaampi tapa olisi määrit­tää kaikkien tuot­tei­den päästöt ja verot­taa näitä sen mukaan. Vero­jen tuo­tot jaet­taisi­in sit­ten perus­tu­lona kansalle. Tämä toki onnis­tu­isi, mut­ta tässä ei olisi mitään kat­toa päästöille. Lisäk­si olisi äärim­mäisen vaikea­ta ja kallista määrit­tää kunkin tuot­teen päästömäärät.

   Ideaal­isys­tee­mis­sä globaalit päästöoikeudet myytäisi­in suo­raan päästäjille, jol­loin hin­ta näky­isi tuot­teessa suo­raan. Tulot jaet­taisi­in sit­ten globaali­na perus­tu­lona kaikille maail­man ihmisille.

   Brit­tien ehdo­tus on hyvin kaukana tämän ideaal­isys­teemin tehokku­ud­es­ta. Se on kuitenkin hyvä alku ja ohjaa kulu­tus­ta ja käyt­täy­tymistä oikeaan suun­taan. Tääl­lä esi­in­tullei­ta lap­suk­sia on kohta­laisen help­po kor­ja­ta joten ei tule heit­tää las­ta pesuve­den mukana mäkeen ja teila­ta mallia pelkästään niiden perusteella.

   Vastaa

7. Päästökaup­pa toimii kun­nol­la vain globaali­na. Kos­ka val­tioiden rajo­jen yli kulke­vien tuot­tei­den ener­gia­sisältö on pieni mur­to-osa maail­man ener­gianku­lu­tuk­ses­ta (Suomes­sa val­taosa menee liiken­teeseen ja läm­mi­tyk­seen) merk­it­see, että myös EU:n laa­juinen päästökaup­pa toimii, joskin onnahdellen.

   Sel­l­aista ongel­maa ei ole, että ilmas­to­vas­tu­ullisu­udessa Valko-Venäjän kanssa tas­apäis­es­ti kamp­pail­e­va ener­giatuh­lari Suo­mi jotenkin ohit­taisi muut EU-maat ilmastopoli­ti­ikas­sa. mehän yritämme koko ajan sabotoi­da EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa.

   Päästöoikeudet myy­dään huu­tokau­pal­la kenelle tahansa. osta­jia oli­si­vat kai lähin­nä samat tahot, joille niitä nyt myy­dään ilmaisek­si. Poikkeuk­se­na nykyiseen oli, että kaik­ki alat jou­tu­isi­vat osta­maan päästöki­in­tiöitä, kun ny7t päästökau­pan piiris­sä on vain noin puo­let ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Ben­saa tankkaa­va tai läm­mi­tysöljyä polt­ta­va ei jou­tu­isi päästöoikeuk­sien kanssa säheltämään, vaan ne oli­si­vat öljyn tukkumyyjän hankittava.

   Malli vas­taisi suun­nilleen sitä, mitä Juk­ka Jon­ni­nen kuvaa kol­man­nes­sa kap­paleessa. Päästöoikeuk­sista saatu­jen tulo­jen jakami­nen tasan on kyl­lä ide­al­isti­nen aja­tus. Niin oikeu­den­mukaista maail­mas­ta ei tule koskaan.

   Vastaa

8. Näyt­tää siltä, että ollaan opti­maalis­es­ta ratkais­us­ta aika pitkälti samaa mieltä. Ehkä nuo nim­i­tyk­set vähän harhaut­ta­vat. Itse nimit­täisin mallia, jos­sa oikeuk­sista myy­dyt tuo­tot palaute­taan suo­raan tasan ihmisille henkilöko­htaisek­si päästäki­in­tiök­si. Lop­puen lopuk­si ei ole niin väliä, kuka ne päästöoikeudet myy teol­lisu­udelle, yksit­täiset ihmiset vai val­tio. Myös “perus­tu­lo” on aika kuvaa­va ter­mi tälle ilmiölle. Tässä sen määrää ei vain ole etukä­teen lyö­ty lukkoon vaan syn­tyy markki­noil­la. Käytän­nössä kulut­ta­mi­nen nos­taa aina perus­tu­lon määrää.

   Ehkä olen­naisin hyö­ty siitä, että yksit­täiset ihmiset myyvät kiin­tiön­sä, olisi eri­lais­ten markki­nain­stru­ment­tien syn­ty. Lupaa hake­mal­la voisi esim. myy­dä omien päästö­jen­sä optioi­ta jo etukä­teen vaikka­pa rahoit­taak­seen oman yri­tyk­sen perus­tamista. Tämä voisi olla val­lanku­mouk­selli­nen inno­vaa­tio varsinkin kehit­tyvis­sä maissa.

   Brit­tien ehdo­tus onkin sit­ten ihan eri­lainen, kun sitä kiin­tiötä ei myy­dä vaan käytetään itse. Sen oikeas­t­aan ain­oa hyvä puoli tähän markki­noille myytävään malli­in ver­rat­tuna on juuri tuo mainit­se­masi kas­vat­ta­va vaiku­tus. Mut­ta toisaal­ta sehän olisi toises­sa mallis­sa täysin turha, kun ei enää pysty­isi val­it­se­maan ympäristön kannal­ta huonom­paa tuotet­ta ulkois­vaiku­tusten ollessa las­ket­tu suo­raan hintoihin.

   Brit­ti-ehdo­tus on hyvin vajavainen, mut­ta on silti vaikea nähdä, että se olisi sta­tus quoa huonom­pi. Jo sen tuo­mat insen­ti­iv­it autoilun vähen­tämiselle ovat merkit­tävät. Se, ettei se ratkaise ongelmia opti­maalis­es­ti on huono peruste mallin teilaamiselle. Sen voisi nähdä väli­aikaise­na ratkaisuna ennen laa­jem­paa kan­sain­välistä mallia joka voisi toteu­tua vaikka­pa EU:n tasol­la “perus­tu­lo­muo­toise­na”.

   Vastaa