Moni lon­toolainen myy eläk­keelle siir­tyessään asun­non ja muut­taa Etelä-Englan­nin ran­nikolle, Mal­talle tai vaik­ka Por­tu­gali­in viet­tämään eläkepäiviään. Asun­to­jen hin­taero on mit­ta­va. Sil­lä he osta­vat usein itselleen eläkevakuutuksen.

Mik­si helsinkiläiseläkeläiset eivät tee samoin, eri­tyis­es­ti ne jot­ka ovat muual­ta Helsinki­in työn perässä muut­tanei­ta. Muut­to­tap­pioalueil­ta saa asun­to­ja hin­taan, jota helsinkiläi­nen voisi luul­la vuo­sivuokrak­si. Jat­ka lukemista “Mik­si eläkeläiset eivät muu­ta pois Helsingistä?”

Anu Koske­lal­la on tänään Hesaris­sa hyvä ehdo­tus Korkeavuorenkadun pysäköin­tion­gelmia ajatellen. Alku­peräi­nen huole­nai­he­han oli, että kadun liik­keet kär­si­u­vät, jos asi­akkaat eivät pääse autoil­laan oven eteen, kun ratik­ka vie pysäköin­tipaikat. Aika pieni osa asi­akkaista kyl­lä tulee autol­la, mut­ta jotkut kuitenkin. Muute­taan koko katu käve­lykaduk­si. Sil­loin asi­akkai­ta tulee roimasti enemmän.

Meiltä puut­tuu luon­te­va etelä-pohjois­su­un­tainen käve­ly-yhteys Etelä-Helsingis­sä. Tuos­ta sen saisi!

Pääkir­joi­tus­toimit­ta­ja Mar­jut Lind­berg kir­joit­ti tänään Hesaris­sa palveluseteleistä taval­la, joka sai min­ut tark­ista­maan, luenko Hesaria vain demarien vaalile­hteä. Kos­ka olen palvelusetelei­den esil­letu­loon osaltani vähän syylli­nen, kerrattakoon,mihin niil­lä tähdätän. Siinä muo­dos­sa kuin itse palvelusetelit hah­motan, jär­jestelmä toimisi näin: Jat­ka lukemista “Palvelusetelit”

Ykkösaa­mus­sa keskusteli­in tänään mah­dol­lisu­ud­es­ta ja tarpeesta rak­en­taa rautati­etun­neli Helsingistä Tallinnaan. Molem­mat keskusteli­jat ver­ta­siv­ta sitä kanaal­i­tun­neli­in ja arvioi­vat, ettei tun­nelista voi tul­la kan­nat­tavaa, kun ei Kanaal­in­tun­nelis­takaan tullut.

Näitä ei voi ver­ra­ta. Kanaal­i­tun­neli sur­vot­ti­in lieju­un, Tallinnan tun­nelia varten tar­jol­la on ehjää kallio­ta. Sik­si sen hin­ta on ehkä kymme­ne­sosa kanaal­in­tun­nelista. Lähempi ver­tausko­h­ta voisi olla Päi­jänne-tun­neli. Rautati­etun­neli olisi urakkana ehkä tuplas­ti Päi­jänne-tun­nelin kokoinen.

Kun Helsin­ki päät­ti laa­jen­taa ratikkalin­jas­toa ysir­atikalla, tämän piti ajaa Merikadul­ta Itä-Pasi­laan. Etelä-Helsin­gin asukkaat ilmoit­ti­vat kaikkien häm­mästyk­sek­si, etteivät ne halua ratikkaa,koska se vie parkkipaikko­ja. Kyse on jois­takin kym­menistä pysäköin­tipaikoista. Nyt kun ysi on kor­van­nut bussin 17, valite­taan, että alua on liikennemotissa.

Aamun Hesaris­sa Eteläis­ten kaupungi­nosien puheen­jo­hta­ja Pia Aal­to­nen sanoo, että, jos Helsin­ki halu­aa per­hei­den pysyvän Etelä-Helsingis­sä, kaupunkisu­un­nit­telijoiden on huomioita­va myös näi­den auton­tarve. Jat­ka lukemista “Asun­not jäämässä tyhjilleen Korkeavuorenkadulla?”

On mon­es­sa mielessä tyh­mää, että meil­lä korkeak­oulu­opiske­li­jat syn­nyt­tävät niin myöhään. Ter­vey­del­liset syyt puoltaisi­vat nuorem­pana syn­nyt­tämistä, eikä pitkään lykät­ty äitiys sit­ten aina onnis­tukaan. Äitiy­destä on hait­taa opiskelulle, mut­ta vielä enem­män siitä on hait­taa työssä käymiselle. Jat­ka lukemista “Opiske­li­jat syn­nyt­tämään aikaisemmin”

Ylen aamu­ra­dios­sa puhut­ti­in tänään aivan puu­ta heinää ilmas­toa­sioista. Eri­tyisen haus­ka oli van­ha tut­tavamme mat­ti Putko­nen. — mies joka yksin kaa­toi ydin­voimalan vuon­na 1993. Nyt hän ei hyväksynyt sitä mikro­taloudel­lista tosi­asi­aa, että markki­noil­la sähkön hin­ta määräy­tyy kalleim­man käytössä ole­van voimalan mukaan. Jos ei määräy­ty­isi, tuo voimala kan­nat­taisi sulkea. Hän ehdot­ti tilalle jär­jestelmää, jos­sa jokainen saisi ostaa sähköä siitä läh­teestä, jos­ta halu­aa ja hin­ta määräy­ty­isi hallinnol­lis­es­ti tuon ener­gialäh­teen tuotan­tokus­tan­nusten mukaan. Jat­ka lukemista “Putko­nen jak­saa hauskuuttaa”

Suomes­sa on se onnelli­nen tilanne, että hoidon taso on korkein julk­i­sis­sa sairaalois­sa. Jos leikkauk­ses­sa tulee kom­p­likaa­tioi­ta, poti­las siir­retään yksi­tyis­sairaalas­ta julkiseen sairaalaan tehostet­tua hoitoa varten, ei koskaan toisin päin. Tämä kan­nat­taa aina muis­taa, kun ver­rataan julk­ista ja yksi­ty­istä hoitoa. Moni todel­la kuvit­telee hoidon yksi­tyis­sairaalas­sa ole­van parem­paa. Jat­ka lukemista “Hoidon mak­sa­jal­la on merkitystä”

Keskustelu niukku­u­den jakamis­es­ta on poik­in­ut niin mon­ta haaraa, että perus­tan yhdestä aiheesta uuden.

Taas ker­ran on ehdotet­tu verora­hoit­teisen ter­vey­den­huol­lon kor­vaamista vakuutusmuotoisella.Vakuutusyhtiöt kil­pailut­taisi­vat sairaalat ja kehi­tys kehittyisi.

Jos jotain ter­veystalous­tutkimus on saanut selvite­tyk­si niin sen, että ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, joka perus­tuu vaku­u­tuk­si­in ja yksi­ty­isi­in palvelui­hin tulee erit­täin kalli­ik­si suh­teessa saavutet­tuun hoidon tasoon. Jopa Maail­man­pank­ki, jota ei ole järin syytet­ty vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta, on varoit­tanut siitä ja suositel­lut itseasi­as­sa tätä mei­dän “sosial­is­tista” jär­jestelmäämme. Jat­ka lukemista “Vaku­u­tus­ra­hoit­teinen ter­vey­den­huolto tulee kalliiksi”