Miksi eläkeläiset eivät muuta pois Helsingistä?

Moni lon­toolainen myy eläk­keelle siir­tyessään asun­non ja muut­taa Etelä-Englan­nin ran­nikolle, Mal­talle tai vaik­ka Por­tu­gali­in viet­tämään eläkepäiviään. Asun­to­jen hin­taero on mit­ta­va. Sil­lä he osta­vat usein itselleen eläkevakuutuksen.

Mik­si helsinkiläiseläkeläiset eivät tee samoin, eri­tyis­es­ti ne jot­ka ovat muual­ta Helsinki­in työn perässä muut­tanei­ta. Muut­to­tap­pioalueil­ta saa asun­to­ja hin­taan, jota helsinkiläi­nen voisi luul­la vuosivuokraksi.

Eläket­tä hän ei voi ostaa. Joka neropat­ti on hyväksyt­tänyt eduskun­nal­la lain, jon­ka mukaan täl­laisen eläk­keen ostamiseen ei saa mitään vero­helpo­tus­ta (eikä pidä saadakaan) mut­ta eläke on kuitenkin verotet­tavaa tuloa. Tämä on samaa kuin jos oma­l­ta pankki­tililtä tehdyt nos­tot kat­sot­taisi­in verotet­tavak­si tulok­si. Lain­säädän­nön ilmeinen virhe pitäisi kor­ja­ta pikaisesti.

Mut­ta voihan sen rahan tietysti lait­taa pankki­in. Siinä on se vika, ettei tiedä, kuin­ka van­hak­si elää, mut­ta voihan sen yrit­tää arva­ta. Jos asun­tokaupoista jää käteen 240 000 euroa ja uskoo elävän­sä vielä 20 vuot­ta, ton­ni kuus­sa voi pan­na men­emään. Se on siis verotonta.

Han­ko voisi ottaa meil­lä sen Etelä-Englan­nin ran­nikkokaupunkien roolin. Pait­si että ei voi. Suomes­sa kun­ta on vas­tu­us­sa van­hus­ten hoivas­ta. On melkoista taloudel­lista itse­murhaa kun­nalle erikois­tua eläkeläis­ten kun­naksi. Kain­u­us­ta täl­lainen itse­murhakan­di­daat­ti tosin löy­tyy. ´Tämä voisi toimia kun­nal­listaloudel­lis­es­ti, jos asukkaik­si valikoituu suh­teel­lisen ter­veitä ja pitkäikäisiä van­huk­sia. Niistä saa aika run­saat val­tiono­su­udet- Arvo Ylp­pö ‑tyypin van­hus on kul­takaivos asuinkunnalleen.

Jos eläkeläiset myi­sivät kalli­ita asun­to­jaan Helsingistä dol­lar­in kiil­to silmis­sään, hyö­ty olisi molem­min puo­li­nen. Helsin­gin asun­top­u­la helpot­tuisi edes vähän.

29 vastausta artikkeliin “Miksi eläkeläiset eivät muuta pois Helsingistä?”

  1. Ter­ve ihmi­nen voi ja osaa tehdä itse elämään­sä koske­vat päätökset.

    Kun­nan taloudel­lis­es­ta itse­murhas­ta puheen ollen mainit­sen tois­es­ta van­huuten liit­tyvästä ongel­mas­ta. Van­hus ei voi vali­ta kun­taa, jon­ka hoito­laitok­seen joutuu kun­non niin vaatiessa. 

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että use­at van­huk­set ovat kir­joil­la syn­nyinkun­nas­saan, vaik­ka asu­vatkin muualla.

  2. Soin­in­vaara ei ymmär­rä, että todel­li­nen syy mik­si varakkaam­mat eläkeläiset muut­ta­vat johonkin ihme paikkoi­hin asumaan on se, että eläke on han­kit­tu sem­mosin menetelmin, ettei kotikaupun­gin puis­tois­sa paljon uskalla istuskel­la. Kun joukko entisiä irti­san­ot­tu­ja työn­tek­i­jöitä 500 euron kansaneläk­keel­lä tulee vas­taan, saat­taa tun­nel­ma olla kohtu­ullisen herkkä.

    Muulle muut­tanei­den pros­ent­tio­su­us saat­taa olla ihan sama Lon­toos­sa ja Helsingis­sä, ja jäl­jelle jääneet eläkeläiset ovat molem­mis­sa niitä, joil­la ei ole mitään hävet­tävää. Espan­jas­sa on toki enem­män englan­ti­laisia, kos­ka niitä on yli­malka­an enemmän.

  3. Eläkeläis­ten, eri­tyis­es­ti leskirou­vien, kan­soit­ta­mat teat­ter­it ja muut kult­tuuri­palve­lut (joi­ta työssäkäyvä ei kerk­iä hyö­dyn­tää) löy­tyvät Helsin­gin keskus­tas­ta: jostain Hang­os­ta on autot­toman aika han­kala, ainakaan omatoimisesti.

  4. Elinikää on vaikea arva­ta, mut­ta toim­inta ja tuh­laamiskyvyn arvioin­ti lie­neekin jo helpom­paa. Kyl­lä 65 vuo­tias voi ehkä jo olet­taa että mon­et asi­at eivät enää huvi­ta 20 v. kulut­tua. Minä en täysin ymmär­rä mik­si ihmiset halu­a­vat lahjoit­taa raho­jaan vaku­u­tusy­htiöille mut­ta ei sitä kaikkea tarvitse ymmärtääkään.

    Muut­tamises­sa­han on usein kysymys siitä että kuka­pa sitä kotoaan mihinkään jne. Uskoisin kuitenkin kehi­tyk­sen ole­van Osmon toivo­maa ja muut­toli­ik­keen alka­van eri­tyis­es­ti suurem­pi­en kaupunkien lähiöistä ellei se ole peräti jo alka­nutkin. Syytkin lienevät pitkälti aivan samo­ja kuin siel­lä Lontoossa.

  5. Eli­na: “Aiotkos itse muttaa?”
    Jos et aikonut olla tosiv­it­sikäs, ota­pa aikalisä ja lue uudelleen ajatuk­sen kaa (= lue­tun ymmärtämi­nen) Oden tek­sti ja löy­dä vas­taus. Tai ehkä min­ul­la ymmär­rys johonkin ei riitä.

  6. Annuk­ka,

    En minä löy­dä Osmon tek­stistä mitään viit­taus­ta siihen, mitä hän ITSE mah­dol­lis­es­ti aikoo tehdä. Eli jotain vikaa sit­ten lue­tun ymmärtämisessä tosi­aan, mikäli siel­lä sel­l­ainen on. 

    Mut­ta kai minä nyt sen tiedän, ettei hänel­lä ole tarvetta/halua harki­ta muut­toa Nurmek­seen yksiöön. Eli sin­ul­la tun­tuu tuo lue­tun ymmärtämi­nen ole­van min­ua parem­min hallinnas­sa, kun noin nokke­lasti huo­m­a­sit, etten ollut ihan tosissani.

  7. Jep, eikö vain Sepe!

    Tuo Hat­tuvaraan ympäristö näyt­tää min­un silmi­i­ni todel­lakin upeal­ta. Kuvien vuo­de­nai­ka ei ole tee paikalle oikeut­ta, mut­ta takana siin­tävä vaara on var­masti paikan pääl­lä vaikut­ta­va. Lie­nee siis Hattuvaara?

    Ilmoituk­ses­sa san­ot­ti­in, että palve­lut ovat tyy­dyt­tävät. En nyt asi­as­sa men­nyt pidem­mälle siten, että olisin ruven­nut sen kum­mem­min otta­maan selvää Hat­tuvaaras­ta, mut­ta arvelisin, että Hat­tuvaaran kylässä on jonkin­lainen ruokakaup­pa ja jotain perus­palvelui­ta. Esim. vaa­teostok­sille pitäisi sit­ten men­nä Liek­saan tai Ilo­mantsi­in, jot­ka kai ovat lähim­mät kaupungit. 

    Toisaal­ta, jos on eläkeläi­nen keskel­lä erä­maa­ta, niin mihin sitä nyt vaat­tei­ta tarvit­see? Par­it verkka­housut ja kumisaap­paat kestävät vuodes­ta toiseen hyvinkin. Eivätkä läh­eskään kaik­ki eläkeläiset ole mitään van­noutunei­ta kyldyyrin har­ras­ta­jia. Useim­mat kat­se­l­e­vat telkkaria, lueskel­e­vat ja puuhastel­e­vat piha­hom­mis­sa ihan mielel­lään. Juok­sut on juoksettu. 

    Toisin kuin Osmon kohdal­ta, niin oma­l­ta kohdal­tani olin siis aivan tosis­sani. Minä en ole mikään eri­tyisen urbaani­henk­i­nen enkä varsinkaan mikään kult­tuuri-ihmi­nen. Ihmis­ten par­veilu, meteli ja ruuhkaiset paikat pikem­minkin ahdistavat. 

    Helsinkikeskeisyy­den paulois­sa saat­taa uno­htua sekin, että kyl­lä pikkukaupungeis­sakin on eri­laisia kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mia vuo­den ympäri, kir­jas­tot ja.… no en nyt muu­ta kek­si, mut­ta kuitenkin. Tietysti ihmis­suh­teet jäi­sivät tänne, en tunne ketään hat­tuvaar­alaista, mut­ta onhan sähkö­posti kek­sit­ty ja autol­la pääsee. Ja tutus­tu­uhan siel­lä uusi­in ihmisiin.

  8. Omat van­hempani ovat muut­ta­neet talvi­a­sut­tavak­si muutet­tuun kesähuvi­laan. Samal­la seudul­la asuu nykyään kym­meniä eläkeläis­pariskun­tia ja jokunen työssäkäyväkin kuka van­hois­sa kesähuvilois­saan, kuka uud­is­raken­nuk­sis­sa. Lap­su­udessani siel­lä ei asunut kukaan talvel­la. Jonkin­lainen tren­di siis selvästi.

  9. Espan­jan aurinko­ran­nikol­la asuu ainakin osan­vuot­ta lee­gio suo­ma­laisia eläkeläisiä. Muis­taak­seni kun­nan ja val­tion työn­tek­i­jöitä kohdel­laan Suomen lais­sa eri taval­la kuin yksi­ty­is­puolen tyyppe­jä. Kuka tietää, mikä se ero on, se liit­tyy vero­tuk­seen ja sairaanhoitoon.

    Ei sen uuden käm­pän Suomes­sa tarvi olla omakoti­ta­lo. Asun pienessä kirkonkylässä rivaris­sa, älyt­tömän iso takapi­ha, tilaa vaik­ka muille jakaa. Hin­ta pääkaupunkiseudul­la olisi 300 000. Tääl­lä 70000. Palve­lut viiden min­uutin käve­lyn päässä. Pait­si oop­pera ja laadukkaat teatterit.

    Eräs perikun­ta myi tääl­lä rivari­a­sun­non. Päämies sanoi, että sahataan poik­ki tämä kämp­pä ja siir­retään Van­taalle. Olisimme het­ken hie­man varakkaampia. Täm­möistä tämä on.

  10. Kiitos.
    Taidankin heti ruve­ta pakkaamaan.
    Kun neljävi­tose­na muut­taa Han­koon ja rupeaa kun­nal­lispoli­ti­soimaan, ehtii eläkeikään men­nessä saa­da aikaan sen, että Regat­ta ja ne kauheat nuoret hääde­tään Hesaan.
    Samas­sa siivous- ja ylim­ielisyysin­nos­sa voisi vai­h­taa puoluet­ta vaik­ka piirun ver­ran oikealle.

    Ode, se nyt on vaan niin ettei pikkukaupungis­sa elämi­nen (ja nyt puhuu Por­voos­sa lap­suuten­sa asunut!) ole aina rahas­ta kiinni.
    Henkistä ilmapi­ir­iä ei voi hinnoitella.

    Toisaal­ta, van­hempana se elinympäristö sup­peu­tuu muutenkin, ja junio­r­i­na kyyläämisek­si miel­let­ty voi hyvinkin tun­tua mukaval­ta peräänkat­somiselta ja huolenpidolta.

    Mut­ta oikeasti: pelkkä aja­tus lumis­es­ta, kuolleesta Hang­os­ta talvel­la, myrsky­tu­ulen pauhatessa.…

    Juuei. Kyl mää mielu­um­min vaik Turkkuse.
    Liäpeil­ki kelppa.

  11. En minäkään Oden tek­stis­sä näe ilmoi­tus­ta hänen aikeis­taan suun­taan tai toiseen — ei liene kovin ajanko­htais­takaan. Siitä kyl­lä selvästi käy ilmi, että temp­pu ei Suomes­sa ole niin help­po kuin esim. Bri­tan­ni­as­sa. Se kai oli jutun pointti.
    Takaisin maalle haikaile­via kai on eni­teen niiden joukos­sa, jot­ka ovat sieltä enem­män tai vähem­män pakol­la joutuneet lähtemään. Sitä muut­toli­iket­tä jonkin ver­ran onkin. Jos siteet van­haan kotiseu­tu­un ovat vielä eläk­keelle siir­ryt­täessä vahvem­mat kuin uuteen, mikä ettei. Yhä enem­män eläkeläi­sis­sä on kakkosasun­non pitäjiä, mut­ta se vaatii jo enem­män rahaa — ja pääsään­töis­es­ti hei­dän kotikun­tasa ei ole maaseudul­la (vero­tu­lot jäävät esim. tänne pääkaupunkiseudulle).
    Laitoshoi­dos­sa ole­van on aika vaikea­ta — läh­es mah­do­ton­ta — vai­h­taa kun­taa, vaikka­pa lähem­mäs lap­si­aan. Muut­to on paras hoitaa, kun vielä on freesi ja tuo kun­nalle enem­män kuin vie.
    En laske niin näp­pärästi kuin Ode, joten en yritäkään. Mut­ta jos kun­nas­sa on vähän lap­sia, huolto­suhde pysyy kohtu­ullise­na, vaik­ka sinne otet­taisi­in avo­sylin eläkeläisiä. Ter­veinä he tuo­vat vero­tu­lo­ja, sairaina työ­paikko­ja. Jos val­tio osal­lis­tuu kus­tan­nuk­si­in, menot eivät ole kohtuuttomia.
    Monis­sa kun­nis­sa on nytkin tyhjil­lään kun­nan asun­to­ja, 70- ja 80-luvuil­la raken­net­tu­ja riv­i­talo­ja. Tyhjil­lään niistä on pelkkää rahan­menoa, niiden kun­nos­s­apitämi­nen ja vuokraami­nen kan­nat­taisi jo sinällään.
    Ris­ti­jär­ven Senior­ipo­lis kai on lähin­nä uus­tuotan­toa. Uuden par­i­talon kolmio 75 m² mak­saa alle 150 000.
    Ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten Pal­ta­mossa siinä naa­puris­sa oli run­saasti kun­nan rivare­i­ta puoli­ty­hjinä, keskus­tas­sa van­hus­ten­talon naa­puris­sa. Mik­sei niistäkin saisi seniorikelpoisia?

  12. Osmo meinaa karkoit­taa eläkeläiset nuorten tieltä takaisin sinne met­sälään, jos­ta juuri ovat edes jonkin­laiseen sivistyk­seen päässeet ;).
    Van­hem­mat ihmiset päin­vas­toin yrit­tävät hakeu­tua keskus­taan. Heil­lä lie­nee siihen syynsä!
    Aika moni tosin muut­taa myös ulkomaille.

  13. Vas­tauk­se­na otsikon kysymyk­seen, sik­si että helsinkiläiset eläkeläiset eivät ole tyhmiä.

    Miten vaik­ka siel­lä Nurmek­ses­sa sujuu liikku­mi­nen sit­ten kun lääkäri vie ajoko­rtin? Kumpi on kätevämpi rool­lat­torin kanssa, metro, ratik­ka, jalka­käytävät ja kate­tut tilatt, vai kylä­tien reuna?

    Kaikkia palvelui­ta, mis­tä kukin nyt tykkää, on parem­min tar­jol­la kaupungis­sa, ja ehtoovu­osi­na niitä toden­näköis­es­ti käyt­tää enem­män. Edel­ly­tyk­set itsenäiseen elämän on ihan eri luokkaa töölöläis­mum­mol­la joka saa rapunoven vier­estä ruokaa, ja jol­la on muutenkin kaik­ki palve­lut rul­lausetäisyy­del­lä tai ratikka­matkan päässä, kuin mum­mun­mökissä syrjäsavossa.

    Ja var­maan keskiver­toeläkeläi­nen halu­aa pitää yhteyt­tä lap­si­in­sa, las­ten­lap­si­in­sa, työkaverei­hin­sa ja ystävi­in­sä. Tätä ei edis­tä se että he ovat parin sadan kilo­metrin päässä. Varsinkin siinä vai­heessa kun eläkeläi­nen on vaipois­sa vuodeosas­tol­la, siinä kun­nas­sa mis­sä sat­tuu ole­maan kir­joil­la, ja omaiset on viiden tun­nin matkan päässä, niin se on yhtä hel­vettiä omaisille, hoidet­tavalle ja hoitohenkilökunnalle.

  14. Kom­ment­tien logiikasta:
    1) Eli­nan huo­mau­tus, jon­ka minä kyl­lä luin niin, että min­un on olta­va itse valmis muut­ta­maan, jos tar­joan tätä mah­dol­lisu­ut­ta muille on epäloogi­nen. En ole eläk­keel­lä ja olen syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nen, joten en voi pala­ta juuril­leni muut­ta­mal­la pois Helsingistä. 

    2) Ciclis­tan aja­tus, että olisin karkot­ta­mas­sa eläkeläisiä Helsingistäon yhtä epälooginen.

    3) Moni muu ker­too, mik­si jotkut eivät muu­ta, mut­ta se ei ole vas­taus siihen, mik­si niin har­va muuttaa.

    Kun lukee alue­poli­it­tista keskustelua, ei siitä voi saa­da muu­ta käsi­tys­tä kuin että ihmiset yleen­sä halu­a­vat asua mah­dol­lisim­man per­iferis­es­ti, mut­ta ovat pakote­tut vas­toin tah­toaan muut­ta­maan työn perässä kaupunki­in. Kun työ ei enää pako­ta ja kun asun­toa vai­h­ta­mal­la saisi vielä muhkea muut­topalkkion, tulee lähin­nä ihme­telleek­si sitä, onko se Helsinki­in muut­ta­mi­nen sit­tenkään ollut niin pakotettua. 

    Yleis­es­tä keskustelus­ta saa myös sen käsi­tyk­sen, että eläk­keet ovat kaut­ta lin­jan aivan liian pieniä ja että eläkeläisen elämä pen­niä venyt­täen on yhtä taloudel­lista tuskaa.

  15. Hohhoi­jakkaa..

    Ensim­mäi­nen kom­ment­ti­ni oli vit­si. En voin­ut ajatel­lakaan, että se jäisi jollekin epä­selväk­si, vaik­ka hymiö puut­tui. En tosi­aan ajatel­lut, että Osmon tule­vaisu­us on Nurmeksessa. 

    Mitä Osmon penäämään logi­ikkaan tulee, niin aikoa ver­bi kyl­lä viit­taa tule­vaisu­u­teen. Joten hyvinkin voi kysyä ihmiseltä, mitä hän aikoo tehdä eläk­keel­lä, vaik­ka hän ei vielä juuri olisi eläk­keel­lä. Eli aivan rel­e­vant­ti kysymys, ja jos siihen liit­tää itse jotain piilom­erk­i­tyk­siä keho­tuk­ses­ta, niin vas­tuu ei ole enää minulla. 

    En siis ajatel­lut, että kenenkään sen enem­pää Osmon kuin muidenkaan mitenkään PITÄÄ muut­taa Kain­u­useen. Mik­si ihmeessä jotain sel­l­aista ajat­telisin, jär­jetön aja­tus. Yleen­säkään ihmiseten sanomisia ei kan­na­ta kauheasti yli­t­ulki­ta, kir­joituk­sia vielä vähem­män, kos­ka elekieli, ilmeet ja äänen­sävyt ja ‑pain­ot puuttuvat. 

    Annuk­ka kehot­ti min­ua otta­maan aikalisän ja tarkem­paa lukemista kun kysin “aiotko itse [Osmo] muut­taa?”: Ja lupasi, että tek­stistä löy­tyy vastaus. 

    En löytänyt ja nyt Annuk­ka sanoi, ettei itsekään löy­dä.. Eli mitä sieltä piti nyt löytää?

  16. jouni lundqvist Kysyy:
    Espan­jan aurinko­ran­nikol­la asuu ainakin osan­vuot­ta lee­gio suo­ma­laisia eläkeläisiä. Muis­taak­seni kun­nan ja val­tion työn­tek­i­jöitä kohdel­laan Suomen lais­sa eri taval­la kuin yksi­ty­is­puolen tyyppe­jä. Kuka tietää, mikä se ero on, se liit­tyy vero­tuk­seen ja sairaanhoitoon.

    Vas­taus: Kan­sain­välisen vero-oikeu­den yleis­pe­ri­aate on eläkkei­den kohdal­la seu­raa­va: Julkisen sek­torin eläk­keet ovat aina mak­sa­javal­tion verotet­tavaa tuloa. Yksi­tyiset eläk­keet puolestaan verote­taan eläkeläisen asuin­maas­sa. Espan­jas­sa on vielä edulli­nen poikkeus, Espan­jan val­tio on vapaut­tanut nämä yksi­tyisen sek­torin eläke­tu­lot kokon­aan veroista. 

    Muutenkin OS:n aloituk­ses­sa on kohtia, jot­ka ovat “vähän sin­nepäin”. Jatke­taan myös itse “vähän sin­nepäin”. Edulli­nen ”eläke­vaku­u­tus” voidaan luo­da myymäl­lä asun­non Helsingis­sä, osta­mal­la hyvin hajaute­tun osake­salkun Helsin­gin pörssistä, sekä muut­ta­mal­la Viroon.
    Myös Sak­sa tar­joaa merkit­täviä veroe­tu­ja ihmisille, jot­ka voivat luo­da oman ”eläke­vaku­u­tuk­sen”.

  17. Minä tiedän varakkaan hienos­sa omakoti­talos­sa asu­van turku­laisen pariskun­nan, joka on ostanut itselleen eläkea­sun­non Helsingistä Unioninkadul­ta. Haki­vat asun­toa juurikin noin läheltä keskus­taa, jot­ta palve­lut ja kult­tuu­ri­tar­jon­ta oli­si­vat lähellä.
    Eikä kumpikaan ole kotoisin Helsingistä.

  18. “tulee lähin­nä ihme­telleek­si sitä, onko se Helsinki­in muut­ta­mi­nen sit­tenkään ollut niin pakotettua.”

    Tässä ollaankin asian ytimessä. Asun­to­jen markki­nahin­to­jen ja eläköi­tynei­den käyt­täy­tymisen val­os­sa suo­ma­lais­ten väitet­ty poh­ja­ton hinku omako­ti­a­sumiseen on pelkkä myyt­ti, eikä todel­lisu­udessa esimerkik­si sel­l­aista ongel­maa ole johon opti­maa­li­nen ratkaisu olisi pien­taloaluei­den kaavoitus jos­sain Sipoos­sa tai Van­taal­la. Kun ihmiset selvästikin halu­a­vat asua kun­nol­lises­sa kaupungis­sa niin jospa kaavoitet­taisi­in ja raken­net­taisi­in pikem­minkin sel­l­aista eikä tuh­la­ta ruu­tia omako­ti­a­sumisen osaoptimointiin.

    “Halu­aisin mieluiten asua omakoti­talos­sa” on saman­lainen poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti vas­taus gallu­pei­hin kuin “halu­aisin tele­vi­sioon lisää luontodoku­ment­te­ja ja poli­it­tisia asiao­hjelmia”. Kun mielipi­deky­se­lyi­den sijaan on käytet­tävis­sä todel­lista dataa ihmis­ten arvos­tuk­sista niin nojaudu­taan mielum­min siihen.

  19. “Kun lukee alue­poli­it­tista keskustelua, ei siitä voi saa­da muu­ta käsi­tys­tä kuin että ihmiset yleen­sä halu­a­vat asua mah­dol­lisim­man per­iferis­es­ti, mut­ta ovat pakote­tut vas­toin tah­toaan muut­ta­maan työn perässä kaupunki­in. Kun työ ei enää pako­ta ja kun asun­toa vai­h­ta­mal­la saisi vielä muhkea muut­topalkkion, tulee lähin­nä ihme­telleek­si sitä, onko se Helsinki­in muut­ta­mi­nen sit­tenkään ollut niin pakotettua.”
    Osan tuos­ta ehkä selit­tää se, että alle kak­sikymp­pis­inä kaupunki­in tulleet ovat eläkeikään päästyään olleet kaupunki­laisia yli 40 vuot­ta. Koti­paikkakun­nal­la ei enää ole läheisiä ihmisiä ja tut­tu­ja. Siinä ajas­sa on luonut sosi­aalisen verkos­ton­sa kaupunki­in. Koti­maise­mat ovat muut­tuneet ja palu­umuut­ta­jalle muu­tos on joskus vaikeampi niel­lä kuin niiden kanssa eläneille.
    Eivät kaik­ki sen­tään pelkästään pakos­ta läht­e­neet. Yliopis­to­ja ei hir­muis­ten suurten ikälu­okkien aikana ollut juurikaan per­ife­ri­as­sa, joten oli pakko. Mut­ta yhtälail­la oli hinku päästä pois pienistä ympyröistä näkemään maail­maa. Pakos­ta tulleetkin ovat voineet perus­taa per­heen täkäläisen tai aivan toiselta per­ifer­ian kol­kalta tulleen kanssa. Lapset, las­ten­lapset, naa­pu­rit, työ­tover­it ja tutut maise­mat ovatkin tääl­lä. Lähde siitä sit­ten ja mihin suun­taan? Onko­han kukaan tutk­in­ut? Itse ainakin lähtisin mielu­um­min muual­la kuin koti­paikkakun­nal­leni — ehkä — jos siis edes lähtisin.
    Mutu­na sanois­in, että palu­umuut­ta­jat eivät lähde kor­peen mum­mon­mökkei­hin — ne jäävät korkein­taan kesäa­sun­noik­si. Maaseudul­lakin asum­i­nen keskit­tyy taa­jami­in. Van­huk­set muut­ta­vat lähem­mäs palvelui­ta, jos on varaa. Enää ei muori jää sukupol­ven­vai­h­dok­sen jäl­keen syytinki­in. Keskus­tois­sa perus­palve­lut ovat lähel­lä, yleen­sä lähempänä kuin Helsin­gin keskus­tas­sa — jos ei ole himoshop­paa­ja ja vaa­di Vuit­to­nia tai himoitse oop­per­aan, eloku­vi­in, hienoi­hin ravintoloihin…
    Erikois­sairaan­hoito on kaukana, mut­ta onhan se tääl­lä Helsingis­säkin mutkien ja matko­jen takana.

    “Yleis­es­tä keskustelus­ta saa myös sen käsi­tyk­sen, että eläk­keet ovat kaut­ta lin­jan aivan liian pieniä ja että eläkeläisen elämä pen­niä venyt­täen on yhtä taloudel­lista tuskaa.”
    — Eläkkeitä on mon­enkokoisia. Yleis­es­tä keskustelus­ta saa sen käsi­tyk­sen, että palkat ovat liian pieniä ja töis­sä venytään hengiltä muu­ta­mas­sa vuodessa. Yleinen keskustelu ei ole kovin innovatiivista.

  20. Eli­na: “Annuk­ka kehot­ti min­ua otta­maan aikalisän ja tarkem­paa lukemista kun kysin “aiotko itse [Osmo] muut­taa?”: Ja lupasi, että tek­stistä löy­tyy vastaus.
    En löytänyt ja nyt Annuk­ka sanoi, ettei itsekään löy­dä.. Eli mitä sieltä piti nyt löytää?”

    Siis vas­taus: Minus­ta Ode ei vaat­in­ut ketään muut­ta­maan, vaan puhui muut­to­halukkaiden mah­dol­lisuuk­sista ja mah­dot­to­muuk­sista — edel­ly­tyk­sistä toteut­taa oletet­tu toiveen­sa. Kun hän ei ketään patis­tanut muut­ta­maan, tun­tuu vähän epärev­el­e­van­til­ta kysyä aikooko hän itse muut­taa — varsinkin kun tiedämme, että hän ei olisi palu­umuut­ta­ja eikä tietääk­seni itse ole haikail­lut maaseudun rauhaan.
    Ode jo itsekin vas­tasi kysymykseen.

  21. Tpyy­lu­o­ma,

    Nurmes on pieni kaupun­ki. Siel­lä on kyl­lä asfal­toidut kadut ja sel­l­aiset palve­lut kuin nyt kymme­nen­tuhan­nen hen­gen kaupungis­sa on eli ei kum­moi­set, mut­ta elämiseen riit­tävät varmasti. 

    Itse ajat­te­len niin päin, että muori-iässä on tur­val­lisem­man oloista käy­dä ostok­sil­la ja muutenkin elää pienis­sä ympyröis­sä kuin suurkaupungis­sa. Tai tur­val­lisem­man olois­ta­han se on joka iässä, mut­ta tarpeet ovat erilaiset. 

    Helsingisä kat­soen mon­et tun­tu­vat ajat­tel­e­van, että on Helsin­ki ja sit­ten on maaseu­tu mum­mon­mökkei­neen. Suo­mi on kuitenkin täytenään pikkukaupunke­ja ker­ros- ja riv­i­taloi­neen, joiden neliöhin­nat on mur­to-osa Helsin­gin vas­taav­ista. Tietysti eril­listalo­jakin on edullis­es­ti tarjolla. 

    Isois­sakin muis­sa kaupungeis­sa neliöhin­nat ovat paljon alhaisem­mat. Tam­pereel­la keskus­takolmion voi saa­da reilusti alle 200 000 euron esim. Amurista.

  22. Eli voisiko tässä olet­taa, että maakun­tataa­jaami­in riit­tää halukkai­ta eläkeikäisiä ihan yhtä paljon kuin Helsinkiinkin?

    Ja että lop­pu­jen lopuk­si lop­pusi­joi­tu­s­paik­ka tulee tyyri­ik­si kun­nalle vain niis­sä keis­seis­sä, jois­sa duu­nar­i­palkan eläke on pieni ja kaveri huonos­sa hapes­sa varhaises­sa vaiheessa?

    Ja että hyyp­iö mak­saa kun­nalle hina­jaa, kos­ka se on aina ollut vähän huonos­sa hapes­sa mut­ta syn­tyjään niin pirun sitkas­ta laat­ua, ettei sitä saa edes huonol­la hoidol­la hengiltä?

    Eikös ne siihen pyri, sairasko­tien ja vaivaistalo­jen tehokkuuslaskupäättäjät?

  23. Osmo kir­joit­ti: “Kun lukee alue­poli­it­tista keskustelua, ei siitä voi saa­da muu­ta käsi­tys­tä kuin että ihmiset yleen­sä halu­a­vat asua mah­dol­lisim­man per­iferis­es­ti, mut­ta ovat pakote­tut vas­toin tah­toaan muut­ta­maan työn perässä kaupunki­in. Kun työ ei enää pako­ta ja kun asun­toa vai­h­ta­mal­la saisi vielä muhkea muut­topalkkion, tulee lähin­nä ihme­telleek­si sitä, onko se Helsinki­in muut­ta­mi­nen sit­tenkään ollut niin pakotettua.”

    Naulan kan­taan, pait­si ihmette­lyosu­us, johon Annuk­ka jo vas­tasikin. Annukkakin osuu naulan kan­taan myös seu­raavas­sa mietelmässä: “Koti­maise­mat ovat muut­tuneet ja palu­umuut­ta­jalle muu­tos on joskus vaikeampi niel­lä kuin niiden kanssa eläneille.” 

    Muil­ta osin minäkin ihmette­len muut­toli­ik­keen vähäisyyttä. 

    Lisää naulan kan­taan. Eli­na kir­joit­ti: “Itse ajat­te­len niin päin, että muori-iässä on tur­val­lisem­man oloista käy­dä ostok­sil­la ja muutenkin elää pienis­sä ympyröis­sä kuin suurkaupungis­sa. […] Helsingisä kat­soen mon­et tun­tu­vat ajat­tel­e­van, että on Helsin­ki ja sit­ten on maaseu­tu mum­mon­mökkei­neen. Suo­mi on kuitenkin täytenään pikkukaupunke­ja ker­ros- ja riv­i­taloi­neen […]” Juuri näin! Han­koa­han Osmokin ehdot­ti eläkeläiskaupungik­si. San­gen idylli­nen vai­h­toe­hto; ei sen kor­pea tarvitse olla.

    (Met, mies ja minä, jos hengis­sä ollaan, nimeno­maan häip­päsemme pikkukaupun­ki-idyl­li­in sinä päivänä kun mun työni ei meitä enää sido Hesaan — ja minä sen­tään olen pal­jas­jalkainen helsinkiläi­nen! Ei pohjoisen pakkasi­in ja pimey­teen, huh; mei­dän idyl­lit ovat eteläm­mässä. Se että Hesan käm­pästä jää vähän fyf­feä käteen ei ole ollenkaan has­sumpi jut­tu siinä elämän­vai­heessa kun tulot romahtavat.)

  24. Osmon jut­tu alkoi “moni lon­toolainen myy asun­ton­sa”. Ilmeis­es­ti Lon­toon asun­to­jen hin­noil­la pystyy osta­maan asun­non Välimereltä ja vielä jää rahaa elämiseen. Mut­ta mitä itse olen kat­sonut asun­to­jen hin­to­ja esim Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa, niin eivät ne nyt niin kauhean paljoa poikkea toi­sis­taan, Helsin­gin lähiöi­den ja Välimerel­lis­ten pikkukaupunkien hin­tata­sot, ts muut­to etelään ei vaan toi­mi niin kuin lon­toolaisil­la. Lisäk­si sit­ten vier­aat kielet suo­ma­laisille, englan­ti­laiset pär­jäävät englan­nil­laan ainakin Maltalla.

    Jos Osmon kir­joituk­sen point­ti oli tähdät­ty asun­to­jen saamisek­si Helsin­gin keskus­taan, niin miten olisi keskus­tan laa­jen­t­a­mi­nen uusil­la metro- ja rautatielinjoilla?

  25. Hei vaan

    Olen ollut kiin­nos­tunut noin yleen­sä kom­menteis­tasi yhteiskun­nas­ta. Siinä on ollut reipas­ta uudelleen ajat­telua, joka pähkäil­lyt­tänyt minuakin. 

    Kiitos siitä.

    Nyt olet sohais­sut (kiitos) pyhään KOTIIN.
    Onko ihan oikeasti jär­kee pitää yhdel­lä ihmisel­lä sitä (leski­hän se on ihan aina) 100–200 m², kun suku­laiset kuo­laa… voiskose myydä,käyttää rahat ihan itse..

    Jos voit, pidä tilas­toa, kuka reakoi tähän: omis­ta­ja, lap­si, lapsenlapsi…

    Tiedok­sesi: tun­nen YHDEN pariskun­nan, joil­la oli kesämök­ki Somerol­la. Kun jäivät molem­mat eläk­keelle, möivät ilois­es­ti kolmion­sa, saadul­la rahal­la kesämök­istä talvi­a­sut­ta­va koti.

    Kom­men­toin Talous­sanomien sivuilla.

    Periaatteessa
    olen täysin samaa mieltä, mut­ta min­ul­la ei olekaan van­hempia, iso­van­hempia tääl­lä, eikä mis­sään, perin­nön odotusta.

    YDIN AJATUS mikä tuli mieleen: todel­lakin ne, joil­la on mah­dol­lisu­us, edes harkitsevat.

    TOINEN AJATUS: Lähtisin kuin “hau­ki ran­nas­ta”, vail­la omaisu­ut­ta, työt­tömänä ‑haavei­ta vain.

    Talous­sanomien kom­menteista löy­tyy: sirtsi@suomi24.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.