Moni lontoolainen myy eläkkeelle siirtyessään asunnon ja muuttaa Etelä-Englannin rannikolle, Maltalle tai vaikka Portugaliin viettämään eläkepäiviään. Asuntojen hintaero on mittava. Sillä he ostavat usein itselleen eläkevakuutuksen.
Miksi helsinkiläiseläkeläiset eivät tee samoin, erityisesti ne jotka ovat muualta Helsinkiin työn perässä muuttaneita. Muuttotappioalueilta saa asuntoja hintaan, jota helsinkiläinen voisi luulla vuosivuokraksi.
Eläkettä hän ei voi ostaa. Joka neropatti on hyväksyttänyt eduskunnalla lain, jonka mukaan tällaisen eläkkeen ostamiseen ei saa mitään verohelpotusta (eikä pidä saadakaan) mutta eläke on kuitenkin verotettavaa tuloa. Tämä on samaa kuin jos omalta pankkitililtä tehdyt nostot katsottaisiin verotettavaksi tuloksi. Lainsäädännön ilmeinen virhe pitäisi korjata pikaisesti.
Mutta voihan sen rahan tietysti laittaa pankkiin. Siinä on se vika, ettei tiedä, kuinka vanhaksi elää, mutta voihan sen yrittää arvata. Jos asuntokaupoista jää käteen 240 000 euroa ja uskoo elävänsä vielä 20 vuotta, tonni kuussa voi panna menemään. Se on siis verotonta.
Hanko voisi ottaa meillä sen Etelä-Englannin rannikkokaupunkien roolin. Paitsi että ei voi. Suomessa kunta on vastuussa vanhusten hoivasta. On melkoista taloudellista itsemurhaa kunnalle erikoistua eläkeläisten kunnaksi. Kainuusta tällainen itsemurhakandidaatti tosin löytyy. ´Tämä voisi toimia kunnallistaloudellisesti, jos asukkaiksi valikoituu suhteellisen terveitä ja pitkäikäisiä vanhuksia. Niistä saa aika runsaat valtionosuudet- Arvo Ylppö ‑tyypin vanhus on kultakaivos asuinkunnalleen.
Jos eläkeläiset myisivät kalliita asuntojaan Helsingistä dollarin kiilto silmissään, hyöty olisi molemmin puolinen. Helsingin asuntopula helpottuisi edes vähän.
Aiotkos itse muttaa?
Löysin sinulle sopivan luukun Nurmeksesta, apteekkikin alakerrassa, niin huolto pelaa vanhuuden krempoissa. Hintakin on kohdallaan ja sopii ex-kansanedustajan kukkarolle.
http://www.oikotie.fi/realestlist?exit=aptinfo_fromsearch&target=apartment&query=%26subNavi%3Dapartments_forsale%26subNavi%3Dapartments_forsale%26searchtype%3Dquick_search%26target%3Dapartment%26cookieValue%3D121939647772705452%26listlength%3D25%26mainNavi%3Dapartments%26rooms%3Dkaikki%26orderby%3Dsalesprice%26fcid%3D335351216313724500%26searchtotal%3D500%26rootCompanyId%3D‑1%26selectedpage%3D1%26aptType%3Dkaikki%26Area3%3D16%26dir%3Dasc&s_index=2&fcid=335351216313724500&id=1622846&mainNavi=apartments&subNavi=apartments_forsale
Katselin itselleni tätä eläkepäiviksi… Ihanat Pohjois-Karjalan erämaat aivan vieressä ja oma iso piha ja ranta. Hinta on aivan uskomaton, katsokaapa!
http://www.oikotie.fi/realestlist?exit=aptinfo_fromsearch&target=apartment&query=%26subNavi%3Dapartments_forsale%26subNavi%3Dapartments_forsale%26searchtype%3Dquick_search%26target%3Dapartment%26cookieValue%3D121939647772705452%26listlength%3D25%26mainNavi%3Dapartments%26rooms%3Dkaikki%26orderby%3Dsalesprice%26fcid%3D335351216313724500%26searchtotal%3D500%26rootCompanyId%3D‑1%26selectedpage%3D1%26aptType%3Dkaikki%26Area3%3D16%26dir%3Dasc&s_index=4&fcid=335351216313724500&id=1371983&mainNavi=apartments&subNavi=apartments_forsale
Terve ihminen voi ja osaa tehdä itse elämäänsä koskevat päätökset.
Kunnan taloudellisesta itsemurhasta puheen ollen mainitsen toisesta vanhuuten liittyvästä ongelmasta. Vanhus ei voi valita kuntaa, jonka hoitolaitokseen joutuu kunnon niin vaatiessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useat vanhukset ovat kirjoilla synnyinkunnassaan, vaikka asuvatkin muualla.
Soininvaara ei ymmärrä, että todellinen syy miksi varakkaammat eläkeläiset muuttavat johonkin ihme paikkoihin asumaan on se, että eläke on hankittu semmosin menetelmin, ettei kotikaupungin puistoissa paljon uskalla istuskella. Kun joukko entisiä irtisanottuja työntekijöitä 500 euron kansaneläkkeellä tulee vastaan, saattaa tunnelma olla kohtuullisen herkkä.
Muulle muuttaneiden prosenttiosuus saattaa olla ihan sama Lontoossa ja Helsingissä, ja jäljelle jääneet eläkeläiset ovat molemmissa niitä, joilla ei ole mitään hävettävää. Espanjassa on toki enemmän englantilaisia, koska niitä on ylimalkaan enemmän.
Eläkeläisten, erityisesti leskirouvien, kansoittamat teatterit ja muut kulttuuripalvelut (joita työssäkäyvä ei kerkiä hyödyntää) löytyvät Helsingin keskustasta: jostain Hangosta on autottoman aika hankala, ainakaan omatoimisesti.
Elinikää on vaikea arvata, mutta toiminta ja tuhlaamiskyvyn arviointi lieneekin jo helpompaa. Kyllä 65 vuotias voi ehkä jo olettaa että monet asiat eivät enää huvita 20 v. kuluttua. Minä en täysin ymmärrä miksi ihmiset haluavat lahjoittaa rahojaan vakuutusyhtiöille mutta ei sitä kaikkea tarvitse ymmärtääkään.
Muuttamisessahan on usein kysymys siitä että kukapa sitä kotoaan mihinkään jne. Uskoisin kuitenkin kehityksen olevan Osmon toivomaa ja muuttoliikkeen alkavan erityisesti suurempien kaupunkien lähiöistä ellei se ole peräti jo alkanutkin. Syytkin lienevät pitkälti aivan samoja kuin siellä Lontoossa.
Elina: “Aiotkos itse muttaa?”
Jos et aikonut olla tosivitsikäs, otapa aikalisä ja lue uudelleen ajatuksen kaa (= luetun ymmärtäminen) Oden teksti ja löydä vastaus. Tai ehkä minulla ymmärrys johonkin ei riitä.
Annukka,
En minä löydä Osmon tekstistä mitään viittausta siihen, mitä hän ITSE mahdollisesti aikoo tehdä. Eli jotain vikaa sitten luetun ymmärtämisessä tosiaan, mikäli siellä sellainen on.
Mutta kai minä nyt sen tiedän, ettei hänellä ole tarvetta/halua harkita muuttoa Nurmekseen yksiöön. Eli sinulla tuntuu tuo luetun ymmärtäminen olevan minua paremmin hallinnassa, kun noin nokkelasti huomasit, etten ollut ihan tosissani.
Hyvät kämpät olet Elina löytänyt!
Jep, eikö vain Sepe!
Tuo Hattuvaraan ympäristö näyttää minun silmiini todellakin upealta. Kuvien vuodenaika ei ole tee paikalle oikeutta, mutta takana siintävä vaara on varmasti paikan päällä vaikuttava. Lienee siis Hattuvaara?
Ilmoituksessa sanottiin, että palvelut ovat tyydyttävät. En nyt asiassa mennyt pidemmälle siten, että olisin ruvennut sen kummemmin ottamaan selvää Hattuvaarasta, mutta arvelisin, että Hattuvaaran kylässä on jonkinlainen ruokakauppa ja jotain peruspalveluita. Esim. vaateostoksille pitäisi sitten mennä Lieksaan tai Ilomantsiin, jotka kai ovat lähimmät kaupungit.
Toisaalta, jos on eläkeläinen keskellä erämaata, niin mihin sitä nyt vaatteita tarvitsee? Parit verkkahousut ja kumisaappaat kestävät vuodesta toiseen hyvinkin. Eivätkä läheskään kaikki eläkeläiset ole mitään vannoutuneita kyldyyrin harrastajia. Useimmat katselevat telkkaria, lueskelevat ja puuhastelevat pihahommissa ihan mielellään. Juoksut on juoksettu.
Toisin kuin Osmon kohdalta, niin omalta kohdaltani olin siis aivan tosissani. Minä en ole mikään erityisen urbaanihenkinen enkä varsinkaan mikään kulttuuri-ihminen. Ihmisten parveilu, meteli ja ruuhkaiset paikat pikemminkin ahdistavat.
Helsinkikeskeisyyden pauloissa saattaa unohtua sekin, että kyllä pikkukaupungeissakin on erilaisia kulttuuritapahtumia vuoden ympäri, kirjastot ja.… no en nyt muuta keksi, mutta kuitenkin. Tietysti ihmissuhteet jäisivät tänne, en tunne ketään hattuvaaralaista, mutta onhan sähköposti keksitty ja autolla pääsee. Ja tutustuuhan siellä uusiin ihmisiin.
Omat vanhempani ovat muuttaneet talviasuttavaksi muutettuun kesähuvilaan. Samalla seudulla asuu nykyään kymmeniä eläkeläispariskuntia ja jokunen työssäkäyväkin kuka vanhoissa kesähuviloissaan, kuka uudisrakennuksissa. Lapsuudessani siellä ei asunut kukaan talvella. Jonkinlainen trendi siis selvästi.
Espanjan aurinkorannikolla asuu ainakin osanvuotta leegio suomalaisia eläkeläisiä. Muistaakseni kunnan ja valtion työntekijöitä kohdellaan Suomen laissa eri tavalla kuin yksityispuolen tyyppejä. Kuka tietää, mikä se ero on, se liittyy verotukseen ja sairaanhoitoon.
Ei sen uuden kämpän Suomessa tarvi olla omakotitalo. Asun pienessä kirkonkylässä rivarissa, älyttömän iso takapiha, tilaa vaikka muille jakaa. Hinta pääkaupunkiseudulla olisi 300 000. Täällä 70000. Palvelut viiden minuutin kävelyn päässä. Paitsi ooppera ja laadukkaat teatterit.
Eräs perikunta myi täällä rivariasunnon. Päämies sanoi, että sahataan poikki tämä kämppä ja siirretään Vantaalle. Olisimme hetken hieman varakkaampia. Tämmöistä tämä on.
Kiitos.
Taidankin heti ruveta pakkaamaan.
Kun neljävitosena muuttaa Hankoon ja rupeaa kunnallispolitisoimaan, ehtii eläkeikään mennessä saada aikaan sen, että Regatta ja ne kauheat nuoret häädetään Hesaan.
Samassa siivous- ja ylimielisyysinnossa voisi vaihtaa puoluetta vaikka piirun verran oikealle.
Ode, se nyt on vaan niin ettei pikkukaupungissa eläminen (ja nyt puhuu Porvoossa lapsuutensa asunut!) ole aina rahasta kiinni.
Henkistä ilmapiiriä ei voi hinnoitella.
Toisaalta, vanhempana se elinympäristö suppeutuu muutenkin, ja juniorina kyyläämiseksi mielletty voi hyvinkin tuntua mukavalta peräänkatsomiselta ja huolenpidolta.
Mutta oikeasti: pelkkä ajatus lumisesta, kuolleesta Hangosta talvella, myrskytuulen pauhatessa.…
Juuei. Kyl mää mieluummin vaik Turkkuse.
Liäpeilki kelppa.
En minäkään Oden tekstissä näe ilmoitusta hänen aikeistaan suuntaan tai toiseen — ei liene kovin ajankohtaistakaan. Siitä kyllä selvästi käy ilmi, että temppu ei Suomessa ole niin helppo kuin esim. Britanniassa. Se kai oli jutun pointti.
Takaisin maalle haikailevia kai on eniteen niiden joukossa, jotka ovat sieltä enemmän tai vähemmän pakolla joutuneet lähtemään. Sitä muuttoliikettä jonkin verran onkin. Jos siteet vanhaan kotiseutuun ovat vielä eläkkeelle siirryttäessä vahvemmat kuin uuteen, mikä ettei. Yhä enemmän eläkeläisissä on kakkosasunnon pitäjiä, mutta se vaatii jo enemmän rahaa — ja pääsääntöisesti heidän kotikuntasa ei ole maaseudulla (verotulot jäävät esim. tänne pääkaupunkiseudulle).
Laitoshoidossa olevan on aika vaikeata — lähes mahdotonta — vaihtaa kuntaa, vaikkapa lähemmäs lapsiaan. Muutto on paras hoitaa, kun vielä on freesi ja tuo kunnalle enemmän kuin vie.
En laske niin näppärästi kuin Ode, joten en yritäkään. Mutta jos kunnassa on vähän lapsia, huoltosuhde pysyy kohtuullisena, vaikka sinne otettaisiin avosylin eläkeläisiä. Terveinä he tuovat verotuloja, sairaina työpaikkoja. Jos valtio osallistuu kustannuksiin, menot eivät ole kohtuuttomia.
Monissa kunnissa on nytkin tyhjillään kunnan asuntoja, 70- ja 80-luvuilla rakennettuja rivitaloja. Tyhjillään niistä on pelkkää rahanmenoa, niiden kunnossapitäminen ja vuokraaminen kannattaisi jo sinällään.
Ristijärven Senioripolis kai on lähinnä uustuotantoa. Uuden paritalon kolmio 75 m² maksaa alle 150 000.
Ainakin muutama vuosi sitten Paltamossa siinä naapurissa oli runsaasti kunnan rivareita puolityhjinä, keskustassa vanhustentalon naapurissa. Miksei niistäkin saisi seniorikelpoisia?
Osmo meinaa karkoittaa eläkeläiset nuorten tieltä takaisin sinne metsälään, josta juuri ovat edes jonkinlaiseen sivistykseen päässeet ;).
Vanhemmat ihmiset päinvastoin yrittävät hakeutua keskustaan. Heillä lienee siihen syynsä!
Aika moni tosin muuttaa myös ulkomaille.
Vastauksena otsikon kysymykseen, siksi että helsinkiläiset eläkeläiset eivät ole tyhmiä.
Miten vaikka siellä Nurmeksessa sujuu liikkuminen sitten kun lääkäri vie ajokortin? Kumpi on kätevämpi roollattorin kanssa, metro, ratikka, jalkakäytävät ja katetut tilatt, vai kylätien reuna?
Kaikkia palveluita, mistä kukin nyt tykkää, on paremmin tarjolla kaupungissa, ja ehtoovuosina niitä todennäköisesti käyttää enemmän. Edellytykset itsenäiseen elämän on ihan eri luokkaa töölöläismummolla joka saa rapunoven vierestä ruokaa, ja jolla on muutenkin kaikki palvelut rullausetäisyydellä tai ratikkamatkan päässä, kuin mummunmökissä syrjäsavossa.
Ja varmaan keskivertoeläkeläinen haluaa pitää yhteyttä lapsiinsa, lastenlapsiinsa, työkavereihinsa ja ystäviinsä. Tätä ei edistä se että he ovat parin sadan kilometrin päässä. Varsinkin siinä vaiheessa kun eläkeläinen on vaipoissa vuodeosastolla, siinä kunnassa missä sattuu olemaan kirjoilla, ja omaiset on viiden tunnin matkan päässä, niin se on yhtä helvettiä omaisille, hoidettavalle ja hoitohenkilökunnalle.
Kommenttien logiikasta:
1) Elinan huomautus, jonka minä kyllä luin niin, että minun on oltava itse valmis muuttamaan, jos tarjoan tätä mahdollisuutta muille on epälooginen. En ole eläkkeellä ja olen syntyperäinen helsinkiläinen, joten en voi palata juurilleni muuttamalla pois Helsingistä.
2) Ciclistan ajatus, että olisin karkottamassa eläkeläisiä Helsingistäon yhtä epälooginen.
3) Moni muu kertoo, miksi jotkut eivät muuta, mutta se ei ole vastaus siihen, miksi niin harva muuttaa.
Kun lukee aluepoliittista keskustelua, ei siitä voi saada muuta käsitystä kuin että ihmiset yleensä haluavat asua mahdollisimman periferisesti, mutta ovat pakotetut vastoin tahtoaan muuttamaan työn perässä kaupunkiin. Kun työ ei enää pakota ja kun asuntoa vaihtamalla saisi vielä muhkea muuttopalkkion, tulee lähinnä ihmetelleeksi sitä, onko se Helsinkiin muuttaminen sittenkään ollut niin pakotettua.
Yleisestä keskustelusta saa myös sen käsityksen, että eläkkeet ovat kautta linjan aivan liian pieniä ja että eläkeläisen elämä penniä venyttäen on yhtä taloudellista tuskaa.
Hohhoijakkaa..
Ensimmäinen kommenttini oli vitsi. En voinut ajatellakaan, että se jäisi jollekin epäselväksi, vaikka hymiö puuttui. En tosiaan ajatellut, että Osmon tulevaisuus on Nurmeksessa.
Mitä Osmon penäämään logiikkaan tulee, niin aikoa verbi kyllä viittaa tulevaisuuteen. Joten hyvinkin voi kysyä ihmiseltä, mitä hän aikoo tehdä eläkkeellä, vaikka hän ei vielä juuri olisi eläkkeellä. Eli aivan relevantti kysymys, ja jos siihen liittää itse jotain piilomerkityksiä kehotuksesta, niin vastuu ei ole enää minulla.
En siis ajatellut, että kenenkään sen enempää Osmon kuin muidenkaan mitenkään PITÄÄ muuttaa Kainuuseen. Miksi ihmeessä jotain sellaista ajattelisin, järjetön ajatus. Yleensäkään ihmiseten sanomisia ei kannata kauheasti ylitulkita, kirjoituksia vielä vähemmän, koska elekieli, ilmeet ja äänensävyt ja ‑painot puuttuvat.
Annukka kehotti minua ottamaan aikalisän ja tarkempaa lukemista kun kysin “aiotko itse [Osmo] muuttaa?”: Ja lupasi, että tekstistä löytyy vastaus.
En löytänyt ja nyt Annukka sanoi, ettei itsekään löydä.. Eli mitä sieltä piti nyt löytää?
jouni lundqvist Kysyy:
Espanjan aurinkorannikolla asuu ainakin osanvuotta leegio suomalaisia eläkeläisiä. Muistaakseni kunnan ja valtion työntekijöitä kohdellaan Suomen laissa eri tavalla kuin yksityispuolen tyyppejä. Kuka tietää, mikä se ero on, se liittyy verotukseen ja sairaanhoitoon.
Vastaus: Kansainvälisen vero-oikeuden yleisperiaate on eläkkeiden kohdalla seuraava: Julkisen sektorin eläkkeet ovat aina maksajavaltion verotettavaa tuloa. Yksityiset eläkkeet puolestaan verotetaan eläkeläisen asuinmaassa. Espanjassa on vielä edullinen poikkeus, Espanjan valtio on vapauttanut nämä yksityisen sektorin eläketulot kokonaan veroista.
Muutenkin OS:n aloituksessa on kohtia, jotka ovat “vähän sinnepäin”. Jatketaan myös itse “vähän sinnepäin”. Edullinen ”eläkevakuutus” voidaan luoda myymällä asunnon Helsingissä, ostamalla hyvin hajautetun osakesalkun Helsingin pörssistä, sekä muuttamalla Viroon.
Myös Saksa tarjoaa merkittäviä veroetuja ihmisille, jotka voivat luoda oman ”eläkevakuutuksen”.
Minä tiedän varakkaan hienossa omakotitalossa asuvan turkulaisen pariskunnan, joka on ostanut itselleen eläkeasunnon Helsingistä Unioninkadulta. Hakivat asuntoa juurikin noin läheltä keskustaa, jotta palvelut ja kulttuuritarjonta olisivat lähellä.
Eikä kumpikaan ole kotoisin Helsingistä.
“tulee lähinnä ihmetelleeksi sitä, onko se Helsinkiin muuttaminen sittenkään ollut niin pakotettua.”
Tässä ollaankin asian ytimessä. Asuntojen markkinahintojen ja eläköityneiden käyttäytymisen valossa suomalaisten väitetty pohjaton hinku omakotiasumiseen on pelkkä myytti, eikä todellisuudessa esimerkiksi sellaista ongelmaa ole johon optimaalinen ratkaisu olisi pientaloalueiden kaavoitus jossain Sipoossa tai Vantaalla. Kun ihmiset selvästikin haluavat asua kunnollisessa kaupungissa niin jospa kaavoitettaisiin ja rakennettaisiin pikemminkin sellaista eikä tuhlata ruutia omakotiasumisen osaoptimointiin.
“Haluaisin mieluiten asua omakotitalossa” on samanlainen poliittisesti korrekti vastaus gallupeihin kuin “haluaisin televisioon lisää luontodokumentteja ja poliittisia asiaohjelmia”. Kun mielipidekyselyiden sijaan on käytettävissä todellista dataa ihmisten arvostuksista niin nojaudutaan mielummin siihen.
“Kun lukee aluepoliittista keskustelua, ei siitä voi saada muuta käsitystä kuin että ihmiset yleensä haluavat asua mahdollisimman periferisesti, mutta ovat pakotetut vastoin tahtoaan muuttamaan työn perässä kaupunkiin. Kun työ ei enää pakota ja kun asuntoa vaihtamalla saisi vielä muhkea muuttopalkkion, tulee lähinnä ihmetelleeksi sitä, onko se Helsinkiin muuttaminen sittenkään ollut niin pakotettua.”
Osan tuosta ehkä selittää se, että alle kaksikymppisinä kaupunkiin tulleet ovat eläkeikään päästyään olleet kaupunkilaisia yli 40 vuotta. Kotipaikkakunnalla ei enää ole läheisiä ihmisiä ja tuttuja. Siinä ajassa on luonut sosiaalisen verkostonsa kaupunkiin. Kotimaisemat ovat muuttuneet ja paluumuuttajalle muutos on joskus vaikeampi niellä kuin niiden kanssa eläneille.
Eivät kaikki sentään pelkästään pakosta lähteneet. Yliopistoja ei hirmuisten suurten ikäluokkien aikana ollut juurikaan periferiassa, joten oli pakko. Mutta yhtälailla oli hinku päästä pois pienistä ympyröistä näkemään maailmaa. Pakosta tulleetkin ovat voineet perustaa perheen täkäläisen tai aivan toiselta periferian kolkalta tulleen kanssa. Lapset, lastenlapset, naapurit, työtoverit ja tutut maisemat ovatkin täällä. Lähde siitä sitten ja mihin suuntaan? Onkohan kukaan tutkinut? Itse ainakin lähtisin mieluummin muualla kuin kotipaikkakunnalleni — ehkä — jos siis edes lähtisin.
Mutuna sanoisin, että paluumuuttajat eivät lähde korpeen mummonmökkeihin — ne jäävät korkeintaan kesäasunnoiksi. Maaseudullakin asuminen keskittyy taajamiin. Vanhukset muuttavat lähemmäs palveluita, jos on varaa. Enää ei muori jää sukupolvenvaihdoksen jälkeen syytinkiin. Keskustoissa peruspalvelut ovat lähellä, yleensä lähempänä kuin Helsingin keskustassa — jos ei ole himoshoppaaja ja vaadi Vuittonia tai himoitse oopperaan, elokuviin, hienoihin ravintoloihin…
Erikoissairaanhoito on kaukana, mutta onhan se täällä Helsingissäkin mutkien ja matkojen takana.
“Yleisestä keskustelusta saa myös sen käsityksen, että eläkkeet ovat kautta linjan aivan liian pieniä ja että eläkeläisen elämä penniä venyttäen on yhtä taloudellista tuskaa.”
— Eläkkeitä on monenkokoisia. Yleisestä keskustelusta saa sen käsityksen, että palkat ovat liian pieniä ja töissä venytään hengiltä muutamassa vuodessa. Yleinen keskustelu ei ole kovin innovatiivista.
Elina: “Annukka kehotti minua ottamaan aikalisän ja tarkempaa lukemista kun kysin “aiotko itse [Osmo] muuttaa?”: Ja lupasi, että tekstistä löytyy vastaus.
En löytänyt ja nyt Annukka sanoi, ettei itsekään löydä.. Eli mitä sieltä piti nyt löytää?”
Siis vastaus: Minusta Ode ei vaatinut ketään muuttamaan, vaan puhui muuttohalukkaiden mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista — edellytyksistä toteuttaa oletettu toiveensa. Kun hän ei ketään patistanut muuttamaan, tuntuu vähän epärevelevantilta kysyä aikooko hän itse muuttaa — varsinkin kun tiedämme, että hän ei olisi paluumuuttaja eikä tietääkseni itse ole haikaillut maaseudun rauhaan.
Ode jo itsekin vastasi kysymykseen.
Tpyyluoma,
Nurmes on pieni kaupunki. Siellä on kyllä asfaltoidut kadut ja sellaiset palvelut kuin nyt kymmenentuhannen hengen kaupungissa on eli ei kummoiset, mutta elämiseen riittävät varmasti.
Itse ajattelen niin päin, että muori-iässä on turvallisemman oloista käydä ostoksilla ja muutenkin elää pienissä ympyröissä kuin suurkaupungissa. Tai turvallisemman oloistahan se on joka iässä, mutta tarpeet ovat erilaiset.
Helsingisä katsoen monet tuntuvat ajattelevan, että on Helsinki ja sitten on maaseutu mummonmökkeineen. Suomi on kuitenkin täytenään pikkukaupunkeja kerros- ja rivitaloineen, joiden neliöhinnat on murto-osa Helsingin vastaavista. Tietysti erillistalojakin on edullisesti tarjolla.
Isoissakin muissa kaupungeissa neliöhinnat ovat paljon alhaisemmat. Tampereella keskustakolmion voi saada reilusti alle 200 000 euron esim. Amurista.
Eli voisiko tässä olettaa, että maakuntataajaamiin riittää halukkaita eläkeikäisiä ihan yhtä paljon kuin Helsinkiinkin?
Ja että loppujen lopuksi loppusijoituspaikka tulee tyyriiksi kunnalle vain niissä keisseissä, joissa duunaripalkan eläke on pieni ja kaveri huonossa hapessa varhaisessa vaiheessa?
Ja että hyypiö maksaa kunnalle hinajaa, koska se on aina ollut vähän huonossa hapessa mutta syntyjään niin pirun sitkasta laatua, ettei sitä saa edes huonolla hoidolla hengiltä?
Eikös ne siihen pyri, sairaskotien ja vaivaistalojen tehokkuuslaskupäättäjät?
hihihihihi.….. Elina puhdasta kultaa!
Osmo kirjoitti: “Kun lukee aluepoliittista keskustelua, ei siitä voi saada muuta käsitystä kuin että ihmiset yleensä haluavat asua mahdollisimman periferisesti, mutta ovat pakotetut vastoin tahtoaan muuttamaan työn perässä kaupunkiin. Kun työ ei enää pakota ja kun asuntoa vaihtamalla saisi vielä muhkea muuttopalkkion, tulee lähinnä ihmetelleeksi sitä, onko se Helsinkiin muuttaminen sittenkään ollut niin pakotettua.”
Naulan kantaan, paitsi ihmettelyosuus, johon Annukka jo vastasikin. Annukkakin osuu naulan kantaan myös seuraavassa mietelmässä: “Kotimaisemat ovat muuttuneet ja paluumuuttajalle muutos on joskus vaikeampi niellä kuin niiden kanssa eläneille.”
Muilta osin minäkin ihmettelen muuttoliikkeen vähäisyyttä.
Lisää naulan kantaan. Elina kirjoitti: “Itse ajattelen niin päin, että muori-iässä on turvallisemman oloista käydä ostoksilla ja muutenkin elää pienissä ympyröissä kuin suurkaupungissa. […] Helsingisä katsoen monet tuntuvat ajattelevan, että on Helsinki ja sitten on maaseutu mummonmökkeineen. Suomi on kuitenkin täytenään pikkukaupunkeja kerros- ja rivitaloineen […]” Juuri näin! Hankoahan Osmokin ehdotti eläkeläiskaupungiksi. Sangen idyllinen vaihtoehto; ei sen korpea tarvitse olla.
(Met, mies ja minä, jos hengissä ollaan, nimenomaan häippäsemme pikkukaupunki-idylliin sinä päivänä kun mun työni ei meitä enää sido Hesaan — ja minä sentään olen paljasjalkainen helsinkiläinen! Ei pohjoisen pakkasiin ja pimeyteen, huh; meidän idyllit ovat etelämmässä. Se että Hesan kämpästä jää vähän fyffeä käteen ei ole ollenkaan hassumpi juttu siinä elämänvaiheessa kun tulot romahtavat.)
Osmon juttu alkoi “moni lontoolainen myy asuntonsa”. Ilmeisesti Lontoon asuntojen hinnoilla pystyy ostamaan asunnon Välimereltä ja vielä jää rahaa elämiseen. Mutta mitä itse olen katsonut asuntojen hintoja esim Espanjassa ja Italiassa, niin eivät ne nyt niin kauhean paljoa poikkea toisistaan, Helsingin lähiöiden ja Välimerellisten pikkukaupunkien hintatasot, ts muutto etelään ei vaan toimi niin kuin lontoolaisilla. Lisäksi sitten vieraat kielet suomalaisille, englantilaiset pärjäävät englannillaan ainakin Maltalla.
Jos Osmon kirjoituksen pointti oli tähdätty asuntojen saamiseksi Helsingin keskustaan, niin miten olisi keskustan laajentaminen uusilla metro- ja rautatielinjoilla?
Hei vaan
Olen ollut kiinnostunut noin yleensä kommenteistasi yhteiskunnasta. Siinä on ollut reipasta uudelleen ajattelua, joka pähkäillyttänyt minuakin.
Kiitos siitä.
Nyt olet sohaissut (kiitos) pyhään KOTIIN.
Onko ihan oikeasti järkee pitää yhdellä ihmisellä sitä (leskihän se on ihan aina) 100–200 m², kun sukulaiset kuolaa… voiskose myydä,käyttää rahat ihan itse..
Jos voit, pidä tilastoa, kuka reakoi tähän: omistaja, lapsi, lapsenlapsi…
Tiedoksesi: tunnen YHDEN pariskunnan, joilla oli kesämökki Somerolla. Kun jäivät molemmat eläkkeelle, möivät iloisesti kolmionsa, saadulla rahalla kesämökistä talviasuttava koti.
Kommentoin Taloussanomien sivuilla.
Periaatteessa
olen täysin samaa mieltä, mutta minulla ei olekaan vanhempia, isovanhempia täällä, eikä missään, perinnön odotusta.
YDIN AJATUS mikä tuli mieleen: todellakin ne, joilla on mahdollisuus, edes harkitsevat.
TOINEN AJATUS: Lähtisin kuin “hauki rannasta”, vailla omaisuutta, työttömänä ‑haaveita vain.
Taloussanomien kommenteista löytyy: sirtsi@suomi24.fi