Tallinnan tunneli ja Kanaalitunneli

Ykkö­saa­mus­sa kes­kus­te­liin tänään mah­dol­li­suu­des­ta ja tar­pees­ta raken­taa rau­ta­tie­tun­ne­li Hel­sin­gis­tä Tal­lin­naan. Molem­mat kes­kus­te­li­jat ver­ta­siv­ta sitä kanaa­li­tun­ne­liin ja arvioi­vat, ettei tun­ne­lis­ta voi tul­la kan­nat­ta­vaa, kun ei Kanaa­lin­tun­ne­lis­ta­kaan tullut.

Näi­tä ei voi ver­ra­ta. Kanaa­li­tun­ne­li sur­vot­tiin lie­juun, Tal­lin­nan tun­ne­lia var­ten tar­jol­la on ehjää kal­lio­ta. Sik­si sen hin­ta on ehkä kym­me­nes­osa kanaa­lin­tun­ne­lis­ta. Lähem­pi ver­taus­koh­ta voi­si olla Päi­jän­ne-tun­ne­li. Rau­ta­tie­tun­ne­li oli­si urak­ka­na ehkä tuplas­ti Päi­jän­ne-tun­ne­lin kokoinen.

24 vastausta artikkeliin “Tallinnan tunneli ja Kanaalitunneli”

  1. Posi­tii­vis­ta täs­sä on se, että aja­tus tun­ne­lis­ta on yhä elos­sa. Aika näyt­tää, onko hank­kees­sa talou­del­lis­ta mielekkyyttä.

  2. Päi­jän­ne-tun­ne­li on erin­omai­nen ver­rok­ki! Päi­jän­ne-tun­ne­li on val­miik­si täy­tet­ty vedel­lä. Epäi­len, ettei yksi­kään täl­lä huk­ka­put­kel­la rat­sas­ta­va ole teh­nyt oma­toi­mi­mat­kaa Bal­ti­jaa­mal­le. Suo­si­tan tätä elä­mys­tä ennen ämpä­riin astumista.

  3. Lötsch­ber­gin tun­ne­li Sveit­sis­sä on pisin rau­ta­tie­tun­ne­li maal­la (34 km). Kos­ka tun­ne­li val­mis­tui vii­me vuon­na, sen 4,3 mil­jar­din fran­gin kus­tan­nuk­sia voi­si aina­kin näin maal­li­kon sil­min pitää suun­taa anta­vi­na. Euroi­na sum­ma on jotain 2,6 mil­jar­din paik­keil­la eli 76 mil­joo­naa per kilometri.

    Gibral­ta­rin alle on suun­nit­teil­la 40 km:n tun­ne­li kovaan kiveen, mut­ta hin­ta­haa­ruk­ka on näem­mä hiu­kan epä­var­ma, nimit­täin kol­men ja kym­me­nen mil­jar­din välillä.

    Hel­sin­gis­tä on mat­kaa Tal­lin­naan ehkä 90 kilo­met­riä, joten hin­ta-arvio­ni on 7–25 mil­jar­dia. Suo­men BKT on ver­tai­lun vuok­si 180 mil­jar­din paik­keil­la, Viron alle 20 mil­jar­din. Vaik­ka EU osal­lis­tui­si kus­tan­nuk­siin, jäi­si var­maan­kin las­ku pää­osin suo­ma­lais­ten mak­set­ta­vak­si. Mitä viro­lai­set edes teki­si­vät tun­ne­lil­la parin­kym­me­nen vuo­den kulut­tua? Kävi­si­vät lomal­la ihas­te­le­mas­sa eksoot­ti­sia poroja?

    Kanaa­li­tun­ne­li muu­ten ei ole lie­jus­sa eikä edes saves­sa vaan pää­osin kalkkikivessä.

  4. Olen täy­sin samaa miel­tä; tun­ne­lei­ta ei voi ver­ra­ta toi­siin­sa. Kanaa­lin tun­ne­li yhdis­tää yhden Euroo­pan suu­rim­mis­ta val­tiois­ta man­ner-Euroop­paan ja samal­la se yhdis­tää kak­si Euroo­pan suu­rin­ta ja maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa­kin todel­lis­ta suur­kau­pun­kia. Vaik­ka se ‘tal­lin­nan tun­ne­li’ ei mak­sai­si­kaan kuin 10% enem­män kuin se kanaa­lin tun­ne­li niin minun mie­les­tä­ni oli­si syy­tä miet­tiä edul­li­sem­pia ja jär­ke­väm­piä vaih­toeh­to­ja täl­le monumentille. 

    Yksi voi­si olla maa­il­man pisin hiinto/pyöräilytunneli Laut­ta­saa­res­ta Nur­mi­jär­jen kaut­ta Sii­lin­jär­vel­le. Tal­vi­sin siel­lä voi­si pyö­räil­lä kos­ka maa­kaa­su ja tuu­li­säh­kö läm­mit­tei­se­nä siel­lä oli­si muka­van läm­min koko ajan, kesäi­sin sitä taas jääh­dy­tet­täi­siin CO2 pääs­tö­aneil­la kol­mas­ti siu­na­tul­la raja­hin­tai­sel­la kivi­hii­li­säh­köl­lä hyvän hiih­to­ke­lin aikaan saamiseksi..

    Rahoi­tus­kaan ei oli­si ongel­ma, mää­rät­täi­siin vain autoi­li­joil­le taas joku uusi mak­su, vaik­ka­pa ilman käyt­tö­mak­su 10 e / vrk. Tai sit­ten voi­sim­me lisä­ve­rot­taa vero­ja, esi­mer­kik­si alvil­le mää­rät­täi­siin jon­kin­lai­nen ilmas­toal­vi jota ei kui­ten­kaan nimi­tet­täi­si verok­si kos­ka kok­ke­li ja de Vir­heet ovat tun­net­tu­ja veronalennuspuolueita. 

    Kan­sa­lai­sil­le­kin se oli­si oikeis­taan vii­me­kä­des­sä koko­naan ilmai­nen put­ki kos­ka hei­dän ei enää tar­vit­si­si käyt­tää omaa autoa kun ne mat­kus­ta­vat Laut­tas­saa­res­ta Nur­mi- tai Sii­lin­jär­vel­le vaan ne voi­si­vat hiih­tää tai ajaa pol­ku­pyö­räl­lä sin­ne tai jät­tää sit­ten joulu‑, juhan­nus- ja kesä­lo­ma­nal­ku­put­ken­kin pitämättä.

  5. Epäi­len, ettei yksi­kään täl­lä huk­ka­put­kel­la rat­sas­ta­va ole teh­nyt oma­toi­mi­mat­kaa Bal­ti­jaa­mal­le. Suo­si­tan tätä elä­mys­tä ennen ämpä­riin astumista.”

    Mitä ihmet­tä Bal­ti­jaa­man nyky­ti­la tähän liit­tyy? Aja­tus liit­tyy kiin­teäs­ti myös rai­dein­fran kun­toon saat­ta­mi­seen, jol­loin syn­tyi­si suo­ra yhteys man­ner-Euroop­paan Bal­tian läpi (samaan tyy­liin kuin Via Bal­tica), eri­tyi­ses­ti siis tava­ra­lii­ken­teel­le sekä kaksoiskaupunkiajatukseen.

    Nykyi­sel­lään toki Viron rau­ta­tiet ovat sur­keas­sa kun­nos­sa, kyl­lä se on var­mas­ti useim­mil­la tie­dos­sa. Alle­kir­joit­ta­nut asui siel­lä mon­ta vuot­ta ja on mat­kus­ta­nut myös junal­la Tal­lin­na-Tart­to välil­lä. Täl­lä het­kel­lä en toki suo­sit­te­li­si kenel­le­kään matkustuselämyksenä.

  6. Kesä­lo­ma­mat­kal­la Euroop­paan sen huo­ma­si. Ei, Suo­mi ei ole maayh­tey­des­sä Euroop­paan oikein mil­lään jär­ke­väl­lä taval­la. Kun len­tä­mi­nen polt­toai­neen takia kal­lis­tuu ja kent­tä­tur­val­li­suu­den takia hidas­tuu, ja Euroo­pan sisäi­nen lii­ken­ne siir­tyy rai­teil­le, jää Suo­mi pait­sioon ilman tunnelia. 

    Tie­tä­myk­se­ni mukaan meren poh­jas­sa vapaas­ti pöt­köt­tä­vä vaih­toeh­to tuli­si hal­vim­mak­si. Tun­ne­li oli­si geo­po­liit­ti­ses­ti mer­kit­tä­vä ja var­mas­ti tuot­tai­si voit­toa­kin jos­sain vaiheessa.

  7. Tot­ta­kai se tuot­tai­si voit­toa jos­sain vai­hees­sa. Se oli­si käy­tän­nös­sä ikuinen.

  8. Lötsch­ber­gin tun­ne­li Sveit­sis­sä on pisin rau­ta­tie­tun­ne­li maal­la (34 km). Kos­ka tun­ne­li val­mis­tui vii­me vuon­na, sen 4,3 mil­jar­din fran­gin kus­tan­nuk­sia voi­si aina­kin näin maal­li­kon sil­min pitää suun­taa anta­vi­na. Euroi­na sum­ma on jotain 2,6 mil­jar­din paik­keil­la eli 76 mil­joo­naa per kilometri.”

    Toi on var­maan suu­rin­piir­tein ton­tis­sa, met­ro­tun­ne­li mak­saa jotain 40Me/km (Län­si­met­ro). Jos nyt odot­tet­tai­siin, että se esi­sel­vi­tys val­mis­tuu, ja ruve­taan kehu­maan tai ampu­maan han­ket­ta alas sitten.

  9. Län­si­met­roa ei oikein voi ver­ra­ta, kos­ka sii­nä mak­sa­vat lähin­nä ase­mat. Tun­ne­lei­ta näyt­tää ole­van kovin eri­hin­tai­sia. Vuo­saa­ren sata­mas­ta menee Savioon 15 kilo­met­riä pit­kä rau­ta­tie­tun­ne­li. En muis­ta pal­jon­ko se mak­soi, mut­ta ei lähes­kään mil­jar­dia euroa. Mikä­hän sii­nä sveit­si­läi­ses­sä tun­ne­lis­sa noin kal­lis­ta oli?

  10. Tuo on suu­rin piir­tein tun­ne­lin osuus Län­si­met­ros­ta, ase­mi­neen hin­ta on 60–70Me/km. San­ta­ra­taa ei ole teh­ty hen­ki­lö­kul­je­tus­käyt­töön, mikä voi tosin osoit­tau­tua myö­hem­min vir­heek­si, eli siel­lä ei tar­vit­se olla pois­tu­mis­tei­tä, tms. jot­ka nos­ta­vat hin­taa huo­mat­ta­vas­ti. Esim. sen Län­si­met­ron rai­tei­den vier­tä kul­kee tois­ta met­riä leveä lai­tu­ri, Hel­sin­gin van­han met­ron mat­kus­ta­jat taas hyp­pää­vät hätä­ti­lan­tees­sa ket­te­räs­ti met­rin sepelille.

  11. Kir­joi­tin jo aiem­paan “Junal­la Tal­lin­naan”- otsi­koi­tuun blo­gi kir­joi­tuk­seen seu­raa­vaa: “Savion rau­ta­tie­tun­ne­li (vuo­saa­ren sata­ma) mak­soi 123,2 m€, pituut­ta 13km. Täl­lä kilo­met­ri­hin­nal­la saa­daan tun­ne­lil­le hin­taa 777m€. ”

  12. Mikä­hän sii­nä sveit­si­läi­ses­sä tun­ne­lis­sa noin kal­lis­ta oli?

    No, aina­kin se on kak­si­rai­tei­nen, siis kak­si­suun­tai­nen. Huol­to­tun­ne­li mukaan lukien on pitä­nyt siis raken­taa kol­me tunnelia. 

    Yksi­suun­tai­nen Vuo­saa­ren tun­ne­li mak­saa 15 miljoonaa/km, jos 200 mil­joo­nan kus­tan­nusar­vios­sa on pysytty.

  13. Sveit­si­läi­set naker­ta­vat vie­lä Lötsch­ber­giä pidem­pää tun­ne­lia, hin­ta-arvio 57+14,5 kil­saa pit­käl­le tun­nel­lil­le täl­lä het­kel­lä 7,3 mil­jar­dia euroa (alun­pe­rin alle 5 mijar­dia). Gott­har­din ja Cene­rin tun­ne­leis­sa mak­saa se, että Alpit ovat pai­koin kovin peh­me­ää kiveä ja ne ovat kor­kei­ta, kiveä on tun­ne­liin pääl­lä par­haim­mil­laan sel­lai­set 2,5 kilo­met­riä. Rei­kää syn­tyy tuol­la rahal­la yli 194 kilometriä.

  14. En ota kan­taa lukui­hin, kun en osaa nii­tä arvioi­da, mut­ta argu­ment­ti, jon­ka mukaan rahaa voi polt­taa rajat­ta, kos­ka inves­toin­ti on ikui­nen, ei kes­tä lähem­pää tar­kas­te­lua. Jos tun­ne­li alkaa tuot­taa voit­toa vaik­ka mil­jar­din vuo­des­sa 100 vuo­den pääs­tä ja sii­hen saak­ka tekee nol­la­tu­los­ta (pl. pää­oma­ku­lut), niin tun­ne­lin nyky­ar­vo 4% dis­kont­tauk­sel­la on vain noin puo­li mil­jar­dia. Enem­pää sii­tä ei kan­nat­tai­si maksaa.

  15. Pro­jek­tis­ta kun en mitään tie­dä, niin ylei­ses­ti ottaen jät­ti­pro­jek­tiin ei kan­na­ta men­nä, ellei kan­nat­ta­vuus­las­kel­mat ole kir­ku­vas­ti vih­reän puo­lel­la. Mitään mar­gi­naa­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa tun­ne­lia ei kan­na­ta läh­teä rakentamaan. 

    Nuo koko­nais­ta­lou­del­li­set las­kel­mat ovat nimit­täin sen ver­ran arvio­luon­tei­sia, ettei nii­hin voi hir­vit­tä­väs­ti luottaa.

  16. Pro­jek­tis­ta kun en mitään tie­dä, niin ylei­ses­ti ottaen jät­ti­pro­jek­tiin ei kan­na­ta men­nä, ellei kan­nat­ta­vuus­las­kel­mat ole kir­ku­vas­ti vih­reän puolella.”

    Minä kun olen aja­tel­lut että nime­no­maan jät­ti­pro­jek­teis­sa kus­tan­nuk­set ovat irre­le­vant­te­ja kun kyse on kui­ten­kin sym­bo­leis­ta jot­ka ovat rahal­li­ses­ti mit­taa­mat­to­mia. Ketä lopul­ta kiin­nos­taa kan­nat­ti­ko Kii­nan muu­ri, Akro­po­lis, Eif­fel-tor­ni, Apol­lo-ohjel­ma tai vaik­ka jokin niin arki­nen asia kuin Päi­jän­ne-tun­ne­li tai Vii­kin­mäen puh­dis­ta­mo, ja jos kan­nat­ti niin kenel­le, ja mil­lä mittareilla ?

  17. Nykyis­tä parem­pi yhteys kes­ki-Euroop­paan on Suo­men teol­li­suu­den eli­neh­to. Olem­me aina ja ikui­ses­ti Euroo­pan lai­ta­mil­la. Sen asian ymmär­tä­neet, ovat huo­lis­saan onko Suo­mes­sa mah­dol­li­suus koh­tuul­li­seen elä­mään tule­vai­suu­des­sa vie­lä 50v pääs­tä ja sen jälkeen?

    Näen että Suo­men mah­dol­li­suus kehit­tyä Euro­pan muka­na on vaa­ras­sa ja pel­kään että tule­vai­suu­des­sa Suo­mi tulee ole­maan mer­ki­tyk­sel­tään jotain samaa mitä Lap­pi on täl­lä het­kel­lä. Täl­lä tar­koi­tan ekso­tiik­kaa, luon­toa ja lumi­sia mai­se­mia matkailijoille.

    Tun­ne­lin hin­ta ei ole edes se oleel­li­nen jos se mah­dol­lis­taa asu­mi­sen Suo­mes­sa vie­lä 50v. pääs­tä. Toi­nen vaih­toeh­to on stra­te­gian muu­tos, että mei­dän on suun­tau­dut­ta­va Venä­jän kans­sa tivii­seen yhteis­työ­hön ja kau­pan­käyn­tiin. Se on joka tapauk­ses­sa suo­ta­va vaih­toeh­to elä­män mah­dol­lis­ta­mi­sek­si tääl­lä meren eris­tä­mäs­sä Suo­mes­sa. Suo­mi ei saa jää­dä Venä­jän kau­pas­saan Eu:n jouk­koon vaan mei­dän täy­tyy olla oma-aloit­tei­sia ja pyr­kiä Venä­jän ja Eu:n väli­sek­si toimijaksi.

    Tun­ne­lin voi­si raken­taa Pork­ka­lan nie­mes­tä Nais­saa­reen niin etäi­syys kutis­tui­si n.40 km pitui­sek­si. Rahoit­ta­jia saa­daan kun tun­ne­liin raken­ne­taan vero­va­paa alue kan­sain­vä­li­sil­le vesil­le hotel­leil­le, kaup­poil­le ja kasi­noil­le ym. Täl­läi­nen kau­pal­li­nen toi­min­ta tekee tun­ne­lis­ta kan­nat­ta­van eikä sen pyö­rit­tä­mi­nen mak­sai­si tun­ne­liy­ri­tyk­sel­le mitään. Oli­si help­poa raken­taa tun­ne­li meren poh­jaan makaa­vak­si tai vaik­ka veden­pin­nan alla kel­lu­vak­si put­kek­si jos­ta oli­si yhteys meren­pin­nal­le. Nämä yhtey­det toi­mi­si­vat eva­kuoin­ti­auk­koi­na ja kul­ku­reit­teit­tei­nä Fin­je­tin kal­tai­sen käy­tös­tä pois­te­tun ris­tei­ly­aluk­sen vero­va­pai­siin palveluihin.

  18. Täs­täen ole oikein samaa miel­tä. Tuol­lai­nen vero­pa­ra­tii­si voi olla yri­tys­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­va, mut­ta se saa tuot­ton­sa “varas­ta­mal­la” vero­tuot­to­ja val­tiol­ta. Val­tion ei ole mitään jär­keä rahoit­taa omaa han­ket­taan sil­lä, että­ve­ro­pa­ra­tii­si varas­taa sen rahoja.
    Yhtä vähän jär­keä on sii­nä, että auto­lau­tat toi­mi­vat täl­lai­si­na vero­pa­ra­tii­sei­na. Val­tiol­le tuli­si hal­vem­mak­si mak­saa sama tuot­to suo­ra­na tuke­na. Sil­le tosin oli­si vai­kea löy­tää perusteita.

  19. Saa­pi­han asioi­ta sel­vit­tää. Ja raken­taa­kin, jos rahat saa­daan muu­al­ta ja ne ovat käy­tet­tä­vis­sä yksi­no­maan tähän tarkoitukseen.

    Mei­tä on 5,3 mil­joo­naa! Ja muun Euroo­pan kans­sa eri rai­de­le­veys. Me pää­sem­me kyl­lä hal­vem­mal­la­kin nii­hin paik­koi­hin, joi­hin menoa tun­ne­li hyö­dyt­täi­si. Eikä tän­ne ole tulos­sa sel­lai­sia turis­ti- eikä tava­ra­vir­to­ja, jot­ka tun­ne­lin ole­mas­sa olos­ta riit­tä­väs­ti hyö­tyi­si­vät. Sel­lai­nen koti­mai­nen teol­li­suus­kin, joka rat­kai­se­vas­ti hyö­tyi­si tun­ne­lis­ta on jo hyvää vauh­tia pois­tu­mas­sa maasta. 

    Jos Bal­tian lii­ken­neo­lot saa­daan sel­lai­sik­si, että asia yleen­sä­kään tulee ajan­koh­tai­sek­si, Pie­ta­rin ja Venä­jän yhtey­det hoi­de­taan huo­mat­ta­vas­ti halvemmalla.

    Kes­ki­ty­tään mie­luum­min esi­mer­kik­si tek­no­lo­gioi­hin pääs­tö­jen vähentämiseksi.

  20. Jos se rau­ta­tie­vau­nu­jen los­saus Suo­men­lah­den yli ja edel­leen Bal­tian ja Puo­lan rata­verk­ko­jen kaut­ta oli­si kan­nat­ta­vaa, niin kait sitä joku jo juna­lau­tal­la tekisi?

    Mut­ta mak­soi pelk­kä tun­ne­li sit­ten sen mil­jar­din tai kak­si, lisäk­si tulee inves­toin­nit Bal­tian ja Puo­lan rata­verk­koi­hin ja kalus­toon. Nykyi­sel­lään rah­ti siir­tyy suht koht jou­tui­sas­ti Puo­lan, Sak­san, Hol­lan­nin ja Rans­kan sata­miin ja siel­tä edel­leen junil­la, autoil­la tai ties mil­lä asiak­kail­le. Ver­rat­ta­vis­sa sii­hen­kin kun jot­kut vien­ti­val­tiot näyt­tä­vät nykyi­sin raken­ta­van vien­ti­put­ken­sa mie­luum­min merien alit­se kuin naa­pu­ri­val­tioi­den­sa maa­pe­rän ylitse.

  21. Ja muun Euroo­pan kans­sa eri raideleveys.”

    Euroo­pas­sa vaih­te­lee niin rai­de­le­vey­det kuin syöt­tö­vir­ta, ja näi­hin on näp­pä­rät insi­nöö­rit kehit­tä­neet vaih­tu­van rai­de­le­vey­den ja ‑vir­ran junia.

    Kes­ki­ty­tään mie­luum­min esi­mer­kik­si tek­no­lo­gioi­hin pääs­tö­jen vähentämiseksi.”

    Kos­ka rau­ta­tie­tun­ne­lin rahat on pois vähä­pääs­töi­sen tek­nii­kan kehittämisestä?

  22. tpyy­luo­mal­le

    Sit­ten kun “näp­pä­rät insi­nöö­rit” saa­vat kan­nat­ta­vak­si 50 — 70 kilo­met­rin tun­ne­lin Suo­men­lah­den ali 5,3 mil­joo­nan väes­tön tar­pei­siin, oma hau­ta­ki­ve­ni­kin on jo kau­an sit­ten murs­kat­tu moot­to­ri­tien (vast.) perustukseksi.

    Kun Pie­ta­riin on suu­rin piir­tein yhtä pit­kä mat­ka sekä Hel­sin­gis­tä että Tal­lin­nas­ta toi­von kans­sa­si, että joku rahoit­tai­si tunnelin.

  23. Käsit­tääk­se­ni kan­nat­ta­vuus­las­kel­mat perus­tui­si­vat myös tava­ra­lii­ken­tee­seen, sekä Pie­ta­ri-Tal­lin­na välin hen­ki­lö­lii­ken­tee­seen. Lisäk­si tule­vat aineet­to­mat edut, jos­kaan en tie­dä kuin­ka ne esim. talous­maan­tie­tees­sä lasketaan. 

    Tava­ra­lii­ken­teen roo­li saat­taa tule­vai­suu­des­sa koros­tua geo­po­liit­ti­sen ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen joh­dos­ta: Suo­mes­ta­han pää­see käte­väs­ti rai­tei­ta pit­kin Venä­jäl­le ja Kii­naan. Pain­opis­teen siir­ty­mi­nen itään näkyy jo vaik­ka­pa Hel­sin­ki-Van­taan lentoasemalla.

    Samat syyt ja myös eko­lo­gia teke­vät tava­ran­kul­je­tuk­sen rai­teil­la hou­kut­te­le­vam­mak­si. Ainoas­taan meri­kul­je­tuk­set ovat rau­ta­tei­ta hal­vem­mat, mut­ta samal­la myös hitaam­mat. Samas­ta syys­tä tuli­si poh­tia myös esim. Lapin yhdis­tä­mis­tä Muur­man­nin rataan, vaik­kei alu­eel­la väes­töä juu­ri olekaan.

    Tun­ne­li myös teki­si Hel­sin­gis­tä tule­vai­suu­des­sa n. kah­den mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­lin kes­kuk­sen. Lisäk­si 3 tun­nin juna­mat­kan pääs­sä sijait­see vii­den mil­joo­nan asuk­kaan Pie­ta­ri. Tun­ne­lia tuli­si sik­si vaka­vas­ti har­ki­ta jo ima­go­syis­tä. Lisäk­si se muut­tai­si Hel­sin­gin ase­maa peri­fe­ri­ses­tä kes­kuk­ses­ta koh­ti pien­tä suur­kau­pun­kia. Ja käy­tän­nös­sä­hän se hyö­dyt­täi­si koko Suomea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.