Palvelusetelit

Pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja Mar­jut Lind­berg kir­joit­ti tänään Hesa­ris­sa pal­ve­luse­te­leis­tä taval­la, joka sai minut tar­kis­ta­maan, luen­ko Hesa­ria vain dema­rien vaa­li­leh­teä. Kos­ka olen pal­ve­luse­te­lei­den esil­le­tu­loon osal­ta­ni vähän syyl­li­nen, kerrattakoon,mihin niil­lä täh­dä­tän. Sii­nä muo­dos­sa kuin itse pal­ve­luse­te­lit hah­mo­tan, jär­jes­tel­mä toi­mi­si näin:

Jos hen­ki­lö on oikeu­tet­tu vaik­ka­pa kun­nan jär­jes­tä­mään kotia­puun val­ta­kun­nal­li­ses­ti vah­vis­tet­tua mak­sua vas­taan, kun­nan on tämä pal­ve­lu tar­jot­ta­va, jos asia­kas sitä halu­aa. Kun­ta voi kui­ten­kin tar­jo­ta pal­ve­lun vaih­toeh­dok­si pal­ve­luse­te­lin, jol­la asia­kas voi osaa pal­ve­lun jol­ta­kin alan yri­tyk­sel­tä. Jos pal­ve­lu on kal­liim­pi kuin pal­ve­luse­te­lin arvo, asia­kas mak­saa itse ero­tuk­sen.  Jos halu­aa parem­paa, on oikeus mak­saa enemmän.

Minus­ta tämä ei loo­gi­ses­ti ottaen voi lou­ka­ta asiak­kaan etua,koska sama kun­nan pal­ve­lu on joka tapauk­ses­sa tarjolla.

Mitä tämä sit­ten hyödyttäisi?

Se toi­si laa­dun mark­ki­nat sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin. Kun­nan mak­sa­mis­sa osto­pal­ve­luis­sa on se vika, ettei niis­tä kan­na­ta kehit­tää hyviä. Kun laa­tu on vält­tä­vä, se riit­tää kun­nal­le ja sen on sil­loin rii­tet­tä­vä myös asiak­kaal­le. Vaik­ka kun­ta haluai­si laa­duk­kai­ta pal­ve­lu­ja, nii­tä sen on vai­kea taa­ta — tai edes itse tuot­taa — kos­ka asia­kas voi kokea laa­dun aivan eri taval­la kuin kun­nan palk­kaa­ma tar­kas­ta­ja. Laa­tua on vai­kea nor­mit­taa. Koet­ta­kaa­pa nor­mit­taa vaik­ka hyvä sin­fo­nia­kon­sert­ti! Kun on mah­dol­lis­ta myy­dä parem­paa vähän kal­liim­mal­la, laa­tu kohe­nee — ja juu­ri se laa­tu, jon­ka asia­kas kokee laa­duk­si. Mik­si van­hus ei sai­si käyt­tää raho­jaan parem­paan pal­ve­luun, jos rahaa on? Onko se eriar­voi­sem­paa kuin käyt­tää ne matkusteluun?

Valin­nan­va­pau­del­la­kin on mer­ki­tys­tä. Eri­tyi­ses­ti koti­pal­ve­luis­ta minä aina­kin oli­sin halu­kas itse valit­se­maan, kuka kotii­ni saa tul­la minua hoitamaan.

Van­hus­pal­ve­luis­sa on edes­sä raju työ­voi­ma­pu­la. Kaik­ki ne, jot­ka ovazt sove­liai­ta alal­le, eivät ole haluk­kai­ta kun­nan orga­ni­saa­tioon. Mones­sa kun­nas­sa on vaka­via ongel­mia sosi­aa­li- ja ter­veys­huol­lon joh­ta­mi­ses­sa. Ne, jot­ka halua­vat kehit­tää alaan­sa, eivät ole kovin haluk­kai­ta teke­mään sitä kun­nan käs­ky­läi­si­nä ja jos­kus aika van­ha­kant­gai­sen lau­ta­kun­nan alaisuudessa.

20 vastausta artikkeliin “Palvelusetelit”

  1. Niin­pä. Miten sitä laa­tua sit­ten mita­taan? Kuka sii­hen parem­min pys­tyy kulut­ta­ja vai viran­omai­nen? Koko­nai­suu­des­saan ongel­ma ei tai­da ihan pel­kil­lä pal­ve­luse­te­leil­lä ratketa. 

    Ongel­man ydin lie­nee vii­me­ai­kai­nen EU-lain­sää­dän­nön kehi­tys. Laki jul­ki­sis­ta han­kin­nois­ta toteut­taa ideo­lo­gi­aa tehok­kuu­des­ta ja vapaas­ti kil­pai­lus­ta, mut­ta tosia­sias­sa aina­kin sääs­töt ovat jää­neet kysee­na­lai­sek­si. Toi­sek­si han­kin­ta­la­ki tun­tuu kes­kit­tä­vän HAN­SE­Lin ja mui­den han­kin­tayk­si­köi­den han­kin­nat vain suu­ril­le ja har­voil­le tuot­ta­jil­le, joten kil­pai­lua­se­tel­ma­kin jää kyseenalaiseksi. 

    Samal­la laa­tu heik­ke­nee kaut­ta lin­jan, kos­ka laa­tua ei aina ole ihan help­po etu­kä­teen mää­rit­tää — vaik­ka halua oli­si­kin. Han­kin­ta­lain vaa­ti­muk­set edel­lyt­tä­vät sel­lais­ta laa­dun etu­kä­teis­tä mää­rit­tä­mis­tä, jota ei minun käsi­tyk­sen mukaan kukaan osaa teh­dä. Yri­tyk­sil­lä ei ole myös­kään mitään kan­nus­tin­ta tar­jo­ta hyvää pal­ve­lua sen jäl­keen kun tar­jous­kil­pai­lu on voi­tet­tu. Yri­tyk­sel­le voi olla ihan sama mil­lais­ta pal­ve­lua se tuot­taa, sil­lä han­kin­ta­pro­ses­sis­sa ei voi­da huo­mioi­da aiem­pia huo­no­ja koke­muk­sia, sen­hän mark­ki­na­oi­keus on jo usein kat­so­nut syrjiväksi.

    Vaik­ka Osmo ei auto­mie­hiä ole­kaan, niin voi­si kysyä, että mil­tä se tun­tui­si vali­ta auto etu­kä­teen ennen kuin käy auto­kau­pas­sa kat­so­mas­sa ja kokei­le­mas­sa? Auton huol­to hoi­det­tai­siin tie­ten­kin viro­lais­ten toi­mes­ta, sil­lä hehän jo nyt vas­taa­vat monis­ta pal­ve­lun­tuo­tan­nois­ta Suo­mes­sa. Vero­tus- tai kus­tan­nuson­gel­mia­kaan ei ole, kos­ka hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­fir­mo­jen kaut­ta ote­tut työn­te­ki­jät eivät tule Suo­mes­sa vero­te­tuk­si ja teke­vät hom­mat vie­lä pal­jon hal­vem­mal­la. Suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä ei tai­da olla ihan samal­la vii­val­la, mut­ta kai tämä jol­la­kin mit­ta­ril­la on tehokkaampaa.

    Var­maan sit­ten kun han­kin­ta­lain­sää­dän­nöl­lä ja kes­kit­tä­mi­sel­lä on tuhot­tu suo­ma­lai­nen pie­ny­rit­tä­jyys, voim­me huo­kais­ta hel­po­tuk­ses­ta ja luot­taa mono­po­lis­ti­ses­sa ase­mas­sa ole­vien yri­tys­ten hyvään tah­toon pal­ve­lun­tuot­ta­ji­na. Minä­kin aina aika ajoin kil­pai­lu­tan For­tu­min säh­kön­siir­to­so­pi­muk­sen ja aina For­tum on kil­pai­lun voittanut. 

    Pitäi­si­kö täs­sä vie­lä mai­ni­ta sit­ten tämä EU:n kil­pai­lu­lain­sää­dän­nön ja han­kin­ta­lain­sää­dän­nön yhdes­sä aiheut­ta­ma vii­me­ai­kai­nen kehi­tys… Kol­man­nen sek­to­rin pal­ve­lun­tuo­tan­to aje­taan alas, vaik­ka aiem­min kol­man­nen sek­to­rin piti olla avai­na­se­mas­sa rat­kai­se­mas­sa sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­hin liit­ty­viä ongel­mia. Uusi lin­jaus on se, että aiem­pi yleis­hyö­dyl­li­nen pal­ve­lu kat­so­taan yri­tys­toi­min­nak­si — eli toi­min­ta lak­kaa tai yhtiöitetään.

    Pal­ve­luse­te­lit ovat tiet­ty ihan hyvän kuu­loi­nen jut­tu, mut­ta sitä voi­si ver­ra­ta ensia­vus­sa rei­den avo­mur­tu­maan lai­tet­tuun laas­ta­riin. Sii­nä sitä pal­ve­lua odo­tel­les­sa poti­las ennät­tää vuo­taa kuiviin.

  2. tuo edel­li­nen oli siis Osmon postaukseen.

    Yi An: Koko point­ti­han on, että laa­tua ei voi byro­kraat­ti mita­ta, mut­ta asia­kas voi sitä arvioi­da! Eli laa­dun ongel­ma pois­tuu, kun asia­kas pää­see valit­se­maan. Kir­joi­tuk­se­si autoe­si­merk­ki yms. ovat omi­tui­sia. Nyky­ään­hän asiat toi­mi­vat juu­ri noin ja Osmo ehdot­taa sii­hen muutosta!

  3. Osmo kysyy “Mik­si van­hus ei sai­si käyt­tää raho­jaan parem­paan pal­ve­luun, jos rahaa on?”

    Mikä ihme nyky­ään­kään estää rahak­kai­ta osta­mas­ta ihan mitä pal­ve­lu­ja tahan­sa ihan mis­tä (maas­ta) tahansa?

    Kysy­mys­hän on yksin­ker­tai­ses­ti vain sii­tä, halu­taan­ko käyt­tää vero­tuk­sel­la kerät­ty­jä varo­ja yksi­tyis­ten fir­mo­jen voit­to­jen kas­vat­ta­mi­seen. Toi­set halua­vat ja saa­vat kyl­kiäi­se­nä kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen rapaut­ta­mi­sen. Tois­ten mie­les­tä rahoil­le on parem­pia­kin koh­tei­ta, mm. kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen kehittäminen.

  4. Pal­ve­luse­te­lis­tä on tie­tys­ti mon­ta eri­lais­ta imple­men­taa­tio­ta. Ollin pel­ko sii­tä, että niil­lä voi­daan kas­vat­taa fir­mo­jen voit­to­ja, on tie­tys­sä mie­les­sä aiheel­li­nen, mut­ta herät­tää yhden kysy­myk­sen: onko ne rahat parem­pi tyys­tin tuhrata? 

    Jos pal­ve­luse­te­lil­lä saa­daan kun­tien meno­ja lisää­mät­tä parem­mak­si koe­tut pal­ve­lut, niin mik­si yksi­tyis­ten yri­tys­ten täs­tä saa­ma hyö­ty pai­naa joten­kin nega­tii­vi­ses­ti vaa­ka­ku­pis­sa? Vero­ja niis­tä voi­tois­ta mak­se­taan, toi­sin kuin kun­nal­lis­sis­sa pal­ve­luis­sa, jois­sa ei tuo­te­ta voit­toa, vaan kaik­ki yli­jää­vät resurs­sit tuhlataan.

  5. Tar­ken­nuk­se­na vie­lä: Edel­li­sen ei ollut tar­koi­tus väit­tää, että kun­nal­li­sel­la puo­lel­la aina tuh­la­taan resurs­se­ja tahal­laan, vaan että resurs­sien koh­den­ta­mi­nen on haas­ta­vaa ja eri­tyi­sen vai­keak­si sen tekee se, että takai­sin­kyt­ken­tä on heik­koa. Yksi­tyi­sel­lä on sen­tään yksi mit­ta­ri, joka ker­too jää­kö resurs­se­ja käyt­tä­mät­tä. On se toki kun­nal­li­sel­la­kin puo­lel­la, mut­ta siel­lä ei ole kan­nus­tei­ta jät­tää jo annet­tua rahoi­tus­ta käyttämättä.

  6. Niin siis Ollin aja­tus on tosi tyy­pil­li­nen asen­ne Suo­mes­sa. Tär­ke­ää ei ole tar­jo­ta kan­sa­lai­sel­le pal­ve­lua vaan tuot­taa sitä.
    Eli val­tio ei ole mei­tä kan­sa­lai­sia var­ten vaan val­tio on työn­te­ki­jöi­den­sä työ­nan­ta­ja ja mitä enem­män val­tio teet­tää työ­tä sitä parempi.
    Sama asen­ne hei­jas­tuu myös maa­ta­lous­tuis­sa, lain­sää­dän­nös­sä yms. Tär­keä ei ole kulut­ta­ja vaan tuot­ta­ja. Val­tio suo­sii aina eri­tyis­ryh­mien etua ylei­sen edun yli.

    Mitä ihmeen väliä sil­lä on, että kuka tuot­taa ja kuka saa tuo­ton, kun tar­koi­tus on nimen omaan se asiak­kaan pal­ve­le­mi­nen, joka toi­mii sitä parem­min mitä enem­män valin­nan varaa asiak­kaal­le jätetään.

  7. Lind­ber­gin kri­tiik­ki on mie­les­tä­ni ihan koh­tuul­li­ses­ti perusteltua. 

    Hän arve­lee, että suu­ris­sa kun­nis­sa tilan­ne saat­tai­si paran­tua tavoit­tei­den mukai­ses­ti, kun­han jos­tain vain löy­tyy riit­tä­väs­ti lisää työn­te­ki­jöi­tä. Muu­ten­han yksi­tyi­set äkkiä imu­roi­vat par­haat työn­te­ki­jä itsel­leen, jol­loin kun­nan pal­ve­lut huo­no­ne­vat, jol­loin yhä useam­pi koki­si vält­tä­mät­tö­mäk­si vali­ta yksi­tyi­sen pal­ve­lun, jol­loin hin­taa voi­si nos­taa, jol­loin … syn­tyi­si jul­ki­sia pal­ve­lu­ja rapaut­ta­va kierre. 

    Monis­sa pie­nis­sä kun­nis­sa ajau­dut­tai­siin työ­voi­ma­pu­lan takia väis­tä­mät­tä tuo­hon kier­tee­seen. Näin aina­kin arve­len Lind­ber­gin ajattelevan.

    Lind­berg epäi­lee myös, että van­huk­set eivät usein pys­ty tai jak­sa kil­pai­lut­taa pal­ve­lu­ja. Sil­loin tar­vi­taan kun­nan palk­kaa­ma neu­vo­ja, eikä sääs­tö­jä sik­si­kään syn­ny. Täs­sä koh­din pitä­nee olet­taa vaik­ka Lind­berg ei sitä tee­kään, että kun­nan oma pal­ve­lu­tar­jon­ta on jo rapau­tu­nut niin huo­nok­si, että sitä ei voi pitää vaih­toeh­to­na, jos vain “asiak­kaal­la” rahaa riittää.

    Aika dema­ri­mai­ses­ti Lind­berg tosi­aan kuvit­te­le, että kun­ta on vähin­tään yhtä hyvä laa­dun val­vo­ja kuin pal­ve­lun käyttäjä. 

    Kyl­lä jul­ki­sel­la puo­lel­la tosin on usei­ta tapo­ja val­voa pal­ve­lu laa­tua. Jos ei oli­si, mik­si ihmi­set kek­si­mää­rin ovat niin tyy­ty­väi­siä jul­ki­siin pal­ve­lui­hin ja oli­si­vat jopa val­mii­ta nii­tä lisää­mään? Ei ole kovin poik­keuk­sel­lis­ta, että tyy­ty­väi­syys pal­ve­luun las­kee “yksi­täis­tä­mi­sen” jälkeen. 

    Mut­ta kyl­lä kai kui­ten­kin kulut­ta­ja tie­tää lopul­ta parem­min mel­kein aina tai aina­kin useim­mi­ten, mikä hänel­le sopii par­hai­ten. Ongel­ma on pikem­min se, miten tuo mark­ki­na­mal­li sopeu­te­taan tasa-arvoa koros­ta­vaan kulttuuriimme.

    Pal­ve­lu­ja tuot­ta­van yri­tys­kult­tuu­rin luo­mis­ta pie­niin kun­tiin Lind­berg pitää jon­kin­lai­sen sala­juo­ne­na, jon­ka tar­koi­tus on muut­ta kun­nan teh­tä­vä pal­ve­lu­jen tuot­ta­jas­ta yri­tys­ten tuki­jak­si. Sii­nä on kak­si vähän naii­via aja­tus­ta peräjälkeen.

    Maa­il­mal­la ja Suo­mes­sa­kin on jo ker­ty­nyt koke­muk­sia eri­lai­sis­ta vouc­he­reis­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon. Itse en oikein tie­dä, mitä niis­tä pitäi­si aja­tel­la mis­sä­kin tilan­tees­sa, kun ei ole tul­lut tar­peek­si pereh­dyt­tyä noi­hin koke­muk­siin. Mut­ta ei kyl­lä ollut tul­lut Lind­ber­gil­lä­kään tutustuttua.

  8. Nyt on vali­tet­ta­vas­ti pak­ko tode­ta että olen asias­ta eri miel­tä: Kun­nan tar­joa­mien pal­ve­lui­den laa­dun mit­taa­mi­nen on täy­sin mah­dol­lis­ta, vie­lä­pä var­sin yksin­ker­tais­ta (kyse­lyt, nor­mit, yms., voin pyy­det­täes­sä kir­joit­taa parem­mal­la ajal­la pitem­män­kin listan). 

    Pal­ve­luse­te­lin idea on lois­ta­va mut­ta sii­hen sisäl­tyy se vali­tet­ta­va tosia­sia että sil­loin kun­nal­ta lop­puu lopul­li­ses­ti int­res­si kehit­tää omaa sek­to­ri­aan (esim. van­hus­ten­hoi­toa) mikä joh­taa 2 kas­tin ihmi­siin: Nii­hin joil­la on varaa mak­saa puut­tu­va pala ja nii­hin joi­la ei ole ja jot­ka jou­tu­vat tyy­ty­mään huo­noon pal­ve­luun. Muis­taak­se­ni olet itse mai­ni­nut että köy­hien pal­ve­lui­ta ei pahem­min kehitetä.

  9. Luin­pa jutun minä­kin. Ja alle­kir­joi­tan pit­käl­ti sii­hen lii­te­tyt kriit­ti­set kom­men­tit edel­lä esi­te­tyis­sä mielipiteissä. 

    Kah­des­sa näkö­kul­mas­sa olen tai­pu­vai­nen saman­lai­seen ajat­te­luun hänen kans­saan; suur­ten kun­tien mah­dol­li­suu­det ja yksi­näis­ten “ongelma“palveluntarvitsijain mah­dol­li­suu­det ratio­naa­li­seen valintaan.

    Perus­on­gel­ma on, että mei­dän jär­jes­tel­mäs­säm­me pal­ve­lun tuottaja(kunta/kuntayhtymä) ja laadunvalvoja(kunta/kuntayhtymä) ja poten­ti­aa­li­nen pal­ve­lun ostaja(kunta) on yksi ja sama(kunta/kuntayhtymä) on sama poruk­ka. Sil­lä yksi­tyi­nen pal­ve­lun tuot­ta­ja on edel­leen sote-sek­to­rin kummajainen.

    Tai­sin sii­tä jos­kus jotain kirjoittaakin:
    http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/03/julkisen-vallan-rooli/

  10. Kyl­lä sii­tä voi­tai­siin läh­teä, että jul­ki­nen puo­li ei juu­ri­kaan osaa val­voa mitään sel­lais­ta laa­tua, joka riip­puu asiak­kaan tun­te­muk­sis­ta ja jota ei voi objek­tii­vi­ses­ti mitata.

  11. Tomi:
    Hän arve­lee, että suu­ris­sa kun­nis­sa tilan­ne saat­tai­si paran­tua tavoit­tei­den mukaisesti,.….

    Monis­sa pie­nis­sä kun­nis­sa ajau­dut­tai­siin työ­voi­ma­pu­lan takia väis­tä­mät­tä tuo­hon kier­tee­seen. Näin aina­kin arve­len Lind­ber­gin ajattelevan.

    Tomi antaa ymmär­tää, että Lind­berg on pait­si dema­ri, vie­lä kepu­lai­nen­kin. Jos jokin ei toi­mi Uuku­nie­mel­lä, sitä ei saa toteut­taa myös­kään Hel­sin­gis­sä tai Tampereella. 

    En myös­kään ymmär­rä, miten tämä jär­jes­tel­mä joh­tai­si sen suu­rem­paan­työ­voi­ma­pu­laan kuin se, että sama toi­min­ta teh­täi­siin laki­sää­tei­se­nä kun­nan mono­po­li­na. Mik­si työ­voi­maa tar­vit­tai­siin enem­män? Väi­te­hän oli, että toi­min­ta yksi­tyi­ses­sä yri­tyk­ses­sä saat­tai­si kiin­nos­taa jotain sel­lais­ta, joka ei suin sur­min­kaan suo­tu töi­hin kunnalle. 

    Aja­tus, että laa­dun­val­von­ta toi­mi­si kun­nis­sa kyse­lyil­lä, ei päde mik­ro­ta­sol­la. Jos henik­ki­lö­ke­miat yhden van­huk­sen ja yhden hoi­ta­jan välil­lä eivät toi­mi, kyse­ly ei sitä pal­jas­ta. Täs­sä hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa valin­ta­oi­keu­des­sa sen pitäi­si toimia. 

    Moni sanoo,etteivät van­huk­set osaa kil­pai­lut­taa. Pal­ve­lui­se­te­li ei ole kil­pai­lut­ta­mi­sen pii­ris­sä. Mut­ta jos ei yleen­sä osaa tila­ta pal­ve­lua kotiin­sa, jäl­jel­lä on aina se kun­nan laki­sää­tei­nen kun­nan tar­joa­ma pal­ve­lu. Se, että tämän rin­nal­le tuo­daan toi­nen vaih­toeh­to, ei loo­gi­ses­ti oikein voi huo­non­taa kenen­kään tilan­net­ta. Eihän sitä tois­ta vaih­toeh­toa ole pak­ko käyttää.

    Sitä en ymmär­rä, että kil­pai­lu­ti­lan­ne yksi­tyis­ten kans­sa vei­si kun­nal­ta halun paran­taa omaa pal­ve­lu­aan. Joku voi­si väit­tää päin­vas­tais­ta­kin, että laki­sää­tei­nen mono­po­li jar­rut­taa kehitystä.

  12. Voi­sin jopa kuvi­tel­la, että jous­ta­vuu­den lisään­ty­mi­sen ja teke­mi­sen tehos­tu­mi­sen kaut­ta, yksi­tyis­ten pal­ve­lu­jen voi­ma­kas kas­vu toi­si uusia nuo­ria teki­jöi­tä alal­le mikä samal­la lie­ven­täi­si työvoimapulaa.

    Minä väi­tä, että “laki­sää­tei­nen mono­po­li jar­rut­taa kehi­tys­tä.” mm. kai­kil­la mah­dol­li­sil­la palvelualoilla.

    Mut­ta olen­nai­ses­ti nykyis­tä suu­rem­man yksi­tyi­sen sek­to­rin onnis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­si­nä on toi­mi­va jul­ki­sen sek­to­rin osto- ja val­von­tao­saa­mi­nen ja riit­tä­vä (=suu­ri) mää­rä pal­ve­lu­ja tar­joa­via yrit­tä­jiä ja yrityksiä.

  13. Kuka sel­lais­ta hul­lua nyt menis väit­tä­mään!?!?! Täy­sin älytöntä!

  14. En viit­si ruve­ta hir­veäs­ti puo­lus­ta­maan Lin­ber­giä– tai arvuut­te­le­maan hänen puo­lue­kan­taan­sa. Oli se sen ver­ran huo­nos­ti raken­net­tu aja­tuk­sen­juok­su kum­mis­kin. Piti itse kek­siä artik­ke­lis­ta puut­tu­vat argumentit. 

    Sano­pa­han vain, että ei se nyt niin kau­kaa haet­tua ollut, siis se aja­tus, että pal­ve­luse­te­lien myö­tä kun­nal­li­set pal­ve­lut saat­ta­vat huo­non­tua, kun sete­lit osoit­tau­tu­vat­kin pii­lo­tuek­si yrityksille.

    Hedel­mäl­li­sem­pää on kui­ten­kin, kuten jo kir­joi­tin, tse­ka­ta, miten hom­ma oikeas­ti on toi­mi­nut. Ruot­sin Nac­kas­sa pal­ve­luse­te­lei­tä on kokeil­tu jo pitem­män aikaa, vuo­des­ta 1992 läh­tein vähi­tel­len laajentaen.

    http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/palveluseteli/luku3.htm

    Ja, kas kum­maa, ei tun­nu, että kun­nan pal­ve­lut oli­si­vat rapau­tu­neet; 70% asiak­kais­ta valit­see kun­nan palvelun.

    Mui­ta epä­koh­tia kyl­lä löy­tyy: yri­tyk­set kuo­ri­vat ker­man, pal­ve­lun laa­dun val­von­ta on jää­nyt yksin asiak­kaan har­teil­le, toi­min­nan jat­ku­vuus ei ole taat­tu, ei kun­nol­lis­ta kil­pai­lua, hin­nat kal­lis­tu­neet, yhtei­set kehi­tys­hank­keet eivät kiin­nos­ta, hal­lin­to­ku­lut lisään­ty­neet ja osaa­vas­ta hen­ki­lö­kun­nas­ta on pula. Itse kek­sin vie­lä yhden poten­ti­aa­li­sen ongel­man: kan­nat­taa­ko yrit­tä­jän edes pyr­kiä par­haa­seen mah­dol­li­seen tulok­seen, esim. niin että asia­kas koko­naan paran­tuu, kun se tar­koit­taa tulonmenetystä?

    Kos­ka nac­ka­lai­set kui­ten­kin jat­ka­vat pal­ve­luse­te­lei­den jaka­mis­ta, ilmei­ses­ti edut (jois­ta myös löy­tyy luet­te­lo em. sivul­ta) voit­ta­vat haitat.

    Toi­saal­ta 70 000 asuk­kaan Nac­ka Tuk­hol­man naa­pu­ris­sa ei ole sel­lai­nen syr­jäi­nen pik­ku­kun­ta, jol­le Lind­berg ennus­ti vaikeuksia.

  15. Hesa­rin 26.8.2008 mie­li­pi­de ‑osas­tol­ta löy­tyy tosie­lä­män koke­muk­sia teil­le teo­ria­tuu­ban tarjoajille…

  16. Sii­nä tai­si olla kyse kun­nas­ta, joka rik­koo suo­raan lakia. Kun­nan on tar­jot­ta­va pal­ve­luse­te­lin vaih­toeh­dok­si kun­nal­li­nen pal­ve­lu. Nyt kun­ta tar­jo­si sete­lin muo­dos­sa nel­jän tun­nin hoidon,kun sen vel­vol­li­suus oli­si ollut tar­jo­ta itse 24 tun­nin hoi­to. Polii­si pai­kal­le ja pamp­pu mukaan!

  17. Pal­ve­lui­den avaa­mi­ses­sa ulkois­ta­mi­sel­la ja esi­mer­kik­si täl­lai­ses­sa pal­ve­luse­te­li­hank­kees­sa on yksi omi­nai­suus joka usein unoh­de­taan. Tule­vien tuo­tet­ta­vien pal­ve­lu­jen kysyn­tä pitää joten­kin ennus­taa, jär­jes­tää tilat, hen­ki­lös­tö yms. tuki­pal­ve­lut. Jos kil­pai­lut­ta­mi­nen on oikein raa­kaa isoil­la volyy­meil­lä ja tuot­ta­ja vaih­tuu joka ker­ta sopi­mus­kau­den välein yksi­tyi­nen tuot­ta­ja jou­tuu aina jär­jes­te­le­mään resurs­se­jaan uudel­leen (eli vähin­tään palk­kaa­maan lisää/antamaan ken­kää poru­kal­le) sen mukaan miten kil­pai­lu­tuk­sis­sa pär­jä­tään. Mut­ta mitä tekee kun­ta, jos­sa perin­tei­ses­ti hei­kom­paa palk­kaus­ta kor­va­taan parem­mal­la työ­suh­de­tur­val­la? Kun­nan kyky ns. opti­moi­da tuo­tan­to­re­surs­se­ja suu­rel­la vuo­si­vaih­te­lul­la ei ole kovin hyvä (vaik­ka vir­ka­mies­ta­so oli­si­kin kovem­man käden muu­tok­siin val­miim­pi, niin vii­me kädes­sä luot­ta­mus­hen­ki­löi­den­kin pitää toi­min­ta hyväk­syä), ja täs­tä joh­tuen veik­kaan että yksik­kö­kus­tan­nuk­set tup­pai­si­vat nousemaan.

  18. Onko täl­le olet­ta­muk­sel­le vastinetta? 

    Van­hus­pal­ve­luis­sa on edes­sä raju työ­voi­ma­pu­la. Kaik­ki ne, jot­ka ovazt sove­liai­ta alal­le, eivät ole haluk­kai­ta kun­nan orga­ni­saa­tioon. Mones­sa kun­nas­sa on vaka­via ongel­mia sosi­aa­li- ja ter­veys­huol­lon joh­ta­mi­ses­sa. Ne, jot­ka halua­vat kehit­tää alaan­sa, eivät ole kovin haluk­kai­ta teke­mään sitä kun­nan käs­ky­läi­si­nä ja jos­kus aika van­ha­kant­gai­sen lau­ta­kun­nan alaisuudessa.?”

  19. Näin­pä. Nyt 2,5 vuot­ta kir­joi­tuk­se­si jäl­keen näyt­tää tämä tee­ma päi­vän 27.1.2011 Hesa­rin perus­teel­la ole­van täl­lai­nen Mar­ju­tin lem­pi­lap­si, ja taas sama levy pyö­räh­tä­nyt jo tut­tuun rai­taan ulkois­ta­mi­sen vaa­rois­ta ja yksi­tyis­ten pal­ve­lun­tar­joa­jien kauheudesta.

    Täs­sä ei ole mitään muu­ta mie­len­kiin­tois­ta kuin se, että dema­reil­la on näin iso­le­vik­ki­nen pää-äänen­kan­nat­ta­ja, ja sil­ti niin pie­ni mark­ki­nao­suus suo­ma­lais­ten sieluista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.