Asunnot jäämässä tyhjilleen Korkeavuorenkadulla?

Kun Helsin­ki päät­ti laa­jen­taa ratikkalin­jas­toa ysir­atikalla, tämän piti ajaa Merikadul­ta Itä-Pasi­laan. Etelä-Helsin­gin asukkaat ilmoit­ti­vat kaikkien häm­mästyk­sek­si, etteivät ne halua ratikkaa,koska se vie parkkipaikko­ja. Kyse on jois­takin kym­menistä pysäköin­tipaikoista. Nyt kun ysi on kor­van­nut bussin 17, valite­taan, että alua on liikennemotissa.

Aamun Hesaris­sa Eteläis­ten kaupungi­nosien puheen­jo­hta­ja Pia Aal­to­nen sanoo, että, jos Helsin­ki halu­aa per­hei­den pysyvän Etelä-Helsingis­sä, kaupunkisu­un­nit­telijoiden on huomioita­va myös näi­den autontarve.

Jäi­sivätkö asun­not tyhjilleen, jos autoil­e­vat per­heet jät­täi­sivät eteläiset kaupungi­nosat? Huo­mat­taval­la osal­la noil­la alueil­la asu­vista ei ole autoa. Väit­täisin, että halukkai­ta, autot­to­mia riit­täisi. Enem­mistöl­lä helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole autoa. Näistä enem­mistö on sinkku­talouk­sia, mut­ta kaltaisia per­hellisiä mut­ta autot­to­mia riit­tää kyllä.

Kun auton käyt­tö on huo­mat­ta­van kallista Punavuores­sa, eikö voisi ajatel­la jonkin­laista erikois­tu­mista? Pysäköin­tipaik­ka Punavuores­sa mak­saa enem­män kuin auto. Pakko­va­likoin­tia sekin on, että Etelä-Helsingis­sä on nyt helsinkiläisek­si heikko­ta­soinen joukkoliikenne.

19 vastausta artikkeliin “Asunnot jäämässä tyhjilleen Korkeavuorenkadulla?”

  1. Niin. Vaikut­ta siltä, että Punavuore­laiset autoil­i­jat ovat hyvin tyy­tyväisiä tilanteeseen mis­sä yhteiskun­ta kus­tan­taa autopaikat ja heille on täysin järkevää pitää saavute­tu­ista eduis­taan kiin­ni. Täl­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mikä on tehokas­ta tai järkevää kokon­aisu­u­den kannal­ta. Toisaal­ta on myös melko mah­do­ton­ta arvioi­da olisiko autopaikko­jen viemä tila tuot­tavam­mas­sa käytössä raitiovaunulinjana.

  2. Etelä-Helsinki­in var­masti riit­tää asukkai­ta, vaik­ka ikiomaa far­mari­v­o­lvoa ei mukaan saisikaan. Asun­to­jen kysyn­tä Helsingis­sä on niin kova, etteivät asun­not jää var­mas­tikaan tyhjäk­si. Voin myös omas­ta koke­muk­ses­ta sanoa, että mon­et halu­a­vat asua Helsingis­sä nimeno­maan sen takia, että siel­lä ovat hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det ja palve­lut lähel­lä. Olisikin taval­laan toiv­ot­tavaa, että siel­lä, mis­sä on tehokas ja kil­pailukykyi­nen joukkoli­ikenne, ihmiset myös käyt­täi­sivät sitä ja tek­i­sivät siitä entistä kil­pailukykyisem­pää. On hölmöä, että Punavuori tai vaikka­pa Kallio on täyn­nä henkilöau­to­ja ja kalli­iden asun­to­jen takia monien joukkoli­iken­teen käyt­täjien täy­tyy usein muut­taa alueille, jos­sa joukkoli­ikenne on heikompitasoista.

    Asi­aa voidaan myös ajatel­la kaupunkisu­un­nit­telun näkökul­mas­ta. Mikäli halu­amme rak­en­taa fik­sua, tehokas­ta, ympäristöys­täväl­listä ja tule­vaisu­u­teen suun­taavaa kaupunkim­iljöötä ympärillemme, ei todel­lakaan jokaiselle jää omaa autopaikkaa viemään kallista kaupunki­ti­laa (kiinos­tuneille suosit­te­len kir­jaa “Maail­man Tila 2007”). On yksinker­tainen tosi­a­sia, ettei jokaiselle vaan riitä tule­vaisu­udessa OMAA autoa, yhteiskäytössä ole­vat autot ovatkin asia erik­seen. Täl­lai­sis­sa tilanteis­sa, mis­sä parkkipaikat ovat rajal­liset, tulisi yhteisautoilua tukea voimakkaasti joukkoli­iken­teen sivus­sa. Tulisi samal­la per­hei­den auton­tarve täytet­tyä. Valitet­tavasti monille kaik­ki, mikä ei ole omaa, on kommunismia.

    Mei­dän täy­tyy myös ottaa huomioon, että joukkoli­iken­nejär­jestelmää raken­netaan kokon­aisuute­na, joten uusi ratikkalin­ja vaikut­taa myös muiden elämään ja päätök­si­in, kuin niiden, jot­ka asu­vat uusien pysäkkien lähel­lä. On myös muis­tet­tavaaa, että joukkoli­iken­nejär­jestelmän kehit­tämi­nen on tärkeää niin ympäristö- kuin sosi­aalipoli­iti­ikan kannalta. 

    Joka tapauk­ses­sa päätös lin­jan rak­en­tamis­es­ta oli oikea. Pik­täl­lä tähteimel­lä ajatel­tuna päätös oli, ei ain­oas­taan hyväksyt­tävä, vaan jopa toiv­ot­ta­va. Eiköhän Piakin sen lähi­t­ule­vaisu­udessa huomaa.

  3. Kan­nat­taa muis­taa, että jos autol­liset ihmiset aje­taan pois, niin he muut­ta­vat kauem­mak­si, ajaen pidem­piä matko­ja autoil­laan. Paras­ta olisi, jos autoil­la ajet­tavia matko­ja saataisi­in lyhen­net­tyä. 20% matkas­ta pois on karkeasti ottaen 20% vähem­män saastei­ta (riip­puu vähän matkan pituudesta).

  4. Sylvesteri, mihin se autolli­nen Helsin­gin keskus­tas­sa autoaan tarvit­see, kun ja jos joukkoli­ikenne toimii hyvin joka suun­taan? Tilapäisi­in tarpeisi­in voi käyt­tää tak­sia tai kimp­pa-autoa (ja niitä ovat ennen kaikkea tavaroiden kul­je­tus­tarpeet, ei niinkään ihmis­ten, luku­un otta­mat­ta van­huk­sia ja vammaisia).

  5. Olisi äärim­mäisen kiin­nos­tavaa nähdä joskus jostain dataa, paljonko pysäköin­ti vie Helsingis­sä katu­ti­laa. Sat­tuuko blo­gin pitäjäl­lä tai sen luk­i­joil­la ole­maan tietoa täl­lais­ten laskelmien tuloksista?

    Asi­aan mitenkään liit­tymät­tä New Yorkin uusien asuinaluei­den paikoi­tus­määräyk­sien las­ke­taan lisäävän kaupun­gin vuo­tu­ista autoilua käsit­tämät­tömät 1,6 mil­jar­dia ajok­ilo­metriä (1 mrd mail­ia) vuo­teen 2030 men­nessä. Tämä vas­taa karkeasti ottaen kaikkea Man­hat­tanin 86. kadun eteläpuoleista autoli­iken­net­tä kahdek­sas­sa kuukaudessa.

    Ymmärtääk­seni eri­tyis­es­ti polt­toaineen kallistues­sa myös auton­o­mis­ta­jan etu on, että autoa ei ole aina pakko käyt­tää, vaan tar­jol­la on vai­h­toe­htois­es­ti myös spo­ran kaltainen nopea ja kätevä joukkoliikenneyhteys.

  6. Uskoisin että ne jot­ka autoa kaupungis­sa todel­la tarvit­se­vat oli­si­vat siitä myös valmi­ita mak­samaan. Etelä-Helsin­gin nykyi­nen käytän­nössä ilmainen asukaspysäköin­ti ei ole kenenkään etu, ja tekee autoil­e­vankin per­heen elämän vain han­kalam­mak­si kun pysäköin­tipaikko­ja ei löy­dy edes rahal­la. Kaipa alueelle muu­ta­ma parkkilu­o­lakin mahtuisi.

  7. Sylvesteri: tuos­sa argu­men­tis­sa on se vika, että joku siel­lä kaukanakin asuu ja ajelee autol­la pitk­iä matko­ja. Tuskin uusia omakoti­talo­ja raken­netaan kaikille Helsingistä pois muut­taville autoilijoille.

  8. Tulen­heimo, parkkipaik­ka vie tilaa 15 — 20 neliötä ja kan­takaupungis­sa on kadun­var­si­paikko­ja n. 30 000 (?). Eli tuol­laiset 50 hehtaaria, maa­nar­vo raken­nus­maana peri­aat­teessa jotain mil­jar­di euroa.

    Uud­is­rak­en­tamises­sa parkkipaikat ja ker­rosneliöt ovat aika lail­la vai­h­toe­htoisia, esimerkik­si Her­ne­saa­res­sa. Katu jos­sa on molem­min puolin parkkipaikat on noin 20 metriä lev­eä, pihakatu jos­sa on vain huolto-ajo sal­lit­tu on jotain 5 — 8 metriä, ja kevyen liiken­teen väyliä voi viedä vaik­ka talon läpi. Kort­telisyvyys ver­tailun vuok­si on 10 — 15 metriä. Normil­la yksi paik­ka per asun­to, kadun­var­si­paikat eivät riitä vinopaikkoinakaan, pihal­la taas voi laskea ajoväy­li­neen 20–30m^2 per parkkipaik­ka. Jos nyt olete­taan, että jokaisen pysäköin­tineliön tilalle voisi tehdä kak­si ker­rosneliötä, ja maan­hin­ta on 1000e/k‑m^2, niin jokainen maan­pääl­lä ole­va parkkipaik­ka mak­saa 30 — 60 ke. 

    Raken­netus­sa ympäristössä parkkipaikoil­la on vai­h­toe­htokus­tan­nus, tämä on se mitä hal­li­paikan louhimi­nen mak­saa. Olen antatanut itsel­leni ker­toa, että haaruk­ka on 20 — 40 ke per paikka.

    Tässä ei olisi mitään ongel­maa, jos kaupun­ki ei jakaisi kadun­var­si­paikko­ja ilmaisek­si. Se että näitä 36e/vpaikkoja vietäisi­in pois on se mis­tä nyt valite­taan, Punavuoren suun­nal­la on tietääk­seni myymät­tömiä parkkipaikko­ja, mut­ta ne mak­saa toista ton­nia vuodessa.

  9. “Olen antatanut itsel­leni ker­toa, että haaruk­ka on 20 — 40 ke per paikka.”

    Käyt­täjälle tämäkin on kus­tan­nuk­se­na vähäi­nen sil­loin kun autoa todel­la tarvit­see. Itse jono­timme hal­li­paikan hin­taan 1400 EUR/v, joka on lop­ul­ta aika hal­pa hin­ta saavutet­tuun mukavu­u­teen näh­den. Autokin pysyy parem­mas­sa kunnossa.

    Her­ne­saa­res­sa vaan ei tai­da oikein olla tätäkään optio­ta kun ei ole kallio­ta mitä louhia.

  10. Voi sen hallin pistää saveenkin kel­lumaan, Elielin hal­li taitaa olla näin tehty, mak­saa vaan enem­män. Ja noin sen pitäisi men­nä niin kuin Sylvesterin tapauk­ses­sa, tarvit­se­vat ostaa paikan ja mak­saa siitä käyvän hin­nan, ja jos paikat lop­puu niin louhin­tayrit­täjä rak­en­taa niitä lisää.

  11. Jo on ihme kan­nan­ot­to Rööper­iläisiltä ja mul­ta etelä-stadi­laisil­ta! Spo­ra­han on ain­oa aito stadi­lainen kulku­peli. Ain­oa seli­tys moi­selle sku­ru­vas­taisu­udelle lie­nee, että eteläiset kaupungi­nosat asut­ta­vat nyky­isin enem­män lan­de­ja kuin aito­ja stadilaisia…

  12. Kiitos arvios­ta, Pyyluoma! 

    Suo­mi on siitä jän­nä markki­na­t­alous, että tääl­lä kyl­lä jae­taan sel­l­aiset “sosi­aaliset riskit” kuin asukaspysäköin­nistä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set tasan kaikkien kesken, mut­ta autas, kun ale­taan puhua vaikka­pa polkupyörien kul­jet­tamis­es­ta junas­sa – käyt­täjä mak­sakoot yhteiskun­nalle aiheut­ta­mansa kulut itse; mitäs se muille kuu­luu, jos joku halu­aa kuska­ta pyörään­sä osan työ­matkas­taan junassa.

  13. Tulen­heimo, kiitos kiitoksista.

    Kuten viher­punahip­pi­en pää-äänenkan­nat­ta­jan Finan­cial Timesin Mar­tin Wolf usein ja aiheesta toteaa, kap­i­tal­is­mi on köy­hiä ihmisiä varten, sosial­is­mi rikkaita.

  14. “Voi sen hallin pistää saveenkin kel­lumaan, Elielin hal­li taitaa olla näin tehty, mak­saa vaan enemmän.”
    Meitä vastapäätä raken­net­ti­in kort­teli ja alle parkkilu­o­la mer­estä täytetylle alueelle. Aika paljon sinne jun­tat­ti­in tavaraa, mut­ta kyl­lä siitä valmista tuli. Ei siis todel­lakaan mah­do­ton­ta. Parkkilu­o­la kai on sikä­likin parem­pi kuin mak­sulliset parkkialueet läm­mi­tys­tolp­pi­neen, että auto­jen läm­mit­tämiseen kuluu vähem­män ener­giaa — toiv­ot­tavasti. Katu­parkissa­han ei kyl­lä läm­mi­tys­tä ole ainakaan tolpista.

  15. Kun tämä tun­tuu kiin­nos­ta­van, niin jatkan vielä yhden viestin ver­ran parkkipaikko­jen hin­nas­ta. Sen paljonko liiken­nöin­tiä hait­taa­vat paikat mak­sa­vat ratikkali­iken­teen lisään­tyneinä kus­tan­nuksi­na voi nimit­täin laskea auki.

    Olete­taan yksinker­tais­taen että ratikkalin­jan kus­tan­nus on suo­ras­sa suh­teessa lin­jan kier­toaikaan, ajatuk­se­na se että tarvit­tan vaunumäärän sanelee halut­tu vuoroväli ja kus­tan­nus muo­dus­tuu vaunumäärästä. Oikeasti ihan näin se ei mene, esim. neloselle vaunumäärän sanelee matkus­ta­jamäärät, pitäisi laskea kiin­teitä ja muut­tuvia kus­tan­nuk­sia, jne. joka on toki tehtävis­sä, mut­ta kun ajet­telin kir­joit­taa kom­mentin enkä esseetä.

    Toisaal­ta pysäköin­tipaikat hidas­ta­vat liiken­net­tä, jos niiden takia ei esim. ratikalle saa­da omia kaisto­ja, tai joudu­taan aja­maan lim­ite­ty­ille vai­hteil­la mikä on yksi vai­h­toe­hto myös ysille Korkeavuorenkadulla.

    Ysin vuosili­iken­nöin­tikus­tan­nuk­set ovat n. 2,2 miljoon­aa euroa (2006 arvio, http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/495464804a173609b703ff3d8d1d4668/12Jlke_180506.doc?MOD=AJPERES) San­o­taan että yleisen kus­tan­nus­ta­son nousus­ta johtuen se on pyöreästi 2,5 miljoon­aa, ja kun lin­jan kier­toai­ka on 25 min­u­ut­tia, niin saadaan näp­pärästi 100 000e/min. Jos Korkeavuorenkadun 10 pysäköin­tipaikkaa hidas­taa lin­jaa vaik­ka 30s, niin ne mak­sa­vat peri­aat­teessa 5000e/v kpl HKL:lle.

    Käsit­tämät­tömim­mät parkkipaikkat ysin reit­il­lä on tosin Hesarin Alepan edessä: “(Kasi) hidas­tuu entis­es­tään, kun Hesarin ja Fle­marin risteyk­sessä kään­tyvä autoli­ikenne sijoite­taan jatkos­sa Hesar­il­la ratikkakiskoille eli ratikkakaista pois­tuu siitä kohdas­ta, mis­sä siitä olisi eniten hyö­tyä. Tulok­se­na saadaan muu­ta­ma parkkipaik­ka lisää kadun­var­teen.” http://jlf.fi/f17/723-raitiolinja-9-rakentaminen/index8.html#post37617

  16. Tää blo­gi tun­tuu syövän kom­men­tit jois­sa on pitk­iä linkkejä…
    Kun tämä tun­tuu kiin­nos­ta­van, niin jatkan vielä yhden viestin ver­ran parkkipaikko­jen hin­nas­ta. Sen paljonko liiken­nöin­tiä hait­taa­vat paikat mak­sa­vat ratikkali­iken­teen lisään­tyneinä kus­tan­nuksi­na voi nimit­täin laskea auki.

    Olete­taan yksinker­tais­taen että ratikkalin­jan kus­tan­nus on suo­ras­sa suh­teessa lin­jan kier­toaikaan, ajatuk­se­na se että tarvit­tan vaunumäärän sanelee halut­tu vuoroväli ja kus­tan­nus muo­dus­tuu vaunumäärästä. Oikeasti ihan näin se ei mene, esim. neloselle vaunumäärän sanelee matkus­ta­jamäärät, pitäisi laskea kiin­teitä ja muut­tuvia kus­tan­nuk­sia, jne. joka on toki tehtävis­sä, mut­ta kun ajet­telin kir­joit­taa kom­mentin enkä esseetä.

    Toisaal­ta pysäköin­tipaikat hidas­ta­vat liiken­net­tä, jos niiden takia ei esim. ratikalle saa­da omia kaisto­ja, tai joudu­taan aja­maan lim­ite­ty­ille vai­hteil­la mikä on yksi vai­h­toe­hto myös ysille Korkeavuorenkadulla.

    Ysin vuosili­iken­nöin­tikus­tan­nuk­set ovat n. 2,2 miljoon­aa euroa (2006 arvio, Jkl) San­o­taan että yleisen kus­tan­nus­ta­son nousus­ta johtuen se on pyöreästi 2,5 miljoon­aa, ja kun lin­jan kier­toai­ka on 25 min­u­ut­tia, niin saadaan näp­pärästi 100 000e/min. Jos Korkeavuorenkadun 10 pysäköin­tipaikkaa hidas­taa lin­jaa vaik­ka 30s, niin ne mak­sa­vat peri­aat­teessa 5000e/v kpl HKL:lle.

    Käsit­tämät­tömim­mät parkkipaikkat ysin reit­il­lä on tosin Hesarin Alepan edessä: “(Kasi) hidas­tuu entis­es­tään, kun Hesarin ja Fle­marin risteyk­sessä kään­tyvä autoli­ikenne sijoite­taan jatkos­sa Hesar­il­la ratikkakiskoille eli ratikkakaista pois­tuu siitä kohdas­ta, mis­sä siitä olisi eniten hyö­tyä. Tulok­se­na saadaan muu­ta­ma parkkipaik­ka lisää kadun­var­teen.” http://jlf.fi/f17/723-raitiolinja-9-rakentaminen/index8.html#post37617

  17. Tää blo­gi ei näköjään enää huoli kom­ment­te­ja jois­sa on linkki…

    Kun tämä tun­tuu kiin­nos­ta­van, niin jatkan vielä yhden viestin ver­ran parkkipaikko­jen hin­nas­ta. Sen paljonko liiken­nöin­tiä hait­taa­vat paikat mak­sa­vat ratikkali­iken­teen lisään­tyneinä kus­tan­nuksi­na voi nimit­täin laskea auki.

    Olete­taan yksinker­tais­taen että ratikkalin­jan kus­tan­nus on suo­ras­sa suh­teessa lin­jan kier­toaikaan, ajatuk­se­na se että tarvit­tan vaunumäärän sanelee halut­tu vuoroväli ja kus­tan­nus muo­dus­tuu vaunumäärästä. Oikeasti ihan näin se ei mene, esim. neloselle vaunumäärän sanelee matkus­ta­jamäärät, pitäisi laskea kiin­teitä ja muut­tuvia kus­tan­nuk­sia, jne. joka on toki tehtävis­sä, mut­ta kun ajet­telin kir­joit­taa kom­mentin enkä esseetä.

    Toisaal­ta pysäköin­tipaikat hidas­ta­vat liiken­net­tä, jos niiden takia ei esim. ratikalle saa­da omia kaisto­ja, tai joudu­taan aja­maan lim­ite­ty­ille vai­hteil­la mikä on yksi vai­h­toe­hto myös ysille Korkeavuorenkadulla.

    Ysin vuosili­iken­nöin­tikus­tan­nuk­set ovat n. 2,2 miljoon­aa euroa (2006 arvio, Jkl) San­o­taan että yleisen kus­tan­nus­ta­son nousus­ta johtuen se on pyöreästi 2,5 miljoon­aa, ja kun lin­jan kier­toai­ka on 25 min­u­ut­tia, niin saadaan näp­pärästi 100 000e/min. Jos Korkeavuorenkadun 10 pysäköin­tipaikkaa hidas­taa lin­jaa vaik­ka 30s, niin ne mak­sa­vat peri­aat­teessa 5000e/v kpl HKL:lle.

    Käsit­tämät­tömim­mät parkkipaikkat ysin reit­il­lä on tosin Hesarin Alepan edessä: “(Kasi) hidas­tuu entis­es­tään, kun Hesarin ja Fle­marin risteyk­sessä kään­tyvä autoli­ikenne sijoite­taan jatkos­sa Hesar­il­la ratikkakiskoille eli ratikkakaista pois­tuu siitä kohdas­ta, mis­sä siitä olisi eniten hyö­tyä. Tulok­se­na saadaan muu­ta­ma parkkipaik­ka lisää kadun­var­teen.” (JLF)

  18. “Tää blo­gi ei näköjään enää huoli kom­ment­te­ja jois­sa on linkki…”
    Sin­ulle taisi käy­dä samoin kuin min­ulle joku päivä sit­ten. Tal­len­nus ei näyt­tänyt saa­van aikaan mitään reak­tio­ta, mut­ta oikeas­t­aan viesti oli läht­enyt ja tuli aikanaan per­illekin. Ja sit­ten oli tuplat. Triplaa ei tul­lut, kun olin toisel­la ker­taa tal­len­tanut tek­s­ti­ni tek­stinkäsit­te­ly­ohjel­mal­la ja yritin siitä kopi­oi­da saman tek­stin — siihen se her­jasi, että olet jo lähet­tänyt ident­tisen. On ne niin fiksuja…
    Siinäkin oli linkki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.