Kun Helsinki päätti laajentaa ratikkalinjastoa ysiratikalla, tämän piti ajaa Merikadulta Itä-Pasilaan. Etelä-Helsingin asukkaat ilmoittivat kaikkien hämmästykseksi, etteivät ne halua ratikkaa,koska se vie parkkipaikkoja. Kyse on joistakin kymmenistä pysäköintipaikoista. Nyt kun ysi on korvannut bussin 17, valitetaan, että alua on liikennemotissa.
Aamun Hesarissa Eteläisten kaupunginosien puheenjohtaja Pia Aaltonen sanoo, että, jos Helsinki haluaa perheiden pysyvän Etelä-Helsingissä, kaupunkisuunnittelijoiden on huomioitava myös näiden autontarve.
Jäisivätkö asunnot tyhjilleen, jos autoilevat perheet jättäisivät eteläiset kaupunginosat? Huomattavalla osalla noilla alueilla asuvista ei ole autoa. Väittäisin, että halukkaita, autottomia riittäisi. Enemmistöllä helsinkiläisistä kotitalouksista ei ole autoa. Näistä enemmistö on sinkkutalouksia, mutta kaltaisia perhellisiä mutta autottomia riittää kyllä.
Kun auton käyttö on huomattavan kallista Punavuoressa, eikö voisi ajatella jonkinlaista erikoistumista? Pysäköintipaikka Punavuoressa maksaa enemmän kuin auto. Pakkovalikointia sekin on, että Etelä-Helsingissä on nyt helsinkiläiseksi heikkotasoinen joukkoliikenne.
Niin. Vaikutta siltä, että Punavuorelaiset autoilijat ovat hyvin tyytyväisiä tilanteeseen missä yhteiskunta kustantaa autopaikat ja heille on täysin järkevää pitää saavutetuista eduistaan kiinni. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mikä on tehokasta tai järkevää kokonaisuuden kannalta. Toisaalta on myös melko mahdotonta arvioida olisiko autopaikkojen viemä tila tuottavammassa käytössä raitiovaunulinjana.
Etelä-Helsinkiin varmasti riittää asukkaita, vaikka ikiomaa farmarivolvoa ei mukaan saisikaan. Asuntojen kysyntä Helsingissä on niin kova, etteivät asunnot jää varmastikaan tyhjäksi. Voin myös omasta kokemuksesta sanoa, että monet haluavat asua Helsingissä nimenomaan sen takia, että siellä ovat hyvät joukkoliikenneyhteydet ja palvelut lähellä. Olisikin tavallaan toivottavaa, että siellä, missä on tehokas ja kilpailukykyinen joukkoliikenne, ihmiset myös käyttäisivät sitä ja tekisivät siitä entistä kilpailukykyisempää. On hölmöä, että Punavuori tai vaikkapa Kallio on täynnä henkilöautoja ja kalliiden asuntojen takia monien joukkoliikenteen käyttäjien täytyy usein muuttaa alueille, jossa joukkoliikenne on heikompitasoista.
Asiaa voidaan myös ajatella kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Mikäli haluamme rakentaa fiksua, tehokasta, ympäristöystävällistä ja tulevaisuuteen suuntaavaa kaupunkimiljöötä ympärillemme, ei todellakaan jokaiselle jää omaa autopaikkaa viemään kallista kaupunkitilaa (kiinostuneille suosittelen kirjaa “Maailman Tila 2007”). On yksinkertainen tosiasia, ettei jokaiselle vaan riitä tulevaisuudessa OMAA autoa, yhteiskäytössä olevat autot ovatkin asia erikseen. Tällaisissa tilanteissa, missä parkkipaikat ovat rajalliset, tulisi yhteisautoilua tukea voimakkaasti joukkoliikenteen sivussa. Tulisi samalla perheiden autontarve täytettyä. Valitettavasti monille kaikki, mikä ei ole omaa, on kommunismia.
Meidän täytyy myös ottaa huomioon, että joukkoliikennejärjestelmää rakennetaan kokonaisuutena, joten uusi ratikkalinja vaikuttaa myös muiden elämään ja päätöksiin, kuin niiden, jotka asuvat uusien pysäkkien lähellä. On myös muistettavaaa, että joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on tärkeää niin ympäristö- kuin sosiaalipoliitiikan kannalta.
Joka tapauksessa päätös linjan rakentamisesta oli oikea. Piktällä tähteimellä ajateltuna päätös oli, ei ainoastaan hyväksyttävä, vaan jopa toivottava. Eiköhän Piakin sen lähitulevaisuudessa huomaa.
Kannattaa muistaa, että jos autolliset ihmiset ajetaan pois, niin he muuttavat kauemmaksi, ajaen pidempiä matkoja autoillaan. Parasta olisi, jos autoilla ajettavia matkoja saataisiin lyhennettyä. 20% matkasta pois on karkeasti ottaen 20% vähemmän saasteita (riippuu vähän matkan pituudesta).
Sylvesteri, mihin se autollinen Helsingin keskustassa autoaan tarvitsee, kun ja jos joukkoliikenne toimii hyvin joka suuntaan? Tilapäisiin tarpeisiin voi käyttää taksia tai kimppa-autoa (ja niitä ovat ennen kaikkea tavaroiden kuljetustarpeet, ei niinkään ihmisten, lukuun ottamatta vanhuksia ja vammaisia).
Olisi äärimmäisen kiinnostavaa nähdä joskus jostain dataa, paljonko pysäköinti vie Helsingissä katutilaa. Sattuuko blogin pitäjällä tai sen lukijoilla olemaan tietoa tällaisten laskelmien tuloksista?
Asiaan mitenkään liittymättä New Yorkin uusien asuinalueiden paikoitusmääräyksien lasketaan lisäävän kaupungin vuotuista autoilua käsittämättömät 1,6 miljardia ajokilometriä (1 mrd mailia) vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa karkeasti ottaen kaikkea Manhattanin 86. kadun eteläpuoleista autoliikennettä kahdeksassa kuukaudessa.
Ymmärtääkseni erityisesti polttoaineen kallistuessa myös autonomistajan etu on, että autoa ei ole aina pakko käyttää, vaan tarjolla on vaihtoehtoisesti myös sporan kaltainen nopea ja kätevä joukkoliikenneyhteys.
Uskoisin että ne jotka autoa kaupungissa todella tarvitsevat olisivat siitä myös valmiita maksamaan. Etelä-Helsingin nykyinen käytännössä ilmainen asukaspysäköinti ei ole kenenkään etu, ja tekee autoilevankin perheen elämän vain hankalammaksi kun pysäköintipaikkoja ei löydy edes rahalla. Kaipa alueelle muutama parkkiluolakin mahtuisi.
Sylvesteri: tuossa argumentissa on se vika, että joku siellä kaukanakin asuu ja ajelee autolla pitkiä matkoja. Tuskin uusia omakotitaloja rakennetaan kaikille Helsingistä pois muuttaville autoilijoille.
Tulenheimo, parkkipaikka vie tilaa 15 — 20 neliötä ja kantakaupungissa on kadunvarsipaikkoja n. 30 000 (?). Eli tuollaiset 50 hehtaaria, maanarvo rakennusmaana periaatteessa jotain miljardi euroa.
Uudisrakentamisessa parkkipaikat ja kerrosneliöt ovat aika lailla vaihtoehtoisia, esimerkiksi Hernesaaressa. Katu jossa on molemmin puolin parkkipaikat on noin 20 metriä leveä, pihakatu jossa on vain huolto-ajo sallittu on jotain 5 — 8 metriä, ja kevyen liikenteen väyliä voi viedä vaikka talon läpi. Korttelisyvyys vertailun vuoksi on 10 — 15 metriä. Normilla yksi paikka per asunto, kadunvarsipaikat eivät riitä vinopaikkoinakaan, pihalla taas voi laskea ajoväylineen 20–30m^2 per parkkipaikka. Jos nyt oletetaan, että jokaisen pysäköintineliön tilalle voisi tehdä kaksi kerrosneliötä, ja maanhinta on 1000e/k‑m^2, niin jokainen maanpäällä oleva parkkipaikka maksaa 30 — 60 ke.
Rakennetussa ympäristössä parkkipaikoilla on vaihtoehtokustannus, tämä on se mitä hallipaikan louhiminen maksaa. Olen antatanut itselleni kertoa, että haarukka on 20 — 40 ke per paikka.
Tässä ei olisi mitään ongelmaa, jos kaupunki ei jakaisi kadunvarsipaikkoja ilmaiseksi. Se että näitä 36e/vpaikkoja vietäisiin pois on se mistä nyt valitetaan, Punavuoren suunnalla on tietääkseni myymättömiä parkkipaikkoja, mutta ne maksaa toista tonnia vuodessa.
“Olen antatanut itselleni kertoa, että haarukka on 20 — 40 ke per paikka.”
Käyttäjälle tämäkin on kustannuksena vähäinen silloin kun autoa todella tarvitsee. Itse jonotimme hallipaikan hintaan 1400 EUR/v, joka on lopulta aika halpa hinta saavutettuun mukavuuteen nähden. Autokin pysyy paremmassa kunnossa.
Hernesaaressa vaan ei taida oikein olla tätäkään optiota kun ei ole kalliota mitä louhia.
Voi sen hallin pistää saveenkin kellumaan, Elielin halli taitaa olla näin tehty, maksaa vaan enemmän. Ja noin sen pitäisi mennä niin kuin Sylvesterin tapauksessa, tarvitsevat ostaa paikan ja maksaa siitä käyvän hinnan, ja jos paikat loppuu niin louhintayrittäjä rakentaa niitä lisää.
Jo on ihme kannanotto Rööperiläisiltä ja multa etelä-stadilaisilta! Sporahan on ainoa aito stadilainen kulkupeli. Ainoa selitys moiselle skuruvastaisuudelle lienee, että eteläiset kaupunginosat asuttavat nykyisin enemmän landeja kuin aitoja stadilaisia…
Kiitos arviosta, Pyyluoma!
Suomi on siitä jännä markkinatalous, että täällä kyllä jaetaan sellaiset “sosiaaliset riskit” kuin asukaspysäköinnistä aiheutuvat kustannukset tasan kaikkien kesken, mutta autas, kun aletaan puhua vaikkapa polkupyörien kuljettamisesta junassa – käyttäjä maksakoot yhteiskunnalle aiheuttamansa kulut itse; mitäs se muille kuuluu, jos joku haluaa kuskata pyöräänsä osan työmatkastaan junassa.
Tulenheimo, kiitos kiitoksista.
Kuten viherpunahippien pää-äänenkannattajan Financial Timesin Martin Wolf usein ja aiheesta toteaa, kapitalismi on köyhiä ihmisiä varten, sosialismi rikkaita.
“Voi sen hallin pistää saveenkin kellumaan, Elielin halli taitaa olla näin tehty, maksaa vaan enemmän.”
Meitä vastapäätä rakennettiin kortteli ja alle parkkiluola merestä täytetylle alueelle. Aika paljon sinne juntattiin tavaraa, mutta kyllä siitä valmista tuli. Ei siis todellakaan mahdotonta. Parkkiluola kai on sikälikin parempi kuin maksulliset parkkialueet lämmitystolppineen, että autojen lämmittämiseen kuluu vähemmän energiaa — toivottavasti. Katuparkissahan ei kyllä lämmitystä ole ainakaan tolpista.
Hienoa Tpyyluoma!
Kun tämä tuntuu kiinnostavan, niin jatkan vielä yhden viestin verran parkkipaikkojen hinnasta. Sen paljonko liikennöintiä haittaavat paikat maksavat ratikkaliikenteen lisääntyneinä kustannuksina voi nimittäin laskea auki.
Oletetaan yksinkertaistaen että ratikkalinjan kustannus on suorassa suhteessa linjan kiertoaikaan, ajatuksena se että tarvittan vaunumäärän sanelee haluttu vuoroväli ja kustannus muodustuu vaunumäärästä. Oikeasti ihan näin se ei mene, esim. neloselle vaunumäärän sanelee matkustajamäärät, pitäisi laskea kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia, jne. joka on toki tehtävissä, mutta kun ajettelin kirjoittaa kommentin enkä esseetä.
Toisaalta pysäköintipaikat hidastavat liikennettä, jos niiden takia ei esim. ratikalle saada omia kaistoja, tai joudutaan ajamaan limitetyille vaihteilla mikä on yksi vaihtoehto myös ysille Korkeavuorenkadulla.
Ysin vuosiliikennöintikustannukset ovat n. 2,2 miljoonaa euroa (2006 arvio, http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/495464804a173609b703ff3d8d1d4668/12Jlke_180506.doc?MOD=AJPERES) Sanotaan että yleisen kustannustason noususta johtuen se on pyöreästi 2,5 miljoonaa, ja kun linjan kiertoaika on 25 minuuttia, niin saadaan näppärästi 100 000e/min. Jos Korkeavuorenkadun 10 pysäköintipaikkaa hidastaa linjaa vaikka 30s, niin ne maksavat periaatteessa 5000e/v kpl HKL:lle.
Käsittämättömimmät parkkipaikkat ysin reitillä on tosin Hesarin Alepan edessä: “(Kasi) hidastuu entisestään, kun Hesarin ja Flemarin risteyksessä kääntyvä autoliikenne sijoitetaan jatkossa Hesarilla ratikkakiskoille eli ratikkakaista poistuu siitä kohdasta, missä siitä olisi eniten hyötyä. Tuloksena saadaan muutama parkkipaikka lisää kadunvarteen.” http://jlf.fi/f17/723-raitiolinja-9-rakentaminen/index8.html#post37617
Tää blogi tuntuu syövän kommentit joissa on pitkiä linkkejä…
Kun tämä tuntuu kiinnostavan, niin jatkan vielä yhden viestin verran parkkipaikkojen hinnasta. Sen paljonko liikennöintiä haittaavat paikat maksavat ratikkaliikenteen lisääntyneinä kustannuksina voi nimittäin laskea auki.
Oletetaan yksinkertaistaen että ratikkalinjan kustannus on suorassa suhteessa linjan kiertoaikaan, ajatuksena se että tarvittan vaunumäärän sanelee haluttu vuoroväli ja kustannus muodustuu vaunumäärästä. Oikeasti ihan näin se ei mene, esim. neloselle vaunumäärän sanelee matkustajamäärät, pitäisi laskea kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia, jne. joka on toki tehtävissä, mutta kun ajettelin kirjoittaa kommentin enkä esseetä.
Toisaalta pysäköintipaikat hidastavat liikennettä, jos niiden takia ei esim. ratikalle saada omia kaistoja, tai joudutaan ajamaan limitetyille vaihteilla mikä on yksi vaihtoehto myös ysille Korkeavuorenkadulla.
Ysin vuosiliikennöintikustannukset ovat n. 2,2 miljoonaa euroa (2006 arvio, Jkl) Sanotaan että yleisen kustannustason noususta johtuen se on pyöreästi 2,5 miljoonaa, ja kun linjan kiertoaika on 25 minuuttia, niin saadaan näppärästi 100 000e/min. Jos Korkeavuorenkadun 10 pysäköintipaikkaa hidastaa linjaa vaikka 30s, niin ne maksavat periaatteessa 5000e/v kpl HKL:lle.
Käsittämättömimmät parkkipaikkat ysin reitillä on tosin Hesarin Alepan edessä: “(Kasi) hidastuu entisestään, kun Hesarin ja Flemarin risteyksessä kääntyvä autoliikenne sijoitetaan jatkossa Hesarilla ratikkakiskoille eli ratikkakaista poistuu siitä kohdasta, missä siitä olisi eniten hyötyä. Tuloksena saadaan muutama parkkipaikka lisää kadunvarteen.” http://jlf.fi/f17/723-raitiolinja-9-rakentaminen/index8.html#post37617
Tää blogi ei näköjään enää huoli kommentteja joissa on linkki…
Kun tämä tuntuu kiinnostavan, niin jatkan vielä yhden viestin verran parkkipaikkojen hinnasta. Sen paljonko liikennöintiä haittaavat paikat maksavat ratikkaliikenteen lisääntyneinä kustannuksina voi nimittäin laskea auki.
Oletetaan yksinkertaistaen että ratikkalinjan kustannus on suorassa suhteessa linjan kiertoaikaan, ajatuksena se että tarvittan vaunumäärän sanelee haluttu vuoroväli ja kustannus muodustuu vaunumäärästä. Oikeasti ihan näin se ei mene, esim. neloselle vaunumäärän sanelee matkustajamäärät, pitäisi laskea kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia, jne. joka on toki tehtävissä, mutta kun ajettelin kirjoittaa kommentin enkä esseetä.
Toisaalta pysäköintipaikat hidastavat liikennettä, jos niiden takia ei esim. ratikalle saada omia kaistoja, tai joudutaan ajamaan limitetyille vaihteilla mikä on yksi vaihtoehto myös ysille Korkeavuorenkadulla.
Ysin vuosiliikennöintikustannukset ovat n. 2,2 miljoonaa euroa (2006 arvio, Jkl) Sanotaan että yleisen kustannustason noususta johtuen se on pyöreästi 2,5 miljoonaa, ja kun linjan kiertoaika on 25 minuuttia, niin saadaan näppärästi 100 000e/min. Jos Korkeavuorenkadun 10 pysäköintipaikkaa hidastaa linjaa vaikka 30s, niin ne maksavat periaatteessa 5000e/v kpl HKL:lle.
Käsittämättömimmät parkkipaikkat ysin reitillä on tosin Hesarin Alepan edessä: “(Kasi) hidastuu entisestään, kun Hesarin ja Flemarin risteyksessä kääntyvä autoliikenne sijoitetaan jatkossa Hesarilla ratikkakiskoille eli ratikkakaista poistuu siitä kohdasta, missä siitä olisi eniten hyötyä. Tuloksena saadaan muutama parkkipaikka lisää kadunvarteen.” (JLF)
“Tää blogi ei näköjään enää huoli kommentteja joissa on linkki…”
Sinulle taisi käydä samoin kuin minulle joku päivä sitten. Tallennus ei näyttänyt saavan aikaan mitään reaktiota, mutta oikeastaan viesti oli lähtenyt ja tuli aikanaan perillekin. Ja sitten oli tuplat. Triplaa ei tullut, kun olin toisella kertaa tallentanut tekstini tekstinkäsittelyohjelmalla ja yritin siitä kopioida saman tekstin — siihen se herjasi, että olet jo lähettänyt identtisen. On ne niin fiksuja…
Siinäkin oli linkki.