Euroopan ydi­nalue on on pitkään ollut sir­pin­muo­toisel­la alueel­la Benelux-mais­sa, ja Pohjois-Sak­sas­sa ja Pohjois-Ranskassa.

Mis­sä se on kah­denkymme­nen vuo­den päästä?

Van­hois­sa EU-mais­sa pain­opiste näyt­tää menevän kohti Etelää. Jos kuu­luisit­ta kan­sain­väliseen ryh­mään, jon­ka pitäisi perus­taa tutkimus­laitos johonkin päin Euroop­paa, mihin lähtisitte? Düs­sel­dor­fi­in? Minä menisin Riv­ier­alle, enkä näytä ole­van ainoa.

Tämä Euroopan ydin on koke­mas­sa Suomen ruostevyöhyk­keen kohtalon. Van­haa, pystyyn kuol­e­vaa savupi­ip­pute­ol­lisu­ut­ta. Jat­ka lukemista “Mihin pain­opiste Euroopassa?”

Kiinan usko­taan saavut­ta­van län­si­maisen elin­ta­son joskus 2020-luvul­la. Itse uskon, että vas­ta 2030-luvul­la, mut­ta yhtä kaik­ki, aika pian. Kun olin ski­di, Japani oli kehi­tys­maa, jon­ka väitet­ti­in vauras­tu­van län­si­maid­en tasolle. Oli vaikea uskoa.

Mil­lainen on rikas Kiina? Super-hikipa­ja? Ei voi olla, kos­ka jos Kiina on yhtä rikas kuin me, palkkata­so siel­lä on myös yhtä korkea kuin meil­lä. Ellei sit­ten pro­le­tari­aatin dik­tatu­uri ala orju­ut­taa omaa proletariaattiaan.

Sivu­ute­taan kysymys luon­non­va­roista, vaik­ka sitä ei oikeas­t­aan voi sivu­ut­taa. Tai san­o­taan nyt vaik­ka niin, että jos Kiina on yhtä rikas kuin nykyiset teol­lisu­us­maat ja jos nykyiset teol­lisu­us­maatkin aiko­vat nekin olla rikkai­ta, teknolo­gian on muu­tut­ta­va sekä ener­giaa, että raa­ka-ainei­ta säästäväk­si. Vähästä paljon. Rihka­malaa­tuisen sijalle laatu­tuot­tei­ta, sil­lä rihka­ma on niukko­jen luon­non­va­ro­jen haaskaus­ta. Jat­ka lukemista “Kun Kiina on rikas maa”

Verkkosaaren ase­makaa­van muutosluonnos

 (Pöy­dältä) Alue Kulosaaren sil­lan kupeessa. Tästä kir­joitin kak­si viikkoa sit­ten, joten en kir­joi­ta nyt enem­pää. Ongel­mana on se, kan­nat­taako noin keskeiselle paikalle lait­taa pien­talo­ja, vaik­ka ne aika koval­la tont­tite­hokku­udel­la tule­vatkin. Paikalle on epävi­ral­lises­sa arkkite­htik­il­pailus­sa esitet­ty myös ehdotet­tua suurem­paa tornia.

Pysäköin­ti on maan alla läh­es meren­pin­nan tasos­sa. Hin­taa tulee aivan tolkut­tomasti, kun kyse on vielä täyt­tö­maas­ta, jota on täytet­ty vai­htel­e­val­la maa-ainek­sel­la. Pysäköinti­nor­mi on nyt ker­rostalois­sa  ap/115 km² ja 2 ap/pientalo. Toimis­toraken­nusten normia en kaavas­ta löytänyt. Alue on tarkoi­tus toteut­taa gryn­deriv­e­tois­es­ti. Minä jät­täisin pysäköinti­normin gryn­derin itsen­sä opti­moitavak­si: jos paikko­ja on vähän, asun­to­jen arvo las­kee, jos paikko­ja on paljon, asun­to­jen arvo on kyl­lä korkeampi, mut­ta niin ovat rak­en­tamiskus­tan­nuk­setkin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.4.2009”

En ole ilah­tunut apu­lais­val­takun­nan syyt­täjän päätök­ses­tä syyt­tää Jus­si Hal­la-ahoa hänen blogikir­joit­telus­taan. Toki syyt­täjää sitoo laki, enkä sik­si arvostele päätöstä. En vain pidä sitä hyvänä tekona rotu­vi­han hillit­semisen kannal­ta. Pikem­minkin se toimii ennakkolu­u­lo­ja ruokkivasti.

Toinen syyteko­hdista kos­ki sitä, mik­si on sal­lit­tua sanoa, että huma­la­päis­sään tap­pami­nen on suo­ma­lais­ten kansalli­nen ellei suo­ras­taan geneet­ti­nen piirre, mut­ta ei ole sal­lit­tua sanoa eräästä maa­han­muut­ta­jaryh­mästä, että ohikulk­i­joiden ryöste­ly ja verovaroil­la loisimi­nen on tämän ryh­män kansalli­nen ellei geneet­ti­nen piirre. Se, että tästä nos­te­taan syyte, sisältää sen piilovi­estin, ettei kysymyk­seen osa­ta vas­ta­ta. Vas­taami­nen on help­poa: jos suo­ma­lainen arvioi suo­ma­laisia, se ei ole yllyt­tämistä omaa kansan­ryh­mää vas­taan. Tuo arvio ruot­salais­ten sanomana Sven­s­ka Dag­blade­tis­sa olisi ollut aivan eri asia kuin sen sanomi­nen suo­ma­laises­sa sanomale­hdessä. (Lisäk­si räy­häjuomisen geneet­tis­es­tä taus­tas­ta on näyt­töä). Maa­han­muut­ta­jien itsen­sä sanomana tuo Hal­la-ahon lausuma ei olisi ollut syyt­teen arvoinen. Jat­ka lukemista “Hal­la-ahon syytteestä”

Kyse kaupunkisu­un­nit­telua rav­is­tel­ev­as­ta Pietari Kalmin kadus­ta on peräisin Tiedelin­jas­ta 506, jos­ta YTV on suun­nitel­lut erään­laista nol­la-Jok­e­ria, korkeata­soista poikit­tais­li­iken­teen reit­tiä. Sen nykyi­nen lin­ja kul­kee kar­tan osoit­ta­mal­la taval­la. Pahoit­te­len kar­tas­sa ole­vaa ylimääräistä lin­jaa, mut­ta en löytänyt netistä parem­paa kart­taa. Reitin ideana on pait­si yhdis­tää viisi kam­pusaluet­ta toisi­in­sa, ennen kaikkea olla syöt­tölin­ja Pasi­lan ase­malle niin Munkkinie­mi-Meilahti ‑alueelta kuin Viikki-Kumpula-alueeltakin.

Lin­ja on kätevä; tai ainakin sen piti olla. Kuten kuvas­ta näkyy, Pasi­la-Kumpu­la-väliltä puut­tuu suo­ra yhteys, mikä ram­paut­taa reit­tiä pahasti. Pasi­lan ase­malle pääsee Munkkiniemestä 15 min­uutis­sa ja HYKS:in pysäk­iltä 8 min­uutis­sa. Viik­istä pääsee Kumpu­laan 10 min­uutis­sa, mut­ta Kumpu­las­ta Pasi­laan reit­ti kiemurtelee reit­tiop­paan mukaan 19 min­u­ut­tia. Niin­pä Reit­tiopas ei edes tar­joa sitä vai­h­toe­htona pyrit­täessä Viik­istä Pasi­lan asemalle.

Jat­ka lukemista “Pietari Kalmin katu: ongel­man määrällistämistä”

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kävi viiden hen­gen voimin kat­so­mas­sa Pietari Kalmin kat­ua., siis bus­si 506:tta varten tehtävää joukkoli­iken­nekat­ua. Vierailu oli häm­men­tävä, sil­lä maas­toon tutus­tu­mi­nen osoit­ti kiis­tat­ta, että nyt tar­jol­la ole­va vai­h­toe­hto on selvästi huonom­pi kuin lau­takun­nalle syksyl­lä tar­jot­tu vai­h­toe­hto, jon­ka lau­takun­ta sil­loin yksimielis­es­ti hylkäsi.

Tämä viras­ton alku­peräi­nen ehdo­tus olisi merkin­nyt bus­sikadun tekemistä van­haa ratal­in­jaus­ta nou­dat­taen. Bus­si ei sil­loin kiipeäisi Kumpu­lan­mäelle, mut­ta on vas­taavasti selvästi nopeampi. Viereisen siir­to­la­pu­u­tarhan rauha kär­sisi, mut­ta muuten mihinkään kor­vaa­mat­tomaan puis­tom­aise­maan ei kajot­taisi. Tälle lin­jalle on joka tapauk­ses­sa tule­mas­sa Kalasa­ta­man ratik­ka rauhaa häir­it­semään. Jat­ka lukemista “Pietari Kalmin tien jatke vai­h­toe­hdoista huonoin”

Helsin­ki halu­aa olla hyvä työ­nan­ta­ja ja sik­si se toteut­taa edessä ole­van väen vähen­nyk­sen luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta. Eläk­keelle jäävien ja työtä vai­h­ta­van tilalle ei palkata uusia — siis niil­lä aloil­la, joil­la väkeä on tarkoi­tus vähen­tää. Koulu­ja ei jätetä ilman opettajia.

Onko tämä lop­ul­takaan kovin kun­ni­akas­ta? Vähen­nys kohdis­tuu siis prekari­aat­ti­in ja työ­markki­noille tule­vi­in nuori­in. Tilapäi­sis­sä työ­suhteis­sa ole­vat saa­vat lähteä, kun määräys päät­tyy, ja opin­noista vapau­tu­vat saa­vat jäädä työt­tömyysko­rtis­toon näivet­tämään työkykyään. Tämänkaltainen sosi­aal­isu­us tuot­ti 1990-luvul­la menete­tyn sukupol­ven sen lisäk­si, että se hidasti suuresti julkisen sek­torin uudistumista.

Eläköi­tymiseen perus­tu­va juus­to­höylä kohdis­tuu säästömah­dol­lisuuk­si­in näh­den varsin sat­tumavarais­es­ti. Jos säästökeinok­si otet­taisi­in toim­into­jen ratio­nal­isoin­ti, säästöt kohdis­tu­isi­vat kovin toisin.

En ole solke­naan kiit­tänyt hal­li­tuk­sen toimia, mut­ta nyt siihen on aihet­ta: kiitos kiin­teistöveron pakol­lis­es­ta korotuksesta!

Kiin­teistövero on hyvä vero, kos­ka sil­lä ei ole negati­ivisia kan­nustin­vaiku­tuk­sia. Vielä parem­pi se olisi, jos se kohdis­tu­isi vain maapo­h­jaan, eikä itse raken­nuk­seen. Se on tapa sosial­isoi­da maapo­h­jan ansioton arvon­nousu yhteiseen käyt­töön, mihin se kuu­luukin, kos­ka yhteiskun­nan toimet maan hin­taa ovat nos­ta­neet. Kiin­teistövero ei pitkäl­lä aikavälil­lä nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia, kos­ka vaik­ka vuo­tu­inen mak­su nousee, asun­non (ton­tin) osto­hin­ta ale­nee. Vaik­ka kaikkien talousti­eteitä opiskellei­den pitäisi tietää tämä, yhteys on niin abstrak­ti, etteivät nuoret ikälu­okat, joiden etu­ja tässä aje­taan, lähde kaduille mie­lenosoituk­seen kiin­teistöveron puoles­ta. Opin­to­tu­ki tun­tuu niin paljon välit­tömäm­mältä etu­udelta. Jat­ka lukemista “Kiitos hallitukselle”

Radiouutis­ten mukaan netin pos­timyyn­ti on keskit­tymässä Englan­nin kanaal­isaarten ja Ahve­nan­maan kaltaisi­in veroparasi­it­tei­hin; ei kun siis parati­i­sei­hin. Kun lähetys matkallaan käväisee täl­laisel­la alueel­la, velvol­lisu­us arvon­lisäveron mak­samiseen hai­h­tuu ilmaan. Viime vuon­na Ahve­nan­maal­ta pos­titet­ti­in jo 700 000 pakettia.

Tässä ei ole mitään järkeä.

Pyy­dän aiheeseen kyl­lästyneiltä luk­i­joi­ta anteek­si samaan asi­aan palaamista. Esitän seu­raavas­sa pysäköin­tion­gel­man vähän for­maalisem­min. Tässä on ajatel­tu Jätkäsaaran olo­suhteista. Alueelle on nykjynäkymin tulos­sa pysäköin­tipaikko­ja noin 300 miljoo­nan euron edestä, joten taloudel­lises­sa opti­moin­nis­sa ei ole kyse pikkusummista.

Oheises­sa kuvas­sa on piir­ret­ty pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä ja tar­jon­takäyrät hin­nan funk­tiona. Kuten kaik­ki kansan­talousti­eteen peruskurssin käyneet tietävät, oikea pysäköin­tipaikko­jen määrä on q_o, jos­ta jokaista käyt­täjää pitäisi velot­taa (osto­hin­tana tai siitä johdet­tuna vuokrana) p_o. Ongel­mana on, että päätös paikkamääristä tulee tehdä ennen rak­en­tamista, kos­ka talon alle paikat saa halvem­mal­la, kun ne tekee ensin ja talon sit­ten. On myös oletet­tavaa, että ajan kulues­sa kysyn­tä kas­vaa, kun per­heisi­in tulee lap­sia, asun­to­laina piene­nee ja lik­sa kas­vaa. Jat­ka lukemista “Pysäköin­nin mitoituksesta”