En ole solkenaan kiittänyt hallituksen toimia, mutta nyt siihen on aihetta: kiitos kiinteistöveron pakollisesta korotuksesta!
Kiinteistövero on hyvä vero, koska sillä ei ole negatiivisia kannustinvaikutuksia. Vielä parempi se olisi, jos se kohdistuisi vain maapohjaan, eikä itse rakennukseen. Se on tapa sosialisoida maapohjan ansioton arvonnousu yhteiseen käyttöön, mihin se kuuluukin, koska yhteiskunnan toimet maan hintaa ovat nostaneet. Kiinteistövero ei pitkällä aikavälillä nosta asumiskustannuksia, koska vaikka vuotuinen maksu nousee, asunnon (tontin) ostohinta alenee. Vaikka kaikkien taloustieteitä opiskelleiden pitäisi tietää tämä, yhteys on niin abstrakti, etteivät nuoret ikäluokat, joiden etuja tässä ajetaan, lähde kaduille mielenosoitukseen kiinteistöveron puolesta. Opintotuki tuntuu niin paljon välittömämmältä etuudelta.
Totta kai kiinteistövero puraisee sitä, joka on ensin maksanut asunnostaan tolkuttoman hinnan ja saa sen jälkeen niskaansa kiinteistöveron korotuksen. Kyse onkin tulonjaosta sellaisten omistajhien kuin minä ja asuntomarkkinoille pyrkivien nuorten välillä. Pitkälläaikavälillä korkeasta kiinteistöverosta hyötyvät liki kaikki — paitsi ne, jotka kieli pitkällä odottavat Helsingin ympärillä olevien kartanoidensa kaavoitusta.
On tietysti kunnanvaltuutetun epäloogista kiittää hallitusta siitä, että hallitus pakottaa kunnat toimimaan järkevästi, mutta kunnallispolitiikka on niin populismin vaivaamaa, ettei päätöstä saada ilman pakkoa aikaan. Pyysiväthän kepulaiset kunnatkin, että valtio pakottaisi niitä nostamaan kotihoidontukea.
USDA:ssa on korkea kiinteistövero, mutta ei se estänyt asuntojen hinnan nousua.
Asuntojen hintoihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin verotus , joten käytännössä vaikutus on teoreettinen
Suurelle eläkeläisjoukolle, joka on maksanut asuntonsa jo 20 vuotta sitten, korkea kiinteistövero merkitsee köyhyysloukkua.
Eli hyötyjiä ‚teoreetttisesti, ovat nuoret ja häviäjiä eläkeläiset
Kuinka monta Oden kirjoitusta ei käsittele jotain muka kosmista epäoikeudenmukaisuutta, joka pitää jotenkin pakkotoimin ja sanktioin välttämättä korjata?
Kuinka olemme koskaan pärjänneetkään tuhansia vuosia ilman osmolaista oikeudenmukaisuutta?
Osmo, yksi vaikutus kiinteistöverolla on — riippuen siitä, miten se järjestetään. Väärin toteutettu korkea kiinteistövero saattaa ehkäistä alueelle tehtäviä investointeja, sillä kiinteistövero leikkaa investointien maksajien maksukykyä (koska osa maksukyvystä leikkaantuu korkeamman veron muodossa).
Sinänsä silti kiinteistövero lienee yksi paremmista tavoista verottaa.
Ehdottomasti samaa mieltä. Hienosti toimittu hallitukselta.
Hyvä muutos, mutta ajoitus on väärä. Kiinteistöveron korotus ceteris paribus laskee asuntojen hintoja, tilanteessa jossa hinnat laskevat muutenkin tämä on ongelma koska asuntojen hintat ovat jäykkiä. Olisi pitänyt tehdä silloin kun asuntojen hinnat nousivat.
Itse asiassa vihreät ajavat verorasituksen siirtämistä hyvätuloisilta pienituloisille.
Kun asuntojen arvot määritellään pienen
hyvintoimeentulevan joukon ostokyvyn mukaan niin asuntojen verotusarvot ovat yliarvostettuja.
Tuloverohelpotukset hyödyttävät aina eniten hyvätuloisia, sillä prosentuaalisina ne suosivat niitä , joilla on suurimmat tulot.
Eritoten valtionveron tarkistukset hyödyttävät suurituloisia.
Se sijaan kiinteistövero iskee kaikkiin, sillä Suomessa on pakko asua jossakin asunnossa, kauan ei roskalaatikossa pysy hengissä.
Aboluuttisena maksuna se iskee kaikkein eniten pienituloisiin..
Vaikka vero näkyisikin teoreetttisena parin euron laskuna asuntojen neliöhinnoissa, häviäjiä on paljon enemmän ja ne ovat erityisesti pienituloisia.
Vihreät ovat aatteiltaan samaa navettaa Kokoomuksen kanssa, sisään mennään vain eri päästä
Oikeudenmukaisuus on kiinteistöverossa kaukana
Suomalaiset kiinteistöt ovat huonossa kunnossa. Lähivuosina tehdään putkiremontteja ja muita isoja korjauksia hirmuinen määrä. 1980-luvun alkuun asti kerrostalot rakennettiin sementillä, joka rapautuu pakkasessa. Paljon muitakin rakennusvirheitä on tehty. Pari vuotta sitten laskin, että tulevista remonteista kerätään arvonlisäveroa enemmän vuodessa kuin niistä maksetaan kiinteistöveroa.
Omassa asunnossa asuminen on näissä 1960–1980-luvulla enemmän tai vähemmän surkeasti rakennetuissa taloissa jo nyt kallista. Kun kiinteistöveroa korotetaan, tulee asuminen entistäkin kalliimmaksi. Nuorilla perheillä on edessään asuntolainojen maksaminen korkeammilla koroilla, isot remonttikulut ja vielä kohoavat kiinteistöverot. Monet eläkeläiset joutuvat näitten maksujen jälkeen vaikeaan tilanteeseen, ja pahimmillaan joudutaan myymään työelämävuosien aikainen ainoa säästö – asunto – korkeiden asumiskustannusten maksamiseksi.
En nyt viitsi sanoa, että Suomessa on yhä enemmän asukkaita, jotka eivät koskaan maksa asumisestaan euroakaan, vaikka saavat asua lähellä Helsingin keskustaa. Näitä vapaamatkustajia etenkin vihreät haluavat lisää, mutta samaan aikaan halutaan rangaista yhä ankarammin niitä, jotka maksavat itse asumisensa.
Yhteiskunta haluaa kerätä maksavilta kansalaisiltaan kaiken viimeistä euroa myöten. Mutta rahojen käyttö on yhä holtitompaa. Esimerkiksi synnyinkaupunkini Salo kirvistelee rahapulassa, mutta samaan aikaan sillä on palkkalistoillaan iso joukko kallispalkkaisia vanhoja kunnanjohtajia, jotka itsekin myöntävät, ettei ole järkevää tekemistä. Tällaisista pienistä puroista tulee se suuri rahapula, jonka takia tarvitaan miljardeja euroja lisää velkaa ja verotuloja.
En ymmärrä miksi omaisuuden verotuksen kiristyminen kiinteistöveron kautta on nimenomaan pieni- ja keskituloisille huonompi vaihtoehto kuin tulojen tai kulutuksen verotuksen vastaava nosto. Kyllä niillä hyvätuloisilla on kalliimmat asunnotkin.
Mitähän saan vastineeksi tuosta ihmeitä tekevästä korotuksesta? Tai kuka oikeastaa saa? Omin voimin tekemässään talossa asuva?
Kiinteistöveron korotus paikkaa hieman viime vuosina tavaksi tullutta omaisuuksien verotuksen keventämistrendiä. Verotus kohdistuu tietysti aina väärin jonkin osapuolen mielestä. Aina on tapana nostaa kiinteistöveroasiassa esille pienituloisen eläkeläisen suuren, usein vajaakäytössä olevan tontin verotuksen kohtuuttomuus. Tämä liene hoidettavissa soveltamalla verotuksen ns kohtuullisuusperiaatetta eli suomalla verohelpotus määräaikaisena tapauskohtaisesti.
Suomessa kiinteistöverotuksen taso on verrattain alhainen hallituksen korotusesityksenkin realisoiduttua. Tasoa voitaisiin nostaa systemaattisesti vuosikymmenen ajan ainakin n 0,1 — 0,2%/vuosi.
Eihän korkeasta kiinteistöverosta kovinkaan monelle nuorelle olisi iloa. Logiikkani sanoo että siitä seuraisi vuokrankorotus, kun asunnon omistaja haluaa viivan alle yhtä paljon kuin ennen veronkorotusta.
Toiseksi oikeudentajuani vastaan sotii se, että verotetaan elämisen minimiedellytyksiä. Näihin kuuluu minimitoimeentulo ja paikka jossa asua, oli se sitten oma tai vuokra. Kulutusverot à la ekologinen verouudistus on parempi vaihtoehto, jos jotain pitää nostaa.
tpyyluoma: “Kiinteistöveron korotus ceteris paribus laskee asuntojen hintoja, tilanteessa jossa hinnat laskevat muutenkin tämä on ongelma koska asuntojen hintat ovat jäykkiä. Olisi pitänyt tehdä silloin kun asuntojen hinnat nousivat.”
Millä perusteella asuntojen hinnat ovat jäykkiä? Millä perusteella asuntojen todellinen arvo on nyt alempana kuin niiden hinnat? (Miten valtio voisi ikinä tietää milloin hinnat ovat todellista arvoa korkeammat?) Millä perusteella kiinteistöveron korotus ei alenna hintoja samassa suhteessa kuin asuntojen todellinen arvo alenee?
Eikö olisi parempi poistaa asuntolainan korkovähennys? Se nostaa juuri pienten ensiasuntojen hintoja ja vakuutusarvoja ja kuumentaa asuntomarkkinoita.
Monissa maissa juuri kiinteistövero on verotuksen progressiivinen elementti, rikkaasti asuvat maksavat enemmän. Sinänsä en pidä ongelmana kiinteistöveron nousua jos tulovero samalla laskee.Ongelma se on ‑taas kerran- tulottomille vuokra-asujille, jotka tarvitsevat lisää tulonsiirtoja kohonneiden vuokrien maksuun.
Terve Osmo, kieltämättä hallitus yllätti iloisesti. Kannustinvaikutuksista voisi tietysti mainita vielä mahdollisen työn tarjontaan kannustavan, siis positiivisen tulovaikutuksen. Keskimääräisen veron kiristyminen ilman että marginaalivero kiristyy tuottaa aika lievin oletuksin pienen työn tarjonnan kasvun. Tulovaikutus voi olla lähellä nollaa, mutta kuitenkin oikean suuntainen. Siis, kukaties, joku joka on ollut aikeissa pian jäädä eläkkeelle, saattaa nyt ajatella tekevänsä vähän lisää työtä, koska eläkkeellä jää vähän vähemmän rahaa käteen kiinteistöveron korotuksen jälkeen.
AB, kuten sen joku totesi, ekonomistien mielestä ihmiset ovat hulluja kun eivät suostu myymään asuntoaan halvemmalla kun sen ostivat, ihmisten mielestä taas ekonomistit ovat hulluja kun ehdottavat moisia… Nimenomaan asuntokaupassa myyjät antavat myyntiaikojen pidetä ja tekevät tappiota ennen kuin laskevat hintaa, eli toimivat irrationaalisesti. Asian voi käsitteellistää vaikka niin että asuntojen luonnollinen maksimideflaatio on pieni, eli hintojen lasku tasolle jolla kauppa taas käy on hidasta. Tässä on se ongelma että sen aikaa kun kauppa seisoo, niin rakennusmiehet, kiinteistövälittäjät, arkkitehdit, rautakauppiaat, jne. pyörittelevät käsiään.
“Eihän korkeasta kiinteistöverosta kovinkaan monelle nuorelle olisi iloa. Logiikkani sanoo että siitä seuraisi vuokrankorotus, kun asunnon omistaja haluaa viivan alle yhtä paljon kuin ennen veronkorotusta.”
Vuokrankorotusta ei voi seurata, koska tällöin vukranantaja hinnoittelisi itsensä ulos markkinoilta. Markkinoiden vuokrataso riippuu yhteisön vuokranmaksukyvystä, mikä asettaa asuntojen hintatason (ja yleisen vuokratason). Maan hintaan kohdistuva vero leikkaa kiinteistövarallisuuden arvoa veron verran, joten asunnot halpenevat ja velkaa tarvitaan vähemmän. Vuokrat pysyvät ennallaan, mutta maan hinnasta saadut verotulot alentavat ansiotuloverotusta, joten tilanne palkansaajalle paranee.
Tuloja voidaan verottaa, mutta asumisesta ei saa tuloja. Joskus voi tulla menojen vähennyksiä. Siksi ei ole samantekevää kerätäänkö verot palkoista tai kiinteistöstä.
Kiinteistövero ei juurikaan vähennä Helsingin ympärillä olevien kartanoiden omistajien ansiottoman arvonnousun määrää. Arvonnousun voisi verottaa täysimääräisesti vaiheessa kun kartanon maat myydään. Ansiottoman arvonnousun maksajat ovat ihan eri henkilöt kuin ne, jotka noususta voittonsa tekevät.
Omassa talossani asuu pienituloisia eläkeläisiä, jotka ovat työelämänsä aikana säästäneet itselleen oman asunnon. Heidän kotiensa ansioton arvonnousu ei heitä itseään hyödytä, korkeintaan perillisiä. Mutta ennen perinnön jakoa pitäisi eläkeläisenkin pystyä elämään talossa, jossa remonttikustannukset ovat jo vuosia ylittäneet kaikki muut asumisen kulut, eikä korjauksille ole loppua näkyvissä. Eläketulot eivät kasva asumiskustannusten nousun tahdissa, jolloin ainoa keino selviytyä on vähentää peruselämisen menoja.
Verotuksen siunauksellisuutta tohtorit kehuvat kilpaa. Voisiko joskus kokeilla sosiaaliturvan alentamista. Vai mitä sanotte Korkeimman oikeuden helmikuussa tekemästä päätöksestä, jossa etiopialaisnaisen väärillä tiedoilla saamat tukirahat katsottiin laillisiksi. Muutin tukirahat palkaksi. Rouva oli ansainnut vuosina 2001–2002 kuukausittain asumistuki huomioiden 5000 euron palkkaa vastaavan summan. Selvityksen asiasta olen julkaissut sivustolla http://www.barrikadi.fi
“Omassa talossani asuu pienituloisia eläkeläisiä, jotka ovat työelämänsä aikana säästäneet itselleen oman asunnon. Heidän kotiensa ansioton arvonnousu ei heitä itseään hyödytä, korkeintaan perillisiä. Mutta ennen perinnön jakoa pitäisi eläkeläisenkin pystyä elämään talossa, jossa remonttikustannukset ovat jo vuosia ylittäneet kaikki muut asumisen kulut, eikä korjauksille ole loppua näkyvissä. Eläketulot eivät kasva asumiskustannusten nousun tahdissa, jolloin ainoa keino selviytyä on vähentää peruselämisen menoja.”
Niin. Mummolla on omaisuutta, asunto-osake tai iomakotitalotontti, mutta eläke ei ole kovin kummallinen. Ja sitten kaupunki perii kiinteistöveroa. Kuten tällä foorumilla todettin Hesatin jutusta malmilaismummusta jonka parin tuhannen neliön tontin kiinteistövero ajaa perikatoon, että onneksi pankit on keksitty. Ylä-Malmin torilla rollaattorietäisyydellä niitä on useampi.
Mummu voi ottaa asunto-omaisuuttaan vasten kiinteistöveroa vastaavan summan lainaa jota ei lyhennetä joka kuukausi, jos mummo elää vaikka 20 vuotta niin lainaa saattaa kertyä jopa useampi prosentti asunnon arvosta. Yrittääkö Vaahtera kenties sanoa että huutava vääryys on etteivät perilliset saakaan velatonta asuntoa?
Pidän kiinteistövertousta parempana vaihtoehtona kuin vaikkapa sosiaaliturvan alentamista. Esimerkiksi asumistuen alentaminen osuisi niihin oikeasti köyhiin vuokralla asuviin mummuihin.
tpyyluoma: Väität siis, että rakennusliikkeetkin ovat sitoutuneita liikaa vanhoihin hintoihin eivätkä reagoi kuten pitäisi kysynnän ja tarjonnan muutoksiin? Miksi oletat, että rakennusliikkeet joiden toimeentulo on kiinni asuntojen myynnistä oikeaan hintaan, eivät tietäisi sinua paremmin mihin hintaan asuntoja kannattaa myydä?
AB: “Miksi oletat, että rakennusliikkeet joiden toimeentulo on kiinni asuntojen myynnistä oikeaan hintaan, eivät tietäisi sinua paremmin mihin hintaan asuntoja kannattaa myydä?”
Erikoinen kommentti. Ostajathan sen määrittävät, millä hinnalla kämpät menevät kaupaksi. Jäihin laitetut rakennushankkeet ja tyhjillään seisova uudistuotanto eivät ole ainakaan kovin vahva näyttö rakennusalan erehtymättömyydestä hintatason suhteen.
Pidän varsin luonnottomana ajatusta, että eläkeläinen pakotetaan ottamaan asuntoaan vastaan velkaa voidakseen maksaa kiinteistöveroa. Kuten aiemmin totesin, remonttien arvonlisäveron määrä ylittää kiinteistöverojen määrän. Remontit on maksettava ja jos eläke ei siihen riitä, on myös ne rahoitettava velalla. Kun yhä useammat mummot elävät hyvävoimaisina kymmeniä vuosia, ajaudutaan veron ja korkoa korolle menettelyn myötä tilanteisiin, joita on mahdotonta selittää kansalaisille. Etenkään kuin näitä elätettäviä koskaan veroja maksamattomia henkilöitä otetaan kiihtyvällä tahdilla lisää maahamme.
Jos tuollaisiin verovelkavankeuksiin kuitenkin mennään, olisi reilua, että kiinteistövero merkittäisiin velaksi valtiolle. Kun perintöverotus aikanaan suoritetaan, verotettaisiin kiinteistövero samalla. Se olisi paljon reilumpi menettely kuin ottaa pankista lainaa veron maksamiseksi. Tällä oivalluksella en nyt kuitenkaan siirry kannattamaan korkeita kiinteistöveroja. Eikä sillä ratkaista asunto-osakeyhtiöiden kohoavista kiinteistöveroista selviämistä, jotka eläkeläiset joutuvat joka tapauksessa maksamaan.
Suurten perintöjen verotusta voidaan ihan hyvin korottaa, vaikka siitä enemmistö taitaa olla eri mieltä. Jokainen kuvittelee saavansa amerikan perinnön, minkä takia perintöveroa pidetään yleisesti niin karmeana asiana.
Miksei veroteta kaavoituksesta johtuvaa arvonnousua? Amerikan finanssipankkiirien tyylinen 90 prosentin verokaan ei olisi kohtuutonta. Silloin maksaja olisi se, joka saa hyödyn.
Sosiaaliturvan alentaminen on ryhdikkäämpää kuin pienten tulojen verojen alentaminen. Maassamme on ihan tarpeeksi luikureita omastakin takaa. Luikureita, joilla ei ole mitään kiinnostusta työn tekoon edes sen kuuluisan työvoimapulan aikana. Minun on mahdotonta uskoa, että edellä viittaamani etiopialaisnainen olisi yksittäistapaus, jota ei saa yleistää. Ovathan tuet perustuneet voimassa olleisiin sääntöihin. Sen kyllä uskon, etteivät alkuperäissuomalaiset voi saada sossusta 5000 euron kk palkkaa vastaavaa määrää.
Jos yhteiskunta käyttäisi yhtä paljon voimavaroja turhien menojen ehkäisyyn kun käytetään viimeisenkin euron verottamiseen, selvittäisiin yhteiskunnan perusvelvoitteista vähemmällä velkaantumisella. Esittäisin ensimmäiseksi lopetettavaksi työksi kunnallisen hiihtoladun tarkastajan hommat. Kun lumet sulavat kevään myötä, voitaisiin tämä työ hävittää maailmasta lopullisesti.
AB, suurin osan asuntokaupasta on käytettyjen asuntojen kauppaa. Laskevilla markkinoilla asuntokaupan volyymi laskee reilusti enemmän kuin myyntihinnat, esim. loka-joulukuussa asuntojen hinnat laskivat Pääkaupunkiseudulla 3,5% mutta kauppojen määrä 50%. Tähän on sekä teoreettisesti, tilastollisesti että arkikokemuksen valossa luonnollinen selitys se että myyjien on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa että heidän omaisuutensa arvo laskee. Vakuusarvot vaikuttavat myös, olen melkoisen varma että Helsingissä on ihmisiä joidenka asuntoon sidottu velka ylittää asunnon myyntihinnan, eli he eivät voi myydä (liian kalliiksi osoittautunutta) asuntoa jos heillä ole käteistä jolla maksaa loppu velka…
Markkinahäirö syntyy mielestäni siitä että sen aikaa kun myyjillä kuluu uuden hintatason hyväksymiseen markkinat seisovat. Yrityspuolella vastaava käyttäytyminen on oppikirjamaisen tuttua, sen sijaan että todettaisiin että ollaan tehty virheinvestointi, niin investoidaan samaan asiaan lisää “jotta saataisiin edes omat takaisin”. Niin kuin uhkapeluri joka pelaa lisää voittaakseen häviönsä takaisin.
Kiinteistöveron korotus siirtyy asuntojen hintoihin eli se laskee niitä. Ongelma tässä tilanteessa on että kun asuntojen hintojen laskuvauhti on rajallinen, niin tämä osaltaan pidentää markkinoiden uudelleenkäynnistymistä.
Hallitus unohti maatalouden, jossa kiinteistövero on nolla!
Se sijaan hallitus muisti ympäristömme saastuttavan ja Itämeren tuhoavan tehomaatalouden Sille myönnettiin “Vähämerkityksellisellä sokerijuurikkaan kuljetustuki”.
Tämän vähämerkityksellisen tuen määrä voi olla enintään 200.000 euroa.
Maatalous on tuhonnut neljässä vuosikymmenessä Itämeren. Suoja-alueita ei näy. Ympäristötuet laitetaan kaikkeen muuhun. Maatalousmaalle jos mille pitää laittaa kinninteisövero ja kova sellainen. Elintarviketeollisuuden raaka-aineen voi tuoda sieltä missä se voidaan taloudellisesti kannattavalla ekologisesti kestävällä tavalla tuottaa.
Asuntoministeri Vapaavuori ehdotti taannoin, että kiinteistövero porrastettaisiin asunnon energialuokan mukaan. Tietääkö, joku onko asia edennyt, jonkinlaiseen selvittely tai valmistelu vaiheeseen?
Hallitus voisi myös pakottaa kunnat nostamaan rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa. Nythän se on jo ollut mahdollista, mutta monetkaan kunnat eivät ole siihen ryhtyneet.
Vahtera:
“Pidän varsin luonnottomana ajatusta, että eläkeläinen pakotetaan ottamaan asuntoaan vastaan velkaa voidakseen maksaa kiinteistöveroa.”
Eli olisi parempa esim. nostaa kunnallisveroa kuin kiinteistöveroa, joka maksaa keskiverto mummulle enemmän? Kuinka paljon siitä luonnollisuudesta ollaan valmiita maksamaan?
“Kuten aiemmin totesin, remonttien arvonlisäveron määrä ylittää kiinteistöverojen määrän.”
Remonttien ALV käytännössä palautetaan kotitalousvähennyksenä.
“Remontit on maksettava ja jos eläke ei siihen riitä, on myös ne rahoitettava velalla.”
Jos tulot ei riitä elämisen kustannuksiin, kuten remontit joita nyt väistämättä asuntoon tulee, niin se on tulonsiirto-ongelma. Tällä ei mitään tekemistä kiinteistöveron kanssa sinänsä.
“Kun yhä useammat mummot elävät hyvävoimaisina kymmeniä vuosia, ajaudutaan veron ja korkoa korolle menettelyn myötä tilanteisiin, joita on mahdotonta selittää kansalaisille.”
Kansalaisille on mahdotonta selittää että asunnon omistaminen maksaa? Eikä niitä ennen remontoitu? Hesari oli jotenkin onnistunut löytämään yhden mummon jolla on (a) omakotitalo isolla tontilla hyvällä paikalla eli paljon omaisuutta, ja (b) pieni eläke eli pienet tulot. Joku taisi laskea että ennen kuin kiinteistöveron korot korolle ylittää edes asunnon nykyisen arvon mummo on 900-vuotias.
“Jos tuollaisiin verovelkavankeuksiin kuitenkin mennään, olisi reilua, että kiinteistövero merkittäisiin velaksi valtiolle. Kun perintöverotus aikanaan suoritetaan, verotettaisiin kiinteistövero samalla. Se olisi paljon reilumpi menettely kuin ottaa pankista lainaa veron maksamiseksi.”
Vaihtoehto A: Mummu käyttää säästämäänsä omaisuutta elämänsä ehtoopuolen menoihin ottamalla viimeisen kymmenen elinvuotensa aikana lainaa summan x jolle kertyy korkoa summa y. Kun mummusta aika jättää, niin pankki ottaa summan x+y kuolinpesältä.
Vaihtoehto B: Mummun kiinteistöverot ja varmaan sitten muutkin vastaavat maksut yhteisummaltaan x siirretään valtion perittäväksi kuolinpesiltä ja niille lasketaan korko y. Kun mummusta aika jättää, niin valtio ottaa summan x+y kuolinpesältä.
Mikä tässä on ero?
“Miksei veroteta kaavoituksesta johtuvaa arvonnousua?”
Kun kunta kaavoittaa vuorineuvoksen pellot tontiksi niiden arvo satakertaistuu, samoin myös kiinteistövero. Jos tätä halutaan verottaa enemmän niin nostetaan kiinteistöveroa.
“Sosiaaliturvan alentaminen on ryhdikkäämpää kuin pienten tulojen verojen alentaminen. Maassamme on ihan tarpeeksi luikureita omastakin takaa.”
Jos asumistukea, toimeentulotukea, jne. alennetaan niin se alenee sitten kaikilta, luikureilta (marginaalinen osa) ja muilta yhtenevästi. Siis pienituloiselta vanhuksilta, vammaisilta, mielenterveyskuntoutujilta… Voisin kuvitella että on mahdotonta selittää rollaattorimummulle, että hänen asumistukeaan pitää laskea koska naapurin Masa ryyppää 24h, eikä se nyt ole oikein että yhteiskunta tukee sellaista.
tpyyluomalle: Kirjoitat, että remonttien ALV palautetaan käytännössä kotitalousvähennyksenä.
Ensinnäkin — useimmat remontit ovat taloyhtiöiden tekemiä ja niihin ei kotitalousvähennystä voi käyttää. Toiseksi — pienituloinen ei voi juuri hyödyntää kotitalousvähennystä, koska ei maksa valtionveroa.
Täällä moni tuntuu uskovan, että kiinteistöveron nosto laskisi asuntojen hintoja. Minä en kuulu heihin. Rakennusliikkeet nimittäin säätelevät kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla uustuotantoa niin, että jatkuvasti(pl.lama-aika) kysyntä pysyy tarjontaa suurempana. Niukkuus nostaa hintoja.
Sen sijaan vuokrat tulevat kallistumaan entisestään ja asuntopulan aikoina ei pienituloisella muuta vaihtoehtoa ole kuin maksaa, mitä pyydetään. Muusta kulutuksesta sitten säästetään sitäkin enemmän — ei hyvä!
Kaikilla keskustelijoilla taitaa olla asuntolainaa, kun korkovähennys ei kelpaa keskustelunaiheeksi? Sinänsä sen poisto on lähinnä ajatusleikki, koska suurella osalla ministereistä ja nimipoliitikoista on järkyttävän kokoisia asuntolainoja.
Yleisemmin haluaisin keskustelua siitä mikä on se perimmäinen rakenteellinen vika Suomen asuntomarkkinoilla? Meillä on jatkuva massiivinen kysyntäpatoutuma omistusasumiseen, ihmiset ovat valmiita heittämään parikymmentä vuotta elämästään työjumalan alttarille saadakseen omakotitalon, jonka ylläpito maksaa kerrostaloasunnon vuokran verran. Toisaalta kaupunkiasumisen hintataso on Euroopan suurkaupunkien tasoa vaikka väestötiheydet ovat matalia ja rakennusmaata on rajattomasti Helsingin kantakaupunki poislukien.Vaikka täällä kirjoittajista suurin osa vaikuttaa olevan “tsadilaisia”, vain viidennes(?) suomalaisista asuu kaupunkilaisuuden minimiväestöntiheyden alueella. Juuri kiinteistöveron korotuksella voitaisiin tähän vaikuttaa, jos sen ei annettaisi nostaa vuokria.
Eikö ole aika kaksinaamaista, että ihmisiä kannustetaan omistusasumiseen verotuksen korkovähennyksellä, ja sitten rakennusbuumin jälkeen nostetaan kiinteistöveroa? Vaikkei vuokrat yksi yhteen nousekaan syntyy ns. korotuspainetta joka muutamassa vuodessa kirii kiinteistöveron nousun kiinni.
Omistusasuminen ei ole kansankapitalismimielessä Suomessa kannattava sijoitus(80-luvulla ehkä oli). Tulevaisuudessa matalaenergiatalojen rakennuskulut nostavat selvästi asumisen hintaa, energian hinnannousu syö hyödyn. Jos harmaa talous siivottaisiin rakennusalalta, nousisi kulut vielä 10–20%.Tulevaisuudessa kiinteistöjen nimellisarvot tulevat joka tapauksessa nousemaan. Itse olen rakennusalan pienyrittäjä ja väitän, että 2020-luvulla hyvin harvalla on varaa rakennuttaa ok-talo ja monet tämän vuosikymmenen pakettitalopellolle ‑lähiöt slummiutuvat, kun ihmisillä ei ole varaa ylläpitää rakennuksia. Kiinteistövero ei tätä helpota.Toisaalta ei kai voi olla toimiva malli , jos esim. 2020-luvulla yli neljännes täysi-ikäisistä tarvitsee tulonsiirtoja kiinteistöveron maksuun.
En ole sitä mieltä, että kotitalousvähennys on mitenkään optimaalinen ratkaisu tai muutenkaan täydellinen. Mutta ei se nyt minusta kauheasti pienituloisia sorsi, olkooonkin että ylipäänsä voi ostaa palveluita niin pitää olla jotain tuloja:
“Ensinnäkin — useimmat remontit ovat taloyhtiöiden tekemiä ja niihin ei kotitalousvähennystä voi käyttää.”
Tämä on täysin totta ja kieltämättä epäkohta, Osmokin blogasi aiheesta aiemmin, http://www.soininvaara.fi/2008/10/01/kotitalousvahennys/
Tosin tällä hetkellä taloyhtiö saa 10% peruskorjausavustusta suhdanneluontoisesti, sitten on vielä pysyvämpiä tukia kuten energia-avustukset.
Leena: “Toiseksi — pienituloinen ei voi juuri hyödyntää kotitalousvähennystä, koska ei maksa valtionveroa.”
Verottaja: “Verohallinto tekee vähennyksen valtion tuloverosta. Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.”
Kuinka paljon ylipäänsä on ihmisiä jotka (a) maksavat remontteja omasta pussistaan ja jotka (b) eivät maksa mitään veroja?
Hallituksen elvytyspolitiikkaa pidetään raakana ja rikkaita suosivana, mikäli tämän aamun aamu-TV:n keskustelijoihin on uskominen.
Samalla taholla ihmeteltiin sitä, että hallituksen tapa elvyttää on nostanut niin vähän keskustelua.
Niinhän meillä Suomessa.
Minä olen tyytynyt lähinnä ihmettelemään yhtälöitä, en ymmärrä, mutta oudoilta vaikuttavat perustelut.
“USDA:ssa on korkea kiinteistövero, mutta ei se estänyt asuntojen hinnan nousua.
Asuntojen hintoihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin verotus , joten käytännössä vaikutus on teoreettinen”
USAssa on myös paljon ihmisiä, jotka juovat paljon light-colaa, mutta se ei ole estänyt näiden painonnousua.
Painonnousuun vaikuttaa monet muutkin asiat kuin nautitun sokerin määrä, joten käytännössä vaikutus on teoreettinen.
Keskustelusta on unohtunut, että kiinteistövero on double-whammy. Ensin, kiinteistövero säästyy asuntojen hinnassa. Sitten, sama kiinteistövero säästyy kun muita veroja maksetaan saman verran vähemmän.
Mitä vanhoihin mummoihin ja asuntovelallisiiin tulee, kyllä minulle sopii, että kiinteistöveron korotus korvamerkitään ja tämän summan saa vähentää kaikista muista veroista suoraan, joko niin kauan kuin kiinteistön omistaa, hautaan asti, tai jonkun siirtymäajan.
Toinen asia, mikä näihin mummoihin, velallisiin ja maahanmuuttajiin tulee, on, että nämä tuntuvat puolitahallisilta valinnoilta liittää ihmisten mielikuvat verotuksesta negatiiviseksi koettuihin asioihin, joilla saadaan ihmiset vastustamaan mitä tahansa veroa, oli se vero sitten hyvä (siis parempi kuin joku muu vero) tai ei. George Lakoff on kirjoittanut aiheesta mielenkiintoisen nopeasti luettavan kirjan, don’t think of an elephant, missä analysoi konservatiivien onnistunutta kielenkäyttöä ihmisten “manipuloinnissa” ja yrittää pohtia miten progressiivien pitäisi muuttaa argumentointiaan päästäkseen samalle viivalle.
Herätkää jo hyvät ihmiset!
Ei verojärjestelmiä voi alkaa rakentamaan jonkun marginaalisen mummon kiinteistöverokuormaa ajatellen!
Jos rahat ei riitä verojen maksuun, on muutettava pienempään ja halvempaan asuntoon ja sillä selvä.
“Ensinnäkin — useimmat remontit ovat taloyhtiöiden tekemiä ja niihin ei kotitalousvähennystä voi käyttää.”
Kotitalosusvähennyhän on suunnattu hyvätuloislle, pienituloinen ei sitä , ainakaan täysimääräisenä, koska ei maksa niin paljon veroa .
Useimmat pienituloiset asuvat kerrostalossa ja he eivät saa vähennytä taloyhtiön tekemiin remontteihin .
Hyvä esimerkki ovat vanhempani, he saavat pientä eläkettä ja nyt taloyhtiä tekee ikkunaremontin, joka maksaa n 5000 euroa per asunto.
Tämä on todella väärin sillä vanhempani maksavat pienistä eläkkeistä samanlaista veroa kuin yli 3000000 euroa keskimäärin ansaitsevat.
Osmon neuvo on varmaan, että myyköön vanhempani kotinsa
“Asuntoministeri Vapaavuori ehdotti taannoin, että kiinteistövero porrastettaisiin asunnon energialuokan mukaan.”
Epäilyttävä ehdotus. Ansiottoman tulon sijaan verotettaisiin tuotantoa. Ansiottoman tulon verotuksen yksi parhaista puolista on se, että se nostaa palkkojen ja tulorahoituksen ostovoimaa.
Sylvesterille: olet ihan oikeassa. Mielestäni mikään ei kuitenkaan estä verojärjestelmää olemasta inhimillinen ja hakemuksesta huomioimaan ihmisen todellisen tilanteen. Ei ole minusta oikein pakottaa joku ulos kotoaan vain korkealla kiinteistöverolla. En tietekään tunne tilannetta, mutta ajatus moisesta ei vain tunnu ihan järkevältä. Toki ymmärrän, että yhteiskunnan kannalta on edullista, että kaikki maksavat kaikesta säädetyt verot, mutta jotenkin… No tässä iässä alkaa ehkä vähän ajatella näistäkin vähän toisin.
“Keskustelusta on unohtunut, että kiinteistövero on double-whammy. Ensin, kiinteistövero säästyy asuntojen hinnassa. Sitten, sama kiinteistövero säästyy kun muita veroja maksetaan saman verran vähemmän. ”
Tuosta säästöstä ei ole missään löydetty todistetta, kyseessä on puhdas kirjoituspöydän takana tehty päätelmä, jolla ei ole käytännön merkitystä.
Kun asuminen keskittyy niin asuntojen hinnat nousevat ja etenkin kun päättäjät ja suuret rakentajat toimivat kompuksessa niin asuntojen hintaa määrittävät aivan muut tekijät kuin kiinteistövero.
Ja etenkin kun asuntojen hinta määritellään huippuhintojen mukaan eli hintojen , joita vain n promilella on vara maksaa.
Asuntojenverotusarvohan perustuu todella pieneen otantaa tehtyjä kauppoja.
Voit miettiä vaikka kuinka monella helsnkiläisellä on varaa maksaa 500 m² omakotitontista 200000 euroa ? Sen mukan kuitenkin määritellään kaikkien omakotitonttien arvo.
Kiinteistöveroa ajavat ne, joille se on edullinen veronmaksutapa esim Lilius. Hän varmaan mielellään maksaa vaikka 200000 euroa
kiinteistöveroa ‚jos tuloveron saa sillä nollaksi.
Vastaavasti 500 euron kansaneläkeläiselle 4 % vero yksiöstä on jo liikaa.
Vai miten kuvittelet , että 60000 euron tuloista maksetaan 4000 euron verot ?
“Vai miten kuvittelet , että 60000 euron tuloista maksetaan 4000 euron verot ”
Sorry yksi nolla liikaa eli 500 eurolla saa 6000 vuositulot.
Mutta mietin lisää , mitä tämä korkea kiinetsövero on aiheuttanut USA:ssa.
Siellä asumine on jakaantunut tulojen mukaan eli ku kiinteistöjen verotusarvo määräytyy pienen joukon toteutuneita kauppoja mukaan niin alueet jakautuvat nopeasti eli muodotuu halpojen asuntojen alueita , joissa asuu vain köyhiä ja toisalat aluieta , joissa kiinetsitöjen arvo on korkea ja jossa vain varakkilla on varaa asua.
Ja kun köyhimmät eivät kykene maksamaaan kiinetöveroa niin he asuvat trailer parkeissa.
Eli osmo ajaa hyvin kokoomuslaista politiikka , joka jakaa Helsinginkin tulotason mukaiseen aluejakoon.
Osmo ajaa Bogomolofin unelmaa
Olen Osmon kanssa kokolailla eri mieltä siitä miten hyvin hallitus onnistui kiinteistöveron korotuksen suhteen.
Toki on myönnettävä, että kiinteistöverot Suomessa ovat alhaisia. Maailmalla maksellaan useidenkin prosenttien kiinteistöveroja. Korottamisen varaa kyllä on, verotuksen painopistettä voisi siirtää pois työn verotuksesta.
On kuitenkin oleellista huomata mitä eri kiinteistöveroista korotetaan, ja mitä ei.
Olettaen että valtioneuvoston sivuilta kaivamani tieto pitää paikkansa, nyt nostetaan vain yleistä kiinteistöveroa sekä vakituisen asuinpaikan kiinteistöveroa.
Kumpikaan korotus ei ole elvyttävä. Kumpikaan korotuksista ei rohkaise rakentamaan, koska rakentajaa odottaa rakennuksen valmistuttua kovennettu kiinteistövero.
Hallituksen olisi ollut syytä korottaa tuntuvasti rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroja. Se on ainoa kiinteistöveron muoto joka on jollain lailla elvyttävä — nimittäin se rohkaisee rakentamaan tontin. Asiasta löytyy hieman tutkimustuloksiakin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kotisivuilta.
Pääkaupunkiseudulla rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöverot ovat käytännössä 2–3% (muualla 1–3%). Se ei ole riittänyt rohkaisemaan rakentamaan, koska tonttien arvonnousu on ollut paljon tuota nopeampaa (eikä verotusarvokaan vastaa todellista hintaa).
Rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöverotuksen korottaminen on kutakuinkin ainoa veronkorotus jonka voi kuvitella elvyttävän lamaan vajonnutta rakennusteollisuutta sekä rakennustarviketeollisuutta. Se lienee myös ainoa elvytyskeino johon ei liittyisi velkaelvytyksen muodossa ryöstöä veronmaksajilta ja tulevilta sukupolvilta. Päinvastoin, tällainen elvytys toisi tuloja kunnille.
Nyt kuitenkin hallitus korotti juuri niitä veroja jotka hillitsevät entisestään rakentamista eli pahentavat alan lamaa.
Nyt nähtävä korotus kohdistuu juuri rakennuksiin, ei niinkään tontteihin, vaikka juuri maapohja on se joka on päässyt kuplimaan hintatasoltaan täysin järjetöntä vauhtia yleiseen inflaatioon tai edes rakennuskustannusindeksiin nähden. Juuri maapohjan hinta toimii nyt tulppana elvyttävän rakentamisen käyntiinsaattamiseksi.
Rakentamattomien tonttien veron jättäminen ennalleen on mielestäni indikaatio siitä, että hallituksen sidosryhmissä on turhan paljon tonteilla spekuloineita tahoja, jotka pelkäävät ansiottoman arvonnousun haihtumista.
Kiinteistöveron rakennetta pitäisi muuttaa. Kiinteistöliiton sivujen mukaan verosta lankeaa n. 75% rakennukselle ja ainoastaan 25% maan hintaan (sijainnille). Tämä on hölmöläisten hommaa. Tällä mallilla maa kannattaa pitää poissa talouden käytöstä, koska sen käyttöönotto kasvattaa verotusta. Tämä taas nostaa asumisen hintaa.
Tässä linkissä 23 esimerkkiä historiasta onnistuneista verouudistuksista luonnonvuokran verotuksessa:
http://www.progress.org/geonomy/geono05.php