Mihin painopiste Euroopassa?

30 vastausta artikkeliin “Mihin painopiste Euroopassa?”

1. Eikös tämä ole ratkaistu ongel­ma EUn työväen vapaan liikku­vu­u­den kaut­ta. Itseasi­as­sa eikö viimeisen 50vuoden aikana juuri muutet­tu paljon esim etelä ran­skas­ta pohjoiseen, ja onhan tämä nyt paljon kivampi muut­to, takaisin aurinkoon. 

   Pohjoiseu­roopas­ta voisi kehitel­lä sel­l­aisen etelä-euroopan kaupunkien suuren erä­maa luon­toalueen, vähän kuin lap­pi nyt Suomessa. 

   Eli kan­nat­taako tätä luon­taista kehi­tys­tä turhaan mitenkään jarrutella?

   Vastaa

2. VM: Ihmiset vai­h­ta­vat asuin­paikkaansa paljon vähem­män hanakasti kuin yri­tyk­set. Kos­ka on viimek­si käynyt niin, että hal­pa­maa­han siir­re­tyn tehtaan perässä ovat muut­ta­neet sen tehtaan työn­tek­i­jät? Onko mil­loinkaan, ja mis­tähän syystä?

   Vastaa

3. Olin Riv­ier­al­la jokunen vuosi sit­ten jonkin aikaa töitä tekemässä, ja omas­ta puolestani voin sanoa että min­ua se ei viehätä. 

   Val­tavia aluei­ta har­vak­seltaan raken­net­tu­ja toimis­to­ja ja parkkipaikko­ja niiden edus­toil­la. Sil­lä keskel­lä sit­ten oli muka­va istuskel­la huoneis­to­hotel­lis­sa iltaisin. Ain­oa ruokamah­dol­lisu­us oli pyöril­lä liikku­va pit­sakiska vier­essä. Lähim­pään oikeaan kaupunki­in 70km.

   Amerikkalaistyy­li­nen auto­hel­vetti pahim­mil­laan siis. Ja merkit­tävä osa isän­täyri­tyk­sen työn­tek­i­jöistä asui tuol­la samal­la alueel­la toimis­to­jen seassa (vält­tää ruuhkat).

   Joku Barcelona voisi sit­ten toisaal­ta olla todel­la muka­va paik­ka asua, eli ehkä se uusi sirp­pi syn­tyy Bar­cas­ta Milanoon, sen sisältä sit­ten kukin miel­tymys­ten­sä mukaan.

   “Eli kan­nat­taako tätä luon­taista kehi­tys­tä turhaan mitenkään jarrutella?”

   Tuskin, mut­ta sope­tu­mistapo­ja on kyl­lä var­maan hyvä miettiä.

   Vastaa

4. Olit var­maan Sophia_Antipolissessa? http://en.wikipedia.org/wiki/Sophia_Antipolis, eikös se ole aika sama kuin Espoo? Eli asuu mielu­um­min Helsingis­sä jos käy töis­sä Espoos­sa. Niin ja amerikkalainen auto­hel­vetti kuten vaik­ka piilaak­soon lähel­lä ole­va San Francisco. 

   Toisin sanoen joka alueel­la tun­tuu ole­van ne muka­vat kaupun­git ja sit­ten ne lähiö toimis­to kont­tori hel­vetit, on kait kuitenkin kivampi olla aurinkoises­sa hel­vetis­sä kuin sateises­sa hel­vetis­sä jos noista pitää valita.

   Vastaa

5. Sophia Antipo­lik­ses­s­apa hyvinkin. Ne alueet mitä näin eivät kyl­lä löy­dä Espoos­ta ver­taansa (tai muis­sakaan paikois­sa Euroopas­sa jois­sa olen ollut). Voi toki hyvin olla että jostain sivum­mal­ta olisi löy­tynyt paikalli­nen Lep­pä­vaara tai Tapiola.

   Alueesta ker­too muuten myös J.G. Bal­lardin (scifi)kirja Super-Cannes , joskaan sitä ei kyl­lä kan­na­ta ihan mat­ka-oppaana lukea.

   Vastaa

6. Mie­lenki­in­toinen kysymys.

   Käsit­tääk­seni sivil­isaa­tion kär­ki on kulkenut idästä län­teen: Mesopotamia -> Foinikia -> Kreik­ka -> Rooma (Italia) -> Espan­ja (ja Por­tu­galin) jon­ka jäl­keen suun­ta kään­tyi pohjoisemmas. 

   Samal­la sivil­isaa­tion kär­ki on kulkenut raiska­tu­ista ekolo­gioista neit­seel­lisi­in — uusien inno­vaa­tioiden avit­ta­mana — kunnes per­iferisiltä Brit­tein saar­il­ta se ei enää tien­nyt minne hypätä ja muut­tui teol­lisek­si val­lanku­mouk­sek­si (maail­man­his­to­ria alle min­uutin tm.)

   En tiedä, mis­sä määrin Nyky-Euroopas­sa ekolo­gial­la tulee ole­maan merk­i­tys­tä. Ihan var­muu­den vuok­si en kuitenkaan perus­taisi Riv­ier­alle yhtään mitään. Pul­lonkaula, joo, mut­ta myös osa Euroopan Saharaa, jos oikein huonosi käy. 

   Kan­nat­taa men­nä sinne, mis­sä makeaa vet­tä riittää.

   Vastaa

7. Kehi­tys­tä ei kovin paljoa voi jar­rutel­la ja eikä var­maan kan­natakkaan. Ennus­t­a­mi­nen tässäkin tapauk­ses­sa on vaikeaa tai siis ennus­tusten osu­vu­us on huono.
   Tuo aurinkoinen hel­vetti vs. sateinen hel­vetti on aika hyvä kuvaus. Auto­hel­vetis­säkin voi elää mukavasti. Ei tun­nin ruuh­ka elämää hel­vetik­si tee.
   Euroopas­sa kehi­tyskulku voi muut­tua yhtä nopeasti kuin poli­it­ti­nen tahtokin.

   Vastaa

8. Ehkä Välimeren alue menet­telee vielä seu­raa­vat 20 vuot­ta, mut­ta myöhem­min on odotet­tavis­sa kuiv­aa ja kuumaa.

   Vastaa

9. Kävin viime vuon­na Bre­menis­sä ja Berli­inis­sä, jois­sa oli hie­man ankea tun­nel­ma. Kaupungeista tuli mieleen jotenkin Turku ja lama-Helsin­ki. Silmi­in­pistävän paljon beto­nia ja laita­puolen kulkijoita. 

   Mut­ta Sveit­siä ympäröivät alueet, Etelä-Sak­sa ja Pohjois-Italia ovat yksi maail­man hienoim­mista alueista. Siel­lä tul­vii joka mutkas­sa his­to­ria, kult­tuuri ja upeat maisemat.

   Saa nähdä mitä Sveit­sille tapah­tuu jos/kun Euroopan pankkikri­isi laukeaa. UBS ja Deutsche Bank ovat käsit­tääk­seni lainan­neet rahaa joka suun­taan suuril­la velkavivuilla.

   Jos pitäisi määritel­lä Euroopan sydän, olisi Barcelona-Frank­furt-Wien kolmio aika vahvoilla.

   Vastaa

10. Peri­aat­teessa kai yliopis­to­jen naa­pu­rus­tot ovat elinkeinon, inno­vaa­tioiden ja tule­vaisu­u­den huolto­suh­teen kannal­ta suo­tu­isimpia. Mut­ta mik­sei Uusi Euroop­pa löy­dykään vir­tu­aal­i­maail­mas­ta? 90-luvul­la näin vielä kuvitelti­in, mut­ta kiin­teistöt ja liiken­ney­htey­det vielä tarvitaan.No, val­it­sisin siis per­in­teis­es­ti kuvit­teel­lisen tutkimusalani johta­van yliopistokaupungin.Maalla ei tai­da van­has­sa Euroopas­sa olla niin väliä, pikem­minkin juuri täl­lais­ten houkut­tele­vu­usseu­tu­jen laatu määrit­telee ko val­tion “arvon”.

    Mut­ta tässä taas nähdään, että kysyn­nän luomi­nen on elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sakin tärkeäm­pää kuin kuvitel­la tar­jon­nan luo­van sitä itsestään.Täytyy ensin ava­ta yhteiskun­nan rak­en­tei­ta ja mah­dol­lis­taa uusien ideoiden kokeilu ennenkuin perustel­laan innovaatioyliopistoja.Nykysuomi on niin “järkevästi” raken­net­tu ettei uudet ideat sovi kokon­aisu­u­teen purka­mat­ta sitä. Van­haslainen osaa­jay­hteiskun­ta ei ole minkään arvoinen jos ei samal­la ole kos­ke­tus­pin­taa ja koe­lab­o­ra­to­ri­o­ta todel­liseen tule­vaisu­u­den kaupunkiyhteiskuntaan.Siksi Suomes­sa kan­nat­taisi keskit­tyä ihan vaan har­vaana­su­tun kylmän maan ongelmi­in eikä pyrk­iä luo­maan maa­pal­lon kokoisia inno­vaa­tioi­ta. Tule­vaisu­udessa vaik­ka Venäjä tai köy­htynyt Ruot­si voi sit­ten ostaa niitä. “Asi­akas” on aina oike­as­sa muuttoliikkeissäkin.

    Henkilöko­htais­es­ti val­it­sisin Basel/Lau­sanne-seudun tai Normandian.

    Vastaa

11. TL kir­joit­ti: “Mut­ta Sveit­siä ympäröivät alueet, Etelä-Sak­sa ja Pohjois-Italia ovat yksi maail­man hienoim­mista alueista. Siel­lä tul­vii joka mutkas­sa his­to­ria, kult­tuuri ja upeat maisemat.”

    Jol­lakin ihmeen kon­stil­la his­to­ria, kult­tuuri ja upeat maise­mat on ko. alueel­la saatu mah­tu­maan luon­tev­asti samaan taulu­un, ei tule tun­net­ta, että ihmi­nen vään­tää rauta­lan­gas­ta jotakin, se jokin tun­tuu kehit­tyvän vuorovaiku­tuk­ses­sa ihmisen kanssa, luontevasti.

    Vastaa

12. Timo K. kir­joit­ti: “Kehi­tys­tä ei kovin paljoa voi jar­rutel­la ja eikä var­maan kan­natakkaan. Ennus­t­a­mi­nen tässäkin tapauk­ses­sa on vaikeaa tai siis ennus­tusten osu­vu­us on huono.”

    Espan­ja on tästä hyvä esimerk­ki, maa on täyn­nä uusia ja rak­en­teil­la ole­via raken­nuk­sia, joi­ta ei kukaan halua, tiilite­htaat seiso­vat ja maa on lamas­sa. Ilmeis­es­ti kaik­ki hyökkä­sivät kil­van jaka­maan samaa apajaa.

    Ran­skas­sa asuu ihmisiä leir­in­täalueil­la asun­to­vaunuis­sa, jospa he muut­ta­vat tyh­jen­tyvi­in tehtaisi­in ja ryhtyvät tekemään jotakin luo­vaa käsil­lään ja elelevät vaa­ti­mat­tomasti, kun­han on aikansa revitel­ty ran­skalaisen komeasti vapaus, vel­jeys ja tasa-arvo hengessä. (Se voi ainakin mie­len­ter­vey­den kannal­ta olla parem­pi vai­h­toe­hto kuin suo­ma­lainen lamaan­tu­mi­nen ja lam­mas­mainen alistuminen.)

    “Euroopas­sa kehi­tyskulku voi muut­tua yhtä nopeasti kuin poli­it­ti­nen tahtokin.”

    Veikkaisin, että kan­nat­taa olla hyvin varauk­selli­nen pitkän tähtäi­men suun­nit­telun suh­teen, vai­h­toe­hdot kak­si ja kolme kan­nat­taisi olla olemassa. 

    En jak­sa uskoa, että län­si­maat voivat elää kovin pitkään nykykaaval­la. Joudumme kor­jaa­maan maail­manku­vaamme toden­näköis­es­ti mon­een ker­taan kuten on tapah­tunut his­to­ri­an kulues­sa ker­ta toisen­sa jäl­keen. Jos ei siinä onnis­tu­ta, käy kuin ikuisek­si ajatel­lus­sa Roomas­sa suh­teen, joka kaa­tui lähin­nä rooma­lais­ten itsen­sä rappeutumiseen.

    Vastaa

13. Ilmas­toti­eteil­i­jöi­den ske­naar­i­ois­sa Välimeren seu­tu kuu­luu aavikoitu­vi­in alueisi­in. Ilmas­ton­muu­tos ja vesip­u­la tule­vat sanele­maan pitkälle tämän­vu­o­sisadan väestö­su­un­nan. Eiköhän ne kat­seet kään­ny enem­män tänne pohjoiseen kuin etelään. Ellei sit­ten golfvir­ta kään­nä suuntaansa.

    Vastaa

14. Suomes­sa lama real­isoituu toden teil­la vas­ta ensi syksynä. Vielä monil­la ihmisil­lä on työ­paik­ka (vaik­ka hei­dät olisikin jo irti­san­ot­tu) ja vielä on rahaa.
    Syksyl­lä kun­tien vero­tu­lot rom­ah­ta­vat, ja työt­tömyys nousee erit­täin rajusti.
    Hie­man on aikanut ihme­tyt­tämään Osmon kovat arvot, jot­ka hei­jas­tu­vat hänen kirjoituksistaan.

    Vastaa

15. “Veikkaisin, että kan­nat­taa olla hyvin varauk­selli­nen pitkän tähtäi­men suun­nit­telun suh­teen, vai­h­toe­hdot kak­si ja kolme kan­nat­taisi olla olemassa. ”

    Näin on, Pari­i­sis­sa ja muis­sa tuon sirp­pi­alueen suurkaupungeis­sa elämi­nen tulee jo niin kalli­ik­si, että keskilu­okallakaan ja ylem­mäl­lä keskilu­okallakaan ei ole enää varaa asua siellä.
    Niin­pä muut­toli­ike suu­natu­tuu pitkään tyh­jen­tyneeseen etelään ja etelä-Ran­skan suuret kaupun­git saa­vat muuttovoittoa.

    Muut­toa ei pidä liioitel­la, edelleen kesku­s­paikat ovt niitä , jot­ka säi­lyvät elinvoimaisina.
    Kun piirtää Muchen kek­sip­is­teena n 1000–1500 km ympyrän niin siihen kuu­lu­vat kaikkein hyv­in­voim­im­mat EU-alueet . Tan­s­ka ja etelä-Ruot­si kuu­lu­vat mukaan , mut­ta Suo­mi on täy­del­listä periferiaa.

    Kun kus­tan­nu­s­paine purkau­tuu pari­isin kaltai­sista kek­suk­si­ta niin ne palaa­vat entisik­si kasvun keskuksiksi.

    Vastaa

16. Lamas­ta huoli­mat­ta Barcelonas­ta on tul­lut varsi­naisen tutkimuskeskus johon mon­et yri­tyk­set ovat aset­ta­neet tutkimus ja kehi­tysyk­siköt. Halukkai­ta muut­ta­maan sinne on hyvin suuri, mielyt­tävä ilmas­to, avoin ja kos­mopoli­it­ti­nen yhteiskun­ta, englan­tia puhutaan laa­jasti, lois­ta­va kult­tuuri tar­jon­ta, ruo­ka, kulkuy­htey­det ovat asioi­ta mitä arvoste­taan mie­lenki­in­toisen työn lisäksi.

    Ilmas­ton­muu­tos, mah­dolli­nen vesip­u­la eivät näytä paina­van niikään paljon, ainakin heti. Viimeiset 20 vuot­ta Cataluña on alue EU joka on eniten kas­vanut ja kehit­tynyt kehi­tyskeskuk­se­na, lamas­ta huoli­mat­ta se jatkuu.

    Vastaa

17. En ole ihan var­ma siitä, mis­sä on Euroopan ydi­nalue. Taloudel­lis­es­ti, poli­it­tis­es­ti tai kult­tuuris­es­ti. Taloudessa sir­pin kanssa kil­pailee vaik­ka banaani, jos­sa lähtö on Bri­tan­ni­as­sa ja se kaatuu Sak­san kaut­ta Pohjois-Italiaan.

    Tässä keskustelus­sa on tul­lut esi­in kak­si olen­naista tek­i­jää: kuiv­u­us ja makea vesi. Molem­pi­en merk­i­tys kas­vaa lähivu­osikym­meninä. Jos tutkimus­laitos, mikä tahansa, peruste­taan Euroopan syvään etelään, ei ole var­maa, että tutk­i­joiden olot oli­si­vat miel­lyt­tävät. Alp­pi­en aluekin on ongel­malli­nen eroo­sion lisään­tyessä ja lumien kadotes­sa. Sinne ei pääse karku­un Nooan tapaan.

    Suomen ruostealue tyh­je­nee parhail­laan savupi­ipuista. Itä-Euroopan mais­sa peruste­taan tehtai­ta uusim­man ympäristöte­knolo­gian mukaises­ti. Ehkä ne edus­ta­vat ruos­tu­ma­ton­ta terästä. Mut­ta nekään eivät ole hir­muisen houkut­tele­via sijoi­tusko­htei­ta uuden tutkimus­laitok­sen kannal­ta. Kiin­teän laitok­sen tarve on toki vähen­tynyt it:n myötä.

    Hyvä malli on Euro­pean Coun­cil on For­eign Rela­tions think tank, jol­la alkaa olla toimis­to­ja kymme­nessä maas­sa (Ahti­saari kuu­luu puheenjohtajistoon).

    P.

    Vastaa

18. Etelä on euroopan laa­jen­e­mis­su­un­ta, jopa suomen koko­mus­ta ymmärtää nykyään tämän, olisikin siis luon­te­vaa kat­soa uuden keskuk­sen paik­ka Afrikas­ta ja pyytää näin edes vähän anteek­si mit­taa­mat­to­mia rikok­si­amme Afrikkalaisia, Sosial­is­mia ja Islamia kohtaan!

    Euroopan rekry­toin­tikeskus on jo Malis­sa joten esimerkik­si sen ympärille voisi luo­da lisää huip­pu osamis keskuk­sia! Tule­vaisu­u­den euroop­pa on väistämät­tä osa Sosial­is­tista Afrikkaa, joten panos­ten sijoit­ta­mi­nen juuri tähän pitää olla vihre­it­ten ykkös pri­oni ja onkin!

    Vastaa

19. Henkilöko­htais­es­ti val­it­sisin Basel/Lau­sanne-seudun tai Normandian.

    Sveit­siä ei voita yhtään mikään. Pyöräilin heinäku­us­sa 2002 Lago di Mag­gioren län­sir­an­taa Ital­ias­ta Sveitsin puolelle Tici­non kan­toni­in ylit­täen rajan vauhdis­sa. Vaik­ka Pohjois-Lom­bar­dia ja Pied­mont kuu­lu­vatkin Ital­ian siis­teimpi­in ja vau­raimpi­in alueisi­in ero Sveit­si­in oli silti silmi­in­pistävä. En näh­nyt Tici­nos­sa yhtään ain­ut­ta huonokun­toista rakennusta! 

    Tici­nos­sa on usei­ta suuria järviä, jot­ka ovat 500‑1500 metriä pin­nas­ta kohoavien vuorten ympäröim­iä. Joka paikas­sa on todel­la kau­nista. Vaik­ka yleinen hin­tata­so tun­tui noin viiden­nek­sen kalli­im­mal­ta kuin Ital­ian puolel­la, yöpymi­nen oli ver­rat­tomasti vai­vat­tomam­paa ja käytän­nössä jopa halvem­paa kuin Ital­ias­sa. Joka ain­oan pikkukaupun­gin keskus­tas­sa oli infopiste, jos­sa oli kar­tal­la kaik­ki majoi­tus­li­ik­keet, ja lisäk­si ilmainen puhe­lin, jos­ta sai yhtey­den vas­taan­ot­toi­hin. Pisin pyörätie oli läh­es 100 kilo­metrin pitu­inen. Ja sak­sankielisi­in kan­tonei­hin ver­rat­tuna Tici­no on kuulem­ma pyöräi­lykult­tuurin takapajula.

    Kos­ka Tici­no sijait­see Alp­pi­en eteläpuolel­la, ilmas­to on välimerel­lisehkö. Toki kaikkial­la on vehreää ja kasvil­lisu­us enim­mäk­seen lehtipu­u­val­taista pait­si vuorten­huipuil­la eikä nahkeale­htistä, kuten Välimeren ran­nikoil­la aivan pohjoisimpia osia luku­un otta­mat­ta, mut­ta kesäpäiv­inä läm­pöti­la kohoaa tyyp­il­lis­es­ti 25–30 Cel­sius-asteeseen tai yli. Iltaisin pimeän tul­tuakin ilma pysyt­telee pitkään yli 20 asteen läm­pöisenä varsinkin järvien rannoilla.

    Vastaa

20. Ilmas­toti­eteil­i­jöi­den ske­naar­i­ois­sa Välimeren seu­tu kuu­luu aavikoitu­vi­in alueisi­in. Ilmas­ton­muu­tos ja vesip­u­la tule­vat sanele­maan pitkälle tämän­vu­o­sisadan väestö­su­un­nan. Eiköhän ne kat­seet kään­ny enem­män tänne pohjoiseen kuin etelään. Ellei sit­ten golfvir­ta kään­nä suuntaansa.

    Tuos­sa näyt­täisi ole­van taus­tao­le­tuk­se­na aja­tus, että Suomen ilmas­ton lämpimäm­myys ver­rat­tuna Labradori­in johtuu vain Golf-vir­ras­ta. Tämä ei pidä paikkaansa. Suo­mi sijait­see pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la ole­van man­tereen luoteiskul­mas­sa val­tameren ran­nikon lähel­lä. Näil­lä lev­eysasteil­la val­lit­se­vat län­si- ja lounais­tu­ulet tuo­vat Suomeen ilma­mas­saa val­tameren yli, joka on talvel­la man­tereista ilma­mas­saa paljon lämpimäm­pää riip­pumat­ta siitä kuin­ka kauas pohjoiseen Golf-vir­ta ulottuu. 

    Kesäl­lä aurinko läm­mit­tää keskipäivän het­kel­lä Helsin­gin lev­eysas­teel­la tehol­la joka on 80% auringon läm­mi­tys­te­hos­ta päivän­tasaa­jal­la keskipäiväl­lä. Sik­si lämpim­im­mät ilma­mas­sat saa­pu­vat kesäl­lä maa­hamme kaakosta.

    Vastaa

21. “Jol­lakin ihmeen kon­stil­la his­to­ria, kult­tuuri ja upeat maise­mat on ko. alueel­la saatu mah­tu­maan luon­tev­asti samaan taulu­un, ei tule tun­net­ta, että ihmi­nen vään­tää rauta­lan­gas­ta jotakin, se jokin tun­tuu kehit­tyvän vuorovaiku­tuk­ses­sa ihmisen kanssa, luon­tev­asti”, sano Hitler.

    Kun siel­lä päin aikoinaan pyöri niin tuli kotoinen olo. Kuin Suo­mi, mut­ta tosi­aan parem­pi, parem­pi kuin jopa Ruot­si! Joku ihme nat­simeinin­ki siinä oli. Odot­ti vain, että Leni Riefen­stahl koh­ta avaa parvek­keen oven ja huhuilee syömään.

    (His­to­ri­aa tun­tem­at­tomille sukupolville: siel­lä nahkashort­si­maas­sa juuri Nat­sis­mi sikisi.)

    Vastaa

22. “Tämä Euroopan ydin on koke­mas­sa Suomen ruostevyöhyk­keen kohtalon. Van­haa, pystyyn kuol­e­vaa savupiipputeollisuutta.”

    Mitä ovat nämä Suomen ruostevyöhyke ja pystyyn kuol­e­va savupi­ip­pute­ol­lisu­us, joista jak­sat puhua? Suo­ma­lainen konepa­ja­te­ol­lisu­us on uusi­u­tunut ja pär­jän­nyt varsin hyvin ainakin tähän asti. Men­estys perus­tuu tuot­tei­den ja pros­essien jatku­vaan kehit­tämiseen. Vaik­ka kil­pailu on kovaa ja vahvu­udet henkilöstön korkean koulu­tus­ta­son lisäk­si ovat vähissä, suo­ma­lainen teol­lisu­us voi men­estyä jatkos­sakin hyvin, jos poli­itikot eivät pilaa sen toimintaedellytyksiä.

    Graafe­ja konepa­ja­te­ol­lisu­u­den volyymeistä ja työl­listävyy­destä löy­tyy esim. täältä:

    http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/materiaalipankki/?categoryHeader=5

    Vastaa

23. Vaik­ka etelään muut­taakin toim­intaa kalli­ista kes­ki-Euroopas­ta niin se on osit­tain harhaa.

    EU pumpaa Espan­jaan , Por­tu­gali­in ja muuhun etelään niin paöjon rahaa, että se lisää kasvua, hyv­in­voin­tia ja toimeli­aisu­ut­ta ilman tätä muuttoakin .

    Vastaa

24. Yksi seli­tys Luoteis-Euroopan ja Labradorin suurelle vuo­tuiselle keskiläm­pöläm­pöti­laerolle on — yllä­tys yllä­tys — Kalliovuoret. Tämä johtuu siitä, että keskileveysastei­den mata­la­painekeskuk­set kulke­vat suo­raan kalliovuorten poik­ki. Mata­la­painekeskusten ympäril­lä on usei­den kilo­me­trien korkeu­teen yltävä ilmapyörre. Kalliovuorten ylit­tämi­nen litistää ilmapyör­ret­tä, jol­loin säi­lyt­tääk­seen impulssi­mo­ment­tin­sa sen on pyörit­tävä nopeam­min. Tämä poikkeut­taa mata­la­paineen keskuk­sen rataa etelään. Tästä johtuen itäisen Pohjois-Amerikan ylle pääsee län­tistä use­am­min lev­iämään kylmää ark­tista ilmaa.

    Vastaa

25. Luulem­pa, että nyt on kyseessä virheelli­nen aja­tus. Kyl­lä Euroopan moot­tori pysyy edelleen alueel­la Lontoo-amsterdam-pariisi-frankfurt.

    Vastaa

26. “Mitä ovat nämä Suomen ruostevyöhyke ja pystyyn kuol­e­va savupi­ip­pute­ol­lisu­us, joista jak­sat puhua? Suo­ma­lainen konepa­ja­te­ol­lisu­us on uusi­u­tunut ja pär­jän­nyt varsin hyvin ainakin tähän asti.”

    Sama kos­kee Sak­saa, kyl­lä nuo van­hat teräste­htaat on sul­jet­tu . Silti Sak­sa on maail­man suurin vien­ti­maa, jopa Kiinaa suurempi

    Vastaa

27. Muis­taak­seni se oli Toyn­been teo­ria, että kult­tuurin kär­ki on aina siel­lä, mis­sä on “sopi­van haas­teel­liset” olo­suh­teet. Eli siel­lä, mis­sä ihmiseltä vaa­di­taan paljon, mut­ta ei liikaa. Pari tuhat­ta vuot­ta sit­ten nuo olo­suh­teet oli­vat Kreikas­sa, sieltä ne pikku hil­jaa valui­v­at kohti pohjoista, mut­ta tuliko se kär­ki koskaan ihan Pohjo­laan saak­ka? Ehkä het­kek­si — 70-luvul­la? Vai lähtikö val­umaan Pohjois-Sak­san ja Englan­nin jäl­keen Kali­for­ni­aan, jos­sa oli aikaisemin liian kuuma, mut­ta ilmas­toin­ti­lait­tei­den myötä Kali­for­ni­as­ta, Kore­as­ta jne on tul­lut riit­tävän, mut­ta ei liian vaikea alue elää.

    Siis, kun meistä on tul­lut mm. Mat­ti Mäkelän mukaan elämään­sä tyy­tyväisiä huoneih­misiä, olisiko mah­dol­lista muut­taa kehi­tyk­sen suun­taa ja kut­sua kult­tuurin kär­ki tänne takaisin — esimerkik­si lopet­ta­mal­la kaiken työ­mat­ka-autoilun verotuen. Poruk­ka rupeaisi toden teol­la pyöräilemään. Sopi­van vaikea­ta, mut­ta ei liian.

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

28. Kesken unen heure­ka-oival­lus: Kyseisel­lä maal­la ei saisi olla kovin rumaa siir­tomaahis­to­ri­aa Afrikas­sa eikä se saisi olla lähi­his­to­ri­an osalta kovin kiis­tanalainen maa Euroopas­sakaan. Mitä ajateltavis­sa ole­vaa mah­taa jäädä jäljelle?

    Sveit­si varo­jen piilo­tu­s­paikkana on kyseenalainen, taita­vat Pohjo­is­maat olla paras vai­h­toe­hto. Sijain­nil­tamme emme ole pain­opis­teessä, mut­ta ehkä meil­lä on mui­ta etu­ja tasapainotella.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi Ran­s­ka, mut­ta miten suuri hait­ta olisi sen siirtomaatausta.

    Vastaa

29. Minä osal­lis­tun myös tähän leikkiin!

    Minä hyväksyn sen että tykkää Tirolista, Sveit­sistä ja Alp­pi­en Ital­ian puolei­sista etelärin­teistä, mut­ta ei sinne kan­na­ta men­nä, kun voiol­la tääl­lä Helsingissä.

    Vastaa

30. Hais­tanko­han vähän lais­sez-fairen käryä tääl­lä? Nämä pain­opis­teen muu­tok­set eli muut­toli­ik­keet voivat aiheut­taa inhimil­lisiä kär­simyk­siä, kansan­taloudel­lista tehot­to­muut­ta ja turhaa ympäristökuor­mi­tus­ta. Poli­itikoil­la on velvol­lisu­us vaikut­taa tähänkin.

    Sit­ten kun Turkkalon Oike­as­sa Olemisen Viras­tolle myön­netään määrära­hat, voisin aivan hyvin sijoit­taa sen vaikka­pa Suomeen tai Bal­ti­aan, mis­sä on paljon hyviä työn­hak­i­joi­ta työ­paikkaa vailla!

    Vastaa