Verkkosaaren asemakaavan muutosluonnos
(Pöydältä) Alue Kulosaaren sillan kupeessa. Tästä kirjoitin kaksi viikkoa sitten, joten en kirjoita nyt enempää. Ongelmana on se, kannattaako noin keskeiselle paikalle laittaa pientaloja, vaikka ne aika kovalla tonttitehokkuudella tulevatkin. Paikalle on epävirallisessa arkkitehtikilpailussa esitetty myös ehdotettua suurempaa tornia.
Pysäköinti on maan alla lähes merenpinnan tasossa. Hintaa tulee aivan tolkuttomasti, kun kyse on vielä täyttömaasta, jota on täytetty vaihtelevalla maa-aineksella. Pysäköintinormi on nyt kerrostaloissa ap/115 km2 ja 2 ap/pientalo. Toimistorakennusten normia en kaavasta löytänyt. Alue on tarkoitus toteuttaa grynderivetoisesti. Minä jättäisin pysäköintinormin grynderin itsensä optimoitavaksi: jos paikkoja on vähän, asuntojen arvo laskee, jos paikkoja on paljon, asuntojen arvo on kyllä korkeampi, mutta niin ovat rakentamiskustannuksetkin.
Alueelle on merkitty ”puistoa”, joka on kuitenkin taloyhtiöiden hoidossa, eräänlaisena puolijulkisena tilana. Hmmm!? Tästä voi tulla konflikteja: kuka sinne saa mennä ja kuka ei? Taloyhtiöiden hoidossa on myös rantaa kiertävä rantabulevardi. Saako sen julkisuuden estää kalusteilla? Rakennusalat ulottuvat rantaan, mutta maantasoon on jätettävä vapaa kävelyreitti.
Laajasalon Stansvikin alueen kaava
(Pöydältä) Tästä oli enemmän viikko sitten, joten tyydyn sanomaan, että ongelmia on rantasaunojen kanssa, jotka voivat häiritä tai olla häiritsemättä alueen muita arvoja. Todellinen riidanaihe, Uusikylän mökkialueen mökkien häätäminen ei ola kaava-alueella, vaikka mökkien siirtoon tässä kaavassa varaudutaankin. Valtuusto ratkaisi tuon asian Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan yhteydessä, ja se sitoo lautakuntaa.
Vuosaaren merikeskuksen asemakaava ja kaavasta tehdyt muistutukset
Alue on Vuosaaren sataman vieressä
Riitaa on Valmetin entisen edustushuvilan Ruusuniemen huvilan tontin suhteesta jokamiehenoikeuksiin: saako tontin aidata ja pitääkö rantaa pitkin laittaa raitti. Raittia on ikävä puhkoa rantakallioon. Esittelijän kompromissi on, että tontin saa aidata matalalla aidalla, jotteivät veneiden säilyttäjät valtaisi sitä. Aita ei saa ulottua rantaan, jotta rantaa pitkin voisi kävellä, vaikkei siinä rakennettua kevyen liikenteen väylää olekaan.
Toinen riidan kohde koskee bensa-aseman sijaintia. Ehdotettu sijainti voi häiritä purjehtijoita, mutta parempaakaan ei ole löydetty. Venekerhot haluaisivat enemmän rakennusoikeutta. En heti ymmärrä, miksi siihen ei voisi suotua. Ei tuossa sataman vieressä nyt mitään luotoelämyksiä sisuksiin imetä.
Kolmas riita koskee lumen kaatoa mereen. Kun ongelmana on lähinnä roskaantuminen, eikö sitä voisi talven ajaksi ympäröidä öljyntorjuntapuomeilla?
Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma
Tästä on parikin postausta, joten ei siitä sen enempää. Lautakunnan liikkuma-ala on jokseenkin vähäinen. Meillä saattaa olla 5-4 enemmistö hylkäämään suunnitelma, mutta se ei paljon lämmitä, koska silloin kaupunginhallitus alistaa päätöksen itselleen. Khs:n enemmistö tuntuu olevan yhä kannallaan. Asukasjärjestöt eivät näytä olevan ihan kavereita keskenään. Vallilan siirtolapuutarhayhdistys näkee parempana (vähemmän huonona) Pietarin Kalmin kadun vetämistä Kumpulan laakson läpi kuin bussikadun laittamista satamaradan kohdalle.
Sälää
Kampista vedetään ratikkalinja Jätkäsaareen. Toteutettaneen 2012. Sadan metr4in pätkää lukuun ottamatta omalla kaistallaan.
Tiedoksi kaupunginhallituksen päätös autopaikkojen toteuttamiskustannuksista ja niiden kohdistamisesta nykyistä suuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille
Lausunto esteettömyyssuunnitelman etenemisestä koskevasta väliraportista. (En ole tutustunut kunnolla, koska tarvitsen vähän tulkinta-apua tähän)
Herttoniemen teollisuusalueen liikennesuunnitelma. Tähän tulee se liikennevalo Sahaajakadulle
Osmo kirjoitti:
”Asukasjärjestöt eivät näytä olevan ihan kavereita keskenään. Vallilan siirtolapuutarhayhdistys näkee parempana (vähemmän huonona) Pietarin Kalmin kadun vetämistä Kumpulan laakson läpi kuin bussikadun laittamista satamaradan kohdalle.”
Tällainen ’hajoita ja hallitse’ -mielikuvahan on yritetty saada aikaan. Vallilalaisena tulkitsen asukkaiden mielialoja niin, että KAIKKIA laaksoa turmelevia katuhankkeita kohtaan ollaan hyvin kriittisiä. Jos pakotetaan ottamaan kantaa kahden huonon vaihtoehdon välillä, jotkut saattavat sitten valita noinkin kuin kerrot.
Mutta olennainen valintahan on nyt se, rakennetaanko Pietari Kalmin kadun jatketta vai ei, ei valinta kahden huonon vaihtoehdon välillä. Toivon, että kaupunkisuunnittelulautakunta katsoisi tämän loppuun saakka ja hylkäisi kadun rakentamisen, vaikka se sitten johtaisikin asian viemiseen uudelleen kaupunginhallitukseen.
Se on tärkeää myös sen vuoksi, että sitten kaupunginhallitus joutuu ainakin ottamaan selkeän poliittisen vastuun asiasta, vaikka heidän uusikin päätöksensä olisi katuhankkeelle myönteinen. Sen jälkeen äänestäjät voivat sitten tehdä johtopäätöksiä eri puolueiden äänestyskäyttäytymisestä asiassa. Veikkaan vahvaasti, että sosiaalidemokraattien kannatus tulee laskemaan rajusti Vallilassa (heidän perinteisellä tukialueellaan) jos he loppuun saakka kannattavat laaksoalueen silpomista katuhankkeella.
Noin voi tietysti tehdä, mutta silloin on tiedettävä, että tämä omienkäsien peseminen johtaa Pietari Kalmin kadun rakentamiseen.
On välttämätön taito osata erottaa huono ratkaisu vielä huonommasta, mutta tuota Vallilan siirtolapuutarhayhdistyksen kantaa silti vähän oudoksun. Jos ajattelee kaikkia ihmisiä, minusta ei voi kuin päätyä päinvastaiseen kantaan: Kumpulanlaakson pirstominen on suurempi paha kuin bussien ajaminen vanhaa junanrataa pitkin; laskee asiaa sitten kärsijöiden lukumäärän tai kärsityn haitan suuruuden mukaan.
Osmo,
En olisi noin varma, koska vastarinta katuhankketta vastaan tulee olemaan todella kovaa, veikkaan.
Osmo,
Huomasin, että olit editoinut vastaustasi, joten vastaan vielä uudelleen. Kirjoitit:
”Kumpulanlaakson pirstominen on suurempi paha kuin bussien ajaminen vanhaa junanrataa pitkin…”
Mielestäni näin ei ole, koska on täysin realistinen ratkaisu, että laaksoon ei rakenneta MITÄÄN katua, vaan ainoastaan hyvin maisemoitu raitiolinja, joka käyttää vanhaa junaradan pohjaa.
Poikittaisliikenteen tai Kumpulanmäen liikenteen parantaminen ei edellytä katua Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson muodostaman kaupunkipuiston läpi! Sekä poikittaisliikennettä että Kumpulanmäen liikennettä voidaan parantaa todella hyvin myös vaihtoehtoisin keinoin, kuten olen perustellut aiemmissa kommenteissani ja blogissani.
Kysymys oli siirtolapuutarhayhdistyksen kannasta, että Kumpulanlaakson pirstominen on pienempi paha. Ihmettelin tätä järjestystä. Näiden kahden vaihtoehdon keskinäiseen paremmuuteen tai huonommuuteen ei vaikuta kolmas vaihtoehto, ettei tehdä kumpaakaan.
Itse Vallilassa asuvana (en asu laakson laidalla, mutta ulkoilen siinä mestoilla säännöllisesti) kannatan ratkaisuja, jotka hyödyntäisivät sitä vanhan junaradan linjaa. Se tosiasiallisesti pirstoo alueen nyt jo, ja ylipäätään se olisi luonnollinen reitti Kumpulan ja Pasilan välillä.
Olen joskus huvikseni kävellyt tuota junarataa pitkin tunnelin läpi Pasilaan, ja reitti on jalkaisinkin sujuva ja nopea yhteys. Joskin vähän vaarallinen, kun ei niistä junien aikatauluista tiedä. Pasilan päässä tunnelista tuleva rata kyllä kulkee reilusti muuta liikennettä alempana, mutta kyllähän siihen, vanhan teollisuusalueen keskelle, yhden rampin rakentaisi, jolloin oltaisiinkin jo kivenheiton päässä Pasilan asemasta.
Seuraava juna onkin ratikka ja se tulee noin vuonna 2020, jotenturvalista matkaa
Vallilanlaakson poikki kulkevan joukkoliikennekadun heikkoutena oli hinnan lisäksi se, että se olisi turmellut laaksoa vielä paljon pidemmältä matkalta kuin Pietari Kalmin katu sekä kulkenut vielä lähempää kulttuurihistoriallisesti arvokasta Kumpulan kartanoa. Silti en suostu ottamaan kantaa näiden kahden erittäin huonon vaihtoehdon välillä.
Katsoen niitä suunnitelmia mitä kaupunkisuunnittelulautakunnalle on tähän mennessä esitelty, niin olen kyllä samaa mieltä siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa.
Ja huom: se ratalinjaa menevä ehdotus on siis ERI kuin mitä Osmo pari päivää sitten hahmotteli. Siihen kun kuuluu mm. vielä lisäksi tie Vallilanlaaksosta Kumpulanmäelle Nylanderinpuiston läpi.
Toki luullakseni paras ratkaisu olisi Arabia-Pasila ratikka tänä vuonna nykyisiä kiskoja, ja siitä jatko Munkkaan (Viikkiin, Otaniemeen…) ja radan oikaisu laakson kautta nopeana jatkona. Eli oleellisesti juuri mitä Juhana Harjukin ehdotteli.
Onko tälläisen uuden ratkaisun esittäminen vaihtoehdoksi enää realistista tässä vaiheessa? Ymmärrän että asiaa on vetkuteltu jo vuosia ja alkaa olla aika kova paine tehdä _jotain_ jo aika nopeasti.
Hei, Osmo!
Minäkin luottaisin tässä asiassa enemmän kaupunkisuunnittelulautakuntaan kuin kaupunginhallitukseen. Kh:n demarit eivät varmaan kovin helposti rivistä lipsu, koska otto-oikeutta käytti heidän oma miehensä, vaikkakin he varmasti tällä menettävät kannatusta Vallilassa, kuten Juhana Harju kirjoitti.
Voisiko kaupunkisuunnittelulautakunta siis päättää satamaradan tilalle toteutettavan raitiotielinjasuunnitelman tekemisestä, kevyellä kalustolla ruuhkaliikennettä vastaan ajettavasta kampusbussin ympyräreitistä (joka palvelisi myös meitä alueen asukkaita ja tekisi katujen lämmittämisen turhaksi) sekä siitä, että yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä Kustaa Vaasan tien pysäkeiltä mäelle nousevan reitin kunnostamiseksi? Viimeksi mainittu oli ykkösenä yliopiston kampuskyselyyn vastanneiden toivomuslistalla. En kyllä tiedä, pystyykö kaupunki vaikuttamaan asiaan, koska tontillehan on jo valmis rakennussuunnitelma siltoineen ja hisseineen. Voisiko kaupunki edellyttää, että yliopisto toteuttaa edes sen kaupunkihissin? (Mikä oiva yhteistyön paikka tulevan Aalto-yliopiston yksiköille!) Maisemoidulla raitiolinjalla on sekä Vallilassa että Kumpulassa laaja kannatus ja se palvelisi myös niitä, jotka matkaavat ensi kesänä avattavaan Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan.
Kokonaismatka-aikaan vuorovälit ja aikataulupoikkeamat vaikuttavat paljon olennaisemmin kuin jokin viiden minuutin oikaisu. Jos bussi kulkee vain neljä kertaa tunnissa ja perillä on oltava täsmällisellä kellonlyömällä, joutuu pysäkille lähtemään monta minuuttia etuajassa -varmuuden vuoksi. Jos vuoroväli olisi 15 minuutin sijaan 10 minuuttia, kokonaismatka-aika laskettuna ovelta ovelle voi lyhentyä parhaimmillaan kymmenen minuuttia.
Pysäkillä värjöttely on huomattavasti kävelemistä ikävämpää, siksi tiheät vuorovälit vaikuttavat julkisen liikenteen houkuttelevuuteen aivan olennaisesti. Esimkerkiksi nelosen ratikka on lännestä kaupunkiin tullessa todella houkutteleva, kun tietää että sitä ei joudu montaa minuuttia odottamaan.
Helsingin raitiovaunujen pysäkit ovat kyllä tarpeettoman tiheässä. Niitä harventamalla matka nopeutuisi ja vuorovälejä voisi tihentää kalustoa lisäämättä.
Suvi Heinonen kirjoitti erittäin hyvän kannanoton siitä, mitä asiassa voitaisiin tehdä. Hänen kommentisssaan on konkreettisia ja toimivia ehdotuksia, jotka ovat hyvä kompromissi laakson suojelutarpeiden ja liikennetarpeiden välillä. Erityisesti nämä kolme ensimmäistä ovat hyvin kannatettavia:
”Voisiko kaupunkisuunnittelulautakunta siis päättää satamaradan tilalle toteutettavan raitiotielinjasuunnitelman tekemisestä, kevyellä kalustolla ruuhkaliikennettä vastaan ajettavasta kampusbussin ympyräreitistä (joka palvelisi myös meitä alueen asukkaita ja tekisi katujen lämmittämisen turhaksi) sekä siitä, että yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä Kustaa Vaasan tien pysäkeiltä mäelle nousevan reitin kunnostamiseksi?”
Haluaisin vielä tiivistää oman näkemykseni asiasta
1. Huonoin vaihtoehto on BUSSIKATU Vallilanlaakson ratalinjausta pitkin tunnelissa Mäkelänkadulle ja edelleen Radanrakentajantietä Pasilan asemalle.
– häiritsee puistoa eniten(ei tehdä yhdelle bussilinjalle, vaatii satojen metrien meluaidan, tunneliratkaisu Mäkelänkadulle rikkoo puistoa vaihtoehdoista eniten)
– on kallis (++ 10 miljoonaa), ei auta nykytilannetta (toteutus vuosien kuluttua)
– kaavamuutokset aiheuttavat valituksia/hidastusta toteutukseen (Vallilanlaakso, Radanrakentajantie)
– yksityisautoilun rajoittaminen ko väylillä vaatisi lisäinvestointaja
2 Pietari Kalmin kadun jatke häiritsisi puistoa ehkä kuitenkin vähemmän, mutta muut esiin tuodut seikat, bussien odottelu tarhojen kohdassa, katujen kapeus ja bussien aiheuttama häiriö jo liikenteellä rasitetulla alueella ovat haittoina kuitenkin tarpeeksi huomattavia, koska ko vaihtoehto EI NOPEUTA tiedelinjan kulkua välillä Pasila – Kumpulanmäki käytännössä laisinkaan, päinvastoin toteutuksesta riippuen matkaan kuluisi jopa enemmän aikaa kuin nykyisin. Tämä saavutettaisiin muutaman miljoonan investoinneilla ja ilmeisesti maailman tappiin asti jatkuvalla katujen lämmityksellä.
Näiden vaihtoehtojen eri nyasseilla ei asian perusteet muutu, nämä molemmat vaihtoehdot eivät ole järkeviä vaihtoehtoja a) kampuksen opiskelijoiden/työntekijöiden matka-aikojen nopeuttamiseen b)poikittaisen joukkoliikenteen sujuvoittamiseen.
Asioiden ratkaisemiseksi tulisi nämä jo moneen otteeseen esille tulleet vaihtoehdot tuoda aidosti päätöksentekijöiden pohdittavaksi ja arvioitavaksi.
1 Tiedelinjan vuorovälin tihentäminen
2 Yliopiston osuus kulkuyhteyden rakentamisesta Kustaa Vaasan tien julkisen liikenteen pysäkeille
(kunnossapito, katetut portaikot, tunneli, hissi)
3 Kampusbussi välille Pasila – Kumpulanmäki olemassa olevaa katuverkkoa käyttäen ( Kumpula-seuran kokeilu 1.4)
4 Raitiolinja ”5” Arabia-Pasila yksityisen esisuunnitelman mukaisesti
5 Edellisen raitiolinjan jatkokehitys siten että reitti johdettaisiin Vallilanlaakson läpi toteutettavaa YKSINOMAAN raideliikenteelle tarkoitettua reittiä pitkin Pasilaan mahdollisuuksien mukaan käyttäen olemassa olevaa rautatietunnelia sekä reitin jatkaminen Arabiasta itään ja Pasilasta länteen
Mikä ihme tässä asiassa on niin kovin vaikeata? En tunne paikkoja muutoin kuin vain kartan paikkoina ja täällä näkeminäni kuvina. Luulisi asian olevan selvä päättäjille, vähiten vastusta ja kustannukset raameissa? Minusta kaupunkia on tosi hankala kehittää/laajentaa, mikäli joka asiassa yritetään kaikkien mieliksi toimia. Päättäjien on vain selvitettävä asia itselleen ja sen mukaan toimittava. Valittajia ja narisijoita on aina ja jokaisessa tälläisessä asiassa. Kaikki ovat omasta mielestään helkkarin oikeassa ja muut ihan väärässä. Sinänsä tuntuu tää juttu ihan turhalta. Muutaman minuutin säästön (mahdollisen) takia ollaan tekemässä aika isoja juttuja. Missä se järki oikein kulkee? Laittakaa niitä busseja kulkemaan tiuhemmin ja hommatkaa niille ne liikennevalo-etuudet. Ehkä joskus kannattaisi miettiä noita pohjoisen matka-aikoja, eikä itkeä jotain muutaman minuutin nopeutusta suurilla yhteiskunnan rahoilla ja paljolla pahalla mielellä. Eikös Suomessa saa asua ja tehdä töitä, missä itse haluaa? On se tietysti erittäin huono juttu, että matka jostain (Pasila) jonnekin (Kumpulako?) on nykyisin 5 min. pitempi, kun jos kaupunki tekisi jotain isoa juttua. OS, olisiko kokonaisuuden kannalta järkevämpää hoitaa kehätiet kuntoon ja saada siellä aivan toisenlaiset ajansäästöt aikaan? Äläkä vastaa, että yksityisautoilu voidaan kieltää kokonaan. Nää on tietysti muita kuin Hesan juttuja, mutta varmaan Hesankin alueelta löytyy joitain paljon kokonaisuuden kannalta tärkeämpiä juttuja, kuin tuo? Vai onko tuo nyt suurin liikenteellinen ongelma Hesassa?
Kyllä kehäteiden kuntoon laittaminen on aivan eritason juttu, joka edellyttää hehtaari kaupalla viheralueiden ja myös rakennettujen aleuiden asfaltoimista, sillä eihän kehäteiden ongelma ole kehäteissä vaan siinä katuverkossa, joka ei ime tuota alati paisuvaa automäärää. Jos Helsinki uhrataan asfatoitavaksi maalaisten autojen tieltä, siinä vasta matkat pitenevät.
”Kyllä kehäteiden kuntoon laittaminen on aivan eritason juttu, joka edellyttää hehtaari kaupalla viheralueiden ja myös rakennettujen aleuiden asfaltoimista,”
Ei kehäteiden ympäristössä mitään ihmeellisiä viheralueita ole. Ne ovat lisäksi melualaueita, joten ei niitä voi käyttää edes virkistykseen tai asutukseen.
Kehä III leventäminen 20 metrillä vie teoreettisesti paljon pinta-alaa , mutta käytännössä ei yhtään lisää nykyiseen verrattuna.
Kirjoituspöydän takaa nuo asiat näyttävät erilaisilta kuin todellisuudessa.
Katuverkkokin vetää jos liikenne hajautuu riittävästi, enemmän asutusta ja liiketoiminta apitäsi siirtää ulos Helsingistä Vantaalle ja Tuusulaan, varmaan Nurmijärvelle ja Kirkkonummelle, Sipooseen.
Silloin myös Helsingin niemen pullonkaulatkin helpottuisivat .
Ja maalla ajetellaan asioista terveellä maalaisjärjellä eikä kirjan oppien mukaan kuin tsaarin aikana nukahtaneessa Helsingissä
Tutkimustuloksia (N 784 vastaajaa) ja hienoja karttoja Kumpulan kampuksen joukkoliikennetarpeista sekä kokonaistyömatka-aijoista.
http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/
Kaikki mikä liittyy autoiluun on väärin ja hanurista? Missä Sinä kuljet? On erittäin hienoa koko ajan moittia autoilua, mutta miksi? Ymmärrän, että parkkipaikat ovat näköjään tosi arvokkaita ja autot aiheuttavat päästöjä. Ottakaa te vihreät yhdeksi valtateemaksenne seuraavissa vaaleissa totaalisen autovastaisuuden ja parkkipaikkojen/taloyhtiö lopettamisen jne, katsotaan miten käy? Oikeaa asiaa voi tietysti ajaa, mutta ehkä on olemassa muitakin vaihtoehtoja, kun totaalinen kielto tai vastaava. Kehittäkää vihreiden voimin siellä eduskunnassa jotain sen VR:n kanssa, jolla noi mökkimatkat olisi edes likimain järkeviä noilla julkisilla. En muista hintaa Hki-Mäntyharju junalla ihan tarkkaan, arvio noin 35 euroa suuntaansa, mutta asemalta sitten mökille vielä 20 euroa ainakin taksilla. Bussi kulkee 2 km:n päähän vain kerran päivässä noin 14 maissa, joten ei käy normaalina viikonloppujuttuna.
Sunnuntaina ei kulje. Siis kahden ihmisen viikonloppumatka julkisilla/taksilla mökille ja takaisin 180 euroa. Omalla autolla jokainen voi sitten laskea oman makunsa mukaan, koska matka on 192 km/suunta. Autoni kuluttaa maantieajossa n. 5,6 litraa/100 km. Tottakai autoon kohdistuu kaikkia muitakin juttuja, mutta kun se nyt on ja suhde tohon julkiseen on tommonen, niin en kyllä yhtään häpeä. Mukavuus sitten tietysti aivan eri juttu. OS, uskotko keneenkään minua vastaavan hlön siirtyvän selvästi tavallaan (ainakin omassa kukkarossa) kalliimpaan julkiseen liikenteeseen? Lainsäätäjät sen voivat tietysti saada aikaan, mutta onneksi täältä voi lähteä pois. Jos joku pelkästään ympäristösyistä tekee tuollaisen ratkaisun, niin kyllä nostan hattua.
Eli siis teikäläisten mukaan yksityisautoilua on vielä enemmän verotettava, jotta meikäläinenkin siirtyy junan ja taksin käyttöön?
Saattaapi silloin tulla pieni ”kapina”, mikäli verotus nousee ihan poskelleen.
Ehkä parempi ainakin osaksi olisi katsoa, miten VR:n lippuhinnat olisivat suhteessa autoiluun, edes jollain järkevällä tasolla, jos halutaan porukan siirtyvän raiteille. Veikkaan silti, ettei mikään tuon suuntainen toimi. Mikäli yksityisautoilu tehdään tosi kalliiksi, ihmiset vähentävät mökkeilyä, lomapaikkakunnan liikkeiden tuotot vähenevät jne jne. Aika hankala tilanne päättäjille. Sinähän voit puhua mitä haluat oman ilmoituksesi mukaan. Ehkä nyt kuitenkin vähän miettien?