Nimbyilläänkö Vallilan laaksossa?

Edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian kri­itikot esit­tävät jär­jestelmän heikkoute­na muun muas­sa sen, että vaaleis­sa men­estyy val­lan main­iosti ehdokas ja /tai puolue, joka lupaa ottaa kympin kaik­il­ta neljältä miljoon­al­ta aikuiselta suo­ma­laisil­ta ja jakaa tämä raha neljän tuhan­nen euron shekkeinä kymmenelle tuhan­nelle  äänestäjälle. Kymp­pi kaik­il­ta on niin vähän, etteivät ne siitä paljon parah­da — varsinkin kun tämä pois otta­mi­nen tehdään abstrak­tisti ­- mut­ta neljä ton­nia tuo kymme­nen tuhat­ta uskol­lista äänestäjää.

 Nim­by­ilyssä on usein kyse siitä, että pienen joukon suuri ja konkreet­ti­nen etu ylit­tää suuren joukon pienen ja abstrak­tin edun. Kun jokainen on vuorol­laan saa­jan ja menet­täjän ase­mas­sa, lop­ul­ta kaik­ki kär­sivät, kos­ka noista suuren joukon pienistä menete­ty­istä eduista kas­vaa lop­ul­ta mas­si­ivi­nen. Jat­ka lukemista “Nim­by­il­läänkö Vallilan laaksossa?”

Halla-aho ei pysy totuudessa

Olen saanut sähkö­posti­i­ni jonkin ver­ran pos­tia, mis­sä ihme­tel­lään, mik­si hyväksyn 11 vuo­ti­aiden avi­o­li­itot. Ensin ihmettelin, mis­tä tuol­lainen tieto voi olla peräisin, kunnes löysin tämän itseäni koske­van väärän väit­teen Jus­si Hal­la-ahon blo­gista. Olen vähän tyr­mistynyt. Olen sanonut, että on aika luon­nol­lista, että Suomes­sa sek­si on sal­lit­tua avi­o­li­itossa ole­vien kesken, mut­ta avi­o­li­iton alaikära­ja on 18 vuot­ta, jos­ta voidaan myön­tää poikkeus. Ei tietenkään 11-vuo­ti­aille, minkä Jus­si Hal­la-aho aivan hyvin tietää. Sel­l­aista avi­o­li­it­tolu­paa ei voi myön­tää, jos­sa sek­si olisi kiel­let­tyä alaikäisyy­den vuoksi.

Kor­jataan nyt toinenkin väärä väite. Blogillaan hän väit­tää, että jos­sain islami­laises­sa maas­sa laki sal­lisi avi­o­li­iton 11-vuo­ti­aiden kesken. Olisi vähin­täänkin kohtu­ullista, että hän voisi osoit­taa tuol­laisen maan, kos­ka joku voi vielä kuvitel­la Hal­la-ahon puhu­van jostain olev­as­ta tilanteesta eikä omas­ta vihaku­vitel­mas­taan. Min­un tietääk­seni maail­man alhaisin lailli­nen avi­o­li­iton solmimisikä on Iranis­sa, ja siel­läkin se on 13 vuot­ta.  Sekin on minus­ta järkyt­tävän alhainen, mut­tas en ymmär­rä, mik­si kiihot­taa mieliä vääräl­lä tiedol­la. Jos Hal­la-aho olisi rehelli­nen, hän kor­jaisi blogiltaan väärät tiedot.

Sen ver­ran täy­tyy min­unkin omia tieto­jani tark­istaa, että Sau­di-Ara­bi­as­ta todel­lakin puut­tuu avi­o­li­iton alaikära­ja kokon­aan. Tämä maa uno­htuu herkästi, kos­ka sxe on ostanut itsen­sä öljyl­lä län­si­maid­en arvostelun yläpuolelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsi Pietari Kalmin kadun jatkeen

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kokoon­tui vajaamiehisenä puheen­jo­hta­ja Ris­to Rauta­van sairas­tut­tua. Esil­lä oli liiken­nesu­un­nitel­ma Pietari Kalmin kadun joukkoli­iken­nekadus­ta, jon­ka kaupung­in­hal­li­tus oli määrän­nyt lau­takun­nan toteut­ta­maan. Pää­timme kuitenkin äänin 7–1 (Lasse Män­nistö, kok) hylätä ehdo­tuk­sen seu­raaval­la päätösesityksellä:

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hylkää esi­tyk­sen. Samal­la lau­takun­ta kehot­taa selvit­tämään Kumpu­lan kam­puk­sen liiken­ney­hteyk­sien jär­jestämistä ja poikit­tais­li­iken­teen tehostamista. Selvi­tyk­sessä tulee tarkastel­la ainakin seu­raavia toimia.

  • Raitio­vaunuy­hteyt­tä Munkkiniemestä Ara­bi­an­ran­taan ja/tai Kalasa­ta­maan, myöhem­min ehkä Otaniemestä Viikkiin
  • Joukkoli­iken­net­tä palvel­e­vaa yhteyt­tä (raitio­vaunu ja/tai bus­si) käyt­täen Vallilan­laak­son käytöstä pois­tet­tua ratapohjaa.
  • Eril­listä Pasi­la-Kumpu­la bus­siy­hteyt­tä käyt­täen ole­mas­sa ole­vaa katuverkkoa
  • Koneel­lista taso­vai­h­toa Kus­taa Vaasan tieltä Kumpu­lan­mäelle eril­lisenä han­kkeena tai alueel­la toteutet­tavaan rak­en­tamiseen liit­tyen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hylkäsi Pietari Kalmin kadun jatkeen”

Lihan kulutus Kiinassa ja Suomessa

Pääsin viime vuon­na val­it­se­maan Inno­vaa­tiokide-palk­in­toa parhaas­ta inno­vaa­tioar­tikke­lista. Val­itse Tar­ja Hal­lan Maaseudun tule­vaisu­udessa olleen artikke­lin “Huomisen lihaa kas­vate­taan lab­o­ra­to­rios­sa”(Julka­istu 16.3. 2007) .Tuos­sa jutus­sa oli mm. tieto, että Kiinas­sa on lihanku­lu­tus henkeä kohden kas­vanut 15 kilo­sta henkeä kohden  vuodessa 50 kilo­on vuodessa. Tämä kasvu on määräl­lis­es­ti suurem­pi kuin koko lihanku­lu­tus EU:ssa. Suomes­sa tämä taso saavutet­ti­in 1970-luvun alus­sa. Artikke­lis­sa oli myös eri­no­mainen graafi lihan kulu­tuk­ses­ta Suomes­sa, jon­ka omaval­tais­es­ti näytän tässä. Jat­ka lukemista “Lihan kulu­tus Kiinas­sa ja Suomessa”

Mihin painopiste Euroopassa?

Euroopan ydi­nalue on on pitkään ollut sir­pin­muo­toisel­la alueel­la Benelux-mais­sa, ja Pohjois-Sak­sas­sa ja Pohjois-Ranskassa.

Mis­sä se on kah­denkymme­nen vuo­den päästä?

Van­hois­sa EU-mais­sa pain­opiste näyt­tää menevän kohti Etelää. Jos kuu­luisit­ta kan­sain­väliseen ryh­mään, jon­ka pitäisi perus­taa tutkimus­laitos johonkin päin Euroop­paa, mihin lähtisitte? Düs­sel­dor­fi­in? Minä menisin Riv­ier­alle, enkä näytä ole­van ainoa.

Tämä Euroopan ydin on koke­mas­sa Suomen ruostevyöhyk­keen kohtalon. Van­haa, pystyyn kuol­e­vaa savupi­ip­pute­ol­lisu­ut­ta. Jat­ka lukemista “Mihin pain­opiste Euroopassa?”

Kun Kiina on rikas maa

Kiinan usko­taan saavut­ta­van län­si­maisen elin­ta­son joskus 2020-luvul­la. Itse uskon, että vas­ta 2030-luvul­la, mut­ta yhtä kaik­ki, aika pian. Kun olin ski­di, Japani oli kehi­tys­maa, jon­ka väitet­ti­in vauras­tu­van län­si­maid­en tasolle. Oli vaikea uskoa.

Mil­lainen on rikas Kiina? Super-hikipa­ja? Ei voi olla, kos­ka jos Kiina on yhtä rikas kuin me, palkkata­so siel­lä on myös yhtä korkea kuin meil­lä. Ellei sit­ten pro­le­tari­aatin dik­tatu­uri ala orju­ut­taa omaa proletariaattiaan.

Sivu­ute­taan kysymys luon­non­va­roista, vaik­ka sitä ei oikeas­t­aan voi sivu­ut­taa. Tai san­o­taan nyt vaik­ka niin, että jos Kiina on yhtä rikas kuin nykyiset teol­lisu­us­maat ja jos nykyiset teol­lisu­us­maatkin aiko­vat nekin olla rikkai­ta, teknolo­gian on muu­tut­ta­va sekä ener­giaa, että raa­ka-ainei­ta säästäväk­si. Vähästä paljon. Rihka­malaa­tuisen sijalle laatu­tuot­tei­ta, sil­lä rihka­ma on niukko­jen luon­non­va­ro­jen haaskaus­ta. Jat­ka lukemista “Kun Kiina on rikas maa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.4.2009

Verkkosaaren ase­makaa­van muutosluonnos

 (Pöy­dältä) Alue Kulosaaren sil­lan kupeessa. Tästä kir­joitin kak­si viikkoa sit­ten, joten en kir­joi­ta nyt enem­pää. Ongel­mana on se, kan­nat­taako noin keskeiselle paikalle lait­taa pien­talo­ja, vaik­ka ne aika koval­la tont­tite­hokku­udel­la tule­vatkin. Paikalle on epävi­ral­lises­sa arkkite­htik­il­pailus­sa esitet­ty myös ehdotet­tua suurem­paa tornia.

Pysäköin­ti on maan alla läh­es meren­pin­nan tasos­sa. Hin­taa tulee aivan tolkut­tomasti, kun kyse on vielä täyt­tö­maas­ta, jota on täytet­ty vai­htel­e­val­la maa-ainek­sel­la. Pysäköinti­nor­mi on nyt ker­rostalois­sa  ap/115 km2 ja 2 ap/pientalo. Toimis­toraken­nusten normia en kaavas­ta löytänyt. Alue on tarkoi­tus toteut­taa gryn­deriv­e­tois­es­ti. Minä jät­täisin pysäköinti­normin gryn­derin itsen­sä opti­moitavak­si: jos paikko­ja on vähän, asun­to­jen arvo las­kee, jos paikko­ja on paljon, asun­to­jen arvo on kyl­lä korkeampi, mut­ta niin ovat rak­en­tamiskus­tan­nuk­setkin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.4.2009”

Halla-ahon syytteestä

En ole ilah­tunut apu­lais­val­takun­nan syyt­täjän päätök­ses­tä syyt­tää Jus­si Hal­la-ahoa hänen blogikir­joit­telus­taan. Toki syyt­täjää sitoo laki, enkä sik­si arvostele päätöstä. En vain pidä sitä hyvänä tekona rotu­vi­han hillit­semisen kannal­ta. Pikem­minkin se toimii ennakkolu­u­lo­ja ruokkivasti.

Toinen syyteko­hdista kos­ki sitä, mik­si on sal­lit­tua sanoa, että huma­la­päis­sään tap­pami­nen on suo­ma­lais­ten kansalli­nen ellei suo­ras­taan geneet­ti­nen piirre, mut­ta ei ole sal­lit­tua sanoa eräästä maa­han­muut­ta­jaryh­mästä, että ohikulk­i­joiden ryöste­ly ja verovaroil­la loisimi­nen on tämän ryh­män kansalli­nen ellei geneet­ti­nen piirre. Se, että tästä nos­te­taan syyte, sisältää sen piilovi­estin, ettei kysymyk­seen osa­ta vas­ta­ta. Vas­taami­nen on help­poa: jos suo­ma­lainen arvioi suo­ma­laisia, se ei ole yllyt­tämistä omaa kansan­ryh­mää vas­taan. Tuo arvio ruot­salais­ten sanomana Sven­s­ka Dag­blade­tis­sa olisi ollut aivan eri asia kuin sen sanomi­nen suo­ma­laises­sa sanomale­hdessä. (Lisäk­si räy­häjuomisen geneet­tis­es­tä taus­tas­ta on näyt­töä). Maa­han­muut­ta­jien itsen­sä sanomana tuo Hal­la-ahon lausuma ei olisi ollut syyt­teen arvoinen. Jat­ka lukemista “Hal­la-ahon syytteestä”

Pietari Kalmin katu: ongelman määrällistämistä

Kyse kaupunkisu­un­nit­telua rav­is­tel­ev­as­ta Pietari Kalmin kadus­ta on peräisin Tiedelin­jas­ta 506, jos­ta YTV on suun­nitel­lut erään­laista nol­la-Jok­e­ria, korkeata­soista poikit­tais­li­iken­teen reit­tiä. Sen nykyi­nen lin­ja kul­kee kar­tan osoit­ta­mal­la taval­la. Pahoit­te­len kar­tas­sa ole­vaa ylimääräistä lin­jaa, mut­ta en löytänyt netistä parem­paa kart­taa. Reitin ideana on pait­si yhdis­tää viisi kam­pusaluet­ta toisi­in­sa, ennen kaikkea olla syöt­tölin­ja Pasi­lan ase­malle niin Munkkinie­mi-Meilahti ‑alueelta kuin Viikki-Kumpula-alueeltakin.

tiedelinja2

Lin­ja on kätevä; tai ainakin sen piti olla. Kuten kuvas­ta näkyy, Pasi­la-Kumpu­la-väliltä puut­tuu suo­ra yhteys, mikä ram­paut­taa reit­tiä pahasti. Pasi­lan ase­malle pääsee Munkkiniemestä 15 min­uutis­sa ja HYKS:in pysäk­iltä 8 min­uutis­sa. Viik­istä pääsee Kumpu­laan 10 min­uutis­sa, mut­ta Kumpu­las­ta Pasi­laan reit­ti kiemurtelee reit­tiop­paan mukaan 19 min­u­ut­tia. Niin­pä Reit­tiopas ei edes tar­joa sitä vai­h­toe­htona pyrit­täessä Viik­istä Pasi­lan asemalle.

Jat­ka lukemista “Pietari Kalmin katu: ongel­man määrällistämistä”