Pääsin viime vuonna valitsemaan Innovaatiokide-palkintoa parhaasta innovaatioartikkelista. Valitse Tarja Hallan Maaseudun tulevaisuudessa olleen artikkelin ”Huomisen lihaa kasvatetaan laboratoriossa”(Julkaistu 16.3. 2007) .Tuossa jutussa oli mm. tieto, että Kiinassa on lihankulutus henkeä kohden kasvanut 15 kilosta henkeä kohden vuodessa 50 kiloon vuodessa. Tämä kasvu on määrällisesti suurempi kuin koko lihankulutus EU:ssa. Suomessa tämä taso saavutettiin 1970-luvun alussa. Artikkelissa oli myös erinomainen graafi lihan kulutuksesta Suomessa, jonka omavaltaisesti näytän tässä.
Tässä on kuvattuna koko taloushistoria. Vuosisadan lakuvuosina Suomi oli suhteelliswen köyhä, mutta ei niin köyhä kuin Kiina vielä 1990-luvun alussa. Kuvassa näkyvät sodat ja 30-luvun lama. Sodan jälkeen talouskasvu ei juuri näkynyt elintason nousuna kunnesa 1970-luvun alussa kulutustaso ampaisi nousuun. Lihankultus alkoi saturoitua 1980-luvulla. Lama käänsi sen laskuun ja nousukausi uudestaan nousuun.
Lihankulutus Suomessa on yhä selvästi alle yleiseurooppalaisen tason. Monissa maissa lihaa kuluu 120 kg henkeä kohden vuodessa.
Tuossa MT:n artikkelissa sanottiin: ”Lihaa tuottavat bioreaktorit ovat 20–30 vuoden kuluttua arkipäivää, ennakoivat kehitystyöhön
vihkiytyneet tutkijat eri puolilla
maailmaa.” Olisihan se hieno juttu, jos ei enää tarvittaisi näitä jättimäisiä karjankasvatusalueita ja rehuviljelmiä. Eikä enää tarvitsisi teurastaa eläimiä.
Ruoan ilmastovaikutuksista tulee lihasta ja maitotuotteista suurin osa. Esimerkiksi kuljetuksista ja siitä onko tomaatti luomua vai geeämmää tai kaukaa vai läheltä yms. ei ole niin väliä.
http://www.tiede.fi/blog/2009/02/23/unohda-kaikki-mita-olet-kuullut-ymparistoystavallisesta-ruoasta/
Koska lihankulutus on paitsi saturoitunut, myös alkanut siirtyä naudasta kanaan ja possuun, olemme siis hyvällä suunnalla. Mutta mitenköhän maidon, juustojen ja muiden maitotuotteiden kulutus on kehittynyt?
Jotkut yleiset arvostukset ovat ihan vinksahtaneita. Kinkkuleikettä, jossa on ~70% lihaa, pidetään toisen luokan tuotteena. Jos se loppu on jotain soijasta tehtyä niin eikös tuotteen kasvihuonekaasupäästöt ja MIPS ole ~25% alemmat. Jos se maistuu yhtä hyvälle, on yhtä hyvää tai monipuolisempaa ravintona ja maksaa vähemmän, niin miksi kaupassa edes myydään oikeaa kinkkua?
Ihmisillä on joku ajatus, että oikea kinkku on sitä hyvää tavaraa, ja hyvyys on ilmeisesti sitä että ”vain parhaita raaka-aineita” on hassattu mahdollisimman paljon. Eli kyse on ylellisyydestä. Onko se sitten muuta kuin sosiaalisen nousun tavoittelua? Kohtuus ihanteena on aika ikävästi kaikkea luontevalta tuntuvaa vastaan.
Lihan käyttö varmaan paljolti liittyy myös siihen, että osataan ja tunnetaan tietyt ruokalajit. Nälän tunteen mukana tulee helposti mielikuva siitä mitä haluaa, eikä siinä tule ajatelleeksi jotain kasvisruokaa jos ei sellaiseen ole tottunut. Oma kasviskokkailuharrastukseni perustui alkujaan positiivisiin mielikuviin, mutta aika äkkiä myös huomaa, ettei lihaa oikeasti tarvitse paljoa.
Täyssynteettistä a-luokan grillimakkaraa odotellessa…
Katselin tässä huvin vuoksi lihankulutusta globaalisti.
Yhdysvalloissa syötiin lihaa 222 kilogrammaa per capita vuonna 2007!
Source: USDA, Economic Research Service 2008
Olin pyörtyä, entä te?
Laskeskelin, että meidän kolmen hengen taloudessa menee vuodessa yhteensä lihaa vajaat 200 kg. Sekin saattaa olla vähän yläkanttiin. Ja meillä on kaksi urheilijaa taloudessa toisin kuin joka jenkkiperheessä.
Söisimme mielellämme paljon kasvi- ja kalapainotteisemmin vielä, mutta kun se on niin älyttömän kallista.
Kun kahden lapsen yhteinen energiankulutus vuorokaudessa on siinä jopa 7000 kilokaloria (ja itsekin jotain syön), niin siinä on aikamoinen miettiminen, miten sen joka päivä saa kokoon ilman ravintoköyhiä lenkkimakkaroita.
Perinteisessä kiinalaisessa maanviljelyssä on kuulemani mukaan kasvatettu kaloja riisipeltojen pohjavedessä.Onnistuukohan tehomaataloudessa?
Tulevaisuudessa siis asunnon nurkassa on biojätteellä käyvä jääkaappi, jossa kasvatetaan keinolihaa, taloyhtiön kellarin yhteistankissa ruokalevää ja kaloja ja katolla perunoita…
Kiinan vaäkiluku on nyt 1,3 miljardia ja kasvaa vielä n 20 vuotta 1,5 miljardiin, joten lihan syöjiä riittää.
Kun muunkin maailman väestö kasvaa samaan aikaan n 8 miljardiin niin käytännössä meillä on paljon uusia ongelmia.
Ruuan riittävyys tulee olemaan polttavampi ongelma kuin ilmaston muutos tai öljyn kulutus
Toinen ongelma on työn puute, kun meillä on 2020 n 2 miljardia työtöntä niin maailmasta tulee erittäin epävakaa
”Koska lihankulutus on paitsi saturoitunut, myös alkanut siirtyä naudasta kanaan ja possuun, olemme siis hyvällä suunnalla. Mutta mitenköhän maidon, juustojen ja muiden maitotuotteiden kulutus on kehittynyt?”
Vaikka esimerkiksi broileri on ilmastovaikutuksiltaan naudanlihaa huomattavasti parempi vaihtoehto, niin juuri nautakarjaa kohdellaan eläinsuojelun näkökulmasta tuotantoeläimistä parhaiten, kun taas broilerituotanto on eläioikeuksien kannalta lähinnä katastrofaalinen.
Mutta tämähän ei taida ketään kiinnostaa.
Tästä tulee mieleen miksi suomessa ei tahdo saada kunnon luonnossa käyskennellyttä heinällä kasvatettua naudan lihaa jauhettuna tai koko lihana. Kaikki on sitä rehulla kasvatettua mixiä, eli sika nautaa, joka on tunnetusti matala Omega rasvahapoisssa ja siten sydämelle epäterveellinen.
Mistähän tämä johtuu? Onhan suomessa sentään heinää ja ruohoa vaikka miten paljon.
Jos yleistä asennetta halutaan muokata myönteisemmäksi kasvisravinnon suhteen, ei kannata tehdä sitä virhettä, että etsitään korvikkeita lihalle. Perinteisen pihvin ystävälle jo pelkkä ajatus tofukorvikkeesta on vastenmielinen. Kannattaisi ennemmin hakea oppia ja tuntumaa etnisistä keittiöistä, joissa kasviruoanlaitto hallitaan. Esimerkiksi intialainen päivällinen on parhaimmillaan kun liha jätetään pois. Skandinaavisessa ruokakulttuurissa kasvikset on lisukkeen asemassa.
Siis kaikki syömään kasviksia. Broilerit vapaaksi vankiloistaan. Kalaa hyvää, mutta Itämeren kalat huonoja ja muualtakin loppuvat. Onneksi pettua vielä löytyy. Puiseksi tuntuu loppuaikani tulevan.Mikäli kukaan ei osta lihaa, ei sitä kyllä sitten myydäkkään, että siinähän oiva keino hoitaa homma. Broileria ei voi ostaa, koska niiden elättäminen hanurista, nauta/sikalihan syönti väärin jne. Niinpä. Vihreitä lisää eduskuntaan niin saadaan nuo kaikki pahat jutut kuntoon. Onneksi oma aikani on enää hyvin rajallinen, joten syön mitä hammaskalustollani voin ja joskus myös naudan lihaa. Toivotaan,ettei Suomi aja maapalloa totaaliseen katastrofiin. jotenkin tuntuu, että meillä on kyllä liian paljon hienohelmaisuutta. Asiat sinänsä oikeata ja jostain pitää alottaa. Aloitetaan Suomesta, joka kieltämättä tietyiltä osin on iso rosmo. Jotkut jutut täällä vain ovat vaikeita (lämmitys) ja sitten taas verrattuna joihinkin muihin maihin, alkaa tuntua vähän naurettavalta olla joka jutussa niinkuin siellä kärkipäässä. Onhan se tietysti hienoa joissain tilanteissa kertoa Suomen erinomainen tilanne jossakin, mutta onko se nyt taviksien kannalta jees? Toivotan vihreille mahdollisimman hyvää vaalimenestystä seuraavissa eduskuntavaaleissa, mutta itse en vielä usko, että nuoriso kävelee tän 40-50 luvun jengin yli. Sekin aika tulee. Ehkä silloin on sitten se ongelma, että se jengi onkin tullut samoihin aatoksiin, kuin nykyisillä vanhuksilla, vaikka ”nuorisolla” paljon tietoa.
Ihminen on ihminen. Tietty sivistys jne kehittää yksilöä jne, toivotaan ja jos eletään, niin katellaan.
”Jotkut yleiset arvostukset ovat ihan vinksahtaneita. Kinkkuleikettä, jossa on ~70% lihaa, pidetään toisen luokan tuotteena. Jos se loppu on jotain soijasta tehtyä niin eikös tuotteen kasvihuonekaasupäästöt ja MIPS ole ~25% alemmat. Jos se maistuu yhtä hyvälle, on yhtä hyvää tai monipuolisempaa ravintona ja maksaa vähemmän, niin miksi kaupassa edes myydään oikeaa kinkkua?”
Siis noissa b-luokan kinkkuleikkeissähän se loppu 30% ei todellakaan ole soijaa vaan lähinnä vettä ja aromivahventeita ja siten ravintoarvotkin ovat about saman verran heikompia kuin parempilaatuisissa tuotteissa. Fiksumpaa on minusta laittaa leivän päälle noita ohuen ohuiksi leikattuja kinkkuja kuin syödä vettä ja natriumglutamaattia, jos haluaa luontoa säästää.
Minä pidän lihasta enkä vähennä sen syömistä vaikka aseella pakotettaisiin. Välttämättömästä tarpeesta ei ole kyse. Minun ei tarvitse (heh) perustella mitään tarpeilla.
Luonto on olemassa minulle siksi, että se tarjoaa minulle lihaa ja muita nautintoja. Jos lihasta joutuu luopumaan, luonnon arvo katoaa. Ympäristövaikutukset eivät siis oikeuta luopumista. Lihaton olemassaolo ei ole vaihtoehto.
Eläinten oikeudet taas kiinnostavat minua yhtä paljon kuin sikiöiden oikeudet. Kummatkaan eivät tule koskaan vaatimaan minulta oikeuksiaan.
Jos Suomi on siirtynyt kokonaan kasvisruokaan vuonna 2025, niin siinä vaiheessa Aasiassa on jo maailman mahtavimmat ja vilkkaimmat lihatiskit ja liharavintolat.
New Scientist kirjoitti aiheesta joku aika sitten otsikolla Eating less meat could cut climate costs .
Uutinen on aika epämääräinen, mutta käsittääkseni pointti on, että ilmastonmuutoksen torjuminen maksaisi 20 000 miljardia euroa vähemmän vuoteen 2050 mennessä, jos ihmisten keskimääräinen lihankulutus tippuisi 20 kg vuosi tasolle(70g nautaa ja 325g kanaa tai muni viikossa).
Laskelmissa on uutisen mukaan huomioitu lihantuotannon aiheuttat päästöt ja lihantuotannon vähenemisen takia vapautuneiden peltojen metsittyminen(mitä tuskin tapahtuisi, vaikka lihantuotanto vähenisi).
Käytännössä lienee niin, että jotain melko radikaalia pitää tapahtua ennen kuin lihansyönti vähenee noin radikaalisti.
Jostain syystä puhuin äsken euroista, kyseessä on tietysti dollarit.
Mitä tollaset tilastot palvelee? Sano nyt vielä että ne kiinalaisten hiilipäästötkin on suuremmat kuin valkosten ja kasvavat erittäin nopeasti tai muuta naziläppää!
Tilastot noin ylipäänsä, jos ne ovat oikein laadittuja, kertovat siitä, missä mennään. Tuo kiinalaisten lihankulutuksen nopea kasvu kertoo minulle, mitä maailman maatalouskaupassa on tapahtumassa.
Kiinalaisten hiilidioksidipäästöt henkeä kohden ovat murto-osa suomalaisten päästöistä.
”Minä pidän lihasta enkä vähennä sen syömistä vaikka aseella pakotettaisiin. Välttämättömästä tarpeesta ei ole kyse. Minun ei tarvitse (heh) perustella mitään tarpeilla”
Markkinataloudessa ei tulee pulaa mistään, kun lihan kysyntä kasvaa niin hinta nousee, jos tuotantoa kyetä lisäämään.
Jossain lihan ninta nousee niin korkealle, että osa ihmisitä pitää sitä liian kalliina ja kulutus tasaantuu.
Toivottavasti olet niiden joukossa jolla on varaa maksaa.Aseella hankkiminen tulkitaan ryöstöksi ja joudut syömään vanikkaa vankilaan.
MiVa kirjoitti viitaten ruoka-aiheeseen:
”Toivotan vihreille mahdollisimman hyvää vaalimenestystä seuraavissa eduskuntavaaleissa, mutta itse en vielä usko, että nuoriso kävelee tän 40-50 luvun jengin yli.”
Ei kannata luottaa siihen, että nuoriso on ikuisesti ympäristöasioissa valveutuneempaa tai valmiimpaa luopumaan lihansyönnistä, autolla ajamisesta ym. Minusta 80-luvulla syntyneillä on monilla tosi kovia asenteita.
Sieltä löytyy paljon tätä mistään tinkimättömyyttä kuten ”Minä pidän lihasta enkä vähennä sen syömistä vaikka aseella pakotettaisiin” vaikka tosin myös varmasti ”en söisi tehotuotetua lihaa vaikka aseella pakotettaisiin”.
Liha ei ole lihaa, toisin sanoen lihan ympräristö rasittavuus johtuu täysin siitä mitä se söi ja miten se kasvattettiin.
Vertaa rekalla maissia tuotu feed-lot ja heinä pelto. Heinäähän ihminen ei voi syödä joten lehmän tai muun se vaatii jotta suomen suo proteeiniksi ja aivoille tärkeiksi omega 3-6 rasvahapoiksi muuttuu.
Tässä vertailuksi kuvat maantieteellisesti suht lähekkäin:
1. http://whyfiles.org/246e_coli/images/feed_lot.jpg
2. http://farm4.static.flickr.com/3599/3333369999_9d396815fb.jpg
Muista, olet sitä mitä syöt syö!
”Tilastot noin ylipäänsä, jos ne ovat oikein laadittuja, kertovat siitä, missä mennään. Tuo kiinalaisten lihankulutuksen nopea kasvu kertoo minulle, mitä maailman maatalouskaupassa on tapahtumassa.”
Tilastonumero ei yleensä kerro vielä mitään: Pitää aina tietää miten se on laadittu ja mitkä ovat säännöt.
Toinen suuri kysymys on aina,ovatko eri lähteiden samaa asiaa kuvaavat luvut vertailukelpoisia keruumenetelmän, ajallisuuden etc suhteen vertailukelpoisia.
Esim työttömyystilastoihin työlliseksi luetaan , jos on tehnyt yhden tunnin palkallista työtä viimeisen kahden viikon aikana.
Kaikille tavallisille ihmisille ei merkitse , että
ihminen olisi työllinen mutta poliitikoille kylläkin, koska näin saadaan kauniita lukuja
Jos Elinan luvut pitävät paikkansa, jenkki syö päivässä lihaa keskimäärin yli 600 g! Ja luvussa pitäisi olla mukana kasvissyöjät ja muuten vaan vähälihaiset? Perheemme syö minun käsittääkseni proteiinipainotteisesti, mutta lihan kulutuksemme jää silti noin 200 g päivä (+ 100 g munaa). Siis melko tarkkaan suomalaisten keskiarvon, ja kirkkaasti alle yleisen länsieurooppalaisen tason?
Kuinka paljon luvuissa mahtaa olla mukana hävikkiä?
”Kinkkuleikettä, jossa on ~70% lihaa, pidetään toisen luokan tuotteena. Jos se loppu on jotain soijasta tehtyä niin eikös tuotteen kasvihuonekaasupäästöt ja MIPS ole ~25% alemmat. Jos se maistuu yhtä hyvälle, on yhtä hyvää tai monipuolisempaa ravintona ja maksaa vähemmän, niin miksi kaupassa edes myydään oikeaa kinkkua?”
Pari päivää sitten oli tilaisuus maistella aamiaisella aitoa italialaista kinkkua, ja sen makukokemuksen perusteella argumenttisi palaa pohjaan viimeistään toisen JOS:n kohdalla: suomalainen ”70% lihaa”-kinkkuleike on roskaa kunnon italialaiseen kinkkuun verrattuna. Jopa hyvät brittikinkut vievät suomalaista kuin vierasta sikaa.
Toinen tapa ajatella asiaa on, että maukasta, täyttä tavaraa riittää leivän päällä pienempi pala. Mautonta mössöä tulee helposti ladottua iso keko leivälle, jolloin lihaakin kuluu enemmän.
Johtuukohan suomalaisten melko alhainen lihankulutus siitä, että monissa ”lihatuotteissa” on lihaksi laskettavia ainesosia vain vähän? Esimerkiksi monien broilerpyöryköiden lihapitoisuus on 0% (siis nolla prosenttia).
Suomessakin saa onneksi laaduikkaita kinkkuja pienpalvaamoista, mutta niitä ei totisesti myydä vakuumipakattuna marketeissa vaan suoramyyntipisteissä. Hyvässä kinkussa lihapitoisuus nousee yli sadan prosentin, koska prosentti mitataan lihan tuorepainosta. Kun palvauksessa menetetään nestettä eikä lisätä, lihaprosentti nousee.
Sen sijaan makkaroissa lihapitoisuus ei korreloi suoraan laatuun, koska moniin perinteisiin laatumakkaroihin voidaan käyttää muitakin aineksia kuin lihaa.
Tämä lihan syönti nousee silloin tällöin tapetille ja kieltämättä, paljonhan lihakiloon uhrataan rehua sun muuta. Sekaruuan syöjiähän me kuitenkin olemme, ei siitä mihinkään pääse. Lihaa tulee syödyksi harvakseltaan, viimeksi tänään lounaalla. Mitäs laittavat niin herkullista karitsamureketta. Mjoo, harvoin tulee ostetuksi kotiin lihaa. Kinkkua jos ostan niin se on kinkkua eikä mitään kinkkuleikettä, nehän ovat täysin eri asioita.
Ehdottomuus voi olla retorisesti ja ideologisena erottautumisena tehokasta, mutta saa ehkä suuren yleisön pelkästään passivoitumaan ja vastustamaan myönteistä kehitystä. En ole vegaani ja ehkä puolustelen sitä, mutta jo vähäisellä todellakin saisi jotakin aikaan. Suomalainen syö lähes 80 kiloa lihaa vuodessa. Jos sen puolittaisi, pääsisi 50- luvun lopun määriin! Siis määrään, jonka ylläpitoon ei vielä tarvittu tehotaloutta. Eikä tämä vaadi edes suurta kieltäymystä. Neljän hengen perheemme on pitäytynyt tuossa määrässä edes sitä huomaamatta! Ja jos siipikarjan laskee pois, tulos on vielä parempi. Nautaa syömme noin 5-7 kiloa vuodessa kun se keskimäärin suomalaisilla on 18 kiloa. Aloin laskea määriä kun täytin hiilijalanjälkilaskuria (tulos oli 6000 kg, vähän yli tai alle riippuen huolellisuudestani) ja yllätyin kerrankin positiivisesti. Ja siihen kun vielä lisää yhden lihattoman päivän, tuntee jo tekevänsä jotain oikein. Ja vähentää juuston syöntiä. Se on paheeni.
Nyt vegaanit tietysti hymähtelevät kyynisesti: ”Se ostaa itselleen hyvää omaatuntoa!” Ehkä, mutta sen seuraus olisi hyvä, jos kaikki tekisivät edes saman. Luonto ei piittaa motiiveista. Ja sitä oikeaa motiivia tai täydellistä veganismia odotellessa siltä loppuu aika. Siis eiku lihoja laskemaan!