Helsin­gin Sanomat ker­too, että alle kouluikäis­ten las­ten määrä kan­takaupungis­sa on kään­tynyt kasvu­un. Kun ennen muutet­ti­in viimeistään toisen lapsen syn­tymän jäl­keen Kallion kak­sios­ta omakoti­taloon jon­nekin Huitsin Nevadaan, nyt jäädään Kallioon. Tämä johtuu lehden mukaan lamas­ta: ei ole varaa han­kkia isom­paa asuntoa.

Laman tuo­ma taloudelli­nen eri­ar­voisu­us var­maan selit­tää osan ilmiötä, mut­ta ei kokon­aan: ensik­sikin muu­tos alkoi jo ennen lamaa. Toisek­si las­ten lukumäärä ei ole kas­vanut vain itäisessä kan­takaupungis­sa vaan voimakkaasti esimerkik­si Kru­u­nun­haas­sa. Kru­u­nun­hakalaisen kak­sion hin­nal­la saa aika ison asun­non Huitsin Nevadas­ta. Kysymys voi olla myös vau­rau­den kasvus­ta: toisin kuin ennen lap­siper­heil­lä on varaa asua Kruununhaassa.

Väit­täisin, että kyse on myös arvos­tusten muu­tok­ses­ta. Toisen pol­ven kaupunki­laiset arvosta­vat kaupunki­imaista elämän­muo­toa, eivätkä halua omakoti­taloon pel­lolle keskelle ei mitään.

En ole oikein ehtinyt vas­tail­la kom­ment­tei­hin. Kos­ka kom­ment­tiketju sää­tykier­rosta on venynyt kovin pitkäk­si, aloi­tan uuden.

======

Moni­ar­voises­sa yhteiskun­nas­sa on vaikea määritel­lä ylälu­okkaa ja hyväo­saisu­ut­ta. Se ei oikeas­t­aan ole niin tärkeätäkään, jos joil­lakin menee hyvin, me ehkä kestämme sen, jos oikein yritämme.

Ongel­mana on huono-osaisu­us. Se taas on helpom­pi määritel­lä. Ihmi­nen on huono-osainen, jos hänen elämään­sä hal­litse esimerkik­si jokin seu­raav­ista: ei vapaae­htoinen köy­hyys, työt­tömyys, huono koulu­tus, huono koti­taus­ta, heikko ter­veys, mie­len­ter­vey­den ongel­mat, päi­hderi­ip­pu­vu­us tai yksinäisyys. Hyv­in­voin­ti­val­tion pitäisi suo­ja­ta kansalaisi­in niin, etteivät nämä ongel­mat joh­da toisi­in­sa. Toisaal­ta mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa tup­paa käymään niin, että huono ter­veys esimerkik­si johtaa sekä työt­tömyy­teen että köy­hyy­teen, jot­ka tup­paa­vat periy­tymään lap­sille. Jat­ka lukemista “Kom­ment­te­ja säätykiertoon”

Helsin­gin sanomi­nen kuukausili­it­teessä päivitel­lään sosi­aalisen ase­man periy­tymistä ja sää­tykier­ron hidas­tu­mista. Sää­tykier­to Suomes­sa on hidas­tunut, mut­ta se on silti poikkeuk­sel­lisen nopea­ta; esimerkik­si noin kolme ker­taa nopeam­paa kuin avoin­ten mah­dol­lisuuk­sien Yhdysvalloissa.

Mikä sää­tykier­toa hidas­taa. Mik­si van­hempi­en koulu­tusaste määrää aiem­paa selkeäm­min las­ten sen, kuin­ka pitkälle lapset opiskelevat?

Esitän pohdit­tavak­si mallin. Olete­taan, että

• 1) Lah­jakku­us ja muu­ta yhteiskun­nal­liseen ase­maan liit­tyvät seikat ovat osit­tain, mut­ta vain osit­tain perinnöllisiä.
• 2) Aiem­mas­sa sää­ty-yhteiskun­nas­sa sää­tykier­to oli keinotekois­es­ti patoutunut­ta, jol­loin lah­jakku­ut­ta ja mui­ta hyviä omi­naisuuk­sia oli suures­sa määrin myös työväen­lu­okan ihmis­ten paris­sa. Jat­ka lukemista “Mik­si sää­tykier­to hidastuu?”

Helsin­gin Sanomat tietää ker­toa, että Aus­trali­aan raken­netaan maail­man suurin aurinkovoimala. Sen teho on tuhat megawat­tia ja hin­naksi tulee 700 miljoon­aa euroa.  Tässä uutises­sa on jotain outoa. Ilmaista aurinkoa käyt­tävä voimala on selvästi saman­te­hoista ydin­voimalaa halvem­pi. Ydin­voimala on tietysti pääl­lä yötä päivää ja aurinkovoimala vain pitkin päivää, mut­ta tämänkin jäl­keen ener­giayk­sikköä kohden aurinkovoimala olisi halvem­pi. Olen aina ennus­tanut, että Euroopan ener­giat­ule­vaisu­us on Saharaan sioitet­tavis­sa aurinkovoimalois­sa, mut­ta että se aika olisi näin lähellä!

Lue uuti­nen tästä!

Hal­li­tuk­sen esi­tys ei rajaa palvelusetelien käyt­töä oikeas­t­aan mitenkään. On siis kun­nan vas­tu­ul­la, mihin se palveluseteliä soveltaa.

Kun­ta voi esimerkik­si antaa palvelusetelin yleis­lääkärin palvelui­hin, mut­ta näin tulee tuksin tapah­tu­maan, kos­ka se tulisi kun­nalle hyvin kalli­ik­si. Kävin min­is­ter­inä tutus­tu­mas­sa Bri­tann­ian ter­vey­den­huoltoon. Meille esitelti­in myös tätä vakuutus/yksityislääkäripuolta. Kun ker­roin, kuin­ka kalli­ik­si lap­si­vaku­u­tuk­set tuli­vat suo­ma­laisille vaku­u­tusy­htiöille. Isän­nät vas­ta­si­vat, ettei peruster­vey­den­huoltoa ole vaku­u­tuskelpoinen ris­ki, kos­ka lääkäril­lä voi käy­dä vaik­ka joka päivä. Vaku­ut­taa voi vain sel­l­aista hoitoa, jon­ka jokin hoidon tuot­ta­jas­ta riip­puma­ton taho on kat­sonut tarpeel­lisek­si. Siis vaikka­pa lonkkaleikkauk­sen. Jat­ka lukemista “Palvelusetelit 3: Palvelusetelit terveydenhuollossa”

Toriko­rt­telien rak­en­tamistapao­hje ja liikennesuunnitelma

Pöy­dälle. Kovasti mietit­ti­in sitä, heikkenevätkö ratikoiden olo­suh­teet. Asi­aa on oikein simu­loitu. Alek­sil­ta Eteläsa­ta­maan päin hidas­tuu alle kymme­nen sekun­tia ja toiseen suun­taan taas nopeu­tuu, kun kol­mo­nen pääsee suo­raan Unioninkat­ua tarvit­se­mat­ta kiertää Katari­inan kadun kaut­ta. Itse rak­en­tamistapao­hje vaikut­ti hienolta.

Kumpu­lan, Maunulan ja Ram­sin­ran­nan kaa­vat menivät eteen­päin yksimielis­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.5.2009”

Ajat­telin ensin, että en ottaisi kan­taa siihen, mitä espoolaise­na päät­täisin puhdis­ta­mos­ta, kos­ka kan­tani poikkeaa paikallis­ten vihrei­den kan­nas­ta, mut­ta en mal­ta. En tietenkään ole paneu­tunut asi­aan kovin perus­teel­lis­es­ti, kos­ka en ole asi­as­ta päät­tämässä. Jos min­ul­la on väärät fak­tatiedot, käsi­tyk­seni voi olla väärä.

Olen ymmärtänyt niin, että puhdis­ta­mon siirtämi­nen muualle tuot­taisi Espoolle noin 200 miljoo­nan euron edestä hyvää raken­nu­soikeut­ta meren­ran­nal­la metron var­relta. Sum­ma on siis läh­es tuhat euroa espoolaista kohden. Tätä rahaa ei halu­ta ottaa vas­taan, kos­ka Sam­malvuores­sa pelätään asun­to­jen arvon laskua. Jäteve­den puhdis­ta­mol­la on huono maine, vaik­ka siitä ei maan­pääl­lä voikaan havai­ta mitään. Ei ainakaan Viik­in­mäessä ole järkyt­täviä hait­to­ja havait­tu. Espoolais­ten kan­nat­taisi käy­dä tutus­tu­mas­sa Viikin kalliop­uhdis­ta­moon — tai ei siis itse puhdis­ta­moon, vaan maan päälle “puhdis­ta­mon pilaa­maan” Viikinmäkeen.

Kateek­si käy espoolaisia, kun heil­lä on varaa tuol­laiseen piit­taa­mat­to­muu­teen rahas­ta. Helsingillä ei olisi, mut­ta Helsin­ki onkin köy­hä. Emme pysty­isi mitenkään selit­tämään asukkaillemme, että päädy­imme lisäämään koulu­jen luokkakoko­ja ja jät­tämään van­huk­set ilman hoitoa pitääk­semme puhdis­ta­mon Suomenojalla.

Aikanaan olin tekemässä Helsingis­sä ryh­mien välistä sopimus­ta Viikin puhdis­ta­mos­ta. Sitouduimme siihen, että avop­uhdis­ta­moil­ta vapau­tu­vat maat osoite­taan asun­to­tuotan­toon ja koko han­ke rahoite­taan sil­lä, kuten myös tapahtui.

Onko “maakeinot­telul­la” han­kit­tu raha jotenkin moraali­ton­ta rahaa? Min­ua ei hävet­täisi ollenkaan paran­taa sosi­aali­palvelu­ja maan arvpon­nousus­ta saaduista voitoista, kos­ka nuo voitot ovat peräisin siitä, että annetaan ihmisille sel­l­aisia asun­to­ja, joi­ta he arvosta­vat.  Se on peräisin hyvistä liiken­ney­hteyk­sistä, kau­ni­ista maise­mas­ta ja hyvästä asuinympäristöstä. En ymmär­rä, mitä kun­ni­akas­ta on luop­ua näistä ja pan­na ihmiset asumaan huono­jen liiken­ney­hteyk­sien varaan ja huonoon ympäristöön vain, jot­ta kaupun­ki ei saisi “likaista keinot­telu­ra­haa”. Eri­tyis­es­ti pidän kun­ni­akkaana sitä, että maan arvon­nousus­ta koitu­vat rahat tule­vat kun­nan tasku­un sen sijaan, että meni­sivät jonkun yksi­tyisen taskuun.

Mut­ta nyt on aika ottaa päähän helsinkiläisen kaupung­in­val­tu­ute­tun hat­tu. Helsin­gin tulee tietysti toivoa Espoo jät­tää puhdis­ta­mon Suomeno­jalle. Uuden puhdis­ta­mon rak­en­t­a­mi­nen Suomeno­jalle on halvem­paa kuin Sam­malvuoreen, joskin maan arvon­nousu siis kuit­taa ero­tuk­sen moninker­tais­es­ti. Maan arvon­nousu menee kokon­aan Espoon tasku­un, kun taas korkeam­mat investoin­tikus­tan­nuk­set Sam­malvuores­ta meni­sivät pääosin helsinkiläis­ten mak­set­tavak­si. Kun me vielä halu­amme oikein mielel­lään omille ran­noillemme ne, joille Espoo ei tont­tia Suomeno­jal­ta tar­joa, en voi helsinkiläisenä muu­ta toivoa kuin että Espoo pitää puhdis­ta­mon Suomenojalla.

Toriko­rt­telien rak­en­tamistapao­hje ja julk­isten ulkotilo­jen valais­tus ja opas­tuk­sen yleis­su­un­nitel­ma sekä liikennesuunnitelma

Aleksin ja Espan väliset kort­telit kaup­pa­torin tienoil­la muute­taan tyl­sistä toimis­toista kansalais­ten olo­huoneek­si ja suurelta osin jalankulkualueek­si. Suun­nitel­ma vaikut­taa hienol­ta — eri­tyisen hienoa on, että suun­nitel­laan valais­tus kokon­aisuute­na. Enem­män­puhet­ta tulee liikennesuunnitelmasta.

Katari­inankatu muute­taan käve­lykaduk­si, mikä pois­taa sieltä myös ratikan. Ratik­ka pan­naan kulke­maan kak­sisu­un­tais­es­ti yksil­lä kiskoil­la pitkin Unioninkat­ua samaan tapaan kun Mikonkadul­la. Nämä yhdis­te­tyt kiskot vähän arve­lut­ta­vat jos ne kovasti yleistyvät. Kun kol­mo­nen pysähtyy Alek­sille odot­ta­maan Unioninkadul­la vas­taan tule­vaa ratikkaa, sen perään jäävät odot­ta­maan myös seiskat ja nelos­et.  Ykkäseltä pois­tuu pysäk­ki Senaat­in­to­ril­ta.  Kol­moselta ja 1A:lta Havis Aman­dan pysäk­ki siir­tyy Eteläran­taan Kol­era-altaan kohdalle.  Hal­li­tuskatu katkaistaan Tuomiokirkon edestä. Alek­si katkaistaan yksi­ty­isautoil­ta Senaat­in­torin kohdalla.

Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen Pak­i­lantie 17:ssä Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.5.2009”

Min­ul­la ei ole mitään kan­taa siihen, mihin Espoon pitäisi sijoit­taa jäteve­den­puhdis­ta­mon­sa. Halu­an kiin­nit­tää vain huomio­ta erääseen pelisääntöongelmaan.

Espool­la on puhdis­ta­molle valit­ta­vana edullisem­pia ja epäedullisem­pia sijoi­tu­s­paikko­ja. Herkästi val­i­tuk­si tulee paik­ka, jos­sa  vas­tus­ta­jia on vähiten. Tämä pienem­män vas­tus­tuk­sen hin­tana voi olla korkeam­mat investoin­tikus­tan­nuk­set. Kun kyse on yhteis­es­tä paakaupunkiseudun vesi­laitok­ses­ta, lasku huonos­ta sijain­nista ei kohdis­tukaan enää espoolaisille kuin pieneltä osalta. Lasku jakau­tuu tasan seudun kaikkien vedenkäyt­täjien kesken. Suurim­man laskun mak­sa­vat helsinkiläiset. Myös van­taalaiset pää­sevät mak­samaan osansa. Päätös on kuitenkin yksin Espoon.

Näin se ei saisi olla. Joka päät­tää se mak­saa.  Muuten tulee kalli­ita päätöksiä.

Tässä se taas nähdään: seu­tuy­hteistyössä on valuvika.

Palveluseteliä käyt­tävä asi­akas saa vali­ta palvelun­tuot­ta­jan, mut­ta vain kun­nan hyväksymien joukos­ta. Lain neljän­nessä pykälässä san­o­taan näin:

“Kun­nan tulee hyväksyä ne yksi­tyiset palvelu­jen tuot­ta­jat, joiden palvelu­jen mak­samiseen asi­akas voi käyt­tää kun­nan myön­tämää palveluseteliä.

Kun­nan on pidet­tävä luet­te­loa hyväksymistään palvelu­jen tuot­ta­jista. Tiedot palvelu­jen tuot­ta­jista, näi­den tuot­tamista palveluista ja niiden hin­noista tulee olla julkises­ti saatavil­la inter­netis­sä ja muul­la sovel­tuval­la taval­la. Tarkem­pia sään­nök­siä julk­istet­tavista tiedoista voidaan antaa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön asetuksella.” 

Kuu­lostaa hyvältä ja tur­val­liselta, mut­ta ajatuk­se­na on sil­loin, että käytetään jotain sosi­aali- ja ter­veysalan yri­tys­tä. Toim­intara­joit­teinen van­hus tarvit­see myös apua kau­pas­sa käymisessä ja kotisi­ivouk­ses­sa. Jotenkin tun­tu­isi loogiselta, että palvelusetelil­lä voisi ostaa myös koti­inkul­je­tus­palvelun lähikau­pas­ta ja voitaisi­in sopia, että huoltoy­htiön siivoo­ja aut­taisi por­ras­si­ivouk­sen jäl­keen van­hus­ta. Tuo pykälä sul­kee käytän­nölssä tämän vai­h­toe­hdon pois. Jat­ka lukemista “Palvelusetelit 2: Kun­ta val­it­see tuottajat”