Torikorttelien rakentamistapaohje ja liikennesuunnitelma
Pöydälle. Kovasti mietittiin sitä, heikkenevätkö ratikoiden olosuhteet. Asiaa on oikein simuloitu. Aleksilta Eteläsatamaan päin hidastuu alle kymmenen sekuntia ja toiseen suuntaan taas nopeutuu, kun kolmonen pääsee suoraan Unioninkatua tarvitsematta kiertää Katariinan kadun kautta. Itse rakentamistapaohje vaikutti hienolta.
Kumpulan, Maunulan ja Ramsinrannan kaavat menivät eteenpäin yksimielisesti.
Ulvilantie 11 b:n lisärakentamisoikeus
Pöydälle. Riitaa on lisärakentamisoikeudesta yleensä ja tieyhteydestä erityisesti. On pelätty, että tämä avaisi tien muillekin taloyhtiöille vaatia lisää rakennusoikeutta, mutta pelko on aiheeton. Potentiaaliset tiivistämiskohteet on kartoitettu, eikä niitä ole Ulvilantien sisäpuolella. Se Munkkivuoren suojeltava erikoisuus on juuri Ulvilantien sisäpuolinen alue.
Raumantien liikenteestä puhuttiin pitkään. Minusta voitaisiin kieltää autolla-ajo aamupäivisin koulujen eteen, koska se tuottaa pahan sumpun. Ei kai kansanterveys aivan liikaa kohenisi, jos lapsukaiset pitäisi jättää parinsadan metrin päähän ostarille ja nämä käyttäisivät omia jalkojaan loppumetreillä.
Täydennysrakentaminen kuuluu kaupungin strategiaan. Yleensä se kohtaa asukkaissa suurta vastustusta, kuten tällä listalla Maunulassa. Kun siis jokin taloyhtiö itse sitä pyytää, on vähän vaikea kieltäytyä.
Lausunto valtuustoaloitteesta kävelykeskustan laajentamisesta (Elina Moisia ym.)
Virasto suhteutuu jo suopeasti siihen, että Yliopistokatu muutetaan yhden korttelin osaltaq kävelykaduksi. Vuorikatua ei haluta kävelykaduksi, koska silloin menetettäisiin asukkaiden pysäköintipaikat kadulla. Lisäsimme tähän, että pihakadulle toisaalta voidaan autopaikat merkitä.
Täydennysrakentaminen kuuluu kaupungin strategiaan.
Jaahas… Onpa ovela termi sille, että tuhotaan perinteikkäitä Helsingin asuinalueita rahan takia. Eikö voisi vain sanoa, että RAKENTAMINEN kuuluu kaupungin strategiaan?
Mikä ihmeen annettu totuus muutenkin on tämä ”kuuluu”? Kuuluu, jos halutaan kuuluvan. Täytyykin etsiä ehdokkaita, joiden mielestä ei kuulu.
+++++++++++
Raumantien voisi sulkea kokonaan ja pitää pelastustienä. Pätkä on tosiaan parisataa metriä ja se voisi olla käytössä vain huoltoajolle. Kukaan ei kärsisi, mutta Munkkivuoren alakoulun oppilaat etenkin hyötyisivät, kun ei tarvitsisi väistellä ajokorttinsa juuri saaneita Ranskalais-suomalaisen koulun lukiolaisia ja jalattomia uussuomalaisia maastureissaan.
Osmon otsikon vierästä kuitenkin näin:
Helsingin Sanomat 14.05.2009
KHO: Etu-Töölöön voi rakentaa keskuksen asunnottomille.
Kuinkahan tämä siedetään Töölö[ö?]läisten piirissä jääkin nähtäväksi.
”Eikö voisi vain sanoa, että RAKENTAMINEN kuuluu kaupungin strategiaan?”
Eiköhän tuo ole päivänselvää.
”Mikä ihmeen annettu totuus muutenkin on tämä “kuuluu”? Kuuluu, jos halutaan kuuluvan. Täytyykin etsiä ehdokkaita, joiden mielestä ei kuulu.”
Jos leikitään nyt hetki, että ei rakennettaisi mitään, niin saadaan:
– pienenevä asukasluku (asumisväljyys kasvaa, rakennetaaan Helsinkiin tai ei)
– heikkenevät palvelut, varsinkin joukkoliikenne ja lähipalvelut
– taantuva talous
– korkeammat verot
– korkeampi energiankulutus
Tällaisia ehdokkaita pohjoiskarjalasimulaattorin käynnistäjiksi Helsingissä varmaan löytyy. Toivotan vilpittömästi heille huonoa menestystä.
”Kuinkahan tämä siedetään Töölö[ö?]läisten piirissä jääkin nähtäväksi.”
Toivottavasti niin, että kämppien hinnat laskevat. Nykyisellään joutuisin turvautumaan jonkun verran liian pieneen huusholliin, joten pieni pudotus neliöhinnoissa olisi ihan tervetullut.
(Ylläoleva oli sitten tietoisesti katteetonta toiveajattelua. Oikeasti olen sitä mieltä, että kyseinen asuntola tuskin muuttaa loppujen lopuksi naapuruston meiningeissä yhtään mitään, kunhan pöly on laskeutunut.)
Elina, se ei taida olla mielipidekysymys, mitä strategiaan kuuluu: tiivistämisrakentamisesta ks. http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2009/strategiaohjelma09.pdf , luku 7. Tällaisia strategiapapereita kaiketikin päivitetään säännöllisesti, olisikohan vuosittain.
Onko olemassa jonkilaista kokonaisnäkemystä, millainen alue keskustasta tulisi rauhoittaa kävelykaduiksi?
Suurin hyöty saadaan, jos kävelykadut muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden. Tällä hetkellä kävelykadut ovat irrallisia pätkiä vailla keskinäisiä yhteyksiä – eikä tilanne ainakaan Katariinankadun avulla parane.
Tavallisen autoliikenteen häätäminen kadulta toki vähentää tungosta ja pakokaasuja kyseiseltä kadulta, muttei tee kadusta ”kansalaisten olohuonetta”. Olohuone syntyy vasta, kun kadulla voi oleskella ja sinne voidaan rakentaa (kaupungin kanssa suunnitellen) terasseja ym. Tällaisella ”olohuonekadulla” ei tulisi olla myöskään huoltoajoa, muttei myöskään busseja eikä raitiovaunuja. Tämä rajaa kävelykeskustan laajennusvaihtoehtoja rajusti, esimerkkinä joukkoliikenteen voimallisesti käyttämistä kaduista käyvät niin Aleksanterinkatu kuin Kaivokatukin.
Autottoman keskustan liikennejärjestelyt on esitetty aikanaan, kun keskustatunnelia myytiin päättäjille. Aluerajaus ja kävelykatualue on edelleen varsin pätevä ilman tuota turhaa tunnelia. Osmo voisit pyytää asian käsittelyä lautakunnassa.
Ruoka meinasi mennä väärään kurkkuun, kun luin torikorttelien vaikutuksista ratikkaliikenteeseen.
Valitettavasti joukkoliikenteen edistämisestä puhutaan, mutta käytännön yksityiskohtaisissa ratkaisuissa on tehty päinvastaisia ratkaisuja. Esimerkkinä voi mainita Mannerheimintien kaistajärjestelyt Töölön tullin kohdalla, uusien kaava-alueiden raitioliikenteen kannalta kestämättömät ratkaisut, Pietari Kalmin kadun rakentamatta jättäminen.
Manskulla on jo nykyisin bussikaistoilla pitkiä jonoja, kun henkilöautot ryhmittyvät bussikaistalle suoraa ajaakseen ja jonoja ohittaakseen. Jatkossa tämä tehdään ainoaksi vaihtoehdoksi henkilöautoille. Itse olen todennut nopeimmaksi reitiksi ajaa bussin varikolta Elielille Topeliuksenkadun ja Töölönkadun kautta, näin vältän Manskun ruuhkakohdat ja pääsen suunnittelussa aikataulussa perille.
Uusien kaava-alueiden ratkaisuilla tarkoitan, että raitioliikenteen kaistat sijoitetaan osin henkilöautojen pysäköintikaistan viereen ja esim. Kruunuvuorenrannassa tehdään mutkia, jotka hidastavat kulkua, rasittavat koreja ja kuluttavat pyöriä (nyt jo korkeat yksikkökustannukset nousevat).
Toriparkkien kohdalla ihmettelen halua siirtää ratikat mutkalle terassien tieltä. Terassit eivät tule kohdassa menestymään, koska Helsingissä tarvittaisiin erityisesti aurinkopuolen terasseja (pohjoisespalta löytyisi). Itse pitäisin ratikkakiskot suoralla linjalla, mutta siirtäisin henkilöautoliikenteen ja pysäköintikaistan kohdalle, jossa nykyisin autot ajavat länteen päin.
Unioninkadun ratkaisu on toimiva, jos kääntyminen Aleksanterinkadulle on mahdollinen samanaikaisesti kuin päinvastaiseen suuntaan. Lisäksi Unioninkadulta pitäisi henkilöautot poistaa raitiovaunukaistoilta ja varata oma kaista. Jos tämä ei onnistu, on tarpeen varata Katariinankatu raitiovaunuille.
Kauppatoria käytetään nykyisin päivittäin raitioliikenteen poikkeusreittinä. Tämä pitäisi säilyttää. Syy poikkeusreitteihin on tavallisesti se, että henkilöautot pysäköivät väärin tai muuten aiheuttavat ruuhkia.
Simulointeja on perusteltua käyttää suunnittelussa. Niiden tulkitsemiseksi kehottaisin toisaalta tekemään muutaman vuoden excun bussin tai ratikan ohjaamoon.
Tässä on valintatilanne, halutaanko välillisesti Helsingissä nopeuttaa siirtymistä johdinautoliikenteeseen.
”Itse rakentamistapaohje vaikutti hienolta.”
Torin eteläpuolisten korttelien rakentamistapaohje onkin markkinointihenkisiä valokulmia lukuunottamatta oikein asiallinen ja tällaiset pitäisi saada jollain CreativeCommons -lisenssillä yleiseen jakeluun ja käyttöön jos ja kun kaupunki on maksaja. A-ständit, Lemminkäisen noppakivet ja umpeen teipatut ikkunat pitää pystyä häätämään kaupunkikuvasta, ja kattamattomina kuilumaisista sisäpihoista ei ole iloa oikein kenellekään.
Alueen realistiset valaistusolosuhteet voi käydä katsomassa vaikka Flickristä ja miettiä menisikö itse Suomen ilmastossa tuonne viettämään aikaa vai soveltuuko alue paremmin turistien pakolliseksi läpijuoksupaikaksi bussin odottaessa Senaatintorilla. Leffojen esittämiseen joku Engelin kahvilan sisäpiha soveltuu tietty erinomaisesti kun valosta on pelkkää haittaa.
En oikein ymmärrä kaupunkisuunnittelulautakunnan logiikkaa tiivistämisessä. Jos halutaan toimiva julkinen liikenne, esimerkiksi metro aikanaan Munkkivuoreen, on selvää, että sitäkin aluetta tulee tiivistää reippaasti. Eikä sillä tarkoiteta yksittäisten taloyhtiöiden rakennuslupia, vaan koko alueen kaavoitamista toisella tavalla.
Koittakaa nyt tehdä päätös, ollaanko Helsingistä kehittämässä kaupunkia, vai jatketaanko pelkästään henkilöautoihin perustuvalla hajautetulla liikenne- ja kaavoituspolitiikalla. Molemmissa on puolensa ja itse kannatan pitäytymistä nykyisessä järjestelmässä. Olen tosin jostain saanut päähäni, että Osmo haluaisi kaupunkimaisempaa ympäristöä, joka mahdollistaisi aikanaan järjellisen julkisen liikenteen.
”esimerkiksi metro aikanaan Munkkivuoreen”
Metroa ei ole 60-luvun jalkeen suunniteltu jatkettavan Munkkivuoreen, eika sellaisesta ole mitaan nykyisia suunnitelmia.
Se 60-luvulla Munkkivuoren ostarille rakennettu metroaseman varaus on kasittaakseni nykyisin poistettu ja muutettu muuhun kayttoon.
Tiivistämisen työsarka on yhtä pitkä kuin kaupungin ikä. Vanhentuneita kaavoja uusitaan useimmiten pala palalta. Vain tuiki harvoin enää tehdään sellaista saneeraavaa kaavaa kuin esimerkiksi Lassilaan 70-luvulla. Olisiko tuo mahdollista tänä osallistuvan suunnittelun kautena ?
”Autottoman keskustan liikennejärjestelyt on esitetty aikanaan, kun keskustatunnelia myytiin päättäjille. Aluerajaus ja kävelykatualue on edelleen varsin pätevä ilman tuota turhaa tunnelia. Osmo voisit pyytää asian käsittelyä lautakunnassa.”
Totta ja nyt voisi todella olla hyva hetki sen esilleottoon. Unioninkatu ja Pohjois-Espa mukaan niin saadaan ratikoille enemman kulkutilaa, eika yhta liikenteen pullonkaulaa lisaa. Etela-Espa sitten kaksisuuntaiseksi.
Tuli toinenkin vaihtoehto mieleni:
Unioninkadulle voisi sallia Kauppatorilta Aleksin suuntaan vain bussilinjan h16 (eli se pätkä merkittaisiin raitiotiekaistaksi, jossa olisi lisäkilpi linjalle h16), niin ongelmia voisi olla huomattavasti vähemmän.
Miksi jokin kaava olisi lähtökohtaisesti vanhentunut, jos ihmiset viihtyvät asuinalueellaan? Kuka sen päättää?
Munkkivuoressa on todella väljät, vehreät pihat asunto-osakeyhtiön tonteilla sekä myös paljon puistoja näiden välillä. Lapset voivat pienestä pitäen liikkua turvallisesti Ulvilantien sisäpuolella kouluun, harrastuksiin ja kavereitten luo, koska tien sisäpuolella ei ole juurikaan liikennettä.
Eli mikähän tässä on vanhentunutta? Kyllä tosiaan minunkin lapseni ovat leikkineet vanhanaikaisia pihaleikkejä tässä koko ikänsä — keinupeffistä, kirkonrottaa ja polttopalloa. Säälittävää?
Onko jotenkin hienompaa ja modernimpaa nämä postimerkin puolikkaan kokoiset pläntit oven edessä ja autokuljetukset balettiin, muu aika tietokoneen ääressä? Siinä tapauksessa iloitsen tästä vanhentuneesta kaavasta, kunnes rakennusvimmaiset sen tulevaisuudessa väistämättä tuhoavat.
Ja mikä itseisarvo joukkoliikenne sinänsä on? Ihan kuin joka paikka pitäisi muuttaa meluisaksi muurahaispesäksi sen takia, että saataisiin toimiva joukkoliikenne. Sitä raitiovaunua tänne toivotaan kyllä, mutta ilmankin pärjätään. Bussi kulkee, joskin hitaasti.
Hämmenetään nyt vielä tätä soppaa:
Paras vaihtoehto olisi, että nuo korttelit liittyisivät Kauppatoriin. Mutta kun välissä on se Pohjois-Espa. Se pitäisi saada autoilta vapaaksi, eli autoliikenne pitäisi järjestää jotenkin muuten.
Miten olisi tällainen järjestely, helpoin selitää Eteläranta – Pohjoisranta reittinä:
a) Eteläranta – Eteläinen Makasiininkatu – Fabianinkatu – Kirkkokatu yksisuuntaisena.
b) Pohjoisranta – Aleksanterinkatu – Unioninkatu – Pohjoinen Makasiinikatu samoin yksisuuntaisena
c) Katajanokan autoliikenne kääntyisi Pohjoisrantaan.
Saataisiin koko Eteläranta – Pohjoisespa väli jalankulkualueeksi, eli esim. Kauppatori laajenisi. Se voisiko loppupätkällä Pohjois-Espaa ajaa ei suoranaisesti liity tähän. Väitän että tämä olisi myös henkilöautoliikenteen kannalta ihan kelvollinen vaihtoehto, kaistat ehkä vähän vähenisivät, mutta toisaalta risteykset selkeytyisivät. Ratikoilla olisi tilaa tuplakiskoille Unioninkadulla.
Vähän OT, mutta jos viihtyisiä autoilulta rauhoitettavia alueita Helsingissä haetaan, olisi Kallion kirjaston ympäristö Torkkelinmäellä yksi luontevimmista. Porthaninkadun sulkeminen kirjaston kohdalta ja Agricolankadun sulkeminen Flemarin risteyksen itäpuolelta rauhoittaisi Torkkelinkadun läpiajolta. Tämä ei juurikaan haittaisi koska Viides linja – Flemari – Helsinginkatu – Hämeentie muodostavat jo luontevan kehän alueen ympärille.
Vaikka puistoalue laajenisi Porthaninkadun pätkälle, asukaspysäköintitilaa ei luultavasti menetettäisi paljoa jos Agricolankatu välillä Torkkelinkatu-Flemari optimoitaisiin autojen säilytykseen.