Kyllä Espoossa ollaan rikkaita

Ajat­te­lin ensin, että en ottai­si kan­taa sii­hen, mitä espoo­lai­se­na päät­täi­sin puh­dis­ta­mos­ta, kos­ka kan­ta­ni poik­ke­aa pai­kal­lis­ten vih­rei­den kan­nas­ta, mut­ta en mal­ta. En tie­ten­kään ole paneu­tu­nut asi­aan kovin perus­teel­li­ses­ti, kos­ka en ole asias­ta päät­tä­mäs­sä. Jos minul­la on vää­rät fak­ta­tie­dot, käsi­tyk­se­ni voi olla väärä.

Olen ymmär­tä­nyt niin, että puh­dis­ta­mon siir­tä­mi­nen muu­al­le tuot­tai­si Espool­le noin 200 mil­joo­nan euron edes­tä hyvää raken­nusoi­keut­ta meren­ran­nal­la met­ron var­rel­ta. Sum­ma on siis lähes tuhat euroa espoo­lais­ta koh­den. Tätä rahaa ei halu­ta ottaa vas­taan, kos­ka Sam­mal­vuo­res­sa pelä­tään asun­to­jen arvon las­kua. Jäte­ve­den puh­dis­ta­mol­la on huo­no mai­ne, vaik­ka sii­tä ei maan­pääl­lä voi­kaan havai­ta mitään. Ei aina­kaan Vii­kin­mäes­sä ole jär­kyt­tä­viä hait­to­ja havait­tu. Espoo­lais­ten kan­nat­tai­si käy­dä tutus­tu­mas­sa Vii­kin kal­lio­puh­dis­ta­moon — tai ei siis itse puh­dis­ta­moon, vaan maan pääl­le “puh­dis­ta­mon pilaa­maan” Viikinmäkeen.

Kateek­si käy espoo­lai­sia, kun heil­lä on varaa tuol­lai­seen piit­taa­mat­to­muu­teen rahas­ta. Hel­sin­gil­lä ei oli­si, mut­ta Hel­sin­ki onkin köy­hä. Emme pys­tyi­si miten­kään selit­tä­mään asuk­kail­lem­me, että pää­dyim­me lisää­mään kou­lu­jen luok­ka­ko­ko­ja ja jät­tä­mään van­huk­set ilman hoi­toa pitääk­sem­me puh­dis­ta­mon Suomenojalla.

Aika­naan olin teke­mäs­sä Hel­sin­gis­sä ryh­mien välis­tä sopi­mus­ta Vii­kin puh­dis­ta­mos­ta. Sitou­duim­me sii­hen, että avo­puh­dis­ta­moil­ta vapau­tu­vat maat osoi­te­taan asun­to­tuo­tan­toon ja koko han­ke rahoi­te­taan sil­lä, kuten myös tapahtui.

Onko “maa­kei­not­te­lul­la” han­kit­tu raha joten­kin moraa­li­ton­ta rahaa? Minua ei hävet­täi­si ollen­kaan paran­taa sosi­aa­li­pal­ve­lu­ja maan arv­pon­nousus­ta saa­duis­ta voi­tois­ta, kos­ka nuo voi­tot ovat peräi­sin sii­tä, että anne­taan ihmi­sil­le sel­lai­sia asun­to­ja, joi­ta he arvos­ta­vat.  Se on peräi­sin hyvis­tä lii­ken­neyh­teyk­sis­tä, kau­niis­ta mai­se­mas­ta ja hyväs­tä asui­nym­pä­ris­tös­tä. En ymmär­rä, mitä kun­nia­kas­ta on luo­pua näis­tä ja pan­na ihmi­set asu­maan huo­no­jen lii­ken­neyh­teyk­sien varaan ja huo­noon ympä­ris­töön vain, jot­ta kau­pun­ki ei sai­si “likais­ta kei­not­te­lu­ra­haa”. Eri­tyi­ses­ti pidän kun­niak­kaa­na sitä, että maan arvon­nousus­ta koi­tu­vat rahat tule­vat kun­nan tas­kuun sen sijaan, että meni­si­vät jon­kun yksi­tyi­sen taskuun.

Mut­ta nyt on aika ottaa pää­hän hel­sin­ki­läi­sen kau­pun­gin­val­tuu­te­tun hat­tu. Hel­sin­gin tulee tie­tys­ti toi­voa Espoo jät­tää puh­dis­ta­mon Suo­me­no­jal­le. Uuden puh­dis­ta­mon raken­ta­mi­nen Suo­me­no­jal­le on hal­vem­paa kuin Sam­mal­vuo­reen, jos­kin maan arvon­nousu siis kuit­taa ero­tuk­sen monin­ker­tai­ses­ti. Maan arvon­nousu menee koko­naan Espoon tas­kuun, kun taas kor­keam­mat inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set Sam­mal­vuo­res­ta meni­si­vät pää­osin hel­sin­ki­läis­ten mak­set­ta­vak­si. Kun me vie­lä haluam­me oikein mie­lel­lään omil­le ran­noil­lem­me ne, joil­le Espoo ei tont­tia Suo­me­no­jal­ta tar­joa, en voi hel­sin­ki­läi­se­nä muu­ta toi­voa kuin että Espoo pitää puh­dis­ta­mon Suomenojalla.

29 vastausta artikkeliin “Kyllä Espoossa ollaan rikkaita”

  1. Jos puh­dis­ta­mo läh­tee Suo­me­no­jal­ta, jää­kö lin­tu­kos­teik­ko kui­ten­kin pai­kal­leen vai täy­te­tään­kö ja raken­ne­taan­ko sekin?

    Sen ver­ran ison osan nuo­ruu­des­ta­ni vie­tin lin­tu­har­ras­ta­ja­na siel­lä, että mel­kein symp­pai­sin jos joku kah­liu­tui­si siel­lä kaivinkoneeseen.

  2. Talon alla sijait­se­va puh­dis­ta­mo ei ehkä pal­jon häi­rit­se (vaik­ka täs­tä­kin on Espoos­sa eriä­viä mie­li­pi­tei­tä), mut­ta raken­ta­mi­sa­jan hai­tat voi­vat olla huo­mat­ta­via. Täl­lais­ta asi­aa on vai­kea ottaa huo­mioon poli­tii­kas­sa, kun kui­ten­kin pitäi­si aja­tel­la koko kau­pun­gin etua pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Vrt. Val­li­lan ratik­ka­va­rik­koi­dea. Vii­kin­mäes­sä ei kai ollut lyhyen täh­täi­men asu­kas­vas­ta­rin­taa, kos­ka ei ollut asukkaita.

  3. Pitäi­si­kö raken­ta­mi­sa­jan hait­to­jen naa­pu­rus­tol­le siis estää raken­ta­mis­ta? Uut­ta suu­rem­paa raken­ta­mis­ta pitäi­si siis teh­dä vain sin­ne, mis­sä ei ole jo val­miik­si asu­tus­ta. Todel­la kum­mal­li­nen ajatus.

    Sen sijaan on inhi­mil­lis­tä ottaa naa­pu­rus­to huo­mioon raken­ta­mi­ses­sa mah­dol­li­suuk­sien mukaan. Esim. räjäy­tyk­set voi­si teh­dä päi­vä­ai­kaan ja kuor­ma-auto­lii­ken­net­tä vält­tää yöaikaan.

  4. Hel­sin­gin ympä­ris­tö­lau­ta­kun­nan ja Vii­kin puh­dis­ta­mon tark­kai­luun kuu­lu­van haju­pa­nee­lin mukaan myös Viik­ki haisee.
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80451
    Sam­mal­vuo­ri on vihe­ra­luet­ta, johon kau­pun­ki on saa­nut oikeu­den alue­ra­ken­nus­so­pi­muk­sel­la. Tämä on ollut tie­dos­sa myös asuk­kail­la, jot­ka ovat muut­ta­neet sen naapurustoon.
    Nyt näyt­tää sil­tä, että vii­me kädes­sä valin­ta teh­dään Suo­me­no­jan ja etääm­mäl­lä sijait­se­van Blo­min­mäen välillä.

    1. Kun­nal­la on oikeus kaa­voit­taa toi­sen omis­ta­maa maa­ta. Alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­mus ei voi olla omis­tus­koi­keut­ta vahvempi.

  5. Ei pidä uskoa kaik­kea, mitä Lou­ko väit­tää. Espoo ei ole saa­mas­sa 200 mil­joo­naa euroa puh­dis­ta­mo­ton­tin myyn­nis­tä. Oikeam­pi suu­ruus­luok­ka on 50 mil­joo­naa. Tämä­kin toden­nä­köi­ses­ti hupe­nee kal­liim­piin lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­hin, kuten maa­na­lai­seen met­ro­rat­kai­suus alueella.

  6. Soi­nin­vaa­ra spe­ku­loi, kuten aina ajat­te­li­jat teke­vät. He elä­vät sii­tä. Näkö­kul­ma sinän­sä on ter­ve­tul­lut osa­na kes­kus­te­lua. Soi­nin­vaa­ra vaan ei tie­dä, että Espool­la ei iki­nä ole ollut niin pal­jon rahaa, ettei sen ole tar­vin­nut lei­ka­ta ter­vey­den­huol­los­ta, van­hus­ten­huol­los­ta, avus­tuk­sis­ta jne jne jne. Ter­vey­den­huol­tom­me ali­bud­je­toin­ti on ja kiveen kir­joi­tet­tu vakio. Espoon ongel­ma ei ole raha, vaan arvot joil­la raho­ja käy­te­tään. Muu­ta­ma viik­ko sit­ten lei­kat­tiin jär­jes­tö­avus­tuk­sia. Hädäs­sä ole­vil­le ruo­ka-apua jaka­val­ta Man­na-avul­ta lei­kat­tiin 3000 euroa. Kun­nia­kas sääs­tö­toi­mi, joka pelas­taa kau­pun­gin. Hel­mi­kuus­sa kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti esit­tää elin­kei­no ja kil­pai­lu­ky­ky jaos­tol­le uuden tut­ki­muk­sen teke­mis­tä met­ro­po­lia­lu­een kil­pai­lu­ky­vys­tä, tut­ki­muk­sen hin­ta 200.000 euroa. Espoos­sa on rahaa vaik­ka mihin, sitä ei Soi­nin­vaa­ra tie­dä, sik­si emme tar­vit­se Suo­me­no­jan raho­ja. Eli, Ode on oikeas­sa. Espoos­sa ollaan rikkaita.

  7. Nyt on vii­sas­ta kuun­nel­la täs­sä tapauk­ses­sa asi­aan pereh­ty­nei­tä puoluesiskojasi/ vel­jiä­si Espoos­sa ja ehkä jopa mui­den­kin puo­luei­den ihmi­siä, eikä vain luot­taa kokoo­mus­lai­siin tai hei­dän omaan mie­heen­sä Loukoon.

    Mut­ta jos olet sitä miel­tä, että Espoon kokoo­mus­lai­sil­la on ” vii­sas­ten kivi ” niin sii­tä vaan.

    En voi muta kuin ihme­tel­lä, että olet pää­ty­nyt tuol­le kannalle.

    Meil­le Espoon kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa ja hal­li­tuk­ses­sa niin saa­mam­me, kuin hank­ki­mam­me tie­don perus­teel­la on syn­ty­nyt toi­sen­lai­nen mie­li­ku­va ” put­sa­rin ” par­haas­ta sijoituspaikasta.

    Niin kuin Sinä suo­sit­te­lit käyn­tiä Hel­sin­gis­sä tutus­tu­mas­sa tei­dän puh­dis­ta­moon­ne niin minä suo­sit­te­len Sinul­le Espoon vih­rei­den tapaa­mis­ta ( M. Kuro­sen- hän on siis ainut vih­reä Espoon KV:n ja KH:n jäsen joka sei­soo urhea­stri kokoo­mus­lais­ten rin­nal­la- olet­kin ilmei­ses­ti tavan­nut, kos­ka jaat YIT:n vesi-insi­nöö­rin mie­li­pi­teen, YIT on mitä suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä yksi kes­kei­siä Suo­me­noan alu­een asun­to­ra­ken­ta­jia Espoos­sa, jos pää­tös kaa­tuu sii­hen suuntaan.

    Mut­ta avauk­se­si oli sil­lä tavoin mie­len­kiin­toi­nen, että voi­sim­me­kin täs­tä läh­tien ruve­ta jär­jes­te­le­mään toi­nen tois­tem­me ( HKI- Espoo ) asioita.
    Itsea­sias­sa täs­tä­hän voi­si tul­la mie­len­kiin­toi­nen mielikuvitusleikki.

    Minul­la­kin on ehdo­tus Sinul­le: jät­tä­kää Espoo ja Van­taa rau­haan kun­ta­lii­tos­tou­huis­san­ne. Nimit­täin jos minä oli­sin hel­sin­ki­läi­nen kun­ta­päät­tä­jä teki­sin ensin kaik­ke­ni, että hesa­lai­sil­la oli­si­vat asiat kun­nos­sa ennen kuin kävi­sin mui­den kimppuun.

    MUT jos puu­tu­taan niin puu­tu­taan sit­ten vaan.

    yst. terv. Sep­po Huhta
    Espoon kau­pun­gin­val­tuus­ton ja
    Espoon kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäsen

  8. Eihän puh­dis­ta­mon siir­to toi­si mitään ran­ta­tont­te­ja, kos­ka ko. ran­ta on jo varat­tu For­tu­min voi­ma­lal­le, johon juu­ri rah­dat­tiin se jät­ti­läis­piip­pu­kin ja suu­rel­le venesatamalle.

    Met­ro kan­nat­taa vetää Kiven­lah­teen poh­joi­sem­paa reit­tiä — siel­lä maa­pe­rä ei ole vesijättömaata.

  9. Vaik­ka ton­tis­ta saa­tai­siin vain 50 mil­joo­naa, niin eikö arvo­kas­ta ole jo sekin, että saa­daan met­roa­se­man ja meren lähel­le pal­jon asuntoja?

    Espoon talou­den­käy­tös­tä olen pal­jol­ti samaa miel­tä kuin Ante­ro: mie­luum­min näki­sin itse ter­vey­den­huol­lon hyväs­sä tilas­sa kuin Kehä‑I paran­nus­töi­den aikais­ta­mi­sen tai kau­pun­gin­ta­lon uudisrakennuksen.

  10. Jos minul­la on vää­rät fak­ta­tie­dot, käsi­tyk­se­ni voi olla vää­rä.” Nämä oli­vat Oden kir­joi­tuk­sen aloi­tus­sa­nat. Täs­sä muu­ta­ma fak­ta lisää:

    Jäte­ve­den­puh­dis­ta­moa­si­aa ovat espoo­lai­set val­tuu­te­tut päh­käil­leet var­sin pit­kään, saa­neet monen­lais­ta taus­ta­pa­pe­ria, käy­neet monia yhä kiih­ty­viä kes­kus­te­lu­ja. Pää­tök­seen liit­tyy Oden mai­nit­se­mien asioi­den lisäk­si jopa luon­toar­vot. Suo­meo­jan lin­tu­kos­tei­kon sano­taan ole­van jopa kan­sain­vä­li­ses­ti merkittävä.

    Mikä­li lin­tu­kos­tei­kon vie­reen raken­ne­taan mitä tahan­sa, hei­ken­ne­tään lin­tu­jen olo­ja, mikä on lin­tu­jen­suo­je­lu­di­rek­tii­vin vastaista.

    Sam­mal­vuo­ri paik­ka­na on poliit­ti­nen mah­dot­to­muus sik­si, että niin moni val­tuu­tet­tu ei voi ohit­taa asukasmielipidettä.

    Blo­min­mä­ki Kehä III:n taka­na on paik­ka­na jär­kyt­tä­vän kau­ka­na. Veden kul­jet­ta­mi­nen edes­ta­kai­sin Suo­me­no­jal­ta, jon­ne kaik­ki jäte­ve­si­put­ket nyt joh­ta­vat, vaa­tii inves­toin­ti­na kak­si uut­ta pit­kää tun­ne­lia sekä kai­ken pas­ka­ve­den pump­paa­mis­ta Blo­min­mäes­sä 12 met­riä ylös­päin. Tämä vaa­tii yli­mää­räis­tä ener­gian­käyt­töä, + 3 % käyt­tö­kus­tan­nuk­sia aina.

    Mikä­li puh­dis­ta­mo raken­net­tai­siin kal­lioon, niin rank­ka­sa­tei­den aika­na jou­dut­tai­siin vajaas­ti puh­dis­tet­tu vesi joh­ta­maan mereen avo-ojia pitkin.

    Espoo on kes­kit­tä­nyt vene­sa­ta­ma­toi­min­not Suo­me­no­jal­le, jos­sa on ainoa tal­vi­säi­ly­tys­paik­ka. Se voi­daan var­mas­ti tun­kea ker­rok­sit­tai­seen varas­toon, mut­ta sen jäl­keen venei­den kun­nos­ta­mi­nen ja hoi­to har­ras­tuk­se­na vaarantuu.

    Lou­kon ja kokoo­muk­sen yksin aja­ma Suo­me­no­jan vapaut­ta­mi­nen uudis­ra­ken­ta­mi­sel­le on niin ehdo­ton­ta, niin kiih­kois­ta, että epäi­lyt­tää heil­lä ole­van jota­kin ihan eri­tyis­tä tie­dos­saan mitä meil­lä muil­la ei ole.

    Puh­dis­ta­mon lähel­le mah­tuu uudis­ra­ken­ta­mis­ta­kin joka tapauk­ses­sa sil­lä Suo­me­no­jal­la on var­sin tehot­to­mas­sa käy­tös­sä ole­vaa maa­ta. Pie­nem­mät­kin lisä­ra­ken­nus­ne­liöt tuo­vat tule­val­le Suo­me­no­jan met­roa­se­mal­le mer­kit­tä­väs­ti lisää käyttäjiä.

    Lisäk­si Lou­kon toi­min­ta­ta­pa pal­jas­taa nyt näky­väs­ti miten mer­kil­li­sil­lä perus­teil­la Espoos­sa vir­ka­mie­het pää­tök­siä val­mis­te­le­vat ja tuo­vat — jos tuo­vat — luot­ta­mus­hen­ki­löil­le päätettäväksi. 

    Eili­ses­sä Hesa­ris­sa­han Lou­ko tote­aa, että hän pant­taa esi­tys­tään niin kau­an kun­nes voi olla var­ma että hänel­le oikea rat­kai­su voit­taa val­tuus­tos­sa äänestyksen.

    Ilmei­ses­ti Hel­sin­gis­sä vir­ka­mie­het eivät näin sil­mit­tö­män itse­val­tai­ses­ti toi­mi, kun, Ode, näy­tät luot­ta­van vir­ka­mies­ten hyvään tahtoon.

  11. Nois­sa minun sitee­raa­mis­sa­ni fak­tois­sa on kriit­ti­nen tuo 200 mil­joo­nan euron kaa­voi­tus­hyö­ty. Kuu­los­taa aika suu­rel­ta, ja toi­voi­sin kri­tiik­kiä sitä koh­taan; siis kri­tiik­kiä eikä kil­pai­le­vaa arvio­ta. Pal­jon­ko sin­ne on kaa­vail­tu raken­ta­mis­ta ja mikä on raken­nusoi­keu­den hin­ta noil­la main?

    Tuo poliit­ti­nen mah­dot­to­muus saa aina hiuk­se­ni nouse­maan pys­tyyn. Pitäi­si perus­tel­la, mik­si jokin rat­kai­su on huo­no eikä että se on poliit­ti­ses­ti mahdoton.

    Minä olin aika­naan vie­mäs­sä Vii­kin puh­dis­ta­moa pal­jon suu­rem­man ihmis­mää­rän naa­pu­riin, enkä osaa vie­lä­kään tun­tea täs­tä huo­noa omaatuntoa.

    Lopuk­si Sep­po Huh­dal­le: tot­ta kai voin jät­tää Espoon rau­haan. Minä­hän hel­sin­ki­läi­se­nä suo­ras­taan toi­von, että Espoo rau­hoit­taa tämän alu­een jäte­ve­den puh­dis­ta­mol­le ja mie­luum­min vie­lä niin, että van­ha kel­paa sellaisenaan.

  12. Mie­les­tä­ni Sam­mal­vuo­ri ei ole ollen­kaan huo­no sijoi­tus­paik­ka puh­dis­ta­mol­le. Tär­keäm­pää oli­si miet­tiä miten se raken­ne­taan sin­ne. Itse pitäi­sin par­haa­na rat­kai­su­na raken­taa se Sam­mal­vuo­ren sisään ja käyt­tää ne muu­ta­ma kym­me­nen mil­joo­naa sii­hen, että sii­tä saa­daan lähis­töl­le huo­maa­ma­ton, haju­ton jne. Ongel­ma vaan on, että kun paik­ka saa­daan nui­jit­tua, hal­vin suun­ni­tel­ma toteu­te­taan. Lii­ken­teel­li­ses­ti, sekä veden, että kumi­pyö­rien kan­nal­ta Sam­mal­vuo­ri on hyvä paikka.

    ps. Sam­mal­vuo­ren naa­pu­ris­ta kirjoitellen.

  13. pps. Jos minun pitää vali­ta Met­ro + Puh­dis­ta­mo, niin en halua kum­paa­kaan :-). Mut­ta jos se met­ro tulee kui­ten­kin Kiven­lah­teen, niin sit­ten myös puh­dis­ta­mo Sam­mal­vuo­reen. Aina­kin puh­dis­ta­mo pois Suomenojalta.

  14. Asias­ta yhtään mitään ymmär­tä­mät­tä, en myös­kään ole espoo­lai­nen, kak­si huomiota:
    — Suo­me­no­jan met­ro on kaik­kea muu­ta kuin sel­vä asia, mut­ta jos ase­man vie­reen voi­tai­siin kaa­voit­taa, se saat­tai­si olla ensim­mäi­nen ase­ma Espoos­sa jos­sa on ihan oikeas­ti järkeä.
    — Hel­sin­gis­sä on Ara­bias­sa raken­net­tu muu­ta­man sadan met­rin pää­hän lin­tu­lah­des­ta, sama paik­ka on muu­ten myös ihan jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon vie­res­sä. En tie­dä, mut­ta onko täs­tä ollut jotain hait­taa linnustolle?

  15. Hie­noa että Osmo olet uskal­tai­tu­nut rajan yli poliit­ti­seen debat­tiin. Sitä pitäi­si roh­keam­min käy­dä puo­lin ja toisin. 

    Täs­sä saat havain­to-ope­tus­ta espoo­lai­ses­ta poliit­ti­sen kult­tuu­ris­ta. Meil­lä ryh­dy­tään hyvin her­käs­ti arvuut­te­le­maan mit­kä ovat jon­kun kor­kean vir­ka­mie­hen tai puo­lu­een sala­tut motii­vit. Fak­to­jen ja asia­pe­rus­te­lu­jen poh­jal­ta kes­kus­te­lua käy­dään vähemmän.

    Puh­dis­ta­moa­sias­sa ongel­man kes­kei­nen aiheut­ta­ja on nykyi­nen ”vaa­li­ko­ne­de­mo­kra­tia”. Ennen vaa­le­ja ehdok­kaat jou­tui­vat eri­lai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa ja vaa­li­ko­neis­sa otta­maan nopeas­ti ja huo­nol­la paneu­tu­mi­sel­la kan­to­ja puh­dis­ta­mon sijain­ti­paik­kaan. Tie­däm­me, että sii­nä tilan­tees­sa ehdo­kas las­kee nopeas­ti mikä kan­nan­ot­to tuo eni­ten poten­ti­aa­li­sia ääniä. Sen poh­ti­mi­nen mikä oli­si koko­nai­suu­den kan­nal­ta paras­ta jää vähem­mäl­le eikä sii­hen useim­mi­ten ole ehdok­kaal­la riit­tä­viä tietojakaan. 

    Nyt monet val­tuu­te­tuk­si vali­tut ja jopa koko­nai­set val­tuus­to­ryh­mät ovat ennen vaa­le­ja annet­tu­jen löy­säh­kö­jen lupaus­ten van­ke­ja, vaik­ka asias­ta saa­tu laa­ja fak­ta-aineis­to tuki­si­kin toi­sen­lais­ta kan­nan­muo­dos­tus­ta. Tätä tar­koit­taa “poliit­ti­nen mah­dot­to­muus”, johon Nina Knaa­pi­la yllä viittaa. 

    Asuk­kaat vas­tus­ta­vat puh­dis­ta­moa Sam­mal­vuo­reen, mut­ta sama tilan­ne on edes­sä kai­kis­sa muis­sa­kin vaih­toeh­dois­sa. Joten ollaan umpi­ku­jas­sa, jos­sa vähi­ten huo­no rat­kai­su näyt­tää polii­tik­ko­jen mie­les­tä ole­van puh­dis­ta­mon pitä­mi­nen nykyi­ses­sä pai­kas­sa vaik­ka se onkin talou­del­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti järjetöntä.

    Itse asia oli­si kui­ten­kin rat­kais­ta­vis­sa ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia, talou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia ja tek­ni­siä vaih­toeh­to­ja kiih­kot­to­mas­ti pun­ni­ten. Pää­tök­sen vai­ku­tuk­set ympä­ris­töön ja kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen ulot­tu­vat sata vuot­ta eteen­päin. Pää­tök­sen talou­del­li­nen mer­ki­tys seu­ran­nais­vai­ku­tuk­si­neen on sato­ja mil­joo­nia euro­ja. Nyt tar­vit­tai­siin poliit­tis­ta roh­keut­ta ja joh­ta­juut­ta, jota tun­tuu ole­van kovin vai­kea löy­tää espoo­lai­sis­ta valtuustoryhmistä.

  16. Jos koko puh­dis­ta­mo­ton­tin maa-alue kaa­voi­te­taan alue­te­hok­kuu­del­la 0,8, on raken­nusoi­keus 200 000 k‑m2 ja raken­nusoi­keu­den hin­nal­la 500 €/k‑m2 arvon nousu on 100 milj.€. Jos lin­tu­lam­pi halu­taan säi­lyt­tää jää raken­ta­mis­mah­dol­li­suus noin puoleen.
    Asia ei kui­ten­kaan ole näin yksin­ker­tai­nen, sil­lä teho­kas raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös kal­liik­si tule­via lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä. Lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den mukaan tar­vi­taan mm. kak­si uut­ta moot­to­ri­tie­liit­ty­mää, jos ras­kas raken­ta­mi­nen toteu­te­taan. Infran raken­ta­mis­tar­peet ovat tär­keä osa arvioi­taes­sa Suo­me­no­jan raken­ta­mi­sen mie­lek­kyyt­tä. Nämä asiat on kui­ten­kin kh:n lis­ta-aineis­tos­sa täy­sin sivuutettu.

  17. 200 mil­joo­naa saa­daan maa­ta myy­mäl­lä ‑teo­ria on tosi­aan teo­ria. Alkuun puhe oli 50 mil­joo­nas­ta, sit­ten veik­kaus oli 250 mil­jo­naa, jos­sain vai­hees­sa puol­ta mil­jar­dia­kin hei­tel­tiin. Nykyi­nen 200 mil­joo­naa voi olla yläkanttiin.

    Avain­ky­sy­mys on mie­les­tä­ni kuin­ka pal­jon lisää raken­nus­kel­pois­ta tont­ti­maa­ta tulee jos puh­dis­ta­mo muut­taa pois Suomenojalta. 

    Jos ver­taa kah­ta kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le esi­tet­tyä suun­ni­tel­maa (löy­tyy Espoon sivuil­ta, kokous 27.4.2009), niin suh­de­lu­ku näyt­täi­si ole­van koko alu­eel­la noin 4:5 ja 5:5. Toi­sin sanoen maa­ta oli­si käy­tös­sä asun­noil­le ja työ­pai­koil­le ehkä vii­den­nes enem­män jos puh­dis­ta­mo muut­taa. Tuos­ta­kin alu­ees­ta osa on pak­ko jät­tää raken­ta­mat­ta, sil­lä ihan kiin­ni For­tu­min voi­ma­laan ei voi rakentaa. 

    Van­han puh­dis­ta­mon maa­poh­jaa pitäi­si myös puh­dis­taa ennen rakentamista.

    Myös ran­ta-asu­mi­nen ‑teo­rias­sa on ongel­man­sa. Kysees­sä on noin kilo­met­rin levyi­nen kais­ta­le (mii­nus tur­va-alue), ja sen ran­nan­puo­lel­la on venesatama. 

    Minus­ta näyt­tää sil­tä että “puh­dis­ta­mo pois Suo­me­no­jal­ta” ‑suun­ni­tel­mis­sa asu­kas­lu­ku on arvioi­ti ylä­kant­tiin, ja “puh­dis­ta­mo pysyy Suo­me­no­jal­la” ‑suun­ni­tel­mia ei ole teh­ty tosissaan.

    Tony Hager­lund
    Espoon kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen vara­jä­sen (vihr)

  18. 200 Me eli 1000 egua / slär­vi tun­tuu isol­ta rahal­ta. Mut­ta kun raken­ta­mi­soi­keus on käy­tet­ty, se on käy­tet­ty. Vuo­tui­se­na sumam­na 4 %:n kor­ko­kan­nan mukaan se tekee 40 e/vuosi tai 8 Me/ vuo­si kokonaisuutena.
    Ei pie­ni raha, mut­ta ei mah­dot­to­man iso­kaan. Ei rat­kais­va näkökohta.

    Ymmär­sin­kö­kö­hän oikein topo­gra­fis­ta kart­taa. Alue tun­tuu ole­van perin mata­lal­la meren­pin­nas­ta. (Joku osan­nee sanoa paremmin).

    Maal­la, kau­ka­na Hel­sin­gijn pitä­jän Hämeen­ky­läs­sä asu­nee­na ja siten rajoit­tu­neen näkö­kul­man omaa­va­na muis­tan vain ainá sää­tie­doi­tuk­sis­ta koh­dan “ala­vil­la mail­la hallanvaara”. 

    Näin siis sisä­maas­sa. Meren äärel­lä täl­lai­sis­ta ongel­mis­ta tus­kin tar­vit­see välittää.

    Itse asi­aan minul­la ei ole eikä voi olla kan­taa. Jou­ni J Sär­ki­jär­vi perus­te­li hyvin puh­dis­ta­mon säi­lyt­tä­mis­tä Suomenojalla.

  19. Tuo­ta Sep­po Huh­dan pur­kaus­ta en kyl­lä ymmär­tä­nyt ollen­kaan. Mik­si ihmi­nen ei sai­si esit­tää käsi­tyk­si­ään toi­sen kun­nan asiois­ta? Matil­le: en tie­ten­kään tar­koit­ta­nut, että raken­ta­mi­sa­jan häi­riöi­den pitäi­si olla hank­kei­den estee­nä. Mut­ta ääne­käs pai­kal­lis­po­ruk­ka voi estää koko­nai­suu­den kan­nal­ta par­haan rat­kai­sun. Heil­lä on pelis­sä väli­tön kon­kreet­ti­nen etu, muil­la lai­mea pit­kän aika­vä­lin int­res­si. Tavan­omai­nen asetelma.

  20. Jos puh­dis­ta­mo päte­tään jät­tää Suo­me­no­jal­le on var­maa, että 20…40 vuo­den pääs­tä joku kek­sii uudel­leen alu­een arvon. Maan arvo jat­kaa kas­vu­aan ja löy­de­tään lois­ta­va tois­si­jai­ses­sa käy­tös­sä ole­va alue meren ran­nal­ta ja pää­te­tään siir­tää puh­dis­ta­mo Suo­me­no­jal­ta paik­kaan, jos­sa se ei rajoi­ta maan­käyt­töä — kallioluolaan.

    Mikään muu pää­tös ei ole lopul­li­nen, kun se että kal­lio­puh­dis­ta­mo raken­ne­taan! …mut­ta mitäs sii­tä suot­ta nykyis­ten pää­tök­sen­te­ki­jöi­den mureh­ti­maan me nuo­ret­han se(kin) las­ku aika­naan maksetaan.

  21. Aika­naan olin teke­mäs­sä Hel­sin­gis­sä ryh­mien välis­tä sopi­mus­ta Vii­kin puh­dis­ta­mos­ta. Sitou­duim­me sii­hen, että avo­puh­dis­ta­moil­ta vapau­tu­vat maat osoi­te­taan asun­to­tuo­tan­toon ja koko han­ke rahoi­te­taan sil­lä, kuten myös tapahtui.”

    Ei tuo ole maa­kei­not­te­lua. Maan hin­ta kuu­luu yhtei­söl­le. Kei­not­te­lua on maan pitä­mi­nen pois­sa sen opti­maa­li­ses­ta käy­tös­tä arvon­nousun tar­koi­tuk­ses­sa. Kuten pää­kau­pun­ki­seu­den omakotitonttijonot.
    Lisäk­si maan ali­hin­noit­te­lu, mikä vää­ris­tää resurs­sien käy­tön, sumut­taa kan­sa­lai­sil­ta asu­mi­sen todel­li­sen kus­tan­nus­ra­ken­teen ja aiheut­taa työt­tö­myyt­tä, kun asun­to­jen mark­ki­na­hin­nat eivät vas­taa valmistuskustannuksia.

  22. Kii­tos Ode! Puu­tu vaan, otam­me mekin kan­taa mei­tä kiin­nos­ta­viin ja mei­hin vai­kut­ta­viin pää­kau­pun­gin asioihin.

    Osa kom­men­to­jis­ta on Espoon vir­ka­mie­hiä, ker­too asian val­mis­te­lun ja pää­tök­sen­teon seka­vuu­des­ta sekin jotain :).

  23. Ode: “Minä­hän hel­sin­ki­läi­se­nä suo­ras­taan toi­von, että Espoo rau­hoit­taa tämän alu­een jäte­ve­den puh­dis­ta­mol­le ja mie­luum­min vie­lä niin, että van­ha kel­paa sellaisenaan.”

    Eli nyt­kö vie­lä toi­vot, ettei Suo­me­no­jan puh­dis­ta­moa edes modernisoitaisi?

    Pek­ka Vaa­ra: “Joten ollaan umpi­ku­jas­sa, jos­sa vähi­ten huo­no rat­kai­su näyt­tää polii­tik­ko­jen mie­les­tä ole­van puh­dis­ta­mon pitä­mi­nen nykyi­ses­sä pai­kas­sa vaik­ka se onkin talou­del­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti järjetöntä.”

    Mitä asioi­ta olet otta­nut huo­mioon, kun väi­tät puh­dis­ta­mon pitä­mi­sen nykyi­ses­sä pai­kas­sa ole­van “eko­lo­gi­ses­ti järjetöntä”?

  24. Olen nyky­ään Espoon kun­nan­val­tuu­tet­tu. Itseä­ni ihme­tyt­tää täs­sä tun­tei­ta herät­tä­väs­sä jäte­puh­dis­ta­moa­sias­sa se, että en tois­tai­sek­si ole saa­nut ainut­ta­kaan fak­taa, tut­ki­mus­tu­los­ta, bud­jet­tiar­vio­ta yms. Espoon kau­pun­gil­ta pää­tök­se­ni tueksi.

    Haluai­sin­kin kysyä sinul­ta fak­taa tapauk­ses­ta Van­han­kau­pun­gin­lah­ti. Miten pal­jon Hel­sin­ki net­to­si Ara­bian­ran­nan raken­ta­mi­ses­ta (tulot mii­nus menot) ? Kas­vat­ti­ko pilaan­tu­neen maan puh­dis­ta­mi­nen yllät­täen bud­jet­tia? Miten Van­han­kau­pun­gin lin­tu­jen suo­je­lua­lu­eet sel­vi­si­vät raken­ta­mi­ses­ta? Onko sitä asi­aa tutkittu?

    yst. terv. Kai­sa Rastimo

    1. Hel­sin­gil­lä oli noi­ta hai­se­via avo­puh­dis­ta­mo­ja Eiran­ran­nas­sa, Laut­ta­saa­res­sa, Talis­sa, Vii­kis­sä ja jos­sain vie­lä (Tam­mi­sa­lon lähel­lä?) Ne muu­tet­tiin kaik­ki asuin­maak­si ja hyvin kävi­vät ton­tit kau­pak­si. Itse kal­lioon sijoi­tet­tu puh­dis­ta­mo ei tuo­ta juu­ri hait­taa kenel­le­kään. Har­va itsea­sias­sa edes tark­kaan tie­tää mis­sä se on.
      Lin­tua­luei­den osal­ta ehkä Ara­bian­ran­nan ja Vii­kin aluei­den raken­ta­mi­nen oli­si ppo­ten­ti­aa­li­ses­ti vai­kut­ta­nut eni­ten Van­han­kau­pun­gin­lah­den lin­tua­lu­ee­seen, mut­ta näyt­tää tuo sii­tä sel­vin­neen. Kum­pi­kaan näis­tä ei ollut puh­dis­ta­mo­jen alu­eel­la. Me pidim­me puh­dis­ta­mon sijoit­ta­mis­ta kal­lioon var­si­nai­se­na ympäristötekona.

  25. Mitä asioi­ta olet otta­nut huo­mioon, kun väi­tät puh­dis­ta­mon pitä­mi­sen nykyi­ses­sä pai­kas­sa ole­van “eko­lo­gi­ses­ti järjetöntä”?”

    Vas­taan­pa tuo­hon Sami Suo­ma­lai­sen kysy­myk­seen vaik­ka täs­sä vää­rin­käy­te­tään­kin Osmon blo­gia espoo­lais­ten sisäi­seen kes­kus­te­luun. On kai kui­ten­kin hyvä että edes jos­sa­kin keskustellaan.

    Suo­me­no­jan alu­een tuh­laa­mi­nen puh­dis­ta­mo­käyt­töön on jär­je­tön­tä maan­käy­tön ja lii­ken­teen kan­nal­ta. Eko­lo­gi­ses­ti jär­ke­vin­tä maan­käyt­töä on tun­ne­tus­ti ole­mas­sa ole­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen ja jo raken­ne­tun infran hyö­dyn­tä­mi­nen ja täydentäminen. 

    Suo­me­no­jal­la kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen oli­si teh­tä­vis­sä kes­kel­lä merel­lis­tä Espoo­ta ilman naa­pu­rus­tol­le aiheu­tu­via ongel­mia ja alu­een asuk­kai­den vas­tus­tus­ta. Kaa­va­rat­kai­sus­ta riip­puen Suo­me­no­jal­le (siis muu­al­le­kin kuin puh­dis­ta­mon nykyi­sel­le tontille)lienee sijoi­tet­ta­vis­sa 10–15000 asu­kas­ta, suu­rem­pia­kin mää­riä on ollut esillä. 

    Jos Suo­me­no­jan aluet­ta ei hyö­dyn­ne­tä asun­to- ja työ­paik­ka­ra­ken­ta­mi­seen on vas­taa­va asu­kas­mää­rä sijoi­tet­ta­va kau­em­mas hajal­leen. Tämä tar­koit­taa His­tan ja Espoon­kar­ta­non tyyp­pi­siä aluei­ta, jot­ka tukeu­tu­vat pää­osin hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tee­seen ja jois­sa kun­nal­lis­tek­ni­nen ja lii­ken­nein­fra on rakentamatta. 

    Ener­gia­te­hok­kain­ta liik­ku­mis­ta on tehok­kail­la rai­de­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mil­lä hoi­det­tu jouk­ko­lii­ken­ne. Suo­me­no­jan vie­reen käve­lye­täi­syy­del­le tulee joka tapauk­ses­sa met­roa­se­ma. On jär­je­tön­tä jät­tää met­roin­ves­toin­ti täl­tä osin vaja­vai­ses­ti hyödynnetyksi. 

    Talous­puo­les­ta sen ver­ran, että toi­sin kuin Hel­sin­gil­lä on Espoon kau­pun­gil­la hyvin vähän tont­ti­maa­ta omis­tuk­ses­saan. Suo­me­no­jan nykyi­set puh­dis­ta­mo- ja varik­koa­lu­eet ovat kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa. Ker­ran­kin oli­si tilai­suus kaa­voit­taa ja raken­taa kau­pun­gin maal­le asun­to­ja ja työ­paik­ko­ja ja hyö­dyn­tää maan­myyn­ti­tu­lo­ja kuten Osmo avaus­vies­tis­sä kirjoittaa.

    Suo­me­no­jan tont­tien tark­kaa arvoa ei kukaan voi tie­tää, mut­ta kaa­va­rat­kai­sus­ta ja suh­dan­ne­ti­lan­tees­ta riip­puen ja em. seu­ran­nais­vai­ku­tuk­set huo­mioon ottaen puhu­taan sato­jen mil­joo­nien mene­tyk­sis­tä kau­pun­gil­le ja veron­mak­sa­jil­le, jos Suo­me­no­ja tuh­la­taan puhdistamolle. 

    Ter­vei­sin
    Pek­ka Vaara

    1. Blo­gi­ni on tar­koi­tet­tu nimen­omai­ses­ti kes­kus­te­luun esi­te­tyis­tä aiheis­ta, myös espoo­lais­ten väliseen.

  26. Tuli mie­lee­ni, ihan ylei­sel­lä tasol­la, että eikö ole vain hyvä, että pk-seu­dun kun­nat pro­fi­loi­tu­vat eri tavoin?

    Hel­sin­ki on vih­reä kun­ta, jon­ne hakeu­tu­vat ne jot­ka halua­vat liik­kua jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja asua ker­ros­ta­lois­sa sekä mak­saa pako­lais­ten kotout­ta­mi­ses­ta ja sosi­aa­li­ses­ta asuntotuotannosta. 

    Espoo­seen muut­ta­vat oikeis­to­lai­sem­min ajat­te­le­vat, jot­ka arvos­ta­vat yksi­lön omaa vas­tuu­ta sekä väl­jää asumista. 

    Van­taa on vähän kuin Hel­sin­ki mut­ta siel­lä on useam­pien per­hei­den mah­dol­lis­ta asua myös rivi- tai omakotitalossa. 

    Jokai­nen kun­ta hyö­tyy toi­sis­taan tar­jo­ten toi­sil­leen työ­voi­maa, ulkoi­lu­maas­toa jne. Pää­kau­piun­kis­ta­tuk­sen­sa ansios­ta Hel­sin­ki on tie­ten­kin eri­tyis­a­se­mas­sa mut­ta hel­sin­ki­läis­ten on syy­tä muis­taa että tämä on aikoi­naan teh­ty poliit­ti­nen pää­tös eikä sinän­sä joh­du Hel­sin­gin nie­men erinomaisuudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.