Lapsiperheet jäävät kantakaupunkiin

Helsin­gin Sanomat ker­too, että alle kouluikäis­ten las­ten määrä kan­takaupungis­sa on kään­tynyt kasvu­un. Kun ennen muutet­ti­in viimeistään toisen lapsen syn­tymän jäl­keen Kallion kak­sios­ta omakoti­taloon jon­nekin Huitsin Nevadaan, nyt jäädään Kallioon. Tämä johtuu lehden mukaan lamas­ta: ei ole varaa han­kkia isom­paa asuntoa.

Laman tuo­ma taloudelli­nen eri­ar­voisu­us var­maan selit­tää osan ilmiötä, mut­ta ei kokon­aan: ensik­sikin muu­tos alkoi jo ennen lamaa. Toisek­si las­ten lukumäärä ei ole kas­vanut vain itäisessä kan­takaupungis­sa vaan voimakkaasti esimerkik­si Kru­u­nun­haas­sa. Kru­u­nun­hakalaisen kak­sion hin­nal­la saa aika ison asun­non Huitsin Nevadas­ta. Kysymys voi olla myös vau­rau­den kasvus­ta: toisin kuin ennen lap­siper­heil­lä on varaa asua Kruununhaassa.

Väit­täisin, että kyse on myös arvos­tusten muu­tok­ses­ta. Toisen pol­ven kaupunki­laiset arvosta­vat kaupunki­imaista elämän­muo­toa, eivätkä halua omakoti­taloon pel­lolle keskelle ei mitään.

78 vastausta artikkeliin “Lapsiperheet jäävät kantakaupunkiin”

  1. Minäkin hie­man ihmettelin lamaa ilmiön selityksenä. 

    Kyl­lähän omakoti­talo­jen hin­nat kehyskun­nis­sa juuri nyt ovat suh­teessa halvem­pia kaupunkiluukkui­hin näh­den kuin vaikka­pa viitisen vuot­ta sit­ten. Eivät kan­takaupun­gin asun­not ole tulleet sil­lä tavoin hin­nas­sa alas kun par­i­talon puo­likkaat Kirkkonummella. 

    Ja kuten Osmo sanoo, niin muut­tovir­ta tyre­htyi jo muu­ta­ma vuosi sit­ten kehyskun­ti­in, alkoi jopa jonkin­lainen palu­umuut­to lähem­mäk­si keskus­taa tai sen liepeille.

    Tänne Munkin seudullekin tuli mon­ta tut­tavaper­het­tä takaisin epäon­nis­tunei­den kokeilu­jen jäl­keen, vaik­ka Munkkinie­mi yllä­tyk­sek­seni olikin kar­tal­la miinusmerkkinen. 

    Kru­u­nun­haas­sa olen asunut puolisen vuot­ta pien­ten las­ten kanssa ja se oli kyl­lä yhtä hel­vettiä. Minus­ta on ahdis­ta­va aja­tus, ettei lap­sil­la ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta ennen kouluikää liikkua ilman aikuista, vai päästääkö joku 6–7 ‑vuo­ti­aan lapsen­sa Krunikan puolelta Kaisaniemen puis­toon, joka on ain­oa leikkipaik­ka lähistöllä?

    Töölössähän esim. on jo ihan lap­siys­täväl­lisiä paikko­ja paljon.

  2. Keskus­ta-asum­i­nen voisi olla myös tietoinen val­in­ta lap­siper­heeltä. Kuitenkin tässä Hesarikin kuvaa keskus­ta-asumisen vain pakol­lisek­si resurssien puut­teen vuok­si tehdyk­si ratkaisuksi.

    Johan­na Lil­ius on 2008 valmis­tuneessa gradus­saan (https://oa.doria.fi/handle/10024/37540) tutk­in­ut lap­siper­heitä, jot­ka ovat tietois­es­ti tehneet valin­nan asua keskus­tas­sa. Tren­di on ilmeis­es­ti Tukhol­mas­sa jo huo­mat­ta­van voimakas, Helsingis­sä mitättömämpi.

    1. Ottaen huomioon, että asun­not keskus­tas­sa ovat huo­mat­tavasti kalli­impia kuin kauem­pana, on vaikea ymmärtää väitet­tä, että kukaan taloudel­lis­es­ta pakos­ta jou­tu­isi kesku­tas­sa asumaan.

  3. Lap­siper­hei­den muut­tokäyt­täy­tymis­es­tä vään­net­ti­in kaupun­gin kanssa jo pari vuot­ta sit­ten kun joku kon­sult­ti­toimis­to oli laskenut ala-asteikäis­ten määrän vähenevän Punavuoren alueel­la ja kaupun­gin tilakeskus olisi halun­nut real­isoi­da parhaat palat ope­tus­toimen käyt­töön osoitet­tua kiin­teistöo­maisu­ut­ta. Toimen­piteen perus­teena käyte­tyt luvut eivät sil­loin anta­neet kuvaa todel­li­sista tren­deistä, jon­ka pysty­imme osoittamaan.

    Samanaikaises­ti kun tilas­toista nähdään alle kouluikäis­ten määrän alueel­la lisään­tyvän, elävät päätök­sen­teon perus­teet aivan omaa elämään­sä:

    Kasvu­paine kohdis­tuu ennus­teen mukaan Kamp­in­malmin ja Laut­tasaaren perus­pi­irei­hin, kos­ka sekä Jätkäsaa­reen että Her­ne­saa­reen valmis­tuu uudet asuinalueet. Muis­sa perus­pi­ireis­sä sekä koko väestön että las­ten määrä on vähen­emässä. Ullan­lin­nan perus­pi­iris­sä asuu täl­lä het­kel­lä yhteen­sä noin 22 600 asukas­ta, joista 0–12-vuotiaita lap­sia on noin
    1900. Vuo­teen 2017 men­nessä Ullan­lin­nan perus­pi­irin väestö vähe­nee 900 asukkaal­la ja 0–12-vuotiaiden määrä noin 100 lapsella

    Muil­la perus­pi­ireil­lä jois­sa 0–12 ‑vuo­ti­aiden las­ten määrä väite­tysti vähe­nee tarkoite­taan Viron­niemeä ja Taka-Töölöä, jois­sa alle kouluikäis­ten määrä on nyt kas­vanut 6,4 ja 9,6 prosenttia.

    Muun muas­saa näil­lä perusteil­la Punavuoren alueelta halu­taan lakkaut­taa eri­no­mais­es­ti sijoit­tunut ja toimi­va päiväkoti.

    Onnistues­saan eri­laiset han­kkeet päiväkoti- ja koulu­verkos­ton alasa­jamisek­si kan­takaupungis­sa ovat toki itseään toteut­tavia, eli lap­siper­heet kyl­lä saadaan lähtemään kun palvelu­ja tarpeek­si heikennetään.

  4. Minä lisäisin seli­tyk­seen vielä yhden: mökkien varustelun paran­tu­misen sille tasolle että mökeis­sä voi hyvin asua myös nykyisen kaltaisi­na leu­toina talvina. 

    Kaupun­gin ahtaudessa jak­saa nyhrätä viikon kun tietää että per­jan­taina pääsee mökille.

  5. Toivoa sopii että olet Osmo oikeassa. 

    Eli­na, Krunikka ja Kallio muut­tuvat kyl­lä lap­siys­täväl­lisem­mik­si jos las­ten määrä alueil­la kas­vaa. Puis­toi­hin tulee valvovia silmiä ja puis­tot siir­tyvät dogaa­jil­ta asukkaille. Näin tuon aikoinaan konkreet­tis­es­ti Karhupuistossa.

    Kaupun­git ovat kyl­lä maail­man sivu olleet väestönielu­ja — syn­tyvyys on ollut alhaista ja aikaisem­min kuolleisu­us oli suht korkeaa epi­demioiden takia ja on var­maankin edelleenkin korkeaa Mum­bain tai Rion slum­meis­sa. Luu­len­pa että kaupunki­mainen elämän­ta­pa saat­taa kuitenkin edelleen alen­taa syn­tyvyyt­tä. Mene tiedä. 

    Täl­lä het­kel­lä maal­ta­muu­ton takia Suomen kaupungeis­sa syn­tyvyys on kyl­lä korkeampi kuin mon­es­sa maalaiskun­nas­sa, mut­ta olisiko kuitenkin niin että vihre­it­ten ja kokoomuk­sen ym. hel­limä väestön keskit­tämi­nen Helsinki­in ja suuri­in kaupunkei­hin alen­taa syntyvyyttä ?

    Voin kyl­lä olla väärässäkin — onko­han kukaan tut­lk­in­ut sitä mikä on vaikka­pa kolme sukupolvea Helsingis­sä asuneen väestön syn­tyvyys kaupunki­in muut­taneit­ten syn­tyvyy­teen näh­den. Ero voi olla suurikin. No täl­laisia asioi­ta har­voin tutk­i­taan vaik­ka ne voisi­vat antaa osvi­it­taa tulev­as­ta parem­min kuin moni “tykkäät sä että …” tutkimus.

  6. Mikään yksit­täi­nen seli­tyshän ei var­maan riitä kuvaa­maan lehdessä esitet­tyä ilmiötä, mut­ta isom­paan asun­toon vai­h­tamisen hidas­tu­miseen on saat­tanut vaikut­taa myös se, että ennen tätä lamaa asun­to­lainako­rot kaksinker­tais­tu­i­v­at lyhyessä ajassa. 

    Ja kun korois­sa oli nousutren­di pääl­lä mitään var­muut­ta ei ollut siitä, että korot oli­si­vat jääneet edes tuolle aiem­paan näh­den tuplata­solle. No sit­ten tuli tämä taan­tu­ma / lama jon­ka jyrkkyys tuli yllä­tyk­senä melkein kaikille ja näin korot vai­h­teek­si sit­ten takaisin alas.

  7. Eli­na,

    kru­u­nun­hakalaise­na isänä voin kyl­lä tode­ta että las­ten kanssa tääl­lä elämi­nen on kaukana hel­vetistä. Leikkipuis­to­ja on muitakin kuin Kaisaniemessä — näin kesäaikaan Ter­vasaari on aivan lois­ta­va paik­ka. 6–7 ‑vuo­ti­aan voi huo­let­ta päästää esimerkik­si Sää­ty­talon puis­tikkoon tai juuri uusit­tuun Liisan­puis­toon omin päin. Autoli­ikenne Krunikas­sa on kuitenkin kohtu­ullisen vähäistä kan­takaupun­gin mit­takaavas­sa ver­rat­tuna vaikka­pa Töölöön.

    Lap­siper­heen elämä pääkaupunkiseudul­la on joka tapauk­ses­sa kom­pro­missien tekemistä, tas­apain­oilua tilan­tarpeen, palvelu­iden saavutet­tavu­u­den, hoitopaikko­jen ja työ­matkan välil­lä. Ei Helsingin­nie­mi ole mis­sään nimessä huono vaihtoehto!

  8. Kat­selin vähän hintoja…

    Jos per­he asuu 60 neliön kolmios­sa Krunikas­sa, niin sil­lä rahal­la saa hyvinkin 130–150 neliötä Nur­mi­jär­ven Klaukkalas­ta. Sivum­mal­ta tietysti saa vielä edullisem­min. Klaukkalas­sa­han on ihan hyvät palvelut. 

    Teemu K,

    Luulen, että nämä uusurbaan­it lap­siper­heet eivät ole niitä, jot­ka pak­enevat maalle joka viikon­lopuk­si. Se on ihan toista porukkaa.

  9. Sami,

    Meil­lä on selvästi aivan eri­laiset käsi­tyk­set 6–7 ‑vuo­ti­aien las­ten tarpeista. Liisan­puis­ton ja Sää­ty­talon taka­puolen kaltaisia pikku­plänt­te­jä pidän hiekkalaatikkoikäiselle, 1–3v. sopivina. 

    Em. ikäisen tulisi saa­da pyöräil­lä isol­la revi­ir­il­lä, rak­en­taa majaa, kiipeil­lä kallioil­la ja puis­sa, kehit­tää monipuolis­es­ti karkeamo­torisia ja sosi­aal­isia taito­jaan juok­suleikeis­sä jne. 

    Mut­ta pääasi­a­han on että itse viihtyy, kuten ilmeis­es­ti te per­heenä viihdytte. Eihän kaikkien tarvitse onnek­si asua samas­sa paikas­sa. Minä arvostan iso­ja piho­ja, laa­jo­ja met­säisiä ulkoilu­aluei­ta ja avaria las­ten leikkipuis­to­ja pienenkin lapsen kanssa. 

    Kru­u­nun­haas­sa lähin ohjat­tua toim­intaa jär­jestävä leikkipuis­to oli Toisel­la lin­jal­la. Sinne lasin­siru­jen keskelle piti kävel­lä Hakaniemen saastei­den, melun ja asosi­aalisen ainek­sen läpi päivit­täin… riit­ti min­ulle hyvin pian, kun ver­tailuko­htana oli edelli­nen asuin­paikkamme, Etelä-Haaga.

  10. Ehkäpä ihmiset ovat tot­tuneet elämään ahtaam­min ja hyväksyvät ahtau­den hin­tana siitä, että saa­vat asua keskustassa.

    Toisin kuin usein maini­taan, Klaukkalas­sa on hyvät palve­lut ja ne ovat lähel­lä. Lisäk­si Nur­mi­järvelle muut­toa liioitel­laan. Tahti on kuulem­ma ollut 200–300 henkeä vuodessa, mikä ei Helsin­gin asukaslu­vus­sa (500 000) tun­nu missään.

    Luu­len­pa, että yksi syy pysyä Helsingis­sä on liikenne. Klaukkalas­ta saa ison omakoti­talon, mut­ta toisaal­ta voi hel­posti tarvi­ta kak­si autoa, jos isä ja äiti ovat molem­mat töis­sä jos­sain hesas­sa. Autot tule­vat kalliiksi.

  11. Omako­ti­a­sukkaana muistutan,että suurin osa omakoti­talois­takin on muual­la kuin pel­lon keskel­lä ilman palvelu­ja tai naa­pure­i­ta. Pel­lon keskel­lä ovat yleen­sä maati­lat. Joitakin okt-aluei­ta on kyl­lä tehty vähän tyh­mästi kauas palveluista. Näis­sä ehkä suun­nit­telu on läht­enyt arvioista, että palvelu­jakin tulee kun alue kas­vaa ja asukkai­ta tulee lisää.
    Olen lukenut, että syn­tyvyys on yleis­es­ti nousus­sa muual­lakin Suomes­sa? Ja tätä vahvis­taa myös arkipäivän havain­not lähipiirissä.

    Lap­siper­he voi viihtyä hvyin myös kaupunki­a­sun­nosa kun­han perusasi­at alueel­la toimi­vat. Lama on kyl­lä lykän­nyt monien omakoti­talo­haaveen toteu­tu­mista, ja ehkä johtanut koko haaveen hylkäämiseen.

  12. Voisiko­han yksi seli­tys löy­tyä Helsin­gin kehätei­den ruuhkaisu­ud­es­ta? Moni Her­van­taan töi­hin tule­va tulee jostain Kan­gasalal­ta tai Lem­päälästä autol­la yhtä nop­saan ellei nopsem­paa kuin tulisi bus­sil­la Tam­pereen keskus­tas­ta. Helsin­gin kehyskun­nista ei taide­ta yhtä nopeasti työ­paikoille päästä.

    Ei siitä omakoti­talosta ole juurikaan iloa, jos arke­na siel­lä ei kerk­iä kuin käy­dä nukkumassa.

  13. Kuten edel­lä on jo todet­tu syyt ovat var­masti mon­i­naiset. Tärkeim­pänä syynä pitäisin kaupungis­tu­mista. Suo­ma­laisil­la on vielä varsin lyhyt his­to­ria kaupunki­a­sumiseen ja vaikut­taa siltä, että lapsen kas­vat­ta­mi­nen kaupun­gin keskus­tas­sa alkaa viimein ole­maan muu­takin kuin poikkeus. 

    Oma vaiku­tus on var­masti per­hei­den mon­imuo­toisu­udel­la, jota esi­in­tyy eri­tyis­es­ti kaupunkiseuduil­la. Lap­siper­he voi olla nykyään muu­takin kuin isä, äiti ja kak­si lasta. 

    Kol­man­te­na merkit­tävänä syynä pidän jo mainit­tu­ja asum­is- ja työ­matkakus­tan­nuk­sia, joi­ta ei usein osa­ta ottaa huomioon kun tehdään hin­taver­tailua eri asum­is­muo­to­jen välillä.

  14. Kyl­lä Suomes­sa lap­sia on aina kaupungeis­sa kas­vanut, mut­ta heitä on kovasti säälitel­ty. Mon­en maal­ta­muut­ta­neen mielestä ain­oa oikea lap­su­us vietetään maaseudul­la tai ainakin omakotitalossa. 

    Itse ikäni ker­rostalos­sa asuneena en ole koskaan ymmärtänyt mitä säälit­tävää tässä asum­is­muo­dos­sa on. Talon yhteisessä pihas­sa oli 70–80 ‑luvuil­la paljon lap­sia ja hyvin tilaa leikkiä. Enem­män säälit­tivät riv­i­talois­sa ja omakoti­talois­sakin asuneet lapset. Eiväthän he voineet kotip­i­has­saan edes pal­loa potkaista, kos­ka se meni siitä heti naa­purin puolelle.

  15. Per­jan­taisin helsinkiläisiä ajaa jonos­sa 6‑tietä vielä Huitsin Nevadaakin kauem­mak­si ja sun­nun­taina takaisin. Miksi?

  16. Kallion per­he­val­men­nus­ryh­mässä käyneenä voin vahvis­taa, että ryh­mä on ilmeis­es­ti koko kaupun­gin suurin. Porukalle on itseasi­as­sa tulos­sa jo toista las­ta ja jäävät edelleen kantakaupunkiin.

    Olen samaa mieltä Oden kanssa, että kyse näyt­tää ole­van jonkin­lais­es­ta kult­tuu­urin muu­tok­ses­ta. “Hyvä lap­su­us” ei edel­lytä omakoti­taloa ja omaa pihaa.

  17. Olen ymmärtänyt, että vihreät kan­nat­ta­vat tiivistä kaupunki­a­su­tus­ta liiken­teen jne takia. Jos kaik­ki lap­siper­heet alka­isi­vat nou­dat­taa Hesas­sa Eli­nan tapaa, niin mihin tässä joudut­taisi­in? Toki Uudel­la­maal­lakin maa­ta löy­tyy, mut­ta työ­paikko­ja tietysti vähän rajoite­tum­min? Men­neisyy­dessä aika hyvin ne ker­sat kuitenkin pär­jä­sivät ihan keskel­lä sta­dia. Tot­takai Eli­nan halu­a­mat jutut lap­silleen ovat hieno­ja ja oikei­ta, mut­ta eivät kai kaikkien halu­amia tai mahdollisiakaan?

  18. Mitä järkeä on muut­taa omakoti­taloon kauem­mak­si, kun kaik­ki palve­lut ja har­ras­tuk­set on tääl­lä lähempänä?
    Oma tönö keskel­lä ei mitään ja kaik­ki kaukana, ei kuu­losta houkut­tel­e­val­ta. Helsingis­sä ei tarvitse omis­taa autoa ja pääsee mukavasti liikku­maan julk­isil­la eri paikkoi­hin ja lap­sille on vaik­ka mitä tapah­tu­maa, har­ras­tus­ta ym.

    Ei tarvitse pitkälle tästä lähteä, kun jo tarvit­see omaa autoa ja silti menee paljon aikaa kun ajelee sinne ja tänne eri paikkoi­hin tena­van kanssa. Kaiken lisäk­si sel­l­aisia nopei­ta lähtöjä ei tehdä tyyli­in, hei tuol­la­han on tom­mo­nen jut­tu lähetääs kattomaan.

  19. KariR, kutostien liiken­teen saa jonok­si jo tuhan­nel­la autol­la tun­nis­sa suun­taansa, eli ei siihen miten hirveitä mas­so­ja tarvi­ta. Nuo sään­nöl­liset maal­lea­ja­jat ovat muutenkin luul­ta­vati van­hempaa väkeä, tätä tukee esim. tilas­to vapaa-ajan asun­to­jen käytöstä ikälu­okit­tain, kts. http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-12–15_007.html?s=0#3

    Arvaan että keskiver­to 25–40 vuo­tias helsinkiläi­nen on jol­lain mökillä/maalla keskimäärin kak­si viikkoa vuodessa. Osit­tain kyse on elämän­ti­lanteesta, van­hem­mil­la ihmisil­lä on enem­män aikaa mökkeil­lä, mut­ta väit­täisin että on tässä jokin sukupolvierokin. Jotenkin niin, että nuorem­malle kaupunki­laisväelle mök­ki on vaan yksi loman­vi­et­topaik­ka siinä kuin Tallinna tai Kanaria, eikä mikään alkukoti johon palataan aina kun päästään.

    Anek­doot­tipo­h­jal­ta, ikäpol­veni mökkeillee van­hempi­en­sa mökeil­lä, ja kun heistä aika jät­tää nousee perikun­nalle usein esi­in kysymys että onko tälle käyt­töä? Mök­istä on kuitenkin sekä kus­tan­nuk­sia että vaivaa, eli tun­tuu vähän tyh­mältä pitää sitä jos siel­lä käy pari ker­taa vuodessa, toisaal­ta taas paikkaan on useim­miten muo­dos­tunut jonkin­lainen tun­neside joka yhdis­tyy velvol­lisu­u­teen hoitaa van­hempi­en perintöä.

  20. Kaupunkielämässä on huonona puole­na ettei pysty samal­la taval­la har­ras­ta­maan käytän­nön käden­taito­ja kuin maalla.
    Tästä syys­tä kaupunki­laiset ovat yleen­sä vähän avut­tomampia kuin maal­la asu­vat. Huom. asun Helsingissä.

    Työväenopis­tois­sa on kaiken­näköisiä alan kursse­ja, mut­ta se ei ole sama asia. Maal­la ihmiset luonnostaan
    jo pakosti joutu­vat tekemään kaiken­näköistä. Kaupungis­sa ei voi ruve­ta nikkaroimaan tai rakentelemaan
    omia jut­tu­ja sil­loin kun huvittaa.

    Toinen ikävä ilmiö on saas­teet, keskus­tas­sa saa kyl­lä kat­soa mil­loin läh­tee lenkille, ettei vedä
    keuhkoi­hin­sa liian paljon pölyä ja pakokaa­sua, siltä ei voi täysin vält­tyä. Oma lukun­sa on kaupungis­sa huo­mat­tavasti yleisem­pi ihmis­ten häir­iökäyt­täy­tymi­nen, johon joutuu aika usein törmäämään.

    Myös joutuu kat­so­maan enem­män lapsen perään, kun kaiken­näköisiä hörhöjä on liik­keel­lä, eli lapsen liikku­mi­nen on rajoite­tumpaa kun maal­la ja yhteisölli­nen elämä on heikom­paa kun pie­nil­lä paikkakun­nil­la. Tosi se nyt on jo muutenkin näivet­tynyt viimeis­inä vuosikymmeninä.

    Nää on niitä lap­siper­hei­den kannal­ta ikväiä ilmiöitä.

    1. Mihin tyuo tieto kaupunki­lais­ten yleisem­mästä häir­iökäyt­täy­tymis­es­tä perus­tuu. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat henkirikoslu­vut ovat syrjäseuduilla.

  21. “Mihin tyuo tieto kaupunki­lais­ten yleisem­mästä häir­iökäyt­täy­tymis­es­tä perus­tuu. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat henkirikoslu­vut ovat syrjäseuduilla.”

    Suh­teutet­tuna väk­iluku­un maan rikol­lisin kun­ta taisi olla Sot­tun­ga Ahve­nan­maal­la. Syynä tosin oli se, että Ruotsin­lai­vat kuli­vat Sot­tun­gan ohitse juuri yök­er­ho­jen sulkemi­saikaan, ja rikos´ksen tpah­tuma­paikak­si merk­itään täl­löin Sottunga.

  22. Mik­si aina laite­taan asum­i­s­paikkoina vas­takkain syr­jäseu­tu tai Helsin­gin kan­takaupun­ki? Asumme omakoti­talos­sa mm siksi,koska olemme musi­ikkiper­he, jota ei ker­rostalos­sa hyväl­lä katsottaisi(kuunneltaisi).

    Silti emme asu mis­sään korves­sa vaan käve­lyetäisyy­del­lä ovat sekä suomen- että ruotsinkieliset ala- ja yläas­teet, lukio, uima­hal­li, kirkko, kau­pat, uimaran­ta, vene­sa­ta­ma, toisen työ­paik­ka jne. Lisäk­si on tunne “omas­ta kylästä”, jos­sa toisia ter­ve­hditään ja naa­purin las­tenkin perään katsotaan.

    Ja jos kan­takaupunki­in on asi­aa, niin sinne pääsee julk­isil­la 20 min­uutis­sä ja oma­l­la autol­la vielä nopeammin.

  23. Osmo,

    Jos Pekka kävelee tun­nin ajan pel­lon­laitaa Juuas­sa ja Mat­ti samanaikaises­ti Hesaria pitkin kur­vat­en välil­lä Kurvin kaut­ta Hämeen­tielle niin kum­man ole­tat näkevän enem­män häir­iökäyt­täy­tymistä? Pekan vai Matin?

    Henkirikok­set eivät ole häir­iökäyt­täy­tymistä sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä. Elinkau­ti­nen tuomio häir­iökäyt­täy­tymis­es­tä… hmm?

    1. hehtaaria kohden häir­iökäyt­täy­tymistä Helsingis­sä on var­maan enem­män kuin Lapin tun­tureil­la, mut­ta asukas­ta kohden tilanne on vähän toinen. Pekan kan­nat­taa pysyä kotona.

  24. Ilmiön olen itsekin havain­nut, kun olen istunut use­am­mankin asus­ntoy­htiön hal­li­tuk­ses­sa. Lap­siper­heet lisään­tyn­vät kaupungis­sa. Samoin toimis­to­ja k´mjutetaan kan­takaupungis­sa takaisin asunnoiksi. 

    Toisaal­ta kan­takaupungis­sa ja Töölössä asun­not ovat pienem­mät, toisaal­ta kaik­ki palve­lut, ure­hiluken­tät jne ovat lähel­lä. Joko käve­ly­matkan tai ratikka­matkan päässä. Ja työ­mat­ka on lyhyt

    Espoos­sa ja Kirkkon­um­mel­la hyvien julk­isten yhteyk­sien päsä­soel­vat omakoti­ton­tit ovat pieniä, jopa vain 400 m². Eikä leikkialueitakaan vält­tämät­tä oikein lähel­lä ole.

    Kun asuin Krunikas­sa 75 ‑80, siel­lä oli vielä aika paljon lap­sia ja kiva neu­vola. Nyt on sel­l­aisia joil­la on, ei vält­tämät­tä kovin suur­ta, perit­tyä var­al­lisu­ut­ta joka mah­dol­lis­taa asun­non han­kkimisen kantakaupungista.

  25. “Mihin tyuo tieto kaupunki­lais­ten yleisem­mästä häir­iökäyt­täy­tymis­es­tä perus­tuu. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat henkirikoslu­vut ovat syrjäseuduilla.”

    Henkirikok­set ovat taval­lisen ihmis­ten kohtaami­sista ongelmista harv­inaisem­pia ver­rat­tuna taval­lisem­paan arkiseen häir­iökäyt­täy­tymiseen, jota kohtaa liikkuessaan.

    Yleis­es­ti ihmisel­lä on aika pieni toden­näköisyys joutua henkirikok­sen kohteek­si. Häir­iökäyt­täy­tymistä kaupungeis­sa esi­in­tyy ja paljon, jos vain viit­sii liikkua julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä ja julk­isil­la paikoil­la. Tässä on tietenkin kaupungi­nosien välil­lä ero­ja. Tieto perus­tuu ihan käytän­nön havain­toon kun liikkuu kadul­la tai kun oleilee maaseudulla.

    Jos tätä häir­iökäyt­täy­tymistä tilas­toitaisi­in, niin siinä olisi taas sel­l­ainen tilas­to­tuk­timus jos­sa olisi tulok­se­na tää ker­rostalos­sa asu­vat käyt­tävät keskimäärin enem­män hissiä …

    Voihan tietenkin maal­lakin olla jol­lain alueel­la ihmisiä, jot­ka joutu­vat epä­taval­lisen paljon häir­iökäyt­täy­tymisen kohteek­si, jonkin paikallisien ilmiön takia. En oikein usko sen ole­van kovin yleistä.

  26. “hehtaaria kohden häir­iökäyt­täy­tymistä Helsingis­sä on var­maan enem­män kuin Lapin tun­tureil­la, mut­ta asukas­ta kohden tilanne on vähän toinen. Pekan kan­nat­taa pysyä kotona.”

    Maal­la se yleisem­pi tapa joutua jonkin­laisen häir­iökäyt­täy­tymisen kohteek­si, on kun läh­tee asioimaan jon­nekkin kaup­pakeskuk­seen siis maal­ta pois. Jos­sain taa­jamis­sa voi häir­iökäyt­täy­tymistä sit­ten esi­in­tyä jo vähän enem­mänkin. Tilan­net­ta vähän tietysti vinout­taa se, että yleis­es­ti ongel­mat ovat lisääntyneet.

  27. Häir­iökäyt­täy­tymistä, pahoin­pite­lyjä ja omaisu­us­rikol­lisu­ut­ta on enem­män suuris­sa kaupungeis­sa kuin maaseudul­la myös asukas­määrään suhteutettuna. 

    Tarvi­taanko tähän nyt jokin lähde, ennen kuin uskot?

  28. “Mihin tyuo tieto kaupunki­lais­ten yleisem­mästä häir­iökäyt­täy­tymis­es­tä perus­tuu. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat henkirikoslu­vut ovat syrjäseuduilla.”

    Veikkaan alku­peräisen kir­joit­ta­jan tarkoit­ta­van sitä että häir­iökäyt­täy­tymi­nen on toden­näköisem­pää tiheästi asu­tu­il­la paikoil­la eikä suh­teutet­tuna väestöön. Tämä on itses­tään selvää, jos ei ole ihmisiä niin ei ole häiriköitäkään. Tämän takia myös valvon­nan pitäisi olla tiheään asu­tu­il­la alueil­la vahvempaa.

    Yksi huu­ta­va juop­po pystyy pilaa­maan kan­takaupungis­sa tuhan­nen muun unet. Jos Pena ja Eki leikkii puukko­hi­ip­paa tuusu­lalaisen rin­tami­estalon pihal­la tai Hakaniemen toril­la, niin jälkim­mäi­nen ter­ror­isoi myös tuhan­sien torien käyt­täjien elämää ja edelli­nen ei, vaik­ka tilas­tol­lis­es­ti puukko­hip­pa­to­den­näköisyys per capi­ta olisi yhtä suuri Tuusu­las­sa ja Hakaniemessä. Minus­ta meil­lä suh­taudu­taan aivan liian keveästi häir­iökäyt­täy­tymiseen julk­isil­la paikoil­la, osa vähät­te­lyä on pak­en­e­m­i­nen tilas­to­jen taakse. Julk­ista tilaa pitää hoitaa ja osa tätä on kohtu­ullisen rauhan ylläpitämi­nen, kut­su­taan sitä vaik­ka kaupunkiym­päristön suojelemiseksi.

  29. “Kun ennen muutet­ti­in viimeistään toisen lapsen syn­tymän jäl­keen Kallion kak­sios­ta omakoti­taloon jon­nekin Huitsin Nevadaan, nyt jäädään Kallioon.”

    Siika­jo­ki on “tutk­i­tusti” Suomen lap­siys­täväl­lisin kun­ta halpoine asun­toi­neen ja ilman mah­dol­lisu­ut­ta har­ras­taa mitään, mikä vie ajatuk­set pois “Jess­es­tä”.

    Siika­joel­la on sat­tumal­ta myös Huitsin Neva­da — nimi­nen olutkapakki.

    Tässä valai­se­va kir­joi­tus siitä, kuin­ka erkko­me­dia vään­si varsin ahdis­tavas­ta Siika­joes­ta las­ten paratiisin:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/10/kuinka-manalasta-tehtiin-lasten-onnela.html

  30. Asukas­ta kohti las­ket­tuna väki­val­tat­a­pauk­sia on eniten Maar­i­an­haminssa, Lapis­sa, Kain­u­us­sa ja Pohjois-Karjalassa

  31. “Olen ymmärtänyt, että vihreät kan­nat­ta­vat tiivistä kaupunki­a­su­tus­ta liiken­teen jne takia. Jos kaik­ki lap­siper­heet alka­isi­vat nou­dat­taa Hesas­sa Eli­nan tapaa, niin mihin tässä joudut­taisi­in? Toki Uudel­la­maal­lakin maa­ta löy­tyy, mut­ta työ­paikko­ja tietysti vähän rajoitetummin”

    Koko Suomen kansa sopii asumaan alueelle, joka on 70x70 km. Asun­tona 1000 m² ton­til­la ole­va omakoti­ta­lo ja silti 60 % alueesta jää liiken­teen työ­paikko­jen ja yleis­ten aluei­den käyttöön

  32. Leena, oma tilanteesi on kyl­lä todel­la hyvä. Tuo ei onnis­tu kohtuu hin­nal­la suuris­sa kaupungeissa.

    Ainakin Tam­pereen seudul­la, jos halu­aa asua julkisen liiken­teen paris­sa ja pär­jätä ilman autoa, niin sil­loin työ­paikan on olta­va keskus­tas­sa tai on itse pakko asua keskus­tas­sa. Tämä johtuu siitä, että kaupungi­nosista ei pääse julk­isil­la kuin keskus­taan. Jos menet kaupungi­nosista toisi­in kaupungi­nosi­in, niin joutuu men­emään kahdel­la bus­sil­la ja tämä vie vähin­tään tunnin.

    Mon­et nuorista halu­a­vat pär­jätä arkielämässä ilman autoa (vaik­ka auto tallis­sa olisikin) tai ainakin siten, että kah­ta autoa ei tarvitse pitää. Valitet­tavasti tämä rajaa Tam­pereel­la kohtu­uhin­taiset omakoti­talot pois, kos­ka ne sijait­se­vat kaukana keskus­tas­ta. Mon­et omista tut­tavista* ovatkin tehneet päätök­sen ja han­kki­neet asun­non keskus­tan tuntumasta. 

    Uskoisin, että samo­ja ajatuk­sia on Helsin­gin nuo­ril­la aikuisilla.

    * Omat tut­ta­vani ovat nuo­ria aka­teemisia ihmisiä, joil­la tulot ovat keski­ta­soa korkeammat.

  33. “Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat henkirikoslu­vut ovat syrjäseuduilla.”

    Nuoret myös lisäävät juomis­taan, tupakoin­ti­aan ja huumei­denkäyt­töään maaseudul­la enem­män kuin kaupungeis­sa ja ovat aja­neet kaupunkien ohi, jois­sa tren­di on laskeva.

    Eri­tyisen kuvaavaa on liuot­timien nuuhkimisen yleisyys: 15 % maalais­nuorista on impan­nut. Kaupungeis­sa 9 %. Myös sel­l­aiset inhat ilmiöt kuin alko­holin ja lääkkei­den sekakäyt­tö yleistyy maalais­poikien paris­sa, kaupungeis­sa käyt­tö on vähäisem­pää ja tren­di on alas.

    Jos siis halu­at laps­esi ter­veeseen ja tule­vaisu­udessa yhä päi­hde­vap­aam­paan kasvuym­päristöön, älä muu­ta maalle. Laps­esi on siel­lä vaaras­sa — aivan aidosti ja tutkitusti.

    Ks. Stakesin Suomen ESPAD-aineis­ton tulok­sia vuodelta 2007. Tulok­set yltävät 16-vuotiaisiin.

    http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/A772C405-5DF4-4819–871B-C8B74F9F680C/0/ahlstrom.pdf

    Eipä ole Maaseudun Tule­vaisu­us tai Verkkoapi­la asi­as­ta paljon huudellut.

  34. “hehtaaria kohden häir­iökäyt­täy­tymistä Helsingis­sä on var­maan enem­män kuin Lapin tun­tureil­la, mut­ta asukas­ta kohden tilanne on vähän toinen. Pekan kan­nat­taa pysyä kotona.”

    Mis­sasinko­han nyt jotain?

    Kave­lyretkel­laan pel­lon laidas­sa Pekka tapaa yhden ihmisen ja Mat­ti samas­sa ajas­sa Hesaria pitkin kavel­lessaan sata ihmista. Jot­ta Pekalla olisi enem­man syy­ta pela­ta hairiokayt­tay­tyjia kuin Matil­la, maalais­ten pitaisi keski­maarin hairiokayt­taytya yli sata ker­taa enem­man kuin kaupunkilaisten.

  35. Ei Pekka ole siinä mielessä väärässä, että kaupungis­sa ihmiset luul­tavasti rajoit­ta­vat liikku­mis­taan enem­män kuin maal­la. Pelon maantiede on kaupunki­lainen käsite.

  36. Mik­sei lap­si saisi nähdä häir­iökäyt­täy­tymistä? Asuin lap­suuteni Helsin­gin pahamaineisim­mil­la kul­mil­la ja näin pult­sare­i­ta, ilo­tyt­töjä ja ruumiita. 

    Lap­suuteni ja nuoruuteni oli ter­ve, tur­valli­nen ja raitis. 

    Eli­na: “Em. ikäisen tulisi saa­da pyöräil­lä isol­la revi­ir­il­lä, rak­en­taa majaa, kiipeil­lä kallioil­la ja puis­sa, kehit­tää monipuolis­es­ti karkeamo­torisia ja sosi­aal­isia taito­jaan juok­suleikeis­sä jne.”

    Noi­ta kaikkia voi tehdä mis­sä tahansa Helsingis­sä. Pieni pyöräi­lyre­vi­iri on vihovi­imeinen asia joka kuvaa urbaa­nia lap­su­ut­tani. Lapset kyl­lä löytävät kiipeily­paikko­ja, kallioi­ta ja pui­ta. Lapset eivät kär­si aikuis­ten pakkomiel­teistä, kapeakat­seisu­ud­es­ta ja mieliku­vi­tuk­sen puutteesta.

  37. Pekka voi myös muut­taa nim­imerk­ki Leenan kaupungi­nosaan, joka on ulkois­tanut häir­iökäyt­täy­tymisen mui­hin kaupungi­nosi­in pitämäl­lä kaupun­gin vuokra-asun­to­jen osu­u­den tehokkaal­la nim­by-lob­baamisel­la läh­es nollassa.

    Olen aina inhon­nut täl­laista nol­la­summapeliä, mut­ta kieltämät­tä se pelin voit­ta­jan näkökul­mas­ta näyt­tää toimi­van (pari viikkoa sit­ten ko kaupungi­nosaan palu­umuut­tanut) eikä sitä sik­si voi vas­tus­taa mil­lään järkiar­gu­men­til­la tai ennakkolu­u­lo­jen vas­taisel­la valistuksella.

  38. Pikkukaupungeis­sa ja maaseudul­la lap­sia nimeno­maan joutuu kuskaa­maan joka paikaan oma­l­la autol­la. Mut­ta hoitu­uhan se toki, kun kaup­poi­hin autoilut sopi­vasti ryt­mit­tää tämän kanssa yhteen. 

    Maal­la koului­hin on matkaa ja paikkakun­nal­la ei vält­tämät­tä ole lukio­ta. Lapset toki saat­ta­vat naut­tia luon­nos­ta ja tem­meltää vapaina. Hyvässä lykyssä ikä­tovere­itakin löy­tyy pyöräi­lyetäisyy­den päästä — pait­si tietenkin talvisin. Toki sitä voi hiihtää, mut­ta kun men­nään niin pohjoiseen, että lun­ta riit­tää latu­jen tarpeisi­in, saadaan kuul­la, että susia/karhuja on liiak­si, jot­ta lapset saat­taisi­vat liikkua valaise­mat­tomil­la taipaleil­la yksinään.

    Pikkukaupungeis­sa saate­taan haaveil­la semi-idyl­listä, mut­ta kaikissa käymis­säni paikois­sa, jois­sa puuma­jo­ja saat­taisi kuvitel­la rak­en­ta­vansa, on yleen­sä spur­gu­ja kyhäämässä omi­aan tai vai­h­toe­htois­es­ti rajat­tomasti mate­ri­aalia hylät­ty­jen jääkaap­pi­en ja auton­ro­mu­jen muodossa. 

    Käytössä ole­va asuin­ti­la kaupungeis­sa on toki pienem­pi, mut­ta kaupunki­in kuu­lukin oleel­lis­es­ti yhteisen tilan käyt­tö — ja tarkoi­tan täl­lä myös mak­sullisia palvelui­ta kahviloista uimaloi­hin — mikä puolestaan laa­jen­taa elämisen piir­iä ja laat­ua huomattavasti.

    En ymmär­rä väitet­tä, että lap­siper­heet oli­si­vat jol­lain tavoin pakotet­tu­ja kär­simään kaupungista ja kaupun­gin kuvitel­luista haitoista. On toki aito­jakin hait­to­ja, mut­ta hait­tava­paaseen alueeseen en ole vielä törmännyt.

  39. “Tämä on itses­tään selvää, jos ei ole ihmisiä niin ei ole häiriköitäkään. Tämän takia myös valvon­nan pitäisi olla tiheään asu­tu­il­la alueil­la vahvempaa.

    Yksi huu­ta­va juop­po pystyy pilaa­maan kan­takaupungis­sa tuhan­nen muun unet. Jos Pena ja Eki leikkii puukko­hi­ip­paa tuusu­lalaisen rin­tami­estalon pihal­la tai Hakaniemen toril­la, niin jälkim­mäi­nen ter­ror­isoi myös tuhan­sien torien käyt­täjien elämää ja edelli­nen ei…”

    Toiset kun eivät ihan ymmär­rä, miten kaupungis­sa asu­taan. Tavat on kuin met­sässä asuvil­la. Kaupungis­sa asuu muitakin ihmisiä. Sekin pitäisi ottaa huomioon. Ker­rostalos­sa ei saa huu­dat­taa stereoita sil­loin kun järjestyssäännöissä
    on määrät­ty hil­jaisu­us. Julk­isil­la paikoil­la tap­pelu ja riehumi­nen tietääk­seeni on jo kaupun­gin järjestyssäännössä
    kiel­let­tyä ym…

    Itseasi­as­sa kaupungis­sa ongelmia aiheut­ta­vat sel­l­aiset elämän­ta­vat jot­ka voisi­vat parem­min toimia jos­sain met­sän keskel­lä erakkomökin eläjäl­lä. Ai niin täähän on Osmon sait­ti, koh­ta se var­maan sen­suroi tämän, kun ehdot­ta­mani esimerk­ki aiheut­taa lin­nuille ja luon­nolle häiriötä 😉

    “Mik­sei lap­si saisi nähdä häir­iökäyt­täy­tymistä? Asuin lap­suuteni Helsin­gin pahamaineisim­mil­la kul­mil­la ja näin pult­sare­i­ta, ilo­tyt­töjä ja ruumiita.”

    Näkem­i­nen ja kokem­i­nen ovat kuitenkin eri asioi­ta ja toisaal­ta miten siitä voisi vetää jonkun normin, jos itse olet lapse­na joutunut näkemään, niin myös muidenkin kohdal­la pitäisi päteä sama niinkö?

  40. Mul­la on yksi ehdo­tus ainakin yhden häir­iökäyt­täy­tymisen muodon eli tap­pelu­iden ja nujakoimisen vähen­tämisek­si. Tämä voisi toimia koti­tap­peluis­sa ja myös ulkona tapah­tu­vis­sa mit­telöis­sä. Yleen­sä niis­sä tulee vam­mo­ja, joi­ta joudu­taan paikkaa­maan ensi­avus­sa, tai ainakin on ris­ki ole­mas­sa että vam­mo­ja syntyy.

    Julkisen ter­vey­den­hoidon pitäisi velot­taa todel­liset kus­tan­nuk­set kun lähde­tään paikkaut­ta­maan vam­mo­ja päivystyk­sessä. On sen ver­ran kallista touhua, että rauhoit­taa kum­masti tap­peli­joi­ta. On aika kallista touhua, jos las­ke­taan päivystyk­sessä ole­vien palkkakus­tan­nuk­set ym. täys­määräisenä ja ruve­taan määräämään jollekin tikkauk­selle todel­lista hin­taa. Tää ei tietenkään ihan kaikki­in ryh­mi­in toi­mi, esimerkik­si varat­tomat eivät pysty mak­samaan. Mut­ta joukos­sa on aina töis­sä käyviä riehu­jia ja rähisi­jöitä, kotiriehu­jat tai sit­ten ulkoriehujat.

  41. Häir­iökäyt­täy­tymistä, pahoin­pite­lyjä ja omaisu­us­rikol­lisu­ut­ta on enem­män suuris­sa kaupungeis­sa kuin maaseudul­la myös asukas­määrään suhteutettuna.

    Pyöräytin huvikseni taulukko­lasken­nas­sa Tilas­tokeskuk­sen kan­nas­ta löy­tyvät tiedot poli­isin tietoon tulleesta rikol­lisu­ud­es­ta ja kun­tien asukaslu­vus­ta. Tuli epähuomios­sa valit­tua eri vuodet (rikok­set 2008 ja asukasluku 2007) ja huo­masin virheen jo kohtu­ullisen työmäärän jäl­keen, joten tiedot eivät ole ihan tarkalleen oikein, etenkään kun­tali­itok­sis­sa mukana ollei­den kun­tien osalta (näitä 2008 oli kuitenkin vain muu­tamia, iso rysäyshän oli tämän vuo­den alus­sa), mut­ta suun­taa nämä var­maankin antavat.

    Ainakin top 25 rikol­lisimpi­in kun­ti­in (poli­isin tulleet rikok­set rikoslakia vas­taan tuhat­ta asukas­ta kohti) mah­tuu niin pieniä kuin suuria kuntia:

    Per­tun­maa 394
    Per­na­ja 209
    Suo­musjärvi 208
    Kask­i­nen 205
    Jout­sa 177
    Luumä­ki 174
    Ikaa­li­nen 169
    Mellilä 167
    Maar­i­an­ham­i­na 167
    Juva 159
    Turku 154
    Helsin­ki 152
    Pyhtää 152
    Hir­ven­sal­mi 149
    Lil­jen­dal 148
    Viro­lahti 147
    Kor­pi­lahti 142
    Forssa 142
    Nas­to­la 140
    Kiikoinen 140
    Lemu 138
    Heino­la 136
    Män­ty­har­ju 134
    Van­taa-Van­da 133

    Siinä Eli­na on oike­as­sa, että aivan kärkikun­nat ovat pieniä ja kaik­ki isot kaupun­git ovat rikos­määris­sä ainakin jonkin ver­ran yli maan keskiar­von (79). Sen tun­tu­mas­sa ovat kuitenkin mm. Espoo (83), Kuo­pio (94), Lappeen­ran­ta (93), Rovanie­mi (86) ja Joen­suu (93).

    Kysymys siitä rikol­lisu­ud­es­ta jon­ka uhrik­si tai todis­ta­jak­si lap­si voi joutua on tietysti hie­man näitä tilas­to­ja mon­imutkaisem­pi. Esimerkik­si isom­man alueen keskuskun­nas­sa yleinen rikostyyp­pi on rav­in­toloiden sulkemi­saikaan käytävät humalaiset tap­pelun­nu­jakat, joi­ta har­va lap­si joutuu näkemään kos­ka on kiltisti nukku­mas­sa. Kivikaupungis­sakin lap­siper­heel­lä on sen ver­ran varaa vali­ta asuin­paikkansa että baarin tai snägärin yläk­er­ras­sa ei muutenkaan ole pakko asua.

    Itse olen ikäni asunut Helsingis­sä ja viet­tänyt lap­suuteni Olympiakylän ker­rostalois­sa (heti syn­tymän jäl­keen asuin vähän aikaa myös Kru­u­nun­haas­sa). Sen ver­ran kun on radan­var­res­ta ja kauem­paa maakun­nista kotoisin ole­vien kaverei­den kanssa tul­lut keskustelua lap­su­u­den kasvuolo­suhteista, val­in­ta kyl­lä mah­dol­lis­ten omienkin las­ten kas­vat­tamiseen kallis­tuu vah­vasti kaupunki­in. Ei-niin-liikun­nal­liselle lapselle riit­tää kaupungis­sa ihan eri taval­la järke­viä aktivi­teet­te­ja kuin maal­la; itse viihdyin kir­jas­tossa ja kuvataidek­er­hos­sa, ja tuli niitä majo­jakin raken­net­tua eivätkä met­sien miesten majat siinä mitään hai­tan­neet vaan päin vas­toin tar­jo­si­vat mie­lenki­in­toista lähde­ma­te­ri­aalia siihen miten voisi itsekin rak­en­taa. Vas­ta paljon van­hempana olen “oppin­ut” ylipään­sä pitämään spur­gu­ja jotenkin pelot­tavina tai ei-toiv­ot­tavina hah­moina, lapse­na rin­nakkaine­lo sujui ihan main­iosti ja setien jutut oli­vat hauskaa kuunneltavaa.

    Otos tietysti on sup­peahko ja vääristynyt kos­ka omaan tut­tava­pi­iri­in kuu­luu maaseudul­ta muut­taneista eri­tyisen paljon nimeno­maan niitä joil­la tei­ni-iässä pikku­paikkakun­nal­la vanne rupe­si todel­lakin puris­ta­maan päätä ja pois piti päästä, mut­ta silti vah­va käsi­tyk­seni on, että juomi­nen ja tupakoin­ti aloite­taan kaupunki­lais­lap­sia aiem­min ja ainakin pojil­la “har­ras­teet” liikun­nan ja tietokoneen kansa vek­slaamisen (joi­ta molem­pia kaupunki­lais­po­jatkin har­ras­ta­vat) lisäk­si tun­tu­vat ole­van lain­vas­taisia ja/tai vaar­al­lisia, mopon virit­telystä pon­tikan keit­toon ja kotitekois­t­en pom­mien rak­en­telu­un ja kult­tuuril­lisem­mista har­rasteista kiin­nos­tuneet pis­tetään nopeasti ruo­tu­un ryh­mä­paineel­la tai jopa väki­val­loin. Tietenkään täl­lainen törkeä stereo­typ­isoin­ti ei ker­ro koko totu­ut­ta, mut­ta ainakin itse näen poten­ti­aalis­es­ti ahdis­tavas­sa kasvuym­päristössä paljon enem­män riske­jä lapselle kuin kaupunkielämässä. Oikeas­t­aan liikenne on ain­ut mielestäni aidosti vaka­va ris­ki lap­sille kaupungis­sa, namusedät ja vaar­al­liset narkkar­it ovat oikeasti mar­gin­aa­li­nen ilmiö.

  42. “On sen ver­ran kallista touhua, että rauhoit­taa kum­masti tappelijoita. ”

    Mäyräkoiran nap­at­tuaan Eki päät­tää vetää Reiskaa dai­ju­un, mut­ta kat­soo lom­pakkoon­sa ja peruu koko aikeen tai siirtää tilipäivään. HAH!

  43. Kaupungis­sa asu­van per­heen kan­nat­taa lait­taa lapset koulu­un vähän kauem­mas. Jon­nekin, mis­sä on luon­toa. Siel­lä voi sit­ten väl­i­tun­neil­la ja koulun jäl­keen leikkiä ja tem­meltää. Ekalu­okkalainen osaa jo käyt­tää lin­ja-autoa ja raitiovaunua.

  44. Freudi­lainen lip­sah­dus Osmolta? 

    “Toisen pol­ven kaupunki­laiset arvosta­vat kaupunki­imaista elämän­muo­toa, eivätkä halua omakoti­taloon pel­lolle keskelle ei mitään.”

    Kaupun­ki tar­joaa toki puit­teet kiimaisem­paan elämän­muo­toon kuin pel­to keskel­lä ei mitään. Kuka arvostaa mitäkin…

  45. Liian van­halle: sitä Suomea todel­la halu­aisin nähdä. Ketkäs kaik­ki mah­tu­vatkaan Inar­in jär­ven jäälle?

  46. Maail­man ana­lyyt­tisim­mältä blo­gis­til­ta aika asen­teelli­nen nol­la jut­tu. Eiköhän me kaik­ki mah­du­ta tänne jon­nekin. Ihan älykkäät ihmiset yrit­tää löytää itselleen paras­ta asum­ista. Vai­h­toe­hto­ja pitääkin olla paljon.

    Prof Soin­in­vaara, lope­ta jo Espoon ja Nur­mi­jär­ven vihaami­nen — ihmisiä siel­lä on — iloi­neen ja suruineen.

    1. Täl­lä ker­taa kysymys oli huoles­ta, että kaupun­gin ennus­ta­jat mitoit­ta­vat kan­takaupun­gin palve­lut väärin. Jos he kuvit­tel­e­vat, että lap­siper­hei­den lisään­tymi­nen johtuu vain siitä, että lama vie rahat muut­taa Kru­u­nun­haas­ta maalle, he tietysti kuvit­tel­e­vat, että laman pää­tyt­tyä muut­to taas alkaa, eikä päiväkote­ja enää tarvita. 

      Helsin­gin Sanomien kaupunki­toimit­ta­ja Ville Seuri muuten kir­joit­ti tänään samas­ta asi­as­ta häm­mästyt­tävän samoin argu­mentein. Kos­ka blo­giani ei mainit­tu läh­teenä, kyseessä täy­tyy olla sattuma.

  47. Jos on huolis­saan las­ten altistu­mis­es­ta sat­un­naiselle hairiokayt­tay­tymiselle, niin kaikkein olen­naisin hairiokayt­tay­tymisen lahde on koulu, varsinkin ylaaste. Kasvoin itse pikku­paikkakun­nal­la, eika siel­la pel­to­jen keskel­la mitaan hairi­oi­ta nakynyt, mita nyt pari har­mi­ton­ta kylahul­lua. Varsi­naiset ongel­mat var­maankin pidet­ti­in nel­jan seinan sisal­la pois silmista. Sen sijaan ylaaste oli tayn­na uhkailu­ja, kiusaamista, vaki­val­taa, tyt­to­jen ahdis­telua ym. 

    Juu­so Koposen kuvailu maalais­teinipoikien “har­ras­tuk­sista” osui minus­ta aika lahelle oikeaa, mopon virit­ta­mi­nen, tupakan­polt­to ja kiljun juomi­nen oli­vat suosit­tua ajan­vi­etet­ta. Ei se tietenkaan pelka­s­taan sita ole, urheilu eri muodois­saan oli kyl­la sosi­aalis­es­ti sal­lit­tua ja arvostet­tua. Mitaan neiti­maisia kult­tuuri­har­ras­tuk­sia ei sen sijaan kauhean hyval­la kat­sot­tu. Kuten ei myoskaan hyvaa koulumenestysta.

  48. Helsin­gin Sanomis­sa (26.5.) ker­ro­taan sivul­la D1 Met­lan tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan 19 % kyse­lyyn (n=1273) vas­tan­neista henkilöistä ei arvos­ta kaupunkiym­päristöä asuinympäristönä. Lisäk­si 21 % kokee luon­nonympäristön kaupunkiym­päristöä merkit­täväm­pänä elinympäristönä, vaik­ka näkevätkin hyvää myös kaupungeis­sa. Kyse­lyyn vas­taa­jat ovat helsinkiläisiä ja tam­pere­laisia — siis kaupunki­laisia! Muual­la Suomes­sa kaupunkiym­päristön arvos­tus lie­nee vielä vähäisempää.

    Vihreän puolueen ja eri­tyis­es­ti sen kovaäänisen beton­is­tisi­iv­en kan­nat­taisi ottaa nämä ja mon­et muut vas­taa­vat tutkimus­tu­lok­set vakavasti ja lopet­taa puheet “Huitsin Nevadoista”. 

    Se, että puolueessa ei arvos­ta muun­laisia elämän­ta­paval­in­to­ja kuin itse valit­tu, on osoi­tus suvait­se­mat­to­muud­es­ta ja kyvyt­tömyy­destä rak­en­taa aidosti moni­ar­voista ja kestävää yhteiskuntaa. 

    Sitä­pait­si laskel­mat kaupunki­maisen elämän­ta­van ekol­o­gis­es­ta (ja sosi­aalis­es­ta) kestävyy­destä ovat tois­taisek­si mon­es­sa suh­teessa vaillinnaisia ja siis huter­al­la pohjalla.

  49. Osmo:“Koska blo­giani ei mainit­tu läh­teenä, kyseessä täy­tyy olla sattuma.”

    SLAP!

  50. Markku kir­joit­taa: “Vihreän puolueen ja eri­tyis­es­ti sen kovaäänisen beton­is­tisi­iv­en kan­nat­taisi ottaa nämä ja mon­et muut vas­taa­vat tutkimus­tu­lok­set vakavasti ja lopet­taa puheet “Huitsin Nevadoista”.”

    En ymmär­rä tätä kommenttia.

    Tutkimuk­ses­sa todet­ti­in että mon­et arvosta­vat nimeno­maan met­siä virk­istysalueina, Helsin­gin keskus­puito mainit­ti­in erik­seen. Helsingistä tulee mieleen myös Viikin­lahti, Munkkiniemen ran­nat, Uute­lan nie­mi, jne. Eli sel­l­aista kevyt­tä met­sämäistä helsinkiläistä puis­toarkkite­htu­uria, jos­sa nur­mikoi­ta, istu­tuk­sia, jne. on vähän.

    En tiedä keitä ovat “beton­isi­iv­en” edus­ta­jat. Äkkiseltään ei tule mieleen kuin se kun Helsin­gin Kokoomus vaati Hal­tialan rak­en­tamista. Tietääk­seni ainakin Soin­in­vaara nimeno­maan ajaa sel­l­aista kaupunki­raken­net­ta jos­sa raken­netut alueet ovat kaupunki­maisen tiivi­itä ja niiden ympäril­lä on nimeno­maan tuol­laista kaupunkimet­säistä puis­toa. Jos tavoite on se että kaupunkimet­sä on mah­dol­lisim­man lähel­lä asun­to­ja, niin se on sitä nimeno­maan tässä eikä har­vas­sa omakoti­talo­matossa. Keskus­puis­ton ympäril­lä ole­vat asuinalueet, siis ne joiden­ka arvo tutkimuk­sen mukaan on suurem­pi puis­tos­ta johtuen, ovat etupäässä tiivi­isti raken­net­tu­ja kerrastaloalueita.

  51. Ei se, että arvostaa luon­toym­päristöä tarkoi­ta vält­tämät­tä että pitäisi muut­taa maalle. Jos muut­taisin jon­nekin Huitsin Tuusu­laan, kaipaisin Helsin­gin saaris­toa siinä mis­sä Café Engeliä. 

    Maaseu­tu­lu­on­to on ikävystyt­tävää jo maisemil­taan ja jos nyt yhtään tykkää bon­ga­ta lin­tu­ja, niin eihän ne siel­lä pel­loil­la ja met­sis­sä vis­er­rä, vaan rannikolla.

  52. Vas­ta paljon van­hempana olen “oppin­ut” ylipään­sä pitämään spur­gu­ja jotenkin pelot­tavina tai ei-toiv­ot­tavina hah­moina, lapse­na rin­nakkaine­lo sujui ihan main­iosti ja setien jutut oli­vat hauskaa kuun­neltavaa.

    Olen huo­man­nut saman ilmiön. Asun nyky­isin lap­su­u­den­maise­mis­sani ja sil­loin siel­lä oli paljon enem­män spur­gu­ja kuin nyky­isin. Sitä jengiä oli oikeasti met­sis­sä ja venei­den alla. Ihmette­lenkin kovasti, mis­tä tulee käsi­tys että sen­tyyp­piset sosi­aaliset ongel­mat oli­si­vat lisääntyneet. 

    Sil­loin lapse­na kävimme met­sässä keräämässä pul­lo­ja, kysy­imme tietysti luvan, että saako ottaa. Jotkut antoi­vat ottaa, jotkut eivät. 

    Nyky­isin en päästäisi sen ikäisiä lap­siani lähellekään pult­sare­i­ta. Sil­loin ne tosin oli­vat sel­l­aisia kes­ki-ikäisiä rää­syläisiä, nykyään ne ovat siinä kolmikymp­pisiä narkkareita.

  53. “Täl­lä ker­taa kysymys oli huoles­ta, että kaupun­gin ennus­ta­jat mitoit­ta­vat kan­takaupun­gin palve­lut väärin”

    Heh,kaikki ennus­teet ovat aina vääriä, vielä 70-luvul­la tätä yritet­ti­in epä­toivois­es­ti eli tarkko­jen ennustei­den tekemistä.
    Minä pääsin ensim­mäisen ker­ran romut­ta­maan tämän käsi­tyk­sen ja sil­loin tuotan­non suun­nit­telun ohjen­uo­rak­si otet­ti­in resurssien jous­tavu­us eli kaikissa ratkaisu­is­sa huomioiti­in, että ennuste voi heitää kym­meniä, jopa sato­ja prosentteja.
    Kun asi­aa pohtii ja hakee ratkaisu­ja niin ei se ole sen kalli­im­paa kuin tuon ennsu­teen kaut­takin tehty.
    Tosin tarkan ennus­teen mukaan toim­imi­nen johti lop­ul­ta ylim­i­toituk­seen ja jous­ta­va suun­nit­telu taas lähelle oikeaa.

    Mut­ta joust­va resurssi merk­it­see, että seu­ran­ta pitää olla ajan­ta­saista ja kyetään tekemään muu­ta­man kuukau­den ennustei­ta esim 2–4 kuukautta.

    Toinen ongel­ma on päätän­tä, se ei voi olla kovin hier­arki­nen eikä pitk­iä valmis­telu­ja vaativa.

    Resurssien pitää olla myös uudel­lenkäytet­täviä ja siir­ret­täviä, se helpot­taa budjettiongelmaa

  54. Jos las­ten määrä päivähoi­dos­sa kas­vaa niin on aivan turhaa taivastelua miet­tiä, mis­tä se johtuu ja pitää lap­sia ja per­heitä jonos­sa ja pois­sa työelämästä.
    yksi tapa toimia nopeasti on rak­en­taa viipalepäiväkote­ja ja laa­jen­taa ja supis­taa niitä tarpeen mukaan.Tarvitaan vain että sopi­va maa-alue, mut­ta se ei pitäsi olla Suomes­sa ongelma.
    Tuskin­pa nyky­is­tenkään päiväkö­tien pihat ovat neliölleen vain tietylle lap­simäärälle mitoitettuja ?

  55. Markulle:

    En ymmär­rä kom­ment­ti­asi. Miten niin halu­aisin määrätä muut asumaan samal­la taval­la kuin itse asun? Minus­ta ihmiset saa­vat asua mis­sä halu­a­vat ja toivon, että nekin, jot­ka arvosta­vat urbaa­nia elämää saa­vat. Täl­lä het­kel­lä hyvästä kaupunkiym­päristöstä on selvää ali­tar­jon­taa kysyn­tään näh­den, mikä näkyy hin­nois­sa. Jos ihmiset halu­aisi­vat asua Huitsin Nevadas­sa, asun­not oli­si­vat siel­lä kalli­ita ja kan­takaupungis­sa halpoja. 

    Päin vas­toin: kos­ka kaik­ki halukkaat eivät mah­du kan­takaupunki­in, on vain hyvä, jos joku muut­taa sieltä vapaae­htois­es­ti pois ja päästävät jonkun muun tilalleen.

  56. Osmolle:
    Veikkaisin, etta kyse ei ole ensisi­jais­es­ti argu­menteista vaan tyylista. Monia omako­ti­a­su­jia var­maankin hie­man kyr­sii nuo sin­un kayt­ta­masi sana­muodot (Huitsin Neva­da ym.) ja muu riv­ien val­ista pais­ta­va ylenkatse hei­dan val­in­to­jaan kohtaan. Se ei ole hyva lah­toko­h­ta neu­traalille ja ratio­naaliselle keskustelul­la. Sama jut­tuhan se on esim. maa­han­muut­tokeskusteluis­sa. Jos keskustelukump­panin kayt­ta­ma ter­mi­nolo­gia on osas­toa ‘moniosaa­ja’ ym., niin eipa siina paljoa huvi­ta asial­lis­es­ti argumentoida.

    1. Kun pohtii, mik­si per­he ei halua muut­taa Kru­u­nun­haas­ta omako­tialueille, sil­loin tulee kat­soa asi­aa hei­dän kannal­taan ja hei­dän silmis­sään nämä alueet ovat per­ife­ri­aa. Sik­si käytin kiletä, joka kuvasi hei­dän tuntemuksiaan.
      Liit­tyy siihen toki arfvostelua myös meneil­lään ole­vaa kaavoituskatas­trofia kohtaan. Ei ole mitään syytä, mik­si omako­ta­ialuei­ta ei tar­jot­taisi ihan jäkre­viltä paikoil­ta, vaan ne sirotel­laan elinkelvot­tomik­si läm­pär­feik­si mil­loin minkäkin suvun omis­tamille pelloille.

  57. “Ei ole mitään syytä, mik­si omako­ta­ialuei­ta ei tar­jot­taisi ihan jäkre­viltä paikoil­ta, vaan ne sirotel­laan elinkelvot­tomik­si läm­pär­feik­si mil­loin minkäkin suvun omis­tamille pelloille.”

    En ole koskana ymmärtänyt tätä pääkaupunkiseudun kaavoitus­touhua, muual­la Suomes­sa kyetään järkevään toimintaan.
    Rovaniemel­läkin kaupun­ki kaavoit­ti sinne minne halusi ja tarvit­taes­sa pakkol­u­nas­ti maat ehdot­ta­mal­laan hinnalla.
    Tääl­lä mak­se­taan raaka­maas­ta mitä omis­ta­ja pyytää ja annetaan maan arvon inflatoitua

  58. Isäni oli 40 vuot­ta rakennsu­al­lal ja tun­tee mon­ta raken­nusalan vaikut­ta­jaa . Hän valais , mis­tä on kys­mys pääkaupunkiseudun kaavoituksessa:
    Kor­rup­tios­ta, joka rehot­taa raken­nus­li­ikkei­den ja poli­itikko­jen kesken

  59. Osmo: “Jos ihmiset halu­aisi­vat asua Huitsin Nevadas­sa, asun­not oli­si­vat siel­lä kalli­ita ja kan­takaupungis­sa halpoja”.

    Oli­si­vat­pa aluei­den välisen muut­toli­ik­keen ja asun­to­jen hin­take­hi­tyk­sen seli­tyk­set näin yksinker­taisia! Homo eco­nom­icuk­sen taloudel­liset kalky­loin­nit selit­tävät kuitenkin vain osan asun­to­jen hin­take­hi­tyk­ses­tä. Yhteiskun­ta- ja alue­poli­ti­ikalla, elinkeino- ja palvelu­rak­en­teen muu­tok­sel­la, sosi­aalipoli­it­tisil­la “kan­nus­timil­la” ja muil­la vas­taav­il­la tek­i­jöil­lä on huo­mat­tavasti suurem­pi vaiku­tus asun­to­jen hin­toi­hin. Esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la asuu val­ta­va joukko työn perässä tullei­ta pakko­muut­ta­jia, jot­ka asu­isi­vat edelleen muual­la, jos se vain olisi käytän­nössä mah­dol­lista. He nos­ta­vat alueen asun­to­jen hin­tata­soa — haluamattaan.

    Osmo: “Minus­ta ihmiset saa­vat asua mis­sä halu­a­vat ja toivon, että nekin, jot­ka arvosta­vat urbaa­nia elämää saavat”.

    Kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan jäseneltä tämä on avarakat­seinen mielipi­de. Min­ulle riit­täisi se, että Helsin­ki-keskeisen aurinkokun­nan urbaani eli­it­ti osoit­taisi suurem­paa ymmär­rystä susir­a­jan takana asu­via ihmisiä ja hei­dän elämän­ta­paval­in­to­jaan kohtaan. Myös Helsin­ki on monille “elinkelvo­ton läm­päre”, vaik­ka kuin­ka muu­ta toivoisi.

    1. Minä puhun nyt siitä, mihin ihmiset aset­tuvat asumaan, jos he muut­ta­vat Helsin­gin seudulle. Se, miten muista kaupungeista Suomes­sa tehtäisi­in elinkelpoisem­pia, on koko­nan oma juttunsa.

  60. Luulen, että mon­et ovat myös oppi­neet laske­maan. Kun taval­lise­na työpäivänä töi­hin ja töistä ajaa tun­nin, menee siinä 10 tun­tia valveil­laoloa­jas­ta. Autoon menee Autoli­iton laskurin mukaan mon­ta sataa kuus­sa, jol­la mak­saa asumiskus­tan­nusten ero­tuk­sen. Voitolle­han siinä jää.

  61. Ennus­teen laati­jana ja “sylt­tyte­htaan” edus­ta­jana esitän muu­tamia tarken­nuk­sia keskusteluun.

    Alku­peräi­nen lauan­taina 23.5. Hesaris­sa julka­istu artikke­li oli otsikoitu “Lama pysäyt­ti lap­siper­hei­den paon kehyskun­ti­in”. Näke­mys perus­tuu tietoon, että vuo­den 2008 aikana Helsin­gin las­ten muut­to­tap­pio naa­purikun­ti­in väheni merkit­tävästi, aivan samoin kävi 1990-luvun laman aikana. Kuitenkin vielä vuon­na 2007 pois­muut­to oli samal­la tasol­la kuin 2000-luvul­la keskimäärin. (www.aluesarjat.fi, jonne en vielä ole ehtinyt päivit­tää juuri saatu­ja alueelta alueelle-muut­toluku­ja. Tosin ne löy­tyvät tilas­tokeskuk­sen ilmais­es­ta StatFin-tietokannasta) 

    Se mitä tapah­tuu kan­takaupungis­sa, on eri jut­tu. Las­ten määrä alkoi kas­vaa 2000-luvun puo­livälis­sä, ja kasvu kiihtyi viime vuon­na. Syyk­si tähän on tar­jot­tu arvos­tusten ja asen­tei­den muu­tos­ta, mut­ta asi­aa ei ole tutkit­tu luku­un otta­mat­ta Lil­iuk­sen grad­ua. Siinä otos on varsin pieni ja haas­tat­telu­un on valikoitunut lähin­nä alueel­la asu­vat, ei sieltä pois muut­ta­neet. Gradus­sa viitataan myös Tukhol­man las­ten määrän kasvu­un, mut­ta tutkimuk­ses­ta ei selviä onko huomioitu keskus­tan lähialueil­la tapah­tunut huo­mat­ta­va rak­en­t­a­mi­nen. Tukhol­mas­sa ei raken­net­tu viime vuosikym­meninä juuri lainkaan.

    Media aset­taa mielel­lään vas­takkain Nur­mi­jär­ven omakotilin­nat ja yhtä arvokkaat pit­toreskit keskus­ta-asun­not, ikäänkuin asukkail­la olisi täysi valin­nan­va­paus, kuin­ka asumisen­sa jär­jestää. Muu­ta­ma huomio:

    1. Yli kol­mannes, ehkä läh­es puo­let “kivikaupun­gin” lap­siper­heistä asuu vuokral­la vapaara­hoit­tei­sis­sa vuokra-asunnoissa.

    2. “Kivikaupungista” 2000-luvul­la muut­taneista vain vajaa 10 pros­ent­tia on muut­tanut suo­raan kehyskun­ti­in. Selvästi suurin osa on muut­tanut Helsin­gin esikaupunkien ker­rostaloi­hin. Kan­takaupungis­sa lap­siper­heet ovat useim­miten nuo­ria ja asum­isuransa alkupuolella.

    3. Viime vuosien muut­tokäyt­täymisessä suurin muu­tos on tapah­tunut siinä, että uusien ker­rostaloaluei­den kuten Hert­toniemen­ran­nan, Latokar­tanon ja Ara­bi­an­ran­nan muut­tovoit­to keskus­tan lap­siper­heistä on puolit­tunut. Uusia keskus­tan lähipi­iris­sä ole­via pro­jek­tialuei­ta ei ole vielä päästy aloit­ta­maan. Myös kehyskun­tien muut­tovoit­to on vähen­tynyt, mut­ta määrät ovat mität­tömiä ver­rat­tuna Helsin­gin alueisiin. 

    4. On mah­dol­lista että lap­siper­hei­den valin­nan­mah­dol­lisu­udet ovat kaven­tuneet. Asun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä ja Pääkaupunkiseudun asun­torak­en­t­a­mi­nen on rom­ah­tanut vuosi­tuhan­nen alun määristä, eri­tyis­es­ti kohtu­uhin­tainen ARA-tuotan­to. Esim. Van­taal­la ei ole viime vuosi­na rak­enet­tu yhtään ARA-rahoit­teista per­hea­sun­toa. Samaan aikaan ulko­mainen muut­tovoit­to on kas­vanut huikeasti, ja osa tuli­joista on kaupun­gin ja muiden yleishyödyl­lis­ten vuokra-asun­to­tuot­ta­jien varassa.
    Myös kan­takaupun­ki on saanut osansa ulko­mail­ta tuli­joista: ulko­maat ovat kuitenkin ain­oa suun­ta, jos­ta keskus­ta saa kas­vavaa muut­tovoit­toa lapsista.

    5. Asen­teet muut­tuvat, mut­ta kuin­ka nopeasti ja kuin­ka monel­la? Vielä 2000-luvun alus­sa Kru­u­nun­haas­ta ja muil­ta keskus­tan alueil­ta muutet­ti­in ennä­tys­vauh­tia, las­ten määrä väheni muut­to­tap­pi­on vuok­si jopa 10 pros­ent­tia vuodessa.
    Mata­lat euroko­rot ja laman aikana alueelle patoutunut asum­is­tarpeen paran­tamis­tarve purkau­tu­i­v­at nopeasti, varsinkin kun asun­to­jen hin­nat eivät ehti­neet nous­ta samas­sa tahdis­sa etenkään reuna-alueilla.

    Joka tapauk­ses­sa var­maa on se, että laa­ti­mamme ennus­teet eivät ole osuneet oikeaan, vaan las­ten määrä on kas­vanut nopeam­min kan­takaupungis­sa. Ennusteme­to­di on sinän­sä varsin arvo­va­paa, Helsin­gin 130 osa-alueelle laa­di­taan vuosit­tain ennuste 10 vuodek­si, ja ole­mas­sa ole­van asun­tokan­nan muut­tok­er­toimet saadaan pääosin viimeis­ten 3 vuo­den tapah­tuneesta kehi­tyk­ses­tä. Siten myös mah­dolli­nen arvos­tuk­sen muu­tos on huomioitu ennusteessa.

    Metodin ongel­ma on kuitenkin se, että nopeasti muut­tuvia kehi­tyskulku­ja ei saa­da täysin mukaan, vaan ennuste on jos­sain määrin “kon­ser­vati­ivi­nen”. Viimeis­ten vuosien arvo­ja voidaan pain­ot­taa, mut­ta hyvin hel­posti joudu­taan tilanteeseen, jos­sa ennuste perus­tuu mutu-tun­tu­maan. Viralli­nen ennuste tulee kyl­lä laa­tia niin, että se perus­tuu täs­mäl­lis­es­ti kuvat­tui­hin oletuksiin.

    Tietokeskuk­sen tule­vaan tutkimu­so­hjel­maan on tulos­sa tätä aihep­i­ir­iä val­ot­tavia selvityksiä.

  62. Minä en oikein miel­lä Tam­pereen tai edes Kuo­pi­onkaan keskus­taa mik­sikään “Huitsin Nevadak­si” enkä usko Osmonkaan niitä tarkoit­ta­van (pait­si jos puhut­taisi­in Lääke­laitok­sen alueel­lis­tamis­es­ta ;)). Tam­pereen seudul­la on kyl­lä tuo­ta samaa omako­tialuei­den ripot­telua pitkin maakun­taa meneil­lään, mitä Helsin­gin seudullakin.

  63. Pekka Vuorelle pari kysymystä:
    Kohtaan 4, olisiko­han niin että nykyiset lap­siper­hei­den van­hem­mat ovat 70-luvun suuren muut­toaal­lon lap­sia, eli suurem­pi osa on ensim­mäisen pol­ven kaupunki­laisia. Kai tätä voisi jotenkin tutkia jos olisi tieto esim. van­hempi­en syntymäkunnata.

    Kohtaan 5, onko tuo nyt ihan tieto, eli miten asun­to­jen hin­nat on 2000-luvul­la muut­tunut suh­teessa tuloihin?

    Ylipään­sä, tulisiko Tietokeskuk­sen korostaa päät­täjille viestiessään näi­den ennustei­den sinän­sä ymmär­ret­tävää epä­var­muut­ta? Olen samoil­la lin­joil­la kuin Liian van­ha ylem­pänä, kun ei ole kristal­li­pal­loa niin resurs­seista tulisi saa­da jous­tavampia, eli se että esim. päivähoitopaikko­jen määrä pitäisi tarkasti tietää etukä­teen on väärä lähtökohta.

  64. Ripot­telu Tam­pereen seudul­la on kuitenkin suh­teessa aika lievää. 

    Viime vuosi­na mm. Pirkkalas­sa ja Län­si-Tam­pereel­la on ollut paljon uut­ta omakoti­rak­en­tamista ja nämä alueet ovat läntisen/eteläisen ohi­tustien ja keskus­tan välis­sä. Mainit­tu väylä kul­kee suun­nilleen yhtä kaukana Tam­pereen keskus­tas­ta kuin Kehä I Helsingissä. 

    “Huitsin neva­da” saisi val­lan uuden merk­i­tyk­sen, jos se Helsingis­sä tarkoit­taisi vaik­ka Itäkeskusta.

  65. Huoat­ta­va tek­i­jä voi olla myös ener­gian hin­ta. Läm­mi­tysku­lut omakoti­talos­sa + ben­saku­lut (myös bus­siliput ovat kallis­tuneet!) ovat varsin eri näköisiä nyt kuin 10 vuot­ta sit­ten, kun mieheni kanssa muutet­ti­in kan­takaupungista sinne Huitsin Nevadaan. Elämän­laadun kohoami­nen suh­teessa käytet­tävi­in tuloi­hin oli tuol­loin luul­lak­seni nyky­istä selvem­pi. Keski­t­u­loinenkin ylsi tuol­loin kehyskun­nis­sa omis­tusasun­toon, Helsinki­in jäämisen vai­h­toe­htoina oli ja edelleenkin on lähin­nä vuokra-asum­i­nen tai suvun tuki. 

    Iso­van­hem­mat ovat nyt suur­ta ikälu­okkaa, omat asun­ton­sa mak­sa­neet ja van­hempansa per­i­neet, joten mak­suhaluisia ja mak­sukyky­isiä iso­van­hempia nyt lie­nee suh­teessa enem­män kuin vuosikym­men sit­ten. Tämä mah­dol­lis­taa sen keskus­takolmion jol­loin lapsen­lapset pysyvät lähempänä kuin siel­lä Huitsin­nevadas­sa, mikä on monille iso­van­hem­mille ihan itsekästäkin plussaa.

    Toinen toden­näköi­nen tek­i­jä on mat­ka-aiko­jen piten­e­m­i­nen jopa parikym­men­tä pros­ent­tia vuosikymme­nessä. Kun­nal­lis­es­ta päivähoi­dos­ta lap­si pitää hakea kel­lo viisi, mikä 50 km työ­matkalla ruuh­ka-aikaan aiheut­taa iso­ja ongelmia. 

    Eräs huono puoli kehyskun­tais­tu­mises­sa on myös, että tyyp­il­lis­es­ti koti­in jäävä äiti menet­tää suhde­v­erkkon­sa, jol­loin pikku­lap­si­vai­heen jälkeinen työl­listymi­nen onkin huo­mat­ta­van vaikeaa jos koulu­tus on yhtään epä­ta­vanomaisem­pi. Kaupungilla vas­taan­tulleil­la tutu­il­la tai niiden puut­tumisel­la kun on merkitystä.

  66. ” “Huitsin neva­da” saisi val­lan uuden merk­i­tyk­sen, jos se Helsingis­sä tarkoit­taisi vaik­ka Itäkeskusta. ”

    Olisi tosi­aan mie­lenki­in­toinen ter­mi, kun kyse on nyky­isin Helsin­gin maanti­eteel­lis­es­tä keskip­is­teestä itä-länsisuunnassa :). 

    ” Huoat­ta­va tek­i­jä voi olla myös ener­gian hin­ta. Läm­mi­tysku­lut omakoti­talos­sa + ben­saku­lut (myös bus­siliput ovat kallis­tuneet!) ovat varsin eri näköisiä nyt kuin 10 vuot­ta sit­ten, kun mieheni kanssa muutet­ti­in kan­takaupungista sinne Huitsin Nevadaan. ”

    Hyvä point­ti. Ener­gian hin­ta­han nousi viime vuo­den aikana nopeasti ennä­tysko­rkealle. Asia oli myös paljon julkisuudessa.

  67. Tpyy­lu­o­ma­lle: Valitet­tavasti Tietokeskuk­sen tilas­toaineis­tois­sa ei ole tietoa lap­siper­hei­den van­hempi­en kotikun­nas­ta, tieto voidaan tutkimus­tarkoi­tus­ta varten kyl­lä han­kkia. Epäilen kuitenkin koko hypo­teesia: Kan­takaupun­gin kaik­ista asukkaista on Helsingis­sä syn­tyneitä kaikkein pienin osu­us, ja korkeim­mat osu­udet ovat Pak­i­las­sa ja Tuo­marinkylässä (ulko­muis­tista), jos­sa myös on suurin osu­us lapsiperheitä. 

    Ylipäätään ihmette­len, onko kukaan edes väit­tänyt, että kan­takaupun­ki ei sopisi lap­siper­heelle. Vastikään tehty laa­ja kyse­ly­tutkimus ker­too, mil­laiset syyt saa­vat tekemään muut­topäätök­sen. Kun jätetään pois työhön liityvät seikat, selvästi eniten oli merk­i­tys­tä itse asun­toon liit­tyvil­lä seikoil­la: tilan riit­tävyy­del­lä ja varustetasolla. 

    Kan­takaupungis­sa­han asui aikaisem­min huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män lap­siper­heitä, mut­ta elin­ta­son noustes­sa asum­is­ta­soa on vaikeampi kohot­taa alueil­la, joil­la val­taosa asun­noista on yksiöitä ja kak­sioi­ta, suurem­mis­sa asun­nois­sa usein vain yksi ves­sa, pienet säi­ly­tys­ti­lat ja vähän huonei­ta suh­teessa pin­ta-alaan. Kos­ka muut­tovir­rat val­taosin suun­tau­tu­vat lähiöi­hin, joiden arvos­tus ei ole ollut kovin kum­moinen pitki­in aikoi­hin, on hie­man vaikea uskoa, että niitä olisi ympäristönä pidet­ty kan­takaupunkia parempana.

  68. “Eräs huono puoli kehyskun­tais­tu­mises­sa on myös, että tyyp­il­lis­es­ti koti­in jäävä äiti menet­tää suhde­v­erkkon­sa, jol­loin pikku­lap­si­vai­heen jälkeinen työl­listymi­nen onkin huo­mat­ta­van vaikeaa jos koulu­tus on yhtään epä­ta­vanomaisem­pi. Kaupungilla vas­taan­tulleil­la tutu­il­la tai niiden puut­tumisel­la kun on merkitystä.”

    Ei ole onnek­si iah noin simp­peliä. Esimerkik­si tääl­lä Kirkkon­um­mel­la syn­tyi ja kaie delleen syn­tyy lähin­nä las­ten kaverei­den kaut­ta yllät­tävän laa­ja ja monipuo­li­nen kon­tak­tiverkos­to. Vält­tämät­tä ei palaa juuri siihen ammat­ti­in, johon on aikanaan valmis­tunut. Voi esim. tul­la koulu­un (erityis)opettajaksi.

  69. Osmo: “Väit­täisin, että kyse on myös arvos­tusten muu­tok­ses­ta. Toisen pol­ven kaupunki­laiset arvosta­vat kaupunki­imaista elämän­muo­toa, eivätkä halua omakoti­taloon pel­lolle keskelle ei mitään.”

    Mil­loinka­han kaupun­gin hallinto on urban­isoituu ja tajuaa kaupungis­tu­misen perus­lu­on­teen. Liian monel­la hallintoon ja luot­ta­mushenkilöi­hin kuu­lu­val­la vaikut­taa ole­van niin paljon mul­taa kyn­sien alla, että epäilen, että päätök­siä ei tehdä kovin urbaaneista lähtöko­hdista käsin riit­täväl­lä kompetenssilla.

    Minus­ta esimerkik­si tämä hie­man villin kaupunkilu­on­non tuhoamisvim­ma voi viita­ta ruo­hon­leikkuukoneel­la par­tur­oitu­un omakoti­taloa­sumiseen kaupungeissa/ taa­jamis­sa, jois­sa on var­tut­tu ennen Helsinki­in muuttamista.

  70. Kiitok­set Vuorelle vas­tauk­ses­ta. Ei ole lap­sia, mut­ta tajusin juuri että muutin itsekin pois kan­takaupungista sik­si että piti saa­da lisää tilaa. Ja samaa kuulee muil­takin, eli pidän oman koke­muk­seni perus­teel­la tuo­ta kyse­ly­tutkimus­ta hyvinkin uskottavana.

    Eli Osmo, hoi­da lisää sitä kan­takaupunkia. Pitäisiköhän taas herätel­lä sitä keskustelua, että mitäs jos kaupunki­mo­tar­it (malli­in Hämeen­lin­nan motari) muute­tanan noin Kehä I sisäl­lä ihan nor­maali pääkaduik­si (Man­ner­heim­intie)? Län­siväylästä voisi aloittaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.