Lapsiperheet jäävät kantakaupunkiin

Hel­sin­gin Sano­mat ker­too, että alle kou­lui­käis­ten las­ten mää­rä kan­ta­kau­pun­gis­sa on kään­ty­nyt kas­vuun. Kun ennen muu­tet­tiin vii­meis­tään toi­sen lap­sen syn­ty­män jäl­keen Kal­lion kak­sios­ta oma­ko­ti­ta­loon jon­ne­kin Huit­sin Neva­daan, nyt jää­dään Kal­lioon. Tämä joh­tuu leh­den mukaan lamas­ta: ei ole varaa hank­kia isom­paa asuntoa.

Laman tuo­ma talou­del­li­nen eriar­voi­suus var­maan selit­tää osan ilmiö­tä, mut­ta ei koko­naan: ensik­si­kin muu­tos alkoi jo ennen lamaa. Toi­sek­si las­ten luku­mää­rä ei ole kas­va­nut vain itäi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa vaan voi­mak­kaas­ti esi­mer­kik­si Kruu­nun­haas­sa. Kruu­nun­ha­ka­lai­sen kak­sion hin­nal­la saa aika ison asun­non Huit­sin Neva­das­ta. Kysy­mys voi olla myös vau­rau­den kas­vus­ta: toi­sin kuin ennen lap­si­per­heil­lä on varaa asua Kruununhaassa.

Väit­täi­sin, että kyse on myös arvos­tus­ten muu­tok­ses­ta. Toi­sen pol­ven kau­pun­ki­lai­set arvos­ta­vat kau­pun­kii­mais­ta elä­män­muo­toa, eivät­kä halua oma­ko­ti­ta­loon pel­lol­le kes­kel­le ei mitään.

78 vastausta artikkeliin “Lapsiperheet jäävät kantakaupunkiin”

  1. Minä­kin hie­man ihmet­te­lin lamaa ilmiön selityksenä. 

    Kyl­lä­hän oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­nat kehys­kun­nis­sa juu­ri nyt ovat suh­tees­sa hal­vem­pia kau­pun­ki­luuk­kui­hin näh­den kuin vaik­ka­pa vii­ti­sen vuot­ta sit­ten. Eivät kan­ta­kau­pun­gin asun­not ole tul­leet sil­lä tavoin hin­nas­sa alas kun pari­ta­lon puo­lik­kaat Kirkkonummella. 

    Ja kuten Osmo sanoo, niin muut­to­vir­ta tyreh­tyi jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten kehys­kun­tiin, alkoi jopa jon­kin­lai­nen paluu­muut­to lähem­mäk­si kes­kus­taa tai sen liepeille.

    Tän­ne Mun­kin seu­dul­le­kin tuli mon­ta tut­ta­va­per­het­tä takai­sin epä­on­nis­tu­nei­den kokei­lu­jen jäl­keen, vaik­ka Munk­ki­nie­mi yllä­tyk­sek­se­ni oli­kin kar­tal­la miinusmerkkinen. 

    Kruu­nun­haas­sa olen asu­nut puo­li­sen vuot­ta pien­ten las­ten kans­sa ja se oli kyl­lä yhtä hel­vet­tiä. Minus­ta on ahdis­ta­va aja­tus, ettei lap­sil­la ole mitään mah­dol­li­suut­ta ennen kou­lui­kää liik­kua ilman aikuis­ta, vai pääs­tää­kö joku 6–7 ‑vuo­ti­aan lap­sen­sa Kru­ni­kan puo­lel­ta Kai­sa­nie­men puis­toon, joka on ainoa leik­ki­paik­ka lähistöllä?

    Töö­lös­sä­hän esim. on jo ihan lap­siys­tä­väl­li­siä paik­ko­ja paljon.

  2. Kes­kus­ta-asu­mi­nen voi­si olla myös tie­toi­nen valin­ta lap­si­per­heel­tä. Kui­ten­kin täs­sä Hesa­ri­kin kuvaa kes­kus­ta-asu­mi­sen vain pakol­li­sek­si resurs­sien puut­teen vuok­si teh­dyk­si ratkaisuksi.

    Johan­na Lilius on 2008 val­mis­tu­nees­sa gra­dus­saan (https://oa.doria.fi/handle/10024/37540) tut­ki­nut lap­si­per­hei­tä, jot­ka ovat tie­toi­ses­ti teh­neet valin­nan asua kes­kus­tas­sa. Tren­di on ilmei­ses­ti Tuk­hol­mas­sa jo huo­mat­ta­van voi­ma­kas, Hel­sin­gis­sä mitättömämpi.

    1. Ottaen huo­mioon, että asun­not kes­kus­tas­sa ovat huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pia kuin kau­em­pa­na, on vai­kea ymmär­tää väi­tet­tä, että kukaan talou­del­li­ses­ta pakos­ta jou­tui­si kes­ku­tas­sa asumaan.

  3. Lap­si­per­hei­den muut­to­käyt­täy­ty­mi­ses­tä vään­net­tiin kau­pun­gin kans­sa jo pari vuot­ta sit­ten kun joku kon­sult­ti­toi­mis­to oli las­ke­nut ala-astei­käis­ten mää­rän vähe­ne­vän Puna­vuo­ren alu­eel­la ja kau­pun­gin tila­kes­kus oli­si halun­nut rea­li­soi­da par­haat palat ope­tus­toi­men käyt­töön osoi­tet­tua kiin­teis­tö­omai­suut­ta. Toi­men­pi­teen perus­tee­na käy­te­tyt luvut eivät sil­loin anta­neet kuvaa todel­li­sis­ta tren­deis­tä, jon­ka pys­tyim­me osoittamaan.

    Saman­ai­kai­ses­ti kun tilas­tois­ta näh­dään alle kou­lui­käis­ten mää­rän alu­eel­la lisään­ty­vän, elä­vät pää­tök­sen­teon perus­teet aivan omaa elä­mään­sä:

    Kas­vu­pai­ne koh­dis­tuu ennus­teen mukaan Kam­pin­mal­min ja Laut­ta­saa­ren perus­pii­rei­hin, kos­ka sekä Jät­kä­saa­reen että Her­ne­saa­reen val­mis­tuu uudet asui­na­lu­eet. Muis­sa perus­pii­reis­sä sekä koko väes­tön että las­ten mää­rä on vähe­ne­mäs­sä. Ullan­lin­nan perus­pii­ris­sä asuu täl­lä het­kel­lä yhteen­sä noin 22 600 asu­kas­ta, jois­ta 0–12-vuotiaita lap­sia on noin
    1900. Vuo­teen 2017 men­nes­sä Ullan­lin­nan perus­pii­rin väes­tö vähe­nee 900 asuk­kaal­la ja 0–12-vuotiaiden mää­rä noin 100 lapsella

    Muil­la perus­pii­reil­lä jois­sa 0–12 ‑vuo­tiai­den las­ten mää­rä väi­te­tys­ti vähe­nee tar­koi­te­taan Viron­nie­meä ja Taka-Töö­löä, jois­sa alle kou­lui­käis­ten mää­rä on nyt kas­va­nut 6,4 ja 9,6 prosenttia.

    Muun muas­saa näil­lä perus­teil­la Puna­vuo­ren alu­eel­ta halu­taan lak­kaut­taa erin­omai­ses­ti sijoit­tu­nut ja toi­mi­va päiväkoti.

    Onnis­tues­saan eri­lai­set hank­keet päi­vä­ko­ti- ja kou­lu­ver­kos­ton ala­sa­ja­mi­sek­si kan­ta­kau­pun­gis­sa ovat toki itse­ään toteut­ta­via, eli lap­si­per­heet kyl­lä saa­daan läh­te­mään kun pal­ve­lu­ja tar­peek­si heikennetään.

  4. Minä lisäi­sin seli­tyk­seen vie­lä yhden: mök­kien varus­te­lun paran­tu­mi­sen sil­le tasol­le että mökeis­sä voi hyvin asua myös nykyi­sen kal­tai­si­na leu­toi­na talvina. 

    Kau­pun­gin ahtau­des­sa jak­saa nyh­rä­tä vii­kon kun tie­tää että per­jan­tai­na pää­see mökille.

  5. Toi­voa sopii että olet Osmo oikeassa. 

    Eli­na, Kru­nik­ka ja Kal­lio muut­tu­vat kyl­lä lap­siys­tä­väl­li­sem­mik­si jos las­ten mää­rä alueil­la kas­vaa. Puis­toi­hin tulee val­vo­via sil­miä ja puis­tot siir­ty­vät dogaa­jil­ta asuk­kail­le. Näin tuon aikoi­naan kon­kreet­ti­ses­ti Karhupuistossa.

    Kau­pun­git ovat kyl­lä maa­il­man sivu olleet väes­tö­nie­lu­ja — syn­ty­vyys on ollut alhais­ta ja aikai­sem­min kuol­lei­suus oli suht kor­ke­aa epi­de­mioi­den takia ja on var­maan­kin edel­leen­kin kor­ke­aa Mum­bain tai Rion slum­meis­sa. Luu­len­pa että kau­pun­ki­mai­nen elä­män­ta­pa saat­taa kui­ten­kin edel­leen alen­taa syn­ty­vyyt­tä. Mene tiedä. 

    Täl­lä het­kel­lä maal­ta­muu­ton takia Suo­men kau­pun­geis­sa syn­ty­vyys on kyl­lä kor­keam­pi kuin mones­sa maa­lais­kun­nas­sa, mut­ta oli­si­ko kui­ten­kin niin että vih­reit­ten ja kokoo­muk­sen ym. hel­li­mä väes­tön kes­kit­tä­mi­nen Hel­sin­kiin ja suu­riin kau­pun­kei­hin alen­taa syntyvyyttä ?

    Voin kyl­lä olla vää­räs­sä­kin — onko­han kukaan tutl­ki­nut sitä mikä on vaik­ka­pa kol­me suku­pol­vea Hel­sin­gis­sä asu­neen väes­tön syn­ty­vyys kau­pun­kiin muut­ta­neit­ten syn­ty­vyy­teen näh­den. Ero voi olla suu­ri­kin. No täl­lai­sia asioi­ta har­voin tut­ki­taan vaik­ka ne voi­si­vat antaa osviit­taa tule­vas­ta parem­min kuin moni “tyk­käät sä että …” tutkimus.

  6. Mikään yksit­täi­nen seli­tys­hän ei var­maan rii­tä kuvaa­maan leh­des­sä esi­tet­tyä ilmiö­tä, mut­ta isom­paan asun­toon vaih­ta­mi­sen hidas­tu­mi­seen on saat­ta­nut vai­kut­taa myös se, että ennen tätä lamaa asun­to­lai­na­ko­rot kak­sin­ker­tais­tui­vat lyhyes­sä ajassa. 

    Ja kun korois­sa oli nousut­ren­di pääl­lä mitään var­muut­ta ei ollut sii­tä, että korot oli­si­vat jää­neet edes tuol­le aiem­paan näh­den tupla­ta­sol­le. No sit­ten tuli tämä taan­tu­ma / lama jon­ka jyrk­kyys tuli yllä­tyk­se­nä mel­kein kai­kil­le ja näin korot vaih­teek­si sit­ten takai­sin alas.

  7. Eli­na,

    kruu­nun­ha­ka­lai­se­na isä­nä voin kyl­lä tode­ta että las­ten kans­sa tääl­lä elä­mi­nen on kau­ka­na hel­ve­tis­tä. Leik­ki­puis­to­ja on mui­ta­kin kuin Kai­sa­nie­mes­sä — näin kesä­ai­kaan Ter­va­saa­ri on aivan lois­ta­va paik­ka. 6–7 ‑vuo­ti­aan voi huo­let­ta pääs­tää esi­mer­kik­si Sää­ty­ta­lon puis­tik­koon tai juu­ri uusit­tuun Lii­san­puis­toon omin päin. Auto­lii­ken­ne Kru­ni­kas­sa on kui­ten­kin koh­tuul­li­sen vähäis­tä kan­ta­kau­pun­gin mit­ta­kaa­vas­sa ver­rat­tu­na vaik­ka­pa Töölöön.

    Lap­si­per­heen elä­mä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on joka tapauk­ses­sa kom­pro­mis­sien teke­mis­tä, tasa­pai­noi­lua tilan­tar­peen, pal­ve­lui­den saa­vu­tet­ta­vuu­den, hoi­to­paik­ko­jen ja työ­mat­kan välil­lä. Ei Hel­sin­gin­nie­mi ole mis­sään nimes­sä huo­no vaihtoehto!

  8. Kat­se­lin vähän hintoja…

    Jos per­he asuu 60 neliön kol­mios­sa Kru­ni­kas­sa, niin sil­lä rahal­la saa hyvin­kin 130–150 neliö­tä Nur­mi­jär­ven Klauk­ka­las­ta. Sivum­mal­ta tie­tys­ti saa vie­lä edul­li­sem­min. Klauk­ka­las­sa­han on ihan hyvät palvelut. 

    Tee­mu K, 

    Luu­len, että nämä uusur­baa­nit lap­si­per­heet eivät ole nii­tä, jot­ka pake­ne­vat maal­le joka vii­kon­lo­puk­si. Se on ihan tois­ta porukkaa.

  9. Sami,

    Meil­lä on sel­väs­ti aivan eri­lai­set käsi­tyk­set 6–7 ‑vuo­tiai­en las­ten tar­peis­ta. Lii­san­puis­ton ja Sää­ty­ta­lon taka­puo­len kal­tai­sia pik­kuplänt­te­jä pidän hiek­ka­laa­tik­koi­käi­sel­le, 1–3v. sopivina. 

    Em. ikäi­sen tuli­si saa­da pyö­räil­lä isol­la revii­ril­lä, raken­taa majaa, kii­peil­lä kal­lioil­la ja puis­sa, kehit­tää moni­puo­li­ses­ti kar­kea­mo­to­ri­sia ja sosi­aa­li­sia tai­to­jaan juok­su­lei­keis­sä jne. 

    Mut­ta pää­asia­han on että itse viih­tyy, kuten ilmei­ses­ti te per­hee­nä viih­dyt­te. Eihän kaik­kien tar­vit­se onnek­si asua samas­sa pai­kas­sa. Minä arvos­tan iso­ja piho­ja, laa­jo­ja met­säi­siä ulkoi­lua­luei­ta ja ava­ria las­ten leik­ki­puis­to­ja pie­nen­kin lap­sen kanssa. 

    Kruu­nun­haas­sa lähin ohjat­tua toi­min­taa jär­jes­tä­vä leik­ki­puis­to oli Toi­sel­la lin­jal­la. Sin­ne lasin­si­ru­jen kes­kel­le piti kävel­lä Haka­nie­men saas­tei­den, melun ja aso­si­aa­li­sen ainek­sen läpi päi­vit­täin… riit­ti minul­le hyvin pian, kun ver­tai­lu­koh­ta­na oli edel­li­nen asuin­paik­kam­me, Etelä-Haaga.

  10. Ehkä­pä ihmi­set ovat tot­tu­neet elä­mään ahtaam­min ja hyväk­sy­vät ahtau­den hin­ta­na sii­tä, että saa­vat asua keskustassa.

    Toi­sin kuin usein mai­ni­taan, Klauk­ka­las­sa on hyvät pal­ve­lut ja ne ovat lähel­lä. Lisäk­si Nur­mi­jär­vel­le muut­toa lii­oi­tel­laan. Tah­ti on kuu­lem­ma ollut 200–300 hen­keä vuo­des­sa, mikä ei Hel­sin­gin asu­kas­lu­vus­sa (500 000) tun­nu missään.

    Luu­len­pa, että yksi syy pysyä Hel­sin­gis­sä on lii­ken­ne. Klauk­ka­las­ta saa ison oma­ko­ti­ta­lon, mut­ta toi­saal­ta voi hel­pos­ti tar­vi­ta kak­si autoa, jos isä ja äiti ovat molem­mat töis­sä jos­sain hesas­sa. Autot tule­vat kalliiksi.

  11. Oma­ko­tia­suk­kaa­na muistutan,että suu­rin osa oma­ko­ti­ta­lois­ta­kin on muu­al­la kuin pel­lon kes­kel­lä ilman pal­ve­lu­ja tai naa­pu­rei­ta. Pel­lon kes­kel­lä ovat yleen­sä maa­ti­lat. Joi­ta­kin okt-aluei­ta on kyl­lä teh­ty vähän tyh­mäs­ti kau­as pal­ve­luis­ta. Näis­sä ehkä suun­nit­te­lu on läh­te­nyt arviois­ta, että pal­ve­lu­ja­kin tulee kun alue kas­vaa ja asuk­kai­ta tulee lisää.
    Olen luke­nut, että syn­ty­vyys on ylei­ses­ti nousus­sa muu­al­la­kin Suo­mes­sa? Ja tätä vah­vis­taa myös arki­päi­vän havain­not lähipiirissä.

    Lap­si­per­he voi viih­tyä hvyin myös kau­pun­kia­sunn­osa kun­han perus­asiat alu­eel­la toi­mi­vat. Lama on kyl­lä lykän­nyt monien oma­ko­ti­ta­lo­haa­veen toteu­tu­mis­ta, ja ehkä joh­ta­nut koko haa­veen hylkäämiseen.

  12. Voi­si­ko­han yksi seli­tys löy­tyä Hel­sin­gin kehä­tei­den ruuh­kai­suu­des­ta? Moni Her­van­taan töi­hin tule­va tulee jos­tain Kan­ga­sa­lal­ta tai Lem­pää­läs­tä autol­la yhtä nop­saan ellei nop­sem­paa kuin tuli­si bus­sil­la Tam­pe­reen kes­kus­tas­ta. Hel­sin­gin kehys­kun­nis­ta ei tai­de­ta yhtä nopeas­ti työ­pai­koil­le päästä.

    Ei sii­tä oma­ko­ti­ta­los­ta ole juu­ri­kaan iloa, jos arke­na siel­lä ei ker­kiä kuin käy­dä nukkumassa.

  13. Kuten edel­lä on jo todet­tu syyt ovat var­mas­ti moni­nai­set. Tär­keim­pä­nä syy­nä pitäi­sin kau­pun­gis­tu­mis­ta. Suo­ma­lai­sil­la on vie­lä var­sin lyhyt his­to­ria kau­pun­kia­su­mi­seen ja vai­kut­taa sil­tä, että lap­sen kas­vat­ta­mi­nen kau­pun­gin kes­kus­tas­sa alkaa vii­mein ole­maan muu­ta­kin kuin poikkeus. 

    Oma vai­ku­tus on var­mas­ti per­hei­den moni­muo­toi­suu­del­la, jota esiin­tyy eri­tyi­ses­ti kau­pun­ki­seu­duil­la. Lap­si­per­he voi olla nyky­ään muu­ta­kin kuin isä, äiti ja kak­si lasta. 

    Kol­man­te­na mer­kit­tä­vä­nä syy­nä pidän jo mai­nit­tu­ja asu­mis- ja työ­mat­ka­kus­tan­nuk­sia, joi­ta ei usein osa­ta ottaa huo­mioon kun teh­dään hin­ta­ver­tai­lua eri asu­mis­muo­to­jen välillä.

  14. Kyl­lä Suo­mes­sa lap­sia on aina kau­pun­geis­sa kas­va­nut, mut­ta hei­tä on kovas­ti sää­li­tel­ty. Monen maal­ta­muut­ta­neen mie­les­tä ainoa oikea lap­suus vie­te­tään maa­seu­dul­la tai aina­kin omakotitalossa. 

    Itse ikä­ni ker­ros­ta­los­sa asu­nee­na en ole kos­kaan ymmär­tä­nyt mitä sää­lit­tä­vää täs­sä asu­mis­muo­dos­sa on. Talon yhtei­ses­sä pihas­sa oli 70–80 ‑luvuil­la pal­jon lap­sia ja hyvin tilaa leik­kiä. Enem­män sää­lit­ti­vät rivi­ta­lois­sa ja oma­ko­ti­ta­lois­sa­kin asu­neet lap­set. Eivät­hän he voi­neet koti­pi­has­saan edes pal­loa pot­kais­ta, kos­ka se meni sii­tä heti naa­pu­rin puolelle.

  15. Per­jan­tai­sin hel­sin­ki­läi­siä ajaa jonos­sa 6‑tietä vie­lä Huit­sin Neva­daa­kin kau­em­mak­si ja sun­nun­tai­na takai­sin. Miksi?

  16. Kal­lion per­he­val­men­nus­ryh­mäs­sä käy­nee­nä voin vah­vis­taa, että ryh­mä on ilmei­ses­ti koko kau­pun­gin suu­rin. Poru­kal­le on itsea­sias­sa tulos­sa jo tois­ta las­ta ja jää­vät edel­leen kantakaupunkiin.

    Olen samaa miel­tä Oden kans­sa, että kyse näyt­tää ole­van jon­kin­lai­ses­ta kult­tuuu­rin muu­tok­ses­ta. “Hyvä lap­suus” ei edel­ly­tä oma­ko­ti­ta­loa ja omaa pihaa.

  17. Olen ymmär­tä­nyt, että vih­reät kan­nat­ta­vat tii­vis­tä kau­pun­kia­su­tus­ta lii­ken­teen jne takia. Jos kaik­ki lap­si­per­heet alkai­si­vat nou­dat­taa Hesas­sa Eli­nan tapaa, niin mihin täs­sä jou­dut­tai­siin? Toki Uudel­la­maal­la­kin maa­ta löy­tyy, mut­ta työ­paik­ko­ja tie­tys­ti vähän rajoi­te­tum­min? Men­nei­syy­des­sä aika hyvin ne ker­sat kui­ten­kin pär­jä­si­vät ihan kes­kel­lä sta­dia. Tot­ta­kai Eli­nan halua­mat jutut lap­sil­leen ovat hie­no­ja ja oikei­ta, mut­ta eivät kai kaik­kien halua­mia tai mahdollisiakaan?

  18. Mitä jär­keä on muut­taa oma­ko­ti­ta­loon kau­em­mak­si, kun kaik­ki pal­ve­lut ja har­ras­tuk­set on tääl­lä lähempänä?
    Oma tönö kes­kel­lä ei mitään ja kaik­ki kau­ka­na, ei kuu­los­ta hou­kut­te­le­val­ta. Hel­sin­gis­sä ei tar­vit­se omis­taa autoa ja pää­see muka­vas­ti liik­ku­maan jul­ki­sil­la eri paik­koi­hin ja lap­sil­le on vaik­ka mitä tapah­tu­maa, har­ras­tus­ta ym.

    Ei tar­vit­se pit­käl­le täs­tä läh­teä, kun jo tar­vit­see omaa autoa ja sil­ti menee pal­jon aikaa kun aje­lee sin­ne ja tän­ne eri paik­koi­hin tena­van kans­sa. Kai­ken lisäk­si sel­lai­sia nopei­ta läh­tö­jä ei teh­dä tyy­liin, hei tuol­la­han on tom­mo­nen jut­tu lähe­tääs kattomaan.

  19. KariR, kutos­tien lii­ken­teen saa jonok­si jo tuhan­nel­la autol­la tun­nis­sa suun­taan­sa, eli ei sii­hen miten hir­vei­tä mas­so­ja tar­vi­ta. Nuo sään­nöl­li­set maal­lea­ja­jat ovat muu­ten­kin luul­ta­va­ti van­hem­paa väkeä, tätä tukee esim. tilas­to vapaa-ajan asun­to­jen käy­tös­tä ikä­luo­kit­tain, kts. http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-12–15_007.html?s=0#3

    Arvaan että kes­ki­ver­to 25–40 vuo­tias hel­sin­ki­läi­nen on jol­lain mökillä/maalla kes­ki­mää­rin kak­si viik­koa vuo­des­sa. Osit­tain kyse on elä­män­ti­lan­tees­ta, van­hem­mil­la ihmi­sil­lä on enem­män aikaa mök­keil­lä, mut­ta väit­täi­sin että on täs­sä jokin suku­pol­vie­ro­kin. Joten­kin niin, että nuo­rem­mal­le kau­pun­ki­lais­väel­le mök­ki on vaan yksi loman­viet­to­paik­ka sii­nä kuin Tal­lin­na tai Kana­ria, eikä mikään alku­ko­ti johon pala­taan aina kun päästään.

    Anek­doot­ti­poh­jal­ta, ikä­pol­ve­ni mök­keil­lee van­hem­pien­sa mökeil­lä, ja kun heis­tä aika jät­tää nousee peri­kun­nal­le usein esiin kysy­mys että onko täl­le käyt­töä? Mökis­tä on kui­ten­kin sekä kus­tan­nuk­sia että vai­vaa, eli tun­tuu vähän tyh­mäl­tä pitää sitä jos siel­lä käy pari ker­taa vuo­des­sa, toi­saal­ta taas paik­kaan on useim­mi­ten muo­dos­tu­nut jon­kin­lai­nen tun­ne­si­de joka yhdis­tyy vel­vol­li­suu­teen hoi­taa van­hem­pien perintöä.

  20. Kau­pun­kie­lä­mäs­sä on huo­no­na puo­le­na ettei pys­ty samal­la taval­la har­ras­ta­maan käy­tän­nön käden­tai­to­ja kuin maalla.
    Täs­tä syys­tä kau­pun­ki­lai­set ovat yleen­sä vähän avut­to­mam­pia kuin maal­la asu­vat. Huom. asun Helsingissä.

    Työ­väen­opis­tois­sa on kai­ken­nä­köi­siä alan kurs­se­ja, mut­ta se ei ole sama asia. Maal­la ihmi­set luonnostaan
    jo pakos­ti jou­tu­vat teke­mään kai­ken­nä­köis­tä. Kau­pun­gis­sa ei voi ruve­ta nik­ka­roi­maan tai rakentelemaan
    omia jut­tu­ja sil­loin kun huvittaa.

    Toi­nen ikä­vä ilmiö on saas­teet, kes­kus­tas­sa saa kyl­lä kat­soa mil­loin läh­tee len­kil­le, ettei vedä
    keuh­koi­hin­sa lii­an pal­jon pölyä ja pako­kaa­sua, sil­tä ei voi täy­sin vält­tyä. Oma lukun­sa on kau­pun­gis­sa huo­mat­ta­vas­ti ylei­sem­pi ihmis­ten häi­riö­käyt­täy­ty­mi­nen, johon jou­tuu aika usein törmäämään.

    Myös jou­tuu kat­so­maan enem­män lap­sen perään, kun kai­ken­nä­köi­siä hör­hö­jä on liik­keel­lä, eli lap­sen liik­ku­mi­nen on rajoi­te­tum­paa kun maal­la ja yhtei­söl­li­nen elä­mä on hei­kom­paa kun pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la. Tosi se nyt on jo muu­ten­kin näi­vet­ty­nyt vii­mei­si­nä vuosikymmeninä.

    Nää on nii­tä lap­si­per­hei­den kan­nal­ta ikväiä ilmiöitä.

    1. Mihin tyuo tie­to kau­pun­ki­lais­ten ylei­sem­mäs­tä häi­riö­käyt­täy­ty­mi­ses­tä perus­tuu. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat hen­ki­ri­kos­lu­vut ovat syrjäseuduilla.

  21. Mihin tyuo tie­to kau­pun­ki­lais­ten ylei­sem­mäs­tä häi­riö­käyt­täy­ty­mi­ses­tä perus­tuu. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat hen­ki­ri­kos­lu­vut ovat syrjäseuduilla.”

    Suh­teu­tet­tu­na väki­lu­kuun maan rikol­li­sin kun­ta tai­si olla Sot­tun­ga Ahve­nan­maal­la. Syy­nä tosin oli se, että Ruot­sin­lai­vat kuli­vat Sot­tun­gan ohit­se juu­ri yöker­ho­jen sul­ke­mi­sai­kaan, ja rikos´ksen tpah­tu­ma­pai­kak­si mer­ki­tään täl­löin Sottunga.

  22. Mik­si aina lai­te­taan asu­mis­paik­koi­na vas­tak­kain syr­jä­seu­tu tai Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki? Asum­me oma­ko­ti­ta­los­sa mm siksi,koska olem­me musiik­ki­per­he, jota ei ker­ros­ta­los­sa hyväl­lä katsottaisi(kuunneltaisi).

    Sil­ti emme asu mis­sään kor­ves­sa vaan käve­lye­täi­syy­del­lä ovat sekä suo­men- että ruot­sin­kie­li­set ala- ja ylä­as­teet, lukio, uima­hal­li, kirk­ko, kau­pat, uima­ran­ta, vene­sa­ta­ma, toi­sen työ­paik­ka jne. Lisäk­si on tun­ne “omas­ta kyläs­tä”, jos­sa toi­sia ter­veh­di­tään ja naa­pu­rin las­ten­kin perään katsotaan.

    Ja jos kan­ta­kau­pun­kiin on asi­aa, niin sin­ne pää­see jul­ki­sil­la 20 minuu­tis­sä ja omal­la autol­la vie­lä nopeammin.

  23. Osmo,

    Jos Pek­ka käve­lee tun­nin ajan pel­lon­lai­taa Juu­as­sa ja Mat­ti saman­ai­kai­ses­ti Hesa­ria pit­kin kur­va­ten välil­lä Kur­vin kaut­ta Hämeen­tiel­le niin kum­man ole­tat näke­vän enem­män häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä? Pekan vai Matin?

    Hen­ki­ri­kok­set eivät ole häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Elin­kau­ti­nen tuo­mio häi­riö­käyt­täy­ty­mi­ses­tä… hmm?

    1. heh­taa­ria koh­den häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä Hel­sin­gis­sä on var­maan enem­män kuin Lapin tun­tu­reil­la, mut­ta asu­kas­ta koh­den tilan­ne on vähän toi­nen. Pekan kan­nat­taa pysyä kotona.

  24. Ilmiön olen itse­kin havain­nut, kun olen istu­nut useam­man­kin asusn­to­yh­tiön hal­li­tuk­ses­sa. Lap­si­per­heet lisään­tyn­vät kau­pun­gis­sa. Samoin toi­mis­to­ja k´mjutetaan kan­ta­kau­pun­gis­sa takai­sin asunnoiksi. 

    Toi­saal­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa ja Töö­lös­sä asun­not ovat pie­nem­mät, toi­saal­ta kaik­ki pal­ve­lut, ure­hi­lu­ken­tät jne ovat lähel­lä. Joko käve­ly­mat­kan tai ratik­ka­mat­kan pääs­sä. Ja työ­mat­ka on lyhyt

    Espoos­sa ja Kirk­ko­num­mel­la hyvien jul­kis­ten yhteyk­sien päsä­soel­vat oma­ko­ti­ton­tit ovat pie­niä, jopa vain 400 m². Eikä leik­kia­luei­ta­kaan vält­tä­mät­tä oikein lähel­lä ole.

    Kun asuin Kru­ni­kas­sa 75 ‑80, siel­lä oli vie­lä aika pal­jon lap­sia ja kiva neu­vo­la. Nyt on sel­lai­sia joil­la on, ei vält­tä­mät­tä kovin suur­ta, perit­tyä varal­li­suut­ta joka mah­dol­lis­taa asun­non hank­ki­mi­sen kantakaupungista.

  25. Mihin tyuo tie­to kau­pun­ki­lais­ten ylei­sem­mäs­tä häi­riö­käyt­täy­ty­mi­ses­tä perus­tuu. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat hen­ki­ri­kos­lu­vut ovat syrjäseuduilla.”

    Hen­ki­ri­kok­set ovat taval­li­sen ihmis­ten koh­taa­mi­sis­ta ongel­mis­ta har­vi­nai­sem­pia ver­rat­tu­na taval­li­sem­paan arki­seen häi­riö­käyt­täy­ty­mi­seen, jota koh­taa liikkuessaan.

    Ylei­ses­ti ihmi­sel­lä on aika pie­ni toden­nä­köi­syys jou­tua hen­ki­ri­kok­sen koh­teek­si. Häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä kau­pun­geis­sa esiin­tyy ja pal­jon, jos vain viit­sii liik­kua jul­ki­sil­la lii­ken­ne­vä­li­neil­lä ja jul­ki­sil­la pai­koil­la. Täs­sä on tie­ten­kin kau­pun­gi­no­sien välil­lä ero­ja. Tie­to perus­tuu ihan käy­tän­nön havain­toon kun liik­kuu kadul­la tai kun olei­lee maaseudulla.

    Jos tätä häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä tilas­toi­tai­siin, niin sii­nä oli­si taas sel­lai­nen tilas­to­tuk­ti­mus jos­sa oli­si tulok­se­na tää ker­ros­ta­los­sa asu­vat käyt­tä­vät kes­ki­mää­rin enem­män hissiä …

    Voi­han tie­ten­kin maal­la­kin olla jol­lain alu­eel­la ihmi­siä, jot­ka jou­tu­vat epä­ta­val­li­sen pal­jon häi­riö­käyt­täy­ty­mi­sen koh­teek­si, jon­kin pai­kal­li­sien ilmiön takia. En oikein usko sen ole­van kovin yleistä.

  26. heh­taa­ria koh­den häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä Hel­sin­gis­sä on var­maan enem­män kuin Lapin tun­tu­reil­la, mut­ta asu­kas­ta koh­den tilan­ne on vähän toi­nen. Pekan kan­nat­taa pysyä kotona.”

    Maal­la se ylei­sem­pi tapa jou­tua jon­kin­lai­sen häi­riö­käyt­täy­ty­mi­sen koh­teek­si, on kun läh­tee asioi­maan jon­nek­kin kaup­pa­kes­kuk­seen siis maal­ta pois. Jos­sain taa­ja­mis­sa voi häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä sit­ten esiin­tyä jo vähän enem­män­kin. Tilan­net­ta vähän tie­tys­ti vinout­taa se, että ylei­ses­ti ongel­mat ovat lisääntyneet.

  27. Häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä, pahoin­pi­te­ly­jä ja omai­suus­ri­kol­li­suut­ta on enem­män suu­ris­sa kau­pun­geis­sa kuin maa­seu­dul­la myös asu­kas­mää­rään suhteutettuna. 

    Tar­vi­taan­ko tähän nyt jokin läh­de, ennen kuin uskot?

  28. Mihin tyuo tie­to kau­pun­ki­lais­ten ylei­sem­mäs­tä häi­riö­käyt­täy­ty­mi­ses­tä perus­tuu. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat hen­ki­ri­kos­lu­vut ovat syrjäseuduilla.”

    Veik­kaan alku­pe­räi­sen kir­joit­ta­jan tar­koit­ta­van sitä että häi­riö­käyt­täy­ty­mi­nen on toden­nä­köi­sem­pää tiheäs­ti asu­tuil­la pai­koil­la eikä suh­teu­tet­tu­na väes­töön. Tämä on itses­tään sel­vää, jos ei ole ihmi­siä niin ei ole häi­ri­köi­tä­kään. Tämän takia myös val­von­nan pitäi­si olla tihe­ään asu­tuil­la alueil­la vahvempaa.

    Yksi huu­ta­va juop­po pys­tyy pilaa­maan kan­ta­kau­pun­gis­sa tuhan­nen muun unet. Jos Pena ja Eki leik­kii puuk­ko­hiip­paa tuusu­la­lai­sen rin­ta­mies­ta­lon pihal­la tai Haka­nie­men toril­la, niin jäl­kim­mäi­nen ter­ro­ri­soi myös tuhan­sien torien käyt­tä­jien elä­mää ja edel­li­nen ei, vaik­ka tilas­tol­li­ses­ti puuk­ko­hip­pa­to­den­nä­köi­syys per capi­ta oli­si yhtä suu­ri Tuusu­las­sa ja Haka­nie­mes­sä. Minus­ta meil­lä suh­tau­du­taan aivan lii­an keveäs­ti häi­riö­käyt­täy­ty­mi­seen jul­ki­sil­la pai­koil­la, osa vähät­te­lyä on pake­ne­mi­nen tilas­to­jen taak­se. Jul­kis­ta tilaa pitää hoi­taa ja osa tätä on koh­tuul­li­sen rau­han yllä­pi­tä­mi­nen, kut­su­taan sitä vaik­ka kau­pun­kiym­pä­ris­tön suojelemiseksi.

  29. Kun ennen muu­tet­tiin vii­meis­tään toi­sen lap­sen syn­ty­män jäl­keen Kal­lion kak­sios­ta oma­ko­ti­ta­loon jon­ne­kin Huit­sin Neva­daan, nyt jää­dään Kallioon.”

    Sii­ka­jo­ki on “tut­ki­tus­ti” Suo­men lap­siys­tä­väl­li­sin kun­ta hal­poi­ne asun­toi­neen ja ilman mah­dol­li­suut­ta har­ras­taa mitään, mikä vie aja­tuk­set pois “Jes­ses­tä”.

    Sii­ka­joel­la on sat­tu­mal­ta myös Huit­sin Neva­da — nimi­nen olutkapakki.

    Täs­sä valai­se­va kir­joi­tus sii­tä, kuin­ka erk­ko­me­dia vään­si var­sin ahdis­ta­vas­ta Sii­ka­joes­ta las­ten paratiisin:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/10/kuinka-manalasta-tehtiin-lasten-onnela.html

  30. Asu­kas­ta koh­ti las­ket­tu­na väki­val­ta­ta­pauk­sia on eni­ten Maa­rian­ha­mins­sa, Lapis­sa, Kai­nuus­sa ja Pohjois-Karjalassa

  31. Olen ymmär­tä­nyt, että vih­reät kan­nat­ta­vat tii­vis­tä kau­pun­kia­su­tus­ta lii­ken­teen jne takia. Jos kaik­ki lap­si­per­heet alkai­si­vat nou­dat­taa Hesas­sa Eli­nan tapaa, niin mihin täs­sä jou­dut­tai­siin? Toki Uudel­la­maal­la­kin maa­ta löy­tyy, mut­ta työ­paik­ko­ja tie­tys­ti vähän rajoitetummin”

    Koko Suo­men kan­sa sopii asu­maan alu­eel­le, joka on 70x70 km. Asun­to­na 1000 m² ton­til­la ole­va oma­ko­ti­ta­lo ja sil­ti 60 % alu­ees­ta jää lii­ken­teen työ­paik­ko­jen ja yleis­ten aluei­den käyttöön

  32. Lee­na, oma tilan­tee­si on kyl­lä todel­la hyvä. Tuo ei onnis­tu koh­tuu hin­nal­la suu­ris­sa kaupungeissa.

    Aina­kin Tam­pe­reen seu­dul­la, jos halu­aa asua jul­ki­sen lii­ken­teen paris­sa ja pär­jä­tä ilman autoa, niin sil­loin työ­pai­kan on olta­va kes­kus­tas­sa tai on itse pak­ko asua kes­kus­tas­sa. Tämä joh­tuu sii­tä, että kau­pun­gi­no­sis­ta ei pää­se jul­ki­sil­la kuin kes­kus­taan. Jos menet kau­pun­gi­no­sis­ta toi­siin kau­pun­gi­no­siin, niin jou­tuu mene­mään kah­del­la bus­sil­la ja tämä vie vähin­tään tunnin.

    Monet nuo­ris­ta halua­vat pär­jä­tä arkie­lä­mäs­sä ilman autoa (vaik­ka auto tal­lis­sa oli­si­kin) tai aina­kin siten, että kah­ta autoa ei tar­vit­se pitää. Vali­tet­ta­vas­ti tämä rajaa Tam­pe­reel­la koh­tuu­hin­tai­set oma­ko­ti­ta­lot pois, kos­ka ne sijait­se­vat kau­ka­na kes­kus­tas­ta. Monet omis­ta tut­ta­vis­ta* ovat­kin teh­neet pää­tök­sen ja hank­ki­neet asun­non kes­kus­tan tuntumasta. 

    Uskoi­sin, että samo­ja aja­tuk­sia on Hel­sin­gin nuo­ril­la aikuisilla.

    * Omat tut­ta­va­ni ovat nuo­ria aka­tee­mi­sia ihmi­siä, joil­la tulot ovat kes­ki­ta­soa korkeammat.

  33. Kyl­lä meil­lä mus­tim­mat hen­ki­ri­kos­lu­vut ovat syrjäseuduilla.”

    Nuo­ret myös lisää­vät juo­mis­taan, tupa­koin­ti­aan ja huu­mei­den­käyt­töään maa­seu­dul­la enem­män kuin kau­pun­geis­sa ja ovat aja­neet kau­pun­kien ohi, jois­sa tren­di on laskeva.

    Eri­tyi­sen kuvaa­vaa on liu­ot­ti­mien nuuh­ki­mi­sen ylei­syys: 15 % maa­lais­nuo­ris­ta on impan­nut. Kau­pun­geis­sa 9 %. Myös sel­lai­set inhat ilmiöt kuin alko­ho­lin ja lääk­kei­den seka­käyt­tö yleis­tyy maa­lais­poi­kien paris­sa, kau­pun­geis­sa käyt­tö on vähäi­sem­pää ja tren­di on alas.

    Jos siis haluat lap­se­si ter­vee­seen ja tule­vai­suu­des­sa yhä päih­de­va­paam­paan kas­vu­ym­pä­ris­töön, älä muu­ta maal­le. Lap­se­si on siel­lä vaa­ras­sa — aivan aidos­ti ja tutkitusti.

    Ks. Sta­ke­sin Suo­men ESPAD-aineis­ton tulok­sia vuo­del­ta 2007. Tulok­set yltä­vät 16-vuotiaisiin.

    http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/A772C405-5DF4-4819871B-C8B74F9F680C/0/ahlstrom.pdf

    Eipä ole Maa­seu­dun Tule­vai­suus tai Verk­koa­pi­la asias­ta pal­jon huudellut.

  34. heh­taa­ria koh­den häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä Hel­sin­gis­sä on var­maan enem­män kuin Lapin tun­tu­reil­la, mut­ta asu­kas­ta koh­den tilan­ne on vähän toi­nen. Pekan kan­nat­taa pysyä kotona.”

    Mis­sa­sin­ko­han nyt jotain?

    Kave­ly­ret­kel­laan pel­lon lai­das­sa Pek­ka tapaa yhden ihmi­sen ja Mat­ti samas­sa ajas­sa Hesa­ria pit­kin kavel­les­saan sata ihmis­ta. Jot­ta Pekal­la oli­si enem­man syy­ta pela­ta hai­rio­kayt­tay­ty­jia kuin Matil­la, maa­lais­ten pitai­si kes­ki­maa­rin hai­rio­kayt­tay­tya yli sata ker­taa enem­man kuin kaupunkilaisten.

  35. Ei Pek­ka ole sii­nä mie­les­sä vää­räs­sä, että kau­pun­gis­sa ihmi­set luul­ta­vas­ti rajoit­ta­vat liik­ku­mis­taan enem­män kuin maal­la. Pelon maan­tie­de on kau­pun­ki­lai­nen käsite.

  36. Mik­sei lap­si sai­si näh­dä häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä? Asuin lap­suu­te­ni Hel­sin­gin paha­mai­nei­sim­mil­la kul­mil­la ja näin pult­sa­rei­ta, ilo­tyt­tö­jä ja ruumiita. 

    Lap­suu­te­ni ja nuo­ruu­te­ni oli ter­ve, tur­val­li­nen ja raitis. 

    Eli­na: “Em. ikäi­sen tuli­si saa­da pyö­räil­lä isol­la revii­ril­lä, raken­taa majaa, kii­peil­lä kal­lioil­la ja puis­sa, kehit­tää moni­puo­li­ses­ti kar­kea­mo­to­ri­sia ja sosi­aa­li­sia tai­to­jaan juok­su­lei­keis­sä jne.”

    Noi­ta kaik­kia voi teh­dä mis­sä tahan­sa Hel­sin­gis­sä. Pie­ni pyö­räi­ly­re­vii­ri on viho­vii­mei­nen asia joka kuvaa urbaa­nia lap­suut­ta­ni. Lap­set kyl­lä löy­tä­vät kii­pei­ly­paik­ko­ja, kal­lioi­ta ja pui­ta. Lap­set eivät kär­si aikuis­ten pak­ko­miel­teis­tä, kapea­kat­sei­suu­des­ta ja mie­li­ku­vi­tuk­sen puutteesta.

  37. Pek­ka voi myös muut­taa nimi­merk­ki Lee­nan kau­pun­gin­osaan, joka on ulkois­ta­nut häi­riö­käyt­täy­ty­mi­sen mui­hin kau­pun­gi­no­siin pitä­mäl­lä kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen osuu­den tehok­kaal­la nim­by-lob­baa­mi­sel­la lähes nollassa.

    Olen aina inhon­nut täl­lais­ta nol­la­sum­ma­pe­liä, mut­ta kiel­tä­mät­tä se pelin voit­ta­jan näkö­kul­mas­ta näyt­tää toi­mi­van (pari viik­koa sit­ten ko kau­pun­gin­osaan paluu­muut­ta­nut) eikä sitä sik­si voi vas­tus­taa mil­lään jär­kiar­gu­men­til­la tai ennak­ko­luu­lo­jen vas­tai­sel­la valistuksella.

  38. Pik­ku­kau­pun­geis­sa ja maa­seu­dul­la lap­sia nime­no­maan jou­tuu kus­kaa­maan joka pai­kaan omal­la autol­la. Mut­ta hoi­tuu­han se toki, kun kaup­poi­hin autoi­lut sopi­vas­ti ryt­mit­tää tämän kans­sa yhteen. 

    Maal­la kou­lui­hin on mat­kaa ja paik­ka­kun­nal­la ei vält­tä­mät­tä ole lukio­ta. Lap­set toki saat­ta­vat naut­tia luon­nos­ta ja tem­mel­tää vapai­na. Hyväs­sä lykys­sä ikä­to­ve­rei­ta­kin löy­tyy pyö­räi­lye­täi­syy­den pääs­tä — pait­si tie­ten­kin tal­vi­sin. Toki sitä voi hiih­tää, mut­ta kun men­nään niin poh­joi­seen, että lun­ta riit­tää latu­jen tar­pei­siin, saa­daan kuul­la, että susia/karhuja on lii­ak­si, jot­ta lap­set saat­tai­si­vat liik­kua valai­se­mat­to­mil­la tai­pa­leil­la yksinään.

    Pik­ku­kau­pun­geis­sa saa­te­taan haa­veil­la semi-idyl­lis­tä, mut­ta kai­kis­sa käy­mis­sä­ni pai­kois­sa, jois­sa puu­ma­jo­ja saat­tai­si kuvi­tel­la raken­ta­van­sa, on yleen­sä spur­gu­ja kyhää­mäs­sä omi­aan tai vaih­toeh­toi­ses­ti rajat­to­mas­ti mate­ri­aa­lia hylät­ty­jen jää­kaap­pien ja auton­ro­mu­jen muodossa. 

    Käy­tös­sä ole­va asuin­ti­la kau­pun­geis­sa on toki pie­nem­pi, mut­ta kau­pun­kiin kuu­lu­kin oleel­li­ses­ti yhtei­sen tilan käyt­tö — ja tar­koi­tan täl­lä myös mak­sul­li­sia pal­ve­lui­ta kah­vi­lois­ta uima­loi­hin — mikä puo­les­taan laa­jen­taa elä­mi­sen pii­riä ja laa­tua huomattavasti.

    En ymmär­rä väi­tet­tä, että lap­si­per­heet oli­si­vat jol­lain tavoin pako­tet­tu­ja kär­si­mään kau­pun­gis­ta ja kau­pun­gin kuvi­tel­luis­ta hai­tois­ta. On toki aito­ja­kin hait­to­ja, mut­ta hait­ta­va­paa­seen alu­ee­seen en ole vie­lä törmännyt.

  39. Tämä on itses­tään sel­vää, jos ei ole ihmi­siä niin ei ole häi­ri­köi­tä­kään. Tämän takia myös val­von­nan pitäi­si olla tihe­ään asu­tuil­la alueil­la vahvempaa.

    Yksi huu­ta­va juop­po pys­tyy pilaa­maan kan­ta­kau­pun­gis­sa tuhan­nen muun unet. Jos Pena ja Eki leik­kii puuk­ko­hiip­paa tuusu­la­lai­sen rin­ta­mies­ta­lon pihal­la tai Haka­nie­men toril­la, niin jäl­kim­mäi­nen ter­ro­ri­soi myös tuhan­sien torien käyt­tä­jien elä­mää ja edel­li­nen ei…”

    Toi­set kun eivät ihan ymmär­rä, miten kau­pun­gis­sa asu­taan. Tavat on kuin met­säs­sä asu­vil­la. Kau­pun­gis­sa asuu mui­ta­kin ihmi­siä. Sekin pitäi­si ottaa huo­mioon. Ker­ros­ta­los­sa ei saa huu­dat­taa ste­reoi­ta sil­loin kun järjestyssäännöissä
    on mää­rät­ty hil­jai­suus. Jul­ki­sil­la pai­koil­la tap­pe­lu ja rie­hu­mi­nen tie­tääk­see­ni on jo kau­pun­gin järjestyssäännössä
    kiel­let­tyä ym…

    Itsea­sias­sa kau­pun­gis­sa ongel­mia aiheut­ta­vat sel­lai­set elä­män­ta­vat jot­ka voi­si­vat parem­min toi­mia jos­sain met­sän kes­kel­lä erak­ko­mö­kin elä­jäl­lä. Ai niin tää­hän on Osmon sait­ti, koh­ta se var­maan sen­su­roi tämän, kun ehdot­ta­ma­ni esi­merk­ki aiheut­taa lin­nuil­le ja luon­nol­le häiriötä 😉

    Mik­sei lap­si sai­si näh­dä häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä? Asuin lap­suu­te­ni Hel­sin­gin paha­mai­nei­sim­mil­la kul­mil­la ja näin pult­sa­rei­ta, ilo­tyt­tö­jä ja ruumiita.”

    Näke­mi­nen ja koke­mi­nen ovat kui­ten­kin eri asioi­ta ja toi­saal­ta miten sii­tä voi­si vetää jon­kun nor­min, jos itse olet lap­se­na jou­tu­nut näke­mään, niin myös mui­den­kin koh­dal­la pitäi­si päteä sama niinkö?

  40. Mul­la on yksi ehdo­tus aina­kin yhden häi­riö­käyt­täy­ty­mi­sen muo­don eli tap­pe­lui­den ja nuja­koi­mi­sen vähen­tä­mi­sek­si. Tämä voi­si toi­mia koti­tap­pe­luis­sa ja myös ulko­na tapah­tu­vis­sa mit­te­löis­sä. Yleen­sä niis­sä tulee vam­mo­ja, joi­ta jou­du­taan paik­kaa­maan ensia­vus­sa, tai aina­kin on ris­ki ole­mas­sa että vam­mo­ja syntyy.

    Jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­don pitäi­si velot­taa todel­li­set kus­tan­nuk­set kun läh­de­tään paik­kaut­ta­maan vam­mo­ja päi­vys­tyk­ses­sä. On sen ver­ran kal­lis­ta tou­hua, että rau­hoit­taa kum­mas­ti tap­pe­li­joi­ta. On aika kal­lis­ta tou­hua, jos las­ke­taan päi­vys­tyk­ses­sä ole­vien palk­ka­kus­tan­nuk­set ym. täys­mää­räi­se­nä ja ruve­taan mää­rää­mään jol­le­kin tik­kauk­sel­le todel­lis­ta hin­taa. Tää ei tie­ten­kään ihan kaik­kiin ryh­miin toi­mi, esi­mer­kik­si varat­to­mat eivät pys­ty mak­sa­maan. Mut­ta jou­kos­sa on aina töis­sä käy­viä rie­hu­jia ja rähi­si­jöi­tä, koti­rie­hu­jat tai sit­ten ulkoriehujat.

  41. Häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä, pahoin­pi­te­ly­jä ja omai­suus­ri­kol­li­suut­ta on enem­män suu­ris­sa kau­pun­geis­sa kuin maa­seu­dul­la myös asu­kas­mää­rään suhteutettuna.

    Pyö­räy­tin huvik­se­ni tau­luk­ko­las­ken­nas­sa Tilas­to­kes­kuk­sen kan­nas­ta löy­ty­vät tie­dot polii­sin tie­toon tul­lees­ta rikol­li­suu­des­ta ja kun­tien asu­kas­lu­vus­ta. Tuli epä­huo­mios­sa valit­tua eri vuo­det (rikok­set 2008 ja asu­kas­lu­ku 2007) ja huo­ma­sin vir­heen jo koh­tuul­li­sen työ­mää­rän jäl­keen, joten tie­dot eivät ole ihan tar­kal­leen oikein, eten­kään kun­ta­lii­tok­sis­sa muka­na ollei­den kun­tien osal­ta (näi­tä 2008 oli kui­ten­kin vain muu­ta­mia, iso rysäys­hän oli tämän vuo­den alus­sa), mut­ta suun­taa nämä var­maan­kin antavat.

    Aina­kin top 25 rikol­li­sim­piin kun­tiin (polii­sin tul­leet rikok­set rikos­la­kia vas­taan tuhat­ta asu­kas­ta koh­ti) mah­tuu niin pie­niä kuin suu­ria kuntia:

    Per­tun­maa 394
    Per­na­ja 209
    Suo­mus­jär­vi 208
    Kas­ki­nen 205
    Jout­sa 177
    Luu­mä­ki 174
    Ikaa­li­nen 169
    Mel­li­lä 167
    Maa­rian­ha­mi­na 167
    Juva 159
    Tur­ku 154
    Hel­sin­ki 152
    Pyh­tää 152
    Hir­ven­sal­mi 149
    Lil­jen­dal 148
    Viro­lah­ti 147
    Kor­pi­lah­ti 142
    Fors­sa 142
    Nas­to­la 140
    Kii­koi­nen 140
    Lemu 138
    Hei­no­la 136
    Män­ty­har­ju 134
    Van­taa-Van­da 133

    Sii­nä Eli­na on oikeas­sa, että aivan kär­ki­kun­nat ovat pie­niä ja kaik­ki isot kau­pun­git ovat rikos­mää­ris­sä aina­kin jon­kin ver­ran yli maan kes­kiar­von (79). Sen tun­tu­mas­sa ovat kui­ten­kin mm. Espoo (83), Kuo­pio (94), Lap­peen­ran­ta (93), Rova­nie­mi (86) ja Joen­suu (93).

    Kysy­mys sii­tä rikol­li­suu­des­ta jon­ka uhrik­si tai todis­ta­jak­si lap­si voi jou­tua on tie­tys­ti hie­man näi­tä tilas­to­ja moni­mut­kai­sem­pi. Esi­mer­kik­si isom­man alu­een kes­kus­kun­nas­sa ylei­nen rikos­tyyp­pi on ravin­to­loi­den sul­ke­mi­sai­kaan käy­tä­vät huma­lai­set tap­pe­lun­nu­ja­kat, joi­ta har­va lap­si jou­tuu näke­mään kos­ka on kil­tis­ti nuk­ku­mas­sa. Kivi­kau­pun­gis­sa­kin lap­si­per­heel­lä on sen ver­ran varaa vali­ta asuin­paik­kan­sa että baa­rin tai snä­gä­rin ylä­ker­ras­sa ei muu­ten­kaan ole pak­ko asua.

    Itse olen ikä­ni asu­nut Hel­sin­gis­sä ja viet­tä­nyt lap­suu­te­ni Olym­pia­ky­län ker­ros­ta­lois­sa (heti syn­ty­män jäl­keen asuin vähän aikaa myös Kruu­nun­haas­sa). Sen ver­ran kun on radan­var­res­ta ja kau­em­paa maa­kun­nis­ta kotoi­sin ole­vien kave­rei­den kans­sa tul­lut kes­kus­te­lua lap­suu­den kas­vuo­lo­suh­teis­ta, valin­ta kyl­lä mah­dol­lis­ten omien­kin las­ten kas­vat­ta­mi­seen kal­lis­tuu vah­vas­ti kau­pun­kiin. Ei-niin-lii­kun­nal­li­sel­le lap­sel­le riit­tää kau­pun­gis­sa ihan eri taval­la jär­ke­viä akti­vi­teet­te­ja kuin maal­la; itse viih­dyin kir­jas­tos­sa ja kuva­tai­de­ker­hos­sa, ja tuli nii­tä majo­ja­kin raken­net­tua eivät­kä met­sien mies­ten majat sii­nä mitään hai­tan­neet vaan päin vas­toin tar­jo­si­vat mie­len­kiin­tois­ta läh­de­ma­te­ri­aa­lia sii­hen miten voi­si itse­kin raken­taa. Vas­ta pal­jon van­hem­pa­na olen “oppi­nut” yli­pään­sä pitä­mään spur­gu­ja joten­kin pelot­ta­vi­na tai ei-toi­vot­ta­vi­na hah­moi­na, lap­se­na rin­nak­kai­ne­lo sujui ihan mai­nios­ti ja setien jutut oli­vat haus­kaa kuunneltavaa.

    Otos tie­tys­ti on sup­peah­ko ja vää­ris­ty­nyt kos­ka omaan tut­ta­va­pii­riin kuu­luu maa­seu­dul­ta muut­ta­neis­ta eri­tyi­sen pal­jon nime­no­maan nii­tä joil­la tei­ni-iäs­sä pik­ku­paik­ka­kun­nal­la van­ne rupe­si todel­la­kin puris­ta­maan pää­tä ja pois piti pääs­tä, mut­ta sil­ti vah­va käsi­tyk­se­ni on, että juo­mi­nen ja tupa­koin­ti aloi­te­taan kau­pun­ki­lais­lap­sia aiem­min ja aina­kin pojil­la “har­ras­teet” lii­kun­nan ja tie­to­ko­neen kan­sa veks­laa­mi­sen (joi­ta molem­pia kau­pun­ki­lais­po­jat­kin har­ras­ta­vat) lisäk­si tun­tu­vat ole­van lain­vas­tai­sia ja/tai vaa­ral­li­sia, mopon virit­te­lys­tä pon­ti­kan keit­toon ja koti­te­kois­ten pom­mien raken­te­luun ja kult­tuu­ril­li­sem­mis­ta har­ras­teis­ta kiin­nos­tu­neet pis­te­tään nopeas­ti ruo­tuun ryh­mä­pai­neel­la tai jopa väki­val­loin. Tie­ten­kään täl­lai­nen tör­keä ste­reo­ty­pi­soin­ti ei ker­ro koko totuut­ta, mut­ta aina­kin itse näen poten­ti­aa­li­ses­ti ahdis­ta­vas­sa kas­vu­ym­pä­ris­tös­sä pal­jon enem­män ris­ke­jä lap­sel­le kuin kau­pun­kie­lä­mäs­sä. Oikeas­taan lii­ken­ne on ainut mie­les­tä­ni aidos­ti vaka­va ris­ki lap­sil­le kau­pun­gis­sa, namuse­dät ja vaa­ral­li­set nark­ka­rit ovat oikeas­ti mar­gi­naa­li­nen ilmiö.

  42. On sen ver­ran kal­lis­ta tou­hua, että rau­hoit­taa kum­mas­ti tappelijoita. ”

    Mäy­rä­koi­ran napat­tu­aan Eki päät­tää vetää Reis­kaa dai­juun, mut­ta kat­soo lom­pak­koon­sa ja peruu koko aikeen tai siir­tää tili­päi­vään. HAH!

  43. Kau­pun­gis­sa asu­van per­heen kan­nat­taa lait­taa lap­set kou­luun vähän kau­em­mas. Jon­ne­kin, mis­sä on luon­toa. Siel­lä voi sit­ten väli­tun­neil­la ja kou­lun jäl­keen leik­kiä ja tem­mel­tää. Eka­luok­ka­lai­nen osaa jo käyt­tää lin­ja-autoa ja raitiovaunua.

  44. Freu­di­lai­nen lip­sah­dus Osmolta? 

    Toi­sen pol­ven kau­pun­ki­lai­set arvos­ta­vat kau­pun­kii­mais­ta elä­män­muo­toa, eivät­kä halua oma­ko­ti­ta­loon pel­lol­le kes­kel­le ei mitään.”

    Kau­pun­ki tar­jo­aa toki puit­teet kii­mai­sem­paan elä­män­muo­toon kuin pel­to kes­kel­lä ei mitään. Kuka arvos­taa mitäkin…

  45. Lii­an van­hal­le: sitä Suo­mea todel­la haluai­sin näh­dä. Ket­käs kaik­ki mah­tu­vat­kaan Ina­rin jär­ven jäälle?

  46. Maa­il­man ana­lyyt­ti­sim­mäl­tä blo­gis­til­ta aika asen­teel­li­nen nol­la jut­tu. Eikö­hän me kaik­ki mah­du­ta tän­ne jon­ne­kin. Ihan älyk­käät ihmi­set yrit­tää löy­tää itsel­leen paras­ta asu­mis­ta. Vaih­toeh­to­ja pitää­kin olla paljon.

    Prof Soi­nin­vaa­ra, lope­ta jo Espoon ja Nur­mi­jär­ven vihaa­mi­nen — ihmi­siä siel­lä on — iloi­neen ja suruineen.

    1. Täl­lä ker­taa kysy­mys oli huo­les­ta, että kau­pun­gin ennus­ta­jat mitoit­ta­vat kan­ta­kau­pun­gin pal­ve­lut vää­rin. Jos he kuvit­te­le­vat, että lap­si­per­hei­den lisään­ty­mi­nen joh­tuu vain sii­tä, että lama vie rahat muut­taa Kruu­nun­haas­ta maal­le, he tie­tys­ti kuvit­te­le­vat, että laman pää­tyt­tyä muut­to taas alkaa, eikä päi­vä­ko­te­ja enää tarvita. 

      Hel­sin­gin Sano­mien kau­pun­ki­toi­mit­ta­ja Vil­le Seu­ri muu­ten kir­joit­ti tänään samas­ta asias­ta häm­mäs­tyt­tä­vän samoin argu­men­tein. Kos­ka blo­gia­ni ei mai­nit­tu läh­tee­nä, kysees­sä täy­tyy olla sattuma.

  47. Jos on huo­lis­saan las­ten altis­tu­mi­ses­ta satun­nai­sel­le hai­rio­kayt­tay­ty­mi­sel­le, niin kaik­kein olen­nai­sin hai­rio­kayt­tay­ty­mi­sen lah­de on kou­lu, var­sin­kin ylaas­te. Kas­voin itse pik­ku­paik­ka­kun­nal­la, eika siel­la pel­to­jen kes­kel­la mitaan hai­rioi­ta naky­nyt, mita nyt pari har­mi­ton­ta kyla­hul­lua. Var­si­nai­set ongel­mat var­maan­kin pidet­tiin nel­jan sei­nan sisal­la pois sil­mis­ta. Sen sijaan ylaas­te oli tayn­na uhkai­lu­ja, kiusaa­mis­ta, vaki­val­taa, tyt­to­jen ahdis­te­lua ym. 

    Juuso Kopo­sen kuvai­lu maa­lais­tei­ni­poi­kien “har­ras­tuk­sis­ta” osui minus­ta aika lahel­le oike­aa, mopon virit­ta­mi­nen, tupa­kan­polt­to ja kil­jun juo­mi­nen oli­vat suo­sit­tua ajan­vie­tet­ta. Ei se tie­ten­kaan pel­kas­taan sita ole, urhei­lu eri muo­dois­saan oli kyl­la sosi­aa­li­ses­ti sal­lit­tua ja arvos­tet­tua. Mitaan nei­ti­mai­sia kult­tuu­ri­har­ras­tuk­sia ei sen sijaan kau­hean hyval­la kat­sot­tu. Kuten ei myos­kaan hyvaa koulumenestysta.

  48. Hel­sin­gin Sano­mis­sa (26.5.) ker­ro­taan sivul­la D1 Met­lan tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan 19 % kyse­lyyn (n=1273) vas­tan­neis­ta hen­ki­löis­tä ei arvos­ta kau­pun­kiym­pä­ris­töä asui­nym­pä­ris­tö­nä. Lisäk­si 21 % kokee luon­no­nym­pä­ris­tön kau­pun­kiym­pä­ris­töä mer­kit­tä­väm­pä­nä eli­nym­pä­ris­tö­nä, vaik­ka näke­vät­kin hyvää myös kau­pun­geis­sa. Kyse­lyyn vas­taa­jat ovat hel­sin­ki­läi­siä ja tam­pe­re­lai­sia — siis kau­pun­ki­lai­sia! Muu­al­la Suo­mes­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tön arvos­tus lie­nee vie­lä vähäisempää.

    Vih­reän puo­lu­een ja eri­tyi­ses­ti sen kova­ää­ni­sen beto­nis­ti­sii­ven kan­nat­tai­si ottaa nämä ja monet muut vas­taa­vat tut­ki­mus­tu­lok­set vaka­vas­ti ja lopet­taa puheet “Huit­sin Nevadoista”. 

    Se, että puo­lu­ees­sa ei arvos­ta muun­lai­sia elä­män­ta­pa­va­lin­to­ja kuin itse valit­tu, on osoi­tus suvait­se­mat­to­muu­des­ta ja kyvyt­tö­myy­des­tä raken­taa aidos­ti moniar­vois­ta ja kes­tä­vää yhteiskuntaa. 

    Sitä­pait­si las­kel­mat kau­pun­ki­mai­sen elä­män­ta­van eko­lo­gi­ses­ta (ja sosi­aa­li­ses­ta) kes­tä­vyy­des­tä ovat tois­tai­sek­si mones­sa suh­tees­sa vail­lin­nai­sia ja siis hute­ral­la pohjalla.

  49. Osmo:“Koska blo­gia­ni ei mai­nit­tu läh­tee­nä, kysees­sä täy­tyy olla sattuma.”

    SLAP!

  50. Mark­ku kir­joit­taa: “Vih­reän puo­lu­een ja eri­tyi­ses­ti sen kova­ää­ni­sen beto­nis­ti­sii­ven kan­nat­tai­si ottaa nämä ja monet muut vas­taa­vat tut­ki­mus­tu­lok­set vaka­vas­ti ja lopet­taa puheet “Huit­sin Nevadoista”.”

    En ymmär­rä tätä kommenttia.

    Tut­ki­muk­ses­sa todet­tiin että monet arvos­ta­vat nime­no­maan met­siä vir­kis­ty­sa­luei­na, Hel­sin­gin kes­kus­pui­to mai­nit­tiin erik­seen. Hel­sin­gis­tä tulee mie­leen myös Vii­kin­lah­ti, Munk­ki­nie­men ran­nat, Uute­lan nie­mi, jne. Eli sel­lais­ta kevyt­tä met­sä­mäis­tä hel­sin­ki­läis­tä puis­toark­ki­teh­tuu­ria, jos­sa nur­mi­koi­ta, istu­tuk­sia, jne. on vähän.

    En tie­dä kei­tä ovat “beto­ni­sii­ven” edus­ta­jat. Äkki­sel­tään ei tule mie­leen kuin se kun Hel­sin­gin Kokoo­mus vaa­ti Hal­tia­lan raken­ta­mis­ta. Tie­tääk­se­ni aina­kin Soi­nin­vaa­ra nime­no­maan ajaa sel­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta jos­sa raken­ne­tut alu­eet ovat kau­pun­ki­mai­sen tii­vii­tä ja nii­den ympä­ril­lä on nime­no­maan tuol­lais­ta kau­pun­ki­met­säis­tä puis­toa. Jos tavoi­te on se että kau­pun­ki­met­sä on mah­dol­li­sim­man lähel­lä asun­to­ja, niin se on sitä nime­no­maan täs­sä eikä har­vas­sa oma­ko­ti­ta­lo­ma­tos­sa. Kes­kus­puis­ton ympä­ril­lä ole­vat asui­na­lu­eet, siis ne joi­den­ka arvo tut­ki­muk­sen mukaan on suu­rem­pi puis­tos­ta joh­tuen, ovat etu­pääs­sä tii­viis­ti raken­net­tu­ja kerrastaloalueita.

  51. Ei se, että arvos­taa luon­to­ym­pä­ris­töä tar­koi­ta vält­tä­mät­tä että pitäi­si muut­taa maal­le. Jos muut­tai­sin jon­ne­kin Huit­sin Tuusu­laan, kai­pai­sin Hel­sin­gin saa­ris­toa sii­nä mis­sä Café Engeliä. 

    Maa­seu­tu­luon­to on ikä­vys­tyt­tä­vää jo mai­se­mil­taan ja jos nyt yhtään tyk­kää bon­ga­ta lin­tu­ja, niin eihän ne siel­lä pel­loil­la ja met­sis­sä viser­rä, vaan rannikolla.

  52. Vas­ta pal­jon van­hem­pa­na olen “oppi­nut” yli­pään­sä pitä­mään spur­gu­ja joten­kin pelot­ta­vi­na tai ei-toi­vot­ta­vi­na hah­moi­na, lap­se­na rin­nak­kai­ne­lo sujui ihan mai­nios­ti ja setien jutut oli­vat haus­kaa kuun­nel­ta­vaa.

    Olen huo­man­nut saman ilmiön. Asun nykyi­sin lap­suu­den­mai­se­mis­sa­ni ja sil­loin siel­lä oli pal­jon enem­män spur­gu­ja kuin nykyi­sin. Sitä jen­giä oli oikeas­ti met­sis­sä ja venei­den alla. Ihmet­te­len­kin kovas­ti, mis­tä tulee käsi­tys että sen­tyyp­pi­set sosi­aa­li­set ongel­mat oli­si­vat lisääntyneet. 

    Sil­loin lap­se­na kävim­me met­säs­sä kerää­mäs­sä pul­lo­ja, kysyim­me tie­tys­ti luvan, että saa­ko ottaa. Jot­kut antoi­vat ottaa, jot­kut eivät. 

    Nykyi­sin en pääs­täi­si sen ikäi­siä lap­sia­ni lähel­le­kään pult­sa­rei­ta. Sil­loin ne tosin oli­vat sel­lai­sia kes­ki-ikäi­siä rää­sy­läi­siä, nyky­ään ne ovat sii­nä kol­mi­kymp­pi­siä narkkareita.

  53. Täl­lä ker­taa kysy­mys oli huo­les­ta, että kau­pun­gin ennus­ta­jat mitoit­ta­vat kan­ta­kau­pun­gin pal­ve­lut väärin”

    Heh,kaikki ennus­teet ovat aina vää­riä, vie­lä 70-luvul­la tätä yri­tet­tiin epä­toi­voi­ses­ti eli tark­ko­jen ennus­tei­den tekemistä.
    Minä pää­sin ensim­mäi­sen ker­ran romut­ta­maan tämän käsi­tyk­sen ja sil­loin tuo­tan­non suun­nit­te­lun ohje­nuo­rak­si otet­tiin resurs­sien jous­ta­vuus eli kai­kis­sa rat­kai­suis­sa huo­mioi­tiin, että ennus­te voi hei­tää kym­me­niä, jopa sato­ja prosentteja.
    Kun asi­aa poh­tii ja hakee rat­kai­su­ja niin ei se ole sen kal­liim­paa kuin tuon enn­su­teen kaut­ta­kin tehty.
    Tosin tar­kan ennus­teen mukaan toi­mi­mi­nen joh­ti lopul­ta yli­mi­toi­tuk­seen ja jous­ta­va suun­nit­te­lu taas lähel­le oikeaa.

    Mut­ta joust­va resurs­si mer­kit­see, että seu­ran­ta pitää olla ajan­ta­sais­ta ja kye­tään teke­mään muu­ta­man kuu­kau­den ennus­tei­ta esim 2–4 kuukautta.

    Toi­nen ongel­ma on pää­tän­tä, se ei voi olla kovin hie­rar­ki­nen eikä pit­kiä val­mis­te­lu­ja vaativa.

    Resurs­sien pitää olla myös uudel­len­käy­tet­tä­viä ja siir­ret­tä­viä, se hel­pot­taa budjettiongelmaa

  54. Jos las­ten mää­rä päi­vä­hoi­dos­sa kas­vaa niin on aivan tur­haa tai­vas­te­lua miet­tiä, mis­tä se joh­tuu ja pitää lap­sia ja per­hei­tä jonos­sa ja pois­sa työelämästä.
    yksi tapa toi­mia nopeas­ti on raken­taa vii­pa­le­päi­vä­ko­te­ja ja laa­jen­taa ja supis­taa nii­tä tar­peen mukaan.Tarvitaan vain että sopi­va maa-alue, mut­ta se ei pitä­si olla Suo­mes­sa ongelma.
    Tus­kin­pa nykyis­ten­kään päi­vä­kö­tien pihat ovat neliöl­leen vain tie­tyl­le lap­si­mää­räl­le mitoitettuja ?

  55. Mar­kul­le:

    En ymmär­rä kom­ment­tia­si. Miten niin haluai­sin mää­rä­tä muut asu­maan samal­la taval­la kuin itse asun? Minus­ta ihmi­set saa­vat asua mis­sä halua­vat ja toi­von, että nekin, jot­ka arvos­ta­vat urbaa­nia elä­mää saa­vat. Täl­lä het­kel­lä hyväs­tä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­tä on sel­vää ali­tar­jon­taa kysyn­tään näh­den, mikä näkyy hin­nois­sa. Jos ihmi­set haluai­si­vat asua Huit­sin Neva­das­sa, asun­not oli­si­vat siel­lä kal­lii­ta ja kan­ta­kau­pun­gis­sa halpoja. 

    Päin vas­toin: kos­ka kaik­ki haluk­kaat eivät mah­du kan­ta­kau­pun­kiin, on vain hyvä, jos joku muut­taa siel­tä vapaa­eh­toi­ses­ti pois ja pääs­tä­vät jon­kun muun tilalleen.

  56. Osmol­le:
    Veik­kai­sin, etta kyse ei ole ensi­si­jai­ses­ti argu­men­teis­ta vaan tyy­lis­ta. Monia oma­ko­tia­su­jia var­maan­kin hie­man kyr­sii nuo sinun kayt­ta­ma­si sana­muo­dot (Huit­sin Neva­da ym.) ja muu rivien valis­ta pais­ta­va ylen­kat­se hei­dan valin­to­jaan koh­taan. Se ei ole hyva lah­to­koh­ta neut­raa­lil­le ja ratio­naa­li­sel­le kes­kus­te­lul­la. Sama jut­tu­han se on esim. maa­han­muut­to­kes­kus­te­luis­sa. Jos kes­kus­te­lu­kump­pa­nin kayt­ta­ma ter­mi­no­lo­gia on osas­toa ‘monio­saa­ja’ ym., niin eipa sii­na pal­joa huvi­ta asial­li­ses­ti argumentoida.

    1. Kun poh­tii, mik­si per­he ei halua muut­taa Kruu­nun­haas­ta oma­ko­tia­lueil­le, sil­loin tulee kat­soa asi­aa hei­dän kan­nal­taan ja hei­dän sil­mis­sään nämä alu­eet ovat peri­fe­ri­aa. Sik­si käy­tin kile­tä, joka kuva­si hei­dän tuntemuksiaan.
      Liit­tyy sii­hen toki arf­vos­te­lua myös meneil­lään ole­vaa kaa­voi­tus­ka­ta­stro­fia koh­taan. Ei ole mitään syy­tä, mik­si oma­ko­tai­a­luei­ta ei tar­jot­tai­si ihan jäkre­vil­tä pai­koil­ta, vaan ne siro­tel­laan elin­kel­vot­to­mik­si läm­pär­feik­si mil­loin min­kä­kin suvun omis­ta­mil­le pelloille.

  57. Ei ole mitään syy­tä, mik­si oma­ko­tai­a­luei­ta ei tar­jot­tai­si ihan jäkre­vil­tä pai­koil­ta, vaan ne siro­tel­laan elin­kel­vot­to­mik­si läm­pär­feik­si mil­loin min­kä­kin suvun omis­ta­mil­le pelloille.”

    En ole kos­ka­na ymmär­tä­nyt tätä pää­kau­pun­ki­seu­dun kaa­voi­tus­tou­hua, muu­al­la Suo­mes­sa kye­tään jär­ke­vään toimintaan.
    Rova­nie­mel­lä­kin kau­pun­ki kaa­voit­ti sin­ne min­ne halusi ja tar­vit­taes­sa pak­ko­lu­nas­ti maat ehdot­ta­mal­laan hinnalla.
    Tääl­lä mak­se­taan raa­ka­maas­ta mitä omis­ta­ja pyy­tää ja anne­taan maan arvon inflatoitua

  58. Isä­ni oli 40 vuot­ta rakenn­sual­lal ja tun­tee mon­ta raken­nusa­lan vai­kut­ta­jaa . Hän valais , mis­tä on kys­mys pää­kau­pun­ki­seu­dun kaavoituksessa:
    Kor­rup­tios­ta, joka rehot­taa raken­nus­liik­kei­den ja polii­tik­ko­jen kesken

  59. Osmo: “Jos ihmi­set haluai­si­vat asua Huit­sin Neva­das­sa, asun­not oli­si­vat siel­lä kal­lii­ta ja kan­ta­kau­pun­gis­sa halpoja”.

    Oli­si­vat­pa aluei­den väli­sen muut­to­liik­keen ja asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­sen seli­tyk­set näin yksin­ker­tai­sia! Homo eco­no­micuk­sen talou­del­li­set kal­ky­loin­nit selit­tä­vät kui­ten­kin vain osan asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä. Yhteis­kun­ta- ja alue­po­li­tii­kal­la, elin­kei­no- ja pal­ve­lu­ra­ken­teen muu­tok­sel­la, sosi­aa­li­po­liit­ti­sil­la “kan­nus­ti­mil­la” ja muil­la vas­taa­vil­la teki­jöil­lä on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi vai­ku­tus asun­to­jen hin­toi­hin. Esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asuu val­ta­va jouk­ko työn peräs­sä tul­lei­ta pak­ko­muut­ta­jia, jot­ka asui­si­vat edel­leen muu­al­la, jos se vain oli­si käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta. He nos­ta­vat alu­een asun­to­jen hin­ta­ta­soa — haluamattaan.

    Osmo: “Minus­ta ihmi­set saa­vat asua mis­sä halua­vat ja toi­von, että nekin, jot­ka arvos­ta­vat urbaa­nia elä­mää saavat”.

    Kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäse­nel­tä tämä on ava­ra­kat­sei­nen mie­li­pi­de. Minul­le riit­täi­si se, että Hel­sin­ki-kes­kei­sen aurin­ko­kun­nan urbaa­ni eliit­ti osoit­tai­si suu­rem­paa ymmär­rys­tä susi­ra­jan taka­na asu­via ihmi­siä ja hei­dän elä­män­ta­pa­va­lin­to­jaan koh­taan. Myös Hel­sin­ki on monil­le “elin­kel­vo­ton läm­pä­re”, vaik­ka kuin­ka muu­ta toivoisi.

    1. Minä puhun nyt sii­tä, mihin ihmi­set aset­tu­vat asu­maan, jos he muut­ta­vat Hel­sin­gin seu­dul­le. Se, miten muis­ta kau­pun­geis­ta Suo­mes­sa teh­täi­siin elin­kel­poi­sem­pia, on koko­nan oma juttunsa.

  60. Luu­len, että monet ovat myös oppi­neet las­ke­maan. Kun taval­li­se­na työ­päi­vä­nä töi­hin ja töis­tä ajaa tun­nin, menee sii­nä 10 tun­tia val­veil­lao­loa­jas­ta. Autoon menee Auto­lii­ton las­ku­rin mukaan mon­ta sataa kuus­sa, jol­la mak­saa asu­mis­kus­tan­nus­ten ero­tuk­sen. Voi­tol­le­han sii­nä jää.

  61. Ennus­teen laa­ti­ja­na ja “sylt­ty­teh­taan” edus­ta­ja­na esi­tän muu­ta­mia tar­ken­nuk­sia keskusteluun.

    Alku­pe­räi­nen lau­an­tai­na 23.5. Hesa­ris­sa jul­kais­tu artik­ke­li oli otsi­koi­tu “Lama pysäyt­ti lap­si­per­hei­den paon kehys­kun­tiin”. Näke­mys perus­tuu tie­toon, että vuo­den 2008 aika­na Hel­sin­gin las­ten muut­to­tap­pio naa­pu­ri­kun­tiin vähe­ni mer­kit­tä­väs­ti, aivan samoin kävi 1990-luvun laman aika­na. Kui­ten­kin vie­lä vuon­na 2007 pois­muut­to oli samal­la tasol­la kuin 2000-luvul­la kes­ki­mää­rin. (www.aluesarjat.fi, jon­ne en vie­lä ole ehti­nyt päi­vit­tää juu­ri saa­tu­ja alu­eel­ta alu­eel­le-muut­to­lu­ku­ja. Tosin ne löy­ty­vät tilas­to­kes­kuk­sen ilmai­ses­ta StatFin-tietokannasta) 

    Se mitä tapah­tuu kan­ta­kau­pun­gis­sa, on eri jut­tu. Las­ten mää­rä alkoi kas­vaa 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä, ja kas­vu kiih­tyi vii­me vuon­na. Syyk­si tähän on tar­jot­tu arvos­tus­ten ja asen­tei­den muu­tos­ta, mut­ta asi­aa ei ole tut­kit­tu lukuun otta­mat­ta Liliuk­sen gra­dua. Sii­nä otos on var­sin pie­ni ja haas­tat­te­luun on vali­koi­tu­nut lähin­nä alu­eel­la asu­vat, ei siel­tä pois muut­ta­neet. Gra­dus­sa vii­ta­taan myös Tuk­hol­man las­ten mää­rän kas­vuun, mut­ta tut­ki­muk­ses­ta ei sel­viä onko huo­mioi­tu kes­kus­tan lähia­lueil­la tapah­tu­nut huo­mat­ta­va raken­ta­mi­nen. Tuk­hol­mas­sa ei raken­net­tu vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä juu­ri lainkaan.

    Media aset­taa mie­lel­lään vas­tak­kain Nur­mi­jär­ven oma­ko­ti­lin­nat ja yhtä arvok­kaat pit­to­res­kit kes­kus­ta-asun­not, ikään­kuin asuk­kail­la oli­si täy­si valin­nan­va­paus, kuin­ka asu­mi­sen­sa jär­jes­tää. Muu­ta­ma huomio:

    1. Yli kol­man­nes, ehkä lähes puo­let “kivi­kau­pun­gin” lap­si­per­heis­tä asuu vuo­kral­la vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa vuokra-asunnoissa.

    2. “Kivi­kau­pun­gis­ta” 2000-luvul­la muut­ta­neis­ta vain vajaa 10 pro­sent­tia on muut­ta­nut suo­raan kehys­kun­tiin. Sel­väs­ti suu­rin osa on muut­ta­nut Hel­sin­gin esi­kau­pun­kien ker­ros­ta­loi­hin. Kan­ta­kau­pun­gis­sa lap­si­per­heet ovat useim­mi­ten nuo­ria ja asu­mi­su­ran­sa alkupuolella.

    3. Vii­me vuo­sien muut­to­käyt­täy­mi­ses­sä suu­rin muu­tos on tapah­tu­nut sii­nä, että uusien ker­ros­ta­loa­luei­den kuten Hert­to­nie­men­ran­nan, Lato­kar­ta­non ja Ara­bian­ran­nan muut­to­voit­to kes­kus­tan lap­si­per­heis­tä on puo­lit­tu­nut. Uusia kes­kus­tan lähi­pii­ris­sä ole­via pro­jek­tia­luei­ta ei ole vie­lä pääs­ty aloit­ta­maan. Myös kehys­kun­tien muut­to­voit­to on vähen­ty­nyt, mut­ta mää­rät ovat mität­tö­miä ver­rat­tu­na Hel­sin­gin alueisiin. 

    4. On mah­dol­lis­ta että lap­si­per­hei­den valin­nan­mah­dol­li­suu­det ovat kaven­tu­neet. Asun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä ja Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­ra­ken­ta­mi­nen on romah­ta­nut vuo­si­tu­han­nen alun mää­ris­tä, eri­tyi­ses­ti koh­tuu­hin­tai­nen ARA-tuo­tan­to. Esim. Van­taal­la ei ole vii­me vuo­si­na rake­net­tu yhtään ARA-rahoit­teis­ta per­hea­sun­toa. Samaan aikaan ulko­mai­nen muut­to­voit­to on kas­va­nut hui­keas­ti, ja osa tuli­jois­ta on kau­pun­gin ja mui­den yleis­hyö­dyl­lis­ten vuo­kra-asun­to­tuot­ta­jien varassa.
    Myös kan­ta­kau­pun­ki on saa­nut osan­sa ulko­mail­ta tuli­jois­ta: ulko­maat ovat kui­ten­kin ainoa suun­ta, jos­ta kes­kus­ta saa kas­va­vaa muut­to­voit­toa lapsista.

    5. Asen­teet muut­tu­vat, mut­ta kuin­ka nopeas­ti ja kuin­ka monel­la? Vie­lä 2000-luvun alus­sa Kruu­nun­haas­ta ja muil­ta kes­kus­tan alueil­ta muu­tet­tiin ennä­tys­vauh­tia, las­ten mää­rä vähe­ni muut­to­tap­pion vuok­si jopa 10 pro­sent­tia vuodessa.
    Mata­lat euro­ko­rot ja laman aika­na alu­eel­le patou­tu­nut asu­mis­tar­peen paran­ta­mis­tar­ve pur­kau­tui­vat nopeas­ti, var­sin­kin kun asun­to­jen hin­nat eivät ehti­neet nous­ta samas­sa tah­dis­sa eten­kään reuna-alueilla.

    Joka tapauk­ses­sa var­maa on se, että laa­ti­mam­me ennus­teet eivät ole osu­neet oike­aan, vaan las­ten mää­rä on kas­va­nut nopeam­min kan­ta­kau­pun­gis­sa. Ennus­te­me­to­di on sinän­sä var­sin arvo­va­paa, Hel­sin­gin 130 osa-alu­eel­le laa­di­taan vuo­sit­tain ennus­te 10 vuo­dek­si, ja ole­mas­sa ole­van asun­to­kan­nan muut­to­ker­toi­met saa­daan pää­osin vii­meis­ten 3 vuo­den tapah­tu­nees­ta kehi­tyk­ses­tä. Siten myös mah­dol­li­nen arvos­tuk­sen muu­tos on huo­mioi­tu ennusteessa.

    Meto­din ongel­ma on kui­ten­kin se, että nopeas­ti muut­tu­via kehi­tys­kul­ku­ja ei saa­da täy­sin mukaan, vaan ennus­te on jos­sain mää­rin “kon­ser­va­tii­vi­nen”. Vii­meis­ten vuo­sien arvo­ja voi­daan pai­not­taa, mut­ta hyvin hel­pos­ti jou­du­taan tilan­tee­seen, jos­sa ennus­te perus­tuu mutu-tun­tu­maan. Viral­li­nen ennus­te tulee kyl­lä laa­tia niin, että se perus­tuu täs­mäl­li­ses­ti kuvat­tui­hin oletuksiin.

    Tie­to­kes­kuk­sen tule­vaan tut­ki­mus­oh­jel­maan on tulos­sa tätä aihe­pii­riä valot­ta­via selvityksiä.

  62. Minä en oikein miel­lä Tam­pe­reen tai edes Kuo­pion­kaan kes­kus­taa mik­si­kään “Huit­sin Neva­dak­si” enkä usko Osmon­kaan nii­tä tar­koit­ta­van (pait­si jos puhut­tai­siin Lää­ke­lai­tok­sen alu­eel­lis­ta­mi­ses­ta ;)). Tam­pe­reen seu­dul­la on kyl­lä tuo­ta samaa oma­ko­tia­luei­den ripot­te­lua pit­kin maa­kun­taa meneil­lään, mitä Hel­sin­gin seudullakin.

  63. Pek­ka Vuo­rel­le pari kysymystä:
    Koh­taan 4, oli­si­ko­han niin että nykyi­set lap­si­per­hei­den van­hem­mat ovat 70-luvun suu­ren muut­to­aal­lon lap­sia, eli suu­rem­pi osa on ensim­mäi­sen pol­ven kau­pun­ki­lai­sia. Kai tätä voi­si joten­kin tut­kia jos oli­si tie­to esim. van­hem­pien syntymäkunnata.

    Koh­taan 5, onko tuo nyt ihan tie­to, eli miten asun­to­jen hin­nat on 2000-luvul­la muut­tu­nut suh­tees­sa tuloihin?

    Yli­pään­sä, tuli­si­ko Tie­to­kes­kuk­sen koros­taa päät­tä­jil­le vies­ties­sään näi­den ennus­tei­den sinän­sä ymmär­ret­tä­vää epä­var­muut­ta? Olen samoil­la lin­joil­la kuin Lii­an van­ha ylem­pä­nä, kun ei ole kris­tal­li­pal­loa niin resurs­seis­ta tuli­si saa­da jous­ta­vam­pia, eli se että esim. päi­vä­hoi­to­paik­ko­jen mää­rä pitäi­si tar­kas­ti tie­tää etu­kä­teen on vää­rä lähtökohta.

  64. Ripot­te­lu Tam­pe­reen seu­dul­la on kui­ten­kin suh­tees­sa aika lievää. 

    Vii­me vuo­si­na mm. Pirk­ka­las­sa ja Län­si-Tam­pe­reel­la on ollut pal­jon uut­ta oma­ko­ti­ra­ken­ta­mis­ta ja nämä alu­eet ovat läntisen/eteläisen ohi­tus­tien ja kes­kus­tan välis­sä. Mai­nit­tu väy­lä kul­kee suun­nil­leen yhtä kau­ka­na Tam­pe­reen kes­kus­tas­ta kuin Kehä I Helsingissä. 

    Huit­sin neva­da” sai­si val­lan uuden mer­ki­tyk­sen, jos se Hel­sin­gis­sä tar­koit­tai­si vaik­ka Itäkeskusta.

  65. Huo­at­ta­va teki­jä voi olla myös ener­gian hin­ta. Läm­mi­tys­ku­lut oma­ko­ti­ta­los­sa + ben­sa­ku­lut (myös bus­si­li­put ovat kal­lis­tu­neet!) ovat var­sin eri näköi­siä nyt kuin 10 vuot­ta sit­ten, kun mie­he­ni kans­sa muu­tet­tiin kan­ta­kau­pun­gis­ta sin­ne Huit­sin Neva­daan. Elä­män­laa­dun kohoa­mi­nen suh­tees­sa käy­tet­tä­viin tuloi­hin oli tuol­loin luul­lak­se­ni nykyis­tä sel­vem­pi. Kes­ki­tu­loi­nen­kin ylsi tuol­loin kehys­kun­nis­sa omis­tusa­sun­toon, Hel­sin­kiin jää­mi­sen vaih­toeh­toi­na oli ja edel­leen­kin on lähin­nä vuo­kra-asu­mi­nen tai suvun tuki. 

    Iso­van­hem­mat ovat nyt suur­ta ikä­luok­kaa, omat asun­ton­sa mak­sa­neet ja van­hem­pan­sa peri­neet, joten mak­su­ha­lui­sia ja mak­su­ky­kyi­siä iso­van­hem­pia nyt lie­nee suh­tees­sa enem­män kuin vuo­si­kym­men sit­ten. Tämä mah­dol­lis­taa sen kes­kus­ta­kol­mion jol­loin lap­sen­lap­set pysy­vät lähem­pä­nä kuin siel­lä Huit­sin­ne­va­das­sa, mikä on monil­le iso­van­hem­mil­le ihan itse­käs­tä­kin plussaa.

    Toi­nen toden­nä­köi­nen teki­jä on mat­ka-aiko­jen pite­ne­mi­nen jopa pari­kym­men­tä pro­sent­tia vuo­si­kym­me­nes­sä. Kun­nal­li­ses­ta päi­vä­hoi­dos­ta lap­si pitää hakea kel­lo vii­si, mikä 50 km työ­mat­kal­la ruuh­ka-aikaan aiheut­taa iso­ja ongelmia. 

    Eräs huo­no puo­li kehys­kun­tais­tu­mi­ses­sa on myös, että tyy­pil­li­ses­ti kotiin jää­vä äiti menet­tää suh­de­verk­kon­sa, jol­loin pik­ku­lap­si­vai­heen jäl­kei­nen työl­lis­ty­mi­nen onkin huo­mat­ta­van vai­ke­aa jos kou­lu­tus on yhtään epä­ta­van­omai­sem­pi. Kau­pun­gil­la vas­taan­tul­leil­la tutuil­la tai nii­den puut­tu­mi­sel­la kun on merkitystä.

  66. ” “Huit­sin neva­da” sai­si val­lan uuden mer­ki­tyk­sen, jos se Hel­sin­gis­sä tar­koit­tai­si vaik­ka Itäkeskusta. ”

    Oli­si tosi­aan mie­len­kiin­toi­nen ter­mi, kun kyse on nykyi­sin Hel­sin­gin maan­tie­teel­li­ses­tä kes­ki­pis­tees­tä itä-länsisuunnassa :). 

    ” Huo­at­ta­va teki­jä voi olla myös ener­gian hin­ta. Läm­mi­tys­ku­lut oma­ko­ti­ta­los­sa + ben­sa­ku­lut (myös bus­si­li­put ovat kal­lis­tu­neet!) ovat var­sin eri näköi­siä nyt kuin 10 vuot­ta sit­ten, kun mie­he­ni kans­sa muu­tet­tiin kan­ta­kau­pun­gis­ta sin­ne Huit­sin Nevadaan. ”

    Hyvä point­ti. Ener­gian hin­ta­han nousi vii­me vuo­den aika­na nopeas­ti ennä­tys­kor­keal­le. Asia oli myös pal­jon julkisuudessa.

  67. Tpyy­luo­mal­le: Vali­tet­ta­vas­ti Tie­to­kes­kuk­sen tilas­toai­neis­tois­sa ei ole tie­toa lap­si­per­hei­den van­hem­pien koti­kun­nas­ta, tie­to voi­daan tut­ki­mus­tar­koi­tus­ta var­ten kyl­lä hank­kia. Epäi­len kui­ten­kin koko hypo­tee­sia: Kan­ta­kau­pun­gin kai­kis­ta asuk­kais­ta on Hel­sin­gis­sä syn­ty­nei­tä kaik­kein pie­nin osuus, ja kor­keim­mat osuu­det ovat Paki­las­sa ja Tuo­ma­rin­ky­läs­sä (ulko­muis­tis­ta), jos­sa myös on suu­rin osuus lapsiperheitä. 

    Yli­pää­tään ihmet­te­len, onko kukaan edes väit­tä­nyt, että kan­ta­kau­pun­ki ei sopi­si lap­si­per­heel­le. Vas­ti­kään teh­ty laa­ja kyse­ly­tut­ki­mus ker­too, mil­lai­set syyt saa­vat teke­mään muut­to­pää­tök­sen. Kun jäte­tään pois työ­hön lii­ty­vät sei­kat, sel­väs­ti eni­ten oli mer­ki­tys­tä itse asun­toon liit­ty­vil­lä sei­koil­la: tilan riit­tä­vyy­del­lä ja varustetasolla. 

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa­han asui aikai­sem­min huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä enem­män lap­si­per­hei­tä, mut­ta elin­ta­son nous­tes­sa asu­mis­ta­soa on vai­keam­pi kohot­taa alueil­la, joil­la val­tao­sa asun­nois­ta on yksiöi­tä ja kak­sioi­ta, suu­rem­mis­sa asun­nois­sa usein vain yksi ves­sa, pie­net säi­ly­tys­ti­lat ja vähän huo­nei­ta suh­tees­sa pin­ta-alaan. Kos­ka muut­to­vir­rat val­tao­sin suun­tau­tu­vat lähiöi­hin, joi­den arvos­tus ei ole ollut kovin kum­moi­nen pit­kiin aikoi­hin, on hie­man vai­kea uskoa, että nii­tä oli­si ympä­ris­tö­nä pidet­ty kan­ta­kau­pun­kia parempana.

  68. Eräs huo­no puo­li kehys­kun­tais­tu­mi­ses­sa on myös, että tyy­pil­li­ses­ti kotiin jää­vä äiti menet­tää suh­de­verk­kon­sa, jol­loin pik­ku­lap­si­vai­heen jäl­kei­nen työl­lis­ty­mi­nen onkin huo­mat­ta­van vai­ke­aa jos kou­lu­tus on yhtään epä­ta­van­omai­sem­pi. Kau­pun­gil­la vas­taan­tul­leil­la tutuil­la tai nii­den puut­tu­mi­sel­la kun on merkitystä.”

    Ei ole onnek­si iah noin simp­pe­liä. Esi­mer­kik­si tääl­lä Kirk­ko­num­mel­la syn­tyi ja kaie del­leen syn­tyy lähin­nä las­ten kave­rei­den kaut­ta yllät­tä­vän laa­ja ja moni­puo­li­nen kon­tak­ti­ver­kos­to. Vält­tä­mät­tä ei palaa juu­ri sii­hen ammat­tiin, johon on aika­naan val­mis­tu­nut. Voi esim. tul­la kou­luun (erityis)opettajaksi.

  69. Osmo: “Väit­täi­sin, että kyse on myös arvos­tus­ten muu­tok­ses­ta. Toi­sen pol­ven kau­pun­ki­lai­set arvos­ta­vat kau­pun­kii­mais­ta elä­män­muo­toa, eivät­kä halua oma­ko­ti­ta­loon pel­lol­le kes­kel­le ei mitään.”

    Mil­loin­ka­han kau­pun­gin hal­lin­to on urba­ni­soi­tuu ja taju­aa kau­pun­gis­tu­mi­sen perus­luon­teen. Lii­an monel­la hal­lin­toon ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­hin kuu­lu­val­la vai­kut­taa ole­van niin pal­jon mul­taa kyn­sien alla, että epäi­len, että pää­tök­siä ei teh­dä kovin urbaa­neis­ta läh­tö­koh­dis­ta käsin riit­tä­väl­lä kompetenssilla.

    Minus­ta esi­mer­kik­si tämä hie­man vil­lin kau­pun­ki­luon­non tuhoa­mis­vim­ma voi vii­ta­ta ruo­hon­leik­kuu­ko­neel­la par­tu­roi­tuun oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­seen kaupungeissa/ taa­ja­mis­sa, jois­sa on var­tut­tu ennen Hel­sin­kiin muuttamista.

  70. Kii­tok­set Vuo­rel­le vas­tauk­ses­ta. Ei ole lap­sia, mut­ta tajusin juu­ri että muu­tin itse­kin pois kan­ta­kau­pun­gis­ta sik­si että piti saa­da lisää tilaa. Ja samaa kuu­lee muil­ta­kin, eli pidän oman koke­muk­se­ni perus­teel­la tuo­ta kyse­ly­tut­ki­mus­ta hyvin­kin uskottavana.

    Eli Osmo, hoi­da lisää sitä kan­ta­kau­pun­kia. Pitäi­si­kö­hän taas herä­tel­lä sitä kes­kus­te­lua, että mitäs jos kau­pun­ki­mo­ta­rit (mal­liin Hämeen­lin­nan mota­ri) muu­te­ta­nan noin Kehä I sisäl­lä ihan nor­maa­li pää­ka­duik­si (Man­ner­hei­min­tie)? Län­si­väy­läs­tä voi­si aloittaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.