Palvelusetelit 3: Palvelusetelit terveydenhuollossa

Hal­li­tuk­sen esi­tys ei rajaa palvelusetelien käyt­töä oikeas­t­aan mitenkään. On siis kun­nan vas­tu­ul­la, mihin se palveluseteliä soveltaa.

Kun­ta voi esimerkik­si antaa palvelusetelin yleis­lääkärin palvelui­hin, mut­ta näin tulee tuksin tapah­tu­maan, kos­ka se tulisi kun­nalle hyvin kalli­ik­si. Kävin min­is­ter­inä tutus­tu­mas­sa Bri­tann­ian ter­vey­den­huoltoon. Meille esitelti­in myös tätä vakuutus/yksityislääkäripuolta. Kun ker­roin, kuin­ka kalli­ik­si lap­si­vaku­u­tuk­set tuli­vat suo­ma­laisille vaku­u­tusy­htiöille. Isän­nät vas­ta­si­vat, ettei peruster­vey­den­huoltoa ole vaku­u­tuskelpoinen ris­ki, kos­ka lääkäril­lä voi käy­dä vaik­ka joka päivä. Vaku­ut­taa voi vain sel­l­aista hoitoa, jon­ka jokin hoidon tuot­ta­jas­ta riip­puma­ton taho on kat­sonut tarpeel­lisek­si. Siis vaikka­pa lonkkaleikkauksen.

Jos jokin kun­ta halu­aa yksi­ty­istää peruster­vey­den­huol­lon (Lahti osit­tain, Kar­jaa), se tapah­tunee taval­lise­na ostopalvelu­na eikä palvelusetelinä. Siis kun­ta ostaa koko ter­veyskeskuk­sen toimin­nat joltain yhtiöltä eikä niin, että kun­ta mak­saa, jos joku saa päähän­sä käy­dä yksi­ty­is­lääkärin vastaanotolla.

Ain­oan poikkeuk­sen voi muo­dostaa sel­l­ainen henkilö, jon­ka on jonkin taudin takia käytävä sään­nöl­lis­es­ti hoi­dat­ta­mas­sa jotain sairaut­ta lääkäris­sä. Mieleen tulee vaik­ka jonkin suo­nen sisäis­es­ti annet­ta­van lääk­keen annos­telu, dia­lyysi­hoito tai vaikka­pa opi­aat­tiri­ip­pu­vais­ten korvaushoito.

Sen sijaan elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa palvelusetelit voivat olla oiva keino. Jos poti­las on sairaan­hoitopi­irin leikkausjonos­sa, voi kun­ta antaa hänelle oikeu­den han­kkia sama leikkaus jostain muual­ta.  Tämä voisi tuo­da aidon kil­pailun sairaaloiden välille ja kil­pailu voisi taas syn­nyt­tää edullisem­pia toim­intat­apo­ja. Kun­ta­han voisi itsekin ostaa tuon palvelun muual­ta, mut­ta har­va kun­ta käyt­tää tätä oikeut­ta. On valitet­tu pakko­jäsenyy­destä sairaan­hoitopi­iris­sä, mut­ta mielestäni turhaan: pakko­jäsenyys ei tarkoi­ta, että sairaan­hoitopi­irin palvelu­ja olisi käytettävä.

Sairaan­hoitopi­irien rin­nal­la voisi­vat täl­löin men­estyä reumasäätiön sairaalan ja Ortonin kaltaiset yhteen tau­tiryh­mään erikois­tuneet sairaalat. Kun sairaan­hoitopi­ir­it ovat kovin huono­ja sopi­maan työn­jaos­ta, tämä voisi toteut­taa sen itsestään.

Olisi tietysti hyvä, jos poti­las voisi ostaa hoidon myös jonkin sairaan­hoitopi­irin sairaalasta.

Huo­mat­takoon, että jos muu lain­säädän­tö jää ennalleen, mah­dol­lisu­ud­es­ta tuput­taa rahaa yksi­tyiseen hoitoon “kil­pailee” kak­si tahoa, kansaneläke­laitos ja kun­ta. Kos­ka val­tionkin voi saa­da mak­sa­jak­si, en oikein usko, että kun­nat tule­vat yksi­ty­is­lääkärin palvelu­ja juuri tuke­maan palveluseteleil­lä joitakin rajat­tu­ja ja kohta­laisen kalli­ita leikkauk­sia luku­un otta­mat­ta.  Jos joku halu­aa teet­tää hal­van toimen­piteen yksi­ty­is­lääkäril­lä, kun­ta olisi aivan hölmö pyrkiessään kil­paile­maan val­tion kanssa, kumpi sitä tukee taloudellisesti.

 Kaiken kaikki­aan en usko, että palvelusetelit tule­vat varsi­naises­sa ter­vey­den­huol­los­sa muo­dosta­maan ole­maan mikään kovin merkit­tävä tek­i­jä.  Toisaal­ta voi olla, että jol­lakin rajat­ul­la alueel­la niiden merk­i­tys tulee ole­maan hyvinkin suuri. Silmä- ja ham­maslääkärit ja gynekolo­gin palve­lut voisi­vat olla täl­laisia. Niis­sä kaikissa­han val­lit­see nyt liki laiton tila, kun kun­nat eivät näitä palvelu­ja riit­tävässä määrin tarjoa.

Kelan kor­vausten ja palvelusetelin välil­lä on yksi merkit­tävä ero. Palvelusetelin saa vain hoitoon, jon­ka kun­ta on kokenut tarpeel­lisek­si, siis taval­laan vain kun­nan lähet­teel­lä, kun taas Kela mak­saa sokeasti aina kun joku käy lääkäril­lä ja lääkäri määrää jonkin toimenpiteen.

Ajatel­laan­pa tilan­net­ta, jos­sa Kun­nan kor­vaus on 70 % toimen­piteen todel­lis­es­ta hin­nas­ta ja Kelan 40 %. Kuka käyt­tää ja mihin Kelan kor­vaus­ta, jos kunnal­ta saisi saman palvelun paljon pienem­mäl­lä omavas­tu­u­o­su­udel­la. Sitähän olisi loogista käyt­tää vain sel­l­aisi­in mata­lan indikaa­tion tapauk­si­in, joi­ta kun­ta ei kat­so järkeväk­si hoidok­si. Pitääkö Kelan rahoit­taa sellaista?

Eikö olisi aika päästä kokon­aan eroon Kelan sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­sista tai siirtää ne kun­nan maksettavaksi?

Olen pahoil­lani, että muiden kiirei­den vuok­si tämän jut­tusar­jan kir­joit­ta­mi­nen on vähän venynyt.

23 vastausta artikkeliin “Palvelusetelit 3: Palvelusetelit terveydenhuollossa”

  1. No mitä se palveluseteli kat­taa. Onko sel­l­ainen sel­l­ainen kuten avoin shekki.

    Lukeeko pelvelusetelis­sä, että täl­lä asi­akir­jal­la sääde­tään siten, että asi­akir­jan esit­täjä hoide­taan kun­toon. Oli­pa vai­va tai sairaus sit­ten mikä tahansa.

    Eikö tulisi paljon halvem­mak­si lähet­tää kotei­hin buranaa, laas­taria ja puna­herukkame­hua — yleisimpi­in vaivoihin.

    Vas­ta 50 euron ennakkokäteis­mak­sua vas­taan pää­sisi oikeisi­in tutkimuksiin.

    Vastaa

  2. Palvelusetelin vas­tus­ta­jat eivät ymmär­rä, kuin­ka tehokas elinkeino­tu­ki palveluseteli on. STM tekee eri­no­maista työtä hallinnonalallaan.

    Vastaa

  3. “Kaiken kaikki­aan en usko, että palvelusetelit tule­vat varsi­naises­sa ter­vey­den­huol­los­sa muo­dosta­maan ole­maan mikään kovin merkit­tävä tekijä. ”

    Palveluseteli onkin tarkoitet­tu hyvä­tu­loiselle eli­it­ille, jot­ta hei­dän ei tarvitse van­heta yleisen ter­vy­den­hoidon jonoissa

    Vastaa

    1. Hyvä­tu­loiselle eli­it­ille ovat Kelan sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­set. Ei tarvitse käy­dä ter­veyskeskuk­ses­sa saa­mas­sa lähetettä.

      Vastaa

  4. Kela kor­vaus on hyvä kor­vaus, kos­ka se imee yhdeltä eli­itiltä toiselle eli­it­ille val­taosin rah­vaan raho­ja ilman, että sairas eli­it­ti liiem­min hyö­tyy. Eli lääkärikun­ta on The Eliitti.

    Vastaa

  5. Tuo kom­ment­ti “eli­itin setelistä” on itseasi­as­sa vali­di. Miten voidaan varmis­taa ettei palveluseteli ter­vey­den­huol­los­sa joh­da siihen että ensin yksi­ty­is­tetään siir­tymäl­lä käyt­tämään palveluseteleitä, mut­ta ajan oloon setelin ostoar­voa ei tark­iste­ta ja lääkäri­tak­so­jen ja rahan arvon muuttues­sa kun­ta­lainen joutuu mak­samaan lääkärikäyn­nistä enem­män ja enem­män ja enemmän…

    Aluk­si hin­ta on seteli, koh­ta seteli +10€, seu­raavak­si seteli +30€, jne.…

    Vastaa

  6. “Silmä- ja ham­maslääkärit ja gynekolo­gin palve­lut voisi­vat olla täl­laisia. Niis­sä kaikissa­han val­lit­see nyt liki laiton tila, kun kun­nat eivät näitä palvelu­ja riit­tävässä määrin tarjoa.”

    Mihin uno­h­tui psykiatria?

    En oikein ymmär­rä mik­sei tuo palveluseteli sovel­tu­isi nor­maalei­hin erikois­lääkärin vas­taan­ot­toi­hin vaan ain­oas­taan toimen­piteisi­in. Vas­taan­otoille on myös usein suh­teel­lisen pitkä jono hyvin monel­la erikoisalal­la. Mis­tä tämä ero kon­ser­vati­ivisen ja oper­ati­ivisen hoidon välil­lä? Lähet­teel­lä tietysti men­täisi­in eikä omin päin.

    Vastaa

  7. Hei!
    En todel­lakaan ole hyvä­tu­loista eli­it­tiä, mut­ta niin “tyh­mä”, että näen asi­akkai­ta, jot­ka ovat oikeutetumpia tk-palvelui­hin. Jos on varaa matkustel­la siel­lä sun tääl­lä, asua kan­takaupungis­sa ja elät jotakuinkin ter­veesti. Käytä perkele, yksi­ty­istä sek­to­ria, julki­nen sek­tori on yli­työl­lis­tet­ty, sosi­aalisene ongelm­i­neen yms. Aina­han sieltä yksi­tyiseltä tulee vaikka­pa turhan­päiväi­nen lähete yliopis­to­sairaalaan. Toki sil­lä on tutkimuk­sel­lista arvoa?

    Vastaa

  8. Johan­nan tavoin harhaudun minäkin palveluseteleistä. Toivoisin Osmon syven­tyvän oman blogimerkin­nän ver­ran siihen, miten kun­tien pitäisi meno­jaan supistaa.

    Kir­joitin jo palvelusetelit 2:seen (15.5.2009 kel­lo 12:11), että hyvä keino meno­ja supis­taes­sa olisi aset­taa rin­nakkain saman­su­u­ruisia mut­ta eri­tyyp­pisiä meno­er­iä ja kat­soa sit­ten minkä pois­t­a­mi­nen aiheut­taisi vähiten hait­taa. [1]

    Tämän päivän (18.5.2009) Hesarin pääkir­joi­tus lis­taa Espoon supis­tusko­htei­ta: “Las­ten ter­api­a­palvelu­ja leikataan, omaishoidon tuen saan­nin perustei­ta tiuken­netaan, vam­mais­ten kul­je­tus- ja asum­is­palveluista säästetään, kuol­e­vat saat­to­hoitopoti­laat hoide­taan taval­lisil­la sairaalaosas­toil­la, ja uuden saat­to­hoitokodin rak­en­tamista myöhennetään. 

    Las­ten, sairaiden, vam­mais­ten ja van­hus­ten palvelu­ja leikkaa­mal­la ja muil­la säästö­toimil­la Espoo säästää sosi­aali- ja ter­veystoimen menoista 13,6 miljoon­aa euroa.” [2]

    Palvelusetelit 2:n kom­men­tis­sani 15.5.2009 kel­lo 11:34 selostin Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön tekemää tutkimus­ta, jos­sa oli kar­toitet­tu sitä mitä kun­nan palvelu­ja kansalaiset pitävät tärkeimp­inä ja — tämä juuri on huomionar­voista: mitä vähiten tärkeinä. [3] (Tämä link­ki vie suo­raan tutkimus­selostustek­sti­in. Palveluseteli 2:ssa ole­va link­ki vie KAKSin tiedot­teeseen, joka pain­ot­taa tutkimuk­sen sisältöä kum­mallis­es­ti, ikään kuin mielip­itei­den poli­it­ti­nen jakau­ma olisi se mie­lenki­in­toisin kohta.)

    KAKSin tutkimuk­sen mukaan Espoo leikkaa nimeno­maan tärkeim­mistä kohdista. Nyt pitäisi kerätä 13,6 milj. euron sum­ma sel­l­aisil­ta sek­tor­eil­ta, joi­ta kansalaiset EIVÄT pidä tärkeinä, ja pun­ni­ta niitä meno­er­iä näi­den pois­tet­taviksi suun­nitel­tu­jen kanssa. Kult­tuuri- ja liikun­ta­palveluista sopisi aloit­taa kansalais­ten mielestä. Voisiko ajatel­la saat­tokodin rak­en­tamisen myöhen­tämisen sijas­ta esimerkik­si kir­jas­toraken­nuk­sen rak­en­tamisen myöhen­tämistä? Kir­jas­to on jo huip­pu­lu­okkaa ja huip­pu­laat­ua Suomes­sa ja Espoos­sa, saat­to­hoito ei. En ole tutk­in­ut Espoon bud­jet­tia, joten en tiedä onko kir­jas­toraken­nuk­sia han­kkeil­la, mut­ta jos ei ole, on var­masti jotakin vastaavaa.

    [1] http://www.soininvaara.fi/2009/05/10/palvelusetelit-2-kunta-valitsee-tuottajat/
    [2] http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Vammaiset+ja+sairaat+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6kohteina/1135246043474
    [3] http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Martikainen.pdf

    Vastaa

  9. Palvelusetelit ter­vey­den­hoi­dos­sa oli­si­vat vain turhaa byrokra­ti­aa, mitä toki riit­tää nykysys­tee­mis­säkin. Julkisen ter­vey­den­hoidon tulisi tar­jo­ta ilmaisek­si tai pienel­lä käyn­ti­mak­sul­la perus­palve­lut oikeasti sairaille. Pri­or­isoin­tili­s­tat käyt­töön, ei juopoille tarvitse mak­si­ja vai­h­taa eikä tupakoit­si­joille keuhko­ja jne. Kun­tien eri­laisen talousti­lanteen vuok­si pitäisi ter­vey­den­huol­lon rahoituk­sen ja johdon tul­la keskite­tysti valtiolta. 

    Luu­lo­sairaat sekä kaiken­maail­man narkkar­it ja juopot tarvit­si­vat aivan muiden toim­i­joiden palvelu­ja kuin ter­vey­den­huol­lon. Rötöilevät nark­it ja juopot pitäisi sijoit­taa eri­ty­isille työleireille jois­sa esim. ter­ve­henkiset maatyöt paran­taisi­vat nämä sos.dem hel­vetin tuot­teet, makei­den möm­mö­jen ja viinan tilalle var­ti­jat tar­joil­i­si­vat tarvit­taes­sa hie­man kuh­neamme tyyp­pistä “hoitoa” ja tarvit­taes­sa motivoin­tia työn­tekoon vaikka­pa 1 m paineil­maletkul­la.. Olisi meinaan paljon parem­pi ratkaisu niille juopoillekin kuin mätä mut­ta kallis nykysysteemi.

    Vastaa

  10. “Pri­or­isoin­tili­s­tat käyt­töön, ei juopoille tarvitse mak­si­ja vaihtaa”

    Juopot eivät saa uut­ta maksaa. 

    Käytän­nössä mak­sansa ryypän­nyt alko­holisti joko raitis­tuu ja saa sit­ten ehkä uuden mak­san tai kuolee tau­ti­in­sa. Mikä onkin aivan oikein, sil­lä luovu­tus­mak­so­ja on liian vähän liiken­teessä, eikä niitä riitä juopoille.

    Anna-Liisallse leikkauk­sista:
    Ongel­mana on se, että muual­ta kuin sosi­aali- ja ter­veystoimes­ta ei yksinker­tais­es­ti saa­da kum­moisia säästöjä. Sosi­aali- ja ter­veystoi­mi kun vie lei­jo­nanosan kaupun­gin bud­jetista. Muuten olen kir­jas­to­jen leikkaamis­es­ta samaa mieltä, tässä taan­noin itkinkin kir­jas­toverkos­ton opti­moin­nin puoles­ta. Kir­jas­tois­takin on vaikea leika­ta, kos­ka tör­mätään heti kah­teen argumenttiin
    1. Suomen sivistys tuhotaan
    2. ei se paljoa maksa

    Vastaa

  11. Ei rahaa läskeille ja vätyk­sille (tai­dat olla pro­vo, mut­ta vas­taan nyt tyh­myyk­sis­säni kuitenkin), 

    Entä juuri ajoko­rtin saanut nuorukainen ojaana­jon jäl­keen? Pääseekö hän leikkaus­sali­in, kun on yksi promille alko­ho­lia ver­essä ja ajoipa jopa ylinopeut­ta. Onko hän oikeasti sairas vai miten hän sijoit­tuu listal­lasi? Jätetäänkö hänet ojaan vai mitä tehdään?

    Kuka meistä on lop­pu­jen lopuk­si on oikeasti sairas?

    Se hoik­ka ja ahk­er­akin voi aiheut­taa esim. liial­lisel­la työn­te­ol­la itselleen masen­nuk­sen ja korkean veren­paineen, minkä vuok­si hän on 45-vuo­ti­aana työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä. Hoide­taanko vai eikö hoideta?

    Saako ei-laiska ja ei-vätys aina hoitoa, jos vai­va on “geeeneis­sä” tai vain holtit­toman käytök­sen tulosta, esim. kaatuu las­ket­telur­in­teessä huolimattomuuttaan?

    Saamme var­masti jo tämän päivän puolel­la tänne arvoitavak­si pri­or­i­teet­tilis­tasi Suomen terveydenhuoltoon. 

    Päät­täjät ovat kuulolla!

    Vastaa

  12. Tois­tan ihmette­lyni: Mik­si tuo palveluseteli muka sopisi vain leikkauk­si­in eikä muiden erikoisa­lo­jen hoito­suhteisi­in ja jono­jen purkamiseen? Eikö tuo sopisi täy­del­lis­es­ti psyki­a­tri­aan, jos­sa hoitoresurssit ovat luokat­to­mia ja yleis­lääkärien lähet­teet tule­vat takaisin erikois­sairaan­hoi­dos­ta ilman, että poti­las­ta edes nähdään?

    Vastaa

  13. Läskien vätyk­sien vihaajalle:

    Alko­holis­teille tyyp­il­lisiä mak­sa­sairauk­sia esi­in­tyy jonkun ver­ran myös rait­ti­il­la ihmisil­lä. Samoin pitkäaikainen lääkkei­den käyt­tö rasit­taa elim­istöä samoin kuin huumeet, ja keuhkoah­tau­maa on myös tupakoimat­tomil­la. Lääkärin työtä ei saisi sotkea tuo­marin työhön. Ylen­syövät tupakoi­vat päi­htei­den käyt­täjät pitäisi tuomi­ta jos­sain muus­sa yhteiskun­nal­lises­sa instanssis­sa jos niin halutaan.

    Yht­enä suure­na ongel­mana näen lääketi­eteen teol­lis­tu­misen. Selvästi Suomen val­tio las­kee kuin­ka paljon kan­nat­taa käyt­tää rahaa/pää sairaanhoitoon.Inhorealistisesti näen että jos­sain vai­heessa pain­opiste alkaa siir­tymään itse­hoitoon, vaik­ka kuin­ka höpistään hoi­va-alan “tule­vaisu­u­den työ­paikoista”. Jos lääketi­eteen tutkimus kan­taisi yhteiskun­tavas­tu­un­sa, kehitet­täisi­in koko ter­vey­den­hoito­jär­jestelmää enem­män kohti itsenäistä ter­vey­den­hoitoa eikä niinkuin nyt yhä liho­vana insti­tuu­tiona, joka sairaudel­la pelotellen ase veron­mak­sa­jan ohi­mol­la vaatii lisää resursse­ja ja koulute­tumpia ja sään­nel­lympiä toimijoita.

    Toinen ongel­ma on sairaus­lo­ma­jär­jestelmä, joka kuor­mit­taa val­tavasti koneis­toa ja saa ihmiset jopa halu­a­maan sairaak­si ja hoi­vatuk­si. Palveluseteleistä aika iso osa tuh­lau­tu­isi sairaslo­man ker­jäämiseen. Olisi parem­pi, jos yhteiskun­ta mak­saisi kaikille lyhy­taikaises­ta sairas­tamis­es­ta kansalais­palkan muo­dos­sa saman päivära­han eikä työ­nan­ta­jia ja vaku­u­tusy­htiöitä sotket­taisi hom­maan ollenkaan.Onko sairas toim­i­tusjo­hta­ja arvokkaampi kuin sairas työtön? Ansio-osan saisi tietysti jokainen halukas ostaa vakuutusyhtiöstä.

    Palvelusetelien hyö­ty syn­ty­isi vas­ta sit­ten kun niitä saisi käyt­tää muuhunkin kuin insti­tu­tion­aaliseen ter­vey­den­hoitoon. Sil­loin ne ohjaisi­vat palvelun­tuotan­toa kysyn­näl­lä. Insti­tuu­tion sisäl­lä on yksi ja sama mis­sä muo­dos­sa raha liikkuu. Muuten olen sitä mieltä, että kaiken­lais­ten vero­jen per­im­i­nen ter­vey­den­huol­losta (esim. lääkärien palkat) on tyh­mää , nyt tulon­si­ir­roil­la tue­taan lääkärien ja lääkäriy­htiöi­den veronmaksua.

    Vastaa

  14. “Hyvä­tu­loiselle eli­it­ille ovat Kelan sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­set. Ei tarvitse käy­dä ter­veyskeskuk­ses­sa saa­mas­sa lähetettä”

    palvelusetelistä tulee parem­pi, sil­lä isä aurinkoinen voi nyt päät­tää kenelle se annetaan.
    Kela-kor­vauk­sen saa köy­häkin, mut­ta palveluseteli voidaan osoit­taa vain kaverille.

    Vastaa

  15. Syuomes­sa ter­veyspalvelu­iden tulosi­dos on voimakkain­ta OECD maista. Jopa USA:ssa ter­veyspalvelu­iden saan­ti ei ole niin tulosi­don­naista kuin Suomessa.

    Eikä palveluseteli ainakaan vähen­nä tuo­ta sidonnaisuutta.

    Sama kos­kee yllt­täen koulu­tus­takin, Suo­mi on Englan­nin tapainen luokkay­hteiskun­ta myös sen suhteen.

    Vastaa

  16. Eniten kyl­lä huolestut­taa ter­vey­den­huol­lon tule­vaisu­udessa sen tasa-arvoisu­us. En pysty kuvit­tele­maan mitään ske­naar­i­o­ta, jos­sa tasa-arvo säi­lytet­täisi­in edes suh­teel­lisen hyvin. Uusia superkalli­ita hie­man ennustet­ta paran­tavia hoito­ja esimerkik­si syöpä­taudeis­sa ei mil­lään voi­da taa­ta kaikille ja toisaal­ta ei voi­da kieltää niiden myymistä mak­sukyky­isille. Asian ratkaisem­i­nen tun­tuu mah­dot­toma­l­ta. Ongel­man voi myös nähdä johta­van kas­vavi­in yksi­ty­isi­in sairaus­vaku­u­tuk­si­in sen keskilu­okan piiris­sä, joka pyrkii samaan sairaan­hoidon tasoon kuin maksukykyiset.

    Vastaa

  17. “En pysty kuvit­tele­maan mitään ske­naar­i­o­ta, jos­sa tasa-arvo säi­lytet­täisi­in edes suh­teel­lisen hyvin. Uusia superkalli­ita hie­man ennustet­ta paran­tavia hoito­ja esimerkik­si syöpä­taudeis­sa ei mil­lään voi­da taa­ta kaikille ja toisaal­ta ei voi­da kieltää niiden myymistä maksukykyisille.”

    Noi­ta superkalli­ta hoito­ja voi olla muu­ta­ma sat vuodessa, ei se ole kustannuskysymys.
    Ongel­ma on vain hyö­ty­suhde: Kun hoi­dos­ta hyö­tyjiä in 1:100000–1000000 niin on hyvin epä­to­den­näköistä että hoito kan­nat­taa lääketi­eteel­lisessä mielessä.
    Poti­las taas näkee sen viimeisenä oljenko­rte­na mihin voi tarttua.

    Yksilön näkökul­ma on toinen kuin hoita­van lääkärin

    Vastaa

  18. Mihin ihmeessä palveluseteliä sairaan­hoi­dos­sa tarvi­taan?? Eikös kaik­ki saa julkiselta puolelta apua? (Ainakin pitäisi.) Ehkä pitäisi lopet­taa Kela-kor­vauk­set yksi­tyisen puolen jutu­ista ja siirtää säästyneet varat julkisen puolen vahvis­tamiseen? Ehkä ham­maslääkäri­ju­tut vielä jonkin aikaa? Mik­si verovaroin tue­taan yksi­ty­istä sairaan­hoitoa ja samal­la “heiken­netään” julkisen puolen kehi­tys­tä? Varakkaat kyl­lä menevät minne halu­a­vat ilman Kelan kor­vaus­takin. Jos julkisen mak­sut liian suuria jollekin, niin siihen var­masti jo nyky­isin saa apua. Käsit­tääk­seni esim. Tuomio­ja lie­nee jotenkin tätä mieltä. Mielestäni palveluseteli on ihan hyvä jut­tu esim. siivouk­seen, ton­tin hoitoon (siis ikä-ongel­mat) jne.

    Vastaa

  19. Turha odot­taa toimen­piteitä julkisen sek­torin tehostamisek­si porukalta, joka ei julkiseen sek­tori­in usko.

    Vastaa

  20. Ongel­ma on että julk­islela puolel­la ei nykyään enää pääse hoitoon jonottamatta.

    ja jonoa var­tioi työkkäristä orjatyöhön saatu velvoite­työl­lis­tet­ty, joka tekee diagnoosin.

    Hyvä esimerk­ki oli 84 vuo­tias isäni: Hän yrit­ti terkkari­in kun oli kova kuume. Pakko­työl­lis­tet­ty ilmoit­ti, että ajan voi saa­da kuukau­den päähän ja isäl­läni on vain tavalli­nen flun­ssa, joka ei vaa­di kiireell­sitä hoitoa.
    No, kuukau­den päästä tavalli­nen flun­ssa on paran­tunut ja jos se on jotain muu­ta niin van­hus on kuollut.

    Isäni meni sit­ten yksi­tyiselle , joka tote­si keuhkoku­umeen eli julkine ter­vy­den­hoito olis tap­panut isäni eikä kukan olisi ollut vas­tu­us­sa, pikem­minkin yhteiskun­ta olisi onnelli­nen kun pääsee eroon tuot­ta­mat­tomas­ta roskaväestä

    Vastaa

  21. Ter­veyskeskusten huono palve­lu­ta­so ja eri­tyiseti sen viimeaikainen lasku on sitäkin yllät­tävämpi, sil­lä henkilöstön määrää on lisät­ty ja käyn­nit vähen­tyneet 11 miljoonas­ta 9 miljoonaan.

    Vastaa

  22. OS “Ei tarvitse käy­dä ter­veyskeskuk­ses­sa saa­mas­sa lähetettä.”

    Kyl­lä ter­veyskeskuk­ses­sa hoide­taan monia sairauk­si­akin oikein hyvin. Aina ei tarvitse lähetet­tä yhtään mihinkään.

    Niin kauan kun poli­it­ti­nen eli­it­ti — kuten blo­gin pitäjä — näkee ter­veyskeskuk­sen vain lähetekir­jaa­mona voidaan koko kun­nal­lisen peruster­vey­den­huol­lon kehit­tämi­nen unohtaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.