Espoossa nimbyillään Helsingin rahoilla

Min­ul­la ei ole mitään kan­taa siihen, mihin Espoon pitäisi sijoit­taa jäteve­den­puhdis­ta­mon­sa. Halu­an kiin­nit­tää vain huomio­ta erääseen pelisääntöongelmaan.

Espool­la on puhdis­ta­molle valit­ta­vana edullisem­pia ja epäedullisem­pia sijoi­tu­s­paikko­ja. Herkästi val­i­tuk­si tulee paik­ka, jos­sa  vas­tus­ta­jia on vähiten. Tämä pienem­män vas­tus­tuk­sen hin­tana voi olla korkeam­mat investoin­tikus­tan­nuk­set. Kun kyse on yhteis­es­tä paakaupunkiseudun vesi­laitok­ses­ta, lasku huonos­ta sijain­nista ei kohdis­tukaan enää espoolaisille kuin pieneltä osalta. Lasku jakau­tuu tasan seudun kaikkien vedenkäyt­täjien kesken. Suurim­man laskun mak­sa­vat helsinkiläiset. Myös van­taalaiset pää­sevät mak­samaan osansa. Päätös on kuitenkin yksin Espoon.

Näin se ei saisi olla. Joka päät­tää se mak­saa.  Muuten tulee kalli­ita päätöksiä.

Tässä se taas nähdään: seu­tuy­hteistyössä on valuvika.

14 vastausta artikkeliin “Espoossa nimbyillään Helsingin rahoilla”

  1. Pitäskin olla silleen, että Espoolaiset saa hin­noitel­la jäteve­den puhdis­tamisen halu­a­mal­laan taval­la ja pitää laitok­sen tuot­ta­man voiton itsel­lään. Täl­löin Espoolaiset mak­si­moisi­vat voit­ton­sa ja sijoit­taisi­vat laitok­sen sinne, mis­sä sen käyt­tämi­nen olisi mah­dol­lisim­man hal­paa. (Ottaen tietysti huomioon sen aiheut­ta­man haitan)

  2. Onko nykyi­nen puhdis­ta­moalue seudullisen vesi­laitok­sen omaisu­ut­ta ? Lehti­ti­eto­jen mukaan uusi laitos muualle toteutet­tuna vapaut­taa sen myytäväk­si tont­teina asuin- ja toim­i­ti­lakäyt­töön. Saako yhtiö rahoitet­tua han­kkeen näil­lä tuloilla ?

  3. Jos puhdis­ta­mo raken­netaan kallion sisään, niin eikö sen voisi rak­en­taa nykyisen puhdis­ta­mon ala­puolelle. Tätä sijain­tia vas­taan olisi vaikea kenenkään tehdä valitusta.

  4. Raken­nuskus­tan­nusten kannal­ta selvästi edullis­in­ta on puhdis­ta­mon laa­jen­t­a­mi­nen Suomeno­jal­la, jol­loin nyky­isiä raken­nuk­sia ja rak­en­tei­ta voidaan käyt­tää hyväk­si eikä tarvi­ta uusia siir­toviemäre­itä. Läm­mön tal­teenot­to jätevedestä onnis­tuu vain Suomeno­jal­la, jos­sa puhdis­ta­mon vier­essä sijait­see For­tu­min läm­pövoimala. Käyt­tökus­tan­nuk­set ovat Suomeno­jal­la hiukan mui­ta vai­h­toe­hto­ja korkeammat.

    Ongel­mak­si on muo­dos­tunut, että osa luot­ta­mushenkilöistä uskoo Suomeno­jan alueesta saata­van merkit­tävästikin tuot­toa, jos se kaavoite­taan asumiseen. Alueen vier­essä on kuitenkin meluhäir­iöitä aiheut­ta­van voimala ja lin­tu­lam­mikko, jos­sa on nau­ru­lokkiy­hdyskun­ta (suo­jel­tu laji, joko pitää infer­naal­ista meteliä). Seveso-direk­ti­ivin kon­sul­taa­tioalue kat­taa puhdis­ta­mon koko alueen (= työ­paikko­jen ja asun­to­jen sijoit­ta­mi­nen rajoitet­tua). Lisäk­si puhdis­ta­mon maaperä on saas­tunut ja joudut­taisi­in puhdistamaan.

    Tuo­tot kaavoituk­ses­ta tuli­si­vat kaupungille. Muut vai­h­toe­hdot edel­lyt­tävät ase­makaa­van muut­tamista, Suomeno­jal­la puhdis­ta­mo sijoit­tuisi nykyiselle ase­makaa­van puhdis­ta­mo­ton­tille. Siten päätös­val­ta puhdis­ta­mon sijoi­tu­s­paikan vai­h­tamis­es­ta on joka tapauk­ses­sa Espoon kaupun­gin päätösvallassa.

    Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö voimalois­sa joudu­taan toden­näköis­es­ti lopet­ta­maan muu­ta­man kymme­nen vuo­den kulues­sa. Tämä johta­nee siihen, että biopolt­toainet­ta tuo­daan Suomeno­jalle kuor­ma-autoil­la, mikä lisää huo­mat­tavasti liiken­nehäir­iöitä, jos alueel­la on asutusta.

  5. Aut­takaa tyh­mää kun en ymmär­rä. Mik­si biopolt­toaine pitää kul­jet­taa rekalla, kun samaan laitok­seen kul­jete­taan kivi­hi­iltä laival­la (samaan väit­teeseen tör­mäsin Helsin­gin Ener­gian vierailul­la). Eikö ne kivi­hi­ililai­vat kel­lu jos niihin las­tataan biomassaa?

    Suomen pel­let­ti­tuotan­nos­ta noin 80% menee vien­ti­in. Ei kai niitä rekalla Ruot­si­in roudata?

  6. Suomeno­jal­la ei ole hiililaivalai­turia, hiilet tuo­daan Pikkalan satamasta.

  7. Osmo: “Joka päät­tää se mak­saa. Muuten tulee kalli­ita päätöksiä.”

    Tämä on ter­veelli­nen näke­mys, jos­ta Osmo valitet­tavasti pitää kiin­ni vain sil­loin, kun se tukee hänen omia kan­to­jaan. Vas­taaval­la taval­la voi edel­lyt­tää, että Helsin­ki ei esimerkik­si pystytä tietulle­ja, kos­ka mak­sa­jathan ovat ei-helsinkiläisiä. Kaupunkili­iken­teen verot­ta­mi­nen on nim­by­i­lyä puh­taim­mil­laan. Hesalais­poli­itikot ovat tur­va­paikan­hak­i­joiden suurimpia kan­nat­ta­jia, ja kuitenkin keskuk­set halu­taan raken­net­tavak­si muualle Suomeen. Nim­by­i­lyä, ja päätösten mak­sat­tamista muil­la kuin päätöksentekijöillä.

    Mut­ta tärkeä oival­lus Osmol­ta silti. Jään mie­lenki­in­nol­la seu­raa­maan, kuin­ka johdon­mukaises­ti Osmo pitää näke­myk­ses­tään kiinni.

    1. Tuo ver­taus ei nyt kyl­lä toi­mi. Paperite­htaiden asi­akkaat eivät päätä paperin hin­nas­ta vaan paperite­htaat. Helsin­ki on ihan itse päät­tänyt esimerkik­si pysäköin­tipaikko­jen hin­noista eikä kysynyt sitä niiltä muiden kun­tien autoil­i­joil­ta, jot­ka myös käyt­tävät näitä. Jos Helsin­ki alkaa laskut­taa katu­verkkon­sa käytöstä — jota val­tio tekee omien tei­den­sä osalta polt­toain­everon muo­dos­sa mut­ta ei anna siitä rahaa kun­nille, se on Helsin­gin asia siinä mis­sä paperite­htaiden osalta paperin hin­noit­telu kuu­luu myyjälle eikä ostajalle.

  8. En minä vaat­in­utkaan, että autoil­i­jat saisi­vat päät­tää tietul­lien suu­ru­ud­es­ta, kuten eivät paperin osta­jatkaan voi päät­tää paperin hin­nas­ta. Käytin esimerkkiä tietulleista sel­l­ais­es­ta päätök­sen­teosta, jos­sa päätök­sen­tek­i­jät eivät osal­lis­tu päätök­ses­tä aiheutu­vi­in kustannuksiin.

    Jos on Helsin­gin asia laskut­taa katu­verkkon­sa käytöstä espoolaisia, niin on kai samal­la taval­la Espoon asia laskut­taa hesalaisia omien mait­ten­sa käytöstä. Ei seu­tuy­hteistyössä ole val­u­vikaa — val­u­vi­ka on siinä (minkä aivan oikein huo­m­a­sit), että päätök­siä tekevät ihmiset, jot­ka mak­sat­ta­vat päätösten­sä kus­tan­nuk­set muil­la. Herää kysymys, onko val­tu­us­to­ryh­mä, joka koos­t­uu läh­es täysin virkamiehistä, kykenevä tekemään päätök­siä, jot­ka aja­vat tasaver­tais­es­ti kaikkien työssäkäyvien etua. Epäilen­pä — ja samaan lop­putu­lok­seen sinäkin päädy­it tämän kir­joituk­sen lopuksi.

    1. Val­u­vi­ka pois­tuu vain sit­ten, kun yhtei­sistä asioista päätetään yhteisessä, suo­raan val­i­tus­sa seu­tu­val­tu­us­tossa, eikä niin, että jokaisel­la kun­nal­la on oma päätös­val­tansa yhteiseen kukkaroon.

  9. Ode,

    Tuo ver­taus ei nyt kyl­lä toi­mi. Paperite­htaiden asi­akkaat eivät päätä paperin hin­nas­ta vaan paperitehtaat. 

    Lundqvist,

    Eiköhän se nyt kuitenkin ole niin, että tuot­teen hin­ta syn­tyy markki­noil­la, ei tehtaas­sa. Tämän tajut­tuaan myös kom­mu­nisti Walhro­sista tuli kap­i­tal­isti ja pankkiiri.

  10. Markus, ensin­näkin Helsin­gin katu­verkon kaikkea muu­ta kuin triv­i­aalit kus­tan­nuk­set mak­saa etupäässä helsinkiläiset. Toisek­si myös autoilun hai­tat kär­sii nahois­saan helsinkiläiset.

    Kol­man­nek­si, ruuh­ka- ja pysäköin­ti­mak­su­jen ensisi­jainen tarkoi­tus on ohja­ta liiken­net­tä. Kuten täl­lä foo­ru­mil­la on ker­ta toisen­sa jäl­keen todet­tu, rajal­lisia resursse­ja kuten parkkipaikat tai autokai­stat voi jakaa joko rahal­la, jonoil­la tai nyrkeil­lä. Ensim­mäi­nen on sivistynein ja kivut­tomin vai­h­toe­hto, mut­ta voi autoilun rajoit­tamisen hoitaa toki niinkin että sisää­na­joteille laite­taan val­ot jot­ka eivät yksinker­tais­es­ti päästä läpi enem­pää auto­ja kuin katu­verkkoon mahtuu.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Onko tuos­ta seu­tu­val­tu­us­toe­hdo­tuk­ses­tasi jonkin­laista mallia ole­mas­sa tutus­tut­tavak­si? “Dev­il is in the detail” — koko seu­tu­val­tu­us­to-paikallis­val­tu­us­tosys­teemin toim­imi­nen riip­puu tehtävien/vastuualueiden ja rahal­lis­ten val­tuuk­sien jaosta?

    Nim­byt toki halu­aisi­vat oikeas­t­aan kaiken päätök­sen­teon paikallisvaltuustolle…

    Nykyiseen laa­jaan työssäkäyn­tialueeseen ei oikeas­t­aan sovi mikään muu kuin jonkin­laisen seu­tuhallinnon toteut­ta­mi­nen. Miten muuten esimerkik­si Helsingis­sä asu­va ja Espoos­sa työsken­televä pääsee vaikut­ta­maan esimerkik­si työ­matkali­iken­teen­sä toteu­tuk­seen (kuten allekirjoittanut).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.