Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.5.2009

Toriko­rt­telien rak­en­tamistapao­hje ja julk­isten ulkotilo­jen valais­tus ja opas­tuk­sen yleis­su­un­nitel­ma sekä liikennesuunnitelma

Aleksin ja Espan väliset kort­telit kaup­pa­torin tienoil­la muute­taan tyl­sistä toimis­toista kansalais­ten olo­huoneek­si ja suurelta osin jalankulkualueek­si. Suun­nitel­ma vaikut­taa hienol­ta — eri­tyisen hienoa on, että suun­nitel­laan valais­tus kokon­aisuute­na. Enem­män­puhet­ta tulee liikennesuunnitelmasta.

Katari­inankatu muute­taan käve­lykaduk­si, mikä pois­taa sieltä myös ratikan. Ratik­ka pan­naan kulke­maan kak­sisu­un­tais­es­ti yksil­lä kiskoil­la pitkin Unioninkat­ua samaan tapaan kun Mikonkadul­la. Nämä yhdis­te­tyt kiskot vähän arve­lut­ta­vat jos ne kovasti yleistyvät. Kun kol­mo­nen pysähtyy Alek­sille odot­ta­maan Unioninkadul­la vas­taan tule­vaa ratikkaa, sen perään jäävät odot­ta­maan myös seiskat ja nelos­et.  Ykkäseltä pois­tuu pysäk­ki Senaat­in­to­ril­ta.  Kol­moselta ja 1A:lta Havis Aman­dan pysäk­ki siir­tyy Eteläran­taan Kol­era-altaan kohdalle.  Hal­li­tuskatu katkaistaan Tuomiokirkon edestä. Alek­si katkaistaan yksi­ty­isautoil­ta Senaat­in­torin kohdalla.

Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen Pak­i­lantie 17:ssä

Ton­tille sal­li­taan toisen viisik­er­roksisen raken­nuk­sen rak­en­t­a­mi­nen, jol­loin uut­ta ker­rosalaa tulee noin tuhat neliötä lisää. Asukkaat vas­tus­ta­vat ja Pro Maunula ry sanoo raken­nuk­sen pilaa­van täysin Maunulan van­han kulttuurimaiseman.

Tont­ti on kaupun­gin omis­ta­ma. Siinä on vuokralaise­na Asun­to Oy Pak­i­lantie 17, jon­ka asukkaat vas­tus­ta­vat lisärak­en­tamista ton­tille, kos­ka piha piene­nee. Pienenä porkkana asun­to Oy:lle mak­se­taan kor­vauk­se­na 1/3 lisäraken­nu­soikeu­den arvos­ta, siis ainakin 100 000 euroa. Näis­sä tapauk­sis­sa tuo kor­vaus hupe­nee usein siihen, että maan­varainen pysäköin­ti joudu­taan tilan puut­teen takia kor­vaa­maan kalli­im­mal­la ratkaisulla.

Vas­tustet­tu on myös Pak­i­lantien var­teen istutet­tavaa puuriv­istöä, kos­ka Pak­i­lantie ei ole Bule­var­di, ja niin­pä se on kaavae­si­tyk­ses­tä poistettu.

Olin aik­leis­sa pyöräil­lä kat­so­maan tont­tia, mut­ta sade ja Murakamin Kaf­ka ran­nal­la estivät aikeeni.

Täy­den­nys­rak­en­tamista Munkkivuoressa

Ulvi­lantie 11 b:n ton­tista lohkaistaan uusi tont­ti 2500 ker­rosneliön uud­is­rak­en­tamiselle. Riitaa on täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta yleen­sä ja ton­til­lea­jos­ta eri­tyis­es­ti. Muis­tu­tuk­sis­sa pelätään muidenkin taloy­htiöi­den halu­a­van rahas­taa lisärak­en­tamisoikeudel­la. Taloy­htiö taas halu­aisi, että ajo ton­tille kulk­isi Rau­mantien kaut­ta. Munkkivuori on raken­net­tu ympyrämäisen Ulvi­lantien sisään autot­tomak­si alueek­si. Viras­ton mielestä aja­tus, että tälle ton­tille ajet­taisi­in kuitenkin ympyrän sisältäpäin, rikkoisi koko rakenteen.

Kaupun­ki leikkaa osan ton­tin arvon­nousus­ta itselleen, kuten tapana näis­sä kaavois­sa on.

Kaavas­sa on vaa­timuk­se­na, että raken­net­tavien  asun­to­jen keskikoko on vähin­tään 75 m2. Tämä on minus­ta Munkkivuores­sa eri­tyisen pe3rusteltua. Asun­to­jen keskikoko Munkkivuores­sa on 54 m2. Voitaisi­in rak­en­taa keskikooltaan jopa isom­pia kuin 75 m2.

Vuosaaren Ram­sin­ran­ta III:n ase­makaavae­hdo­tuk­ses­ta tehdyt muistutukset

Maan­omis­ta­ja pitää vih­ery­hteyt­tä liian lev­eänä, hotelli­no­mis­ta­ja halu­aisi lisää autopaikko­ja ja virk­istys­re­itin kauem­mak­si ja pien­taloa­sukkaat pelkäävät, että 25 metrin päässä ole­vat kolmik­er­roksiset talot var­josta­vat hei­dän talo­jaan. Juhan­nusyönä näin saat­taa käy­dä, kos­ka ker­rostalot sijait­se­vat pien­taloista luoteeseen.

Vas­tauk­sia pon­si­in ja aloitteisiin

On esitet­ty

  • - uuden­laisen, kaupunki­a­sumiseen sopi­van puu­rak­en­tamisen kehit­tämistä; (Lau­ra Kolbe);
  • - Kru­unuvuoren­ran­nan yhteisöl­lisyy­den ja oma­leimaisu­u­den vahvistamista(Heli Puura);
  • - Myl­ly­puroon kaavoite­tun 2000 asukkaan pien­taloalueen peru­mista (kansalaisa­loite);
  • - luon­to ja virk­istysar­vo­jen huomioimista ja asukasy­hteistyötä Laa­jasa­lon raidey­htey­den suun­nit­telus­sa (Paa­vo Arhinmäki);
  • - Ter­vasaaren virk­istyskäytön tur­vaamista sil­to­jen jatko­su­un­nit­telun yhtey­dessä (Tuo­mas Rantanen)
  • - joukkoli­iken­teen edis­tämistä talousarviossa(Yrjö Hakanen);
  • - Töölön metron kiire­htimistä (Mai­ja Anttila);
  • - bus­sipysäkkiä Itäväylälle Mus­tavuoren virk­istysalueen kohdalle (kansalaisa­loite);
  • - käve­lykeskus­tan laa­jen­tamista (Eli­na Moisio).

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.5.2009”

  1. Mikä tämä tule­va kansalaisen olo­huone on? Määrääkö siel­lä markki­namies, virkamies vai aidosti kansalaiset?

  2. Unionkadun kisko­jen kanssa tulee olla tarkkana. Alek­sille tullee myös ainakin yksi lin­ja Laa­jasa­losta, eli ratikkali­ikenne siel­lä kas­vaa. Mikonkadul­la lim­ite­tyt kiskot oli­vat perustel­tu ratkaisu tilan­pu­ut­teen vuok­si, mut­ta en oikein ymmär­rä mik­sei Unioninkadulle mah­du kiskopari?

    “Muis­tu­tuk­sis­sa pelätään muidenkin taloy­htiöi­den halu­a­van rahas­taa lisärak­en­tamisoikeudel­la.” Mik­si tämä olisi huono asia?

  3. Ram­sin­ran­ta III kaavae­hdo­tuk­ses­ta. Pakko ihme­tel­lä mik­si syr­jässä ole­valle pien­taloalueelle kaukana palveluista ja joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä halu­taan rak­en­taa ker­rostalo­ja. Samaan aikaan kan­takaupunki­in Verkkosaa­reen kaavoite­taan pien­talo­ja metroase­man viereen. Surkeaa kaupunkisu­un­nit­telua. Ilmeis­es­ti Itä-Helsingis­sä metro 1,5 km päässäkin velvoit­taa rak­en­ta­maan kerrostaloja. 

    Vuo­den 2002 yleiskaa­van nou­dat­ta­mi­nen orjal­lis­es­ti on välil­lä nau­ret­tavaa. Ker­rostalot eivät sovi ollenkaan van­halle kar­tano ja huvi­la-alueelle. Lisäk­si vier­essä ole­va luon­non­suo­jelu­alue tulee kär­simään. Tässä taas yksi vuo­den 2002 yleiskaa­van virheistä. 

    Ram­sin­ran­ta ja Ram­sin­nie­mi ovat luon­noltaan ja maisemil­taan Helsin­gin hienoimpia aluei­ta. Jos niitä uhrataan rak­en­tamiselle, pitää sen olla korkeata­soista pien­talo­rak­en­tamista, kuten alueen his­to­ri­aan on kuulunut.

  4. Raiti­oli­iken­teen nopeut­ta­mi­nen näyt­tää jäävän tavoit­teena yhä kauem­mak­si. Häir­iöti­lantei­den määrä kas­vaa myös. Auto­ton keskus­ta, jota kak­si ker­taa vuodessa ruti­ini­no­mais­es­ti simu­loidaan, voitaisi­in tässä saumas­sa päät­tää pysyväk­si. Sil­loin tälle jatku­val­u­on­teiselle näperte­lylle saataisi­in katkaisuhoito.

    Antti­lan Mai­jan aloite Töölön metron kiire­htimis­es­tä on paikallaan. Puhuisin kyl­lä Pasi­lan met­ros­ta. Han­ke on kaupun­gin strate­gi­nen han­ke. Län­simetron ja kehäradan valmis­tut­tua on syytä saa­da rul­laa­va rak­en­t­a­mi­nen käytän­nök­si metron ja koko raide­v­erkon osalta.

  5. Kyl­lä Unioninkadulle tulee ihan koko raide­pari, mut­ta 3T:n tul­lessa Alek­sil­ta ja kään­tyessä etelään se joutuu koukkaa­maan risteyk­sessä vas­taan­tule­vien kaistalle ennen kuin palaa välit­tömästi takaisin oma­lleen, joten Unioninkat­ua pohjoiseen aja­va liikenne joutuu odot­ta­maan parikym­men­tä metriä eteläm­pänä eikä voi tul­la yhtä aikaa risteyk­seen. Tai niin se ainakin liiken­nesu­un­nitel­maan on piir­ret­ty. Senaat­in­to­ril­ta tule­van 1:n taas ei tarvitse kär­siä tästä, vaan sen kiskot kulke­vat suo­raan oma­lle ajolinjalleen.

    Ilmeis­es­ti Unskia pohjoiseen saa sit­ten ajaa ihan henkilöau­tol­lakin. Saa­pa nähdä vain, kuin­ka mon­ta autoa ajaa pysäy­tysvi­ivan ohi risteyk­seen ja sit­ten ihme­tel­lään, mihin väis­tetään vas­taan tule­van 3T:n tieltä.

  6. Seurasin taan­noin tovin Mikonkadun vuorot­telu­jär­jeste­lyjä, ja pääl­lim­mäi­nen vaikutel­ma oli kiu­san­teko ratikka­matkus­ta­jille. Fredrikinkatu on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka kak­sisu­un­taiset ratikkakiskot toimi­vat yksisu­un­taisel­la kadullakin.

    Mitä “olo­huoneeseen” tulee, on aika haas­teel­lista yrit­tää saa­da elämää puo­likkaaseen kort­teli­in joka johtaa toril­ta torille. Nykyiseen tur­is­tikrääsäkeskit­tymään istuu hotel­likäyt­tö hyvin, mitään sen spon­taan­im­paa on alueelle turha toivoa.

    Mik­siköhän tämä Senaat­in­torin eteläpuo­li­nen alue on vuodes­ta toiseen olev­inaan jokin ongel­ma ? Senaat­in­torin miljöö on aidosti tyl­sä ja kli­ini­nen, ja niin on tarkoi­tuskin. Engel olisi var­masti piirtänyt alueen toisin jos olisi tilat­tu jotain muu­ta kuin pom­pöösiä anti­ik­ki-imi­taa­tio­ta virkamieskäyttöön.

  7. Kansalaisen olo­huoneek­si olisi aikanaan pitänyt tehdä makasi­inien alue. Ihmisil­lä pitäisi olla muitakin paikko­ja keskus­tas­sa johon kokoon­tua, kuin ain­oas­taan kaupat.

    Jos saisin vaikut­taa, selvi­tyt­täisin vai­h­toe­hdon, jos­sa Lasi­palat­si­in tai lasi­palat­sista ja van­has­ta lin­ja-autoase­mas­ta tehtäisi­in kansalais­ten kokoon­tu­mi­s­paik­ka, jos­sa olisi bän­de­jä soit­ta­mas­sa, taidenäyt­te­ly­itä ym. kult­tuuria, kirp­putori voisi olla osit­tain ulkona ym. Aika mah­ta­va paik­ka suo­raan keskustassa.

    Mik­si ihmeessä keskus­ta halu­taan väk­isin rak­en­taa kuolleek­si alueek­si, ver­atkaas nyky­istä Kampin kaup­pakeskuk­sen ympäristöä ja sit­ten Töölön­lah­den alueen suun­nitelmia. Raken­netaan kivi­aukioi­ta ja tyl­siä puis­to­ja ja nur­mikoi­ta, jonne ei syn­ny mitään akti­ivista toimintaa.

    Esim. makasi­inien arvo ei ollut raken­nuk­sis­sa vaan siinä toimin­nas­sa mitä se kokosi ympärilleen. Vas­taa­van­laista toim­intaa pitäisi saa­da keskus­taan eikä jon­nekkin keskus­tan laitamille.

  8. “Aleksin ja Espan väliset kort­telit kaup­pa­torin tienoil­la muute­taan tyl­sistä toimis­toista kansalais­ten olo­huoneek­si ja suurelta osin jalankulkualueek­si. Suun­nitel­ma vaikut­taa hienol­ta — eri­tyisen hienoa on, että suun­nitel­laan valais­tus kokon­aisuute­na. Enem­män­puhet­ta tulee liikennesuunnitelmasta.

    Katari­inankatu muute­taan käve­lykaduk­si, mikä pois­taa sieltä myös ratikan. Ratik­ka pan­naan kulke­maan kak­sisu­un­tais­es­ti yksil­lä kiskoil­la pitkin Unioninkat­ua samaan tapaan kun Mikonkadul­la. Nämä yhdis­te­tyt kiskot vähän arve­lut­ta­vat jos ne kovasti yleistyvät. Kun kol­mo­nen pysähtyy Alek­sille odot­ta­maan Unioninkadul­la vas­taan tule­vaa ratikkaa, sen perään jäävät odot­ta­maan myös seiskat ja nelos­et. Ykkäseltä pois­tuu pysäk­ki Senaat­in­to­ril­ta. Kol­moselta ja 1A:lta Havis Aman­dan pysäk­ki siir­tyy Eteläran­taan Kol­era-altaan kohdalle. Hal­li­tuskatu katkaistaan Tuomiokirkon edestä. Alek­si katkaistaan yksi­ty­isautoil­ta Senaat­in­torin kohdalla.”

    Onko­han tämä ihan fik­sua? Aina kun kun nykyään kuulen sanan “kansalais­ten olo­huone”, pois­tan pis­toolis­tani varmisti­men — tai ainakin varmisatn, että lom­pakko on tal­lel­la. Sit’ä tyrkytetään joka paikkaan jonkin­laise­na sti­ik­na­fu­liana. San­na käyt­täjät eivät yleen­sä osoi­ta eri­tyisem­pää kykyä tarkasel­la asioi­ta monista näkökulmista.

    Alue on rauhalli­nen noin käve­lynkin kannal­ta. Raitoli­ikenne ja katari­inkadun kaut­ta kulke­va yhteys on sille oleelli­nen on toimi­va, ja myös yksi­ty­isautoli­iken­net­tä (mm. tak­sit, asioin­tili­ikenne, diplo­maat­tien ja virkami­esten kulku min­is­ter­iöi­hin tai vas­taan­otoille jne) vaatii sitä. Senaat­in­torin liepeil­lä. Luku­unot­ta­mat­ta aivan ruuh­ka-aikaa, liikenne on hyvin kohtuullista.

    Vaatii uut­ta miet­timistä. Epäilen, löy­tyyko Hesingis­sä oikein paik­ka täy­del­liselle kävelyalueelle. Vian raitoli­iken­telle (ja tak­seilel) varat­tu Alek­si tun­tuu toimi­van. Kes­ki-Euroopas­sa kävelyalue on usein sup­pea, ja kadut siel­lä ovat niin akpei­ta, ettei milleköäöän autoli­ikne­teelle jää tilaa. Ajat­te­len esim. Munsteriä.

  9. Ehkä olo­huone on poli­it­tis­es­ti jo pilat­tu sana, jon­ka veruk­keel­la tehdään kaiken­laista. Oleel­lisem­paa on se, että raken­netaan aluei­ta, jois­sa on oikeasti jotain toim­intaa taval­lisille ihmisille, eikä vain tyhjiä kivi­aukioi­ta tai nurmikoita.

  10. “Vaatii uut­ta miettimistä.”

    Niin. Kaiken ei tarvitse olla “olo­huonet­ta”. Senaat­in­torin ympäristö on tyylil­lis­es­ti ehein ja parhait­en säi­lynyt miljöö Helsin­gin keskus­tas­sa, ja se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole rik­ki. Jotain per­i­helsinkiläistä on siinä että juurikin se ehjin alue halu­taan kor­ja­ta ja “elävöit­tää”.

    Helsin­gin uuti­sis­sa olleen artikke­lin mukaan pelkkien liiken­nejär­jeste­ly­jen kus­tan­nusarvio on 9.5 meur, ja lop­putu­lok­se­na saadaan mitä ilmeisim­min raiti­oli­iken­neon­gel­ma. Artikke­lin havain­neku­vas­sa on kahvi­lat­eras­si raken­nuk­sen pohjois­sei­nustal­la, mikä ei Suomen lev­eysasteil­la todel­lisu­udessa toi­mi. Ratikan ajo­jo­htimet tuki­rak­en­tei­neen siir­retään suun­nitel­mas­sa keskem­mäs (?) toria, havain­neku­vas­ta ne ovat toki uno­htuneet epäesteettisinä.

    Vim­ma jol­la paikalleen aset­tuneet, har­moniset ympäristöt halu­taan vuosikym­men toisen­sa jäl­keen Helsingis­sä kaupun­gin toimes­ta rikkoa tun­tuu rivikaupunki­lais­es­ta täysin käsit­tämät­tömältä. Samanaikaises­ti oleel­lisem­mat asi­at uno­htu­vat kuten esimerkik­si Hakaniemen tori, jon­ka tule­vaisu­us metro, juna- raiti­oli­ikenne- ja bus­sili­iken­teen sol­muko­htana edel­lyt­täisi kokon­ais­su­un­nitel­maa erill­is­hankkei­den sijaan.

  11. Esi­tys­lis­taa tutkies­sa sat­tui silmään tämä lausunto:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-05–14_Kslk_15_El/91006D15-81B8-448E-84CA-4EC633829FE8/Lausunto_Uudenmaan_tiepiirin_toiminta-_ja_taloussu.html

    Ja sieltä koh­ta teema­hankkeet, jos­sa san­o­taan seuraavaa:

    “Joukkoli­iken­teen edis­tämi­nen pääkaupunkiseudun säteittäisillä
    pääväylil­lä ‑teema sisältää usei­ta osa­hankkei­ta. Teemassa
    raken­netaan joukkoli­iken­nekaisto­ja ja liiken­nejär­jeste­lyjä sekä
    paran­netaan pysäkke­jä ja kevyen liiken­teen olo­suhtei­ta muun muassa
    alla luetel­luil­la osuuk­sil­la. Teema on käynnistetty.

    — Mt 120 Vihd­in­tie välil­lä Haa­ga – Kehä III (15 milj. €)”

    Onko nyt todel­lakin niin, että taas vasen käsi ei tiedä, mitä oikea on tekemässä? Tuol­lainen rahamäärä käytetään bus­sikaistoi­hin ko. välil­lä, vaik­ka samaan aikaan, osin Kehäradan rak­en­tamis­es­ta johtuen, Van­taan lin­jas­to­su­un­nitel­mas­sa pääosa joukkoli­iken­teestä siir­retään junaan (liityn­täli­iken­teenä), eikä tuonne käsit­tääk­seni jää kuin muu­ta­ma bussilinja.

    Kari

  12. Hyvä huomio Kar­il­ta. Kysyin tätä esit­telijältä. Tuo­han kos­kee Helsin­gin aluet­ta ja Helsin­gin bus­sit sinne jäävät (eim 42) ja jää toki muitakin, jopa pitkän matkan busse­ja. Ei Helsin­ki siis voi han­ket­ta vastustaa.

  13. Kar­il­ta hyvin bon­gat­tu, se Van­taan liityn­tä­su­un­nitel­ma on tosin kohdan­nut kovaa ja ymmär­ret­tävää kansalais­vas­tus­tus­ta, mut­ta kuitenkin 15 miljoo­nan investoin­ti bus­sikaistoi­hn tun­tuu älyt­tömältä. (Eikö HKL voisi toimit­taa niitä ilmaisia bussikaistoja..)

    Mitä muu­ta tuol­la 15 miljoon­alle voisi tehdä? No heti tulee mieleen tuol­ta suunnal­ta kympin kiskot Huopalah­teen, tuol­la rahal­la tosin pää­sisi var­maan Maunulaan saak­ka. Mut­ta kun ei ole vaunu­ja, niin heit­etään yksi juna-idea joka ei lisää kalus­ton­tarvet­ta eikä kulu­ja pätkääkään:

    Pasi­las­sa on sel­l­ainen tekovi­ka, että Päärataa kulke­vien lähi­ju­nien lai­tu­rit ovat toisel­la puolel­la ase­maa (1 ja 2) ja Ranta- ja Mart­sar­in­radoil­ta tule­vien toisel­la (7 ja 8). Tämän takia kaik­ki esim. Pitäjän­mäeltä Myyr­mä­keen ja tois­in­päin matkaa­vat joutu­vat kapua­maan ensin ylös, sit­ten ase­man läpi, ja sit­ten alas. Aikaa voi vara­ta läh­es viisi min­u­ut­tia, ja näitä vai­h­ta­jia on paljon.

    Pitäisi olla niin että päärataa pohjois­es­ta tule­va juna vai­h­taisi raiteelta 2 raiteelle 7, ja raidet­ta 7 pohjois­es­ta tule­va raiteelle 2. Vai­h­to sit­ten vain lai­turin yli. Raide­teknis­es­ti ain­oa toimi­va ratkaisu on ilmeis­es­ti tun­neli­pari, muual­la Euroopas­sa näitä on tehty. Kak­si yksir­aiteista junatun­nelia, kun ei tarvitse muu­ta tehdä, var­maan onnis­tu­isi 15 miljoonalla.

    Tämä hyödyt­täisi Vihd­in­tien var­res­sa asu­via siinä kuin muitakin junan käyt­täjiä. Tai sit­ten voitaisi­in vaik­ka paran­taa Mart­sar­in­radan asemia ja vai­h­toy­hteyk­siä. Tai jotain muu­ta järkevää.

  14. #

    Onko nyt todel­lakin niin, että taas vasen käsi ei tiedä, mitä oikea on tekemässä? Tuol­lainen rahamäärä käytetään bus­sikaistoi­hin ko. välil­lä, vaik­ka samaan aikaan, osin Kehäradan rak­en­tamis­es­ta johtuen, Van­taan lin­jas­to­su­un­nitel­mas­sa pääosa joukkoli­iken­teestä siir­retään junaan (liityn­täli­iken­teenä), eikä tuonne käsit­tääk­seni jää kuin muu­ta­ma bussilinja.

    Kari”

    Kehära­ta on järkevä, mut­ta mik­si ihmeessä suo­rat bus­sil­in­jat pitäisi sen kan­nat­tavuduen vuok­si lopet­taa. Käy­hän paljon ihmisiä töis­sä Vihd­in­tien suunnal­ta Kon­alas­sa, Pitäjän­mäel­lä tai Meilahdessa, jonne pääsee parhait­en bussilla.

  15. “Tuo­han kos­kee Helsin­gin aluet­ta ja Helsin­gin bus­sit sinne jäävät (eim 42) ja jää toki muitakin, jopa pitkän matkan busse­ja. Ei Helsin­ki siis voi han­ket­ta vastustaa.”

    Tarkoit­tanet siis lin­jaa 45 (42 kul­kee Hämeen­lin­nan­väylää pitkin).

    Kyl­lä minä sen taval­laan ymmär­rän, että Helsin­ki ei han­ket­ta vas­tus­ta, onhan mak­sa­ja “joku muu”, eli tässä tapauk­ses­sa val­tio. Mut­ta onko siinä silti järkeä tehdä tuol­laisia investoine­ja, jot­ka eivät kokon­aisu­u­den kannal­ta ole järkeviä?

    Jonkun pitäisi joskus kat­soa vähän kokon­aisu­ut­takin. Enkä minä näe eri­ty­istä syytä, mik­sei se voisi olla Helsinki.

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.