Kommentteja säätykiertoon

En ole oikein ehti­nyt vas­tail­la kom­ment­tei­hin. Kos­ka kom­ment­ti­ket­ju sää­ty­kier­ros­ta on veny­nyt kovin pit­käk­si, aloi­tan uuden.

======

Moniar­voi­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on vai­kea mää­ri­tel­lä ylä­luok­kaa ja hyvä­osai­suut­ta. Se ei oikeas­taan ole niin tär­keä­tä­kään, jos joil­la­kin menee hyvin, me ehkä kes­täm­me sen, jos oikein yritämme.

Ongel­ma­na on huo­no-osai­suus. Se taas on hel­pom­pi mää­ri­tel­lä. Ihmi­nen on huo­no-osai­nen, jos hänen elä­mään­sä hal­lit­se esi­mer­kik­si jokin seu­raa­vis­ta: ei vapaa­eh­toi­nen köy­hyys, työt­tö­myys, huo­no kou­lu­tus, huo­no koti­taus­ta, heik­ko ter­veys, mie­len­ter­vey­den ongel­mat, päih­de­riip­pu­vuus tai yksi­näi­syys. Hyvin­voin­ti­val­tion pitäi­si suo­ja­ta kan­sa­lai­siin niin, ettei­vät nämä ongel­mat joh­da toi­siin­sa. Toi­saal­ta meri­to­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa tup­paa käy­mään niin, että huo­no ter­veys esi­mer­kik­si joh­taa sekä työt­tö­myy­teen että köy­hyy­teen, jot­ka tup­paa­vat periy­ty­mään lapsille.

On sel­viä merk­ke­jä sii­tä, että huo­no-osai­suus on muut­tu­mas­sa periy­ty­väm­mäk­si. Meri­to­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan jul­muus joh­taa sii­hen, että huo­not omi­nai­suu­det kasau­tu­vat samoil­le ihmi­sil­le, mikä joh­taa syve­ne­vään huo­no-osai­suu­teen eli syrjäytymiseen.

=====

Kou­lu­tus­ta­so on huo­no sosi­aa­li­sen ker­ron mit­ta­ri, kos­ka kou­lu­tus­ta­so­jen suh­teel­li­set osuu­det ovat muut­tu­neet. Ennen aka­tee­mi­nen lop­pu­tut­kin­to ker­toi hyvä­osai­suu­des­ta, nyt se on tavan­omais­ta. Ennen taas pel­kän kan­sa­kou­lun suo­rit­ta­mi­nen oli tavan­omais­ta, nyt se ker­too suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä huo­no-osao­sai­suu­des­ta. Käy­tin kou­lu­tuk­sen periy­ty­vyyt­tä, kos­ka Hel­sin­gin Sano­mat oli artik­ke­lis­saan sitä käyt­tä­nyt. Se, että mit­ta­ri on huo­no, ei osoi­ta, ettei tar­koi­tet­tua ilmiö­tä oli­si olemassa.

======

Suo­ma­lais­ten koti­ta­louk­sien varal­li­suus on vähäis­tä, kos­ka maam­me on kau­pun­gis­tu­nut niin myö­hään ja niin nopeas­ti. Van­ha varal­li­suus jäi arvon­sa menet­tä­nee­nä maal­le. Nopeas­ti pääs­sä las­kien väit­täi­sin, että olem­me raken­ta­neet yli puo­let nykyi­sis­tä asun­nois­ta vii­mei­sen 25 vuo­den aikana.

Se, että van­ha varal­li­suus menet­ti arvon­sa, myös nopeut­ti sää­ty­kier­toa. Enää ei ollut mer­ki­tys­tä sil­lä, oli­ko talol­li­sen vai torp­pa­rin lap­si, kos­ka sil­lä talol­la ei ollut arvoa kuin kesämökkinä.

Se, että periy­ty­vää varal­li­suut­ta on tois­tai­sek­si niin vähän, tie­tys­ti nopeut­taa sää­ty­kier­toa. Koti­ta­louk­sien varal­li­suus on kui­ten­kin nopeas­ti nouse­mas­sa ja perin­nöt kasvamassa.

======

Moni kir­joit­ta­ja etsi seli­tyk­siä sää­ty­kier­ron hidas­tu­mi­seen kit­ka­te­ki­jöis­tä, jot­ka estä­vät köy­hiin oloi­hin syn­ty­neen sosi­aa­lis­ta nousua. Tämä selit­tää, mik­si sää­ty­kier­to on hidas­ta — hitaam­paa kuin oli­si sen “luon­nol­li­nen taso” — mut­ta se ei seli­tä, mik­si sää­ty­kier­to on hidas­tu­nut. Eikö näi­tä kit­ka­te­ki­jöi­tä ole muka ollut aiemmin?

=====

On tot­ta, että ter­vey­den­huol­lon puut­teet lisää­vät hyvä- ja huo­no-osais­ten väli­siä ter­vey­se­ro­ja, mut­ta ei amis­lai­sia ter­veys­kes­kuk­sis­sa ope­te­ta tupa­koi­maan. Ter­vey­se­ro­jen taus­tal­la on elä­män­ta­pae­ro­ja, mut­ta yhä enem­män nii­den taus­tal­la on se, että huo­no ter­veys tekee ihmi­sis­tä köy­hän, eikä päin­vas­toin. Luin jokin aika sit­ten tut­ki­muk­sen, jon­ka mukaan työt­tö­myys ei lisää ihmi­sen sai­ras­ta­vuut­ta, mut­ta sai­ras­ta­vuus lisää työt­tö­myyt­tä. Työt­tö­mät ovat sai­raam­pia kuin työs­sä ole­vat ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät eri­tyi­sen sai­rai­ta, mut­ta he oli­vat sitä jo työt­tö­mik­si jou­tues­saan, eikä ter­veys ole työt­tö­myy­den aika­na heikentynyt.

28 vastausta artikkeliin “Kommentteja säätykiertoon”

  1. Jor­ma Nord­li­nil­le edel­li­seen ketjuun,

    Ter­vey­den­huol­to tus­kin voi olla syy­pää sii­hen, että jo pik­ku­kou­lu­lais­ten ham­pai­den kun­to on vah­vas­ti yhtey­des­sä per­heen sosiaaliluokkaan.

    Ammat­ti­kou­lu­lai­set tupa­koi­vat kol­min­ker­tai­ses­ti lukio­lai­siin näh­den, myös ruo­kai­lu- ja lii­kun­ta­tot­tu­muk­set poik­kea­vat lukio­lais­ten eduk­si. Ihan samois­sa neu­vo­lois­sa ja kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa on kum­pi­kin ryh­mä käynyt.

    Muu­ten­kin has­su aja­tus, että ter­vey­den­huol­to sai­ras­tut­tai­si ihmi­siä, sehän käy­tän­nös­sä vain paik­kaa jo tapah­tu­nei­ta vahin­ko­ja. Elä­kei­käi­sil­lä ovat jo elin­ta­vat ja peri­mä teh­neet teh­tä­vän­sä, ei sii­nä jul­ki­sel­la tai yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la ole osaa eikä arpaa. Kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­seen­sä saa hoi­don kum­mal­la­kin puolella.

  2. itse asias­sa aina­kin yksi mat­ti koort­tei­sen tut­ki­mus, (joka kyl­lä­kin tai­si olla ehkä 90-luvul­ta) näyt­ti osoit­ta­van, että työt­tö­myys ei lisää sai­ras­ta­vuut­ta ensim­mäi­sen kah­den vuo­den aika­na, mut­ta sen jäl­keen jopa mel­ko dra­maat­ti­ses­ti. eli lyhyt työt­tä­myys ei, mut­ta pit­kä­ai­kai­sem­pi kyl­lä, mis­sä ei toki sinän­sä ole mitään yllättävää.

    Pit­kä­ai­kai­sem­ma­saa työt­tö­myy­des­sä rupea­vat vai­kut­ta­maan jo aika monen­lai­set sosi­aa­li­set­kin teki­jät. Tämä on toki kiin­nos­ta­vaa nime­no­maan näin laman etei­ses­sä: laman aikaan työt­tö­mäk­si jou­tuu moni sel­lai­nen­kin, joka ei oli­si “nor­maa­lis­sa” talous­ti­lan­tees­sa sii­hen pää­ty­nyt — eli eli esio­mer­kik­si ter­veem­mät ihmiset.

    1. Oli­si­ko­han Kort­tei­nen tut­ki­nut vää­rää asi­aa: on aina tie­det­ty, että työt­tö­mät ovat sai­rai­ta ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät eri­tyi­sen sai­rai­ta, mut­ta täs­tä ei voi pää­tel­lä kausa­li­tee­tin suun­taa. Vas­ta nyt on voi­tu käyt­tää seu­ran­ta­pa­nee­le­ja, jois­sa voi­daan kat­soa, kum­pi oli ensin, sai­raus vai työttömyys.

  3. Aika monel­la näyt­täi­si ole­van suh­teel­li­suu­den taju kateis­sa. Ver­ra­taan USA­ta ja Suo­mea. Oli­si­ko kui­ten­kin parem­pi ver­ra­ta joi­tain USAn osa­val­tio­ta, jois­sa väes­tö ja elin­kei­noe­lä­mä edes joten­kin vas­taa Suo­mea tai pohjoismaita. 

    Mitä siis haluan sanoa on, että Suo­mi ja USA (50 osa­val­tion muo­dos­ta­ma koko­nai­suus) eivät ole kes­ke­nään miten­kään vertailukelpoisia.

  4. Van­ha varal­li­suus jäi arvon­sa menet­tä­nee­nä maal­le. Nopeas­ti pääs­sä las­kien väit­täi­sin, että olem­me raken­ta­neet yli puo­let nykyi­sis­tä asun­nois­ta vii­mei­sen 25 vuo­den aikana.

    Se, että van­ha varal­li­suus menet­ti arvon­sa, myös nopeut­ti sää­ty­kier­toa. Enää ei ollut mer­ki­tys­tä sil­lä, oli­ko talol­li­sen vai torp­pa­rin lap­si, kos­ka sil­lä talol­la ei ollut arvoa kuin kesämökkinä.”

    Yksi varal­lai­suut­ta syö­vä teki­jä Suo­mes­sa ona muut­to­lii­ke. OECD:n mukaan Suo­mes­sa muu­te­taan eni­ten OECD mais­sa työn perässä.
    Se mer­kit­see, että koko ajan jää tuo­ta infraa käyt­tä­mät­tä ja toi­saal­ta raken­ne­taan uutta.
    Yhden per­heen muut­to mak­saa per­hel­le ja yhteis­kun­nal­la n 300000 euroa, joten bkt:sta kuluu 10–15 % muut­to­ku­lui­hin, joka ei kas­va­ta varallisuutta .

    Toi­nen poik­kea­va ilmiö on amma­tin­vaih­to, sekin on OECD:n huip­pua , perä­ti 14 % työ­voi­mas­ta vaih­taa ammat­tia vuosittain.
    Se mer­kit­see val­ta­va kou­lu­tus­kus­tan­nus­ta yri­tyk­sil­le ja yhteis­kun­nal­le eli kun opsi­ke­lee 1–5 vuot­ta uut­ta ammat­tia se syö bkt:ta kun ihmi­nen on pois­sa työelämästä.

    Kol­mas varal­li­suuu­den kas­vua estä­vä teki­jä on työ­mark­ki­noi­den jous­ta­vuus. Kun meil­lä alka aja päät­tyy vuo­sit­tain 800000 työ­suh­det­ta niin se mer­kit­see , että ihmis­ten pitää tasa­ta tulo­ja työt­tö­myystúr­va kaut­ta ja se vähen­tää omai­suu­den muodostumista.
    Täm näkyy myös sii­nä, että teim­me 2007–8 vie­lä­kin vähem­män työ­tun­te­ja kuin 1989 vaik­ka työ­voi­maa on enemmän.

    Esim Tans­kas­sa vas­taa­va jous­to­lu­ku on 500000 eli n 20 %, Suo­mes­sa 30 %.
    USA:ssa vas­taa­vas­ti 15 %.

    Kol­mas omai­suu­den muo­do­ta­mi­sen este on se, että pörs­siyh­tiöt on myy­ty ulkomaalisille.Kun Pörs­siyh­tiöt saa­vat 80 % osin­gois­ta niin nekin valu­vat ulkoa­mail­le eli jokai­sen suo­ma­lai­sen per­heen pöy­däs­tä syö myös yksi ulko­ma­lai­nen omistaja.

    Ja vih­reät ovat nii­tä, jot­ka aja­vat lisää köy­hyyt­tä taval­li­sil­le kansalaisille.

    Tais­to­lai­set kom­mu­nis­tit eivät saa­net 60-vuo­des­sa sitä aikai­sek­si , mitä vih­reät 4 vuodessa:
    Kan­sa­lais­ten kat­ta­van sala­kuun­te­lun ja ‑seu­ran­nan ja toi­mit­ta­jien läh­de­suo­jan romut­ta­mi­sen vih­reät kun juok­se­vat EK:n käs­ky­jen mukaan.

    Kyl­lä Sini­sa­lo oli­si tyytyväinen

    1. Lii­an vanha:
      Tuo 300 000 euron kus­tan­nus muu­tos­ta tar­koit­taa net­to­muut­toa, jos­sa infraa todel­la jää käyt­tä­mät­tä, ei brut­to­muut­toa, jos­sa aswun­to­ja vaihdetaan.
      Suo­mes­sa teh­dään hen­keä koh­den pal­jon enem­män työ­tä kuin Tanskassa.

  5. Var­maan­kin se että sää­ty­kier­ron poten­ti­aa­li on jo käy­tet­ty — lah­jak­kaat ovat jo pit­kään pääs­seet siir­ty­mään kes­ki­luok­kaan — on yksi syy kuten Osmo mai­nit­si. Kes­ki­luo­kan ja alem­man luo­kan väli­nen lah­jak­kuuse­ro on kas­va­nut ja sää­ty­kier­ron poten­ti­aa­li on menetetty.

    Bell Cur­ve aina­kin puhui sii­tä miten sosi­aa­li­sen ase­man ja äo:n kor­re­laa­tio on kas­va­nut sää­ty­kier­ron takia.

    Toi­saal­ta tämä on Suo­men osal­ta pelk­kä hypo­tee­si kos­ka asi­aa ei ole tutkittu.

    Mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia on. Ehkä perus­kou­luun siir­ty­mi­nen on hidas­ta­nut sää­ty­kier­toa eikä nopeut­ta­nut. Monel­le duu­na­ril­le oli 60-luvul­la ylpey­den aihe, kun he pani­vat lap­sen oppi­kou­luun. Muu­ten­kin 60–70-luvun työ­väen­luok­kaan liit­tyi ammat­tiyl­peys, luok­kayl­peys, työ­väen­kult­tuu­ri ja vasem­mis­to­lai­nen iden­ti­teet­ti. Nuo on suu­rel­ta osin nyt menetetty. 

    Kol­mas hypo­tee­si on se, että kun suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on tapah­tu­nut tiet­ty vapau­tu­mis­ke­hi­tys se on alim­pien yhteis­kun­ta­luok­kien osal­ta mer­kin­nyt lähin­nä vain moraa­lin höl­ty­mis­tä, yksin­huol­ta­juut­ta, työt­tö­myyt­tä ja alkoholismia.
    Ala­luo­kan lap­set elä­vät ympä­ris­tös­sä jos­sa posi­tii­vis­ten mal­lien mää­rä on alhai­sem­pi kuin ehkä 60-luvul­la. Ongel­ma on pahim­mil­laa Britanniassa.

  6. Suo­mes­sa teh­dään hen­keä koh­den pal­jon enem­män työ­tä kuin Tanskassa.”

    On tär­ke­ää ymmär­tää, että teim­me 2007–2008 11 % vähem­män työ­tun­te­ja kuin 1989.
    Tans­ka taas käyt­tää osa-aikais­ta työ­tä jous­toi­hin, Suo­mi mää­rä­ai­kai­sia ja irti­sa­no­mi­sia työ­ajan lyhentämiseen .
    Tans­kas­sa ollaan tyy­ty­mät­tö­miä osa-aikai­sin töi­hin, Suo­mes­sa pät­kä­töi­hin, kum­pi on parempi ?

  7. Tuo 300 000 euron kus­tan­nus muu­tos­ta tar­koit­taa net­to­muut­toa, jos­sa infraa todel­la jää käyt­tä­mät­tä, ei brut­to­muut­toa, jos­sa aswun­to­ja vaihdetaan”

    Suo­mes­sa kun­nat ovat jakaan­tu­neet kah­tia: Toi­siin muu­te­taan, toi­sis­ta muutetaan.Pääosa muut­toa on tuo­ta syr­jä­seu­duil­ta muuttoa

    Suo­mi jäi Ruot­sis­ta jäl­keen 1850–1970 maal­ta­muu­tos­ta, Ruot­si tyh­jen­si syr­jä­seu­tun­sa ja pää­osa ruot­sa­lai­sis­ta asuu nyt Tuk­hol­mas­ta etelään
    Suo­mea on pidet­ty pak­koa­sut­tu­na Nor­jan tapaan, mut­ta Suo­mel­ta lop­pui­vat rahat, enää ei veh­nää vil­jel­lä poh­joi­sim­mas­sa osas­sa Nor­jan tapaan.

  8. Kuun­te­len juu­ri Van­ha­sen seli­tyk­siä. Hän puhuu työ­urien pidentämisestä.
    Samaan aikaan val­tion lai­tok­set ja yri­tyk­set työn­tä­vät kil­van ikään­tye­nie­tä elke­put­keen ja
    val­tio näyt­tää sal­li­van, että yri­tyk­set voi­vat kier­tää myös lisäpäivävelvoitteet.
    Irti­sa­not­ta­va jou­tuu alle­kir­joit­ta­maan pape­rin, jos­sa hän kiel­täy­tyy työs­tä vaik­ka oikeas­ti työ­täei ole tarjolla.

    Mel­kein tulee oksennus.

  9. Suo­ma­lai­nen eliit­ti ei poik­kea mui­den mai­den vas­taa­vas­ta: psy­ko­paat­ti­suus yhdis­tyy luon­nol­li­sel­la taval­la epäit­sel­li­seen ajat­te­luun. Kuka haluai­si itsel­leen mois­ta koh­ta­loa, ellei sit­ten tau­lu­te­le­vi­sion takia.

  10. Irti­sa­not­ta­va jou­tuu alle­kir­joit­ta­maan pape­rin, jos­sa hän kiel­täy­tyy työs­tä vaik­ka oikeas­ti työ­täei ole tarjolla.”

    Mis­tä täl­lai­nen on peräisin?

    Pie­ni neu­vo kai­kil­le luki­joil­le: ensim­mäi­nen sään­tö irti­sa­not­taes­sa on se, ettet alle­kir­joi­ta mitään.

  11. Tans­kas­sa hyvin moni tekee osa-aika­työ­tä omas­ta tahdostaan”

    Tuo moni ei perus­tu mihin­kään. Jos ihmi­sen pitää elät­tää itsen­sä työl­lä niin sil­loin ainoi­ta vaih­toeh­to­ja on vie­lä kes­ki­tu­loi­sel­le­kin teh­dä koko­päi­vä­työ­tä tai saa­da muu­ta tulontäydennystä.

    Kun sosi­aa­li­tur­vaa lei­ka­taan niin osa­päi­vä­työn suo­sio las­kee ja ruve­taan teke­mään kah­ta osapäivätyötä.

    Mut­ta kak­si työ­tä lisää kulu­ja ja progres­sii­vi­nen vero­tus vie myös osan hyödystä.
    Mut­ta elii­tin suun­nit­te­lu­pe­rus­teet tule­vat EK:lta ja joku Cron­berg hokee EK:n käs­kyn mukaan papu­kai­jan tavoin työ­voi­ma­pu­las­ta vaik­ka maas­sa on sato­ja­tu­han­sia työttömiä

  12. Ja Sin­ne­mäel­le­kin on asia, että Suo­men työ­la­ki kos­kee kaik­kia Suo­men alu­eel­la ole­via pait­si ns lähe­tet­ty­jä työntekijöitä.
    Ongel­ma on sään­tö­jen valvonta
    Eli sel­lai­sen työ­mi­nis­te­rin me saam­me , joka ei tun­ne Suo­men lakia, saa­ti työelämää.

    Kyl­lä taval­li­sen kan­sa­lai­sen työn arvos­tus on poh­ja­mu­dis­sa elii­tin piirissä.

  13. Mis­tä täl­lai­nen on peräisin?

    Pie­ni neu­vo kai­kil­le luki­joil­le: ensim­mäi­nen sään­tö irti­sa­not­taes­sa on se, ettet alle­kir­joi­ta mitään”

    Suo­raan sopimuksesta,sain sel­lai­sen tut­ta­val­ta, joka ajet­tiin eläkeputkeen.

    Tuo kopio, jos­sa työn­te­ki­jä kiel­täy­tyy työs­tä, jää työ­nan­ta­jal­le ja kun TVR alkaa kar­hu­ta ns lisä­päi­vä­ku­lu­ja vii­mei­sel­tä työ­nan­ta­jal­ta, kun hen­ki­lö täyt­tää 63-vuot­ta, työ­nan­ta­ja kai­vaa tuon pape­rin esiin ja ker­too, että las­ku on aihee­ton, kos­ka läh­dön syy on henkilössä.
    Mitään paik­kaa ei todel­li­suu­des­sa ole ollut mut­ta jos hen­ki­lö kiel­täy­tyy alle­kir­joit­ta­mas­ta niin sit­ten uusi työ­paik­ka osi­te­taan toi­sel­ta paik­ka­kun­nal­ta, osa-aikai­se­na ja tei­tys­ti työ­eh­to­so­pi­muk­se­na­lim­mal­la palkalla.
    Kun kes­ki­tu­loi­sel­le osi­te­taan työ­tä 1000 eurol­la toi­sel­ta paik­ka­kun­nal­ta eli alem­mal­la pal­kal­la kuin on työttömyyskorvaus.
    Kun uusi­kin työ­paik­ka on vain petos eli ken­kää tulee puo­len vuo­den kulut­tua niin työ­nan­ta­ja sääs­tää mak­suis­sa 30–50000 euroa.

    Eli kan­nat­taa kiris­tää, jopa val­tion yhtöissä

  14. Ja pöh! En usko

    Uskot­ko itse­kään jut­tui­hi­si, Lii­an vanha? 

    Vai­kut­taa kat­ke­ral­ta val­heel­ta kol­pa­kon takaa valo­mer­kin aikaan… Aika pal­jon vah­vem­mil­la työn­te­ki­jä on tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa jos rapor­toi sen heti luot­ta­mus­mie­hel­le tai ylem­mäk­si tarvittaessa. 

    Ei sit­ten tul­lut tut­ta­val­la­si se mieleen?

  15. Olen itse ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, ettei työs­tä kiel­täy­ty­mi­sek­si kat­so­ta sitä jos ei suos­tu muut­ta­maan toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le, kos­ka perus­tus­lain mukaan jokai­sel­la on vapaus vali­ta asuinpaikkansa.

    Oli­si outoa jos perus­tus­la­kia ei täs­sä kun­noi­tet­tai­si, vaan pako­tet­tai­siin hen­ki­lö muut­ta­maan “etuuk­sien mene­tyk­sen uhal­la” toi­sel­le paikkakunnalle.

    Tosin eihän suo­mes­sa ole ennen­kään perus­tus­la­kia nou­da­tet­tu tai kun­nioi­tet­tu, joten voin­han olla väärässäkin..

  16. Itse asias­sa, työ­nan­ta­ja ei voi irti­sa­noa työ­so­pi­mus­ta sil­lä perus­teel­la, että työn­te­ki­jän pitäi­si muut­taa muu­al­le, ellei samal­la tuo­tan­nol­li­set ja talou­del­li­set irti­sa­no­mis­pe­rus­teet täyty.

    Työn­te­ki­jä ei siis voi menet­tää etuuk­sia sil­lä perus­teel­la, ettei suos­tu muuttamaan.

    On tie­tys­ti eri asia jos työn­te­ki­jä on niin tyh­mä, että suos­tuu itse eroa­maan tai lait­ta­maan nimen­sä johon­kin “epä­mää­räi­seen” paperiin.

  17. Olen itse ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, ettei työs­tä kiel­täy­ty­mi­sek­si kat­so­ta sitä jos ei suos­tu muut­ta­maan toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le, kos­ka perus­tus­lain mukaan jokai­sel­la on vapaus vali­ta asuinpaikkansa.”

    Täs­sä­pä teks­tiä työttömyysturvalaista

    14 § Alu­eel­li­nen liikkuvuus

    Per­hee­tön työn­ha­ki­ja ei voi menet­tä­mät­tä oikeut­ta työt­tö­myy­se­tuu­teen kiel­täy­tyä työs­sä­käyn­tia­lu­een­sa ulko­puo­lel­ta tar­jo­tus­ta pysy­väis­luon­tei­ses­ta toi­meen­tu­lon tur­vaa­vas­ta kokoai­ka­työs­tä, jos uudel­la paik­ka­kun­nal­la on saa­ta­vis­sa työt­tö­mäl­le sopi­va asun­to. Sama kos­kee per­heel­lis­tä työn­ha­ki­jaa, jos uudel­la paik­ka­kun­nal­la on työt­tö­mäl­le ja hänen per­heel­leen saa­ta­vis­sa sopi­va asun­to. Sopi­va­na pide­tään asun­toa, johon muut­ta­mi­nen ei mer­kit­tä­väs­ti huo­non­na asui­no­lo­suh­tei­ta ja jos­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set eivät mer­kit­tä­väs­ti vähen­nä työn­ha­ki­jan käy­tet­tä­vis­sä ole­via tulo­ja. Asun­non on olta­va työn­ha­ki­jan ja hänen per­heen­sä käy­tet­tä­vis­sä vii­meis­tään sil­loin, kun työn­ha­ki­ja ottaa vas­taan työn toi­sel­la työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la tai vii­py­mät­tä sen jälkeen.

  18. Aika pal­jon vah­vem­mil­la työn­te­ki­jä on tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa jos rapor­toi sen heti luot­ta­mus­mie­hel­le tai ylem­mäk­si tarvittaessa. ”

    Luot­ta­mus­mies on hyväk­sy­nyt menet­te­lyn , samoin yri­tyk­sen joh­to. Luot­ta­mus­mei­hen motii­vi­na on tie­tys­ti vali­ta huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta vähem­män huo­no. Tie­tys­ti kysees­sä voi olla ns ostet­tu luot­ta­mus­mies eli työ­nan­ta­ja on kor­rup­toi­nut luottamusmiehen

  19. Työn­te­ki­jä ei siis voi menet­tää etuuk­sia sil­lä perus­teel­la, ettei suos­tu muuttamaan.

    On tie­tys­ti eri asia jos työn­te­ki­jä on niin tyh­mä, että suos­tuu itse eroa­maan tai lait­ta­maan nimen­sä johon­kin “epä­mää­räi­seen” paperiin.”

    Kysees­sä on kak­si eri pape­ria. Ensim­mäi­nen on nor­maa­li irti­sa­no­mis­pa­pe­ri, jos­sa tode­taan , että irti­sa­no­mi­nen on t&t syis­tä tapah­tu­va. Hen­ki­lö esit­tää tämän työk­kä­riin ja saa kaik­ki edut normaalisti.

    Toi­nen pape­ri, jos­sa tuo työs­tä kiel­täy­ty­mi­nen mai­ni­taan jää työ­nan­ta­jal­le ja työ­nant­ja kai­vaa sen esiin , kun TVR alkaa kar­hu­ta saa­ta­vi­aan, kun TVR:n rekis­te­ri osoit­taa, että hen­ki­lö on täyt­tä­nyt 63-vuot­ta ja lisä­päi­vät pitää pan­na maksuun.

    Mitä sen jäl­keen tapah­tuu on suu­ri arvoi­tus vie­lä, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti ainoa kär­si­jä on työn­te­ki­jä eli tode­taan, että hen­ki­löl­le oli­si kuu­lu­nut 60 päi­vän karens­si ja lii­kaa on mak­set­tu myös koro­tet­tua päi­vä­ra­haa eli hen­kil saa vie­lä petos­syyt­teen ja rahat peri­tään takaisin
    kor­ko­jen kanssa.

    Cron­berg, Työk­kä­ri, TVR , Työ­suso­je­lu­vi­ran­omai­set eivät ole vas­tan­neet hen­ki­löl­le mitään seuramuksista.

  20. Osa-aika­työ tun­tui­si näin asun­to­lai­nat­to­ma­na aika upeal­ta. Työ­nan­ta­ja “uhkai­lee” hiu­kan osa-aika-lomau­tuk­sil­la mikä kuul­los­taa minun kor­vis­sa­ni todel­la hyvältä.

  21. En ole itse väit­tä­nyt, että ter­vey­den­hoi­to oli­si syy­pää syy­pää köy­hien las­ten ham­pai­den kun­toon. Tie­ten­kin van­hem­pien vas­tuul­la on täs­sä osan­sa ja sitä itse­kin toteu­tan opet­ta­mal­la omal­le lap­sel­le­ni ham­pai­den hoi­toa ja pitä­mäl­lä kark­kien syö­mi­ses­sä rajoja.

    Kas­va­tus­kult­tuu­rin muu­tos vie­mei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä on iso asia käsi­tel­tä­väk­si täs­sä. Eten­kin van­hem­muus on tul­lut vaa­ti­vam­mak­si ja vai­keam­mak­si kuin mitä se oli ennen. Eläm­me täs­sä­kin kysy­myk­ses­sä mur­ros­kaut­ta ja sekin näkyy eri­lai­si­na ilmiöi­nä ja ongel­mi­na. Sopeu­tu­mi­nen on vie­lä pahas­ti kesken.

    Las­ten ham­pai­den kun­to on koko­naan oma iso kysy­myk­sen­sä. Kuten myös muu­kin las­ten kas­va­tus jos­sa on vaih­te­lua jos­sa näkyy per­heen talou­del­li­nen tilan­ne. Olen itse köy­hiin lap­si­per­hei­siin liit­ty­viä asioi­ta seu­ra­nut Hel­sin­gin sosi­aa­lia­sia­mie­hen sel­vi­tyk­sis­tä ja ne ovat aika karua luettavaa.

    Esi­merk­ki­ni työ­ter­veys­huol­lon ja jul­ki­sen ter­veys­huol­lon eros­ta valai­si parem­min tätä ongelmaa.

    Työt­tö­myy­den pit­kit­tyes­sä sai­ras­tu­vuus lisään­tyy, on aivan ilmi­sel­vää. Työt­tö­myys sai­ras­tut­taa ihmi­sen var­mas­ti mikä­li työt­tö­myys jat­kuu pitkään.

    Suo­mes­sa työ­voi­ma­po­li­tii­kas­sa on iso­na ongel­ma­na pas­sii­vi­suus. Työ­voi­ma­pal­ve­lu­ja on pit­kään lei­man­nut mie­li­val­ta. Todel­li­sia vai­kut­ta­via pal­ve­lu­ja ei ole, muu­al­la kuin minis­te­riöi­den pape­reis­sa ja viras­to­jen esit­teis­sä. Kun ei ole mitään tar­jol­la, viras­tois­sa on jou­dut­tu tur­va­tu­maan mielivaltaan.

    Meil­lä on edel­li­ses­tä lamas­ta läh­tien työ­voi­ma­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­ses­sä nukah­det­tu. Lip­po­sen molem­mat hal­li­tuk­set eivät saa­neet mitään aikai­sek­si ja Van­ha­sen hal­li­tus teki epä­on­nis­tu­neen lakiuudistuksen.

    Työ­voi­ma­pal­ve­lui­hin liit­ty­vä lain­sää­dän­tö ja minis­te­riön ohjeet ovat täyn­nä sinän­sä hyviä kei­no­ja, mut­ta ne ovat vain kuol­lei­ta kir­jai­mia. Työ­voi­ma­hal­lin­to pitäi­si lait­taa koko­nai­suu­des­saan isoon remont­tiin ja aloit­taa koko tou­hu puh­taal­ta pöy­däl­tä uudestaan.

    Yhte­nä esi­merk­ki­nä täy­sin jär­jet­tö­mäs­tä tou­hus­ta voi­daan mai­ni­ta viras­to­jen tar­joa­ma pal­ve­lu, jos­sa jokai­sen työn­ha­ki­jan kans­sa kat­so­taan yhdes­sä kädes­tä pitäen tis­kil­lä avoi­mia työ­paik­ko­ja koneel­ta. Tämä pal­ve­lu pitäi­si kuu­lua vain joil­le­kin eri­tyis­ryh­mil­le, kos­ka ihmi­set ylei­ses­ti osaa­vat oma­toi­mi­ses­ti­kin asioi­ta hoi­taa. Tämä on jär­je­tön­tä rahan tuh­laus­ta ja on omal­ta osal­taan luo­mas­sa mie­li­ku­vaa teh­tot­to­mas­ta toiminnasta.

  22. Suo­mes­sa työ­voi­ma­po­li­tii­kas­sa on iso­na ongel­ma­na pas­sii­vi­suus. Työ­voi­ma­pal­ve­lu­ja on pit­kään lei­man­nut mie­li­val­ta. Todel­li­sia vai­kut­ta­via pal­ve­lu­ja ei ole, muu­al­la kuin minis­te­riöi­den pape­reis­sa ja viras­to­jen esit­teis­sä. Kun ei ole mitään tar­jol­la, viras­tois­sa on jou­dut­tu tur­va­tu­maan mielivaltaan.”

    Näin on, työ­mi­nis­te­ris­tä ja työ­voi­ma­toi­mis­tois­ta on tul­lut nyky­ai­kai­sia kes­ki­tys­lei­re­jä, jos­sa van­ke­ja vah­di­taan tietotekniikalla.
    Mie­li­val­taa on lisän­nyt se, että minis­te­reik­si vali­koi­daan hen­ki­löi­tä, joil­la ei ole min­kään­lais­ta työ­elä­män kokemusta.He ovat pihal­la kuin lumiu­kot, mitä ken­täl­lä taoahtuu

  23. Työt­tö­myys on lisään­ty­nyt jokai­sel­la vuo­si­kym­me­nel­lä 50-luvul­ta lähtien.Parhaimmillaan työt­tö­myys oli alhais­ta ‚Ensin 50-luvul­la se pyö­ri 20000 tuhan­nen tasol­la, 70 luvul­la se kas­voi 50000, sit­ten 80-luvul­la 80000 ja 2000-luvul­la se jäi 200000 tasolle .

    Työt­tö­myyt­tä kuvaa par­hai­ten vars­ton keir­to­sään­nöt. Kun työ­suh­tei­ta päät­tyy joka vuo­si n 800000 ja työl­lis­ty­mi­nen kes­tää heis­tä 500000:tta kak­si kuu­kaut­ta niin työt­tö­myy­dek­si saa­daan n 80000 eli tämä on ns nor­maa­lien ihmis­ten kitkatyöttömyys.
    Seu­raa­va­na ovat nämä iäk­käät ja vähän kremp­pai­set, joi­den työ­ky­ky on alen­tu­nut, mut­ta ei vie­lä 60% mitä työ­ky­vyt­tö­myys edel­lyt­tää . Tai he ovat Hitaita,vähälahjaisia etc mut­ta peri­aat­tees­sa terveitä.Heitä on jou­kos­sa n 200000
    Näi­den varas­ton kier­to on pie­nem­pi kuin nor­maa­lien kuusi eli noin kol­me eli työt­tö­myy­dek­si tulee 70000.
    Sen pääl­le tule­vat nämä syr­jäy­ty­neet, jot­ka työl­lis­ty­vät satun­nai­ses­ti eli tämän varas­ton kier­to 1,5 eli hei­dän työt­tö­myy­ten­sä on n 60000.

    Osmon tapa tar­kas­tel­la sioi­ta on yksi­sil­mäi­nen, eivät työt­tö­mät ole sai­rai­ta rep­pa­noi­ta, Suo­mes­sa on vain help­po ja hal­pa irti­sa­noa, joten se näkyy suu­re­na kitkatyöttömyytenä.

    On tot­ta, että työt­tö­mien jou­kos­sa on sai­rai­ta­kin, mut­ta he ovat vähemmistö

    Polii­ti­kot puhu­vat mie­lui­ten raken­teel­li­ses­ta ongel­mas­ta vaik­ka suu­rin syy ovat dynaa­mi­set työ­mark­ki­nat ja sen aiheut­ta­ma kirkatyöttömyys.
    Raken­neon­gel­mas­ta puhu­mal­la saa­daan syyl­li­syy sysät­tyä käte­väs­ti työttömälle.

  24. Kas­va­tus­kult­tuu­rin muu­tos vie­mei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä on iso asia käsi­tel­tä­väk­si täs­sä. Eten­kin van­hem­muus on tul­lut vaa­ti­vam­mak­si ja vai­keam­mak­si kuin mitä se oli ennen”

    Ter­vey­den­hoi­to on ennen kaik­kea ennal­ta ehkäi­syä ja siten ter­vy­reen vai­kut­taa eni­ten se, miten ter­vey­den­hoi­to hoi­taa ennaltaehkäisyn.
    Kun enna­koi­va ter­vey­den­hoi­to on siir­ty­nyt työ­ter­vey­den vas­tuul­le eli työs­sä­käy­vät aikuis­te käy­vät yski­tyi­sil­lä vas­taa­no­toil­la ja ter­veys­tei­don välit­ty­mi­nen riip­puu sii­tä miten tuo orga­ni­saa­tio kon­sul­toi asia­kas­ta ja sitä kaut­ta esim hei­dän lapsiaan.

    Kun työ­ter­veys­huol­to jakaa nyky­ään työ­nan­ta­jien vaa­ti­muk­ses­ta asiak­kaat use­aan kate­go­ri­aan niin noi­ta alim­man luo­kan asiak­kai­ta ei kon­sul­toi­da, ja mää­rä­ai­kais­tar­kas­tuk­set­kin ovat yli­mal­kai­sia , 5 vuo­den välein tapahtuvia.

    Näin ter­veys­tie­to kasaan­tuu sin­ne ylim­pään kate­go­ri­aan kuuluville

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.