Palvelusetelit 2: Kunta valitsee tuottajat

Pal­ve­luse­te­liä käyt­tä­vä asia­kas saa vali­ta pal­ve­lun­tuot­ta­jan, mut­ta vain kun­nan hyväk­sy­mien jou­kos­ta. Lain nel­jän­nes­sä pykä­läs­sä sano­taan näin:

Kun­nan tulee hyväk­syä ne yksi­tyi­set pal­ve­lu­jen tuot­ta­jat, joi­den pal­ve­lu­jen mak­sa­mi­seen asia­kas voi käyt­tää kun­nan myön­tä­mää palveluseteliä.

Kun­nan on pidet­tä­vä luet­te­loa hyväk­sy­mis­tään pal­ve­lu­jen tuot­ta­jis­ta. Tie­dot pal­ve­lu­jen tuot­ta­jis­ta, näi­den tuot­ta­mis­ta pal­ve­luis­ta ja nii­den hin­nois­ta tulee olla jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­la inter­ne­tis­sä ja muul­la sovel­tu­val­la taval­la. Tar­kem­pia sään­nök­siä jul­kis­tet­ta­vis­ta tie­dois­ta voi­daan antaa sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön asetuksella.” 

Kuu­los­taa hyväl­tä ja tur­val­li­sel­ta, mut­ta aja­tuk­se­na on sil­loin, että käy­te­tään jotain sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan yri­tys­tä. Toi­min­ta­ra­joit­tei­nen van­hus tar­vit­see myös apua kau­pas­sa käy­mi­ses­sä ja koti­sii­vouk­ses­sa. Joten­kin tun­tui­si loo­gi­sel­ta, että pal­ve­luse­te­lil­lä voi­si ostaa myös kotiin­kul­je­tus­pal­ve­lun lähi­kau­pas­ta ja voi­tai­siin sopia, että huol­to­yh­tiön sii­voo­ja aut­tai­si por­ras­sii­vouk­sen jäl­keen van­hus­ta. Tuo pykä­lä sul­kee käy­tän­nöls­sä tämän vaih­toeh­don pois.

Hel­sin­gin kau­pun­ki­kin kek­si jos­kus, ettei kau­pas­sa käy­mi­seen tar­vi­ta vuo­sien sosi­aa­li­työn kou­lu­tus­ta, vaan kaup­pias voi jär­jes­tää tava­roi­den kotiin kul­je­tuk­sen; ei kui­ten­kaan van­huk­sen tut­tu lähi­kaup­pias, vaan tämä kil­pai­lu­tet­tiin. Lop­pu­tu­los oli kata­stro­faa­li­nen: van­huk­sil­ta perit­tiin räi­keä­tä ylihintaa.

 Aivan samaa toi­min­taa yhteis­kun­ta tukee myös koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kaut­ta. Tämä tuki on 60 pro­sent­tia kuluis­ta. Sii­nä ei vaa­di­ta pal­ve­lun­tuot­ta­jal­ta mitään eri­tyis­tä yhteis­kun­nan hyväk­syn­tää. Vero­tu­ki on tar­koi­tet­tu rik­kail­le ja pal­ve­luse­te­li köy­hil­le. Onko täs­sä köy­hien osal­ta ylihuolehtimista? 

Entä sai­si­ko se huol­to­yh­tiön sii­voo­ja tar­kis­taa, onko van­hus otta­nut lääk­keen­sä? Omais­hoi­ta­ja saa teh­dä tämän ilman kou­lu­tus­ta, van­hem­mat saa­vat teh­dä sen lapo­sil­leen ilman sai­raan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus­ta. Mik­si jär­jis­sään ole­va talk­ka­ri ei voi­si sitä tehdä?

Muu­ten: Apteek­ka­reil­la oli­si halua laa­jen­taa toi­min­taan­sa lää­ke­huol­los­sa koti­käyn­tei­hin. Mik­si ei?

100 vastausta artikkeliin “Palvelusetelit 2: Kunta valitsee tuottajat”

  1. Ylei­nen ole­tus on, että omais­hoi­ta­jal­la on vah­va hen­ki­lö­koh­tai­nen int­res­si hoi­det­ta­van hyvin­voin­tiin. Omais­hoi­ta­jia kyl­lä myös kurs­si­te­taan ja opas­te­taan työhönsä. 

    Joten rin­nas­tus por­ras­sii­voo­jaan ei ole ihan reilu. 

    Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­lai­nen sel­vi­ää parem­min pul­ma­ti­lan­teis­ta, jois­sa asia­kas ei ole vaik­ka­pa otta­nut lää­ket­tään ja pon­nek­kaas­ti kiel­täy­tyy nii­tä otta­mas­ta. Kou­lu­tet­tu ihmi­nen on var­mas­ti parem­pi arvioi­maan asiak­kaan voin­tia ja toi­mi­maan rat­kai­su­kes­kei­ses­ti han­ka­lis­sa tapauksissa. 

    Ammat­ti­lai­sen käyn­ti­hin liit­tyy myös pyr­ki­mys pitää van­hus vir­keä­nä, jutel­la ja ennen kaik­kea kuun­nel­la, nos­taa hänen sän­gys­tä edes het­kek­si jne. On kyl­lä minus­ta suo­ras­taan tyr­mis­tyt­tä­vä aja­tus, että tämä pal­ve­lu­tuon­tan­to siir­ret­täi­siin porrassiivousyrittäjälle… 

    Toi­von, että sii­nä vai­hees­sa, kun mah­dol­li­ses­ti olen koti­pal­ve­lun pii­ris­sä, eivät Osmon aja­tuk­set ole lyö­neet läpi, vaik­ka kuin­ka oli­si säästötalkoot. 

    Vai­kut­taa sil­tä, että Osmo ei tie­dä van­hus­ten koti­pal­ve­lun arjes­ta höl­kä­sen pöläh­dys­tä. Mut­ta eipä tie­don puu­te ole ennen­kään ollut O:n inno­vaa­tio­suo­nen tukkeena.

    1. Jos me käy­täm­me kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä, vaik­ka­pa sai­raan­hoi­ta­jia, kau­pas­sa käyn­tiin van­huk­sen puo­les­ta, käy niin, että kou­lu­tet­tu työ­voi­ma lop­puu, eikä Eli­naa hoi­ta­maan tule ketään. Kun idea­na on, että van­hus saa itse vali­ta hoi­ta­jan­sa, ei minus­ta ole pel­koa, että hän valöit­si­si jon­kun ihan mölön.

      Kun­nal­li­sis­sa koti­pal­ve­luis­sa ei kyl­lä ole aikaa jää­dä jut­te­le­maan. Lisäk­si saman van­huk­sen koto­na voi käy­dä puo­len tusi­naa eri hen­ki­löä vuo­ro­tel­len eri asioi­ta tekemässä.

      Edel­leen: mik­si tämä ris­ki on vain pal­ve­luse­te­lil­lä tuo­te­tuis­sa pal­ve­luis­sa mut­ta ei koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kaut­ta tuetuissa?

  2. Apteek­ka­reil­la oli­si halua laa­jen­taa toi­min­taan­sa lää­ke­huol­los­sa koti­käyn­tei­hin. Mik­si ei?”

    Apteek­ka­rit ovat yksi­tyi­siä ja hyvin toi­meen­tu­le­via ihmi­siä. Ei tämä nyt vain yksin­ker­tai­ses­ti käy että joku teki­si lisä­bis­nes­tä terveydellä. 

    Ter­vey­den­huol­toa­lal­la yri­tys­toi­min­nan pitää tuot­taa tap­pio­ta tai kor­kein­taan olla nipin­na­pin plus­sal­la ja sekin vain sik­si, että työn­te­ki­jöil­lä oli­si työ­paik­ka ja ihmi­sil­lä pal­ve­lui­ta. Menes­ty­vä ter­vey­den­huol­toa­lan yri­tys on kuin punai­nen vaa­te jokai­sel­le vähän­kin vasem­paan kal­lel­laan ole­val­le ihmiselle.

  3. Tämän pal­ve­luse­te­li idean paras puo­li on juu­ri se, että se avaa ken­tän yksi­tyis­yrit­tä­jien inno­vaa­tioil­le. Voi tie­tys­ti olla, että myös sen huo­noin puo­li on, että se avaa ken­tän yksi­tyis­yrit­tä­jien innovaatioille. 

    On nimit­täin ris­ki­nä, että kun­nal­li­sen puo­len kan­nus­ti­met kehit­tää pal­ve­lu­jaan koko­nai­se­dun näkö­kul­mas­ta heik­ke­ne­vät. Sama­ten yrit­tä­jien inno­vaa­tiois­ta voi tul­la saa­vu­tet­tu­ja etu­ja, jol­loin kun­ta ei voi ottaa nii­tä käyt­töön vaan ne pitää jät­tää yrittäjille.

    Yri­tän kek­siä har­ras­tuk­sen vuok­si esi­mer­kin lähi­kau­pas­ta ja ruo­an kotiin kuljetuksesta. 

    Suu­rin osa lähi­kau­pois­ta ei ole “tutun kaup­pi­aan” omis­tuk­ses­sa vaan kes­kus­liik­kei­den. Kai­kis­sa lähi­kau­pois­sa hen­ki­lös­tö­mää­rä on sopeu­tet­tu niin, että mitään löy­siä ei ole. Toden­nä­köi­sin vaih­toeh­to oli­si­kin, että kes­kus­lii­ke jär­jes­täi­si kotiin­kul­je­tuk­sen erik­seen isos­ta mar­ke­tis­ta. Se oli­si var­mas­ti­kin myös tehok­kain tapa. Tämä oli­si siis pal­ve­luse­te­lei­den mah­dol­lis­ta­ma innovaatio.

    Mut­ta mik­sei sit­ten kun­ta voi­si jär­jes­tää samaa pal­ve­lua? Se ei luul­ta­vas­ti sai­si itse ruo­an kul­je­tus­ta yhtä tehok­kaak­si, mut­ta se voi­si yhdis­tää kul­je­tuk­seen mui­ta pal­ve­lu­ja, jol­loin koko­nais­te­hok­kuus oli­si suurempi.

    Seu­raa­vak­si esim. dema­rit ja vih­reät yrit­täi­si­vät jär­jes­tää yri­tyk­sen kehit­tä­män inno­va­tii­vi­sen kon­sep­tin kun­nan teh­tä­väk­si. Se ei kui­ten­kaan onnis­tui­si, kos­ka kes­kus­liik­keet pai­nos­tai­si­vat kun­taa säi­lyt­tä­mään yri­tys­ten suu­rel­la vai­val­la käyn­nis­tä­män lii­ke­toi­min­nan niil­lä itsel­lään. Myös pal­ve­luse­te­lien kan­nus­ta­van luon­teen säi­lyt­tä­mi­nen vaa­ti­si pitä­mään näpit eros­sa yrit­tä­jis­tä: kuka viit­si­si kehi­tel­lä kal­lii­ta kon­sep­te­ja, jos kun­ta heti nii­den onnis­tut­tua “ros­voai­si” ne omaan käyttöönsä?

    Ilman pal­ve­luse­te­liä täs­sä kuvit­teel­li­ses­sa esi­mer­kis­sä­ni, kun­ta oli­si vaik­ka­pa kil­pai­lut­ta­nut kon­sult­te­ja. Nii­den teh­tä­vä­nä oli­si kehit­tää kon­sep­ti, jol­la van­hus­ten­huol­lon ruo­ka­kul­je­tuk­set saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man tehok­kaak­si. Eri­tyi­ses­ti pitäi­si ottaa koko­nai­suus huomioon. 

    Voit­ta­nut ehdo­tus oli­si peri­aat­tees­sa kai väis­tä­mät­tä parem­pi kuin tuo yksi­tyi­nen osaop­ti­moin­ti yllä. Ongel­ma­na sit­ten taas oli­si, että kun­ta ei ole kovin hyvä orga­ni­saa­tio jous­ta­vuut­ta vaa­ti­van kon­sep­tin toi­meen­pa­nos­sa ja jat­ko­ke­hit­te­lys­sä. Kon­sul­tit­kaan har­voin ovat yhtä kovia ammat­tia­lai­sia kuin vaik­ka­pa nuo kes­kus­liik­kei­den pyörittäjät.

  4. Oamo:“Edelleen: mik­si tämä ris­ki on vain pal­ve­luse­te­lil­lä tuo­te­tuis­sa pal­ve­luis­sa mut­ta ei koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kaut­ta tuetuissa?”

    Kyl­lä kait taus­tal­la on aja­tus, että joku sai­si hvin­voi­tia, mie­les­sä luk­sus­ta sen vält­tä­mät­tö­män sijaa. Tie­tys­ti, jos noin, niin pitäi­si kait kysyä, mik­si vero­vä­hen­nyk­siä jne.

    Itse en näe ongel­maa. Olen hyvin­kin samoil­la jäl­jil­lä kans­sa­si. Itse koen vie­lä niin, että byro­kra­tia ja rajoi­tuk­set ovat suo­ra­nai­nen este pie­ni­muoo­toi­sel­le lii­ke­toi­min­nal­le, jos­sa muu­ta­ma ihmi­nen — esim. sai­raan­hoi­ta­ja ynnä pari ei-kou­lu­tet­tua osa-aikais­ta, ehkä vir­kei­tä elä­ke­läi­siä, opis­ke­li­joi­ta tms. — voi­si oma-aloit­tei­ses­ti orga­ni­soi­da kortteli/kaupunginosatasolla hoi­to- ja avustuspalveluita. 

    Nyky­käy­tän­nöil­lä moi­set pal­ve­lut kar­kaa­vat hel­pos­ti pie­ny­rit­tä­jil­tä suur­ten haa­vei­hin, ja pal­ve­lut säi­ly­vät jous­ta­mat­to­mi­na ja kasvottomina.

  5. Pal­ve­luse­te­li on erin­omai­nen juu­ri sik­si, että se mah­dol­lis­taa valin­nan­va­pau­den hen­ki­löl­le, joka ei enää kyke­ne hoi­ta­maan asioitaan.

  6. Nyt kan­nat­taa Osmo tul­la ulos siel­tä aka­tee­mi­ses­ta norsunluutornista…

  7. Pal­ve­luse­te­li on erin­omai­nen juu­ri sik­si, että se mah­dol­lis­taa hen­ki­lön, joka ei enää kyke­ne hoi­ta­maan asioi­taan — omai­sil­le, jot­ka eivät ehdi hoi­ta­maan omais­taan, valinnanvapauden.

  8. Entä jos annet­tai­siin­kin suo­raan rahaa eikä pal­ve­luse­te­lei­tä? Sama vero­tuen kans­sa — ei mitään vero­vä­hen­nys­tä, vaan ylei­nen veron­alen­nus, jon­ka kukin voi hyö­dyn­tää niin kuin par­haak­si kat­soo. Ai niin, ihmi­set eivät osaa itse teh­dä omal­ta kan­nal­taan hyviä päätöksiä;)

  9. Käsit­tääk­se­ni kun­nal­li­seen koti­pal­ve­luun ei täl­lä­kään het­kel­lä kuu­lu sen kum­mem­min kodin sii­vous kuin kau­pas­sa­käyn­ti­kään,… että mitä­hän täs­sä nyt Osmo ajaa yli­pään­sä takaa. 

    Lisä­työ­tä porrassiivoojille?

    Suku­lai­nen?

    1. Kyl­lä kau­pas­sa­käyn­ti kuu­luu koti­pal­ve­luun sil­loin, kun van­hus ei itse pys­ty kau­pas­sa käy­mään. Ymmär­tääk­se­ni jos­kus siivouskin.

  10. On kyl­lä minus­ta suo­ras­taan tyr­mis­tyt­tä­vä aja­tus, että tämä pal­ve­lu­tuon­tan­to siir­ret­täi­siin porrassiivousyrittäjälle… ”

    Nykyi­sel­lään on ole­mas­sa yri­tyk­siä, joi­den pal­ve­lu­va­li­koi­maan kuu­luu pait­si koti­sii­vous­ta, myös kau­pas­sa­käyn­tiä, ruo­an­lait­toa ja asiak­kai­den kans­sa seu­rus­te­lua. Näis­tä kai­kis­ta pal­ve­luis­ta saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Tie­dän myös yri­tyk­sen, joka tekee sekä koti­sii­vous­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä että porrassiivousta. 

    Äkkiä­kös sitä koti­pal­ve­lu­yri­tyk­sen pal­ve­lu­va­li­koi­maan lisää vie­lä sai­raan­hoi­ta­jan koti­käyn­nin, esi­mer­kik­si niin, että kodin­hoi­ta­ja ja sai­raan­hoi­ta­ja tule­vat yhdes­sä, mut­ta kun sai­raan­hoi­ta­ja hoi­taa vain sel­lai­set työt, johon nime­no­maa hänen kou­lu­tus­taan tar­vi­taan, ja kodin­hoi­ta­ja jat­kaa sit­ten sii­vouk­sel­la, kau­pas­sa­käyn­nil­lä, ruo­an­lai­tol­la ja seurustelulla.

  11. Tuo kun­nan teke­mä valin­ta joh­taa sii­hen, että vain kun­na­päät­tä­jien kans­sa hyvis­sä väleis­sä ole­vat saa­vat toimiluvan.

    Kun laki vei­lä antaa kun­nal­le oikeu­den päät­tää, kuin­ka suu­ren osuu­den se kor­vaa niin tavoit­te­na on luo­da Neu­vos­to­lii­ton tapai­nen etuoi­keu­tet­tu­jen palvelu

    Sel­vä korruptiolaki.

  12. joka ei enää kyke­ne hoi­ta­maan asioi­taan — omai­sil­le, jot­ka eivät ehdi hoi­ta­maan omais­taan, valinnanvapauden”

    Täs­sä kun­ta lain mukaan voi rajoit­taa valin­na­va­paut­ta eli kun­ta toi­mii kil­pai­lun rajoittajana.

    Kun tie­tää miten tuo sytee­mi pyö­rii suu­rim­mas­sa osas­sa kun­tia niin laki takaa kor­rup­tion kasvamisen

  13. Eli­na, kyl­lä aina­kin Tam­pe­reel­la on kun­nal­lis­ta sii­vous­pal­ve­lua ja kau­pas­sa­käyn­tiä tar­jol­la ikäih­mi­sil­le. Molem­pien laa­dus­ta on vuo­den sisään käy­ty Aamu­leh­des­sä tiuk­kaa keskustelua:

    - sii­voa­jat teke­vät vain kevyt­tä yllä­pi­to­sii­vous­ta eivät esi­mer­kik­si uskal­tau­du pyyh­ki­mään pöly­jä ylähyllyiltä
    — osto­ku­rii­ri­pal­ve­lun kil­pai­lu­tus tyrit­tiin: pal­ve­lu on kau­pun­gil­le hal­pa, mut­ta ostok­set van­huk­sil­le kalliita

    En tie­dä, kul­ke­vat­ko täl­lai­set pal­ve­lut juu­ri koti­pal­ve­lun nimel­lä, mut­ta ei nyt kom­pas­tu­ta ter­mei­hin. Näi­tä pal­ve­lui­ta tar­vit­see moni sel­lai­nen­kin, joka ei tar­vit­se vie­lä päi­vit­täis­tä sai­raan­hoi­ta­jan kotikäyntiä.

  14. Tomi Ahti:“On nimit­täin ris­ki­nä, että kun­nal­li­sen puo­len kan­nus­ti­met kehit­tää pal­ve­lu­jaan koko­nai­se­dun näkö­kul­mas­ta heikkenevät. ”

    Kun­nal­li­sel­la puo­lel­la ei ole mitään kan­nus­ti­mia kehit­tää pal­ve­lu­jaan koko­nai­se­dun näkökulmasta.

    Yri­tyk­sil­lä on sen sijaan kan­nus­ti­met kehit­tää pal­ve­lu­jaan asiak­kait­ten­sa edun näkö­kul­mas­ta, joka sum­maa­mal­la tulok­sek­si saa­daan, että yri­tyk­set kehit­tä­vät toi­min­taan­sa koko­nai­se­dun näkökulmasta.

    + komp­paan sitä mitä lii­an van­ha ja vil­le sanoi. Polii­tik­ko­ja ei pitäi­si pääs­tää valit­se­maan “sopi­via yri­tyk­siä”. Paras kei­no tämän vält­tä­mi­sek­si on antaa mie­luum­min rahaa kuin pal­ve­luse­te­lei­tä. Aje­taan kun­nal­li­set pal­ve­lut ja verot alas. -> kaik­ki hyötyvät!

  15. Aje­taan kun­nal­li­set pal­ve­lut ja verot alas. -> kaik­ki hyötyvät!”

    Art­tu­ri, selit­täi­sit­kö vähän tar­kem­min, miten esim. kaik­kein köy­him­mät ja pie­ni­tu­loi­sim­mat elä­ke­läi­set hyö­tyi­si­vät sii­tä, että kun­nal­li­set pal­ve­lut ja verot ajet­tai­siin alas?

  16. Art­tu­ri: “Aje­taan kun­nal­li­set pal­ve­lut ja verot alas. -> kaik­ki hyötyvät!”

    Aje­taan­ko alas ensin kir­jas­tot ja opintotuet?

    Eikö pal­ve­luse­te­leis­sä ole kysy­mys perim­mil­tään sii­tä, että mitä kau­em­min van­hus kyke­nee asu­maan koto­naan, sitä hal­vem­mak­si hän (peri­aat­tees­sa) tulee yhteis­kun­nal­le? Lai­tos­pai­kat kun ovat joka tapauk­ses­sa hintavia.

    Ide­aa­li­ta­pauk­ses­sa voi­tai­siin saa­da sekä kus­tan­nus, että laa­dul­lis­ta hyö­tyä, jos ei ola­ti­si lii­an jous­ta­mat­to­mia pal­ve­lui­den suhteen.

  17. Mie­tin vain, että­van­huk­set eivät ole lähes­kään niin homo­gee­ni­nen ryh­mä kuin esim nuo­ret. Sen vuok­si pal­ve­lut eivät voi olla samas­ta muotista.
    Van­hus voi olla jala­ton, mut­ta pää pelaa, sil­loin hän voi ostaa pal­ve­lu­ja kenel­tä haluaa.Ja aut­ta­jak­si­kin kel­paa lähes kuka tahansa.
    Jos taas jalat pelaa­vat, mut­ta pää ei niin sil­loin pal­ve­lun­tuot­ta­jal­la on eri­tyi­sä vaa­ti­muk­sia ja pal­ve­lun tuot­ta­jaa on kont­rol­loi­ta­va van­huk­sen puolesta.

  18. Tane­li Salo­vaa­ra: Raha on pal­ve­luse­te­lei­tä parem­pi, kos­ka se nos­taa van­hus­ten hyvin­voin­tia enem­män. Rahaa ei tie­ten­kään pidä tun­kea van­huk­sel­le, joka ei sitä pys­ty käyt­tä­mään, kuten Lii­an van­ha­kin juu­ri ansiok­kaas­ti huomautti.

    Rotwang: Jos verot on alhai­set (ja samal­la tie­tys­ti jul­ki­set menot), niin ihmi­sil­lä on suu­rem­mat tulot, joi­den käy­tös­tä ne voi­vat itse päät­tää ja ostaa niil­lä sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta tarvitsevat.

    Point­ti on siis se, että sen sijaan, että antai­sim­me van­huk­sil­le pal­ve­luse­te­lei­tä ja mää­räi­sim­me poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä sii­tä kuka nii­tä sete­lei­tä saa ottaa vas­taan kor­vauk­se­na pal­ve­luis­taan on parem­pi, että annam­me van­huk­sil­le pelk­kää rahaa, joil­la he saa­vat ostaa mitä lystäävät.

    No seu­raa­vak­si herää kysy­mys, että mik­si se raha pitää antaa juu­ri sil­loin, kun nämä ihmi­set ovat van­ho­ja. Eikö oli­si vie­lä parem­pi antaa tämä raha heil­le aikai­sem­min, jol­loin he voi­si­vat teh­dä pää­tök­sen sii­tä mil­lai­sen kulu­tus­ta­son he itsel­leen halua­vat mil­lä­kin het­kel­lä elä­mäs­sään. Tämä rahan jaka­mi­nen työi­käi­sil­lä on tie­tys­ti kaik­kein jär­ke­vin­tä teh­dä pie­nen­tä­mäl­lä vero­ja, kos­ka näin ihmis­ten kan­nus­ti­mia tuot­taa hyvin­voin­tia kasvatetaan.

  19. Aluk­si on ymmär­ret­tä­vä, että riit­tä­vän pie­ni­tu­loi­set ihmi­set eivät hyö­dy niin pal­joa vero­hel­po­tuk­sis­ta, jot­ta he kyke­ni­si­vät osta­maan vapail­ta mark­ki­noil­ta tar­vit­se­mi­aan pal­ve­lui­ta, mikä­li nämä pal­ve­lut eivät sai­si alkuun­kaan yhteis­kun­nan subventiota.

    Pal­ve­luse­te­li par­haim­mi­laan myös roh­kai­see uusia yrit­tä­jiä alal­le, mikä­li hei­dän sin­ne sal­li­taan tul­la, kun on ole­mas­sa taval­laan kor­va­mer­kit­tyä rahaa, joka on varat­tu tiet­tyi­hin pal­ve­lui­hin, ilman, että piheim­mät­kään mam­mat voi­si­vat sääs­tel­lä nii­tä paho­jen päi­vien varalle.

    Jos Art­tu­ri on oikeas­ti sitä mie­lyl­tä, että Suo­mes­sa on lii­kaa hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa van­hus­ten- tai las­ten­hoi­dos­sa, sit­ten lie­nee mie­le­käs­tä esit­tää argu­ment­te­ja, joil­la puo­let­taan kys. jär­jes­tel­mien alas­ajoa, muu­toin en ymmär­rä hänen kantaansa.

  20. Pal­ve­luse­te­lit pitää ohja­ta sel­lai­seen tar­jon­taan, joka ei jous­ta, kos­ka täl­löin vähä­va­rai­sil­le jää enem­män muu­ta kulutettavaa.

  21. Kun­nal­li­sel­la puo­lel­la ei ole mitään kan­nus­ti­mia kehit­tää pal­ve­lu­jaan koko­nai­se­dun näkökulmasta.

    Ai jaa, 😉

  22. Jos joku väi­te on äly­tön, pitää kumo­ta se tai olla hil­jaa. Sik­si tuo “ai jaa” yllä ei ollut hyvä. 

    Tähän hup­su­ker­hon kuo­lon­ko­rah­duk­seen siis rea­goin näin. Ensin väite:

    Kun­nal­li­sel­la puo­lel­la ei ole mitään kan­nus­ti­mia kehit­tää pal­ve­lu­jaan koko­nai­se­dun näkökulmasta.”

    Sit­ten tark­kaan har­kit­tu vastaväite:

    Oikeas­ti demo­kra­tian kaut­ta tie­tys­ti pitää ottaa huo­mioon koko­nai­suus … esi­mer­kik­si kun pitää hou­ku­tel­la vaa’an­kie­li­vä­hem­mis­tö oman ehdo­tuk­sen taak­se … demo­kra­tia myös neu­vot­te­lee jat­ku­vas­ti sii­tä mil­lai­nen yhteis­kun­nan pitäi­si olla … neu­vot­te­luun osal­lis­tuu jokai­nen, ei vain vaik­ka­pa rik­kaat … ja jos osal­lis­tui­si­vat vain rik­kaat … seu­raa­vak­si puhui­si­vat aseet … 

    Siis, jot­kut vain ovat ole­vi­naan kuin eivät ymmärtäisi!

  23. Tane­li Salovaara:
    “Aje­taan­ko alas ensin kirjastot”

    Puo­let kir­jas­tois­ta voi­tai­siin aivan hyvin lak­kaut­taa, jos edes osa niis­tä koi­tu­vis­ta sääs­töis­tä lai­te­taan jäl­jel­le jää­vien kir­jas­to­jen aukio­loai­ko­jen pidentämiseen. 

    Esi­mer­kik­si oma, uude­nuusi lähi­kir­jas­to­ni ei ole tar­koi­tet­tu nor­maa­leil­le työs­sä­käy­vil­le ihmi­sil­le, se kun on auki kel­lo 10–14! Juhuu! Toi­saal­ta kau­pun­gin poh­jois­puo­lel­la on kir­jas­to­ja mel­kein vie­ri vie­res­sä, aukio­loai­ka­ti­lan­ne lie­nee hyvin­kin saman­tyyp­pi­nen. Eli joka­ta­pauk­ses­sa on men­tä­vä suo­raan pääkirjastoon.

    Mitä vir­kaa täl­lai­sil­la “vain työt­tö­mil­le, elä­ke­läi­sil­le ja kotiäideille”-kirjastoilla oikein on? Kyl­lä työt­tö­mil­lä, elä­ke­läi­sil­lä ja kotiäi­deil­lä pitäi­si olla aikaa siir­tyä pää­kir­jas­tol­le ja takai­sin esi­mer­kik­si jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­tä käyttäen.

  24. Art­tu­ri:
    “Jos verot on alhai­set (ja samal­la tie­tys­ti jul­ki­set menot), niin ihmi­sil­lä on suu­rem­mat tulot, joi­den käy­tös­tä ne voi­vat itse päät­tää ja ostaa niil­lä sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta tarvitsevat.”

    Tama patee tuot­ta­viin ihmi­siin, mut­ta kaik­ki eivat sel­lai­sia ole. Moni tar­vit­see pal­ve­lui­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­man, kuin mita he pys­tyi­si­vat itse kus­tan­ta­maan. Mil­la ihmeel­la esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­mai­nen Pena tai mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta kar­si­va perus­kou­lun kes­keyt­ta­ja Rane hyotyi­si­vat sii­ta, etta verot ja jul­ki­set pal­ve­lut lai­te­taan alas? Sina ja mina toden­na­koi­ses­ti hyodyt­tai­siin, mut­ta KAIKKI eivat hyody. Jos on sita miel­ta, etta koy­hat ja kipeat kyyk­kyyn, niin oli­si rei­lua avoi­mes­ti tode­ta se.

  25. Tämä vt. kotiäi­ti on oikein tyy­ty­väi­nen, että kol­me­vuo­ti­aal­le sopi­van käve­ly­mat­kan pääs­tä kotoa löy­tyy kir­jas­to, jos­sa voi­daan vaik­ka päi­vit­täin poi­ke­ta luku­nurk­kauk­ses­sa kuva­kir­jo­ja luke­mas­sa. Jul­ki­sil­la tuol­lai­set reis­sut jäi­si­vät teke­mät­tä, vaik­ka pää­sem­me­kin onni­kal­la ilmai­sek­si. On se las­ten ja vau­nu­jen kans­sa som­pai­lu sellaista.

  26. Mil­la ihmeel­la esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­mai­nen Pena tai mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta kar­si­va perus­kou­lun kes­keyt­ta­ja Rane hyotyi­si­vat sii­ta, etta verot ja jul­ki­set pal­ve­lut lai­te­taan alas?”

    Höh, älä nyt tyh­miä kyse­le. Eihän vapail­la ja täy­del­li­sil­lä mark­ki­noil­la ole tuol­lai­sia ongel­ma­ta­pauk­sia, kun mark­ki­nat ja nii­den luo­mat kan­nus­teet hoi­ta­vat ne pois. Nuo­kin ongel­mat ovat syun­ty­neet vain ja ainoas­taan val­tion kont­rol­lin seu­rauk­se­na. (Ja tar­vit­ta­va mää­rä hymiöi­tä perään.)

  27. Syl­ves­te­ri:
    “Puo­let kir­jas­tois­ta voi­tai­siin aivan hyvin lak­kaut­taa, jos edes osa niis­tä koi­tu­vis­ta sääs­töis­tä lai­te­taan jäl­jel­le jää­vien kir­jas­to­jen aukio­loai­ko­jen pidentämiseen.Esimerkiksi oma, uude­nuusi lähi­kir­jas­to­ni ei ole tar­koi­tet­tu nor­maa­leil­le työs­sä­käy­vil­le ihmi­sil­le, se kun on auki kel­lo 10–14! ”

    Kom­pro­mis­si: Mitas jos se kir­jas­to oli­si­kin auki Ma, Ke, Pe 10–14 ja Ti, To 16–20?

  28. Olen ymmär­tä­nyt, että näi­tä pie­niä päi­vä­kir­jas­to­ja oli­si lähin­nä raken­net­tu kou­lu­jen yhteyteen.

  29. Kir­jas­to on kyl­lä ihan mie­len­kiin­toi­nen itses­tään­sel­väk­si muo­dos­tu­nut palvelu. 

    Mik­si juu­ri kir­jat on valit­tu hyö­dyk­keek­si, jota voi vas­tik­keet­ta vai­vat­to­mas­ti lai­na­ta tiheä­pis­tei­ses­tä ver­kos­ta? Minul­la esim. on kak­si kir­jas­toa käve­lye­täi­syy­del­lä, enem­män­kin jos viit­sin kävel­lä yli kak­si kilometriä. 

    Urhei­lu­vä­li­nen­lai­naa­mo — Urhisto/Liikistö. — oli­si aina­kin mei­dän per­heel­le ollut pal­jon tar­peel­li­sem­pi jul­ki­nen pal­ve­lu kuin kir­jas­to, jos­kin sitä­kin on kyl­lä käy­tet­ty paljon. 

    Tol­ku­ton vai­va ja kus­tan­nuse­rä jokai­sel­le lap­sel­le hank­kia suk­set, luis­ti­met, las­ket­te­lu­vä­li­neet, rul­la­luis­ti­met, ten­nis­mai­lat, jal­ka­pal­lo­näp­pik­set, jalka‑, kori‑, sul­ka­pal­lot rat­sas­tus­ky­pä­rät,… jne, jne… loputtomiin. 

    Mik­si siis kir­jat? En vähek­sy lai­sin­kaan luku­har­ras­tus­ta, mut­ta mik­si täl­lai­nen etuus juu­ri kirjatoukille.

  30. Tähän (Eli­nan edel­li­nen) on lisät­tä­vä vie­lä tym­peä puh­ku­ku­lu­nut fraa­si: …eikä sii­nä kaikki. 

    Kos­ka kum­pi­kaan kir­jas­to ei ole kym­me­nen met­rin säteel­lä asuin­ta­los­ta­ni, tulee tän­ne toki sitä puu­tet­ta paik­kaa­maan kir­jas­toau­to ker­ran viikossa. 

    Eli luku­har­ras­tus­ta ei estä lie­vä lii­kun­ta- tai muu työrajoitteisuus. 

    Onko­han myös ilmai­nen kir­jo­jen kotiin­kul­je­tus? Hmm, täy­tyy­pä ottaa selvää. 

    Itse tar­vit­si­sin lähin­nä kir­jo­jen kotoa haun, sen ver­ran on vai­keuk­sia palaut­ta­mi­sen kans­sa. Kort­ti jäl­leen ker­ran itse asias­sa hyl­lyl­lä. Sitä ne ilmais­pal­ve­lut teet­tä­vät: huo­li­mat­to­muut­ta ja silk­kaa välinpitämättömyyttä…

  31. Mik­si siis kirjat?”

    Joi­tain vuo­sia sit­ten, ennen tie­to­ke­nei­den yleis­ty­mis­tä, infor­maa­tion säi­ly­tys ja jaka­mi­nen oli mel­ko voi­mal­li­ses­ti pai­no­tuot­tei­den varas­sa. Näh­tiin, että toi­mi­van yhteis­kun­nan eli­neh­toi­hin kuu­lui näi­den pai­no­tuot­tei­den pitä­mi­nen kan­sa­lais­ten saa­ta­vil­la hei­dän varal­li­suu­des­taan riippumatta.

    Voi toki olla, että lähi­vuo­si­na lii­kun­ta muut­tuu infor­maa­tio­ta vai­keam­min tavoitettavaksi.

  32. Tane­li Salo­vaa­ra: Suo­mes­sa on lähes var­mas­ti lii­kaa hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, kos­ka hei­dän palk­kaan­sa ei mak­se­ta vapaa­eh­toi­ses­ti vaan ainoas­taan val­tion väki­val­lan uhal­la kerää­mis­tä verois­ta. Nämä hoi­to­hen­ki­löt eivät siis tuo­ta pal­ve­lua joka oli­si niin arvo­kas­ta, että ihmi­set oli­si­vat sii­tä vapaa­eh­toi­ses­ti val­mii­ta mak­sa­maan, vaan käyt­täi­si­vät mie­luum­min rahan­sa johon­kin muu­hun. Tämä joku muu on se asia, mitä meil­lä on lii­an vähän suh­tees­sa ihmis­ten pre­fe­rens­sei­hin. (Kun hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa on lii­an paljon.)

    Minä en noin ylei­sel­lä tasol­la halua miten­kään vähem­pää ter­vey­den­huol­toa tai hoi­vaa. Haluan, että hoi­van mää­rä on suun­nil­leen sil­lä tasol­la mis­tä ihmi­set halu­vat mak­saa. En sil­lä tasol­la mihin ihmi­set halua­vat sen, jos voi­vat mak­saa mui­den rahoilla.

    On toki tot­ta, että on ole­mas­sa niin pie­ni­tu­loi­sia (tai niin pal­jon sai­ras­ta­via), että he eivät hyö­tyi­si veron­alen­nuk­sis­ta riit­tä­väs­ti, että tämä hyö­ty kor­vai­si hei­dän mene­te­tyt nyt mei­dän kaik­kien mak­sa­mat hoi­va­pal­ve­lut. Tähän on ole­mas­sa kak­si mie­les­tä­ni parem­paa rat­kai­sua kuin nykykäytäntö.

    Mie­les­tä­ni paras rat­kai­su on se, että näi­tä mene­tyk­siä ei kor­va­ta val­tion tahol­ta miten­kään ja hyväk­sy­tään, että jos nämä tulon­siir­rot ovat ihmis­ten halu­jen mukai­sia he jat­ka­vat näi­den mak­sa­mis­ta vapaa­eh­toi­ses­ti. Jos taas nämä tulon­siir­rot eivät ole ihmis­ten halu­jen mukai­sia, niin sil­loin nii­tä ei pidäk­kään jatkaa.

    Toi­nen rat­kai­su on kan­sa­lais­palk­ka tai nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro, joka takaa, että kukaan ei voi olla niin köy­hä ettei­kö voi­si varau­tua van­huu­teen­sa. Tämä sopii yhteen sen ideo­lo­gian kans­sa, että meil­lä on oikeus puut­tua ihmis­ten itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen ja kan­taa heil­tä vero­ja vas­ten hei­dän tah­to­aan väki­val­lal­la uhaten. 

    Pal­ve­luse­te­li par­haim­mi­laan myös roh­kai­see uusia yrit­tä­jiä alal­le, mikä­li hei­dän sin­ne sal­li­taan tul­la, kun on ole­mas­sa taval­laan kor­va­mer­kit­tyä rahaa, joka on varat­tu tiet­tyi­hin pal­ve­lui­hin, ilman, että piheim­mät­kään mam­mat voi­si­vat sääs­tel­lä nii­tä paho­jen päi­vien varalle.”

    Etkö pys­ty hyväk­sy­mään, että ne piheim­mät mam­mat voi­vat tie­tää itse parem­min mihin he halua­vat rahan­sa käyt­tää kuin sinä tai ne vir­ka­mie­het joil­le tämän val­lan haluat antaa?

    Tomi Ahti: Et ole ehkä kuul­lut public choice tut­ki­muk­ses­ta, mut­ta se tut­kii jul­kis­ta sek­to­ria näkö­kul­mas­ta, että siel­lä toi­mi­jat ovat aivan saman­lai­sia ihmi­siä kuin me muut­kin: eivät sen enem­män tai vähem­män itsek­käi­tä. Nämä toi­mi­jat rea­goi­vat hei­hin koh­dis­tu­viin kan­nus­ti­miin aivan samal­la taval­la kuin muut­kin ihmi­set. Public choice tut­ki­mus kes­kit­tyy ana­ly­soi­maan polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten koh­taa­mia valin­ta­ti­lan­tei­ta ja nii­hin vai­kut­ta­via kan­nus­ti­mia ja ennus­ta­maan hei­dän käyt­täy­ty­mis­tään näi­den kan­nus­ti­mien pohjalta.

    http://www.econlib.org/library/Enc/PublicChoice.html

    Mit­kä ovat mie­les­tä­si ne kan­nus­ti­met, jot­ka takaa­vat, että vir­ka­mie­het toi­mi­vat ylei­sen edun mukaan? Voit­ko kek­siä mui­ta voi­mak­kaam­pia kan­nus­ti­mia vir­ka­mies­ten toi­mia yhteis­tä etua vas­taan? Entä sama ana­lyy­si poliitikoille?

    Yksin­ker­tai­sim­mal­la tasol­la vir­ka­mies­ten kan­nus­ti­met on nous­ta hie­rar­kias­sa mah­dol­li­sim­man kor­keal­le, eli joh­taa byro­kra­ti­aa, jol­la on mah­dol­li­sim­man pal­jon val­taa, työn­te­ki­jöi­tä ja suu­ri bud­jet­ti. Polii­tik­ko­jen voi­mak­kain kan­nus­tin on uudel­leen valinta.

    Minus­ta vai­kut­taa enem­män­kin että sinä olet ikään kuin et ymmär­täi­si, että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la toi­mi­jat eivät ole mitään pyhimyksiä…

    Rotwang: Tot­ta. Suu­rin osa elä­ke­läi­sis­tä /sairaista on kui­ten­kin jos­sain elä­män­sä vai­hees­sa ollut tuot­ta­va. En ymmär­rä mik­si jär­jes­tel­mä pitäi­si raken­taa vähem­mis­tön läh­tö­koh­dis­ta, kun tämä tuot­ta­ma­ton vähem­mis­tö voi­daan ottaa huo­mioon eri­kois­jär­jes­te­lyil­lä teke­mät­tä koko jär­jes­tel­mäs­tä huonoa.

    Mil­la ihmeel­la esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­mai­nen Pena tai mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta kar­si­va perus­kou­lun kes­keyt­ta­ja Rane hyotyi­si­vat sii­ta, etta verot ja jul­ki­set pal­ve­lut lai­te­taan alas?”

    Sil­lä, että muil­la ihmi­sil­lä on enem­män mah­dol­li­suuk­sia ottaa hei­dät huo­mioon ja huo­leh­tia heis­tä vapaa­eh­toi­ses­ti. Jos taas ihmi­set eivät halua huo­leh­tia heis­tä vapaa­eh­toi­ses­ti, niin heil­lä ei ole oikeut­ta tähän hoivaan.

    Minä uskon, että jos jul­ki­nen sek­to­ri ei imi­si niin suur­ta osaa kan­san­tuot­tees­tam­me ja huo­leh­ti­si hei­koim­mis­ta jäse­nis­täm­me ihmi­set antai­si­vat mie­lel­lään vapaa­eh­toi­ses­ti omai­suut­taan hei­kom­mil­le ja myös kan­tai­si­vat hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta heikommista.

    Minus­ta on surul­lis­ta lukea täl­tä­kin pals­tal­ta ole­tet­ta­vas­ti kes­ki­luok­kai­sis­ta ihmi­sis­tä, jot­ka valit­ta­vat kuin­ka hei­dän van­hem­mil­laan ei ole varaa ostaa hygie­nia­tuot­tei­ta, kos­ka pal­ve­lu­ta­lo mak­saa lii­kaa, kun nämä lap­set voi­si­vat tin­tiä ihan him­pun ver­ran omas­ta elin­ta­sos­taan ja paran­taa näin hei­kos­sa ase­mas­sa ole­vien lähim­mäis­ten­sä elämää.

    tcrown: oot toki osit­tain oikeas­sa. Osa hei­kos­sa ase­mas­sa ole­vis­ta on hei­kos­sa ase­mas­sa juu­ri kan­nus­ti­mien puut­teen vuoksi.

  33. Kir­jas­to­lai­tos on tain­nut syn­tyä sel­lai­ses­sa maa­il­mas­sa, mis­sä taval­li­se ihmi­set sai­vat luon­nos­taan tar­peek­si lii­kun­taa, mut­ta kir­jo­ja oli vain eliitillä.

  34. Art­tu­ril­le:

    Pys­tyn hyväk­sy­mään ettei­vät ihmi­set osta omal­la rahal­laan mitään, mitä he eivät halua, tai mitä he eivät usko tarvitsevansa.

    En pys­ty hyväk­sy­mään yhteis­kun­taa, joka ei tar­joa peruspalveluja. 

    Näh­dä­ke­se­ni täl­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa val­tiol­li­nen ja kun­nal­li­nen byro­kra­tia kor­vau­tu­vat pal­jon vaa­ral­li­sem­mal­la, ahneem­mal­la vakuu­tus­yh­tiöi­den byro­kra­tial­la, sil­lä kes­ki­luok­ka ei kui­ten­kaan kyke­ne sääs­tä­mään rahaa riit­tä­väs­ti esim. mah­dol­li­sen syö­vän hoi­toa var­ten, mis­tä sit­ten seu­raa omat ongelmansa.

    Ymmär­tääk­se­ni mais­sa, jois­sa on koh­tuul­li­sen vah­va yhteis­kun­nal­li­nen tuki­ver­kos­to, kan­sa­lai­set ovat tyytyväisimpiä.

  35. Minä uskon, että jos jul­ki­nen sek­to­ri ei imi­si niin suur­ta osaa kan­san­tuot­tees­tam­me ja huo­leh­ti­si hei­koim­mis­ta jäse­nis­täm­me ihmi­set antai­si­vat mie­lel­lään vapaa­eh­toi­ses­ti omai­suut­taan hei­kom­mil­le ja myös kan­tai­si­vat hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta heikommista.”

    Jul­ki­nen sek­to­ri tekee bkt:sta 30 %. Ei bkt kan­nal­ta ole eroa teh­dään­kö työ jul­ki­sel­la tai yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Nyt­hän me olem­me yhtei­ses­ti päät­tä­neet pal­jon­ko annam­me hyväntekeväisyyteen.Jos ei hyväk­sy yhtei­sä pää­tök­siä niin täll­tä voi muu­ta pois

    Esim Soma­li­aan, seil­lä työi­käi­sis­tä 60 % on yrit­tä­jiä, siel­lä sää­te­ly on mini­maa­li­sin­ta , koko sosi­aa­li­tur­va perus­tuu hyvän­te­ke­väi­syy­teen erc

  36. Tane­li Salo­vaa­ra: “Näh­dä­ke­se­ni täl­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa val­tiol­li­nen ja kun­nal­li­nen byro­kra­tia kor­vau­tu­vat pal­jon vaa­ral­li­sem­mal­la, ahneem­mal­la vakuu­tus­yh­tiöi­den byrokratialla”

    No tämä kuul­los­taa nyt vali­tet­ta­vas­ti sil­tä, että sinul­la on jotain ham­paan­ko­los­sa yksi­tyi­siä yri­tyk­siä vas­taan. Minus­ta yri­tys­ten val­ta on aina parem­pi vaih­toeh­to kuin val­tion val­ta, kos­ka val­tio käyt­tää val­taan­sa väki­val­lan uhkaan perus­tuen, eli siis pakot­taa ihmi­set toi­min­taan, kun taas yri­tyk­set ainoas­taan tar­joa­vat omaa pal­ve­lu­aan ja kysy­vät: ota tai jätä.

    Ymmär­tääk­se­ni mais­sa, jois­sa on koh­tuul­li­sen vah­va yhteis­kun­nal­li­nen tuki­ver­kos­to, kan­sa­lai­set ovat tyytyväisimpiä.”

    En tie­dä mitä tar­koi­tat tyy­ty­väi­syy­del­lä, mut­ta väi­tät­kö siis, että esim. Sveit­sis­sä ihmi­set ovat tyy­ty­mät­tö­mäm­piä kuin Rans­kas­sa ja että tämä tyy­ty­mät­tö­myys joh­tuu val­tion tar­joa­man tuki­ver­kos­ton koosta?

    Minus­ta onnel­li­suus­tut­ki­mus on aika nol­la­tut­ki­mus­ta. Ongel­ma­na on se, että ihmi­sil­lä ei ole mitään kus­tan­nus­ta sii­tä, että he sano­vat ole­van­sa onnel­li­sia tai onnet­to­mam­pia. Luo­tet­ta­vam­pia tulok­sia saa­daan, kun tar­kas­tel­laan muut­to­vir­to­ja. Ihmi­set teke­vät kon­kreet­ti­sen valin­nan sii­tä mis­sä asu­vat ja ole­tet­ta­vas­ti hei­dän odo­tuk­sen­sa omas­ta onnel­li­suu­des­taan vai­kut­ta­vat tähän pää­tök­seen huomattavasti.

  37. Art­tu­ri:
    “Mie­les­tä­ni paras rat­kai­su on se, että näi­tä mene­tyk­siä ei kor­va­ta val­tion tahol­ta miten­kään ja hyväk­sy­tään, että jos nämä tulon­siir­rot ovat ihmis­ten halu­jen mukai­sia he jat­ka­vat näi­den mak­sa­mis­ta vapaa­eh­toi­ses­ti. Jos taas nämä tulon­siir­rot eivät ole ihmis­ten halu­jen mukai­sia, niin sil­loin nii­tä ei pidäk­kään jatkaa.”

    Teh­dään aja­tus­leik­ki. Kuvi­tel­laan, että yhteis­kun­tam­me muu­te­taan sinun ideo­lo­gia­si mukai­sek­si. Olet mones­ti tois­ta­nut, että USKOT ihmis­ten halua­van mak­saa vapaa­eh­toi­sia tulon­siir­to­ja. Entä­pä jos näin ei oli­si­kaan. Jos vain kou­ral­li­nen ihmi­siä mak­sai­si vapaa­eh­toi­sia tulon­siir­to­ja? Ihmi­set eivät koki­si mie­lek­kääk­si mak­saa, kos­ka muut­kaan eivät mak­sa ja yhden ihmi­sen panos ei muut­tai­si kokonaistilannetta.

    Tämän seu­rauk­se­na yhteis­kun­ta segre­goi­tui­si voi­mak­kaas­ti rik­kai­siin ja köy­hiin. Syn­tyi­si slum­me­ja, jois­sa ihmi­set kär­si­si­vät sai­rauk­sis­ta, jot­ka oli­si­vat hel­pos­ti hoi­det­ta­vis­sa riit­tä­vil­lä resurs­seil­la, lap­si­kuol­lei­suus oli­si kor­kea, lap­set jäi­si­vät ilman kou­lu­tus­ta, (vapaa­eh­toi­set?) polii­sit eivät uskal­tai­si men­nä slum­mei­hin, joi­den asuk­kail­la ei oli­si mitään mene­tet­tä­vää, rikol­li­suus lisään­tyi­si voi­mak­kaas­ti etc… 

    Oli­sit­ko edel­leen pakol­li­sia tulon­siir­to­ja vas­taan? Ts. oli­si­ko mah­dol­lis­ta KUVITELLA sel­lais­ta tilan­net­ta, jos­sa oli­sit val­mis luo­pu­maan ideo­lo­gias­ta­si? Ihan vaan sik­si, että se joh­taa niin epä­miel­lyt­tä­vään lopputulokseen.

  38. Minus­ta yri­tys­ten val­ta on aina parem­pi vaih­toeh­to kuin val­tion val­ta, kos­ka val­tio käyt­tää val­taan­sa väki­val­lan uhkaan perus­tuen, eli siis pakot­taa ihmi­set toi­min­taan, kun taas yri­tyk­set ainoas­taan tar­joa­vat omaa pal­ve­lu­aan ja kysy­vät: ota tai jätä.”

    Yri­tyk­set eivät kos­kaan toi­mi noin puh­da­sop­pi­set­si vaan pyr­ki­vät sito­maan asiak­kaan itseen­sä . Hyvä esi­merk­ki ovat perin­täyh­tiöt, jot­ka käyt­tä­vät val­taan­sa perit­tä­viä koh­taan ja kun ne voi­vat yksi­puo­li­ses­ti sanel­la ehton­sa ja hin­tan­sa niiin voi­tot ovat käsit­tä­mät­tö­miä, edes Alko ei pys­ty samaan

  39. Minus­ta onnel­li­suus­tut­ki­mus on aika nollatutkimusta. 

    Eli ihmis­ten omal­la koke­muk­sel­la tai mie­li­pi­teel­lä ei ole mer­ki­tys­tä. Tämä on vas­taan­sa­no­ma­ton argu­ment­ti. Sanon mitä tahan­sa, voit väit­tää, että “sus­ta vaan tun­tuu siltä”.

    Onnel­li­suut­ta ei voi mita­ta täy­sin objek­tii­vi­ses­ti, kuten ei tie­ten­kään mitään sosi­aa­lis­ta ilmiö­tä, johon lii­te­tään mer­ki­tyk­siä. Hyvin­voin­ti­mit­ta­rei­ta toki on kehi­tel­ty ja nii­den mukaan Skan­di­na­via, tuo sosia­lis­ti­nen hel­vet­ti, on maa­il­man paras paikka. 

    Onnel­li­suus­mit­tauk­sil­la on voi­tu vah­vis­taa, että nuo perin­tei­set hyvin­voin­ti­mit­ta­rit mit­taa­vat suu­rin piir­tein oikei­ta asioi­ta. Tur­val­li­suus, kou­lu­tus, ter­veys, sosi­aa­li­set suh­teet, luot­ta­mus, elin­ta­so ja mitä nii­tä on, todel­la­kin kor­re­loi­vat voi­mak­kaas­ti koe­tun onnel­li­suu­den kanssa. 

    Sik­si suo­ma­lai­set kai koke­vat itsen­sä jopa kaik­kein onnel­li­sim­mik­si maa­il­mas­sa. Tois­tai­sek­si. Saa kat­so, min­kä­lais­ta tuhoa hal­li­tus onnis­tuu vie­lä tekemään.

    Mie­len­kiin­tois­ta on, että kaik­kein hyvin­voin­ti­mit­ta­rei­den äiti, osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT per pää, kor­re­loi yllät­tä­vän huo­nos­ti koe­tun onnel­li­suu­den kans­sa. Täs­tä voi pää­tel­lä, että tei­kä­läi­set ovat aivan hako­teil­lä, kun yri­tät­te mää­ri­tel­lä hyvää yhteis­kun­taa. (Tosin itse­kin uskon BKT:n kas­vat­ta­mi­seen, mut­ta en sik­si, että se lisäi­si Taa­vi Taval­li­sen onnellisuutta.)

    Luo­tet­ta­vam­pia tulok­sia saa­daan, kun tar­kas­tel­laan muuttovirtoja. 

    Eli Ruot­si oli maa­il­man paras maa 1970-luvul­la. Saat­toi muu­ten olla­kin, mut­ta ei aina­kaan veroas­teen alhai­suu­den vuok­si. Nyt maa­il­man paras maa lie­nee Suo­mi aina­kin viro­lais­ten mie­les­tä. Tai oli vie­lä muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten. No joo, kai­ken­lais­ten mit­ta­rei­den mukaan Suo­mi tosi­aan on maa­il­man par­hai­ta mai­ta, mut­ta ennen kaik­kea viro­lai­set ym. tule­vat tän­ne hyvän pal­kan perässä.

    Oli­si­ko­han nois­sa muut­to­vir­rois­sa sit­ten­kin joku muu vai­kut­ta­va teki­jä takana? 

    Niin tai näin, EU:n rik­kaat maat lie­ne­vät emmi­grant­tien toi­ve­lis­tal­la ykkö­se­nä. Sit­ten tulee USA, aina­kin muut­to­vir­roil­la mitat­tu­na. Toi­sin kuin te jen­kit ja jenk­ki­mie­li­set luulette.

  40. Lii­an van­ha: Tätä aina kuu­lee, että jos ei tyk­kää niin voi muut­taa pois.

    Jos ei tyk­kää jos­tain auto­mer­kis­tä, niin sen voi aina vaih­taa, kos­ka exit cost on mini­maa­li­nen. Maan vaih­ta­mi­nen on kal­lis­ta lys­tiä (muu­ten­kin kuin mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin kan­nal­ta), joten sitä ei ole niin vaan help­po vaih­taa, jos ei tyk­kää meiningistä.

    Sik­si ei ole hyvä, että enem­mis­tö valit­see polii­tik­ko­ja jot­ka päät­tää tuhan­sis­ta ja taas tuhan­sis­ta asiois­ta joka iki­sen kan­sa­lai­sen puo­les­ta. Pal­jon parem­pi oli­si vaan antaa ihmis­ten itse päättää.

    Täl­lai­seen jär­jes­tel­mään on mah­dol­lis­ta pääs­tä esim. pie­nen­tää kun­tien vel­voit­tei­ta ja val­tion roo­lia ihmis­ten elä­mäs­sä, jol­loin ihmi­set voi­si­vat val­tion sisäl­lä vali­ta asuin­paik­kan­sa sen mukaan min­kä­lais­ta poli­tiik­kaa halua­vat. (Esim. halua­vat­ko kus­tan­taa kai­kil­le odot­ta­vil­le äideil­le ult­ra­ää­nen vai eivät. Nyky­ään val­tio ei sal­li tätä valin­taa vaan pakot­taa kaik­ki kun­nat moi­sen pal­ve­lun tarjoamaan.)

  41. Ei minul­la ole mitään ham­paan kolos­sa yri­tyk­siä vas­taan. On vain niin, että yri­tyk­set ovat lojaa­le­ja osak­kei­den­sa omistajille. 

    Täs­sä mie­les­sä, esim. Kelan tuli­si olla lojaa­li Suo­men kan­sa­lai­sil­le, ja kos­ka kan­sa­lai­set ovat edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian kei­noin näh­neet tämän vai­ho­teh­don hyväk­si, koki­sin mie­lek­kääk­si kehit­tää tätä jär­jes­tel­mää sen sijaan, että ihim­set pako­tet­tai­siin hank­ki­maan vakuu­tuk­sen­sa tahoil­ta, joi­den ensi­si­jai­nen motii­vi on tuot­taa voit­toa omis­ta­jil­leen niin pal­jon kuin ne kus­sa­kin kvar­taa­lis­sa kyke­ne­vät. Niin — pako­tet­tai­siin — sil­lä toki se pihein­kin mumm­mo ymmär­tää teh­dä etun­sa mukai­sia valin­to­ja, ja vakuut­ta itsensä. 

    No, ehkä minul­la on ham­paan kolos­sa jota­kin sel­lai­sia yri­tyk­siä vas­taan, jot­ka tule­vat huo­noi­na päi­vi­nä itke­mään tap­pioi­taan yhtei­sil­le kukkaroille.

    Ymmär­tääk­se­ni lukui­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa esim. tans­ka­lai­set ja ruot­sa­lai­set ovat “onnel­li­sem­pia” kuin liki­main min­kä tahan­sa muun maan asuk­kaat. Tie­dä sit­ten, mitä on on.

  42. Mik­si ei voi­si pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä työl­lis­tää tähän hom­maan, avun­tar­vit­si­ja antai­si aut­ta­maan tul­leel­le työl­lis­te­tyl­le pal­ve­luse­te­lin? Joten­kin nää hom­mat teh­dään väki­sin vai­keik­si. Koko työt­tö­myys­tu­ki- ja toi­meen­tu­lo­tu­ki­jär­jes­tel­mä pitäi­si remon­toi­da sel­lai­sek­si, että tukien pääl­le sai­si tie­na­ta jon­kin ver­ran ekstra­tie­nis­tiä esim. aut­ta­mal­la avun­tar­vit­si­joi­ta. Myös sai­ra­se­läk­keel­lä on sel­lai­sen toi­min­ta­ky­vyn omaa­via hen­ki­löi­tä, jot­ka toi­si­naan voi­si­vat auttaa.

    Minus­ta ensi­si­jai­ses­ti pal­ve­luse­te­lit pitäi­si ohja­ta täl­lais­ten hen­ki­löi­den työl­lis­tä­mi­seen, niis­sä tilan­teis­sa kun ei vaa­di­ta mitään eri­koi­sam­mat­ti­tai­toa aut­ta­mi­seen. Sit­ten tois­si­jai­ses­ti muka­na voi­si olla yri­tyk­siä. Tosin yhteis­kun­ta on mes­ta­ri teke­mään hom­mis­ta moni­mut­kai­sia, kal­lii­ta ja kannattamattomia.

  43. Eli­na:
    “Minul­la esim. on kak­si kir­jas­toa käve­lye­täi­syy­del­lä, enem­män­kin jos viit­sin kävel­lä yli kak­si kilometriä. ”

    Juu­ri tämä yli-inves­toin­ti kir­jas­to­jen sei­niin on täy­sin jär­je­tön­tä. Noi­den ei-kos­kaan-auki-ole­vien ja kol­men km pääs­sä toi­sis­taan ole­vien kir­jas­to­jen lak­kaut­ta­mi­nen­kin on lähes mah­do­ton­ta, kos­ka “sivis­tyk­sen tuhoa­mi­ses­ta” nousee hir­vit­tä­vä melu. Veik­kaan että lak­kaut­ta­mi­sen vas­tus­ta­jis­ta 90% on sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka eivät ole vii­mei­sen 12kk aika­na edes jalal­laan astu­neet yhteen­kään kir­jas­toon, saa­tik­ka sii­hen lak­kau­tusu­han alla olevaan.

    Sit­ten kun nii­tä kir­jas­to­ja on siel­lä ja tääl­lä, luon­nol­li­ses­ti sääs­te­tään aukio­loa­jois­ta (jos­ta jo vali­tin­kin edel­li­ses­sä purkauksessa).

    Lisäk­si jokai­nen ker­ta kun ottaa asian puheek­si, ensim­mäi­set kom­men­tit ovat “halu­tat­ko tosi­aan että suo­ma­lai­set ovat luku­tai­dot­to­mia junt­te­ja”. Onko muka niin, että kir­jas­to­lai­tok­ses­sam­me ei ole yhtään opti­moi­mi­sen varaa?

  44. Jore: “Mik­si ei voi­si pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä työl­lis­tää tähän hom­maan, avun­tar­vit­si­ja antai­si aut­ta­maan tul­leel­le työl­lis­te­tyl­le palvelusetelin?”

    Peri­aat­tees­sa tun­tui­si ole­van okei, jos moti­vaa­tio­ta löy­tyy. Moti­vaa­tio ja luot­ta­mus­suh­de ovat oleel­li­sim­pia tämän sort­ti­sis­sa töissä. 

    Täs­sä mie­les­sä esim. työt­tö­mil­lä pitäi­si olla edes tasa­ver­tai­nen mah­dol­li­suus tar­jo­ta itse­ään kye­seis­ten pal­ve­lui­den (kau­pas­sa käyn­ti, sopan keit­to sii­voa­mi­nen) tuot­ta­jik­si. Käy­tän­nös­sä heil­lä on usein ole­mat­to­mat mah­dol­li­suu­det tar­jo­ta itse­ään kyseis­ten kal­tai­siin palveluihin.

    Jos taas sää­det­täi­siin, että pal­ve­luse­te­lit on pak­ko käyt­tää pal­ve­lui­den osta­mi­seen tie­tyl­tä tahol­ta, en usko että yksi taho on tois­ta parem­pi, mikä­li pal­ve­lun osta­ja ei itse saa vali­ta halua­maan­sa tahoa. Tar­koi­tan täl­lä työt­tö­mien suh­teen juu­ri nii­tä moti­vaa­tio yms. ongel­mia, joi­ta pak­ko­työl­lis­tä­mi­nen hel­pos­ti aiheut­taa osas­sa porukkaa. 

    Samal­la, jos pal­ve­luse­te­lien käyt­tä­jien oli­si suo­sit­ta­va työt­tö­miä, luo­tai­siin tilan­ne, jos­sa van­hus­ten oli­si pak­ko hyväk­syä työt­tö­miä avus­ta­jik­seen halusi­vat he sitä tai eivät, luo­tai­siin suo­ja­työ­paik­ko­ja jne. 

    Mah­dol­li­sim­man avoin kil­pai­lu oli­si paras vaih­toeh­to. Täl­lä tar­koi­tan yhä vaih­toeh­to­ja, jois­sa pie­net toi­mi­jat saat­ta­vat myy­dä pal­ve­lui­ta tutuil­leen, mikä täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa oli­si luot­ta­muk­sel­lis­ten suh­tei­den tae. 

    Täl­lä tavoin kila­pail­tu­na saat­tai­si hyvin­kin työl­lis­tyä myös mata­las­ti kou­lu­tet­tu­ja pitkäaikaistyöttömiä.

  45. Ei saa sekot­taa pak­ko­työl­lis­tä­mis­tä tähän jut­tuun. Se on koko­naan oma ongel­man­sa. Työt­tö­mis­sä, vajaa­kun­toi­sis­sa ja elä­ke­läi­sis­sä on var­mas­ti pal­jon nii­tä, jot­ka moti­voi­tu­nee­na mie­lel­lään­kin teke­vät töi­tä jos se vaan on mah­dol­lis­ta. Se jouk­ko, joka ei halua teh­dä töi­tä, hei­tä var­ten on ole­mas­sa eri­lai­sia mui­ta toimenpiteitä.

  46. Rotwang: Ei oli­si mah­dol­lis­ta, että luo­pui­sin ideo­lo­gias­ta­ni, kos­ka minus­ta ihmi­sen itse­mää­rää­mi­soi­keus on tär­kein ihmi­soi­keus. Eli vaik­ka joku todis­tai­si minul­le miten orjuu­den lail­lis­ta­mi­nen joh­tai­si hyvin­voin­nin sum­man kas­va­mi­seen en sil­ti pitäi­si orjuut­ta oikeutettuna.

    (En tie­ten­kään usko kuvai­le­maa­si ske­naa­rioon. Talou­del­li­nen vapaus joh­taa yleen­sä koko väes­tön vau­ras­tu­mi­seen, jos­sa köy­hien tulot kas­va­vat rik­kai­den tulo­ja nopeammin.)

    Olet mones­ti tois­ta­nut, että USKOT ihmis­ten halua­van mak­saa vapaa­eh­toi­sia tulonsiirtoja.”

    Esim. jen­keis­sä ihmi­set anta­va hyvän­te­ke­väi­syy­teen huo­mat­ta­vas­ti enem­män rahaa kuin Suo­mes­sa. Tämä voi tie­tys­ti joh­tua muis­ta­kin syis­tä kuin niis­tä mit­kä mai­nit­sin, mut­ta ei se aina­kaan pois sul­jet­tua ole, että se joh­tuu nimen omaan sii­tä, että heil­lä on enem­män rahaa käy­tös­sään ja että val­tio ei hoi­da tulon­siir­to­ja hei­dän puolestaan.

    Lii­an van­ha: No yri­tyk­set tot­ta­kai pyr­ki­vät teke­mään nämä exit cos­tit mah­dol­li­sim­man suu­rik­si ja mones­ti (esim. Mic­ro­soft) ne sii­nä onnis­tu­vat­kin. Sii­tä huo­li­mat­ta siir­ty­mi­nen Win­dow­sis­ta Linuxiin on huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­paa kuin maas­ta muut­ta­mi­nen. Täs­tä seu­raa mie­les­tä­ni se, että val­tion sisäl­lä ihmis­ten valin­nan vapaut­ta on syy­tä pitää arvos­saan, eikä tal­la­ta kaik­kea enem­mis­tö­pää­tök­sien alle.

    Tomi Ahti: “Eli ihmis­ten omal­la koke­muk­sel­la tai mie­li­pi­teel­lä ei ole merkitystä.”

    Ainoas­taan ihmis­ten omal­la koke­muk­sel­la on mer­ki­tys­tä. Onnel­li­suus­tut­ki­muk­sen ongel­ma on se, että se ei pää­se käsik­si ihmi­sen omaan koke­muk­seen vaan jou­tuu tur­vau­tu­maan kyse­lyi­hin. Ana­lo­gia: Kum­paan luo­tat enem­män, kyse­lyyn jos­sa ihmi­set vas­taa­vat arvos­ta­van­sa oma­ko­tia­su­mis­ta vai tilas­toon, joka osoit­taa, että ihmi­set eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan oma­ko­tia­su­mi­ses­ta. Minus­ta jäl­kim­mäi­sen todis­tus­voi­ma on huo­mat­ta­vas­ti suurempi.

    Muut­to­ti­las­tot on tämä tilas­to, joka pal­jas­taa ihmis­ten todel­li­set pre­fe­rens­sit, kun taas kysy­mys olet­ko onnel­li­nen ei. (Muut­to­ti­las­tot­kaan ei toki ole mikään täy­del­li­nen mit­ta­ri mai­den onnel­li­suu­des­ta, mut­ta antaa osviittaa.)

    Minus­ta BKT on ihan yhden­te­ke­vä asia. Minä haluan, että ihmi­set voi­vat päät­tää omas­ta elä­mäs­tään. Tämän seu­rauk­se­na vaan BKT tup­paa kas­va­maan, joten täs­tä voi mie­les­tä­ni pää­tel­lä, että ihmi­set halua­vat lisää aineel­lis­ta hyvin­voin­tia. Jos kui­ten­kin ihmi­set haluai­si­vat jotain muu­ta, niin mah­dol­li­sim­man avoin talous­jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­taa näi­hin mui­hin tavoit­tei­siin pyr­ki­mi­sen parem­min kuin valtiojohtoinen.

    (Tosin itse­kin uskon BKT:n kas­vat­ta­mi­seen, mut­ta en sik­si, että se lisäi­si Taa­vi Taval­li­sen onnellisuutta.)”

    Mitä­hän tavoit­tei­ta sinun poli­tiik­ka­suo­si­tuk­sil­la on, jos ei taval­li­sen ihmi­sen onnel­li­suu­den lisää­mi­nen? En edes uskal­la arvailla…

    Niin tai näin, EU:n rik­kaat maat lie­ne­vät emmi­grant­tien toi­ve­lis­tal­la ykkö­se­nä. Sit­ten tulee USA, aina­kin muut­to­vir­roil­la mitat­tu­na. Toi­sin kuin te jen­kit ja jenk­ki­mie­li­set luulette.”

    Tämä on vähän lais­kaa argu­men­toin­tia, jos ymmär­sin oikein ja sinä käy­tät tätä todis­tee­na sii­tä, että EU-mais­sa on onnel­li­siem­mat ihmi­set kuin jen­keis­sä. Tot­ta­kai jos jos­sain jae­taan sata­lap­pusia kai­kil­le tuli­joil­la, niin tämä paik­ka on kaik­kien tuli­joi­den ykkös­koh­de. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että tämä maa oli­si se paik­ka, jos­sa on kaik­kein onnel­li­sin väes­tö. Näi­tä muut­to­ti­las­to­ja pitää suh­teut­taa tulon­siir­toi­hin maa­han­muut­ta­jil­le. (Ja hyvin mon­ta muu­ta­kin jut­tua, kuten kie­li, fyy­si­nen väli­mat­ka, oleskelu‑, työ­lu­van saa­mi­nen yms.)

    Tane­li Salo­vaa­ra: “On vain niin, että yri­tyk­set ovat lojaa­le­ja osak­kei­den­sa omistajille.

    Täs­sä mie­les­sä, esim. Kelan tuli­si olla lojaa­li Suo­men kansalaisille”

    Nämä hie­not sana­va­lin­nat pal­jas­ta­vat olen­nai­sen eron. Yri­tyk­set ovat lojaa­le­ja osak­kei­de­no­mis­ta­jil­le, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jat pys­ty­vät vai­kut­ta­maan yri­tyk­sen toi­min­taan hyvin kon­kreet­ti­ses­ti. Kelan joh­ta­jan “pitäi­si” olla lojaa­li Suo­men kan­sal­le, mut­ta hän ei ole sitä, kos­ka Suo­men kan­sa ei pys­ty vai­kut­ta­maan joh­ta­jan toi­min­taan kuin hyvin hei­kon kana­van kaut­ta, eli äänes­tä­mäl­lä edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Sik­si Kelan joh­ta­ja pyr­kii pää­mää­riin, jot­ka ovat ris­ti­rii­das­sa suo­ma­lais­ten edun kans­sa. Yri­tys­joh­ta­jat teki­si­vät aivan samoin jos vaan pys­tyi­si­vät. (Ja jois­sain mää­rin­hän he pys­tyi­vät, kuten nyt esim. voim­me näh­dä useas­ta ame­rik­ka­lai­ses­ta finans­sia­lan yri­tyk­ses­tä, jos­sa joh­to on pys­ty­nyt toi­mi­maan vas­toin osak­kee­no­mis­ta­jien etua.)

    koki­sin mie­lek­kääk­si kehit­tää tätä järjestelmää”

    Minä en koe mie­lek­kääk­si jat­kaa jär­jes­tel­mää, joka perus­tuu sil­le har­ha­ku­vi­tel­mal­le, että jul­ki­sis­sa virois­sa toi­mi­jat eivät ole saman­lai­sia ihmi­siä kuin me muut­kin, eli että he eivät rea­goi­si kan­nus­ti­miin. Toki niin kau­an kuin meil­lä on täl­lai­nen jär­jes­tel­mä niin sitä tulee kehit­tää siten, että vir­ka­mies­ten kan­nus­ti­met ovat mah­dol­li­sim­man yhte­ne­väi­set yhtei­sen edun kans­sa. Huo­mat­ta­vas­ti parem­pi vaih­toeh­to kui­ten­kin on ajaa koko sys­tee­mi alas.

    Niin — pako­tet­tai­siin — sil­lä toki se pihein­kin mumm­mo ymmär­tää teh­dä etun­sa mukai­sia valin­to­ja, ja vakuut­ta itsensä. ”

    Tämä on tie­tys­ti ihan täyt­tä soo­paa. Se onko vakuu­tuk­sen otta­mi­nen oman edun mukais­ta riip­puu vakuu­tuk­sen hin­nas­ta ja sii­tä ris­kis­tä mitä vas­taan vakuutetaan.

    No, ehkä minul­la on ham­paan kolos­sa jota­kin sel­lai­sia yri­tyk­siä vas­taan, jot­ka tule­vat huo­noi­na päi­vi­nä itke­mään tap­pioi­taan yhtei­sil­le kukkaroille.”

    Täs­tä olem­me täy­sin yhtä mieltä.

    hank­ki­maan vakuu­tuk­sen­sa tahoil­ta, joi­den ensi­si­jai­nen motii­vi on tuot­taa voit­toa omis­ta­jil­leen niin pal­jon kuin ne kus­sa­kin kvar­taa­lis­sa kykenevät.”

    Yri­tyk­set tuot­ta­vat mah­dol­li­sim­man pal­jon voit­toa omis­ta­jil­leen tuot­ta­mal­la kulut­ta­jil­le pal­ve­lua, jos­ta he ovat val­mii­ta mak­sa­maan, joten en näe täs­sä mitään ongel­maa. Minä aina­kin uskon, että taho, jon­ka ainoa kan­nus­tin on tuot­taa hyviä pal­ve­lui­ta on parem­pi nii­tä tuot­ta­maan kuin jul­ki­nen sek­to­ri, jon­ka kan­nus­ti­met ovat täy­sin toiset.

  47. ” Maan vaih­ta­mi­nen on kal­lis­ta lys­tiä (muu­ten­kin kuin mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin kan­nal­ta), joten sitä ei ole niin vaan help­po vaih­taa, jos ei tyk­kää meiningistä.”

    Olen ollut töis­sä seit­se­mäs­sä maassa,ei maan vaih­ta­mi­nen ole sen kal­liim­paa kuin paik­ka­kun­nan vaih­to Suo­mes­sa. Ja jokai­ses­sa maassa
    ovat lait olleet samn­laii­sa pai­kat­sa riip­pu­mat­ta ja jokai­nen val­tio on yrit­tä­nyt­jär­jes­tää kan­sa­lai­sil­leen samat funk­tiot kuin on Suo­mes­sa. Jopa Indonesiassa .
    Tosin lakien kont­rol­li ei ole samaa luokkaa

  48. Art­tu­ril­le:

    Kun sanon, että Kelan pitäi­si, se on täy­sin tie­toi­nen valin­ta, sil­lä Kela ei vält­tä­mät­tä ole ide­aa­li, mut­ta se on hyvin­kin pit­käl­le sen kal­tai­nen jär­jes­tel­mä, jos­ta oli­si mah­dol­lis­ta saa­da paras mahdollinen.

    Vakuu­tus­yh­tiöi­den voi­ton mak­si­moi­nis­sa on samo­ja piir­tei­tä kuin pank­kien rahoi­tus­jär­jes­tel­mien opti­moin­nis­sa, eivät­kä ne todel­li­sen maa­il­man esi­merk­kien valos­sa pal­ve­le asiak­kai­ta tavoin, jot­ka teo­reet­ti­set mal­lit maalailevat.

    Edel­leen vapaus olla vakuut­ta­mat­ta itse­ään vapail­la mark­ki­noil­la, mikä­li mitään tur­va­verk­koa ei ole, on näen­näi­nen. Toki yksi­löl­lä on vapaus teh­dä myös huo­no­ja valin­to­ja, mut­ta jär­jes­tel­mä, jos­sa on mitään miel­tä ymmär­tää, että näin tulee myös tapah­tu­maan. Tie­tys­ti jot­kut häi­käi­le­mät­tö­mät tahot heit­täy­ty­vät ns. sosi­aa­li­pum­meik­si ja hyväk­si­käyt­tä­vät tätä yhteis­kun­nan omi­nai­suut­ta. Rahoi­tus­lai­tok­set ovat täs­tä oiva esimerkki.

  49. Lii­an van­ha: Useim­mat meis­tä jou­tu­vat maa­ta vaih­taes­saan jät­tä­mään jäl­keen­sä ystä­vä­pii­rin, suku­lai­set ja tutun kulttuurialueen.

    Jos olet ollut niin onne­kas, että olet pys­ty­nyt otta­maan muka­na­si kai­ken edel­lä mai­ni­tun, eikä sinul­le ole tul­lut kus­tan­nuk­sia asun­non ja irtai­mis­ton myyn­nis­tä ja osta­mi­ses­ta tai uuden kie­len opet­te­lus­ta niin tätä koke­mus­ta on tur­ha yleis­tää muihin.

    Yleen­sä maan vaih­ta­mi­nen on kal­lis­ta lys­tiä. Tämä ei tar­koi­ta ettei­kö se voi­si olla kan­nat­ta­vaa, mut­ta se tar­koit­taa, että maa­ta ei vaih­de­ta yhtä hel­pos­ti kuin käyt­tö­jär­jes­tel­mää tietokoneessa.

    Ja jokai­ses­sa maassa
    ovat lait olleet samn­laii­sa pai­kat­sa riip­pu­mat­ta ja jokai­nen val­tio on yrit­tä­nyt­jär­jes­tää kan­sa­lai­sil­leen samat funk­tiot kuin on Suomessa.”

    Täs­tä saa nyt sel­lai­sen käsi­tyk­sen, että et ole ehkä tutus­tu­nut kovin­kaan tark­kaan sii­hen mitä lake­ja mais­sa on ja mitä funk­tioi­ta jul­ki­nen sek­to­ri on mis­sä­kin maas­sa kan­sa­lai­sil­leen jär­jes­tä­nyt ja mil­lä tavoin. Se, että jokai­ses­sa maas­sa on polii­si ei vie­lä oikein riitä…

  50. Esim. jen­keis­sä ihmi­set anta­va hyvän­te­ke­väi­syy­teen huo­mat­ta­vas­ti enem­män rahaa kuin Suo­mes­sa. Tämä voi tie­tys­ti joh­tua muis­ta­kin syis­tä kuin niis­tä mit­kä mai­nit­sin, mut­ta ei se aina­kaan pois sul­jet­tua ole, että se joh­tuu nimen omaan sii­tä, että heil­lä on enem­män rahaa käy­tös­sään ja että val­tio ei hoi­da tulon­siir­to­ja hei­dän puolestaan.”

    USA:ssa ihmi­set lah­joit­ta­vat run­saas­ti rahaa hyvän­te­ke­väi­syy­teen, Suo­mes­sa ei vas­taa­vaa tar­vet­ta ken­ties ole, mut­ta nois­ta USA:n luvuis­ta oli­si kiva näh­dä joku oikea luku lahjoituksia/capita niin, että sii­tä on pois­tet­tu kir­koil­le ja ope­tus­lai­tok­sil­le anne­tut rahat, joi­den de fac­to hyvän­te­ke­väi­syys luon­ne on mah­dol­lis­ta kyseenalaistaa.

    Esi­mer­kik­si Utah on useam­mas­sa näke­mäs­sä­ni tilas­tos­sa hyvän­te­ke­vä­siyys­ti­las­to­jen kär­jes­sä, mut­ta mikä osa lah­joi­tuk­sis­ta menee siel­lä hei­dän omal­le mor­mo­ni-kir­kol­leen? Joka sit­ten käyt­tää kym­mei­niä ellei sato­ja mil­joo­nia poliit­tis­ten agen­do­jen­sa aja­mi­seen, kuten esim. homo-vastaisuus.

    Lisäk­si lah­joi­tus­ten vero­vä­hen­nys­kel­poi­suus on hyvä pon­si — mut­ta eikö se ole yhteis­kun­nan subventiota?

    Poh­jim­mil­taan tämä on vähän saman­lai­nen jut­tu kuin ihas­tel­la Geor­ge Soro­sin hyvä­te­ke­väi­syy­tä, vaik­ka samaan aikaan hän lah­joit­taa vähem­män kuin mitä veroi­hin meni­si jos hänen fir­man­sa ei ope­roi­si vero­pa­ra­tii­sien suojissa.

    Jos kysy­mys­ken kään­tää takai­sin Suo­meen ja pal­ve­luse­te­lei­hin — Kuka uskoo, että Suo­mes­sa vähä­va­rais­ten elä­ke­läis­ten koti­hoi­to oli­si mah­dol­lis­ta rahoit­taa hyväntekeväisyydellä?

  51. Lii­an van­ha: Useim­mat meis­tä jou­tu­vat maa­ta vaih­taes­saan jät­tä­mään jäl­keen­sä ystä­vä­pii­rin, suku­lai­set ja tutun kulttuurialueen.”

    Suo­mi on laa­ja maa ja minä­kin jätin suku­lai­set ja ystä­vät jos illoin kun muu­tin ete­lään Lapista.
    Yli 800 km on mat­kaa jos Suo­men sisäl­lä­kin sukulaisiin

    Suo­mes­sa muu­te­taan nyt vilk­kaam­min kuin koskaan
    Itse asias­sa van­han EU alu­eel­la eni­ten ja sen seu­rauk­se­na osa bkt:sta tuh­rau­tuu muut­toi­hin . Per­heen muut­ta­mi­nen mak­saa n 300000 euroa per per­he, kun las­ke­taan hukaan heit­tet­ty infra ja inves­toin­nit uuteen infraan.

    Kun muut­ta­mi­nen mak­saa Suo­mes­sa mal­tai­ta niin on itse asias­sa hal­vem­paa muut­taa muualle

  52. Esim. jen­keis­sä ihmi­set anta­va hyvän­te­ke­väi­syy­teen huo­mat­ta­vas­ti enem­män rahaa kuin Suomessa”

    Kys­mys on näen­näis­hy­vän­te­ke­väi­syy­des­tä ja liit­tyy veron kier­toon. Kun War­ren Buf­fet siir­si omai­suu­ten­sa hyvän­te­ke­väi­syys­sää­ti­öön niin eivät köy­hät sii­tä juu­ri­kaan hyötyneet.
    Buf­fet vain siir­si oam­si­suu­ten­sa ja sen tuo­mat tulot kevyem­män vero­tuk­sen piiriin.
    Köy­hät hyö­tyi­vät vain nimellisesti

    Suo­mes­sa täl­lai­set ovat saa­neet tuo­mion huijauksesta.

    Itse asias­sa USA:n val­tion bud­je­tis­ta kuluu sosi­aa­li-ja ter­veys­me­noi­hin suh­teees­sa saman ver­ran kuin Suomenkin

  53. Jos olet ollut niin onne­kas, että olet pys­ty­nyt otta­maan muka­na­si kai­ken edel­lä mai­ni­tun, eikä sinul­le ole tul­lut kus­tan­nuk­sia asun­non ja irtai­mis­ton myyn­nis­tä ja osta­mi­ses­ta tai uuden kie­len opet­te­lus­ta niin tätä koke­mus­ta on tur­ha yleis­tää muihin.”

    Asun­non olen vuo­kran­nut, joten se on tuot­ta­nut 1500 euroa kuus­sa. Hen­ki­lö­koh­tai­set tava­ram­me vein
    varas­toon, jos­ta mak­soin tutul­le 200 euroa vuodessa.
    Laa­tik­ko kon­tis­sa kau­ko-itään­kin mak­saa vain 500‑1000 euroa , sama takaisin.
    Kan­sain­vä­li­sis­sä yri­tyk­sis­sä yhtei­se­nä käy­te­tään kie­le­nä englan­tia, joten pai­kal­li­sen kie­len osaa­mi­nen ei ole vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta jos asuu vuo­sia maas­sa niin oppii­han sitä

  54. Esi­mer­kik­si Utah on useam­mas­sa näke­mäs­sä­ni tilas­tos­sa hyvän­te­ke­vä­siyys­ti­las­to­jen kär­jes­sä, mut­ta mikä osa lah­joi­tuk­sis­ta menee siel­lä hei­dän omal­le mormoni-kirkolleen?”

    Hyvän­te­ke­väi­syys on USA:ssa veron­kier­ron lisäk­si busi­ness ja kir­kot ovat eri­kois­tu­neet siihen.
    Mut­ta kukaan ei ole tar­kas­tel­lut pal­jon­ko sii­tä pää­tyy avun tarvitsijoille.
    Yleen­sä rahat kulu­vat kului­hin eli liha­van hyvän­te­ke­väi­syys orga­ni­saa­tion tai kir­kon elättämiseen

  55. Jos kysy­mys­ken kään­tää takai­sin Suo­meen ja pal­ve­luse­te­lei­hin — Kuka uskoo, että Suo­mes­sa vähä­va­rais­ten elä­ke­läis­ten koti­hoi­to oli­si mah­dol­lis­ta rahoit­taa hyväntekeväisyydellä”

    Kokoo­mus­lai­set

  56. Tot­ta­kai jos jos­sain jae­taan sata­lap­pusia kai­kil­le tuli­joil­la, niin tämä paik­ka on kaik­kien tuli­joi­den ykkös­koh­de. Näi­tä muut­to­ti­las­to­ja pitää suh­teut­taa tulon­siir­toi­hin maa­han­muut­ta­jil­le. (Ja hyvin mon­ta muu­ta­kin jut­tua, kuten kie­li, fyy­si­nen väli­mat­ka, oleskelu‑, työ­lu­van saa­mi­nen yms.).”

    Art­tu­ri:
    Mus­ta sa jo osit­tain itse vas­tauk­ses­sa­si perus­te­lit, mik­si muut­to­ti­las­tot ovat var­sin huo­no mit­ta­ri eri­lais­ten yhteis­kun­ta­jar­jes­tel­mien ver­tai­luun (kie­li, tyolu­van saa­mi­nen…) Lisak­si mm. ilmas­to ja maan tun­net­tuus vai­kut­taa (esim. USA vs. Suo­mi!). Maa­han­muut­ta­jal­la har­voin on kovin rea­lis­ti­nen kuva koh­de­maas­ta. Olen itse muut­ta­nut toi­seen maa­han kah­des­ti ja voin sanoa, etta ennak­ko­mie­li­ku­vat ja itse asu­mis­ko­ke­mus oli­vat var­sin erilaisia.

    Lisak­si en ymmar­ra sita argu­ment­tia­si, mik­si avo­ka­ti­sen sosi­aa­li­tur­van vai­ku­tus pitai­si joten­kin suh­teut­taa pois tas­sa ver­tai­lus­sa. Sehan on juu­ri sel­lai­nen yhteis­kun­nan omi­nai­suus, jota me tas­sa ver­tail­laan. Jos ihmi­nen pyr­kii maa­han, kos­ka siel­la on niin hyva sosi­aa­li­tur­va, etta tuli­joil­le “jae­taan sata­lap­pusia”, niin sil­loin­han se nime­no­maan ker­too hanen yhteis­kun­tapre­fe­rens­seis­taan. Vai ovat­ko yhteis­kun­nan tukea arvos­ta­vien ihmis­ten pre­fe­rens­sit mie­les­ta­si joten­kin vahem­man arvokkaita?

  57. Täs­tä saa nyt sel­lai­sen käsi­tyk­sen, että et ole ehkä tutus­tu­nut kovin­kaan tark­kaan sii­hen mitä lake­ja mais­sa on ja mitä funk­tioi­ta jul­ki­nen sek­to­ri on mis­sä­kin maas­sa kan­sa­lai­sil­leen jär­jes­tä­nyt ja mil­lä tavoin. Se, että jokai­ses­sa maas­sa on polii­si ei vie­lä oikein riitä…”

    Indo­ne­sias­sa­kin jou­duin mak­sa­maan työn­te­ki­jöis­tä elä­ke­mak­sut, tapa­tur­ma- ja sai­ras­va­kuu­tuk­sen. Aivan lain mukaan. Vali­tet­ta­vas­ti vain 50–60 % yri­tyk­sis­tä ei nou­dat­ta­nut lakia, mut­ta val­tio yrit­ti kyl­lä pis­tää näi­tä kuriin.
    Indo­ne­sias­sa oli myös mini­mi­palk­ka­la­ki ja työ­ai­ka­la­ki eli kyl­lä näi­tä sama­na­tyyp­pi­siä lake­ja löy­tyy joka paikasta

  58. Tane­li Salo­vaa­ra: En ymmär­rä. Tar­koi­tat­ko siis että vir­ka­mies­ten kan­nus­ti­met on mah­dol­lis­ta kehit­tää sel­lai­sik­si, että ne ovat yhte­ne­vät ympä­röi­vän yhteis­kun­nan yhtei­sen edun kans­sa, vai tar­koi­tat­ko, että vir­ka­mie­hik­si on joten­kin mah­dol­lis­ta vali­ta vain ihmi­siä, jot­ka eivät rea­goi kannustimiin?

    Minus­ta molem­mat vaih­toeh­dot ovat äärim­mäi­sen epä­rea­lis­ti­sia. Sik­si en usko, että Kelas­ta voi iki­nä tul­la paras­ta mah­dol­lis­ta jär­jes­tel­mää edis­tää vähem­pio­sais­ten hyvin­voin­tia. Sen sijaan uskon mark­ki­noi­den pys­ty­vän edis­tä­mään hei­dän hyvin­voin­tian­sa paremmin.

    Vakuu­tus­yh­tiöi­den voi­ton mak­si­moi­nis­sa on samo­ja piir­tei­tä kuin pank­kien rahoi­tus­jär­jes­tel­mien optimoinnissa”

    Tämä ei avau­tu­nut nyt minul­le yhtään, mut­ta jos tar­koi­tit sitä, että vakuu­tus­yh­tiöt ottai­si­vat suu­ria ris­ke­jä sii­nä toi­vos­sa, että val­tio pelas­taa ne pulas­ta tai sitä, että vakuu­tus­yh­tiöi­den joh­to ottai­si ris­ke­jä tulos­palk­kio­jär­jes­tel­män luo­mien kan­nus­ti­mien vuok­si, niin mis­sä nämä tapauk­set ovat. (Lukuu­not­ta­mat­ta AIG:tä, joka ei ole ongel­mis­sa vakuu­tus­toi­min­tan­sa vuok­si vaan cre­dit default swa­peis­ta, jot­ka tie­tys­ti ovat tie­tyn­lai­sia vakuu­tuk­sia, mut­ta jos nyt puhu­taan van­huu­den ja sai­rau­den vakuuttamisesta…)

    Edel­leen vapaus olla vakuut­ta­mat­ta itse­ään vapail­la mark­ki­noil­la, mikä­li mitään tur­va­verk­koa ei ole, on näennäinen.”

    No jos­sa­kin mää­rin se toki on, aivan samal­la taval­la kun vapaus jät­tää syö­mät­tä ruo­kaa on näen­näi­nen. Me emme sil­ti tar­vit­se val­tio­ta hoi­ta­maan kan­sa­lais­tem­me ruo­kaos­tok­sia vaan mark­ki­nat pys­ty­vät koor­di­noi­maan tämän toi­min­nan ihan itse. Sama pätee vakuutuksiin.
    Kyl­lä se K‑kauppiaskin halu­aa saa­da mah­dol­li­sim­man ison kor­vauk­sen työs­tään samal­la taval­la kuin vakuu­tus­yh­tiön omis­ta­jat­kin. Vapail­la mark­ki­noil­la esiin­ty­vä kulut­ta­jan vapaus vali­ta (ja sii­tä seu­raa­va kil­pai­lu) vain kah­lit­see tämän oman edun tavoittelun.

    että sii­tä on pois­tet­tu kir­koil­le ja ope­tus­lai­tok­sil­le anne­tut rahat, joi­den de fac­to hyvän­te­ke­väi­syys luon­ne on mah­dol­lis­ta kyseenalaistaa.”

    Hmmmm.… uskon­nol­li­set jär­jes­töt ovat erit­täin tehok­kai­ta avun peril­le saat­ta­jia, joten en nyt oikein ymmär­rä mik­si nämä tilas­tot pitäi­si puh­dis­taa kir­koil­le anne­tuis­ta rahois­ta. Muis­tan näh­nee­ni jon­kun tut­ki­muk­sen, jos­sa näis­tä suu­ris­ta aut­ta­jis­ta Pelas­tusar­mei­ja oli tehok­kain ja val­tio­den jär­jes­tä­mä apu oli hyvin pal­jon tehot­to­mam­paa. En myös­kään ymmär­rä miks kou­luil­le anne­tut rahat eivät oli­si hyväntekeväisyyttä. 

    Lisäk­si lah­joi­tus­ten vero­vä­hen­nys­kel­poi­suus on hyvä pon­si — mut­ta eikö se ole yhteis­kun­nan subventiota?”

    Vero­vä­hen­ny­soi­keus var­mas­ti kan­nus­taa anta­maan hyvän­te­ke­väi­syy­teen ja sii­nä mää­rin kun tämä vero­vä­hen­ny­soi­keus on suu­rem­pi kuin ver­tai­lu­maas­sa (esim. Suo­mes­sa) se tie­tys­ti “vää­ris­tää” tilas­toa USA:n hyväksi.

    Pro­fes­so­ri Art­hur C. Brooks on tut­ki­nut hyvän­te­ke­väi­syyt­tä ja hänen mie­les­tään 15% USA:n hyvän­te­keä­vi­syy­des­tä joh­tuu vero­hel­po­tuk­sis­ta. Tämä­kin huo­mioon ottaen yhdys­val­ta­lai­set anta­vat huo­mat­ta­vas­ti euroop­pa­lai­sia enemmän:

    http://www.american.com/archive/2008/march-april-magazine-contents/a‑nation-of-givers

    Täs­sä perus­teel­li­sem­min ulkomaanavusta:

    http://gpr.hudson.org/files/publications/IndexGlobalPhilanthropy2007.pdf

    Jos kysy­mys­ken kään­tää takai­sin Suo­meen ja pal­ve­luse­te­lei­hin — Kuka uskoo, että Suo­mes­sa vähä­va­rais­ten elä­ke­läis­ten koti­hoi­to oli­si mah­dol­lis­ta rahoit­taa hyväntekeväisyydellä?”

    Eli siis kuka uskoo, että jos val­tio ei pitäi­si vähä­va­rai­sis­ta elä­ke­läi­sis­tä huol­ta ihmi­set eivät teki­si sitä vapaa­eh­toi­ses­ti? Minä aina­kin uskon. Toi­saal­ta jos ihmi­set eivät halua pitää van­huk­sis­ta huol­ta vapaa­eh­toi­ses­ti, niin mik­si heis­tä pitää yli­pään­sä pitää huolta?

    Tämä ero mei­dän usko­mus­ten välil­lä voi selit­tyä osak­si sil­lä, että minun kal­tai­sen arvo­maa­il­man omaa­vat anta­vat kes­ki­mää­rin huo­mat­ta­vas­ti enem­män rahaa hyvän­te­ke­väi­syy­teen, joten minä saa­tan yliar­voi­da yksi­tyi­sen hyvän­te­ke­väi­syy­den ylei­syy­den samal­la taval­la kuin sinä (jos nyt arvo­si sat­tu­vat osu­maan yhteen vasem­mis­to­lais­ten tai “libe­raa­lien” arvo­jen kans­sa) saa­tat aliar­vioi­da yksi­tyi­sen hyvän­te­ke­väi­syy­den yleisyyden.

    http://www.realclearpolitics.com/articles/2008/03/conservatives_more_liberal_giv.html

    It is one of the bit­te­rest iro­nies of libe­ral poli­tics today that poli­tical opi­nions are appa­rent­ly taking the place of help for others.”

    Lii­an vanha:“Kun War­ren Buf­fet siir­si omai­suu­ten­sa hyvän­te­ke­väi­syys­sää­ti­öön niin eivät köy­hät sii­tä juu­ri­kaan hyötyneet.”

    Joo. Ei ne Afri­kas­sa AIDS:ia sai­ras­ta­vat oo tie­ten­kään miten­kään köy­hiä… Buf­fet­kin saa var­maan roi­mat tulot sii­tä, että hänen raho­jaan käte­tään AIDS:n hoi­toon… Tämä vapaa­eh­toi­ses­ti omas­taan anta­vien ihmis­ten mol­laa­mi­nen menee nyt kyl­lä jo ihan yli äyräiden.

    Mut­ta kukaan ei ole tar­kas­tel­lut pal­jon­ko sii­tä pää­tyy avun tarvitsijoille.”

    Tätä nimen omaan tut­ki­taan ja näis­sä tut­ki­muk­sis­sa val­tion “hyvän­te­ke­väi­syys” ei ole pär­jän­nyt yksityiselle.

    Rotwang: Jeps. Muut­to­ti­las­tot on huo­no mit­ta­ri, mut­ta kui­ten­kin parem­pi kuin onnel­li­suus­tut­ki­mus. Aja­tel­laan kah­ta maa­ta, jos­sa on saman­lai­set tulon­siir­rot, eli samas­sa ase­mas­sa ole­vat ihmi­set saa­vat saman ver­ran apua. Jos toi­ses­ta maas­ta muu­te­taan toi­seen, niin on toden­nä­köis­tä, että täs­sä maa­han­muu­ton koh­de­maas­sa on “onnel­li­sem­paa” kuin läh­tö­maas­sa riip­pu­mat­ta sii­tä mitä onnel­li­suus­tu­ki­mus sanoo.

    Jos ihmi­nen pyr­kii maa­han, kos­ka siel­la on niin hyva sosi­aa­li­tur­va, etta tuli­joil­le “jae­taan sata­lap­pusia”, niin sil­loin­han se nime­no­maan ker­too hanen yhteiskuntapreferensseistaan.”

    No se voi ker­to toki yhteis­kun­tapre­fe­rens­seis­tä, mut­ta se voi ihan yhtä hyvin ker­toa sii­tä, että tämä ihmi­nen arvos­taa rahaa. Eli siis jos meil­lä oli­si kak­si maa­ta, jois­ta molem­mis­sa annet­tai­siin saman­lai­set tuet tuli­joil­le, mut­ta jos­sa oli­si muis­sa suh­teis­sa eri­lai­nen tuki­ver­kos­ta, niin sil­loin pää­si­sim­me käsik­si tähän yhteis­kun­tapre­fe­rens­sie­roon. Ihan hatus­ta täl­lai­set maat voi­si­vat olla esim. Ara­bie­mi­raa­tit ja Kuwait vs. Sin­ga­po­re ja Hong Kong.

    Vai ovat­ko yhteis­kun­nan tukea arvos­ta­vien ihmis­ten pre­fe­rens­sit mie­les­ta­si joten­kin vahem­man arvokkaita?”

    Eivät ole.

  59. No se voi ker­to toki yhteis­kun­tapre­fe­rens­seis­tä, mut­ta se voi ihan yhtä hyvin ker­toa sii­tä, että tämä ihmi­nen arvos­taa rahaa.”

    Aivan samoin kuin se, etta hyva­tu­loi­nen ihmi­nen valit­see asuin­maan, jos­sa on mah­dol­li­sim­man kevyt verotus.

  60. Joo. Ei ne Afri­kas­sa AIDS:ia sai­ras­ta­vat oo tie­ten­kään miten­kään köy­hiä… Buf­fet­kin saa var­maan roi­mat tulot sii­tä, että hänen raho­jaan käte­tään AIDS:n hoi­toon… Tämä vapaa­eh­toi­ses­ti omas­taan anta­vien ihmis­ten mol­laa­mi­nen menee nyt kyl­lä jo ihan yli äyräiden.”

    Pal­jon­ko todel­li­suu­des­sa tuos­ta 300 mil­jar­din omai­suu­des­ta pää­tyy Afri­kan AIDS apuun ?
    Veik­kan­pa , että 90 % kulu­te­taan USA:ssa suu­ren orga­ni­saa­tion ylläpitoon.
    Olen ollut arvioi­maas­sa myös kehi­tys­a­pu­hakn­ne­li­ta ja sil­loin minul­le sel­vi­si avun luon­ne: Yli 95 % sii­tä kulu­tet­tiin apua anta­vas­sa maassa.
    Kehi­tys­maa­han siir­tyi ainoas­tan kon­sul­tin siel­lä giniin käyt­tä­mä raha

  61. Vapail­la mark­ki­noil­la esiin­ty­vä kulut­ta­jan vapaus vali­ta (ja sii­tä seu­raa­va kil­pai­lu) vain kah­lit­see tämän oman edun tavoittelun.”

    Vapaa kil­pai­lu toi­mii vain kun toi­mi­joi­ta on pal­jon ja ne ovat pie­niä tai keskikokoisia.
    Kun timi­joi­ta on vähän niin syn­tyy luon­nol­lien mono­po­li eli kil­pai­lua ei enää käydä.
    Sto­ran erään alu­een joh­ta­jat ker­toi­vat miten kil­pai­lu väl­te­tään ilman sopimuksia.
    Kun pah­vi­pak­kaus­ta kan­nat­taa kul­jet­taa vai 300 km niin kann­taa kat­soa onko kil­pai­li­jaa lähettyvillä,kun löy­tyy poten­ti­aa­li­nen koh­de. R
    Ellei ole , niin teh­das perus­te­taan ja kil­pai­li­ja osaa pysyä poissa.
    Käy­tän­nös­sä ensin ehti­neell­lä on mono­po­li alu­eel­la kos­ka kil­pai­li­ja ajat­te­lee samoin.

  62. Joo. Ei ne Afri­kas­sa AIDS:ia sai­ras­ta­vat oo tie­ten­kään miten­kään köy­hiä… Buf­fet­kin saa var­maan roi­mat tulot sii­tä, että hänen raho­jaan käte­tään AIDS:n hoitoon… ”

    USA­lai­set tar­joa­vat Afri­kan AIDS ongel­maan lähin­nä pidättyvyyttä,ja sehän on ilmais­ta, joten raha jää 100 %:sti USA:aan

  63. Rotwang: “Aivan samoin kuin se, etta hyva­tu­loi­nen ihmi­nen valit­see asuin­maan, jos­sa on mah­dol­li­sim­man kevyt verotus.”

    Aivan tot­ta.

    Lii­an vanha:“Vapaa kil­pai­lu toi­mii vain kun toi­mi­joi­ta on pal­jon ja ne ovat pie­niä tai keskikokoisia.”

    Täy­sin vää­rin. Vapaa kil­pai­lu toi­mii jopa sil­loin, kun mark­ki­noil­la on vain yksi suu­ri tuottaja.

  64. A:“Tarkoitatko siis että vir­ka­mies­ten kan­nus­ti­met on mah­dol­lis­ta kehit­tää sel­lai­sik­si, että ne ovat yhte­ne­vät ympä­röi­vän yhteis­kun­nan yhtei­sen edun kanssa”

    Jos kat­so­taan, miten esi­mer­kik­si sosi­aa­li­tur­va on kehit­ty­nyt vii­den­kym­me­nen vii­mei­sen vuo­den aika­na, uskon että posi­tii­vi­seen kehi­tyk­seen on mah­dol­lis­ta jatkossakin.

    Tie­ten­kään tämä kehi­tys ei ole eriy­ty­nyt muis­ta yhteis­kun­nan osa-alueis­ta, kau­pan­käyn­nis­tä, yrit­tä­jyy­des­tä jne. 

    Mut­ta jos on valit­ta­va nykyi­sen Kelan hal­lin­noi­man vakuu­tus­jär­jes­tel­män tai sel­lai­sen jota hal­li­noi pari-kol­me toi­si­aan ris­tiin omis­ta­vaa yli­kan­sal­lis­ta kor­po­raa­tio­ta, kyl­lä minä edel­leen valit­sen Kelan.

  65. Tämä menee vähän nipo­tuk­sen puo­lel­le, mut­ta… Kelal­la ei ole itse­näis­tä pää­tös­val­taa, vaan siel­lä teh­dyt pää­tök­set perus­tu­vat lakiin. Vakuu­tus­yh­tiö voi taas päät­tää vakuu­tuseh­ton­sa sel­lai­sik­si kuin par­haak­si näkee. Eli siis vaih­toeh­to­na ei var­si­nai­ses­ti ole “Kelan hal­lin­noi­ma” tuki­vii­dak­ko, vaan sen vii­da­kon ovat luo­neet mei­dän valit­se­mam­me polii­ti­kot. Minus­ta Kelaa arvos­tel­laan väliin ihan aiheet­ta jär­jes­tel­män seka­vuu­des­ta, vaik­ka Kelan vir­kai­li­joi­ta pitäi­si ihail­la sii­tä, että saa­vat noin­kin sot­kui­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä sen­tään jotain tolkkua.

  66. Nämä ei tar­joa pidät­ty­vyyt­tä vaan kehit­tää hoitoja”

    Nämä­kin ovat vain hyvän­te­ke­väi­syy­teen kää­rit­ty­jä busi­nek­sia. Kaik­ki raha jää näis­sä­kin USA:aan ja jos jota­kin satt­tuu syn­ty­mään niin se kau­pa­taan kal­liil­la kehitysmaille

  67. Täy­sin vää­rin. Vapaa kil­pai­lu toi­mii jopa sil­loin, kun mark­ki­noil­la on vain yksi suu­ri tuottaja.”

    Uskot var­maan jou­lu­puk­kiin­kin vielä ?

  68. Riit­ta: “Kelal­la ei ole itse­näis­tä pää­tös­val­taa, vaan siel­lä teh­dyt pää­tök­set perus­tu­vat lakiin.”

    Tämä juu­ri on mie­les­tä­ni oleel­li­nen etu — demo­kraat­ti­seen pro­ses­siin on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa, ja seu­raa kan­sa­lais­ten demo­kraat­ti­sia toi­vei­ta kai­kes­sa jäh­mey­des­sään, mut­ta kui­ten­kin. Täs­sä mie­les­sä en ymmär­rä Art­tu­rin kom­ment­tia vir­ka­mies­ten kan­nus­ti­mien ole­mat­to­muu­des­ta. On sekin jon­kin sor­tin kan­nus­tin, että tekee työn­sä hyvin. Jos joku kai­paa tuo­hon täs­men­nys­tä, niin otan osaa.

    Täs­tä­kin blo­gis­ta löy­tyy ns. kan­saa pal­vel­lei­ta, jot­ka saat­ta­vat halu­tes­saan valot­taa kan­nus­ti­mi­aan, mitä tulee asioi­hin vaikuttamiseen.

    Samoin täs­tä blo­gis­ta löy­tyy lukui­sia esi­merk­ke­jä, jois­sa Soi­nin­vaa­ra kiit­te­lee Hel­sin­gin Ener­gian omis­tuk­sen säi­ly­mis­tä kau­pun­gil­la ja moit­tii Espoon eril­lais­ta rat­kai­sua. Tämä ver­tau­tuu mie­les­tä­ni aivan kel­vol­li­ses­ti hyö­tyyn, joka kan­sa­lais­ten omis­ta­mas­ta ter­veys­va­kuu­tus­jär­jes­tel­mäs­tä seuraa.

  69. Ihmet­te­len edel­leen sitä miten eri­lai­set mark­ki­naus­ko­vai­set voi­vat mana­ta sitä miten verot, siis vapaa­eh­toi­seen sopi­muk­seen perus­tu­vat yhtei­set vel­vol­li­suu­det, ovat “ihmis­ten omien raho­jen otta­mis­ta väki­val­loin”, ikään kuin omis­tus itse ei perus­tui­si väkivaltaan.

    Luon­non­ti­la on se, että kuka tahan­sa voi käyt­tää mitä tahan­sa maa­il­mas­sa esiin­ty­vää. Omis­tus on sitä että joku täy­sin mie­li­val­tai­ses­ti päät­tää omis­ta­van­sa hyö­dyk­keen X ja estää väki­val­lal­la uha­ten mui­ta käyt­tä­mäs­tä sitä. Ei mitään muuta.

    Mitä maa­ky­sy­myk­seen tulee, “love it or lea­ve it”-argumentti ei minus­ta ole päte­vä sil­lä val­tio ei ole minus­ta vain paik­ka ja sopi­mus vaan iden­ti­teet­ti, mut­ta mark­ki­naus­ko­vais­ten mie­len­ti­laa tut­ki­mal­la heis­tä sen pitäi­si olla päte­vä. Hyvin har­voil­la mark­ki­noil­la nimit­täin on niin onnis­tu­nut kil­pai­lu kuin val­tioi­den välil­lä — yli 200 eri­lais­ta tuo­tet­ta mis­tä vali­ta, joka lähtöön!

    Ihmet­te­len syväs­ti miten joku voi uskoa sini­sil­mäi­ses­ti että kaik­ki kyl­lä meni­si hvyin jos vain vai­voin vuo­si­sa­to­ja raken­ne­tut raken­teet ja tur­va­ver­kot puret­tai­siin ja annet­tai­siin ihmis­ten mel­las­taa ihan miten mie­li­vät. Tämä on yllät­tä­vän ana­lo­gi­nen sen ole­tuk­sen kans­sa joka hardco­re-kom­ma­reil­la oli, eli että jos jokai­nen saa mitä tar­vit­see niin hän kyl­lä antaa mitä pys­tyy. Mark­ki­naus­ko­vais­ten tee­si on että jos jokai­nen antaa mitä pys­tyy, hän kyl­lä saa mitä tarvitsee.

    Tosin Art­tu­ri­han tosin jo tote­si ettei hän­tä sai­si muut­ta­maan miel­tään vaik­ka voi­tai­siin täy­sin kiis­tat­to­mas­ti, ilman epäi­lyk­sen häi­vää­kään osoit­taa että anar­ko­ka­pi­ta­lis­mi joh­tai­si tuhoon ja maa­il­man­lop­puun, joten eikö­hän se argu­ment­ti kaa­tu­nut reduc­tio ad absur­du­miin jo siinä.

  70. Mitä maa­ky­sy­myk­seen tulee, “love it or lea­ve it”-argumentti ei minus­ta ole päte­vä sil­lä val­tio ei ole minus­ta vain paik­ka ja sopi­mus vaan identiteetti,”

    Meil­lä on jo suu­ri jouk­ko ihmi­siä maa­il­mas­sa, jot­ka eivät ole sitou­tu­neet mihin­kän valtioon.
    Monet asu­vat tar­koi­tuk­sel­la kol­mes­sa maas­sa esim Bal­tia on suo­sit­tu paik­ka toi­mia näin.
    Sil­loin et asu mis­säään maas­sa 180 päi­vää ja mikään val­tio ei vaa­di sinul­ta vero­ja eikä asuk­kaak­si kirjautumista.
    Näil­lä ihmi­sil­lä on jo aikui­sia jäl­ke­läi­siä ja jouk­ko kas­vaa koko ajan, kun rajat madaltuvat

  71. Vie­lä tuos­ta avus­ta kehit­ty­mät­tö­mil­le mail­la. Tein 80-ja 90-luvuil­la kehi­tys­a­pu­pro­jek­tien arvoin­tia Poh­jois­mai­den ulko­mi­nis­te­riöil­le ja sil­loin sel­vi­si, miten tuo “apu ” toimii.
    Ei sin­ne kehi­tys­maa­han lähe­tet­ty rahaa vaan lähes koko raha käy­tet­tiin kotimaissa.
    Kehi­tys­maa­han rhaa siir­tyi vain kun kon­sult­ti tai lhe­tet­ty työn teki­jä osti GT pai­kal­li­ses­sa baa­ris­sa ja vähän muutakin.

    Toi­en mer­kit­tä­vä rahae­rä oli kor­rup­tio­ra­ha, jota mak­set­tiin vas­taa­not­ta­van maan polii­ti­koil­le ja virkamiehille.
    He kun kil­pai­lut­ti­vat avun anta­jia, kuka saa antaa kehitysapua.Avustava val­tio ei tie­ten­kään mak­sa­nut suo­raan, mut­ta yri­tys , joka sai teh­tä­vän orga­ni­soi mak­sa­tuk­sen ja taas väli­kä­sien kanutta.Nämä väli­kä­det vain istui­vat sit­ten koh­de­maas­sa samas­sa baa­ris­sa mei­dän mui­den kon­sult­tien kans­sa ja ker­toi­vat parin GT:n jäl­keen ‚kuka saa projektin 

    Kyl­lä sii­nä suo­mut tipah­ti­vat silmiltä.

  72. Hih­hu­lit ovat uusiu­tu­va luon­non­va­ra kai­kis­sa mah­dol­li­sis­sa muodoissaan.

  73. Lii­an vanha: ”

    Täy­sin vää­rin. Vapaa kil­pai­lu toi­mii jopa sil­loin, kun mark­ki­noil­la on vain yksi suu­ri tuottaja.”

    Uskot var­maan jou­lu­puk­kiin­kin vielä ?

    Tämä kes­kus­te­lu saa nyt vähän omi­tui­sia piir­tei­tä. Minä oon usein sinun kans­sa samaa miel­tä, kos­ka sinä tun­nut käsit­tä­vän, että jul­ki­nen sek­to­ri ei toi­mi niin hyvin kuin sen kan­nat­ta­jat toi­voi­si­vat ja että jul­ki­sen sek­to­rin toi­mi­jat rea­goi­vat kan­nus­ti­miin. Nyt kui­ten­kin tun­nut väit­tä­vän, että kukaan jär­ke­vä ihmi­nen ei voi­si aja­tel­la, että mark­ki­nat tuot­ta­vat parem­man lop­pu­tu­lok­sen kuin jul­ki­nen sek­to­ri vaik­ka mark­ki­noil­la oli­si luon­nol­li­nen monopoli.

    Otta­kaam­me esi­mer­kik­si tie­to­ko­neen käyt­tö­jär­jes­tel­mä, kos­ka en nyt heti kek­si alaa, jol­la oli­si sel­keäm­min yhden suu­ren yri­tyk­sen mono­po­li. Sinä siis uskot, että kulut­ta­jil­la oli­si valit­ta­va­naan parem­pi käyt­tö­jär­jes­tel­mä pie­nem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la kuin Win­dows tai Linux, jos val­tio hoi­tai­si käyt­tö­jär­jes­tel­män tuot­ta­mi­sen. Vaik­ka täs­tä on toki mah­do­ton­ta saa­da var­maa tie­toa niin oli­sin yllät­ty­nyt, jos kovin moni jär­ke­vä ihmi­nen oli­si kans­sa­si samaa mieltä.

    Minä en väi­tä, että mark­ki­nat toi­mi­vat par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la vaik­ka niil­lä oli­si mono­po­li. Minä väi­tän, että sil­loin­kin mark­ki­nat lähes aina toi­mi­vat parem­min kuin jul­ki­nen sek­to­ri. Eli kyl­lä se usko jul­ki­seen sek­to­riin on enem­min­kin sitä lap­sen naii­via uskoa joulupukkiin.

    sole­noi­di: “siis vapaa­eh­toi­seen sopi­muk­seen perus­tu­vat yhtei­set velvollisuudet”

    ööö… Miten ihmees­sä ne on vapaa­eh­toi­seen sopi­muk­seen perus­tu­via? Olet­ko jos­kus yrit­tä­nyt jät­tää verot maksamatta?

    ikään kuin omis­tus itse ei perus­tui­si väkivaltaan.”

    Omis­tusoi­keus ei perus­tu yhtään sen enem­pää väki­val­taan kuin omis­tusoi­keu­det­to­muus­kaan. Jos mie­tit jotain kivi­kau­tis­ta hee­boa, joka teki itsel­leen kir­veen, niin joku toi­nen on voi­nut tul­la otta­maan sen käyt­töön ja jos nämä eivät ole pääs­seet sopi­muk­seen sii­tä kenen omai­suut­ta se kir­ves on niin tap­pe­lu­han sii­tä on syn­ty­nyt, mut­ta ei sii­nä voi sanoa, että se kir­veen teki­jä on se joka käyt­tää väki­val­taa sitä tois­ta vas­taan yhtään sen enem­pää kuin se toi­nen käyt­tää väki­val­taa sitä kir­veen teki­jää vastaan.

    Luon­non­ti­la on se, että kuka tahan­sa voi käyt­tää mitä tahan­sa maa­il­mas­sa esiintyvää.”

    No mitä ihmeen mer­ki­tys­tä luon­non­ti­lal­la on? Mitä se edes tar­koit­taa? Ei luon­to ole mikään staat­ti­nen asia, joka on jos­kus ollut yhdel­lä taval­la ja kaik­ki sen jäl­keen tul­lut on joten­kin epä­luon­nol­lis­ta. Omis­tusoi­keus on kehit­ty­nyt evo­luu­tion tulok­se­na. Ne yhtei­söt, jot­ka ovat sen omak­su­neet ovat menes­ty­neet mui­ta yhtei­sö­jä paremmin.

    Joka tapauk­ses­sa ei var­maan ole suu­ri yllä­tys, että samat nor­mit omis­tuk­sen suh­teen, jot­ka ovat saat­ta­neet olla ihan jees jos­sain met­säs­tä­jä-keräi­li­jä hei­mois­sa eivät sovel­lu nykyi­seen maailmaan.

    Nykyi­sen kal­tais­ta moni­mut­kais­ta maa­il­maa ei ole mah­dol­lis­ta pitää yllä ilman omistusoikeutta.

    Hyvin har­voil­la mark­ki­noil­la nimit­täin on niin onnis­tu­nut kil­pai­lu kuin val­tioi­den välil­lä — yli 200 eri­lais­ta tuo­tet­ta mis­tä vali­ta, joka lähtöön!”

    On tot­ta, että val­tio­mark­ki­noil­la on pal­jon valin­nan­va­raa. Kuten jo aikai­sem­min mai­nit­sin, ongel­ma on val­tion vaih­ta­mi­seen liit­ty­vät kus­tan­nuk­set. Vaik­ka autois­sa on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män valin­nan­va­raa auto­mark­ki­nat toi­mi­vat parem­min. (Eli siis auto­mark­ki­noil­ta ihmi­set saa­vat parem­min auton­tar­peen­sa tyydytetyiksi.)

    tee­si on että jos jokai­nen antaa mitä pys­tyy, hän kyl­lä saa mitä tarvitsee.”

    Tämä on sinäl­lään tot­ta. Jokai­nen antaa sen ver­ran, että saa mitä halu­aa. Jos taas ei ole val­mis anta­maan sen ver­taa, että sai­si jotain halua­maan­sa, niin ei oikeas­taan halua tätä. Ei minus­ta voi sanoa, että halu­aa vaik­ka huvi­jah­tia ja on val­mis mak­sa­maan sii­tä sata­sen. Halua­mi­nen tar­koit­taa sitä, että on val­mis luo­pu­maan sii­tä kus­tan­nuk­ses­ta. Eli toi­sin kuin kom­mu­nis­tien “jokai­nen kykyn­sä mukaan, jokai­sel­le tar­peen­sa mukaan”-ajatus on täy­sin vie­ras todel­li­suu­del­le se että saa­dak­seen jotain on olta­va val­mis luo­pu­maan sen jon­kun kus­tan­nuk­ses­ta on hyvin yhteen­so­pi­va todel­li­suu­den kanssa.

    Ei ole mitään todis­tei­ta, että mark­ki­noi­den vapaus joh­tai­si tuhoon ja maa­il­man­lop­puun. Jos tar­kas­te­lem­me val­tio­pa­re­ja, jot­ka läh­tö­ti­lan­tees­sa ovat olleet suh­teel­li­sen saman­kal­tai­sia, mut­ta jois­ta toi­ses­sa mark­ki­noi­den vapaut­ta on rajoi­tet­tu tois­ta enem­män esim. Jamai­ka vs. Bar­ba­dos, Ete­lä-Korea vs. Poh­jois-Korea, Itä-Sak­sa vs. Län­si-Sak­sa huo­maam­me, että vapaam­mat val­tiot ovat menes­ty­neem­piä kuin vähem­män vapaat.

    Näyt­täi­si siis sil­tä, että vapaat mark­ki­nat mah­dol­lis­ta­vat ihmi­sil­le kor­kean elin­ta­son. Vapai­ta mark­ki­noi­ta siis pitäi­si suo­sia, vaik­ka arvos­tai­si ainoas­taan ihmis­ten hyvin­voin­tia eikä välit­täi­si ihmis­ten itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta tipan vertaa.

    Minä satun arvos­ta­maan itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta enem­män kuin ihmis­ten hyvin­voin­tia, mut­ta ei tätä voi käyt­tää argu­ment­ti­na itse­mää­rää­mi­soi­keu­den lisää­mis­tä vastaan.

  74. Lii­an vanha:“Ei sin­ne kehi­tys­maa­han lähe­tet­ty rahaa vaan lähes koko raha käy­tet­tiin kotimaissa.
    Kehi­tys­maa­han rhaa siir­tyi vain kun kon­sult­ti tai lhe­tet­ty työn teki­jä osti GT pai­kal­li­ses­sa baa­ris­sa ja vähän muutakin.

    Toi­en mer­kit­tä­vä rahae­rä oli kor­rup­tio­ra­ha, jota mak­set­tiin vas­taa­not­ta­van maan polii­ti­koil­le ja virkamiehille.”

    No täs­tä ongel­mas­ta me ollaan täy­sin samaa miel­tä, mut­ta en ymmär­rä miten täs­tä voi­daan vetää se joh­to­pää­tös, että val­tion orga­ni­soi­ma apu oli­si joten­kin parem­paa kuin yksi­tyi­ses­ti organisoitu.

    Ne tut­ki­muk­set mitä minä olen saa­nut käsii­ni on kyl­lä tul­leet sii­hen tulok­seen, että kuvai­le­ma­si ongel­mat ovat vaka­vam­pia juu­ri val­tioi­den orga­ni­soi­mas­sa avus­sa. Vaik­ka en ole asi­aan juu­ri­kaan pereh­ty­nyt minus­ta vai­kut­taa, että Väy­ry­nen ymmär­tää tämän bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­sen (joka ede­saut­taa saa­ja­maan kor­rup­tio­ta) vaa­ral­li­suu­den ja on sik­si vaih­ta­nut Suo­men anta­man kehi­ty­sa­vun pain­opis­tet­tä val­tiois­ta yksi­tyi­siin toimijoihin.

  75. Kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tio on sel­vit­tä­nyt tut­ki­muk­ses­saan “Jul­kis­ta vai yksi­tyis­tä – kun­ta­lais­ten pal­ve­lui­ta kos­ke­vat valin­nat” [1], mitä jul­ki­sia pal­ve­lu­ja voi­si kan­sa­lais­ten mie­les­tä ajaa alas. Tut­ki­muk­sen ovat teh­neet tut­ki­ja, VTM Sami Fredriks­son ja eme­ri­tus pro­fes­so­ri Tuo­mo Mar­ti­kai­nen Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta. Tut­ki­muk­sen poh­ja­na oli 1028 kan­sa­lai­sel­le teh­ty kyselytutkimus. 

    Pal­ve­lui­ta lis­tat­tiin yhdek­sän: liikunta‑, urhei­lu- ja kun­toi­lu­pal­ve­lut, kou­lut, päi­vä­hoi­to, van­hus­ten pal­ve­lut, toi­meen­tu­lo­tu­ki, katu­jen kun­nos­sa­pi­to ja katu­va­lais­tus, ter­veys­kes­kus­pal­ve­lut, kir­jas­to­pal­ve­lut sekä kulttuuripalvelut.

    Luvus­sa 3 ollaan mie­len­kiin­toi­sim­mal­la alu­eel­la: mit­kä pal­ve­lut ovat tär­kei­tä ja mis­tä voi kar­sia ja mitä hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­to­kei­no­ja kan­sa­lai­set kannattavat.

    Sivul­la 33 ole­van tau­lu­kon mukaan perus­ter­vey­den­huol­to päi­hit­tää kaik­ki muut men­nen tul­len kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den jää­des­sä yhtä sel­väs­ti vii­mei­sel­le sijalle.

    Tyy­ty­väi­sim­piä oltiin vähi­ten tär­keik­si arvioi­tui­hin pal­ve­lui­hin (s. 20, tau­luk­ko s. 21). Ne myös arvioi­tiin riittäviksi.

    His­to­rial­li­ses­sa tar­kas­te­lus­sa tode­taan, että kan­sa­lai­set eivät ole olleet haluk­kai­ta keven­tä­mään vero­ja ydin­pal­ve­lui­den kus­tan­nuk­sel­la. Vero­jen alen­ta­mis­ta sosi­aa­li­tur­van kus­tan­nuk­sel­la kan­nat­ti­vat ne, jot­ka eivät sosi­aa­li­tur­vaa tarvinneet. 

    Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa vero­jen koro­tus hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­to­kei­no­na ei ole enää yhtä hyvä­nä pidet­ty kei­no, mut­ta sil­ti mel­ko suu­ren vas­taa­ja­ryh­män kan­nat­ta­ma (s. 37–38). Tätä selit­tä­nee pait­si tut­ki­joi­den mel­ko sel­vä oman vakau­muk­sen mukai­nen tul­kin­ta, myös tut­ki­mus­a­se­tel­ma, jos­sa vaih­toeh­toi­na ei annet­tu pel­käs­tään ydin­pal­ve­lu­jen kar­si­mi­nen tai vero­jen koro­tus, vaan nii­den lisäk­si vaih­toeh­toi­na oli­vat jul­ki­sen lai­nan­o­ton lisää­mi­nen, osto­pal­ve­lut yksi­tyi­sil­tä, kar­si­mi­nen toi­sar­voi­sis­ta pal­ve­luis­ta, pal­ve­lu­mak­su­jen koro­tus, pal­ve­lu­ver­kos­ton har­ven­nus, hen­ki­lös­tön vähen­nys, palk­ko­jen alen­ta­mi­nen, ulko­mais­ten hal­pa­työ­läis­ten palk­kaa­mi­nen (tau­luk­ko 4, s. 34).

    Pal­ve­lui­den prio­ri­soin­ti eli vähem­män tär­kei­den pal­ve­lui­den kar­si­mi­nen nousee hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­to­kei­nois­ta ykkö­sek­si (tau­luk­ko 4, s. 34). Toi­sel­le sijal­le nousee pal­ve­lui­den osta­mi­nen yksi­tyi­sil­tä. Vero­jen koro­tus on yllä­pi­to­kei­nois­ta kol­man­nel­la sijal­la. Maal­lik­ko­jär­jel­lä aja­tel­len osto­pal­ve­lut yksi­tyi­sil­tä siten, että esim. Kela kor­vai­si yksi­tyis­lää­kä­ril­lä käyn­nin niin, että kan­sa­lai­nen mak­sai­si vain ter­veys­kes­kus­mak­sun, vaa­ti­si yhtä hyvin vero­jen koro­tus­ta kuin jul­kis­ten lää­kä­ri­pal­ve­lu­jen­kin lisää­mi­nen. Sitä ei tar­ken­net­tu, tar­koit­tai­si­ko “yksi­tyis­tä­mi­nen” sitä, että kan­sa­lai­set siir­tyi­si­vät mak­sa­maan yksi­tyis­lää­kä­rin taksat.

    Eikö veron­ke­ven­tä­jä­hal­li­tus tutus­tu kan­sa­lais­mie­li­pi­de­tut­ki­muk­siin lain­kaan? Vrt. Osmon blo­gi­mer­kin­tään Van­ha­nen lupaa veron­alen­nuk­sia! [2] kir­joit­ta­maa­ni kom­ment­tia 27.4.2009 kel­lo 10:31 (vii­mei­nen kom­ment­ti täl­lä hetkellä)).

    Tau­lu­kos­sa 5 (s. 36) esi­te­tään, mis­tä pal­ve­luis­ta kan­sa­lai­set oli­si­vat val­mii­ta kar­si­maan. Kär­jes­sä ovat kult­tuu­ri­pal­ve­lut hui­mal­la prosenttiluvulla.

    Kult­tuu­ri­pal­ve­lut sisäl­tä­vät niin monen­mois­ta, että klönt­ti­mai­nin­ta ei sano mitään. Itse olen aina aja­tel­lut, että ei ole vält­tä­mä­tön­tä kus­tan­taa vero­va­roin ihan kaik­kia työ­väen­opis­ton har­ras­ta­ja­kurs­se­ja. Samoin oli­sin val­mis tiu­ken­ta­maan kir­jas­to­jen jo luk­suk­sek­si mene­vien pal­ve­lu­vi­sioi­den toteut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia – näin huo­li­mat­ta sii­tä vakau­muk­ses­ta­ni, että mak­su­ton ja sen­suu­ri­ton infor­maa­tion jaka­mi­nen kan­sa­lai­sil­le on demo­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan kulmakivi. 

    Päät­tä­jät voi­si­vat ottaa kult­tuu­ri­lai­tos­ten toi­min­ta­ker­to­muk­set luke­mi­sek­seen ja kat­soa mitä siel­lä on. Bud­jet­ti­kir­jois­sa ei ehkä ole tar­peek­si yksi­tyis­koh­tais­ta tie­toa, en tie­dä. Sama kos­kee urhei­lu- ja lii­kun­ta­pal­ve­lui­ta. Kus­tan­ne­taan­ko vuo­de­na­jat kumoa­via urhei­lu­fa­si­li­teet­te­ja à la hiih­to­tun­ne­li kesä­hiih­toa var­ten vero­va­roin? Aina­kin Hesan uimas­ta­dio­nia suun­ni­tel­tiin läm­mi­tet­tä­väk­si tal­viuin­tia var­ten, kos­ka “onhan se nyt niin upee tun­ne uida ulko­na tal­vi-illan pimey­des­sä täh­tien alla”. 

    Tuon­kal­tais­ten meno­jen kar­si­mi­ses­ta ei pal­jon ker­ry, mut­ta niil­lä on psy­ko­lo­gis­ta mer­ki­tys­tä. Ei nyt ihan mäl­lä­tä samal­la kun kan­sa­lai­set ovat ahdin­gos­sa. Toi­saal­ta en usko, että älyt­tö­min­kään menoe­rä kar­si­taan, jos se tuo jol­le­kul­le tapil­le, oli se sit­ten polii­tik­ko tai vir­ka­mies, sulan hat­tuun ja aiheen pöy­his­tel­lä aikaan­saan­nok­sil­la. Ei vaik­ka se oli­si hiih­to­tun­ne­li syök­sy­las­kua var­ten hei­nä­kuus­sa. Täs­sä pää­sen­kin palaa­maan blo­gi­mer­kin­nän aihee­seen: mik­sei voi­tai­si antaa haluk­kail­le pal­ve­luse­te­li hei­nä­kui­sel­le syök­sy­las­ku­mat­kal­le Alpeil­le? Hal­vem­mak­si se tuli­si kuin hiihtotunneli.

    [1] http://www.kaks.fi/kunnat-ja-kilpailu/tiedotteet/kaksn-tutkimus-vasemmiston2.aspx
    [2] http://www.soininvaara.fi/2009/04/15/vanhanen-lupaa-veronalennuksia/

  76. Art­tu­ri, hyväntekeväisyydelle/tulonsiirroille voi­daan näh­dä kar­keas­ti kak­si eri­lais­ta moti­vaa­tio­ta (En ole var­ma osaan­ko selit­tää tämän eron ymmär­ret­tä­väs­ti, mut­ta kokeillaan)

    -Minä anta­ja­na saan tyy­dy­tys­tä sii­tä että annan rahaa tar­vit­se­vil­le. Voin pau­ku­tel­la henk­se­lei­tä ja sanoa kave­reil­le, että minul­la­pas oli varaa lah­joi­taa mil­joo­na vii­me vii­kol­la kodit­to­mil­le yksi­sil­mäi­sil­le kissoille. 

    -Minä anta­ja­na saan tyy­dy­tys­tä sii­tä, että avun saa­jien tilan­ne para­nee. Minä en pidä ker­jä­läis­ten kat­se­le­mi­ses­ta, joten saan tyy­dy­tys­tä jos minun ei tar­vit­se kat­sel­la kerjäläisiä.

    Sinun argu­ment­ti­si val­tion kont­rol­lin ja vero­tuk­sen hei­ken­tä­väs­tä pätee vain tuo­hon ensim­mäi­seen motiiviin.

    Tar­kas­tel­laan kui­ten­kin tar­kem­min tuo­ta tois­ta motii­via, jos­sa ihmi­set eivät halua kat­sel­la ker­jä­läi­siä kadul­la. (Unoh­de­taan siis ensim­mäi­nen motii­vi koko­naan) Näen nel­jä eri toimintavaihtoehtoa:

    -ei sosi­aa­li­tur­vaa, ihmi­set heit­te­le­vät ker­jä­läi­sil­le lant­te­ja oman halun­sa mukaan

    Täs­sä on aina­kin kak­si ongel­maa. Ensin perin­tei­nen van­gin dilem­ma, jos­sa juu­ri minun ei kan­na­ta heit­tää lant­tia, vaan toi­voa, että muut heit­tä­vät. Toi­sek­si mitä enem­män lant­te­ja hei­tel­lään, sitä hou­kut­te­le­vam­pi ker­jä­läi­sen “ammat­ti” on, eli en näe miten täs­sä mal­lis­sa pääs­täi­siin miten­kään ker­jä­läi­sis­tä eroon, elin­ta­son kohot­ta­mi­ses­ta puhumattakaan

    -Seu­raa­vak­si ale­taan puu­haa­maan vapaa­eh­tois­ta rik­kai­den yhteen­liit­ty­mää, jot­ka lupaa­vat mak­saa ker­jä­läi­sil­le kiin­teän kuu­kausi­sum­man sil­lä ehdol­la, että ker­jä­läi­set lopet­ta­vat kerjäämisen. 

    Tämä­kin kaa­tuu aina­kin van­gin dilem­maan. Ei minun kan­na­ta tuo­hon vapaa­eh­toi­seen liit­ty­mään liit­tyä. (Voit kon­struoi­da min­kä­lai­sia tahan­sa mal­le­ja joil­la tuon toi­min­taa yri­te­tään taa­ta, mut­ta tuo fun­da­men­taa­li kan­nus­te juu­ri minun pysyä pois­sa yhteen­liit­ty­mäs­tä säi­lyy, ja tuo aiheut­taa sen, että ennem­min tai myö­hem­min tuo kaatuu)

    -Nel­jäs vaih­toeh­to on luot­taa yksi­tyi­soi­keu­del­li­seen sopi­mi­seen ja omis­tusoi­keu­teen. Eli kun rik­kaat eivät pidä ker­jä­läi­sis­tä, lai­te­taan kylt­ti kaup­pa­kes­kuk­sen ovel­le, jos­sa lukee, että ker­jä­läi­set ammu­taan. Tai aida­taan ker­jä­läi­set rik­kai­den aluei­den ulkopuolelle.

    Täs­sä on ongel­ma, että aina­kin minul­le pelk­kä tie­to ker­jä­läis­ten ole­mas­sao­los­ta aiheut­taa nega­tii­vis­ta hyvin­voin­tia. Lisäk­si saan hyvin­voin­tia sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män kat­ta­vas­ta kata­stro­fi­va­kuu­tus­luon­tees­ta (mitä vakuu­tus­yh­tiöil­lä ei ole kan­nus­tei­ta luo­da). Jos minul­le sat­tuu käy­mään huo­nos­ti, en jou­du ker­jä­läi­sek­si. Eli tämä­kään ei rat­kai­se motiivejani. 

    -Nel­jäs vaih­toeh­to on muut­taa tuo yhteen­liit­ty­mä pakol­li­sek­si kai­kil­le, ja täten rik­koa ihmis­ten itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta. (Nykyi­nen valtio)

    Kysy­myk­sek­si jää, kum­pi motii­vi on mää­rää­vä. Itse toi­von ja uskon, että jäl­kim­mäi­nen, jol­loin meil­lä ei ole mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin jous­taa itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta jos haluam­me pääs­tä ker­jä­läi­sis­tä eroon. Jos ensim­mäi­nen, niin voi olla teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, että jon­kin­lai­sel­la vapaa­eh­toi­sel­la orga­ni­soi­tu­mi­sel­la pääs­täi­siin kaik­kien kan­nal­ta parem­paan lop­pu­tu­lok­seen kuin tämän päi­vän tilan­ne. (Tosin minun on hyvin hyvin vai­kea uskoa, että mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jien saa­ma raha­mää­rä kas­vai­si. Pel­kään pahoin, että suu­rem­pi osa rahas­ta meni­si http://www.godhatessweden.com ‑sivus­ton kal­tai­sil­le yhtei­söil­le. Mis­sä tie­ten­kään sinun meies­tä­si ei ole ongel­maa, mut­ta minun mie­les­tä­ni on. Agree to disagree.)

    Mut­ta mei­dän ero on sel­vä. Minul­le vapaat mark­ki­nat ja eri­lai­set yhteis­kun­ta­so­pi­muk­set ovat työ­ka­lu­ja ihmis­ten hyvin­voin­nin paran­ta­mi­sek­si, ei enem­pää. Sinul­le vapaa itse­mää­rää­mi­soi­keus on pää­mää­rä, riip­pu­mat­ta sii­tä min­kä­lai­seen soma­li­aan sii­tä mah­dol­li­ses­ti ajau­du­taan. En vain kyke­ne ymmär­tä­mään mik­si haluat rajoit­taa itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta­ni mui­den omai­suut­ta ja kehoa kos­kien ellei sit­ten sik­si, että uskot sen lisää­vän hyvinvointia.

  77. Yhteis­kun­nan tar­joa­mien pal­ve­lu­jen prio­ri­soin­tia: Hesa kus­tan­taa Hesa­rin mukaan kau­pun­ki­pyö­riä kan­sa­lais­ten käyt­töön 300 000 euron menoe­räl­lä vuo­des­sa. Täs­tä Osmo himo­fil­la­ris­ti­na hir­mus­tuu, mut­ta en minä 300 tuhat­ta tuo­hon inves­toi­si sil­loin, kun las­ten ruo­as­ta pitää nipistää.

    Pal­jon­kos se muu­ten oli, se las­ten päi­vä­ko­ti- ja kou­lu­ruo­as­ta nipis­tys? Vai teh­tiin­kö se? En seurannut.

    Prio­ri­soi­des­sa kar­sit­ta­van menoe­rän pie­nuus usein saa aikaan sen, että kar­sin­ta tun­tuu tur­han­ai­kai­sel­ta, kun se ei tun­nu mis­sään. Tähän oli­si hyvä kei­no rin­nas­taa kak­si saman­suu­ruis­ta kar­sit­ta­vaa ja pun­ni­ta nii­tä keskenään.

  78. Nyt kui­ten­kin tun­nut väit­tä­vän, että kukaan jär­ke­vä ihmi­nen ei voi­si aja­tel­la, että mark­ki­nat tuot­ta­vat parem­man lop­pu­tu­lok­sen kuin jul­ki­nen sek­to­ri vaik­ka mark­ki­noil­la oli­si luon­nol­li­nen monopoli.”

    Eivät ne mark­ki­nat­kaan ole täydellisiä
    , kuten yri­tät usko­tel­la, ei jul­ki­sen vaih­to yksi­tyi­seen paran­na aidos­ti mitään ja päinvastoin.
    Vas­ta kun ihmi­set, siis laa­jat pii­rit, ymmär­tä­vät kum­man­kin sys­tee­min ongel­mat ja todel­li­sen toi­min­nan niin sit­ten on mah­dol­lis­ta paran­taa jom­paa kum­paa tai molem­pia systeemejä .

    Ihmi­nen on elä­nyt ilman mark­ki­noi­ta mil­joo­na ‑200000 vuot­ta, joten ei mark­ki­na­ta­lous ole ainoa vaihtoehto.

    Ajat­te­let asen­teel­la , et järjellä

  79. Ne tut­ki­muk­set mitä minä olen saa­nut käsii­ni on kyl­lä tul­leet sii­hen tulok­seen, että kuvai­le­ma­si ongel­mat ovat vaka­vam­pia juu­ri val­tioi­den orga­ni­soi­mas­sa avussa. ”

    Yksi­tyi­nen kor­rup­tio ei tule näky­viin yhtä hel­pos­ti kuin jul­ki­nen ja ei se yksi­tyi­nen­kään apu mene peril­le sen paremmin

  80. tcrown: Hyvää ana­lyy­siä jos­ta olen suu­rel­ta osin samaa miel­tä, tpsin en kyl­lä tain­nut ihan täy­del­li­ses­ti ymmär­tää tuo­ta sinun esit­tä­mää jakoa kah­teen hyvän­te­ke­väi­syy­den muotoon.

    Mik­si minun argu­ment­ti päti­si ainoas­taan tuo­hon hyvän­te­ke­väi­syy­teen, jos­sa motii­vi­na on muil­le kerskailu?

    (Uskon muu­ten, että kaik­ki vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys on moti­voi­tu­nut sekä itsen­sä erin­omai­sek­si tun­te­mi­sel­la ‑riip­pu­mat­ta sii­tä kers­kai­lee­ko teol­laan kenel­le­kään, sekä aidol­la halul­la paran­taa avun­saa­jien ase­maa, joka toi­saal­ta saa ihmi­sen tun­te­maan itsen­sä erinomaiseksi…)

    -ei sosi­aa­li­tur­vaa, ihmi­set heit­te­le­vät ker­jä­läi­sil­le lant­te­ja oman halun­sa mukaan

    Täs­sä on aina­kin kak­si ongel­maa. Ensin perin­tei­nen van­gin dilem­ma, jos­sa juu­ri minun ei kan­na­ta heit­tää lant­tia, vaan toi­voa, että muut heit­tä­vät. Toi­sek­si mitä enem­män lant­te­ja hei­tel­lään, sitä hou­kut­te­le­vam­pi ker­jä­läi­sen “ammat­ti” on, eli en näe miten täs­sä mal­lis­sa pääs­täi­siin miten­kään ker­jä­läi­sis­tä eroon, elin­ta­son kohot­ta­mi­ses­ta puhumattakaan”

    Tuo van­gin dilem­ma on mie­les­tä­ni päte­vä ongel­ma, mut­ta ker­jä­läi­sis­tä ei pääs­tä miten­kään muu­ten eroon, kuin teke­mäl­lä ker­jää­mi­nen kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Tämä ei rii­pu miten­kään sii­tä hoi­taa­ko val­tio tulon­siir­rot vai ovat­ko ne yksi­tyi­sen “arme­liai­suu­den” varassa.

    Eli siis jos ihmi­set eivät halua näh­dä ker­jä­läi­siä he eivät voi heit­tää niil­le lant­te­ja vaan hei­dän on autet­ta­va hei­kom­pio­sai­sia joten­kin muu­ten kun heit­tä­mäl­lä lant­te­ja ker­jä­läi­sil­le. (Esim. anta­mal­la rahaa tahol­le, joka jakaa ruo­kaa, vaat­tei­ta yms.)

    -Seu­raa­vak­si ale­taan puu­haa­maan vapaa­eh­tois­ta rik­kai­den yhteen­liit­ty­mää, jot­ka lupaa­vat mak­saa ker­jä­läi­sil­le kiin­teän kuu­kausi­sum­man sil­lä ehdol­la, että ker­jä­läi­set lopet­ta­vat kerjäämisen.

    Tämä­kin kaa­tuu aina­kin van­gin dilem­maan. Ei minun kan­na­ta tuo­hon vapaa­eh­toi­seen liit­ty­mään liit­tyä. (Voit kon­struoi­da min­kä­lai­sia tahan­sa mal­le­ja joil­la tuon toi­min­taa yri­te­tään taa­ta, mut­ta tuo fun­da­men­taa­li kan­nus­te juu­ri minun pysyä pois­sa yhteen­liit­ty­mäs­tä säi­lyy, ja tuo aiheut­taa sen, että ennem­min tai myö­hem­min tuo kaatuu)”

    Täs­tä olen sinän­sä samaa miel­tä, mut­ta tähän yhteen­liit­ty­mään kuu­lu­vat voi­vat ran­gais­ta sen ulko­puo­lel­le jää­viä niin, että kenen­kään ei ole ratio­naa­lis­ta lip­sua, joten en usko, että ennem­min tai myö­hem­min täl­lai­nen jär­jes­tel­mä kaa­tui­si. Muis­ta, että ihmi­set ovat val­mii­ta ran­kai­se­maan mui­ta käy­tök­ses­tä, joka vahin­goit­taa yhtei­söä vaik­ka täs­tä ran­kai­se­mi­ses­ta koi­tui­si kustannuksia.

    Hyväk­syn siis, että jos free­rai­dauson­gel­maa ei pys­ty­tä rat­kai­se­maan vapail­la mark­ki­noil­la niin tämä kak­kos­mo­tii­vin aut­ta­mi­nen ei toi­mi. Minus­ta vai­kut­taa kui­ten­kin, että joko ykkös­luo­kan motii­vi on aika mer­kit­tä­vä tai sit­ten vapaat mark­ki­nat ovat onnis­tu­neet rat­kai­se­maan free­rai­dauk­sen ongel­man, kos­ka yksi­tyis­tä hyvän­te­ke­väi­syyt­tä on har­joi­tet­tu maa­il­man sivu ja näin tar­jout­tu apua hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le tai niin kut­sut­tu­ja public good­se­ja koko väestölle.

    En vain kyke­ne ymmär­tä­mään mik­si haluat rajoit­taa itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta­ni mui­den omai­suut­ta ja kehoa kos­kien ellei sit­ten sik­si, että uskot sen lisää­vän hyvinvointia.”

    En ole var­ma ymmär­sin­kö tämän nyt oikein, mut­ta minä mää­rit­te­len itse­mää­rää­mi­soi­keu­den auto­no­miak­si, eli että saa hal­li­noi­da vapaas­ti omaa omai­suut­taan ja keho­aan, eli mie­les­tä­ni se, että kukaan ei saa vapaas­ti käyt­tää toi­sen kehoa tai omai­suut­ta ei rajoi­ta itsemääräämisoikeutta.

    Minus­ta tie­toi­suu­den luon­ne on sel­lai­nen, että sii­tä seu­raa vält­tä­mät­tä itse­mää­rää­mi­soi­keus. Ihmi­nen ei mie­les­tä­ni pys­ty toi­mi­maan ilman, että “mää­rää” itse­ään. Minä en esim. hyväk­sy aja­tus­ta, että syn­tyes­sään ihmi­nen voi­si olla toi­sen omai­suut­ta tai että hän voi­si muut­tua toi­sen omai­suu­dek­si saa­des­saan täl­tä toi­sel­ta jotain tar­vit­se­maan­sa. (Olen kuul­lut vero­jen perus­te­lui­na, että kan­sa­lai­set ovat vel­kaa yhteis­kun­nal­le sii­tä mitä yhteis­kun­ta on hei­dän hyväk­seen tehnyt.)

    Sik­si pidän sitä tär­keäm­pä­nä arvo­na kuin hyvin­voin­tia, mut­ta koros­tan edel­leen, että uskon (ja mie­les­tä­ni minul­la on jon­kun ver­ran hyviä perus­tei­ta täl­le uskol­le) että hyvin­voin­ti ja itse­mää­rää­mi­soi­keus kul­ke­vat käsi kädes­sä. Näis­tä arvois­ta kes­kus­te­lu ei kui­ten­kaan mie­les­tä­ni ole kovin hedel­mäl­lis­tä, kos­ka ihmis­ten arvot nyt ovat mitä ovat, eivät­kä ne sii­tä pal­joa muutu.

    Lii­an vanha:

    Eivät ne mark­ki­nat­kaan ole täydellisiä”

    No eivät tie­ten­kään ole. Eihän täs­sä kukaan nyt mois­ta ole väit­tä­nyt­kään! Minä vaan väi­tin, että vaik­ka mark­ki­noil­la oli­si mono­po­li niin tämä mono­po­li pal­ve­lee asiak­kai­taan toden­nä­köi­ses­ti parem­min, kuin jos tämän mono­po­lin funk­tio siir­ret­täi­siin jul­ki­sel­le sektorille.

    Vas­ta kun ihmi­set, siis laa­jat pii­rit, ymmär­tä­vät kum­man­kin sys­tee­min ongel­mat ja todel­li­sen toi­min­nan niin sit­ten on mah­dol­lis­ta paran­taa jom­paa kum­paa tai molem­pia systeemejä .”

    No tämä on todel­la­kin tot­ta demokratiassa.

    Ihmi­nen on elä­nyt ilman mark­ki­noi­ta mil­joo­na ‑200000 vuot­ta, joten ei mark­ki­na­ta­lous ole ainoa vaihtoehto.”

    Var­mas­ti. Api­nat ovat elä­neet koko ole­mas­sa olon­sa ajan ilman mark­ki­noi­ta. Tämä ei miten­kään todis­ta, että nykyi­sen kal­tai­nen yhteis­kun­ta voi­si olla ole­mas­sa ilman mark­ki­noi­ta. Mark­ki­na­ta­lous on ainoa vaih­toeh­to kehit­ty­väl­le ja hyvin­voi­val­le yhteis­kun­nal­le, kos­ka se on tehok­kain tapa koor­di­noi­da ihmis­ten toimintoja.

    Mark­ki­nat on tapa välit­tää ja agre­goi­da infor­maa­tio­ta. Tätä mark­ki­noi­den funk­tio­ta ei pys­ty­tä kor­vaa­maan byro­kraa­teil­la, kos­ka ne eivät pys­ty miten­kään kerää­mään riit­tä­väs­ti dataa ihmis­ten haluis­ta ja teke­mään tämän datan poh­jal­ta tuotantopäätöksiä.

  81. tcrown: Hei mul­la tuli vie­lä mie­leen tuos­ta toi­ses­ta motiivista:

    Jos saa mie­li­hy­vää sii­tä, että hei­kom­pio­sais­ten ase­ma paran­tuu, niin tätä ei voi free­rai­da­ta, kos­ka jos itse ei auta, niin nii­den hei­kom­pio­sais­ten ase­ma, joka oli­si paran­tu­nut tämän avun seu­rauk­se­na jää ennal­leen. Eli siis tätä “hyö­dy­ket­tä” ei tar­jo­ta samaa mää­rää riip­pu­mat­ta pää­tök­ses­tä osal­lis­tua tai freeraidata.

  82. Ne tut­ki­muk­set mitä minä olen saa­nut käsii­ni on kyl­lä tul­leet sii­hen tulok­seen, että kuvai­le­ma­si ongel­mat ovat vaka­vam­pia juu­ri val­tioi­den orga­ni­soi­mas­sa avussa”

    Unoh­dat sen, että ysi­tyi­nen sek­to­ri­kin voi olla kor­rup­toi­tu­nut ja näis­sä mais­sa yksi­tyis­ne sek­to­ri on vie­lä kor­rup­toi­tu­neem­pi kuin julkinen.
    Olen seu­ran­nut ala­ni suu­rien yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den toi­mia ympä­ri maa­il­man ja ne ovat todel­li­sia kor­rup­tion levittäjiä.
    Suo­mes­sa­kin kor­rup­tio on voi­mis­saan vaik­ka sii­tä ei pal­jon puhu­ta, tuo kor­rup­tio­ar­vio perus­tuu yri­tys­joh­ta­jien arvioi­hin. Sil­loin pitää ase­taa ksy­mys näin: Uskal­tai­si­ko joku suo­ma­lai­nen vir­ka­mies pyy­tää rahaa pal­ve­luk­sis­taan Jor­ma Olli­lal­ta ? Mones­sa muus­sa maas­sa hän jou­tui­si maksamaan.

  83. Var­mas­ti. Api­nat ovat elä­neet koko ole­mas­sa olon­sa ajan ilman mark­ki­noi­ta. Tämä ei miten­kään todis­ta, että nykyi­sen kal­tai­nen yhteis­kun­ta voi­si olla ole­mas­sa ilman mark­ki­noi­ta. Mark­ki­na­ta­lous on ainoa vaih­toeh­to kehit­ty­väl­le ja hyvin­voi­val­le yhteis­kun­nal­le, kos­ka se on tehok­kain tapa koor­di­noi­da ihmis­ten toimintoja.”

    Tuos­ta ei ole mitään todis­tet­ta, kysy­mys on samas­ta kuin uskonnoissa.
    Kun suu­ri jouk­ko pitää jota­kin tote­uu­te­na niin sii­tä tulaa ainoa totuus.
    Ei ole kau­aa­kaan­sii­tä kun maa­ta pidet­tiin taso­na tai , että aurin­ko kier­tää maata.
    Sama kos­kee talous­jär­jes­tel­miä nekin ovat vain ohi­me­ne­viä ja muut­tu­via käsityksiä

  84. Eikä ihmi­nen ole yksin­ker­tai­nen , pel­käl­lä eurol­la ohjat­ta­va lai­te vaan pal­jon monimutkaisempi.
    Rikas­tu­mi­nen on myös val­lan väli­ne, kyl­lä jota­kin Olli­laa kuun­nel­laan päät­tä­jien jou­koss apla­jon enem­män kuin mat­ti meikäläistä.
    Ja olen näh­nyt kun ihmis­tä on alka­nut ohja­ta suku­puo­li­viet­ti ja euro on unohtunut.
    Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen olio ja tekee valin­to­ja muil­la­kin perus­teil­la kuin rahal­la esim per­hey­ri­tyk­sis­sä jat­ka­ja mää­räy­tyy suvun sisäl­lä eikä sil­loin­kaan valin­ta perus­tu aina edes per­heen sisäi­seen kyky­ja­kau­tu­aan vaan sosi­aa­li­siin suhteisiin

    Ajat­te­let lii­an yksnikertaisesti

  85. Mark­ki­nat on tapa välit­tää ja agre­goi­da infor­maa­tio­ta. Tätä mark­ki­noi­den funk­tio­ta ei pys­ty­tä kor­vaa­maan byro­kraa­teil­la, kos­ka ne eivät pys­ty miten­kään kerää­mään riit­tä­väs­ti dataa ihmis­ten haluis­ta ja teke­mään tämän datan poh­jal­ta tuotantopäätöksiä.”

    Suu­ry­ri­tyk­set ovat aivan saman­lai­sia byro­kra­tioi­ta kuin yhteis­ku­nat. ne eivät ole edes demo­kra­tioi­ta vaan dik­da­tuu­re­ja, joss vain joh­dol­la on oikeuk­sia pää­tök­sen­te­koon ja sään­tö­jen laatimiseen.

    Hyvä esi­merk­ki on Sony-War­ner, joka yrit­tää estää mark­ki­noi­den kehit­ty­mi­sen toi­seen muo­toon, kos­ka he eivät hal­lit­se mui­ta ansaintalogiikoita.

    Suu­ret yri­tyk­set ovat saa­neet niin suu­ren val­lan, että ne toi­mi­vat mark­ki­noi­den keh­tit­ty­mi­sen jarruina.
    Mitä useam­pi yri­tys kas­vaa täl­lai­seen mää­rää­vään ase­maan niin sitä huo­nom­min mark­ki­nat toimivat

  86. Suu­ret yri­tyk­set voi­vat poliit­tusel­la pai­nos­tuk­sel­la ja kor­rup­tiol­la muo­ka­ta mark­ki­nat itsel­leen sopiviksi.
    Eivät mark­ki­nat toi­mi miten­kään opti­maa­li­ses­ti ja ovat kau­ka­na todel­li­ses­ta markkintaloudesta.

    Useim­mat mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jat aja­vat vain suu­ry­ri­tys­ten etua Hyvä esi­merk­ki on enti­nen pää­mi­nis­te­ri, joka jakoi tun­ne­tul­le fir­mal­le avus­tuk­sia nii pal­jon, että sai siel­tä lopul­ta eläkeviran .
    Euro­han se sii­nä­kin oli drai­ve­ri­nai, mut­ta tus­kin­pa kysy­mys oli markkinataloudesta ?

  87. Yri­tys­ten toi­min­ta ei ole myös­kään avoin­ta ver­rat­tu­na jul­ki­seen sek­to­riin ja yri­tyk­sil­lä ei ole vel­voit­tei­ta avoi­muu­teen edes tutkijoille.
    Val­tioi­den kont­rol­li ei enää yllä suu­riin yri­tyk­siin, kos­ka ne voi­vat hajaut­taa toi­min­tan­sa lain sää­dän­nön kan­nal­ta edul­li­siin val­tioi­hin esim työn­te­ki­jöi­den säh­kö­pos­te­ja säi­ly­tet­tään val­tios­sa, joka sal­lii nii­den lukemisen.

    Yri­tyk­set eivät anna tie­to­ja orga­ni­saa­tios­ta­kaan esim oma­ni­kaa ei anna ulos edes hen­löit­ten puhe­lo­nu­me­ro­ja, ei tark­ko­ja orga­ni­saa­tio­kaa­vioi­ta , ei mitään yksi­tyis­koh­tais­ta tietoa.
    Kun hen­ki­lö­kun­ta on pii­los­sa niin tut­ki­jat eivät edes osaa tavoi­tel­la hen­ki­löi­tä, joil­la voi­si olla tie­toa jol­tain erityisalueelta

  88. AB: “Minä vaan väi­tin, että vaik­ka mark­ki­noil­la oli­si mono­po­li niin tämä mono­po­li pal­ve­lee asiak­kai­taan toden­nä­köi­ses­ti parem­min, kuin jos tämän mono­po­lin funk­tio siir­ret­täi­siin jul­ki­sel­le sektorille.”

    Viit­sit­kö vie­lä ker­toa jon­kin­lai­set perus­te­lut täl­le var­sin epäin­tui­tii­vi­sel­le ideal­le? Eli miten yksi­tyi­nen mono­po­li, jol­la ei ole edes teo­rias­sa mitään vel­vol­li­suuk­sia ket­tän muu­ta kuin omis­ta­ji­aan koh­taan, voi­si toi­mia parem­min kuin val­tio, jol­la on laki­sää­tei­nen vel­vol­li­suus aina­kin yrit­tää toi­mia kan­sa­lais­ten­sa parhaaksi?

    Val­tio voi olla teho­ton tai kor­rup­toi­tu­nut kan­sa­lais­ten aut­ta­ja, se on täy­sin tot­ta, mut­ta yksi­tyi­nen ei edes yri­tä aut­taa ketään muu­ta kuin itse­ään. Yksi­tyi­nen puo­li on ikään­kuin sata­pro­sent­ti­sen kor­rup­toi­tu­nut jo mää­ri­tel­män­sä vuoksi.

  89. Mitä tulee aiem­paan pos­tauk­see­ni omis­tuk­sen luon­tees­ta, en yrit­tä­nyt argu­men­toi­da että luon­non­ti­la oli­si tavoi­tel­ta­va tai opti­mi, ei hert­ti­nen sen­tään. Luon­to on äärim­mäis­tä bar­ba­ri­aa jos­sa ainoa oikeus on vah­vim­man oikeus.

    Se mitä tar­koi­tin oli yksin­ker­tai­ses­ti se mitä sanoin: omis­tusoi­keus ei ole luon­nol­li­nen ilmiö vaan jotain jon­ka ihmi­nen on kek­si­nyt pääs­tään, yksi sopi­mus mil­joo­nien mui­den jou­kos­sa, kai­kil­la sama tar­koi­tus: teh­dä väki­val­taa tarpeettomammaksi.

    Point­ti: Se ei ole mitään sel­lais­ta että sitä kan­nat­tai­si pal­voa. On luke­mat­to­mia mui­ta oikeuk­sia, nii­den jou­kos­sa monia tär­keäm­piä kuin omis­tus. Esi­mer­kik­si ihmi­sen oikeus elää on val­ta­vas­ti tär­keäm­pi kuin kenen­kään oikeus omis­taa mitään (muun­muas­sa sik­si että kuka tahan­sa tur­vau­tuu väki­val­taan jos hänen hen­ke­ään uha­taan), ja jos ja kun ne ovat ris­ti­rii­das­sa, on täy­sin oikeu­tet­tua varas­taa hen­ken­sä pitimiksi.

    Mitä olen pos­tauk­sia­si luke­nut, sinul­le tun­tuu omis­tusoi­keus ole­van jokin maa­gi­nen pyhä totee­mi jon­ka varaan kaik­ki muu on raken­net­tu, ja se on sanal­la sanoen type­rää. Jos minä omis­tan ruo­kaa jota en anna sinul­le mis­tään hin­nas­ta enkä mil­lään ehdoil­la, sinä omis­tat aseen ja olet kuo­le­mas­sa näl­kään, kum­man sinä oikeas­ti teet? Ryös­tät minut vai kuo­let niil­le sijoillesi?

    Tämä on tot­ta­kai kar­kea yksin­ker­tais­tus joka ei täs­mäl­leen täs­sä muo­dos­sa esiin­ny enää nyky­maa­il­mas­sa, mut­ta peri­aat­teet pysy­vät samoi­na: kaik­ki muu kuin väki­val­ta on sopi­muk­sia joi­den tar­koi­tus on vähen­tää väki­val­lan tar­vet­ta. Jos se tar­ve ilme­nee, ilme­nee myös väki­val­taa, vaik­ka miten jee­sus­te­li­si hie­noil­la teo­rioil­la ja pyhil­lä periaatteilla.

    - — -

    Niin ja verot? Ne ovat vapaa­eh­toi­nen vel­vol­li­suus. Ole­mal­la tämän maan kan­sa­lai­nen olet hyväk­sy­nyt sopi­muk­sen jon­ka yksi pykä­lä on vero­jen mak­su. Jos et mak­sa, syyl­lis­tyt sopi­mus­ri­kok­seen, jol­loin pala­taan taas voi­man­käyt­tö­ti­lan­tee­seen… ja käy ilmi että kuu­den mil­joo­nan ihmi­sen yhteen­liit­ty­mä pys­tyy käyt­tä­mään pirus­ti enem­män voi­maa kuin kiuk­kui­sin­kaan yksilö.

    Puheet exit cos­teis­ta ovat pelk­kää sumu­ver­hoa. Ei yksi­tyi­sil­lä­kään mark­ki­noil­la tar­joil­la asiak­kail­le hyviä vaih­toeh­to­ja, vaan kaup­piail­le hyviä: asiak­kai­den etua kun­nioi­te­taan vain ham­mas­ta pur­ren ja mah­dol­li­sim­man vähän. Val­tioi­den välil­lä on yksin­ker­tai­ses­ti myy­jän mark­ki­nat. Ei exit cos­tien koh­tuut­to­muus kuu­lu miten­kään sisään­ra­ken­ne­tus­ti val­tion luon­tee­seen vaan se on luon­nol­li­nen seu­raus tämän­tyyp­pi­ses­sä markkinatilanteessa.

    Jos val­tiot puret­tai­siin, nii­den tilal­le nousi­si nopeas­ti jotain kor­vaa­vaa joka toi­mi­si mel­kein täs­mäl­leen samal­la taval­la. Suu­ret yri­tyk­set toi­mi­vat jo nyt mel­kein samoin — ja yhtä tehot­to­mas­ti — kuin pie­net valtiot.

  90. Vie­lä yksi jut­tu Artturille:

    Jokai­nen antaa sen ver­ran, että saa mitä halu­aa. Jos taas ei ole val­mis anta­maan sen ver­taa, että sai­si jotain halua­maan­sa, niin ei oikeas­taan halua tätä. Ei minus­ta voi sanoa, että halu­aa vaik­ka huvi­jah­tia ja on val­mis mak­sa­maan sii­tä sata­sen. Halua­mi­nen tar­koit­taa sitä, että on val­mis luo­pu­maan sii­tä kustannuksesta.”

    Sinus­ta siis ei ole miten­kään mah­dol­lis­ta, että kukaan voi­si oikeas­ti tar­vi­ta jotain jota ei kyke­ne avoi­mil­la mark­ki­noil­la hankkimaan?

    Esi­mer­kik­si kukaan ei ole maa­il­man his­to­rias­sa kos­kaan ollut niin vara­ton ja vai­vai­nen, että oli­si kuol­lut sii­hen? Ei kukaan?

    Tuo sinun “halua­mi­sen” mää­ri­tel­mä­si on idioot­ti­mai­nen kehä­pää­tel­mä. Sen mukaan vain ne joil­la on varaa, voi­vat halu­ta mitään. Mitä hyö­tyä tuol­lai­ses­ta mää­ri­tel­mäs­tä on? Vas­taa­ko se kenen­kään arki­kä­si­tys­tä mitä se sana tar­koit­taa vai kek­sit­kö sen vain että teo­ria näyt­täi­si paremmalta?

    Oli­si minus­ta­kin hem­me­tin kiva jos äärim­mäi­nen itsek­kyys oli­si sama asia kuin äärim­mäi­nen alt­ruis­mi ja etsi­mäl­lä lyhyt­nä­köi­ses­ti etu­ja itsel­le samal­la autet­tai­siin kaik­kia mui­ta mak­si­maa­li­sen tehok­kaas­ti, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti se on sen luo­kan mie­li­ku­vi­tuss­ke­naa­rio että kom­mu­nis­mi­kin tun­tuu sen rin­nal­la jär­jen rie­mu­voi­tol­ta. Sehän sen­tään on saa­tu toi­mi­maan jois­sain erit­täin pie­nis­sä, erit­täin homo­gee­ni­sis­sä kyläyh­tei­söis­sä. Kuvai­le­maa­si äärim­mäis­tä anar­ko­ka­pi­ta­lis­mia sen sijaan ei ole kos­kaan saa­tu toi­mi­maan mis­sään (ole hyvä ja hei­tä vas­tae­si­merk­ke­jä jos pys­tyt). Se on tuhou­tu­nei­den val­tioi­den tila, jois­ta aina siir­ry­tään veren­vuo­da­tuk­sen jäl­keen johon­kin muu­hun yhteis­kun­ta­muo­toon, yleen­sä hir­mui­seen tyranniaan.

  91. Kes­kus­te­lus­sa pal­lo­tel­tui­hin aihei­siin liittyen:

    http://www.marketwatch.com/story/the-happiest-places-on-earth-are-heavily-taxed?siteid=rss

    Tans­ka, Alna­ko­maat ja Suo­mi kol­men kärki:

    The Orga­niza­tion for Eco­no­mic Coo­pe­ra­tion and Deve­lop­ment says people in Den­mark, Fin­land and the Net­her­lands are the most con­tent with their lives. The three ran­ked first, second and third, res­pec­ti­ve­ly, in the OECD’s ran­kings of “life satis­fac­tion,” or happiness.

    The­re are myriad rea­sons, of cour­se, for hap­pi­ness: health, wel­fa­re, pros­pe­ri­ty, lei­su­re time, strong fami­ly, social con­nec­tions and so on. But the­re is anot­her com­mon deno­mi­na­tor among this group of hap­py people: taxes.

    Nort­hern Euro­peans pay some of the hig­hest taxes in the world. Danes pay about two-thirds of their inco­me in taxes. Why be so hap­py about that? It all comes down to what you get in return.
    By Tho­mas Kos­ti­gen, MarketWatch”

  92. Tane­li Salo­vaa­ra: Kun kri­ti­soin aikai­sem­min onnel­li­suus­tut­ki­mus­ta, niin tai­dan jou­tua peru­maan: link­kaa­ma­si osoit­taa aika aukot­to­mas­ti, että verot teke­vät ihmi­sis­tä onnellisia.

    Tämä on pää­tel­ty fik­sus­ti näin: kysy­tään ihmi­sil­tä ovat­ko he onnel­li­sia, jos he vas­taa­vat että ovat täs­tä pää­tel­lään, että he ovat onnel­li­sem­pia kuin ihmi­set, jot­ka vas­taa­vat, että eivät ole onnel­li­sia. Sit­ten vain etsi­tään oman poliit­ti­seen ideo­lo­gian hyvä­nä pitä­miä asioi­ta, jos­ko joku näis­tä oli­si yhtei­nen suu­rim­mal­le osal­le “onnel­li­sem­mis­ta” ja kun löy­de­tään joku yhtei­nen asia niin väi­te­tään onnel­li­suu­den joh­tu­van tästä.

    Poli­tiik­ka­suo­si­tuk­sen voi­kin sit­ten vetää suo­ral­ta kädel­tä: lisää veroja!

    It all comes down to what you get in return.”

    Vai het­ki­nen… joh­tuu­ko kaik­ki sit­ten­kin vain sii­tä, että meil­lä on niin pirun rehel­li­set ja hyvät polii­ti­kot ja virkamiehet?!

  93. Art­tu­ri — En tie­dä, mitä ovat OECD:n tilaa­man tut­ki­muk­sen teki­jät kysel­leet. Se nyt vain menee niin, että mui­den kuin jenk­kien kon­ser­va­tii­vis­ten think tan­kien tut­ki­muk­sis­sa tulok­set onnel­li­suu­den suh­teen ovat tällaisia.

    Tie­tys­ti idea­lis­teil­la on aina ollut oikeus olla välit­tä­mät­tä ns. todellisuudesta.

  94. en kyl­lä tain­nut ihan täy­del­li­ses­ti ymmär­tää tuo­ta sinun esit­tä­mää jakoa kah­teen hyvän­te­ke­väi­syy­den muotoon.”

    Tot­ta­kai usein nämä mene­vät pääl­lek­käin, eivät­kä mis­sään tapauk­ses­sa ole toi­sen­sa pois­sul­ke­via. Hyvän­te­ke­väi­syy­del­lä on usei­ta motii­ve­ja, ja jaot­te­lin ne nyt kah­teen, hyvä mie­li aut­ta­mi­ses­ta, ja hyvä mie­li tulok­sis­ta. Itse en juu­ri kos­kaan saa hyvää miel­tä tun­te­mat­to­mien aut­ta­mi­ses­ta, mut­ta tulok­sis­ta saan. Vero­jen mak­sa­mi­nen tun­tuu pahal­ta, mut­ta nii­den tulok­set (osit­tain) hyväl­tä. Lähem­pien ihmis­ten aut­ta­mi­nen­kin taas on ihan mukavaa. 

    Eli siis jos ihmi­set eivät halua näh­dä ker­jä­läi­siä he eivät voi heit­tää niil­le lant­te­ja vaan hei­dän on autet­ta­va hei­kom­pio­sai­sia joten­kin muu­ten kun heit­tä­mäl­lä lant­te­ja ker­jä­läi­sil­le. (Esim. anta­mal­la rahaa tahol­le, joka jakaa ruo­kaa, vaat­tei­ta yms.)”

    Juu­ri niin kuin sanoin. Vaih­toeh­to 1 ei toi­mi, joten jou­du­taan kokei­le­maan vaih­toeh­toa 2, jon­kun­lai­sia yhteenliittymiä.

    mut­ta tähän yhteen­liit­ty­mään kuu­lu­vat voi­vat ran­gais­ta sen ulko­puo­lel­le jää­viä niin, että kenen­kään ei ole ratio­naa­lis­ta lip­sua, joten en usko, että ennem­min tai myö­hem­min täl­lai­nen jär­jes­tel­mä kaa­tui­si. Muis­ta, että ihmi­set ovat val­mii­ta ran­kai­se­maan mui­ta käy­tök­ses­tä, joka vahin­goit­taa yhtei­söä vaik­ka täs­tä ran­kai­se­mi­ses­ta koi­tui­si kustannuksia.”

    Kyl­lä. Tätä ran­gais­tus­me­ka­nis­mia tai­de­taan ammat­ti­kie­lel­lä kut­sua val­tiok­si. (en hyväk­sy, että fyy­si­sel­lä tai hen­ki­sel­lä väki­val­lal­la uhkaa­mi­sel­la oli­si eroa.)

    Minus­ta vai­kut­taa kui­ten­kin, että joko ykkös­luo­kan motii­vi on aika mer­kit­tä­vä tai sit­ten vapaat mark­ki­nat ovat onnis­tu­neet rat­kai­se­maan free­rai­dauk­sen ongel­man, kos­ka yksi­tyis­tä hyvän­te­ke­väi­syyt­tä on har­joi­tet­tu maa­il­man sivu ja näin tar­jout­tu apua hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le tai niin kut­sut­tu­ja public good­se­ja koko väestölle.”

    Ykkös­luo­kan motii­vi on tot­ta kai se näky­väm­pi, ja sitä on pal­jon. Sil­lä voi­daan teh­dä lii­ke­toi­min­taa, sitä voi­daan myy­dä, ja usein lah­joit­ta­jat halua­vat, että hei­dän lah­joi­tuk­ses­taan kuul­laan. Ja lah­joi­tus, joka perus­tuu lah­joit­ta­jan ykkös­mo­ti­vaa­tioon, ei ole vapaa­mat­kus­tuson­gel­man koh­tee­na (tämä on se mer­kit­tä­vä ero ykkös- ja kak­kos­mo­ti­vaa­tion välil­lä). Kak­kos­luo­kan motii­viin liit­ty­vät asiat ovat hiu­kan tyl­sem­piä, kal­liim­pia ja vai­keam­pia ja ne onkin jätet­ty usein val­tion huo­maan (kos­ka muu­ten ne eivät toteu­tui­si). Esi­mer­kik­si kehi­tys­a­pu (niin yksi­tyi­nen kuin val­tion­den väli­nen) on käy­tän­nös­sä pel­käs­tään ykkös­luo­kan motii­viin poh­jau­tu­vaa. Halu aut­taa on hir­veä, mut­ta tulok­sil­la ei ole niin väliä. Lop­pu­tu­los lie­nee kai­kil­le sel­vä. Kehi­tys­a­pu ei ole ker­taa­kaan onnis­tu­nut nos­ta­maan yhtä­kään val­tio­ta jaloil­leen. Län­si­mai­nen sosi­aa­li­tur­va on usoak­se­ni enem­män kak­kos­mo­tii­viin poh­jau­tu­vaa. Eri­tyi­ses­ti, ei ole tie­tääk­se­ni yhtä­kään esi­merk­kiä, jos­sa köy­hien perus­tur­va oli­si taat­tu vapaa­eh­toi­ses­ti ennen kuin val­tio on otta­nut asian hoi­taak­seen. (Jos oli­si, val­tio tus­kin oli­si alka­nut sitä vapaa­eh­toi­ses­ti teke­mään.) Ja nime­no­maan demo­kraat­ti­sis­sa val­tiois­sa tuo perus­tur­va on kui­ten­kin syn­ty­nyt, joten on sel­vää, että useim­mat ihmi­set tuol­lais­ta perus­tur­vaa halua­vat maksaa.

    Jos saa mie­li­hy­vää sii­tä, että hei­kom­pio­sais­ten ase­ma paran­tuu, niin tätä ei voi free­rai­da­ta, kos­ka jos itse ei auta, niin nii­den hei­kom­pio­sais­ten ase­ma, joka oli­si paran­tu­nut tämän avun seu­rauk­se­na jää ennal­leen. Eli siis tätä “hyö­dy­ket­tä” ei tar­jo­ta samaa mää­rää riip­pu­mat­ta pää­tök­ses­tä osal­lis­tua tai freeraidata.”

    No eihän tuo anta­jan hyvin­voin­ti kak­kos­mo­ti­vaa­tios­sa mis­sään tapauk­ses­sa ole line­aa­ri­nen annetun/saadun raha­mää­rän funk­tio. Sen jäl­keen kun perus­tur­va on taat­tu, lisäeu­ro­ja anta­mal­la ei enää hyvin­voin­tia saa. Päin­vas­toin, jos minun rahoil­la­ni joku sai­si ostet­tua hiu­kan isom­man moot­to­rin uuteen mer­suun­sa, niin hyvin­voin­ti­ni oli­si nega­tii­vi­nen. Eli saman tien kun muut ovat saa­neet perus­tur­van mak­set­tua, minun kan­nat­taa vapaa­mat­kus­taa. Ja voi­pa se olla, että hyvin­voin­ti­ni on luon­teel­taan binää­ri­nen. Jos on ihmi­siä, joi­den perus­tur­va ei ole tur­vat­tu, hyvin­voin­ti­ni on 0, ellei, 1. Täl­löin minul­la ei käy­tän­nös­sä kos­kaan ole moti­vaa­tio­ta antaa rahaa köy­hil­le vapaa­eh­toi­sis­sa mal­leis­sa, mut­ta sil­ti kan­na­tan kol­lek­tii­vis­ta pakol­lis­ta mallia.

  95. Art­tu­ri: Mik­si kukaan valeh­te­li­si jos hänel­tä kysy­tään onko hän onnel­li­nen? Oikein tai vää­rin vas­taa­mi­seen ei lii­ty mitään palk­kio­ta tai ran­gais­tus­ta. Mitä syy­tä ratio­naa­li­sel­la ihmi­sel­lä oli­si vas­ta­ta väärin?

    Itse­kin vali­tit että muut­ta­mi­seen liit­tyy val­ta­via kulu­ja ja että ihmi­sil­lä ei ole kun­nol­lis­ta tie­toa uudes­ta maas­ta ennen kuin he ovat siel­lä. Nämä kaik­ki vää­ris­tä­vät mit­taus­ta. Mik­si siis intät että muut­to­lii­ke, johon liit­tyy häi­riö­te­ki­jöi­tä ja kulu­ja, on parem­pi mit­ta­ri kuin suo­ra kysy­mys, johon ei lii­ty häi­riö­te­ki­jöi­tä tai kuluja?

  96. Tane­li Salo­vaa­ra: Joo. Ymmär­rän point­ti­si, mut­ta kuten olen jo aikai­sem­min sano­nut onnel­li­suus­tut­ki­muk­ses­sa on sel­lai­sia ongel­mia, jot­ka teke­vät sii­tä lähes käyt­tö­kel­vot­to­man. Minus­ta idea­lis­mil­la on hyvin vähän teke­mis­tä näi­den ongel­mien tun­nis­ta­mi­sen kanssa.

    tcrown: Joo nyt tuo ero tuli sel­väk­si ja se onkin hyvä jaot­te­lu sil­loin, kun poh­dim­me val­tion roo­lia “hyvän­te­ke­väi­syy­des­sä”.

    Vaih­toeh­to 1 ei toi­mi, joten jou­du­taan kokei­le­maan vaih­toeh­toa 2, jon­kun­lai­sia yhteenliittymiä.”

    Oon täs­tä vähän eri miel­tä. Kyl­lä yksit­täi­nen­kin ihmi­nen voi aut­taa ilman, että heit­tää lant­te­ja ker­jä­läi­sil­le. Toki kuten mel­kein mis­sä tahan­sa inhi­mil­li­ses­sä toi­min­nas­sa, parem­man tulok­sen saa, jos orga­ni­soi­tuu yhdes­sä työs­ken­te­le­mään tavoit­tei­den­sa eteen, mut­ta tämä ei ole mikään katu­ker­jää­mi­sen erityispiirre.

    Kyl­lä. Tätä ran­gais­tus­me­ka­nis­mia tai­de­taan ammat­ti­kie­lel­lä kut­sua val­tiok­si. (en hyväk­sy, että fyy­si­sel­lä tai hen­ki­sel­lä väki­val­lal­la uhkaa­mi­sel­la oli­si eroa.)”

    Toki val­tio voi olla tämä ran­gais­tus­me­ka­nis­mi, mut­ta mie­les­tä­ni se on aika kova­kou­rai­nen tähän tar­koi­tuk­seen. Uskon, että ihmis­ten vapaa­eh­toi­ses­ti orga­ni­soi­ma hyvän­te­ke­väi­syys pys­tyy suh­teut­ta­maan ran­gais­tuk­sen parem­min “rikok­seen”. Minus­ta on aika koh­tuu­ton­ta, että jos ei halua aut­taa hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­via, niin pahim­mas­sa tapauk­ses­sa jou­tuu van­ki­laan. Hei­kom­pien aut­ta­mi­nen ei ole mikään vel­vol­li­suus vaan se on jokai­sen oma pää­tös, joka perus­tuu sub­jek­tii­vi­siin arvoi­hin. Jos taas jät­täy­tyy vapaa­eh­toi­sen hyvän­te­ke­väi­syy­den ulko­puo­lel­le jou­tuu jos­sa­kin mää­rin eris­te­tyk­si sosi­aa­li­ses­ti ja voi kär­siä talou­del­li­ses­ti, mut­ta yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta ei loukata.

    Noin yleen­sä itse­mää­rää­mi­soi­keu­den riis­to on mie­les­tä­ni hyväk­syt­tä­vää ainoas­taan ran­gais­tuk­se­na mui­den itse­mää­rää­mi­soi­keu­den loukkaamisesta.

    Eri­tyi­ses­ti, ei ole tie­tääk­se­ni yhtä­kään esi­merk­kiä, jos­sa köy­hien perus­tur­va oli­si taat­tu vapaa­eh­toi­ses­ti ennen kuin val­tio on otta­nut asian hoitaakseen.”

    Vapaa­eh­toi­ses­sa hyvän­te­ke­väi­syy­des­sä on tie­tys­ti se piir­re, että se ei iki­nä ole taat­tu, kos­ka se perus­tuu yksi­löi­den vapai­siin pää­tök­siin. He voi­vat aina päät­tää toisin.

    Kui­ten­kin kai­kis­sa yhtei­söis­sä on aina pidet­ty huol­ta hei­kom­mis­ta vaik­ka val­tio ei oli­si­kaan otta­nut asi­aa hoitaakseen.

    Ja nime­no­maan demo­kraat­ti­sis­sa val­tiois­sa tuo perus­tur­va on kui­ten­kin syn­ty­nyt, joten on sel­vää, että useim­mat ihmi­set tuol­lais­ta perus­tur­vaa halua­vat maksaa.”

    Demo­kraat­ti­ses­sa val­tios­sa suu­rin osa halu­aa mak­saa tulon­siir­to­ja, jos muut­kin pako­te­taan mak­sa­maan, tai toi­sin sanoen kun rahat on otet­tu kan­sa­lai­sil­ta suu­rin osa ihmi­sis­tä halu­aa käyt­tää ne perus­tur­vaan. Tämä on eri asia kuin se, että useim­mat halua­vat mak­saa perusturvaa.

    No eihän tuo anta­jan hyvin­voin­ti kak­kos­mo­ti­vaa­tios­sa mis­sään tapauk­ses­sa ole line­aa­ri­nen annetun/saadun raha­mää­rän funktio.”

    Tot­ta. Tajusin tämän het­ki­nen kom­ment­ti­ni lähet­tä­mi­sen jäl­keen. Joka tapauk­ses­sa on aika vai­kea saa­da tie­toa sii­tä miten ihmi­set saa­vat tyy­dy­tys­tä hei­kom­pien ase­man para­ne­mi­ses­ta, jos ei käy­te­tä markkinamekanismia.

    Sen jäl­keen kun perus­tur­va on taat­tu, lisäeu­ro­ja anta­mal­la ei enää hyvin­voin­tia saa.”

    Olet­taa­ko tämä nyt, että jos sinä et antai­si rahaa, niin sen avun koko­nais­sum­ma pysyi­si kui­ten­kin muut­tu­mat­to­ma­na? Minus­ta tämä on epä­rea­lis­tis­ta. Pitäi­si tar­kas­tel­la mar­gi­naa­le­ja, kuka jää ilman vuoh­ta, kou­lu­pu­kua, ruo­kaa, vaat­tei­ta, jos sinä et antai­si rahaa hyvän­te­ke­väi­syy­teen ja miten pal­jon sinä saat tyy­dy­tys­tä näi­den puut­tei­den lievittämisestä?

    sole­noi­di: En toki luu­le, että kukaan valeh­te­lee onnel­li­suus­tut­ki­jal­le. (Tai jos valeh­te­lee, niin tämä valeh­te­lu on jakau­tu­nut suun­nil­leen samal­la taval­la kai­kis­sa ryh­mis­sä, eikä siten vai­ku­ta tuloksiin.)

    Minä väi­tän, että mah­dol­li­sim­man onnel­li­seen elä­mään pyr­ki­vä esim. kyse­lys­sä onnel­li­nen vas­tauk­sen anta­nut jamai­ka­lai­nen oli­si val­mis vaih­ta­maan paik­kaa bar­ba­dos­lai­sen kyse­lys­sä onnet­ton vas­tauk­sen anta­neen kans­sa. Toi­sin sanoen hän oli­si siis onnel­li­sem­pi onnet­to­ma­na bar­ba­dos­lai­se­na kuin onnel­li­se­na jamaikalaisena.

    Muut­to­lii­ke mit­taa (vaik­ka­kin hyvin epä­tar­kas­ti) mai­den onnel­li­suut­ta, kos­ka suu­rin osa ihmi­sis­tä pyr­kii ole­maan mah­dol­li­sim­man onnel­li­sia ja ihmi­sil­lä on suu­ret kan­nus­ti­met olla tie­toi­sia sii­tä mis­sä he voi­si­vat olla onnel­li­sim­mil­laan. Nämä onnel­li­set jamai­ka­lai­set pyr­ki­vät muut­ta­maan Bar­ba­dok­sel­le, mut­ta onnet­to­mat bar­ba­dos­lai­set eivät pyri muut­ta­maan Jamaikaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.