Miksi säätykierto hidastuu?

Hel­sin­gin sano­mi­nen kuu­kausi­liit­tees­sä päi­vi­tel­lään sosi­aa­li­sen ase­man periy­ty­mis­tä ja sää­ty­kier­ron hidas­tu­mis­ta. Sää­ty­kier­to Suo­mes­sa on hidas­tu­nut, mut­ta se on sil­ti poik­keuk­sel­li­sen nopea­ta; esi­mer­kik­si noin kol­me ker­taa nopeam­paa kuin avoin­ten mah­dol­li­suuk­sien Yhdysvalloissa.

Mikä sää­ty­kier­toa hidas­taa. Mik­si van­hem­pien kou­lu­tusas­te mää­rää aiem­paa sel­keäm­min las­ten sen, kuin­ka pit­käl­le lap­set opiskelevat?

Esi­tän poh­dit­ta­vak­si mal­lin. Ole­te­taan, että

  • 1) Lah­jak­kuus ja muu­ta yhteis­kun­nal­li­seen ase­maan liit­ty­vät sei­kat ovat osit­tain, mut­ta vain osit­tain perinnöllisiä.
  • 2) Aiem­mas­sa sää­ty-yhteis­kun­nas­sa sää­ty­kier­to oli kei­no­te­koi­ses­ti patou­tu­nut­ta, jol­loin lah­jak­kuut­ta ja mui­ta hyviä omi­nai­suuk­sia oli suu­res­sa mää­rin myös työ­väen­luo­kan ihmis­ten parissa.

Kun rajoi­tuk­set sää­ty­kier­rol­ta pois­tet­tiin, pato pur­kau­tui ja alkoi enne­nä­ke­mät­tö­män suu­ri sosi­aa­li­nen nousu ja sen kään­tö­puo­le­na sosi­aa­li­nen las­ku.  Käy­tän yksin­ker­tai­suu­den vuok­si käsit­tei­tä ylä­luok­ka ja ala­luok­ka, vaik­ka kyse ei ole yksi­di­men­siois­ta asias­ta eikä var­sin­kaan diko­to­mi­ses­ta jaos­ta. Puhun myös yksiu­lot­tei­ses­ti vain lah­jak­kuu­des­ta, vaik­ka tämä­kään asia ei ole yksiu­lot­tei­nen. Idea tulee parem­min ilmi yksin­ker­tais­tuk­sia kautta.

Ylä­luok­ka poi­mi ala­luo­kas­ta lah­jak­kuu­det ja sysä­si omat mus­tat lam­paan­sa ala­luok­kaan. Sosi­aa­li­seen ase­maan vai­kut­ta­vat muut­kin asiat kuin lah­jak­kuus. Ulko­nä­kö ja ter­veys nyt esimerkiksi.

Huo­no ter­veys — eri­tyi­ses­ti huo­no mie­len­ter­veys — ja tai­pu­mus päih­tei­den vää­rin­käyt­töön mer­kit­se­vät Suo­mes­sa suur­ta ris­kiä sosi­aa­li­seen las­kuun. Jotain ker­too se, että vaik­ka Suo­mes­sa tuloe­rot ovat pie­niä, sosi­aa­li­set ter­vey­se­rot ovat taval­lis­ta suu­rem­pia. Sää­ty­kier­to on toi­mi­nut tehok­kaas­ti myös erot­te­le­maan ter­veet hyviin ase­miin ja sai­raat huonoihin.

Kun jokai­nen on pääs­syt sii­hen ase­maan, johon hän hen­ki­lö­koh­tai­sen omi­nai­suuk­sien­sa puo­les­ta “kuu­luu”, sää­ty­kier­to hidas­tuu tasol­le, jon­ka mää­rää lah­jak­kuu­den, kau­neu­den ja ter­vey­den periy­ty­mät­tö­myys. Tai itse asias­sa sen alle. Kyl­lä meil­lä edel­leen on se tilan­ne, että vaik­ka sii­voo­jan lap­si on yhtä äly­käs, kau­nis ja ter­ve kuin pro­fes­so­rin lap­si, hän pää­tyy pro­fes­so­rin las­ta epä­to­den­nä­köi­sem­min aka­tee­mi­sel­le ural­le. Vie­lä epä­to­den­nä­köi­sem­pää se on, jos lap­si ei ole äly­käs, ter­ve eikä kaunis.

111 vastausta artikkeliin “Miksi säätykierto hidastuu?”

  1. Kyl­lä kai kas­va­tuk­sel­la­kin on jotain teke­mis­tä asian kans­sa? Aka­tee­mi­sen ute­li­aan mie­len­laa­dun (joka voi olla myös kou­lu­ja käy­mät­tö­mäl­lä) omaa­va suh­tau­tuu maa­il­maan eri taval­la ja näkee vaih­toeh­to­ja joi­ta vain sor­via tui­jot­ta­nut ei huo­maa. Väki­sin maa­il­man­kat­so­mus periy­tyy. Van­hem­mat anta­vat myös esi­mer­kin jota lap­si seu­raa ja jon­ka kri­tii­kit­tä hyväk­syy ‚jos­kus kapi­noi. On vai­ke­aa mur­tau­tua ulos näis­tä roolimalleista.

    Suo­men päi­vä­ko­ti- ja kou­lu­lai­tok­sen opet­ta­jis­to koos­tuu pit­käl­ti enti­sis­tä etu­pul­pe­tin tytöis­tä, joten ehkä tule­vai­suu­des­sa saa­daan homo­gee­ni­sem­pää nuo­ri­soa. Yli­kan­sal­li­nen jenk­ki­me­dia tuo oman tasa­päis­tä­vän mausteensa.

  2. Kun OS otti sat­tu­mal­ta puheek­si sii­vo­jat ja hei­dän lap­sen­sa, niin pak­ko vähän kom­men­toi­da. Olen jää­nyt eläk­keel­le sii­voo­jan hom­mis­ta. Toki aika­naan teh­nyt muu­ta­kin. Esi­mer­kik­si Iso­kal­lio oli opis­ke­lu­tut­ta­va. Minul­la on kak­si poi­kaa, tosin eri äideis­tä. Toi­nen on tek­nii­kan toh­to­ri ja toi­nen on DI ja KTM. Itse elin yksin­huol­ta­ja- per­hees­sä kah­den vel­jen kans­sa. On tie­tys­ti myön­net­tä­vä, etten ihan koko työ­uraa­ni teh­nyt sii­voo­ja­na, mut­ta vii­mei­set 7 vuot­ta kui­ten­kin, kii­tos sen 90-luvun alun laman. En ole kui­ten­kaan kos­kaan kaih­ta­nut ker­toa ollee­ni lop­pu-ura­ni sii­voo­ja­na, jos­ta toki aiheu­tui nuo­rem­mal­le pojal­le­ni eri­lai­sia talou­del­li­sia rie­so­ja. Kui­ten­kin sii­voo­jil­le arvonsa.

  3. Täs­tä voi aja­tel­la niin­kin, että lah­jak­kaat kou­lut­tuau­tu­vat ja sel­viä­vät eteen­päin. He nai­vat yli­opis­tos­sa kal­tai­si­aan ja saa­vat lah­jak­kai­ta lap­sia. Lah­jat­to­mat ja alem­min kou­lut­tau­tu­vat taas nai­vat toi­sia lahjattomia.

    Muo­dos­tuu siis bio­lo­gi­nen aka­tee­mi­nen sää­ty. Var­sin­kin aka­tee­mi­set nai­set edis­tä­vät tätä kehi­tys­tä kos­ka tun­ne­tus­ti halua­vat lisään­tyä vain aka­tee­mis­ten mies­ten kanssa.

  4. Nykyi­seen sää­ty­kier­ron hitau­teen tai nopeu­teen voi­si vai­kut­taa myös sat­tu­ma. Omi­nai­suu­det, jot­ka ovat (vain) osit­tain perin­nöl­li­siä, sekoit­tu­vat sat­tu­man­va­rai­ses­ti, jol­loin epä­to­den­nä­köi­sis­tä läh­tö­koh­dis­ta syn­tyy kau­nis, ter­ve ja äly­käs lap­si. Tai sit­ten ole­tet­ta­vas­ti hyvis­tä läh­tö­koh­dis­ta päinvastaista.

  5. Var­mas­ti tuo kier­ron hidas­tu­mi­nen on luon­nol­lis­ta kehi­tys­tä juu­ri mai­nit­se­mis­ta­si syistä.

    Pari point­tia:

    Huo­no ter­veys — eri­tyi­ses­ti huo­no mie­len­ter­veys — ja tai­pu­mus päih­tei­den vää­rin­käyt­töön mer­kit­se­vät Suo­mes­sa suur­ta ris­kiä sosi­aa­li­seen laskuun”

    Täs­sä kausa­li­teet­ti toi­mi­nee molem­piin suun­tiin. Huo­noon sosi­aa­li­seen ase­maan syn­ty­nyt lap­si kär­sii jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä em. ongel­mis­ta toden­nä­köi­sem­min kuin hyvään ase­maan syn­ty­nyt. Yksi­löl­li­set omi­nai­suu­det vakioituna. 

    Kyl­lä meil­lä edel­leen on se tilan­ne, että vaik­ka sii­voo­jan lap­si on yhtä äly­käs, kau­nis ja ter­ve kuin pro­fes­so­rin lap­si, hän pää­tyy pro­fes­so­rin las­ta epä­to­den­nä­köi­sem­min aka­tee­mi­sel­le uralle”

    Tämä on itses­tään sel­vää, kos­ka van­hem­mil­la on val­ta­va mer­ki­tys lap­sen kasvu/kehitysympäristöön ja moti­vaa­tio­te­ki­joi­hin. Asi­aa päi­vi­tel­lään mel­ko usein eri­näi­sis­sä yhteyk­sis­sä, mut­ta itse en oikein näe, mitä sil­le pys­ty­tään teke­mään ilmais­ten kou­lu­tus­mah­dol­li­suuk­sien takaa­mi­sen lisäk­si. Pitäi­si­kö sii­vo­jat pakot­taa moti­voi­maan lap­si­aan yli­opis­toi­hin ja jol­lain taval­la val­voa hei­dän kas­va­tus­me­to­de­jaan? Toki on jos­sain mää­rin ongel­mal­lis­ta, jos ihmi­set eivät vali­koi­du tehok­kaas­ti lah­jak­kuut­taan vas­taa­vil­le kou­lu­tusu­ril­le, mut­ten kek­si asian kor­jaa­mi­sek­si sel­lais­ta toi­men­pi­det­tä, joka aiheut­tai­si enem­män hyö­tyä kuin haittaa.

  6. Nyky­ään kiis­tat­ta suu­rem­mal­la osal­la yli­opis­to-opis­ke­li­jois­ta on aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut van­hem­mat kuin aikai­sem­min. En ole var­ma, ker­too­ko tämä nega­tii­vi­sen sää­ty­kier­ron hidastumisesta.

    Onko mah­dol­lis­ta, että aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen periy­ty­vyys on säi­ly­nyt sama­na tai jopa las­ke­nut samal­la, kun ainoas­taan aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen van­hem­pien mää­rä on noussut?

    Esi­merk­ki:

    Kaik­ki kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen van­hem­pien lap­set pää­se­vät yli­opis­toon ja syn­ty­vyys on sama kai­kis­sa yhteiskuntaluokissa.

    Alus­sa 10 % van­hem­mis­ta on aka­tee­mi­sia ja Pää­te­tään, että 50 % pro­sent­tia lap­sis­ta kou­lu­te­taan yli­opis­tois­sa. Sil­loin 20 pro­sen­til­la lap­sis­ta on aka­tee­mi­nen tausta.

    Seu­raa­vas­sa ikä­luo­kas­sa 50 pro­sent­tia on suo­rit­ta­nut kor­kea­kou­lu­tut­kin­non. Edel­leen puo­let ikä­luo­kas­ta on kou­lu­te­taan yli­opis­tois­sa. Kaik­kien yli­opis­to-opis­ke­li­joi­den van­hem­mat ovat akateemisia.

  7. Suu­rem­pi geneet­ti­nen diver­si­teet­ti on kes­kei­nen syy sil­le, mik­si sää­ty­kier­to Yhdys­val­lois­sa on Suo­mea hitaam­paa. Voi­daan laa­jem­mas­sa otan­nas­sa perus­tel­lus­ti puhua geneet­ti­ses­tä determinismistä.

  8. Kiin­ni­täi­sin kui­ten­kin huo­mion sii­hen, että sää­ty­kier­ros­ta “pudo­taan” usein ylös­päin. Kun autot, veneet ja kesä­mö­kit on jo nau­tit­tu jo lap­se­na, ihmi­ses­tä tulee aineet­to­mien elä­mys­ten met­säs­tä­jä. “Lei­su­re Class” ei rii­tä tätä sää­tyä kuvaa­maan, kun usein sekoil­laan hen­gen ja ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la ääriolosuhteissa.

    Pol­ku­pyö­räl­lä Nizzaan” on hyvä tes­ti jol­le­kul­le kas­tin­vaih­ta­jal­le. Sii­vo­jan tyt­tä­ren on koke­muk­se­ni mukaan lähes maho­ton­ta ymmär­tää, että kyse ei ole urhei­lusuo­ri­tuk­ses­ta, tai­don­näy­tös­tä tai jos­tain eri­tyi­ses­tä vai­hees­ta jon­kun kol­man­nen asian tavoit­te­lus­sa. Vaan tämä mat­ka ja sen tapah­tu­mat on se mitä tavoil­tel­tiin. Se että tul­tiin ehjä­nä peril­le oli aika­lail­la yhden­te­ke­vää tai itsea­sias­sa saa­ma­rin harmillista.

  9. las­se: “Kyl­lä kai kas­va­tuk­sel­la­kin on jotain teke­mis­tä asian kanssa? ”

    Ste­ven Pin­ker http://en.wikipedia.org/wiki/Steven_Pinker kir­jas­saan the Blank Sla­te väit­tää että ei ole. Hän viit­taa eri­lai­siin kak­sos- ja adop­tio tut­ki­muk­siin, joi­den näyt­tö on hänen mukaan­sa kiis­ta­ton­ta sen puo­les­ta että kas­va­tus ei vai­ku­ta yksi­lön älyk­kyy­teen tai per­soo­nal­li­suu­teen (muu­ta kuin äärim­mäi­sis­sä kal­toin­koh­te­lu tapauk­sis­sa). Biologia/geenit selit­tä­vät älyk­kyy­den ja per­soo­nal­li­suu­den varians­sis­ta n.50% ja “ympä­ris­tö” (johon ei kuu­lu kasvatus/perhe)loput. Hän kyl­lä lisää että jos luki­ja vält­tä­mät­tä halu­aa niin voi aja­tel­la että kas­va­tus selit­tää varians­sis­ta 0–10% vaik­ka se ei tut­ki­muk­sis­sa oikein näy.

  10. Kou­lu­tus on nyky­ään erit­täin huo­no mit­ta­ri sää­ty­kier­ron suu­ruu­teen. Joka toi­nen ikä­luo­kas­ta hank­kii jon­kun kor­kea­kou­lu­tuk­sen ja mais­te­rei­ta on joka oksal­la. Talou­del­lis­ta pää­omaa pitäi­si tut­kia suo­raan ammat­tia­se­mal­la ja tuloil­la. Sosi­aa­li­sen ja kult­tuu­ri­sen pää­oman tut­ki­mi­seen pitäi­si kehit­tää parem­mat mittarit. 

    Ja mik­si “sää­dyn” pitäi­si edes kier­tää kun aka­tee­mis­ten sää­ty, joka kir­joi­tuk­ses­sa näh­dään impli­siit­ti­ses­ti ylem­pä­nä, elää kii­reis­tä ja epä­var­maa elä­mää mata­lil­la tuloilla.

    60-luvul­ta eteen­päin alka­nut mas­sa­kou­lu­tus syn­nyt­ti aluk­si pakos­ta­kin sosi­aa­lis­ta nousua monel­le. Sen jäl­keen kor­kea­kou­lu­tut­kin­nos­ta on tul­lut toi­nen lukio: mini­mi­vaa­ti­mus, joka ei vie­lä ker­ro sosio-eko­no­mi­ses­ta ase­mas­ta paljoakaan.

    Ter­veyt­tä kou­lu­tus näyt­täi­si tuovan.

  11. En tie­dä mik­si sää­ty­kier­to hidas­tuu, mut­ta omas­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa että sii­hen vai­kut­taa tavat­to­mas­ti myös kult­tuu­ri. Tar­koi­tan kult­tuu­ril­la tapo­ja, arvo­ja ja muu­ta ei-tie­dol­lis­ta kas­va­tus­ta. Ylä­luok­kaan voi olla muu­ten edel­ly­tyk­siä, mut­ta ylä­luo­kan kult­tuu­riin voi olla vai­ke­aa sopeu­tua, tai sii­hen ei halua sopeu­tua. Tyy­pil­li­ses­ti vie­lä sää­dys­sään nouse­vil­la riit­tää oma­päi­syyt­tä, mikä ei vält­tä­mät­tä auta sopeutumista. 

    Sää­ty­kier­toon vai­kut­ta­vat syyt ovat siis aika moni­mut­kai­sia ja nivoi­tu­vat koko kult­tuu­riin, yhteis­kun­nal­li­seen ilma­pii­riin jne. 

    Toi­saal­ta en halua vähek­syä peri­män mer­ki­tys­tä — päin­vas­toin, uskon sen ole­van hyvin­kin tär­keä. Saat­taa olla että tuos­sa tasa­pai­no­teo­rias­sa on perää, mut­ta jotain evi­dens­siä kaipaisi.

  12. Tuo nyt on aivan sel­vää, että jos on syn­ty­nyt sai­raak­si (tai on muu­ten menet­tä­nyt ter­vey­ten­sä) on hei­koil­la, mut­ta muu­ten menes­ty­mi­nen on kyl­lä jokai­ses­ta itses­tään kiin­ni, kuten on myös suu­rim­mak­si osak­si ulkonäkö.

    Väit­täi­sin, että läh­tö­koh­ta (jok­si syn­tyy) on suu­rim­mak­si osak­si sat­tu­maa, mut­ta muu­ten älyk­kyyt­tään ja vii­saut­taan voi jokai­nen paran­taa käyt­tä­mäl­lä aivojaan.

  13. Muis­tan luke­nee­ni jos­tain, että Ruot­sis­sa ei ole enää nimek­si­kään säätykiertoa.
    Vie­lä 70-luvul­la sää­ty­kier­to oli voimakasta.
    Var­si­nai­nen ylä­luok­ka, jol­lais­ta Suo­mes­sa ei ole, on “aina” ollut oma sul­jet­tu pii­rin­sä, mut­ta sen ala­puo­lel­la Ruot­sis­sa oli mah­dol­lis­ta kii­ve­tä ylöspäin.

  14. Kun jokai­nen on pääs­syt sii­hen ase­maan, johon hän hen­ki­lö­koh­tai­sen omi­nai­suuk­sien­sa puo­les­ta “kuu­luu”, sää­ty­kier­to hidas­tuu tasol­le, jon­ka mää­rää lah­jak­kuu­den, kau­neu­den ja ter­vey­den periytymättömyys.

    Jos vain yhteis­kun­nan (työ­mark­ki­noi­den yms) vaa­ti­mat kva­li­fi­kaa­tiot pysyi­si­vät pai­koil­laan. Ehkä huo­men­na ei tar­vi­ta­kaan enää älyk­käi­tä sys­tee­min­ra­ken­ta­jia vaan vaik­ka­pa herk­kiä runoi­li­joi­ta. Jos noin hyvin käy, sosi­aa­li­nen lii­ke kiih­tyy. Pie­ni­muo­toi­sem­min yhteis­kun­nal­li­set ilmiöt jat­ku­vas­ti myl­ler­tä­vät “oike­aa säätyrakennetta”.

    Mut­ta eikös tuon alku­pe­räi­sen ske­naa­rion mukaan esim. kau­neut­ta tai älyk­kyyt­tä kuvaa­van jakau­man jos­sain Hol­lan­nis­sa pitäi­si olla ihan eri näköi­nen kuin vaik­ka­pa Intias­sa? Jos siis Hol­lan­nis­sa on jo vuo­si­sa­to­ja sit­ten luo­vut­tu sää­ty-yhteis­kun­nas­ta. Ovat­ko rik­kaat hol­lan­ti­lai­set poik­keuk­sel­li­sen kau­nii­ta ja rik­kaat intia­lai­set vähän sel­lai­sia homssuisia?

    Joten­kin siis epäi­len tuo­ta rotu­hy­giee­nik­ko­jen perus­nä­ke­mys­tä laa­jem­min­kin, vaik­ka epäi­lyn perus­te­le­mi­nen onkin han­ka­laa. En tie­dä mitään pik­ku­näp­pä­rää teo­ri­aa, jol­la kumoai­sin väit­teen esim. kau­nii­den ihmis­ten kasau­tu­mi­ses­ta yläluokkiin. 

    Nais­ten ja mies­ten eri­lai­set kump­pa­nin valin­ta­stra­te­giat lie­ne­vät kui­ten­kin avain­ky­sy­mys. Luu­len, että kau­niit eivät kasau­du, kos­ka nai­set eivät valit­se ensi­si­jas­sa kau­neu­den perus­teel­la. Älyk­käät tms. eivät taas kasau­du, kos­ka kau­neus (hyvät lisään­ty­mi­se­del­ly­tyk­set) ovat mie­hel­le niin tär­kei­tä kump­pa­nia valitessa.

  15. Olen omis­sa sosio­bio­lo­gi­sis­sa poh­dis­ke­luis­sa­ni pää­ty­nyt suu­rin piir­tein samaan lop­pu­tu­lok­seen. Eri­tyi­ses­ti perus­kou­lu on ollut erin­omai­nen sää­ty­kier­ron edistäjä.

    Mut­ta miten käy maa­seu­dun? Kun joka vuo­si kau­pun­ki imai­see maa­seu­dun lukioi­den par­haat voi­mat ja palaut­taa nii­tä hyvin kit­saas­ti. Olem­me­ko me jo huo­man­neet täs­tä merkkejä?

    Tou­ko Mettinen

  16. Sää­ty-yhteis­kun­nas­sa sää­ty­kier­to tapah­tui pää­asias­sa alas­päin: hedel­mäl­lis­ten sää­ty­läis­ten lap­sis­ta osa vajo­si rah­vaan jouk­koon kor­vaa­maan nii­tä suku­lin­jo­ja, jot­ka rah­vaan jou­kos­sa kuo­li­vat suku­puut­toon. Gre­go­ry Clark todis­taa tämän empii­ri­ses­ti Englan­nin osal­ta kir­jas­saan “Farewell to Alms”. Myös sää­ty-yhteis­kun­ta-Suo­mes­ta on kir­kon­kir­jo­jen perus­teel­la teh­ty saman­lai­sia päätelmiä.

    Yhdys­val­to­jen ja Suo­men sää­ty­kier­toa ver­rat­taes­sa pitää olla tark­ka­na. Ensin­nä­kin sosi­aa­li­set erot Yhdys­val­lois­sa ovat huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kuin Suo­mes­sa: voi jou­tua aloit­ta­maan pal­jon alem­paa kuin Suo­mes­sa on mah­dol­lis­ta, mut­ta toi­saal­ta omal­la työl­lään voi mel­ko hel­pos­ti pääs­tä pal­jon kor­keam­mal­le kuin Suo­mes­sa juu­ri kukaan. 

    Toi­sek­seen ei pitäi­si ver­ra­ta suo­ma­lai­sia kaik­kiin ame­rik­ka­lai­siin, vaan vain val­koi­hoi­siin tai, vie­lä parem­min, ame­ri­kan­suo­ma­lai­siin. Jon­kun ruot­sa­lai­sen talous­tie­tei­li­jän ker­ro­taan jos­kus sano­neen Mil­ton Fried­ma­nil­le, että “meil­lä Skan­di­na­vias­sa ei ole köy­hyyt­tä”, johon Fried­man, että “sepä haus­kaa, ei sitä ole Ame­ri­kas­sa­kaan skan­di­naa­vien keskuudessa”.

  17. Lai­naus Osmol­ta: “Kyl­lä meil­lä edel­leen on se tilan­ne, että vaik­ka sii­voo­jan lap­si on yhtä äly­käs, kau­nis ja ter­ve kuin pro­fes­so­rin lap­si, hän pää­tyy pro­fes­so­rin las­ta epä­to­den­nä­köi­sem­min aka­tee­mi­sel­le uralle.”

    Vaik­ka sii­voo­jan lap­si ei toden­nä­köi­ses­ti meni­si­kään aka­tee­mi­sel­le ural­le niin hän voi­si sil­ti olla menes­ty­neem­pi kuin pro­fes­so­rin lapsi.
    Itsel­le­ni menes­tys ei ole sama kuin aka­tee­mi­nen ura, menes­tyä voi muul­la­kin tavalla.

  18. Aivan sel­vä asia se, että mitä koto­na lap­si oppii, niin sen poh­jal­ta myö­hem­min tai­taa ja sen poh­jal­ta pon­nis­taa. Lisäk­si aja­tuk­sil­taan rik­kaat van­hem­mat kan­nus­ta­vat lap­si­aan aivan eri taval­la kuin ei-ajat­te­la­vat vanhemmat.

    Onhan varak­kai­den ja arvos­tet­tu­jen­kin per­hei­den lap­sia pää­ty­nyt mer­ko­no­mi­ta­soi­seen opi­nah­joon. Mut­ta help­po on poh­jal­ta pon­nis­taa, kun on vara­kas suku ja juris­tit apunaan.

    Niin, en tar­koi­ta sitä, mer­ko­no­mi­ta­soi­nen kou­lu­tus oli­si tur­haa, sil­lä moni­kin maam­me suu­ris­ta busi­ness-mie­his­tä on jät­tä­nyt mer­ko­no­mi-opin­ton­sa kesken.

    Vähem­män val­veu­tu­nei­den lap­set vaan jos­tain syys­tä ohjau­tu­vat perin­teis­ten ammat­tien pii­riin, eikä niin­kään arvos­tet­tu­jen ammat­tien piiriin.

    Entä jos kai­kil­le n. 10 vuo­tiail­le teh­täi­siin äö-tes­ti ja tes­tin perus­teel­la sit­ten sai­si­vat ilmai­sen kou­lu­tuk­sen osalleen.

  19. Mik­si ero­tit kau­neu­den muus­ta lah­jak­kuu­des­ta? Kau­neusor­min mukai­sen ruu­miin lisäk­si mui­ta luok­ka-ase­maa paran­ta­van lah­jak­kuu­den osa-aluei­ta ovat esi­mer­kik­si nor­maa­li älyk­kyys­osa­mää­rä, nor­min mukai­nen sek­su­aa­li­suus, empa­tian puu­te ja muu egois­mi-orien­toi­tu­nei­suus, oikein suun­tau­tu­va älyl­li­nen kapea­kat­sei­suus, oikean­lais­ta mie­heyt­tä ilmen­tä­vä suku­puo­li­suus ja ylei­nen perseennuolentakyky.

  20. Toi­set ver­kos­tu­vat toi­sia paremm­min jo ennen syntymäänsä.

  21. Kuu­los­tai­si uskot­ta­val­ta. On ole­mas­sa usei­ta tut­ki­muk­sia, joi­den perus­teel­la älyk­kyy­del­lä on mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta sosi­aa­li­sen ase­man määräytymiseen.

    Joi­na­kin esi­merk­kei­nä: Iso-Bri­tan­nias­sa seu­rat­tiin lap­sia 42 vuo­den ajan (vuo­des­ta 1958 vuo­teen 2000), ja todet­tiin, että kor­keam­man älyk­kyy­deen lap­set vali­koi­tui­vat pää­sään­töi­ses­ti kor­keam­piin sosi­aa­li­luok­kiin, van­hem­pien sosi­aa­li­sen ase­man vai­kut­taes­sa asi­aan vain vähän [1]. Bra­si­lia­lai­sia lap­sia tut­kit­taes­sa taas tar­kas­tel­tiin yhteyt­tä g:n ja kou­lu­me­nes­tyk­sen välil­lä — yhteys joka oli mon­ta ker­taa voi­mak­kaam­pi kuin van­hem­pien tulo­jen ja kou­lu­me­nes­tyk­sen väli­nen, tai van­hem­pien tulo­jen ja las­ten g:n väli­nen yhteys [2]. Seu­rat­taes­sa 320 poik­keuk­sel­li­sen lah­ja­kas­ta (noin lah­jak­kain 0,01% tai yksi kym­me­nes­tä­tu­han­nes­ta) yhdys­val­ta­lais­ta las­ta, oli 93% näis­tä ehti­nyt suo­rit­taa mais­te­rin tut­kin­non noin 23 vuo­den ikään men­nes­sä, ja 56% tavoit­te­li toh­to­rin tut­kin­toa — sii­nä mis­sä Yhdys­val­tain lah­jak­kaim­mas­ta yhdes­tä pro­sen­tis­ta vain 25% ja koko väes­tös­tä vain 1% saa­vut­taa toh­to­rin tut­kin­non [3].

    [1] Thien­point, K. & Ver­leye, G. (2004) Cog­ni­ti­ve Abi­li­ty and Occu­pa­tio­nal Sta­tus in a Bri­tish Cohort. Jour­nal of Bio­social Science, 36, 333–349.
    [2] Colom, R. & Flo­res-Men­doza, C.E. (2007) Intel­li­gence pre­dicts scho­las­tic achie­ve­ment irres­pec­ti­ve of SES fac­tors: Evi­dence from Brazil. Intel­li­gence, 35, 243–251.
    [3] Lubins­ki, D. & Webb, R.M. & More­lock, M.J. & Ben­bow, C.P. (2001) Top 1 in 10,000: A 10-year fol­low-up of the pro­found­ly gifted.Journal of Applied Psyc­ho­lo­gy, vol 86(4), s. 718–729.

  22. Kou­lu­tus saat­taa olla vää­rä mit­ta­ri maas­sa jos­sa yli puo­let hank­kii yo-tutkinnon.

    Kor­keam­pi kou­lu­tus ei myös­kään aina mer­kit­se kor­keam­paa tulo­ta­soa. Jos put­ki­mies tie­naa enem­män kuin sosio­lo­gi, mikä hou­kut­te­li­si put­ki­mie­hen poi­kaa yliopistoon?

    Toi­saal­ta alhai­nen­kaan kou­lu­tus­ta­so ei nyky­ään auto­maat­ti­ses­ti joh­da talou­del­li­seen ahdin­koon, vaik­ka elin­ta­so jäi­si­kin alem­mal­le tasolle.

    Asi­aa pitää poh­tia sii­voo­jan eikä pro­fes­so­rin näkökulmasta.

  23. Tus­kin­pa asial­la on pal­jon­kaan teke­mis­tä yksi­löl­lis­ten omi­nai­suuk­sien kans­sa. Tode­nä­köi­sem­min kysy­mys on perin­tö­jen kes­kit­ty­mi­ses­tä. Jot­kut peri­vät omai­suut­ta, toi­set eivät. Muil­la tuloil­la rikas­tuu, ei pal­kal­la. Väis­tä­mä­tön uus­li­be­ra­lis­min kehit­ty­mi­nen koh­ti banaanivaltiota.

  24. Syy­nä on talous­kas­vu ja ylei­nen elin­ta­son nousu: ala­luok­ka ei koe enää mate­ri­aa­lis­ta tar­vet­ta pyr­kiä ylä­luok­kaan, kos­ka ala­luo­kas­sa­kin alkaa olla jo ihan muka­vaa. Duu­na­reil­la on tau­lu­te­le­vi­siot, kän­ny­kät ja vat­sa täyn­nä roskaruokaa.
    Sosi­aa­li­sen päte­mi­sen muo­dot taas ovat lisään­ty­neet inter­ne­tin, viih­teen, tek­no­lo­gian, ala­kult­tuu­rien ja glo­ba­li­saa­tion myötä.

  25. Itse olen jos­kus kar­keal­la tuu­lel­la­ni olles­sa tii­vis­tä­nyt asian näin: kou­lu­tus­väy­lien olles­sa kai­kil­le auki, ei ala­luo­kan aitoa tol­loon­tu­mis­ta voi pit­kän pääl­le estää.

  26. Kyvyt­tö­myys työl­lis­tää ihmi­set pysy­vim­piin työ­paik­koi­hin luo pysy­vyyt­tä sosi­aa­li­siin luokkiin.

  27. Joka toi­nen ikä­luo­kas­ta hank­kii jon­kun kor­kea­kou­lu­tuk­sen ja mais­te­rei­ta on joka oksalla”

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa, kor­kea­kou­luis­sa on aloi­tua­paik­ko­ja vain 15000 eli n 25% :lle ikä­luo­kas­ta. Kun moni kes­kyt­tää niin arviol­ta n 20 % ikä­luo­kas­ta suo­rit­taa kor­keam­man yliopistotutkinnon.
    AMK:ta voi ver­ra­ta alem­piin kor­kea­kou­lu­tut­kin­toi­hin. Kor­keam­pi kou­lu­tusas­te on esim USA:ssa, Japa­nis­sa, Kana­das­sa etc.

    Suo­ma­lai­nen tasa­ver­tai­nen kou­lu­tus­mah­dol­li­suus on vain myytti

  28. Epä­tie­teel­li­siä hajahuomioita:

    -Ter­vey­son­gel­mat vai­kut­ta­vat useim­mi­ten elä­män­laa­tuun vas­ta iäs­sä, jos­sa kou­lut­tau­tu­mis­pää­tök­set on jo aikaa sit­ten teh­ty. Ter­vey­se­rot ovat etten sanoi­si jär­kyt­tä­viä mut­ta jos kou­lu­tus­ta pide­tään “ylä­luok­kai­suu­den” indi­kaat­to­ri­na, ne ovat parem­min­kin seu­raus kuin syy. Van­hem­pien ter­vey­son­gel­mat kyl­lä merkitsevät.

    -Aina­kin aikai­sem­min jaot­te­lu duu­na­ri­ko­dit — val­ko­kau­lus­ko­dit (kol­man­te­na maa­ta­lous­väes­tö omil­la jaoil­laan) oli lii­an yksin­ker­tai­nen, jos tut­kit­tiin moti­vaa­tio­ta las­ten kouluttamiseen. 

    Saman kou­lu­tus- ja tulo­ta­son ammat­ti­ryh­mien välil­lä oli ero­ja. Näin muis­tan esim. Han­nu Soik­ka­sen sano­neen. Ehkä jopa paik­ka­kun­tien, sil­loin kun ei vie­lä ollut yhte­näis­tä Muo­vi­suo­mea. Tähän vai­kut­ti­vat jo kul­ku­yh­tey­det­kin, kuten Malm­ber­gin artik­ke­lis­sa­kin sanottiin.
    Nyt näi­tä ero­ja ei kai juu­ri ole?

    -tuo ulko­nä­kö­jut­tu; kai se täs­sä raa­dol­li­ses­sa maa­il­mas­sa yhä on enem­män nais­ten huolenaihe.
    Jat­koa Tomi Ahdin juttuun:
    kau­neus tus­kin ihan vähäl­lä kasaan­tuu ylä­luok­kaan, huo­li­tel­tu ole­mus ny ehkä.…
    Vaik­ka tireh­töö­rit nai­si­vat kau­nii­ta köyhiä(kin) nai­sia n suku­pol­vea, kau­neusi­han­teet ovat vaih­te­le­via. Lisäk­si eri­lai­sia eri suku­puo­lil­le; jos tytöis­tä tulee “kau­nii­ta” niin pojis­ta ei samoil­la gee­neil­lä vält­tä­mät­tä tule­kaan “komei­ta”.
    No joo, täs­sä on hyvä pis­teen paikka.

  29. Juha
    “Muo­dos­tuu siis bio­lo­gi­nen aka­tee­mi­nen sää­ty. Var­sin­kin aka­tee­mi­set nai­set edis­tä­vät tätä kehi­tys­tä kos­ka tun­ne­tus­ti halua­vat lisään­tyä vain aka­tee­mis­ten mies­ten kanssa.”

    Tämä päät­te­ly ei ole kes­tä­väl­lä poh­jal­la, kos­ka kysei­nen sää­ty ei pys­ty uusin­ta­maan itse itse­ään. Olen täy­sin var­ma että aka­tee­mis­ten nais­ten hedel­mäl­li­syys­lu­ku on alle kah­den, eli aka­tee­mi­set nai­set katoa­vat ilman täy­den­nys­tä alem­mis­ta koulutusluokista.

  30. Joi­na­kin esi­merk­kei­nä: Iso-Bri­tan­nias­sa seu­rat­tiin lap­sia 42 vuo­den ajan (vuo­des­ta 1958 vuo­teen 2000), ja todet­tiin, että kor­keam­man älyk­kyy­deen lap­set vali­koi­tui­vat pää­sään­töi­ses­ti kor­keam­piin sosi­aa­li­luok­kiin, van­hem­pien sosi­aa­li­sen ase­man vai­kut­taes­sa asi­aan vain vähän 

    On tätä tut­kit­tu Suo­mes­sa­kin, luin juu­ri Leh­ti­sa­lo, Liek­ki Kou­lu­tus ja kou­lu­tus­po­li­tiik­ka 2000-luvul­le juu­ri nois­ta sää­ty­kier­toon liit­ty­vis­tä tutkimuksista .

    Kun tar­kas­tel­tiin ÖO ylim­män desii­lin kou­lu­me­nes­tys­tä tulo­ta­son mukaan niin varak­kaim­man desii­lin älyk­käim­mis­tä 90 % suo­rit­ti kor­kea­kou­lu­tut­kin­non kun taas tuloil­taan alim­man desii­lin älyk­käim­mis­tä vain 46 %.

    Mer­kit­tä­vää oli,että myös ylim­män tulo­luo­kan tyh­mim­mät­kin menes­tyi­vät korkeakouluopinnoissa.

    Kor­kea­kou­lu­tus­han ei vie­lä takaa tulo­ja, kor­kea­kou­lu­tet­tu­kin voi olla köyhä.

    Luin aikai­semm­nin vas­taa­vaa tut­ki­mus­ta USA:sta ja siel­lä oli pää­dyt­ty saman­lai­siin tuloksiin-

    Ongel­ma näis­sä tut­ki­muk­sis­sa on miten läh­tö­ai­neis­to on saa­tu ja miten se vas­taa yhteis­kun­na todellisuutta.
    Suo­mi on sii­nä mie­les­sä otol­li­nen val­tio, että tääl­lä kaik­ki rekisteröidään.
    USA, Englan­ti tai Bra­si­lia ovat yksi­lön suo­jal­taan sel­lai­sia, että yhtei­sä koot­tu­ja tie­to­kan­to­ja ei ole väes­tös­tä ja nii­den mutoksista.
    Niin­pä tut­ki­muk­set voi­vat olla irral­laan todellisuudesta

  31. Minun seli­tyk­se­ni ei lii­ty gene­tiik­kaan lain­kaan, eikä lah­jaak­kuu­teen­kaan, vaan sosio­ling­vis­tiik­kaan ja vajaa­seen yhteiskuntatuntemukseen.

    Kou­lu­tet­tu­jen äitien lap­set menes­ty­vät kou­luis­sa, kos­ka hei­dän koti­kie­len­sä on sama tai lähel­lä ope­tuk­sen ja oppi­ma­te­ri­aa­lien kiel­tä. Täl­löin ope­tuk­sen sisäl­lön ja tie­don tuot­ta­mi­sen peli­sään­nöt ovat tut­tu­ja ja omak­su­mi­nen help­poa, vaik­ka mekaa­nis­ta älyä ei taval­lis­ta kum­mem­min olisikaan.

    Toi­nen seik­ka on, että työ­ni­mik­kei­tä on val­ta­va mää­rä. Amma­tin­va­lin­ta rajau­tuu jo heti perus­kou­lun jäl­keen. Eri amma­teis­ta ja yhteis­kun­nan toi­min­nois­ta on vii­si­tois­ta­vuo­ti­aal­la hyvin kapea tíe­to, usein­kin tun­ne­taan par­hai­ten lähi­su­ku­lais­ten työn sisäl­tö. Kun muu­ta­kaan ei arvaa kek­siä, van­hem­man ammat­ti on help­po valinta.

    Kol­mas teki­jä nyky­ään on sit­ten se, että tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sen jäl­keen useim­mil­la aka­tee­mi­sil­la aloil­la työl­lis­ty­mi­nen on hyvin vai­ke­aa ilman van­hem­pien suh­de­verk­ko­ja. Van­hem­man ammat­ti on siis myös täs­sä suh­tees­sa tur­val­li­sin valinta.

  32. Sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den hidas­tu­mi­sen yhteis­kun­nal­li­ses­ta tär­key­des­tä saa ehkä kiin­ni, kun miet­tii, min­kä­lai­sia reak­tioi­ta herät­tää mones­sa se tie­to, että USA:ssa sosi­aa­lis­ta liik­ku­vuut­ta on todel­la vähän. Jot­kut yrit­tä­vät kiel­tää koko asian, toi­set kek­siä mitä mut­kik­kaim­pia seli­tyk­siä, kun­han vain “vapaus” ja “kapi­ta­lis­mi” tule­vat pelastetuksi. 

    Onhan se ymmär­ret­tä­vä­si aika sie­tä­mä­tön aja­tus, kun “vapaa” yhteis­kun­ta ei pär­jää noin kes­kei­ses­sä legi­ti­maa­tios­sa “sosia­lis­ti­sil­le” Pohjois-Euroopalle.

    Kun tuo­ta Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mää mal­lia vähän radi­ka­li­soi, pää­dy­tään­kin aika hyvään “anglo-ame­rik­ka­lai­sen” yhteis­kun­ta­mal­lin puo­lus­tuk­seen: niis­sä mais­sa, jois­sa on ollut eni­ten vapaut­ta, on myös ollut kauim­min sosi­aa­lis­ta liik­ku­vuut­ta, ja sik­si yhteis­kun­nat ovat jo pää­ty­neet mui­ta lähem­mäs luon­nol­lis­ta tasa­pai­no­ti­laan­sa. Kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat koh­dan­neet ja suu­rin lah­jak­kuus on jo kasau­tu­nut ylä­luok­kiin. Sik­si ala­luo­kis­ta ei kan­na­ta enää pal­joa rekrytoida.

    Tuon tyyp­pi­set aja­tuk­set ovat iki­van­ho­ja. Eri­tyi­sen suo­sit­tu­ja ne oli­vat Darwi­nis­ta Nat­si-Sak­san kaa­tu­mi­seen. Lisäk­si sop­paan hei­tet­tiin se tosia­sia, että tyh­men­ty­vät ala­luo­kat lisään­tyi­vät kiih­keäm­min kuin ylä­luo­kat. Ihmis­kun­ta siis tyh­me­ni hälyt­tä­vää vauh­tia. Yksit­täi­set kan­sat saat­toi­vat kui­ten­kin tais­tel­la tren­diä vas­taan rotu­hy­giee­ni­sin keinoin.

    Kum­ma kyl­lä, älyk­kyys­mit­tauk­sia jou­du­taan jat­ku­vas­ti kali­broi­maan ylös­päin, jot­ta ÄO 100 vas­tai­si kes­ki­mää­räis­tä älyk­kyyt­tä. Mie­lee­ni tulee usei­ta mui­ta­kin todis­tuk­sia tai aina­kin hypo­tee­se­jä, joil­la “älyk­kyy­den eli PÄÄ­oman kasaan­tu­mis­teo­ria” tulee kysee­na­lai­sek­si jos ei kumotuksi. 

    Ehkä nii­tä pitää jos­kus miet­tiä tar­kem­min, onhan kysees­sä kui­ten­kin oleel­li­nen ongel­ma demo­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan legi­ti­maa­tion kan­nal­ta — kuten vaik­ka­pa Sak­sas­sa aikoi­naan havaittiin. 

    Mies­ten ja nais­ten eri­lai­sis­ta valin­tapre­fe­rens­seis­tä voi­si aloit­taa. Lisäk­si voi­si tar­jon­nan sijaan kes­kit­tyä kysyn­tään ja sen muu­tok­siin. Lähes­tyy­kö yhteis­kun­ta luon­nol­lis­ta olo­ti­laan­sa, vai pakot­taa­ko joku meka­nis­mi jat­ku­vas­ti muut­ta­maan pää­mää­rää? Eli onko vähäi­sen sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den USA lähem­pä­nä ihmis­kun­nan lopul­lis­ta ja luon­nol­lis­ta (perin­nöl­lis­ten omi­nai­suuk­sien mää­rää­mää) olo­ti­laa kuin Suo­mi? Ja sen sellaista.

  33. Har­jun kom­ment­tiin: Tuloe­ro­jen kas­vun vai­ku­tus on moni­ta­hoi­nen ilmiö, jos­ta sosio­lo­git var­mas­ti tie­tä­vät enem­män. Yksioi­koi­nen vai­ku­tus tus­kin on, sil­lä vain muu­ta­mil­la aka­tee­mi­sil­la aloil­la voi toi­voa pää­se­vän­sä esim. säh­kö­asen­ta­jan tuloi­hin. Suu­rin osa­han on mei­tä köy­hik­si jää­viä humanistinaisia! 

    Aka­tee­mis­ten per­hei­den lap­set kui­ten­kin usein arvos­ta­vat aka­tee­mis­ta kou­lu­tus­ta itsei­sar­vo­na, vaik­ka se joh­tai­si­kin vel­ka- ja köy­hyys­louk­kuun. Jos taus­tal­la on vie­lä jon­kin­kin ver­ran suvun omai­suut­ta, eikä pel­koa esim. asunn­ot­to­muu­des­ta juu­ri ole, kova palk­ka, auto tai oma­ko­ti­ta­lo ei vält­tä­mät­tä ole elä­mäs­sä onnis­tu­mi­sen ydinasioita. 

    Olen toi­saal­ta kat­sel­lut mm. maan­ra­ken­nus­fir­man lukioi­käis­tä poi­kaa, kuin­ka aivan vas­taa­vas­ti perii isän­sä ammat­ti­tai­don ja suhdeverkoston. 

    Näki­sin, että koko sää­ty­kier­to on käsit­tee­nä aina­kin osit­tain van­hen­tu­nut. Ehkä täs­mäl­li­sem­pää oli­si puhua vain amma­til­li­ses­ta periytyvyydestä?

    Toi­nen asia on, että meil­lä on eliit­ti­su­ku­ja, mut­ta aka­tee­mi­sen tut­kin­non osuus täs­sä ilmiös­sä lie­nee mel­ko vähäi­nen. Val­mis­tu­neel­la juris­til­la ja juris­til­la, tai lää­kä­ril­lä ja lää­kä­ril­lä, on per­he­taus­tas­ta tai sen puut­tees­ta riip­puen suu­ri ero.

  34. Jäi­kö­hän tuos­sa edel­li­ses­sä vies­tis­sä aja­tus vähän lii­kaa kesken?

    Yhteis­kun­nal­li­nen kysyn­tä” voi­si tar­koit­taa nii­tä omi­nai­suuk­sia, joil­la eri­lai­sis­sa his­to­rial­li­sis­sa yhteis­kun­nis­sa menes­ty­tään. Esim. urheus ja fyy­si­nen voi­ma ovat kes­kei­siä kva­li­fi­kaa­tioi­ta jos­sain päin maa­il­maa täl­lä­kin hetkellä. 

    Ter­vey­del­le ja kau­neu­del­le (sek­sik­kyy­del­le) on sen sijaa ollut aina ja kaik­kial­la kysyn­tää, tosin tie­tys­ti vaih­te­le­vas­sa määrin.

    Nyky­ai­kai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa nime­no­maan älyk­kyy­den väi­te­tään ole­van eri­tyi­sen kysyt­tyä. Mitä älyk­kääm­pi olet, sitä toden­nä­köi­sem­min saat kerät­tyä mui­ta pää­omia: sosi­aa­li­sia, kult­tuu­ri­sia, sym­bo­li­sia ja taloudellisia.

    Jos las­ken oikein, läh­tö­ole­tuk­sia on nyt viisi:
    1) yhteis­kun­ta liik­kuu samaan, “moder­niin” suun­taan kuin “ennen­kin” (eli kär­jis­te­tys­ti sanot­tu­na rationalisoituu),
    2) moder­nis­sa yhteis­kun­nas­sa on yhä enem­män kysyn­tää älykkyydelle,
    3) sosi­aa­li­sel­le liik­ku­vuu­del­le ei ole sää­ty-yhteis­kun­nan kal­tai­sia vah­vo­ja esteitä,
    4) älyk­kyys on pää­osin perin­nöl­lis­tä ja
    5) perin­nöl­li­syys toteu­tuu myös käy­tän­nös­sä luok­kien sisäl­lä (eli että suku­puol­ten parin­va­lin­tapre­fe­rens­sit eivät sot­ke periytymistä).

    Näis­tä sit­ten pitäi­si syn­tyä yhteis­kun­ta, jos­sa älyk­kyys (ja muu hyvä­osai­suus) kasau­tuu ylä­luok­kiin ja tyh­myys (ja muu huo­no-osai­suus) ala­luok­kiin. Seu­rauk­se­na sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus luon­nol­li­ses­ti hidastuu.

    Ongel­ma­na käsit­tääk­se­ni on, että jokais­ta koh­taa yllä voi kysee­na­lais­taa. Esi­mer­kik­si älyk­kyys tus­kin on sel­lai­nen yleis­työ­ka­lu, jol­lai­sek­si se usein kuva­taan; kai se muu­ten oli­si jakau­tu­nut tasai­sem­min. Lau­mae­läin­ten evo­luu­tio ei suo­si yleis­työ­ka­lu­ja vaan kehit­tää yhtä omi­nai­suut­ta toi­sen kustannuksella.

    Ongel­ma­na lie­nee myös se, että on esi­tet­ty teo­ria mut­ta ei empii­ris­tä todistusaineistoa. 

    Ongel­ma on luul­ta­vas­ti myös se, että tus­kin­pa olen niin lah­ja­kas, että ohi­men­nen oli­sin osan­nut käsit­teel­lis­tää näin moni­mut­kai­sen ongel­man vii­teen koh­taan. Var­sin­kin kun tie­tää tulotasoni.

  35. voi jou­tua aloit­ta­maan pal­jon alem­paa kuin Suo­mes­sa on mah­dol­lis­ta, mut­ta toi­saal­ta omal­la työl­lään voi mel­ko hel­pos­ti pääs­tä pal­jon kor­keam­mal­le kuin Suo­mes­sa juu­ri kukaan. ”

    Ei nyt sen­tään, USA:ssa omis­tus on pal­jon kes­kit­ty­neem­pää ja har­vem­pien käsis­sä kuin Suo­mes­sa eli pää­sy hyviin ase­miin on pal­jon vai­ke­ma­paa kuin Suomessa.

  36. Myös muut periy­ty­vät tai opi­tut omi­nai­suu­det kuin älyk­kyys voi­vat osit­tain selit­tää “menes­ty­mis­tä” yhteis­kun­nas­sa. Mie­len­kiin­toi­nen artik­ke­li itse­kont­rol­lin mer­ki­tyk­ses­tä: http://www.newyorker.com/reporting/2009/05/18/090518fa_fact_lehrer

    Itse var­maan oli­sin pys­ty­nyt ole­maan tuol­loin syö­mät­tä vaah­to­kark­kia.. nyt voi­sin tosin pop­sia sen saman­tien. Itse­kont­rol­li lie­nee katoa­va ominaisuus 🙂

  37. Itse olen jos­kus kar­keal­la tuu­lel­la­ni olles­sa tii­vis­tä­nyt asian näin: kou­lu­tus­väy­lien olles­sa kai­kil­le auki, ei ala­luo­kan aitoa tol­loon­tu­mis­ta voi pit­kän pääl­le estää.”

    Noin se menee. Ennen ala­luo­kas­sa oli fik­sua poruk­kaa ihan yleisesti.

    On huo­mat­ta­va se, että aiem­min sää­ty­kier­toa hidas­ti luok­kayl­peys. Sitä lie­nee bri­teil­lä vie­lä­kin. Suo­mes­sa­kin duu­na­rit piti­vät pit­kään itse­ään — aivan aihees­ta jopa — yhteis­kun­nan talou­del­li­se­na ja moraa­li­se­na sel­kä­ran­ka­na. Duu­na­rin peril­li­sen oli hou­kut­te­le­vaa kuu­lua tuo­hon luokkaan.

    Luok­ka­ja­ko ei ole myös­kään niin yksi­ja­koi­nen kuin kuvi­tel­laan: duu­na­ri­luo­kan sisäl­lä oli pal­jon ulko­puo­li­sel­le huo­nos­ti näky­viä por­tai­ta ja arvo-astei­ta, joi­den tavoit­te­lu tar­jo­si moti­vaa­tio­ta lah­jak­kaal­le­kin. Oli jopa koko­naan toi­nen tai oma sosi­aa­li­nen raken­ne duu­na­rie­liit­tei­neen: apu­po­jat, ammat­ti­mie­het ja vaik­ka­pa muu­ra­ri­mes­ta­rit. He eivät edes tavoi­tel­leet luo­kas­taan ulos. (Luok­ka siis sil­lä taval­la näh­ty­nä kuin sosio­lo­git sen teke­vät.) Duu­na­rien työt oli­vat ennen, käsi­työ­läi­sai­kaan 50-luvul­le saak­ka, jos­kus hyvin­kin vaa­ti­via. Ja kun arvos­tuk­set­kin oli­vat aiem­min toi­set, eli aka­tee­mi­suus ja rik­kaus eivät olleet sel­lai­ses­sa huu­dos­sa kuin nyt, oli ihan hou­kut­te­le­vaa päteä nois­sa vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä, joi­ta lah­ja­kas­kaan ei oppi­nut täy­del­li­ses­ti elä­män­sä aika­na ja vaik­ka lah­jak­kuut­ta tar­kas­tel­tai­siin nykyi­sil­lä mittareilla. 

    Luok­kayl­peys jar­rut­ti sää­ty­kier­toa myös siten, että nousuk­kaak­si koet­tu ja luo­kas­taan irti pyr­ki­vä hylät­tiin: ker­ran näin, kuin­ka (vain) palo­tar­kas­ta­jak­si eden­nyt duu­na­ri­ka­ve­ri koh­ta­si hil­jai­suu­den muu­rin kun sai tina­na­pit olal­leen. Tai työn­joh­ta­jak­si ja alem­paan kes­ki­luok­kaan eden­nyt sai­raan fik­su pape­ri­työ­läi­nen ei kel­van­nut pomo­jen eikä her­ro­jen kah­vi­huo­nee­seen: “Mitä sä tääl­lä teet, mee jät­kien kop­piin” ja “Mitäs sä tän­ne enää tuut, mee istuun her­ro­jen polvelle.”

    Työn ulko­puo­lel­la duu­na­ri saat­toi kivu­ta mui­den ja omis­sa sil­mis­sä kor­keal­le­kin yhteis­kun­nal­li­sen ja ay-toi­min­nan kaut­ta. Pääs­tä val­ko­kau­lus­hom­miin ilman, että har­va koki ex-duu­na­rin irron­neen kehyk­ses­tään, kuten joku sosio­lo­gi asian näkee luok­ka­so­keu­des­saan. Tuli vain pitää kiin­teäs­ti yhtä ja yhteyt­tä ex-luok­kaan­sa. Duu­na­ri-kan­san­edus­ta­ja, iso ay-pomo tai minis­te­ri oli yhä mei­dän mie­hiä ja yhä­ti monet ilmei­sen aidos­ti samais­tu­vat duu­na­ri­taus­taan­sa. Eivät siis ole mie­les­tään osal­lis­tu­neet sää­ty­kier­toon lainkaan.

    Pari päi­vää sit­ten esi­mer­kik­si asioin erään ay-pomon kans­sa hyvin vai­ku­tus­val­tai­ses­ta lii­tos­ta, siis todel­la. Pomo oli perä­ti lii­ton kak­kos­mies. Ja hän näyt­ti koke­van ole­van­sa edel­leen­kin duu­na­ri, joka oli nyt vain muis­sa töis­sä kun “omat pojat” oli­vat niin määränneet.

    Joten tuo­ta luok­ka­ja­koa pitäi­si tar­kas­tel­la moniu­lot­tei­sem­mas­sa valos­sa kuin yleen­sä teh­dään. Näh­dä nämä tois­ten­sa lomas­sa toi­mi­vat rin­na­kai­set hie­rar­kiat litis­tä­mät­tä nii­tä yhdeksi.

    Olen muu­ten sitä miel­tä, että sää­ty­kier­toon vai­kut­taa lah­jak­kuu­den ohel­la sat­tu­ma ken­ties lah­jak­kuut­ta enem­män: nuo­ren lähiym­pä­ris­tö ja ystä­vä­pii­ri vai­kut­ta­vat hyvin pal­jon sii­hen, kuin­ka pal­jon tamä arvos­taa ja panos­taa kou­lun­käyn­tiin ja siis tule­viin mahdollisuuksiinsa.

    Tytöt mel­koi­se­na poik­keuk­se­na, sil­lä hehän istu­vat hil­jaa ja raa­pus­ta­vat sini­seen vih­koon­sa kau­niil­la käsia­lal­la kai­ken, min­kä opet­ta­ja käs­kee ja kou­lu­jär­jes­tel­mä aina­kin suo­sii ahke­ruut­ta ilman suu­ria­kaan lah­jo­ja. Tie­de­tään­hän sekin, että nais­ten ÄO on kes­ki­mää­rin alem­pi kuin mies­ten ja sil­ti he tun­ke­vat yli­opis­to­jen salit täy­teen. (Tuos­ta älyk­kyy­se­ros­ta ei ole edel­leen­kään sopi­vaa puhua edes aka­tee­mi­ses­sa maailmassa.)

    Itse olen syn­ty­jä­ni ryy­sy­köy­hä­lis­tös­tä ja elä­nyt lap­suu­te­ni ja nuo­ruu­te­ni hyvin ala­luok­kai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Ei kukaan, ei yksi­kään kos­kaan kan­nus­ta­nut aina­kaan minua opin­tiel­le. Van­hem­mil­le riit­ti kah­dek­san luok­kaa perus­kou­lua, vähin mah­dol­li­nen. Todis­tus alle­kir­joi­tet­tiin sii­hen vil­kai­se­mat­ta. Kou­lus­ta ja tule­vai­suu­des­ta ei puhut­tu edes puo­lel­la sanalla.

    Nousuun tar­vit­ta­via sosi­aa­li­sia tai­to­ja­kaan en oppi­nut: oli sel­lais­ta nuo­ren mie­hen ulkoa höys­tet­tyä her­ra­vi­haa­kin ja en kos­kaan, en iki­nä, hen­gail­lut seu­ras­sa, joka oli­si teh­nyt läh­tö­koh­ta­ni huo­mioi­den ete­ne­mi­sen mahdolliseksi.

    Var­sin­kin kou­lut­ta­mat­to­mal­le nuo tai­dot ja nii­den mah­dol­lis­ta­mat suh­teet ovat tär­kei­tä mut­ta niil­lä on mer­ki­tys­tä kai­kil­le. Eli lah­jak­kuu­den ohel­la vai­kut­taa myös luon­ne ja sosi­aa­li­suus. Suo­mek­si sanot­tu­na myö­täi­li­jät ja nuo­les­ke­li­jat, joi­ta jouk­kue­pe­lu­reik­si kau­niis­ti sano­taan, pär­jää­vät lah­jo­jaan paremmin.

    Minun mie­les­tä­ni lah­jak­kuu­del­le jää siis ylei­ses­ti luul­tua pie­nem­pi roo­li sää­ty­kier­ron moottorina.

    Vaik­ka onhan sil­lä mer­ki­tys­tä: jos en oli­si näin saa­ke­lin fik­su, en oli­si pyris­tel­lyt kau­as ja kor­keal­le taus­tas­ta­ni annet­tua­ni ensin 15 vuot­ta tasoi­tus­ta kai­ken maa­il­man pyllynnuolija-herranpentu-lukutoukille 🙂

  38. Suo­ma­lai­nen sosi­aa­li­tur­va on var­mis­ta­nut sen, että joka töl­lis­tä ei ole enää tar­vet­ta kou­lut­taa sitä suo­mi­fil­mis­tä kiusal­li­sen tut­tua val­ko­lak­kis­ta agronomia. 

    Kou­lu­tusyh­teis­kun­ta on siten mure­ne­mas­sa, että rahan takia ei var­si­nai­ses­ti ole tar­vet­ta sosi­aa­li­seen nousuun. Kaik­ki me pär­jääm­me ja ammat­ti­tai­toi­nen put­ki­mies eritoten. 

    Duu­na­ri-isän lap­si voi hyvil­lä mie­lin men­nä amik­seen, yli­op­pi­las­tut­kin­nol­la ei ole samaa sta­tus­ta kuin 50-luvul­la tai edes ehkä 80-luvulla. 

    Ter­veys­ky­sy­myk­set ovat asia erik­seen. Suo­mi on pola­ri­soi­tu­neim­pia kan­sa­kun­tia ter­vey­se­ro­jen suh­teen Euroo­pas­sa. Ala­luok­ka (käy­tän nyt ala­luok­ka-sanaa Osmon mää­ri­tel­män mukaisesti)tupakoi, lihoo, jou­tuu onnet­to­muuk­siin etc. huo­mat­ta­vas­ti ylä­luok­kaa enem­män. Näin lie­nee kaik­kial­la, mut­ta Suo­mes­sa se on korostunutta. 

    Tosi kiin­nos­ta­va aihe, johon on on monia näkö­kul­mia… Tämä minun oli vain yksi, joka mah­dol­li­ses­ti on jo ollut esil­lä. En nyt luke­nut kaik­kia kom­ment­te­ja vie­lä läpi. 

    Eli kou­lu­tusyh­teis­kun­nal­le ja näen­näi­sel­le tasa-arvol­le ei ole enää sosi­aa­lis­ta tilaus­ta, mikä­li joku kadot­ti kir­joi­tuk­ses­ta­ni pointin.

  39. Täs­tä voi aja­tel­la niin­kin, että lah­jak­kaat kou­lut­tuau­tu­vat ja sel­viä­vät eteen­päin. He nai­vat yli­opis­tos­sa kal­tai­si­aan ja saa­vat lah­jak­kai­ta lap­sia. Lah­jat­to­mat ja alem­min kou­lut­tau­tu­vat taas nai­vat toi­sia lahjattomia.”

    Hyvä point­ti, mut­ta tuol­la voi­si toi­saal­ta myös “oikeut­taa” esim. luok­kae­rot vetoa­mal­la lah­jak­kuu­teen. Oman koke­muk­se­ni perus­teel­la aka­tee­mi­suus ei sinäl­lään kui­ten­kaan takaa hyvää sosio­eko­no­mis­ta ase­maa. Toi­saal­ta menes­ty­vät ihmi­set näyt­tä­vät mui­ta useam­min nai­van saman­lai­ses­ta l. hie­man varak­kaam­mas­ta taus­ta ole­via kump­pa­nei­ta. Ja käy­tän­nös­sä­hän esim. omis­tusa­sun­non peri­mi­nen hel­pot­taa omai­suu­den kar­tut­ta­mis­ta, ja välil­li­ses­ti las­ten pää­se­mis­tä ns. hyviin kou­lui­hin. Lisäk­si taus­ta voi vai­kut­taa amma­tin­va­lin­taan, joka pel­kän aka­tee­mi­suu­den sijaan selit­tää parem­min menestymistä.

    Eli itse luu­len Suo­mes­sa­kin pii­le­vän luok­kae­ro­ja, joi­ta ei tuli­si sot­kea pel­käs­tään peri­mään. Ero Ruot­siin näkyy toki sii­nä, ettei var­si­nai­sia sää­tye­ro­ja näy­te­tä, tai sit­ten nii­tä ei tun­nis­te­ta joh­tuen aiem­mas­ta nopeas­ta sää­ty­kier­ros­ta. Meil­lä­hän ei esim. suku­ni­men perus­teel­la voi aivan hir­veäs­ti pää­tel­lä ihmi­sen varakkuutta. 

    Mer­kit­tä­vää oli,että myös ylim­män tulo­luo­kan tyh­mim­mät­kin menes­tyi­vät korkeakouluopinnoissa.”

    Ja toden­nä­köi­ses­ti muil­la­kin elämänalueilla…

  40. Juna­koh­taus

    Itse olen jos­kus kar­keal­la tuu­lel­la­ni olles­sa tii­vis­tä­nyt asian näin: kou­lu­tus­väy­lien olles­sa kai­kil­le auki, ei ala­luo­kan aitoa tol­loon­tu­mis­ta voi pit­kän pääl­le estää.”

    Niin kuin Choms­ky sanoi: “kou­lu­tuk­sen tar­koi­tus on levit­tää tietämättömyyttä!”
    Mate­maat­tis­ten ainei­den ope­tus lie­nee Suo­mes­sa hyväl­lä tasol­la, muu tai­taa olla pal­jol­ti hevon kukkua.
    Var­sin­kin talous­tie­de yli­opis­tos­sa näyt­tää opin­to-oppaan perus­teel­la mel­koi­sel­ta tapauk­sel­ta. Ope­tus­oh­jel­mas­sa ei näy­tä ole­van ensim­mäis­tä­kään kurs­sia klas­si­seen talous­tie­tee­seen, vaik­ka koko sen jäl­kei­sen talous­tie­teen perus­läh­tö­koh­dat ovat vähin­tään­kin kysee­na­lai­set. Kui­ten­kin siel­lä ilmei­ses­ti vään­ne­tään vuo­si­kausia mik­ro­teo­rian poh­jal­ta jos jon­kin­mois­ta mate­maat­tis­ta akrobatiaa.

  41. Suo­mes­sa vai­ku­tel­miam­me värit­tää, että olem­me elä­neet yhteis­kun­nal­lis­ta mur­ros­kaut­ta. Elin­kei­no­ra­ken­teen raju muu­tos tuot­ti his­to­rial­li­ses­ti ainut­ker­tais­ta sosi­aa­lis­ta liik­ku­vuut­ta, joka oli omi­aan häi­vyt­tä­mään yhteis­kun­nan sel­vim­min erot­tu­via luok­ka­ra­jo­ja. Sää­ty­kier­ros­ta ei ollut kyse, sil­lä elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tos tuot­ti niin pal­jon uusia her­ran­paik­ko­ja, että kenen­kään ei tar­vin­nut pudo­ta sosi­aa­li­ses­ti. Tätä nykyä eläm­me kui­ten­kin uut­ta käännettä.

    Uuden luok­ka­jaon mer­kit näky­vät ennen kaik­kea sii­nä, miten ylim­mät ker­ros­tu­mat sul­ke­vat rivin­sä. EU-sosio­lo­gias­sa kiin­ni­te­tään lii­kaa huo­mio­ta pudok­kai­siin tai eufe­mis­ti­ses­ti syr­jäy­ty­nei­siin. Tär­keäm­pää oli­si tut­kia ylim­pien ker­ros­tu­mien tais­te­lua­se­mia. Yhte­näis­kou­lun perus­teet on jo mur­ret­tu, perin­tö­ve­ron romut­ta­mi­sel­la lin­noi­te­taan luok­ka-ase­mia, ja olen jok­seen­kin var­ma sii­tä, että avio­liit­to­jen luok­ka­ho­mo­ga­mia on koros­tu­neem­paa 2010-luvul­la kuin 1960-luvulla.

  42. Kou­lu­tet­tu­jen äitien lap­set menes­ty­vät kou­luis­sa, kos­ka hei­dän koti­kie­len­sä on sama tai lähel­lä ope­tuk­sen ja oppi­ma­te­ri­aa­lien kiel­tä. Täl­löin ope­tuk­sen sisäl­lön ja tie­don tuot­ta­mi­sen peli­sään­nöt ovat tut­tu­ja ja omak­su­mi­nen help­poa, vaik­ka mekaa­nis­ta älyä ei taval­lis­ta kum­mem­min olisikaan.”

    Jos tätä aja­tus­ta vie­dään vie­lä vähän pidem­mäl­le, voi­daan aja­tel­la että tie­to­työ­läis­ten, siis tie­toa työk­seen jalos­ta­vien kuten juris­tien, mate­maa­tik­ko­jen, lää­kä­rien tms. ammat­ti on usein sen ver­ran vaa­ti­va ettei nor­maa­li kou­lu­tus tah­do riit­tää kuin poik­keus­lah­jak­kail­le, vaan etu­lyön­tia­se­man saa­vat ne jot­ka lap­ses­ta asti kas­va­vat sisään amma­tin edel­lyt­tä­mään tapaan käsi­tel­lä infor­maa­tio­ta. Vähän sama ilmiö kuin enti­sai­ko­jen käsi­työ­läis­su­vuil­la, siis.

  43. Muis­tan luke­nee­ni jos­tain, että Ruot­sis­sa ei ole enää nimek­si­kään säätykiertoa.

    Ensin­nä­kin sosi­aa­li­set erot Yhdys­val­lois­sa ovat huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kuin Suo­mes­sa: voi jou­tua aloit­ta­maan pal­jon alem­paa kuin Suo­mes­sa on mah­dol­lis­ta, mut­ta toi­saal­ta omal­la työl­lään voi mel­ko hel­pos­ti pääs­tä pal­jon kor­keam­mal­le kuin Suo­mes­sa juu­ri kukaan.

    Täl­lai­sia väit­tei­tä ei kyl­lä tut­ki­mus­tie­to tue. Kan­nat­taa lukea esi­mer­kik­si tämä LSE:ssä — joka ei ole ihan pili­pa­li­kor­kea­kou­lu — joi­ta­kin vuo­sia sit­ten teh­ty ver­tai­lu­tut­ki­mus: http://cep.lse.ac.uk/about/news/IntergenerationalMobility.pdf

    Tämän mukaan siis Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa sää­ty­kier­to on kes­ke­nään suu­rin piir­tein samal­la tasol­la — ja kum­mas­sa­kin maas­sa van­hem­pien rik­kau­den ja oman rik­kau­den väli­nen kor­re­laa­tio­ker­roin on vain noin puo­let sii­tä mitä Yhdys­val­lois­sa, ja sää­ty­kier­to siis täl­lä mit­ta­ril­la mitat­tu­na noin kaksinkertaista.

  44. Miten kuvaan sopii aka­tee­mi­set köy­hät? Sisäl­tää­kö ylä­luo­kan käsi­te myös ole­tuk­sen kes­ki­mää­räi­ses­ti parem­mas­ta tulo­ta­sos­ta? Huo­mioi­daan­ko tulo­ta­soon vuo­si­tu­lo­jen lisäk­si koko työs­sä­oloai­ka? Kuin­ka pal­jon sää­ty­kier­ron eroa­vuuk­sia selit­tää eri alo­jen (ja mai­den) eri ammat­tien ansain­ta­ta­so ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det? Onko Yhdys­val­to­jen sää­ty­kier­ron hitauden/nopeuden taus­tal­la selitt­vä­nä teki­jä­nä enem­män­kin tavoi­te ansai­ta­mah­dol­li­suuk­sien maksimointiin/optimointiin kuin muo­dol­li­nen koulutus?

  45. voi jou­tua aloit­ta­maan pal­jon alem­paa kuin Suo­mes­sa on mah­dol­lis­ta, mut­ta toi­saal­ta omal­la työl­lään voi mel­ko hel­pos­ti pääs­tä pal­jon kor­keam­mal­le kuin Suo­mes­sa juu­ri kukaan. ”

    Ei nyt sen­tään, USA:ssa omis­tus on pal­jon kes­kit­ty­neem­pää ja har­vem­pien käsis­sä kuin Suo­mes­sa eli pää­sy hyviin ase­miin on pal­jon vai­ke­ma­paa kuin Suomessa.

    Ame­rik­ka­lai­nen kes­ki­luok­ka elää mate­ri­aa­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti leveäm­min kuin suo­ma­lai­nen kes­ki­luok­ka. Asu­mis­väl­jyys ja pal­kan osto­voi­ma ovat aivan eri tasoa. Oikeas­taan ame­rik­ka­lai­nen kes­ki­luok­ka on sama kuin suo­ma­lai­nen ylem­pi kes­ki­luok­ka. Ame­rik­ka­lai­set oma­ko­ti­lä­hiöt, jois­sa asuu kym­me­niä mil­joo­nia per­hei­tä, näyt­tä­vät äkki­sel­tään suo­ma­lai­sen sil­mään rik­kai­den asu­ma-alueil­ta, ei keskiluokan.

  46. Kjr63,

    Suo­mes­sa ope­te­taan ihan samal­la taval­la mate­ma­ti­soi­tu­nut­ta ja samoi­hin ole­tuk­siin perus­tu­vaa talous­tie­det­tä kuin maa­il­man huip­pu­yli­opis­tois­sa. Kri­tiik­ki­si pitää siis koh­dis­taa talous­tie­tee­seen yleen­sä, ei suo­ma­lai­seen opetukseen.

    Kjr63: “Ope­tus­oh­jel­mas­sa ei näy­tä ole­van ensim­mäis­tä­kään kurs­sia klas­si­seen talous­tie­tee­seen, vaik­ka koko sen jäl­kei­sen talous­tie­teen perus­läh­tö­koh­dat ovat vähin­tään­kin kyseenalaiset.”

    Aina­kin Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa on kak­si kurs­sia: Oppi­his­to­ria ja Tutus­tu­mi­nen kan­san­ta­lous­tie­teen klas­si­koi­hin. Mik­si klas­si­koi­ta pitäi­si opet­taa tämän enem­pää? Eihän fysii­kas­sa­kaan kes­ki­ty­tä New­to­nin kir­joi­tuk­siin. Aika ja resurs­sit ovat rajalliset.

    Jos koko moder­ni talous­tie­de on mie­les­tä­si pie­les­sä, niin ei asi­aa ulko­puo­lel­ta huu­te­le­mal­la korjata.

  47. Ame­rik­ka­lai­nen kes­ki­luok­ka elää mate­ri­aa­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti leveäm­min kuin suo­ma­lai­nen kes­ki­luok­ka. Asu­mis­väl­jyys ja pal­kan osto­voi­ma ovat aivan eri tasoa. ”

    Olet kat­sel­lut lii­kaa ame­rik­ka­lai­sia sar­jo­ja. Minul­la asuu suku­lai­sia USA:ssa Mic­hi­ga­nis­sa, Flo­ri­das­sa ja Arkansasissa.
    Arkan­sas on kuin Suo­men kai­nuu. USA:ta vain har­voin näy­tet­tään näi­tä taka­mai­ta. Eikä se elä­mä Flo­ri­das­sa tai Mic­hi­ga­nis­sa­kaan mitään kovin leve­ää ole, jos olet kaup­na myy­jä tai rakennusmies.
    Yksi har­han luo­ja on talo­jen suu­ri koko ja näyt­tä­vä ulko­muo­to. Todel­li­suu­des­sa ne ovat pah­vi­ta­lo­ja, jot­ka mrs­kys­sä hajoa­vat kuin korttitalot.

    Näen­näi­sen kor­kea elin­ta­so syn­tyy vekaan­tu­mi­ses­ta eli kun kan­san­ta­lous vel­kaan­tuu, val­tio vel­kaan­tuu, osa­val­tiot vel­kaan­tu­vat, kun­nat vel­kaan­tu­vat, koti­ta­lou­det vel­kaan­tu­vat esim luot­to­kort­ti­vel­kaa oli kes­ki­mää­rin 150 % vuosiansioista.
    Täl­lai­nen val­ta­va vel­kael­vy­tys toi­mii jon­kin aikaa, mut­ta lop­puu aika­naan kuten olem­me huomanneet.

  48. Miten kuvaan sopii aka­tee­mi­set köy­hät? Sisäl­tää­kö ylä­luo­kan käsi­te myös ole­tuk­sen kes­ki­mää­räi­ses­ti parem­mas­ta tulotasosta?”

    Kou­lu­tuk­sen sää­ty­kier­toa tehos­taa­vaa vai­ku­tus­ta voi­daa sel­vit­tää pelk­kiä kou­lu­tus­taus­to­ja vertailemalla.

    Varak­kuus ei ole kovin sel­keä mit­ta­ri, sil­lä varak­kuus on vaih­te­le­va eikä sta­bii­li elä­mä­ni­kui­nen tila esim vii­me lama syök­si vsuu­ren jou­kon varak­kaan ase­man saa­vut­ta­nei­ta köyhyyteen

    Oli­vat­ko kaik­ki kon­kurs­sin teh­neet 50–100000 yrit­tä­jää tyhmiä ?

  49. Yhdys­val­to­jen sää­ty­kier­ros­ta puhut­taes­sa tulee ottaa huo­mioon maan etni­nen hete­ro­gee­ni­syys. Ei Yhdys­val­to­ja voi noin vain ver­ra­ta homo­gee­ni­siin Pohjoismaihin.

    Tuos­sa Uscha­no­vin link­kaa­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa­kin sanotaan:

    Anot­her impor­tant dimen­sion of the low mobi­li­ty in the US is rela­ted to race, with Hertz (2004) showing that mobi­li­ty is subs­tan­tial­ly more restric­ted for black fami­lies than whi­te families”

  50. Mir­kan kom­ment­tiin: Väit­täi­sin kui­ten­kin, etä tuloil­la ja aka­tee­mi­sel­la kou­lu­tuk­sel­la on kor­re­laa­tio­ta, vaik­ka poik­keuk­sia onkin. Aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen saa­nei­ta nai­sia ei pitäi­si täs­sä tapauk­ses­sa ver­ra­ta säh­kö­asen­ta­jiin, jot­ka ovat pää­asias­sa mie­hiä, vaan esi­mer­kik­si tyy­pil­li­sis­sä ei-aka­tee­mi­sis­sa amma­teis­sa toi­mi­viin nai­siin, kuten vaik­ka­pa kau­pan kas­soi­hin tai lähi­hoi­ta­jiin. Esi­mer­kik­si opet­ta­jil­la (eräs tyy­pil­li­nen nais­ten aka­tee­mi­nen ammat­ti) on parem­mat pal­kat kuin kau­pan­myy­jil­lä tai lähihoitajilla.

    Kun tuloe­rot kas­va­vat, se tar­koit­taa näh­däk­se­ni samal­la sitä, että aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen tulot kes­ki­mää­rin kas­va­vat kou­lut­ta­mat­to­miin tai vain ammat­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nei­siin ver­rat­tu­na. Näin siis tuloe­ro­jen kas­vu selit­tää samal­la sää­ty­kier­ron vähenemistä.

  51. Klaus Mäke­lä muis­tut­ti, että sää­ty­kier­to hidas­tuu sii­tä syys­tä että “her­ran pai­kat” eivät enää lisään­ny. Nii­hin pää­sy on vai­keam­paa ja van­ha eliit­ti pitää pai­kat omas­sa piirissään.
    Älyk­kyys on vain yksi teki­jä, jol­la pääs­tään ns pit­käl­le. Ver­kos­tot, koto­na opit­tu kie­li ja kult­tuu­ri, itse­var­muus seu­rus­tel­la ja toi­mia elii­tin paris­sa ovat tär­kei­tä tekijöitä.
    Vaik­ka sii­voo­jan lap­si oli­si miten äly­käs tahan­sa, hän toden­nä­köi­ses­ti kokee olon­sa epä­var­mak­si ja vie­raak­si jou­tues­saan teke­mi­siin perin­tei­sen aka­tee­mi­sen taus­tan omaa­vien ihmis­ten kans­sa, mikä var­mas­ti vai­kut­taa hänen ete­ne­mis­mah­dol­li­suuk­siin­sa. Aina­kin alku on hitaam­paa, sil­lä uuden vii­te­ryh­män kult­tuu­rin oppi­mi­nen vie aikan­sa. Eikä nii­tä ver­kos­to­ja­kaan ole valmiina.

  52. vaan etu­lyön­tia­se­man saa­vat ne jot­ka lap­ses­ta asti kas­va­vat sisään amma­tin edel­lyt­tä­mään tapaan käsi­tel­lä infor­maa­tio­ta. Vähän sama ilmiö kuin enti­sai­ko­jen käsi­työ­läis­su­vuil­la, siis.”

    Näin se on, kun yhteis­kun­ta moni­mut­kais­tuu niin sano­jen mer­ki­tys on eri sosi­aa­li­sis­ta taus­tois­ta tule­vil­le eri­lai­nen . Myös moraa­li ja arvo­kä­si­tys­ten eriy­ty­mi­nen joh­taa mer­ki­tyk­sien eriy­ty­mi­seen eri­tyi­se­ti abstraktoiden

    Esim laki mer­kit­see duu­na­ril­le aivan eri asi­aa kuin juris­til­le tai johtajalle.
    Elii­til­le laki on vain työ­vä­li­ne, jol­la joik­ku­ja hal­li­taan ja se sal­lii mil­lai­sen tul­kin­nan laist tahan­sa, seu­rauk­sel­la ei ole väliä vaik­ka se joh­tai­si hal­lin­to­koh­teen kuolemaan.

    Kir­ves­mie­hel­le laki on taas abo­luut­ti­nen totuus ja käsi­te­tään oikeu­den­mu­kai­suu­dek­si. Sikis lain kier­toa pide­tään moraa­lit­to­man päin­vas­toin kuin elii­tin pirissä.

    Myös maa­han­muut­ta­jat ovat onegl­mis­sa näi­den mer­ki­tys­ten eri­lai­suu­den vuok­si. Esim lais­ta heil­lä on rea­lis­ti­sem­pi käsi­tys kuin taval­li­sel­la suo­ma­lai­sel­la. Laki on useim­pien tän­ne tul­lei­den koti­mais­sa avoi­mes­ti elii­tin työ­vä­li­ne ja sitä ei tar­vit­se salat pro­bag­na­daan kuten Suomessa.
    Suo­ma­lai­set kum­mas­te­le­vat näi­den rea­lis­tis­ta suh­tau­tu­mis­ta lakei­hin ja yhteiskuntaan

  53. Lii­an vanha:“Olivatko kaik­ki kon­kurs­sin teh­neet 50–100000 yrit­tä­jää tyhmiä ?”

    Suh­teel­li­ses­ti vai absoluuttisesti?

  54. Ame­rik­ka­lai­nen kes­ki­luok­ka elää mate­ri­aa­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti leveäm­min kuin suo­ma­lai­nen kes­ki­luok­ka. Asu­mis­väl­jyys ja pal­kan osto­voi­ma ovat aivan eri tasoa.

    Läh­de­viit­tei­tä oli­si hyvä näh­dä täl­lai­sil­le väit­teil­le, jot­ka soti­vat kaik­kea aihet­ta kos­ke­vaa tut­ki­muk­sel­lis­ta tie­toa vastaan.

    Kan­san­ta­lous­tie­teen nobe­lis­ti­na­kin sit­tem­min tun­ne­tuk­si tul­lut Paul Krug­man las­ki tämän vuo­si­kym­me­nen alus­sa, että kes­ki­luo­kan kulu­tus­voi­ma oli tuol­loin USA:ssa suu­rin piir­tein sama kuin esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa. Sen sijaan pie­ni­tu­loi­sim­paan kym­me­neen pro­sent­tiin kuu­lu­van lap­si­per­heen tulot oli­vat Ruot­sis­sa 60 % suu­rem­mat kuin vas­taa­van yhdys­val­ta­lai­sen per­heen, ja alle 6 dol­la­ril­la päi­väs­sä eli 14 % yhdys­val­ta­lai­sis­ta mut­ta vain 6 % ruot­sa­lai­sis­ta (New York Times 20.10.2002). Jo aiem­min saman­kal­tai­siin lukui­hin oli pää­ty­nyt las­kel­mis­saan mm. yhdek­sän yhdys­val­ta­lai­sen nobe­lis­ti­luo­kan talous­tie­tei­li­jän ryh­mä: kes­ki­luo­kal­la menee vähin­tään yhtä hyvin Ruot­sis­sa kuin Yhdys­val­lois­sa, mut­ta Ruot­sin pie­ni­palk­kai­sim­mil­la on 63 % parem­mat tulot kuin Yhdys­val­tain pie­ni­palk­kai­sim­mil­la. (Välfärdss­tat i omvand­ling ‑raport­ti vuo­del­ta 1995, jon­ka teet­ti Suo­men Evaa vas­taa­va SNS.)

    Mikään ei anna ymmär­tää, että tilan­ne oli­si sit­tem­min­kään muut­tu­nut kuin kor­kein­taan Ruot­sin (ja mui­den poh­jois­mai­den) hyvin­voin­tie­tu­mat­kan kas­va­mi­sen kautta.

    En oikein näe, mitä “leveäm­min elä­mis­tä” on sii­nä, että lap­sen syn­ty­mäs­tä saak­ka jou­du­taan sääs­tä­mään kuu­kausit­tain, että tämä saa­tai­siin kak­si­kym­men­tä vuot­ta myö­hem­min yli­opis­toon. Tai sii­nä, että lomaa on vuo­des­sa nor­maa­lis­ti viik­ko pari ja esi­mer­kik­si äitiys­lo­ma on pal­ka­ton. Tai sii­nä, että on pak­ko omis­taa hen­ki­lö­au­to halusi­pa tai ei, kos­ka jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei ole. Tai sii­nä, että sai­raa­la­las­ku­jen vuok­si on mah­dol­lis­ta jou­tua asunn­ot­to­mak­si. Enkä usko, että kovin moni muu­kaan suo­ma­lai­nen näkee.

  55. A

    Kri­tiik­ki­si pitää siis koh­dis­taa talous­tie­tee­seen yleen­sä, ei suo­ma­lai­seen opetukseen.”

    Tie­ten­kin, mut­ta ei Suo­mes­sa tar­vit­se teh­dä höl­mös­ti, vaik­ka niin muu­al­la tehdään.

    Mik­si klas­si­koi­ta pitäi­si opet­taa tämän enempää?”

    Kos­ka he selit­ti­vät pää­osin miten kan­san­ta­lous toimii.

    Eihän fysii­kas­sa­kaan kes­ki­ty­tä New­to­nin kirjoituksiin.”

    Kyl­lä kes­ki­ty­tään, peruskoulussa.

    Aika ja resurs­sit ovat rajalliset.”

    Eivät vai­ku­ta ole­van. Aikaa tun­tuu riit­tä­vän hölyn­pö­lyyn vuosikausia.

    Jos koko moder­ni talous­tie­de on mie­les­tä­si pie­les­sä, niin ei asi­aa ulko­puo­lel­ta huu­te­le­mal­la korjata.”

    Talous­tie­det­tä ohjaa­vat polii­ti­set int­res­sit. Sii­hen pitäi­si yrit­tää vai­kut­taa äänestämällä.

  56. Vie­lä tuos­ta sää­ty­kier­ros­ta sen ver­ran, että sen ei pitäi­si olla mikään itsei­sar­vo. Ongel­ma se on ainoas­taan sil­loin, kun joku jol­la on kykyä JA halua pääs­tä “kor­keam­mal­le” ei sin­ne pääse.

    Eli sää­ty­kier­ron mää­räs­tä ei oikeas­taan voi vetää mitään joh­to­pää­tök­siä. Pitäi­si tun­tea myös ihmis­ten pre­fe­rens­sit ja kyvyt. Täs­tä voi toki vetää jotain joh­to­pää­tök­siä tyy­liin: Alem­mat sosi­aa­li­luo­kat ovat suun­nil­leen yhtä lah­jak­kai­ta kuin kor­keam­mat­kin, sää­ty­kier­to on hidas­ta= joko heil­lä ei ole halua pääs­tä kor­keam­paan sää­tyyn tai joku “hait­taa” hei­dän nousemistaan.

    Kuten täs­tä­kin kes­kus­te­lus­ta voi näh­dä täs­tä ole­tuk­ses­ta, että sää­dyt oli­si­vat noin suun­nil­leen yhtä lah­jak­kai­ta ei ole yksi­mie­li­syyt­tä, tosin tämä yksi­mie­li­syy­den puu­te joh­tuu suu­rel­ta osin sii­tä, että jot­kut eivät suos­tu hyväk­sy­mään kak­sois­tut­ki­muk­sen aika vas­taan­sa­no­mat­to­mia tuloksia.

    Ei ole myös­kään itses­tään sel­vää, että “alem­mat sää­dyt” haluai­si­vat koho­ta, kuten mui­den muas­sa Rää­sy­ran­nan Joo­sep­pi kirjoitti.

  57. Olet kat­sel­lut lii­kaa ame­rik­ka­lai­sia sar­jo­ja. Minul­la asuu suku­lai­sia USA:ssa Mic­hi­ga­nis­sa, Flo­ri­das­sa ja Arkansasissa.
    Arkan­sas on kuin Suo­men kai­nuu. USA:ta vain har­voin näy­tet­tään näi­tä taka­mai­ta. Eikä se elä­mä Flo­ri­das­sa tai Mic­hi­ga­nis­sa­kaan mitään kovin leve­ää ole, jos olet kaup­na myy­jä tai rakennusmies.
    Yksi har­han luo­ja on talo­jen suu­ri koko ja näyt­tä­vä ulko­muo­to. Todel­li­suu­des­sa ne ovat pah­vi­ta­lo­ja, jot­ka mrs­kys­sä hajoa­vat kuin korttitalot.

    Höps. Täy­tyy olla aika syväs­ti suo­ma­lais­kan­sal­li­sen pro­pa­gan­dan aivo­pe­se­mä, jos luu­lee, että Suo­men kes­ki­luo­kan elin­ta­so on edes lähel­lä Ame­ri­kan kes­ki­luo­kan elin­ta­soa. Voi­daan ver­ra­ta osto­voi­maa, varal­li­suut­ta, mitä vain. Muis­te­len luke­nee­ni, että suo­ma­lai­set asu­vat ahtaam­min kuin japa­ni­lai­set, mikä on jon­kin­moi­nen saavutus.

    Näen­näi­sen kor­kea elin­ta­so syn­tyy vekaan­tu­mi­ses­ta eli kun kan­san­ta­lous vel­kaan­tuu, val­tio vel­kaan­tuu, osa­val­tiot vel­kaan­tu­vat, kun­nat vel­kaan­tu­vat, koti­ta­lou­det vel­kaan­tu­vat esim luot­to­kort­ti­vel­kaa oli kes­ki­mää­rin 150 % vuosiansioista.
    Täl­lai­nen val­ta­va vel­kael­vy­tys toi­mii jon­kin aikaa, mut­ta lop­puu aika­naan kuten olem­me huomanneet.

    Tämä Ame­ri­kan vau­rau­den näen­näi­syys on jat­ku­nut suku­pol­via, itse asias­sa vuo­si­sa­to­ja — aina­kin jos euroop­pa­lai­sia on uskominen.

  58. Voi­daan ver­ra­ta osto­voi­maa, varal­li­suut­ta, mitä vain.

    Niin voi­daan. Ja jokai­ses­sa ver­tai­lus­sa poh­jois­mai­nen kes­ki­luok­ka on vähin­tään tasa­vä­ki­nen USA:n kes­ki­luo­kan kanssa.

    Vas­tak­kais­ta väi­tet­tä ei muu­ta todek­si sen mekaa­ni­nen tois­te­le­mi­nen ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. Tar­vi­taan hie­man enem­män, eli viit­tauk­sia läh­tei­siin, jois­ta saa­tu­jen tie­to­jen mukaan väit­teen voi sanoa pitä­vän paik­kan­sa. Ja kos­ka nii­tä viit­tauk­sia ei näy­tä tule­van, ei ole syy­tä olet­taa, että se pitäi­si paik­kan­sa. Läh­teet osoit­ta­vat täy­sin päin­vas­tai­seen suuntaan.

    Tämä Ame­ri­kan vau­rau­den näen­näi­syys on jat­ku­nut sukupolvia,

    Niin on — talous­ti­las­to­jen mukaan itse asias­sa suun­nil­leen vuo­den 1973 ensim­mäi­ses­tä öljy­krii­sis­tä läh­tien. Jos sitä edel­tä­nei­den vuo­si­kym­men­ten kehi­tys­ku­lut oli­si­vat jat­ku­neet, yhdys­val­ta­lai­nen elin­ta­so todel­la oli­si tätä nykyä mer­kit­tä­väs­ti parem­pi kuin euroop­pa­lai­nen. Mut­ta ne eivät jat­ku­neet — enin osa sii­tä BKT:n kas­vus­ta, joka 1950–60-luvulla kana­voi­tui kes­ki­luo­kal­le, on sit­tem­min kana­voi­tu­nut enim­mäk­seen rik­kaim­mal­le yhdel­le pro­sen­til­le ja vie­lä sen sisäl­lä rik­kaim­mal­le pro­sen­tin kym­me­nes­osal­le. Kes­ki­luo­kan kulu­tuk­sen kas­vu on rahoi­tet­tu käy­tän­nös­sä koko­naan velak­si, ja tämän vuo­si­kym­me­niä rau­has­sa pai­su­neen vel­ka­kuplan puh­kea­mi­ses­ta joh­tuu vii­mei­sen vuo­den aika­na maa­il­man­laa­jui­sek­si levin­nyt talouskriisi.

  59. Tämä Ame­ri­kan vau­rau­den näen­näi­syys on jat­ku­nut suku­pol­via, itse asias­sa vuo­si­sa­to­ja — aina­kin jos euroop­pa­lai­sia on uskominen.”

    Sys­te­maat­ti­nen vel­kaan­tu­mi­nen alkoi vas­ta 60-luvulla,ja vaih­to­ta­se­kin kään­tyi ner­ga­tii­vi­sek­si Rea­ga­nin poli­tii­kal­la. Clin­to­nin aikaan vel­kaan­tu­mi­nen ja vaih­to­ta­seen ali­jää­män kas­vu pysäh­tyi het­kek­si, mut­ta Bus­hin aikaan taas repesi.
    Kun Suo­men vaih­to­ta­se on yli­jää­mäi­nen niin mekin rahoi­tam­me osal­tam­me USA:n alijäämiä.

    Kii­na on ja Euroop­pa ovat ollet mer­kit­tä­viä rahoit­ta­jia, mut­ta nyt tilan­ne on epävakaa.

  60. Voi­daan ver­ra­ta osto­voi­maa, varal­li­suut­ta, mitä vain. Muis­te­len luke­nee­ni, että suo­ma­lai­set asu­vat ahtaam­min kuin japa­ni­lai­set, mikä on jon­kin­moi­nen saavutus.”
    Ei nii­tä rik­kai­ta ole maa­il­man mitas­sa­kaan kovin pal­joa. For­be­sin aj Gap Gemi­nin sel­vi­tys­ten mukaan yli mil­joo­nan dol­la­rin omai­suus on noin 9 mijoo­nal­la hen­ki­löl­lä ja tosi rik­kai­ta on eli omai­suus yli 30 mil­joo­naa taa­laa on n 80000 . Vaik­ka suu­ri osa näis­tä on USA:ssa niin ei se vie­lä kek­si­luo­kas­ta rikas­ta tee.
    Siel­lä 1 % omis­taa n 40 % omai­suu­des­ta ja 10 % jo 70 % eli USA:ssa omis­tus on hyvin keksittynnyttä

  61. Kos­ka he selit­ti­vät pää­osin miten kan­san­ta­lous toimii.”

    Puut­teel­li­ses­ti ja osit­tain vir­heel­li­ses­ti (pätee min­kä tahan­sa tie­tee­na­lan klas­si­koi­hin). Nii­den jäl­keen on tul­lut val­ta­va mää­rä hyö­dyl­li­siä teo­rioi­ta, käsit­tei­tä ja kor­jauk­sia. Tie­de ei pysähdy.

    Talous­tie­det­tä ohjaa­vat polii­ti­set int­res­sit. Sii­hen pitäi­si yrit­tää vai­kut­taa äänestämällä.”

    Kenen int­res­sit? Mai­nit­se muu­ta­ma esi­merk­ki talous­tie­teen kes­kei­sis­tä teo­riois­ta ja mal­leis­ta, jot­ka on kehi­tet­ty tai joi­ta säi­ly­te­tään poliit­tis­ten int­res­sien vuok­si JA jot­ka ovat vir­heel­li­siä (muu­ten­han poliit­ti­sil­la motii­veil­la ei oli­si väliä).

    Muis­tat­han, että talous­tie­de ja poliit­ti­nen talous­kes­kus­te­lu ovat kak­si eri asi­aa. Jäl­kim­mäi­ses­sä käy­te­tään usein edel­lis­tä lyö­mä­asee­na, vaik­ka sii­hen ei löy­tyi­si tie­teel­li­siä perusteita.

  62. Olen jo pidem­pään pan­nut mer­kil­le, kuin­ka tilas­to- ja muil­la nume­ro­tie­tei­li­jöil­lä on kapea käsi­tys ihmi­se­nä olemisesta.

  63. En nyt viit­si muu­ta kuin lin­kit­tää Johan Nor­ber­gin kir­joi­tuk­sen vas­ti­neek­si Tom­mi Uscha­no­vil­le, kun vii­mek­si sain sanai­lus­tam­me kel­tai­sen kor­tin Osmolta:

    http://www.stabu.net/ruotsito.html

    Ruot­sin Talous­tut­ki­mus­kes­kus, joka teki tut­ki­muk­sen, alle­vii­va­si että tum­mai­hoi­sil­la, joil­la on kes­ki­ver­toi­ses­ti mata­lim­mat tulot koko Yhdys­val­lois­sa, on nyt kor­keam­pi elin­ta­so ver­rat­tu­na kes­ki­luok­kai­seen ruotsalaistalouteen.”

  64. Aika rajua, että näin moni ihmi­nen kuvit­te­lee että puhee­na ole­val­le var­sin moni­mut­kai­sel­le ilmiöl­le oli­si vain yksi seli­tys. Ehkä jotain joh­to­pää­tök­siä voi­si teh­dä sii­tä, että eri seli­tys­mal­le­ja on tar­jot­tu val­ta­va mää­rä. Itse veik­kai­sin, että useim­mis­sa esi­te­tyis­sä on jotain totuus­poh­jaa, eli kyse oli­si useam­man kym­me­nen teki­jän yhteisvaikutuksesta. 

    Ihan nyt esi­mer­kik­si: Jos ote­taan työ­hy­po­tee­sik­si että yhteis­kun­ta on sil­lä tavoin meri­to­kraat­ti­nen, että älyk­käim­mät ihmi­set pää­ty­vät par­hai­siin ase­miin, pitäi­si huo­mioi­da, että eri tut­ki­mus­ten mukaan älyk­kyy­teen vai­kut­ta­vat aina­kin peri­mä, ras­kau­den­ai­kai­set olo­suh­teet, ravit­se­mus, ter­vey­den­ti­la, var­hai­set vuo­ro­vai­ku­tus­suh­teet van­hem­piin ja ver­tai­siin, ope­tus ja har­joi­tus, rasi­tus jne. Täl­löin­kin jää huo­mioi­mat­ta se, että älyk­kyy­den mää­ri­tel­mäs­tä ei ole mitään kai­ken­kat­ta­vaa kon­sen­sus­ta eikä monia älyk­kyy­den laje­ja osa­ta kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti mita­ta. Sit­ten pitäi­si huo­mioi­da, että älyk­kyy­teen vai­kut­ta­vien teki­jöi­den ja yhteis­kun­nal­li­sen ase­man suh­de on dynaa­mi­nen, siis varak­kaam­paan per­hee­seen syn­ty­neil­le lap­sil­le on tar­jol­la parem­mat edel­ly­tyk­set älyk­kyy­den kehit­ty­mi­seen ja myös aikui­siäl­lä mah­dol­li­suu­det oman ajat­te­lun kehit­tä­mi­seen kor­re­loi­vat osit­tain käy­tös­sä ole­viin talou­del­li­siin resursseihin.

    Sit­ten jos itse työ­hy­po­tee­siä läh­tee tar­kas­te­le­maan, huo­ma­taan, että jot­ta se voi­si pitää poik­keuk­set­ta paik­kan­sa, pitäi­si pys­tyä eli­mi­noi­maan sel­lais­ten toden­net­ta­vien ilmiöi­den kuin nepo­tis­mi, kse­no­fo­bia, ris­kia­ver­sio, tai esi­mer­kik­si täs­sä lis­tas­sa mai­nit­tu­jen aja­tus­mal­lien vai­ku­tus, ts. osoit­ta­maan että vaik­ka ihmi­set eivät ole klas­si­sen talous­tie­teen mää­ri­tel­män mukai­ses­ti ratio­naa­li­sia, yhteis­kun­nan koko­nai­suus kui­ten­kin toi­mii rationaalisesti.

    Lyhyes­ti sanot­tu­na tun­tuu aika­moi­sel­ta mut­kien vetä­mi­sel­tä suo­rak­si väit­tää että sää­ty­kier­ron hidas­tu­mi­nen joh­tuu asias­ta X.

  65. Sää­ty­kier­toa tai ei, suo­ma­lai­set ovat elin­ta­sol­taan abso­luut­ti­ses­ti tai suh­teel­li­ses­ti mita­ten maa­pal­lon eliittiä. 

    Elii­tin sisäl­lä on ero­ja, mut­ta vai­kea nii­tä on osoit­taa. Ja onnea ei voi mita­ta. Kun on riit­tä­väs­ti ruo­kaa, pääl­lä puh­taat ja ehyet vaat­teet, hyvä ter­veys, tal­vel­la läm­min asun­to, työ­paik­ka, niin mitä vielä.

    Kun kou­lus­sa kysyy lap­sil­ta, mikä hei­dän elä­mäs­sään on tär­kei­tä, vas­taus on aina sama, koti ja ystä­vät. Ei sii­nä sää­ty­kier­toa pohdita.

  66. Hei Osmo,

    ihan kiin­nos­ta­va kysy­mys, mut­ta kes­kus­te­lu pitäi­si aloit­taa viit­taa­mal­la tut­ki­muk­seen, jol­la tuo sää­ty­kier­ron hidas­tu­mi­nen osoi­tet­tai­siin. Arvauk­se­ni on että se oli­si tol­kut­to­man vai­ke­aa teh­dä tilas­tol­li­ses­ti luo­tet­ta­val­la taval­la, kos­ka tar­vi­taan pit­kää panee­li­da­taa. Alan huip­pu­tut­ki­joil­la ei tun­nu ylei­ses­ti ole­van se käsi­tys, että täl­lai­nen muu­tos on tapah­tu­nut. Sen sijaan perus­kou­lun romah­dut­ta­va vai­ku­tus yli­su­ku­pol­vi­seen talou­del­li­sen ase­maan kor­re­laa­tioon on osoi­tet­tu aika hyvin (Tuo­mas Pek­ka­ri­sen ym. lois­ta­va paperi).

  67. Tie­de ei pysähdy”

    Ongel­ma vain on, että on vähin­tään kysee­na­lais­ta, voi­ko kan­san­ta­lous­tie­det­tä kut­sua tie­teek­si. Moder­nin tie­teen­fi­lo­so­fian perus­ta­van­laa­tui­sia käsit­tei­tä on fal­si­fioi­ta­vuus, ja minul­la on suu­ria vai­keuk­sia kek­siä edes yhtä (mik­ron tai mak­ron) mer­kit­tä­vää teo­ri­aa joka oli­si joten­kin sel­keäs­ti fal­si­sioi­ta­vis­sa, eikä ole tri­vi­aa­li ole­tuk­sis­ta seu­raa­va totuus. Talous“tiede” on lähin­nä kokoel­ma mie­li­val­tais­ten ole­tuk­sien loo­gi­sia seu­rauk­sia, ja täten muis­tut­taa enem­män ideo­lo­gi­aa tai uskon­toa kuin oike­aa empii­ris­tä tie­det­tä. (Näin siis talous­tie­teen ulko­puo­lel­la kou­lu­tuk­sen­sa saa­neen, mut­ta vähän talou­den perus­tei­ta luke­neen sil­min. Joku talou­teen enem­män pereh­ty­nyt voi­nee hel­pos­ti fal­si­fioi­da väit­tee­ni lis­taa­mal­la muu­ta­mia mer­kit­tä­viä fal­si­fioi­ta­via talous­teo­rian tuloksia)

  68. Vas­tak­kais­ta väi­tet­tä ei muu­ta todek­si sen mekaa­ni­nen tois­te­le­mi­nen ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. Tar­vi­taan hie­man enem­män, eli viit­tauk­sia läh­tei­siin, jois­ta saa­tu­jen tie­to­jen mukaan väit­teen voi sanoa pitä­vän paik­kan­sa. Ja kos­ka nii­tä viit­tauk­sia ei näy­tä tule­van, ei ole syy­tä olet­taa, että se pitäi­si paik­kan­sa. Läh­teet osoit­ta­vat täy­sin päin­vas­tai­seen suuntaan.

    Wider-ins­ti­tuu­tin v. 2006 jul­kais­tun tut­ki­muk­sen mukaan aikui­sen kes­ki­mää­rin omis­ta­ma varal­li­suus on Japa­nis­sa 181.000 dol­la­ria, USA:ssa 144.000, Sak­sas­sa 90.000, Ruot­sis­sa 80.000 ja Suo­mes­sa 39.000. Kes­ki­mää­räi­nen aikui­nen ame­rik­ka­lai­nen omis­taa siis 3,7 ker­taa enem­män kuin suo­ma­lai­nen. Suo­ma­lais­ten vau­raus on samaa tasoa mek­si­ko­lais­ten, argen­tii­na­lais­ten ja puo­la­lais­ten kans­sa. [1] [2]

    En pää­se luke­maan nii­den nobe­lis­tie­si tut­ki­muk­sia, joten en pys­ty niis­tä enem­pää sano­maan. Käteen ame­rik­ka­lai­sel­le tulee joka tapauk­ses­sa tulo­ja enem­män, ja sitä saa sit­ten itse päät­tää, mihin ne käyt­tää. Sel­vää on, että ame­rik­ka­lai­sil­la on suu­rem­mat asun­not ja enem­män roi­naa kuin euroop­pa­lai­sil­la. Suo­mes­sa kulut­ta­ja­hin­nat ovat noin 40 pro­sent­tia kor­keam­pia kuin USA:ssa ((PDF), min­kä vuok­si suo­ma­lais­ten osto­voi­ma oli­si pal­jon hei­kom­pi kuin ame­rik­ka­lais­ten, vaik­ka tulom­me eivät oli­si pie­nem­mät (mitä ne toki ovat).

    Vil­kai­sin lin­kit­tä­mää­si tut­ki­mus­ta, mut­ta sii­nä ei näy­tä ote­tun huo­mioon aiem­min mai­nit­se­mia­ni seik­ko­ja. Suo­mes­sa tulo- ja sosi­aa­li­set erot ovat niin pie­niä, että sosi­aa­li­nen nousu on usein näen­näis­tä; toi­sin on USA:ssa. Toi­sek­seen tut­ki­muk­ses­sa ei ver­tail­la etni­ses­ti ja rodul­li­ses­ti saman­lai­sia populaatioita.

  69. Vaik­ka sii­voo­jan lap­si oli­si miten äly­käs tahan­sa, hän toden­nä­köi­ses­ti kokee olon­sa epä­var­mak­si ja vie­raak­si jou­tues­saan teke­mi­siin perin­tei­sen aka­tee­mi­sen taus­tan omaa­vien ihmis­ten kans­sa, mikä var­mas­ti vai­kut­taa hänen etenemismahdollisuuksiinsa.”

    Olen jos­kus miet­ti­nyt, että onko­han “gra­dua vail­le mais­te­rei­den” koti­taus­to­ja tut­kit­tu. Jokai­nen gra­dun (tai dip­pa­työn) teh­nyt tie­tää, miten iso mör­kö se on, kun se on teke­mät­tä, ja miten pie­nel­tä jutul­ta se jäl­keen päin tun­tuu (jol­le­kin se mör­kö voi olla yhtä lail­la pakol­li­nen, mut­ta tur­han­tun­tui­nen, fysii­kan perus­kurs­si, tms). Sen mörön selät­tä­mi­nen on var­mas­ti hel­pom­paa, jos lähi­pii­ris­tä (per­hees­tä tai lähi­su­vus­ta) löy­tyy mais­te­rei­ta (tai DI:jä), jot­ka eivät vai­ku­ta ihmis­tä kummallisemmilta.

  70. Ihan mie­len­kiin­tois­ta keskustelua.

    Kuka teis­tä on luke­nut englan­ti­lai­sen sosio­lo­gin Mic­hel Youn­gin kir­jan Meri­to­kra­tian nousu 1872 — 2013 . (suom Lii­sa Voi­on­maa eli Väi­nö Tan­ne­rin tytär). W+G 1967, muistaakseni

    Mie­len­kiin­toi­nen kuvaus. Merit­ko­kra­tia, kuten kaik­ki kra­tiat rap­peu­tu­vat ja meri­to­kra­tia päät­tyy popu­lis­ti­seen val­lan­ku­mouk­seen 2000-luvun alus­sa. Yllät­tä­vän hyvä ennuste.

  71. Ylä­luok­ka (yhteis­kun­nas­sa sosi­aa­li­sen hie­rar­kian ylin väes­tön­osa) on käsit­tee­nä vähän vai­kea, kos­ka kou­lu­tus­taus­ta tai lah­jak­kuus eivät toden­nä­köi­ses­ti yksin rii­tä selit­tä­mään sen kier­toa tai rakennetta. 

    Itse epäi­li­sin mer­kit­tä­väk­si selit­tä­jäk­si yhteis­kun­nan arvo­maa­il­maa ja poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon kaut­ta sää­del­tä­vää tah­to­ti­laa sii­tä, miten asioi­den halu­taan olevan.

    Miten pal­jon sää­ty­kie­roon vai­kut­ta­vat opis­ke­lu­mah­dol­li­suu­det eli yli­opis­to­jen aloi­tus­pai­kat suh­tees­sa väes­tön kokoon ja eri­tyi­ses­ti ikä­ryh­miin, eli eri val­tioi­den poliit­ti­set pää­tök­set sii­tä, mikä osa opis­ke­li­jois­ta kou­lu­te­taan “ylä­luok­kaan”?

    Miten pal­jon vai­kut­taa eri ammat­tien tulo­ta­sot, arvos­tuk­set ja työ­mah­dol­li­suu­det? Käden­tai­to­jen arvos­tus ja pal­kit­se­mi­nen tai eri alo­jen työ­voi­ma­tar­pei­den muu­tok­set kuten IT-alo­jen kas­vu, ovat mah­dol­lis­ta­neet monil­le liit­ty­mi­sen ylä­luok­kaan ilman aka­tee­mis­ta koulutusta.

    Ylä­luok­kaan pyr­ki­mi­sen tär­keyt­tä tai motii­ve­ja voi tar­kas­tel­la myös kes­ki­luo­kan kaut­ta. Mitä demo­kraat­ti­sem­pi ja tasa-arvoi­sem­pi yhteis­kun­ta on, sitä toden­nä­köi­sem­min sekä mah­dol­li­suu­det kou­lu­tuk­sen kaut­ta ase­moi­da itsen­sä — niin halu­tes­saan — ylä­luok­kaan ovat ole­mas­sa ja kään­ten sitä “sal­li­tum­paa ja hyväk­sy­tym­pää” on — niin halu­tes­saan — olla kuu­lu­mat­ta eli kou­lut­tau­tu­mat­ta siihen. 

    Kou­lu­tus ei tosin auto­maat­ti­ses­ti joh­da ylä­luok­kaan. Jos aja­tel­laan vaik­ka huma­nis­ti­ses­ta tie­de­kun­nas­ta val­mis­tu­nei­ta mais­te­rei­ta, voi­daan kai olla samaa miel­tä sii­tä, että ei hei­tä voi ylä­luo­kak­si kut­sua aina­kaan sosio­eko­no­mi­sen ase­man­sa vuok­si? Teke­vät luon­nol­li­ses­ti tär­ke­ää työ­tä, mut­ta työ­nar­vos­tus ja palk­ka jää­vät kyl­lä yleen­sä kes­ki­luo­kan kate­go­ri­aan tai sen alle. 

    Mais­te­rien ja toh­to­rei­den yleis­tyes­sä vai­keu­tuu myös ylä- ja kes­ki­luo­kan mää­ri­tel­mät, kos­ka a) kou­lu­tus ei ole ylä­luo­kan yksi­se­lit­tei­nen mää­rit­tä­jä b) yli­opis­to­kou­lu­tus ei tar­joa auto­maat­ti­ses­ti parem­paa palk­kaa tai pysy­vää työ­paik­kaa c) em teki­jöis­tä joh­tuen kes­ki­luo­kan kou­lu­tus­ta­so “para­nee”. Toi­saal­ta ylä­luo­kan sisäl­lä on aika­pers­pek­tii­vis­tä riip­puen tapah­tu­nut myös iso­ja muu­tok­sia kuten se, että meil­lä on nykyi­sin suo­men­kie­li­nen yläluokka.

  72. Wide­rin tut­ki­muk­sen data oli laman jäl­jil­tä, oli­ko­han vuo­del­ta 1998. Suo­ma­lais­ten omai­suus on pit­käl­ti asun­nois­sa, joten ei ole kum­ma, jos asun­to­kuplan puh­kea­mi­sen jäl­keen omai­suusar­vot oli­vat mata­lal­la. 90-luvun lama oli pää­asias­sa poh­jois­mai­nen ilmiö. Mut­ta var­mas­ti suu­rin osa län­si­maa­lai­sis­ta ovat äsket­täin rikas­tu­nei­ta suo­ma­lai­sia vauraampia.

    Jenk­kien tulot ovat hyvät, jos ei ole lap­sia tai ei sai­ras­tu ilman vakuutusta.

    USA:n vähäi­nen sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus on tosia­sia, ei sitä muuk­si saa muut­tu­maan vaik­ka kuin­ka toi­voi­si. Syy lie­nee sikä­läi­nen puo­lia­ris­to­kraat­ti­nen kapi­ta­lis­mi, jos­sa raha rat­kai­see pal­jon enem­män kun täällä.

  73. Tämä foo­ru­mi tai­taa olla sel­lai­nen, joka oli­si kiin­nos­tu­nut uudes­ta tilas­to­kes­kuk­sen tulon­ja­ko­ti­las­tos­ta. Kysei­sen tilas­to­tut­ki­muk­sen mukaan mm. tuloe­rot ovat reven­neet Suo­mes­sa 60-luvun tasol­le. Jos­tain syys­tä luke­ma­ni päi­vä­leh­det eivät ole kir­joit­ta­neet aiheesta. 

    http://www.stat.fi/til/tjt/2007/tjt_2007_2009-05–20_tie_001_fi.html

  74. Vedän mut­kia suoraksi:
    USA:n kes­ki­luo­kan ja ammat­ti­tai­tois­ten työ­läis­ten tulo­ta­so on nous­sut 70-luvul­ta hyvin vähän ja 50-luvun lopul­ta­kin vähem­män kuin monis­sa Euroo­pan mais­sa. Vähäi­nen­kin nousu on pal­jol­ti tapah­tu­nut velaksi.
    Toi­saal­ta 50-luvun läh­tö­koh­ta oli niin kor­kea että vähäi­sem­pi nousu on luonnollista.

    Täl­lä het­kel­lä vis-à-vis ver­tail­len ei useim­pien kes­ki­ryh­mien elin­ta­sos­sa Poh­jois­mai­den ja USA:n välil­lä ei ole mer­kit­tä­viä ero­ja suun­taan tai toiseen.

    Ver­tai­lua tosin vai­keut­ta­vat monet tääl­lä jo mai­ni­tut seikat;
    *asu­mis­ta­so ja ‑väl­jyys jos­sa Suo­mi on jäl­ki­ju­nas­sa (mut­ta ver­rat­kaa­pa Tans­kaa ja USA:ta)
    *jenk­kien ok-talo­jen “pääl­tä koreus” johon joku viit­ta­si (mut­ta onhan väl­jä pah­vi­ta­lo­kin parem­pi kuin pahvikaksio:/)
    *eri­lai­set asun­to­luot­to­mark­ki­nat, USA:n kiin­ne­lai­na­sys­tee­mi eri­koi­suuk­si­neen jot­ka nyt posah­ti­vat koko maa­il­man silmille
    *sosi­aa­li­tur­van ja las­ten kou­lu­tus­kus­tan­nus­ten erot

    Sen sijaan USA:ssa on var­maan­kin yhä mah­dol­lis­ta “pik­ku­ri­kas­tua” rehel­li­ses­ti­kin, ahke­ruu­del­la, nok­ke­luu­del­la ja tuurilla,
    esi­mer­kik­si sopi­van alan yrit­tä­jyy­del­lä. Sini­kau­lusa­lan­kin. Täs­sä ei kyl­lä­kään pidä uskoa Hollywoodia.

    Ame­rik­ka­lais­ten suu­ri kes­ki­mää­räi­nen varal­li­suus ei todel­la­kaan kel­paa todis­teek­si sii­tä, että kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­sel­la tai edes kes­ki­ver­rol­la kes­ki­luok­kai­sel­la meni­si eri­tyi­sen hyvin. Tääl­lä jo ker­rot­tiin­kin, että varal­li­suus on USA:ssa erit­täin epä­ta­sai­ses­ti jakautunut.

    Kun ver­tail­laan osit­tain intui­tii­vi­ses­ti USA:ta ja Poh­jois­mai­ta, menee hel­pos­ti kak­si asi­aa sekai­sin. Aina­kin minulta:)

    Varak­kuus periy­tyy USA:ssa jo mm. kal­liin kou­lu­tuk­sen ja yhä vai­kut­ta­vien etnis­ten kuvioi­den takia enem­män kuin Poh­jois­mais­sa. Perin­tö- ja varal­li­suus­ve­ro­tus­kin var­maan vai­kut­taa, vaik­ka tun­nus­tan etten tie­dä aihees­ta tarkemmin.

    Sen sijaa USA:ssa ei yhtä pal­jon kuin vaik­ka­pa kan­san­ko­ti Ruot­sis­sa ole perin­teis­tä yläluokkaa.
    Toki on näi­tä Uuden Englan­nin hep­pu­ja joil­la on roo­ma­lai­nen nume­ro etu­ni­men perässä…
    mut­ta sil­ti run­noi­sin asian epä­tie­teel­li­ses­ti näin:
    USA on luok­kayh­teis­kun­ta ja Ruot­si yhä jos­sain mää­rin sää­ty-yhteis­kun­ta. Jos­sa luok­ka­kier­to on vilk­kaam­paa kuin USA:ssa, mut­ta syväl­lä näky­mät­tä­mis­sä uiva sää­ty­kier­to ei ehkä niinkään.

    Disclai­mer: noin puo­li­vä­lis­sä tämä meni mutuksi.

  75. JL:
    “Kes­ki­mää­räi­nen aikui­nen ame­rik­ka­lai­nen omis­taa siis 3,7 ker­taa enem­män kuin suomalainen.”

    Tie­dat­ko, onko toi varal­li­suu­den kes­kiar­vo vai medi­aa­ni? Kes­kiar­voil­la las­ket­tu­na yhteis­kun­nas­sa, jos­sa on kym­me­nen jasen­ta, jois­ta yksi omis­taa 10 mil­joo­naa ja loput yhdek­san ei mitaan, kes­ki­maa­rai­nen asu­kas on miljonaari.

  76. Olen jos­kus miet­ti­nyt, että onko­han “gra­dua vail­le mais­te­rei­den” koti­taus­to­ja tut­kit­tu. Jokai­nen gra­dun (tai dip­pa­työn) teh­nyt tie­tää, miten iso mör­kö se on, kun se on teke­mät­tä, ja miten pie­nel­tä jutul­ta se jäl­keen päin tun­tuu (jol­le­kin se mör­kö voi olla yhtä lail­la pakol­li­nen, mut­ta tur­han­tun­tui­nen, fysii­kan perus­kurs­si, tms). Sen mörön selät­tä­mi­nen on var­mas­ti hel­pom­paa, jos lähi­pii­ris­tä (per­hees­tä tai lähi­su­vus­ta) löy­tyy mais­te­rei­ta (tai DI:jä), jot­ka eivät vai­ku­ta ihmis­tä kum­mal­li­sem­mil­ta.

    Vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na suo­ma­lai­nen medi­aa­nio­pis­ke­li­ja on muut­tu­nut aika taval­la. En tie­dä, onko kyse sii­tä, että kou­lu­te­taan lii­kaa vai mis­tä, mut­ta opis­ke­li­joil­la ei tyy­pil­li­ses­ti ole min­kään­lais­ta drai­via, ei tie­don­ja­noa eikä mitään teke­mi­sen ja oppi­mi­sen mei­nin­kiä. Tie­ten­kään tämä ei päde kaik­kiin, mut­ta sel­lai­ses­ta on tul­lut enem­män­kin nor­mi kuin pie­ni poik­keus. Gra­du­jen ja DI-töi­den roi­kot­ta­mi­nen on vain oire tästä. 

    Ja nyt joku selit­tää, että sil­lä pape­ril­la ei ole mer­ki­tys­tä. Ei sil­lä ole­kaan, mut­ta ker­too se jotain asen­tees­ta, ettei hoi­da asioi­ta loppuun. 

    Kou­lu­tus ei juu­ri sosi­aa­lis­ta nousua takaa Suo­mes­sa. Kenes­tä­kään ei tule “ylä­luok­kaa” sil­lä, että hank­kii hyvän kou­lu­tuk­sen, alas­ta viis. Ylä­luok­kaan pää­see Suo­mes­sa syn­ty­mäl­lä tai pelaa­mal­la jääkiekkoa.

  77. Kes­kus­te­lus­sa nyt ei ole miten­kään mää­ri­tel­ty ylä­luo­kan omi­nai­suuk­sia. Sii­pä teen sen itse: 

    Var­si­nai­nen Suo­men ylä­luok­ka tulee van­hois­ta, perin­teik­käis­tä suvuis­ta, jois­sa monien suku­pol­vien ajan on ollut kor­keas­ti kou­lu­tet­tua, ja kult­tuu­ri­suun­tau­tu­nut­ta väkeä. Usein kysees­sä ovat suo­men­ruot­sa­lai­set, mut­tei toki aina. 

    Onko tosi­aan Kimi Räik­kö­nen jon­kun kie­len­käy­tös­sä ja mie­len maa­il­mas­sa “ylä­luok­kai­nen”? Ei nyt raha­va­rois­ta ole pel­käs­tään kyse, kun sää­ty­kier­ros­ta puhutaan. 

    Osmo on ylä­luok­kai­nen, kat­so­kaa vaik­ka vii­meis­tä Hesa­rin kuu­kausi­lii­tet­tä, jos ette minua usko. Joku ties­mis­sä lähiös­sä kas­va­nut perus­kou­lun käy­nyt kie­kon­pyö­rit­tä­jä ei sitä ole. Tulot eivät rat­kai­se sosi­aa­li­luok­kaa, jos­kin kor­re­laa­tio on tiet­ty olemassa.

  78. Joten­kin muis­tuu Peter Fryck­man­nin sanat erääs­tä leh­ti­kir­joi­tuk­ses­ta. Peter tote­si, että sil­loin kun hän­kin kaup­pao­pis­tos­sa oli oppi­laa­na, ja kun toi­set luki­vat kokei­siin, niin samal­la aikaa hän kävi jo täy­si­päi­väis­tä kaup­paa asiak­kai­den­sa kanssa.

    Kenel­le sit­ten kou­lu sopii ja sen myö­tä myö­hem­min saa ase­maa ja ansain­taa. Mut­ta tosi­han on se, että Suo­mes­sa on aina­kin muu­ta­mat köy­hem­mis­tä olo­suh­teis­ta läh­töi­sin olleet ovat saa­neet osal­leen kou­lu­tuk­sen myö­tä — aina­kin arvostusta.

    Joku esit­ti hyviä luku­ja — olis­ko ollut “lii­an vanha” :

    - ikä­luok­kaan syn­tyy n. 60 000 tulokasta
    — n. 30 000 ikä­luo­kas­ta suo­rit­taa ylioppilastutkinnon

    - oikei­ta kor­kea­kou­lu­ta­soi­sia opis­ke­lu­paik­ko­ja vuo­sit­tain on tar­jol­la n. 15 000

    Eli 15 000 / 60 000 pää­see omil­la aivoil­laan eteen­päin elämässään.

    Minua vaan kiin­nos­tai­si tie­tää se, että moni­ko näis­tä 15 000 per vuo­si suun­taa opin­ton­sa val­tion hal­lin­toon täh­tää­viin opin­toi­hin ja kuin­ka moni kas­va­tus­tie­tei­den opiskelijoiksi?

  79. Ylä­luok­kaan pää­see Suo­mes­sa syn­ty­mäl­lä tai pelaa­mal­la jääkiekkoa.

    Suo­mes­sa ylä­luok­kaan pää­see ihan samal­la taval­la kuin muu­al­la­kin eli ennen kaik­kea perus­ta­mal­la menes­ty­vän fir­man tai pää­se­mäl­lä mukaan menes­ty­vän fir­man palkitsemisjärjestelmiin. 

    Sik­si ei kan­na­ta olla eri­tyi­sen huo­les­tu­nut sii­tä, että tuloe­rot kas­va­vat, jos se siis ker­too elin­voi­mai­ses­ta talou­des­ta. Ja sii­tä se kai ker­too, onhan Suo­mes­sa sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus suur­ta ver­rat­tu­na eri­tyi­ses­ti Yhdys­val­toi­hin mut­ta myös mui­hin “vapaam­piin” talouk­siin. Se tar­koit­taa, että tääl­lä syn­ty­mäl­lä ylä­luok­kaan pää­see har­vem­min kuin siel­lä. Joku­nen jää­kiek­koi­li­ja sii­nä on kyl­lä mukana.

    Jos tuloe­rot sit­ten jää­vät suu­rik­si Yhdys­val­to­jen tapaan eli hitaam­man kas­vun kausil­la ne eivät ala taas kurou­tua kiin­ni, seu­rauk­se­na sosi­aa­li­nen kier­to hidas­tuu, kos­ka syn­tyy pysy­vä ala­luok­ka, jos­ta nouse­mi­nen on vaikeaa. 

    Jotain tuol­lais­ta on ilmei­ses­ti jo Suo­mes­sa­kin tapah­tu­nut. Pitää kui­ten­kin muis­taa, että Suo­mi on edel­leen yksi maa­il­man tuloe­roil­taan tasai­sim­mis­ta mais­ta, mikä siis selit­tää suur­ta sosi­aa­lis­ta liikkuvuutta.

  80. Ylä­luok­ka poi­mi ala­luo­kas­ta lah­jak­kuu­det ja sysä­si omat mus­tat lam­paan­sa ala­luok­kaan. Sosi­aa­li­seen ase­maan vai­kut­ta­vat muut­kin asiat kuin lah­jak­kuus. Ulko­nä­kö ja ter­veys nyt esimerkiksi.”

    Täs­sä ansait­see tul­la mai­ni­tuk­si eräs TV:n brit­ti­hömp­pä­oh­jel­ma, jos­sa Ani­ta Rod­dick puet­tiin liha­vak­si ja mei­kat­tiin vie­lä sel­lai­sek­si, joka ei näyt­tä­nyt ihan kau­neusi­han­tei­den mukai­sel­ta. Sit­ten hän osal­lis­tui hie­nos­to­kut­suil­le ja istui pöy­däs­sä, jos­sa oli vara­kas­ta seu­ra­pii­ri­po­ruk­kaa. Tar­koi­tuk­se­na oli seu­ra­ta miten ihmi­set suh­tau­tu­vat ja miten pal­jon ulko­näöl­lä on mer­ki­tys­tä. Täs­sä oli se mie­len­kiin­toi­suus, että kun jon­kin aikaa oli kulu­nut hän esit­te­li itsen­sä pöy­tä­seu­ru­eel­le ja tilan­ne muut­tui heti, kun huo­ma­si­vat, että oli­kin kuu­lui­sa ihmi­nen pöydässä.

    Huo­no ter­veys — eri­tyi­ses­ti huo­no mie­len­ter­veys — ja tai­pu­mus päih­tei­den vää­rin­käyt­töön mer­kit­se­vät Suo­mes­sa suur­ta ris­kiä sosi­aa­li­seen las­kuun. Jotain ker­too se, että vaik­ka Suo­mes­sa tuloe­rot ovat pie­niä, sosi­aa­li­set ter­vey­se­rot ovat taval­lis­ta suurempia.”

    Täs­tä seu­raa vie­lä kal­liim­pi las­ku veron­mak­sa­jil­le, kun ei hoi­de­ta ajois­sa. Tie­dän itse erään tapauk­sen, jos­sa lää­kä­rit jät­ti­vät mie­len­ter­vey­son­gel­man hoi­ta­mat­ta. Seu­rauk­se­na oli kal­liim­pia hoi­to­ja, enemm­män lääk­kei­tä, kun­tou­tus­tut­ki­muk­sia, eri­lai­sia työ­ko­kei­lu­ja ym. toi­men­pi­tei­tä luke­ma­ton mää­rä ja lop­pu­tu­lok­se­na pää­sy sai­ra­se­läk­keel­le. Voi vain ara­vail­la kuin­ka mon­ta ker­taa kal­liim­mak­si tuli, ver­rat­tu­na sii­hen jos olis aikai­sem­min hoi­det­tu kunnolla.

    Kyl­lä meil­lä edel­leen on se tilan­ne, että vaik­ka sii­voo­jan lap­si on yhtä äly­käs, kau­nis ja ter­ve kuin pro­fes­so­rin lap­si, hän pää­tyy pro­fes­so­rin las­ta epä­to­den­nä­köi­sem­min aka­tee­mi­sel­le ural­le. Vie­lä epä­to­den­nä­köi­sem­pää se on, jos lap­si ei ole äly­käs, ter­ve eikä kaunis.”

    Jos äly­käs sii­vo­jan lap­si ei pää­dy sel­lai­seen hom­maan, jos­sa hänen kyvyk­kyy­ten­sä mah­dol­li­sim­man pal­jon hyö­dyn­tää yhteis­kun­taa, on se mel­kois­ta yhteis­kun­nan varo­jen tuh­laus­ta, jos ajat­te­lee mitä lap­si nyt yleen­sä­kin yhteis­kun­nal­le mak­saa. Tosin aka­tee­mi­nen kou­lu­tus ei nyky­ään takaa yhtään mitään. Meil­lä on free­lancer-tut­ki­joi­ta­kin, jot­ka elä­vät näl­kä­pal­kal­la ja työ­voi­ma­vi­ran­omais­ten mie­li­val­lan alla.

    Jos Albert Eins­tein oli­si syn­ty­nyt pal­jon myö­hem­min ja nyt vas­ta yrit­täi­si aloi­tel­la aka­tee­mis­ta uraa, oli­si­ko hänes­tä kos­kaan tul­lut fyy­sik­koa. Kou­lu­me­nes­tys ei tai­nut kovin hyvä olla ja sai huo­not suo­si­tuk­set fyy­si­kon uralle.

    Tie­de-leh­des­sä oli nume­ros­sa 8/2007 mie­len­kiin­toi­nen jut­tu Into­hi­mo kas­vat­taa älyn jät­ti­läi­sen. Sii­nä tuo­tiin esiin ansioik­kaas­ti se kuin­ka pal­jon kui­ten­kin kovaa työ­tä ja into­hi­moa menes­tys vaa­tii. New­ton­kin eli kuin munk­ki, täy­sin erak­ko­na ja uuras­ti koko ajan fysii­kan kim­pus­sa. Oli­si ihme jos ei niil­lä työ­mää­ril­lä alkai­si tulos­ta syntymään.

  81. Kah­la­sin nyt jon­kun ver­ran kom­ment­te­ja läpi… 

    Ei ole mitään tsaans­sia (eng. chance) kes­kus­tel­la täs­tä, ellei mää­ri­tel­lä ko. käsitteitä. 

    Mitä siis tar­koit­taa ylä­luok­kai­nen? Kel­paa­ko ylä­luok­kai­sek­si liki luki­häi­riöi­nen amik­sen kes­kyt­tä­nyt, joka ei ero­ta Ekber­gin kah­vi­laa Hes­bur­ge­ris­ta tai tori­tau­lua Edel­feld­tin teok­ses­ta… mut­ta on rahaa syys­tä tai toisesta. 

    Syyt voi­vat olla moni­nai­set. Esim, että kier­tää autol­la rataa tosi kovaa… se, että vain noin 0,000000001 pro­sent­tia ihmi­sis­tä on edes kokeil­lut ajaa niin kovaa kysei­sel­lä meno­pe­lil­lä ympy­rää ei tie­ten­kään him­men­nä tätä suoritusta. 

    Itse ajat­te­len, että ylä­luok­kai­suus tar­koit­taa sivis­tys­tä ja koko­nais­val­tais­ta elä­män­hal­lin­taa. Ylä­luo­kan lap­set tun­nis­ta­vat Astrid Lindgre­nin teok­set ja van­hem­mat erot­ta­vat Vic­tor Hugon ja Vit­to­rio de Sican toi­sis­taan. Lap­set ovat hoik­kia ja ter­vei­tä ja heil­lä on reiät­tö­mät ham­paat. Ihanaa!

    Ylä­luok­kai­nen on kuin kala vedes­sä ilman vet­tä­kin. Oste­rit ravin­to­las­sa käy­vät sii­nä mis­sä kateen­kor­vat­kin ja jokai­nen puhee­nai­he Isä Mit­ros­ta Aki Kau­ris­mäen ja Itä­me­ren tilan­teen kaut­ta Johan­na Tukia­seen käy yhtä sula­vas­ti vii­niä siemaillen. 

    Nämä ylä­luok­kai­set ihmi­set ovat usein tie­tys­ti myös rik­kai­ta, mut­ta se ei rii­tä ylä­luok­kai­suu­teen, ei alkuunkaan.….

  82. Jor­ma Nordlin:
    “Sii­nä tuo­tiin esiin ansioik­kaas­ti se kuin­ka pal­jon kui­ten­kin kovaa työ­tä ja into­hi­moa menes­tys vaa­tii. New­ton­kin eli kuin munk­ki, täy­sin erak­ko­na ja uuras­ti koko ajan fysii­kan kim­pus­sa. Oli­si ihme jos ei niil­lä työ­mää­ril­lä alkai­si tulos­ta syntymään.”

    Tie­tees­sä menes­ty­mi­nen vaa­tii lähes aina huo­mat­ta­vaa omis­tau­tu­mis­ta ja uuras­ta­mis­ta. Kova työ ei kui­ten­kaan yksin takaa mitään. Tie­de­maa­il­mas­sa on val­ta­van mää­rä ihmi­siä, jot­ka omis­tau­tu­vat työl­leen täy­sin ja elä­vät kuin mun­kit, mut­ta eivät sil­ti saa mitään kovin ihmeel­lis­tä aikaan — aina­kaan mitään sel­lais­ta, jon­ka jäl­ki­pol­vet muistaisivat.

  83. Eli­na, hyvä jut­tu, kun nos­tit esiin ton mää­ri­tel­män tärkeyden.

    Miten ero­tat ylä­luo­kan ja äly­mys­tön, vai ovat­ko ne sinun sinun luo­kit­te­lus­sa­si sisäk­käi­siä ryh­miä? Minus­ta ylä­luok­kaan voi myös kuu­lua, vaik­ka yleis­si­vis­tys ja älyn­lah­jat oli­si­vat hiu­kan hei­kom­mat­kin. Ylä­luok­kaan kuu­lu­mi­seen riit­tää mie­les­tä­ni esim. (perit­ty) varal­li­suus, oikea per­he­taus­ta ja ennen kaik­kea ylä­luok­kai­sen eti­ke­tin hal­lit­se­mi­nen. Tähän eti­ket­tiin kuu­luu oikean käy­tök­sen lisäk­si tiet­ty­jen avai­n­asioi­den, esim. Edel­feld­tien, Rune­ber­gien ym. pin­nal­li­nen tun­te­mi­nen (jot­ta niis­tä voi sen vii­ni­la­sin ääres­sä jau­haa). Minus­ta ylä­luok­ka­lai­nen voi myös olla ihan kun­nol­la rap­piol­la, kun­han vain kulis­sit pysyy pys­tys­sä illalliskutsuilla. 

    Sii­tä ollaan samaa miel­tä, että rikas vor­mu­la­kus­ki ei kuu­lu ylä­luok­kaan. Hän kai kuu­luu samaan laa­tik­koon kuin kylä­kaup­pa­mil­jo­nää­rit ym., joi­ta ylä­luok­ka­lai­set tai­ta­vat kut­sua uusrikkaiksi.

  84. Tois­tan ehkä osit­tain jo sitä, mitä joku aikai­sem­min kom­men­toi, mut­ta minus­ta koko ‘ylä­luo­kan’ mää­rit­te­ly on hiu­kan tur­haa, kos­ka nii­tä yhteis­kun­nal­li­sia hie­rar­kioi­ta on usei­ta ja ne ovat rin­nak­kai­sia (tai vain osit­tain pääl­lek­käi­siä). Aivan samal­la tavoin kuin muu­ra­ri­mes­ta­ri oli ennen duu­na­rien hie­rar­kian hui­pul­la, ylem­män kes­ki­luo­kan edus­ta­jat (iso oma­ko­ti­ta­lo, 2 autoa, vene/mökki, kak­si ter­vet­tä las­ta ja koi­ra) ovat suo­ma­lai­sen ‘tavis­hie­rar­kian’ huip­pu­ja. He eivät ole ylem­pä­nä tai alem­pa­na kuin vaik­ka julk­kis­tai­tei­li­jat tai sijoit­ta­ja­mil­jo­nää­rit, he vain elä­vät eri hie­rar­kian sisäl­lä ja hei­dän unel­man­sa ja tavoit­teen­sa ovat eri­lai­set. Eri hie­rar­kioi­den hui­put saat­ta­vat olla varal­li­suu­del­taan hyvin­kin eri tasol­la, joten raha­kaan ei ole kovin hyvä mit­ta­ri. Arvos­tet­tu, mut­ta köy­hä runoi­li­ja tus­kin vaih­tai­si osia for­mu­la­mil­jo­nää­rin kanssa.

  85. Osmo käyt­ti yksin­ker­tai­suu­den vuok­si jakoa vain ala- ja ylä­luok­kaan, jol­loin niil­lä on laa­jem­pi mer­ki­tys kuin yleensä. 

    Muu­ten­han voi­daan puhua ala­luo­kas­ta, alem­mas­ta ja ylem­mäs­tä työ­väen­luo­kas­ta, kes­ki­luo­kas­ta, ylem­mäs­tä kes­ki­luo­kas­ta, ylä­luo­kas­ta jne. Ylä­luok­ka pitäi­si jakaa vie­lä aina­kin uuteen ja van­haan rahaan. Ala­luo­kas­sa­kin on eroa sil­lä, onko lin­na­kun­di vai sossupummi.
    Eri­lai­set mark­ke­rit (kie­li, tavat, maku) kos­ke­vat kaik­kia luok­kia alhaal­ta ylös eli ylem­pi työ­väen­luok­ka pyr­kii erot­tau­tu­maan alem­mas­ta työ­väen­luo­kas­ta ja ylem­pi kes­ki­luok­ka kes­ki­luo­kas­ta jne.

  86. Hel­sin­gin rita­ri­huo­neel­ta löy­tyy ylä­luo­kan suku­jen vaa­ku­noi­ta. Kan­nat­taa pereh­tyä. Mut­ta. Mie­les­tä­ni ylä­luok­ka­lai­suu­teen kuu­luu seu­raa­via asioi­ta. Oppi­nei­suut­ta tai ehkä parem­min luke­nei­suut­ta, varal­li­suut­ta, sosi­aa­li­sia tai­to­ja ja mie­len­kiin­toa kaik­keen uuteen. Minus­ta ne ihmi­set, jot­ka luke­vat pal­jon ja seu­raa­vat maa­il­man menoa ja omaa­vat mie­li­pi­tei­tä, ovat fik­sum­pia kuin muut. Jos on lisäk­si rahaa, kuu­luu yläluokkaan.

  87. Jos puhu­taan sosi­aa­li­ses­ta liik­ku­vuu­des­ta, mita­taan yleen­sä tulo­ja tai jos­kus kou­lu­tus­ta, kos­ka niis­tä on help­po saa­da suh­teel­li­sen objek­tii­vis­ta tie­toa. “Ylä­luo­kan” sijaan kan­nat­tai­si käyt­tää ter­miä “ylin luok­ka” eli hyvä­tu­loi­sim­mat, jol­loin his­to­rial­li­set kon­no­taa­tiot eivät pää­se sot­ke­maan aja­tuk­sen juoksua. 

    Ylim­pään luok­kaan usein kasaan­tuu talou­del­lis­ten pää­omien lisäk­si myös kult­tuu­ri­sia ja aina­kin sosi­aa­li­sia pää­omia, kuten kaik­ki Tho­mas Man­nin­sa luke­neet tie­tä­vät. Sosi­aa­lis­ta pää­omaa on help­po “vaih­taa” talou­del­li­sek­si pää­omak­si esim. isän hyvä veli ‑ver­kos­ton kaut­ta. Kult­tuu­ri­sen pää­oman arvo on Suo­mes­sa onnek­si vähäi­nen. Rune­ber­gin sitee­raa­mi­nen ulkoa ruot­sik­si saat­taa ava­ta jon­kun oven, mut­ta ei sil­lä rikas­tu­maan pääse.

    Toi­saal­ta kun inhi­mil­li­nen pää­oma amma­til­li­sia kva­li­fi­kaa­tioi­ta paran­taes­saan las­ke­taan kult­tuu­ri­sek­si pää­omak­si, sil­lä on suu­ri mer­ki­tys. USA:n ja Bri­tan­nian vähäis­tä sosi­aa­lis­ta liik­ku­vuut­ta on seli­tet­ty eriar­vois­ta­val­la kou­lu­jär­jes­tel­mäl­lä, joka siis ei tuo­ta köy­hien lap­sil­le hei­dän tar­vit­se­maan­sa kult­tuu­ris­ta pää­omaa kovin hyvin. Tosin ohi­men­nen voi­si huo­maut­taa, että kou­lu­lai­tok­sen epä­on­nis­tu­mi­sen syyt ovat pit­käl­ti muu­al­la kuin lai­tok­ses­sa itsessään.

    Sum­ma­ten: täs­sä tut­kail­laan nyt oikeas­taan talou­del­lis­ta liik­ku­vuut­ta eli talou­del­lis­ten pää­omien kasaan­tu­mis­ta suku­pol­vien välil­lä per­heit­täin. Kos­ka muut pää­omat ovat talou­del­lis­ten pää­omien edel­ly­tys tai seu­raus, näen­näi­sen sup­peal­la näkö­kul­mal­la eli kes­kit­ty­mi­sel­lä tulo­jen muu­tok­siin ei pitäi­si olla suur­ta mer­ki­tys­tä koko­nais­ku­van kannalta.

  88. Tuon tyyp­pi­set aja­tuk­set ovat iki­van­ho­ja. Eri­tyi­sen suo­sit­tu­ja ne oli­vat Darwi­nis­ta Nat­si-Sak­san kaatumiseen.

    En ole eri­tyi­sem­min ilah­tu­nut tämän­tyyp­pi­ses­tä argu­men­toin­nis­ta. Minus­ta argu­men­tit pitäi­si yrit­tää kumo­ta vas­ta-argu­men­teil­la eikä leimoilla.

  89. Tulon­jaon tulee olla kes­kit­ty­nyt, kos­ka täl­löin ihmis­ten pahoin­voin­ti mak­si­moi­daan hyvin­voin­tia lisäten.

  90. Wide­rin tut­ki­muk­sen data oli laman jäl­jil­tä, oli­ko­han vuo­del­ta 1998. Suo­ma­lais­ten omai­suus on pit­käl­ti asun­nois­sa, joten ei ole kum­ma, jos asun­to­kuplan puh­kea­mi­sen jäl­keen omai­suusar­vot oli­vat mata­lal­la.

    Wide­rin tut­ki­muk­sen luvut ovat vuo­del­ta 2000. Minus­ta se on var­sin hyvä vuo­si: Suo­mes­sa talous­kas­vu oli tuol­loin jat­ku­nut yhtä­mit­tai­ses­ti n. 7 vuot­ta, ja Yhdys­val­lois­sa ja monis­sa Euroo­pan mais­sa vii­me vuo­si­na huip­pun­sa saa­vut­ta­nut asun­to­kupla ei ollut vie­lä syntynyt.

    Hät­käh­dyt­tä­vin­tä tut­ki­muk­ses­sa on nime­no­maan se, että Suo­mi ei ole varal­li­suus­ver­tai­lus­sa län­si­maa vaan ver­tau­tuu Itä-Euroo­pan ja lati­na­lai­sen Ame­ri­kan vau­raim­piin mai­hin. Suo­ma­lais­ten asun­to­va­ral­li­suut­ta pie­nen­tää se, että suuri(n?) osa asun­to­kan­nas­tam­me on 1960- ja 70-luvuil­ta, jol­loin koet­tiin his­to­rial­li­nen aal­lon­poh­ja raken­nus­tek­nii­kan ja ark­ki­teh­tuu­rin saralla.

  91. En ole eri­tyi­sem­min ilah­tu­nut tämän­tyyp­pi­ses­tä argu­men­toin­nis­ta. Minus­ta argu­men­tit pitäi­si yrit­tää kumo­ta vas­ta-argu­men­teil­la eikä leimoilla.

    Olen ollut huo­maa­vi­na­ni. Minus­ta taas his­to­rias­ta voi oppia jotain. 

    Se mitä kir­joi­tin, on kiis­tat­to­mas­ti tot­ta. Mitään arvo­la­taus­ta sanoi­hin ei sisäl­ly. Sosi­aa­li­dar­vi­nis­mi yms. nyt vain sat­tuu ole­maan iki­van­ha ilmiö ja niin pois päin. Sosi­aa­li­dar­vi­nis­min kes­kei­sin aja­tus on juu­ri perin­nöl­lis­ten kyky­jen jakau­tu­mi­nen yhteis­kun­ta­luok­kien perus­teel­la. Rasis­ti­sis­sa teo­riois­sa sama aja­tus ulo­tet­tiin rotuihin. 

    Ehkä tuo his­to­ria antaa jol­le­kin toi­sel­le ajat­te­le­mi­sen aihet­ta, vaik­ka sinua se ärsyt­tää. Oman vaa­ti­mat­to­man mie­li­pi­tee­ni mukaan rasis­tis­tyyp­pis­ten teo­rioi­den his­to­rias­ta kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti ottaa oppia, vaik­ka sit­ten ei pal­joa mis­tään muusta.

    Ja miten niin en yrit­tä­nyt kumo­ta vas­ta-argu­men­teil­la? Siis sikä­li kun olin edes eri miel­tä. Eri­koi­nen tapa argu­men­toi­da: ei ote­ta kan­taa oikein mihin­kään muu­ten, mut­ta sit­ten ärsyyn­ny­tään yhdes­tä his­to­rial­li­ses­ta fak­tas­ta ja lei­ma­taan mei­kä­läi­nen tyh­mäk­si lei­ma­kir­veen hei­lut­ta­jak­si. En tajun­nut, että olen kir­joi­tuk­sis­sa­ni anta­nut noin huo­non kuvan kyvys­tä­ni kes­kus­tel­la asiallisesti?

    Pois­tun taka­va­sem­mal­le luke­maan Her­bert Spenceriä.

  92. Sii­nä tuo­tiin esiin ansioik­kaas­ti se kuin­ka pal­jon kui­ten­kin kovaa työ­tä ja into­hi­moa menes­tys vaatii.”

    Täs­tä samaa miel­tä. Tut­kin­non suo­ri­tet­tu­aan on vas­ta edel­ly­tyk­set opis­kel­la lisää ja exper­tik­si voi kut­sua itse­ään vas­ta vuo­sien tai vuo­si­kym­men­ten työ­ko­ke­muk­sen jälkeen.

    Tosia­sia on, että ollak­seen todel­la hyvä vaa­tii jat­ku­vaa opis­ke­lua (luke­mal­la alan kir­jal­li­suut­ta) ja pal­jon käy­tän­nön koke­mus­ta, mut­ta lähes min­kä tahan­sa tut­kin­non voi kuka tahan­sa suo­rit­taa kel­lu­mal­la mui­den mukana.

  93. Hel­sin­gin rita­ri­huo­neel­ta löy­tyy ylä­luo­kan suku­jen vaa­ku­noi­ta. Kan­nat­taa perehtyä. ”

    Ihan hyö­dyl­lis­tä tut­kia pien­tä punais­ta kir­jaa eli Aate­lis­ka­len­te­ria. Suu­rin osa Suo­men aate­lis­ta on aivan tavall­siia ihmi­siä, sai­raan­hoi­ta­jia, opet­ta­jia, aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja enem­män, yli­pää­tän­sä keskiluokkaa.

  94. Jos aja­tel­laan eri sosi­aa­li­ryh­mien menes­tys­tä bio­lo­gian kan­nal­ta. Niin voi­si vetää myös sel­lai­sen joh­to­pää­tök­sen, että parem­min menes­ty­nei­den kes­kuu­des­sa on eli­no­lo­suh­teis­sa jotain pahas­ti pie­les­sä kun lisään­ty­mi­nen vähe­nee lii­an paljon 😉

    Onhan se oleel­li­ses­ti eri asia jos jos­sa­kin alem­man yhteis­kun­ta­luo­kan per­hees­sä on vaik­ka 5 las­ta ja aka­tee­mi­ses­sa per­hees­sä oli­si vain 1–2 las­ta. Jos jos­tain syys­tä olo­suh­teet huo­no­ni­si­vat, niin toden­nä­köi­ses­ti 5:n lap­sen per­hees­tä jäi­si enem­män hen­kiin kuin 1–2 lap­sen per­hees­tä. Eli tätä taus­taa vas­ten aja­tel­tu­na menes­ty­mi­nen on suhteellista.

    Toi­saal­ta nykyi­siä yhteis­kun­nal­li­sia ilmiöi­tä ei voi suo­raan ver­ra­ta his­to­ri­aan, kos­ka nyt ele­tään poik­keuk­sel­li­sia aiko­ja. On tapah­tu­nut raju muu­tos yhteis­kun­nas­sa muu­ta­mien vuo­si­kym­me­nien aika­na ja muu­tos ei ole vie­lä ohi ja toi­saal­ta myös ei ole enna­koi­ta­vis­sa tyy­ty­vät­kö ne jot­ka eivät menes­ty enää osaan­sa. Jos tulon­ja­ko­me­ka­nis­mi käy entis­tä epäe­dul­li­sem­mak­si seu­rauk­se­na on, ettei­vät enää ns. hei­kom­pio­sai­set tyy­dy kat­so­maan sivus­ta, hei­dän mää­rän­sä­hän sil­loin kas­vaa. Mikä­li taval­li­sil­le ihmi­sil­le ei enää löy­dy sel­lais­ta työ­tä, jos­ta saa koh­tuul­li­sen toi­meen­tu­lon, ollaan ongel­mis­sa. Maa­il­man talous on sai­raas­sa tilas­sa, kun suu­rin osa tuo­tan­nos­ta valuu Kii­naan ja Inti­aan. Täs­tä tulee koi­tu­maan vaka­vat seuraukset.

  95. Näil­le Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­mil­le sosi­aa­li­sil­le ter­vey­se­roil­le löy­tyy selitykset.

    Jotain ker­too se, että vaik­ka Suo­mes­sa tuloe­rot ovat pie­niä, sosi­aa­li­set ter­vey­se­rot ovat taval­lis­ta suu­rem­pia. Sää­ty­kier­to on toi­mi­nut tehok­kaas­ti myös erot­te­le­maan ter­veet hyviin ase­miin ja sai­raat huonoihin.”

    Ne jot­ka ovat jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon pii­ris­sä ovat käy­tän­nös­sä todel­la sur­kean perus­ter­vey­den­huol­lon asiak­kai­ta. Ero on todel­la hui­kea, jos ver­taa esi­mer­kik­si työ­ter­veys­huol­toa ja jul­ki­sen sek­to­rin terveydenhoitoa.

    Itse olen tämän myös omal­ta koh­dal­ta­ni havain­nut, kun opis­ke­luai­ka­na olin jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­don asia­kas ja nyt sit­ten työ­ter­veys­huol­los­sa. Toi­nen van­hem­mis­ta­ni jäi eläk­keel­le ja puto­si jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­don asiak­kaak­si. Nyt jo ikä ihmi­se­nä saa täy­sin kel­vo­ton­ta ter­veys­pal­ve­lua. Voi vain kysyä onko se asiak­kaan mak­set­ta­vak­si tule­va osuus sel­lai­ses­ta tou­hus­ta aivan lii­kaa sekin.

    Ei ole mikään ihme jos ter­vey­se­rot alka­vat näkymään.

    Jul­ki­ses­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa pyri­tään puhu­maan poti­las vas­taa­no­tol­ta pihal­le, jot­ta väl­tyt­täi­siin kus­tan­nuk­sil­ta. Työ­ter­veys­huol­los­sa pyri­tään poti­las hoi­ta­maan kun­toon, jot­ta voi pala­ta töi­hin. Täs­sä on se oleel­li­nen ero näi­den kah­den välillä.

  96. Ei ole mitään tsaans­sia (eng. chance) kes­kus­tel­la täs­tä, ellei mää­ri­tel­lä ko. käsitteitä”

    Sää­ty­kier­toa voi­daan kat­soa kou­lu­tuk­sen tai tuo­jen mukaan.
    Tulo­jen mukaan tar­kaas­te­lu on epä­var­mem­paa, silä tulot voi­vat vaih­del­la, mut­ta ker­ran han­kit­tua kou­lu­tus­ta ei peruuteta.

    Kou­lu­tuk­sen mukaan sää­ty­kier­to on hidasta.
    Jos isä on käy­nyt vain ammt­ti­kou­lun tai ei ole ammat­ti­kou­lu­tus­ta niin jäl­ke­läi­sis­tä vain 10 % yltää korkeakoulututkintoon.
    Jos taas isä on kor­kea­kou­lu­tet­tu nii 80 % jäl­ke­läi­sis­tä yltää korkeakoulututkintoon.
    Älyk­kyy­del­lä ei ole suur­ta mer­ki­tyt­sä, sil­lä kor­kea­kou­luett­tu­jen jäl­ke­läi­sis­tä myös tyh­mim­mäs­tä mer­kit­tä­vä % suo­rit­taa korkeaoulututkinnon

    Sen sijaan duu­na­rin lap­sis­ta huip­pu­älyk­käis­tä­kin vai 40 % yltää korkeakoulututkintoon

  97. Tomi Ahti kir­joit­ti 23.5.2009 kel­lo 12:48
    “Ylim­pään luok­kaan usein kasaan­tuu talou­del­lis­ten pää­omien lisäk­si myös kult­tuu­ri­sia ja aina­kin sosi­aa­li­sia pääomia.”

    Jep. Esi­te­tyt näkö­kul­mat rik­kais­ta kult­tuu­rin- ja tai­teen­tun­ti­jois­ta, jot­ka omaa­vat hyvät sosi­aa­li­set tai­dot lie­nee ste­reo­ty­pi­aa, jois­ta vain joku tai jot­kut omi­nai­suu­det toteu­tu­vat ylä­luo­kan yksit­täi­ses­sä edus­ta­jas­sa, mut­ta Tomin kuvaa­mien pää­oma­ka­sau­tu­mien ansiois­ta ne kuvaa­vat ja mää­rit­te­le­vät ylä­luok­kaa yleisesti. 

    Näin ko mää­ri­tel­mää voi­si hah­mo­tel­la kehä­teo­rian tyy­liin “ylä­luok­ka on se kult­tuu­ri­ses­ti ja ajal­li­ses­ti arvos­tet­tu­jen pää­omien eliit­ti, joka muo­dos­taa yhteis­kun­nan sosi­aa­li­sen hie­rar­kian ylim­män väes­tön­osan :)” Leik­ki leik­ki­nä, mut­ta luu­len että aina­kin itse olen ajau­tu­nut vähän sivuun Osmon ori­gi­naa­lis­ta poh­din­nas­ta, jos­sa ylä­luo­kan käsit­teen yksi­tyis­koh­tai­nen mää­rit­te­ly ei ehkä ollut se kes­kei­nen asia.…

    Osmo:
    “Mikä sää­ty­kier­toa hidas­taa. Mik­si van­hem­pien kou­lu­tusas­te mää­rää aiem­paa sel­keäm­min las­ten sen, kuin­ka pit­käl­le lap­set opiskelevat?”

    Lah­jak­kuus, kas­vu­ym­pä­ris­tö roo­li­mal­lei­neen, sosi­aa­li­si­ne ver­kos­toi­neen ja arvo­maa­il­moi­neen voi­vat olla osal­taan selit­tä­viä tekijöitä.

    Itse ajat­te­li­sin että vau­raas­sa post­mo­der­nis­sa yhteis­kun­nas­sa sää­ty­kier­toa hidas­taa (aina­kin aluk­si) yhteis­kun­nan moniar­vois­tu­mi­nen ja kes­ki­luo­kan (talou­den) kas­vu. Post­mo­der­nil­le yhteis­kun­nal­le ja post­mo­der­neil­le ihmi­sil­le on omi­nais­ta indi­vi­dua­lis­min ja yksi­lön koros­ta­mi­nen, vapau­tu­mi­nen sosi­aa­li­sis­ta siteis­tä, elä­män­tyy­lien ja yhteis­kun­nan frag­men­toi­tu­mi­nen, halut­to­muus sitou­tua aat­tei­siin ja yhtei­söi­hin sekä suu­rem­pi epä­var­muu­den ja kaa­ok­sen sie­to­ky­ky (lai­naus :http://www.cs.jyu.fi/el/tjtc75_02/PDF/Luento8.pdf). Tämän seu­rauk­se­na ylä­luo­kan mää­rit­te­ly on aikai­sem­paa moni­mut­kai­sem­paa ja veik­kai­sin, että arvos­tet­tu­jen pää­omien moni­muo­toi­suus on samal­la kasvanut.
    Kun samaan aikaan kes­ki­mää­räi­nen varal­li­suus on kas­va­nut (http://www.tilastokeskus.fi/til/vtutk/2004/vtutk_2004_2006-05–09_tie_001.html), niin tilaa eri­lai­sil­le vaih­toeh­doil­le on tul­lut sekä yhteis­kun­nan moniar­voi­suu­den, että talou­del­li­sen liik­ku­ma­va­ran kautta. 

    Kes­ki­mää­räi­nen varal­li­suus on pit­kään vain kas­va­nut ja van­hem­mat ikä­luo­kat ovat vau­ras­tu­neet sel­väs­ti enem­män kuin nuo­ret (http://www.tilastokeskus.fi/til/vtutk/2004/vtutk_2004_2007-04–12_tie_002.html). Toi­saal­ta taas ikä­luo­kat ovat eri­ko­koi­sia ja kes­ki­mää­räi­nen lap­si­mää­rä alle 2 (muis­taak­se­ni 1,7), eli perin­nön jaka­jia on vähem­män ja jaet­ta­vaa enemmän. 

    Ole­tuk­sel­la että em poh­din­nas­sa edes joku pitäi­si paik­kaan­sa, voi­daan miet­tiä että vaik­ka varal­li­suu­den kas­vu ei ylei­ses­ti ottaen nos­ta kes­ki­luok­kai­sia ylä­luok­kaan (kos­ka ylä­luo­kan mää­rit­te­ly ei sitä mah­dol­lis­ta) , niin luo­ko elin­ta­son kas­vu mah­dol­li­suu­den mää­ri­tel­lä ylä­luok­kaa jat­kos­sa moniar­voi­sem­min? Jos arvos­tet­tu­jen pää­omien moni­muo­toi­suus kas­vaa, niin ylä­luok­kaan voi­si tule­vai­suu­des­sa nous­ta yhä eri­lai­sim­mis­ta taus­tois­ta, joka osal­taan voi­si nopeut­taa säätykiertoa?

  98. Kes­ki­mää­räi­nen varal­li­suus on pit­kään vain kas­va­nut ja van­hem­mat ikä­luo­kat ovat vau­ras­tu­neet sel­väs­ti enem­män kuin nuoret ”

    Varak­kai­den mää­rä suh­tees­sa kou­lu­tet­tui­hin on kui­ten­kin pie­ni. joten kou­lu­tus ja varal­li­suus kor­re­loi vain kun kat­so­taan vähän kes­kiar­von ylä/alapuolella olevia.

    Rik­kai­ta eli omai­uus yli mil­joo­na dol­la­ria on vain n 9 mil­joo­naa ja todel­la rik­kai­ta , omai­suus yli 30 mil­joo­na dol­la­ria n 80000 .

    Näi­den jou­kos­sa tau­ats­ta ovat kir­ja­via, eikä yhtä­läi­syyt­tä kou­lu­tuk­seen voi vetää.
    Se on mer­kit­tä­vää, että suu­rim­mal­la osal­la omai­suus on perittyä.

  99. En pää­se luke­maan nii­den nobe­lis­tie­si tut­ki­muk­sia, joten en pys­ty niis­tä enem­pää sano­maan. Käteen ame­rik­ka­lai­sel­le tulee joka tapauk­ses­sa tulo­ja enem­män, ja sitä saa sit­ten itse päät­tää, mihin ne käyttää. ”

    Tämä­kään ei pidä tar­kas­ti otten paik­kan­sa, USA:n val­tion bud­jet­ti on suu­ri ja val­tio kerää rahaa per asu­kas suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin Suo­men­kin val­tio. Sen lisäk­si hal­lin­to on ras­kas : Osval­toil­la on oma vero­tuk­sen­sa ja kun­nil­la omansa.
    Lisäk­si peri­tään eläke‑, työt­tö­myys ja sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja, joten vero nousee hel­pos­ti 40 %:iin eli 33 % val­tion veroa, osa­val­tion veroa n 7% (vaih­te­lee 0–15 %), elä­ke­mak­sua 6,5 %, työt­tö­myys-ja sai­raus­va­kuu­tus­mak­sua 3 % ja kir­ja­vat kun­nal­lis­ve­rot vie­lä päälle
    Tähän pitää lisä­tä vie­lä kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro, n nelin­ker­tai­nen Suo­meen ver­rat­tu­na eli n 4 % asun­non verotusarvosta

  100. Tomi Ahti sekoit­taa nyt itse käsit­tei­tä. Perus­tel­tu usko (kak­sos­tut­ki­muk­set, adop­tio­tut­ki­muk­set, älyk­kyy­den tut­ki­mus, tut­ki­mus eri alo­jen älyl­li­sis­tä vaa­ti­muk­sis­ta jne.) perinnöllisen/synnynnäisen älyk­kyy­den kes­kei­seen mer­ki­tyk­seen sää­ty­kier­ros­sa ei vie­lä itses­sään ole sosi­aa­li­darwi­nis­mia. Tomi Ahti käyt­tää tuo­ta hal­pa­hin­tais­ta lei­maa ja sit­ten näyt­tää otta­van her­neen nenään kun sii­tä huo­mau­te­taan. Sosi­aa­li­darwi­nis­miin liit­tyy tuos­ta perin­nöl­lis­ten teki­jöi­den mer­ki­tyk­ses­tä vedet­ty­jä moraa­li­sia, sosi­aa­li­sia ja poliit­ti­sia johtopäätöksiä.
    Kysees­sä on kak­si hyvin eri asi­aa. Perin­tö­te­ki­jöi­den mer­ki­tys itses­sään on tie­teel­li­nen, ei moraa­li­nen kysy­mys. Sen vas­tauk­seen ei moraa­lil­la voi vai­kut­taa, se on mitä se on. Täs­tä vas­tauk­ses­ta joh­det­ta­vien pää­tel­mien, näke­mys­ten ja yhteis­kun­nal­lis­ten mal­lien koh­dal­la on sit­ten kyse moraalista.

  101. Jos sää­ty­ja­ko ei ole riip­pu­vai­nen gee­neis­tä, tar­vi­taan kep­pi­kan­nus­ti­met, jot­ta lais­ku­rit ahke­roi, ja jos kyse on ympä­ris­tö­te­ki­jöis­tä, tar­vi­taan kep­pi­kan­nus­ti­met, jot­ta lais­ku­rit ahkeroi.

  102. Jos sää­ty­ja­ko ei ole riip­pu­vai­nen gee­neis­tä, tar­vi­taan kep­pi­kan­nus­ti­met, jot­ta lais­ku­rit ahke­roi, ja jos kyse on ympä­ris­tö­te­ki­jöis­tä, tar­vi­taan kep­pi­kan­nus­ti­met, jot­ta lais­ku­rit ahkeroi.”

    Suo­mes­sa oli kep­pi­kann­su­ti­met käy­tös­sä 70-luvul­la ja Vih­reät ovat aja­neet saman­lais­ta pak­ko­työ­mal­lia Cron­ber­gin johdolla.
    Se osoit­tau­tui vain jo 70-luvul­la kal­liik­si rat­kai­suk­si eikä rahat enä riit­tä­neet kepitykseen .
    Armei­ja on hyvä esi­merk­ki kepi­tyk­ses­tä, jokai­nen lint­saa heti kuin sil­mä välttää

  103. Tämä­kään ei pidä tar­kas­ti otten paik­kan­sa, USA:n val­tion bud­jet­ti on suu­ri ja val­tio kerää rahaa per asu­kas suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin Suo­men­kin val­tio. Sen lisäk­si hal­lin­to on ras­kas

    Wiki­pe­dian mukaan Suo­men koko­nais­ve­roas­te on 43,5, USA:n 28,3. USA:n BKT per capi­ta on kym­me­niä pro­sent­te­ja suu­rem­pi kuin Suo­men. En oikein ymmär­rä, miten voi­daan pää­tyä joh­to­pää­tök­seen, ettei ame­rik­ka­lai­nen pal­kan­saa­ja sai­si käteen­sä sel­väs­ti suu­rem­paa sum­maa kuin suo­ma­lai­nen. Lisäk­si pitäi­si siis ver­tail­la saman­lai­sia ryh­miä, esim. suo­ma­lai­sia ame­ri­kan­suo­ma­lai­siin/-skan­di­naa­vei­hin eikä kaik­kiin amerikkalaisiin.

  104. mukaan Suo­men koko­nais­ve­roas­te on 43,5, USA:n 28,3. USA BKT per capi­ta on kym­me­niä pro­sent­te­ja suu­rem­pi kuin Suomen. ”

    Vero­tus poik­ke­aa mait­tain niin pal­jon toi­sis­tan, ettei­vät veroas­teet ole kovin­kaan vertailukelpoisia .
    Esim USA:ssa yri­tyk­set mak­sa­vat ter­vy­den­hoi­to­me­nois­ta n puo­let , mut­ta noi­ta hen­ki­lö­si­vu­ku­lu­ja ei las­ke­ta veroas­tee­seen, kos­ka ne ovat ns vapaa­eh­toi­sia maksuja.
    Mikä­li ne las­ke­taan mukaan niin veroas­te nousee heti 6–7 %

  105. Mikä ihmeen ole­tus on että vain kor­ke­kou­lu­tut­kin­to vie ihmi­sen pois ala­luo­kas­ta? Omis­ta kou­lu­ka­ve­reis­ta­ni moni joka meni amik­seen pyö­rit­tää nyt eri­lais­ta korjaamo‑, rakennus‑, kul­je­tus jne fir­maa, tie­naa ihan kivas­ti, ja työ­teh­tä­vät yhtä vaa­ti­via kuin aka­tee­mi­sen puo­len koulutuksella.

  106. Wider-ins­ti­tuu­tin v. 2006 jul­kais­tun tut­ki­muk­sen mukaan aikui­sen kes­ki­mää­rin omis­ta­ma varal­li­suus on Japa­nis­sa 181.000 dol­la­ria, USA:ssa 144.000, Sak­sas­sa 90.000, Ruot­sis­sa 80.000 ja Suo­mes­sa 39.000. Kes­ki­mää­räi­nen aikui­nen ame­rik­ka­lai­nen omis­taa siis 3,7 ker­taa enem­män kuin suomalainen.

    Kuten jo ehdit­tiin­kin mui­den toi­mes­ta tode­ta, täs­sä las­kel­mas­sa kat­so­taan kes­kiar­voa. Oikean kuvan yhteis­kun­nas­ta anta­va teki­jä, jota täs­sä pitäi­si kat­soa, on kui­ten­kin medi­aa­ni — siis se, mis­sä tulo- ja omai­suus­hai­ta­rin koh­das­sa on yhtä mon­ta köy­hem­pää kuin rik­kaam­paa asu­kas­ta. Yhdys­val­tain asuk­kai­den varal­li­suusar­vo­jen kes­kiar­voa vetää ylös­päin mit­taa­mat­to­man rik­kaan elii­tin muo­dos­ta­ma häviä­vän pie­ni ylä­luok­ka, joka samaan aikaan pai­naa medi­aa­nia täs­mäl­leen päin­vas­toin juu­ri alaspäin.

    Nime­no­maan medi­aa­ni kuvaa täs­sä kes­kus­te­lus­sa käsi­tel­tyä ilmiö­tä eli kes­ki­luo­kan talou­del­lis­ta tilan­net­ta — se mit­taa sitä, mil­lai­nen talou­del­li­nen ase­ma on niil­lä, jot­ka ovat aivan kir­jai­mel­li­ses­ti täs­mäl­leen yhteis­kun­nal­li­sen hie­rar­kian kes­kel­lä. Kes­kiar­vo­jen las­ke­mi­nen sen sijaan päin­vas­toin salaa tämän tilan­teen. Jos tun­tee lain­kaan tilas­to­tie­teen alkeel­li­sim­pia­kaan alkei­ta, tie­tää sil­loin, että jos jos jakau­man sisäl­tä­mis­sä arvois­sa on niin rajua hajon­taa kuin USA:n tulo­hai­ta­ris­sa, niin jakau­man kes­ki­koh­taa ei voi­da mita­ta arit­meet­ti­sel­la kes­kiar­vol­la vaan ainoas­taan medi­aa­nil­la. Ei tar­vi­ta edes lukio­ta­son osaa­mis­ta, vaan perus­kou­lun mate­ma­tiik­ka riittää.

    Saman­kal­tais­ten alkeel­lis­ten älyl­li­sen epä­re­hel­li­syy­den muo­to­jen pääl­lä lepää­vät myös minul­le aiem­min mai­nos­te­tut Johan Nor­ber­gin kir­joi­tuk­set, jois­ta olen kyl­lä selvillä.

    Suo­mes­sa tulo- ja sosi­aa­li­set erot ovat niin pie­niä, että sosi­aa­li­nen nousu on usein näen­näis­tä; toi­sin on USA:ssa.

    Itse lin­kit­tä­mäs­sä­ni tut­ki­muk­ses­sa ei mitat­tu mitään sosi­aa­li­sia ero­ja tai tuloe­ro­ja vaan van­hem­pien ja las­ten tulo­ta­son välis­tä kor­re­laa­tio­ta. Ja kuten todet­tu, se havait­tiin USA:ssa kak­sin­ker­tai­sek­si Poh­jois­mai­hin verrattuna.

    Wiki­pe­dian mukaan Suo­men koko­nais­ve­roas­te on 43,5, USA:n 28,3. USA:n BKT per capi­ta on kym­me­niä pro­sent­te­ja suu­rem­pi kuin Suo­men. En oikein ymmär­rä, miten voi­daan pää­tyä joh­to­pää­tök­seen, ettei ame­rik­ka­lai­nen pal­kan­saa­ja sai­si käteen­sä sel­väs­ti suu­rem­paa sum­maa kuin suomalainen.

    Tie­ten­kin siten, että tämän suu vaah­dos­sa ylis­te­tyn alem­man veroas­teen vas­ta­pai­no­na yhdys­val­ta­lai­nen veron­mak­sa­ja jou­tuu mak­sa­maan omas­ta pus­sis­taan luke­mat­to­mat sel­lai­set nor­maa­lil­le elä­mäl­le enem­män tai vähem­män vält­tä­mät­tö­mät pal­ve­lut, jot­ka Suo­mes­sa rahoi­te­taan juu­ri sen kor­keam­man veroas­teen muo­dos­ta­vis­ta vero­va­rois­ta. Opin­not kun­nol­li­ses­sa yli­opis­tos­sa mak­sa­vat sato­ja tuhan­sia; neli­hen­ki­sen per­heen sai­raus­va­kuu­tus mak­saa monin­ker­tai­ses­ti kah­den työs­sä­käy­vän aikui­sen Suo­mes­sa mak­sa­miin sai­raus­va­kuu­tus­mak­sui­hin ver­rat­tu­na; ja niin edel­leen. Esi­mer­kik­si pelk­kä yhden lap­sen päi­vä­hoi­to­paik­ka voi mak­saa hel­pos­ti 700‑1000 dol­la­ria kuu­kau­des­sa tai enem­män­kin — Suo­mes­sa kor­kein­taan pari­sa­taa euroa.

    Lisäk­si voi­si tie­ten­kin mai­ni­ta myös sel­lai­sen pik­kusei­kan, että val­tion­vel­ka asu­kas­ta koh­ti on Suo­mes­sa alle 10 000 euroa ja sitä on vii­me vuo­det mak­set­tu tau­koa­mat­ta pois, kun taas USA:ssa se on yli 25 000 euroa ja sitä ote­taan jat­ku­val­la syö­töl­lä lisää. Tämä­kin on suo­raa seu­raus­ta ylis­te­tys­tä alem­mas­ta veroas­tees­ta: jos val­tion kas­sas­sa ei ole rahaa, se ei voi lyhen­tää vel­ko­jaan. Lap­set ja lap­sen­lap­set korot­ta­koot sit­ten vero­ja, kun­han vain nyky­su­ku­pol­ven ei tarvitse.

  107. Kuten jo ehdit­tiin­kin mui­den toi­mes­ta tode­ta, täs­sä las­kel­mas­sa kat­so­taan kes­kiar­voa. Oikean kuvan yhteis­kun­nas­ta anta­va teki­jä, jota täs­sä pitäi­si kat­soa, on kui­ten­kin mediaani

    On tot­ta, että medi­aa­ni antaa pal­jon parem­man kuvan, niin­pä kai­voin­kin esiin Wide­rin jul­kai­se­man “Per­so­nal Wealth From a Glo­bal Pers­pec­ti­ve” ‑kir­jan (lait­to­ma­na PDF:nä, löy­ty­nee Googlel­la). Sen mukaan (tau­luk­ko 2.1) ame­rik­ka­lais­ten medi­aa­ni­va­ral­li­suus oli 96.500 dol­la­ria vuon­na 2001, Suo­mes­sa 51.000 dol­la­ria vuon­na 1998. Koros­tan taas, että väes­tö­erot täy­tyy ottaa huo­mioon. Tämän mukaan Ame­ri­kas­sa val­kois­ten koti­ta­louk­sien varal­li­suus on noin 11-ker­tai­nen lati­no­ko­ti­ta­louk­siin ver­rat­tu­na ja lähes 15-ker­tai­nen afroa­me­rik­ka­lai­siin talouk­siin ver­rat­tu­na. Mus­tia ja lati­no­ja on lähes 30 pro­sent­tia USA:n väes­tös­tä, joten hei­dän köy­hyy­ten­sä vai­kut­taa suu­res­ti kaik­kien ame­rik­ka­lais­ten medi­aa­ni­va­ral­li­suu­teen (Suo­men pik­ku­riik­ki­set ei-val­koi­set vähem­mis­töt lie­ne­vät hyvin köy­hiä myös).

    Tie­ten­kin siten, että tämän suu vaah­dos­sa ylis­te­tyn alem­man veroas­teen vas­ta­pai­no­na yhdys­val­ta­lai­nen veron­mak­sa­ja jou­tuu mak­sa­maan omas­ta pus­sis­taan luke­mat­to­mat sel­lai­set nor­maa­lil­le elä­mäl­le enem­män tai vähem­män vält­tä­mät­tö­mät pal­ve­lut, jot­ka Suo­mes­sa rahoi­te­taan juu­ri sen kor­keam­man veroas­teen muo­dos­ta­vis­ta vero­va­rois­ta.

    Kuka täs­sä kes­kus­te­lus­sa on ylis­tä­nyt Ame­ri­kan jär­jes­tel­mää? En aina­kaan minä. Tun­nut käy­vän kuu­ma­na kuin hel­lan­kouk­ku täs­tä kysy­myk­ses­tä. Rauhoitu.

    Point­ti­ni on yksin­ker­tai­ses­ti, että Ame­ri­kan kes­ki­luok­ka elää mate­ri­aa­li­ses­ti vau­raam­min kuin suo­ma­lai­nen. Näh­däk­se­ni tämä on tot­ta ja joh­tuu Ame­ri­kan kor­keam­mis­ta tulois­ta ja varal­li­suu­des­ta ja mata­lam­mas­ta hin­ta­ta­sos­ta. Suu­rim­mat erot ovat var­mas­ti lap­set­to­mien kohdalla.

    Lisäk­si voi­si tie­ten­kin mai­ni­ta myös sel­lai­sen pik­kusei­kan, että val­tion­vel­ka asu­kas­ta koh­ti on Suo­mes­sa alle 10 000 euroa ja sitä on vii­me vuo­det mak­set­tu tau­koa­mat­ta pois, kun taas USA:ssa se on yli 25 000 euroa ja sitä ote­taan jat­ku­val­la syö­töl­lä lisää. Tämä­kin on suo­raa seu­raus­ta ylis­te­tys­tä alem­mas­ta veroas­tees­ta: jos val­tion kas­sas­sa ei ole rahaa, se ei voi lyhen­tää vel­ko­jaan. Lap­set ja lap­sen­lap­set korot­ta­koot sit­ten vero­ja, kun­han vain nyky­su­ku­pol­ven ei tar­vit­se.

    Ei Suo­mi ole juu­ri­kaan mak­sa­nut vel­kaa pois. Vuon­na 1989 val­tion­vel­kaa ei ollut oikeas­taan ollen­kaan, vuon­na 1995 sitä oli 60 mil­jar­dia euroa ja nyt 57,5 mil­jar­dia euroa. Kor­ko­ja ollaan mak­sel­tu pois. Parem­pia­kin koh­tei­ta vero­va­roil­le oli­si ehkä ollut. Katai­nen on ennus­ta­nut, että seu­raa­van nel­jän vuo­den aika­na Suo­men val­tion­vel­ka kak­sin­ker­tais­tuu, jol­loin sitä on suh­tees­sa BKT:hen saman ver­ran kuin Yhdys­val­lois­sa nyt. Esim. Por­tu­ga­lil­la, Ita­lial­la ja Bel­gial­la on täl­lä­kin het­kel­lä BKT:hen näh­den enem­män vel­kaa kuin USA:lla, joten ei se vel­kaan­tu­mi­nen ole jenk­kien jär­jes­tel­män eri­tyi­so­mi­nai­suus. Vie­lä vuon­na 2007 USA:lla oli vel­kaa 37 pro­sent­tia BKT:stä, eli samaa tasoa kuin Suo­mel­la nyt.

  108. Tom­mil­la oli ihan vali­dia kri­tiik­kiä USA:sta, mut­ta yksi pie­ni kor­jaus tuo­hon velka-asiaan.

    USA:n jul­ki­sen sek­to­rin vel­ka­taak­ka on toki n. 37 000 dol­la­ria (eli 26 000 euroa) per capi­ta, mut­ta täs­tä vain vähän rei­lu puo­let on “oike­aa” vel­kaa, lop­pu velas­ta on FED:in hol­vis­sa pape­ri­na, jol­la ei ole mitään oike­aa mer­ki­tys­tä. Se on siis sete­li­ra­haa, jota FED on pai­na­nut ja mer­kin­nyt kir­joi­hin “velak­si”.

    Suo­mes­sa val­tion vel­ka­taak­ka nous­see lähiai­koi­na 80–90 mil­jar­din euron tun­tu­maan, ja kos­ka se on kaik­ki ns. oike­aa vel­kaa, suo­ma­lai­sil­la on suun­nil­leen sama­na­suu­rui­nen vel­ka­taak­ka edes­sään kuin ame­rik­ka­lai­sil­la. Vel­kaa ei voi­da lisäk­si kui­ta­ta pai­na­mal­la rahaa (kuten USA voi teh­dä FED:in kaut­ta) ja lisäk­si velas­ta toden­nä­köi­ses­ti suu­rem­pi osa tulee ole­maan ulkomaanvelkaa.

  109. Näis­tä menes­ty­nei­syys­te­ki­jöis­tä ei voi aliar­vioi­da per­soo­nan mer­ki­tys­tä. Nyky­ään jot­kin eri per­soo­na­tyy­pit voi käsit­tääk­se­ni jo havai­ta aivo­ku­vauk­sis­sa ja tämä tulee ole­maan seu­raa­va suu­ri asia tie­tom­me älyk­kyy­des­tä lisäk­si. On tot­ta, että eri per­soo­na­tyy­pit pär­jää­vät eri aloil­la. Esi­mer­kik­si tie­teen teki­jät, toi­mi­tus­joh­ta­jat, tai­te­li­jat ja polii­ti­kot ovat kes­ki­mää­rin kaik­kia eri­lai­sia. Lisäk­si vaik­ka oli­si kuin­ka äly­käs, joku ADHD voi olla este menes­ty­mi­sel­le elä­mäs­sä aina­kaan kes­ki­mää­rä­si­tä paremmin.
    Näis­tä luokkaeroista…ehkä joku haluai­si lukea seu­raa­van kir­jan Ame­ri­kan luokkajärjestelmästä”
    Luu­li­sin, että esi­mer­kik­si Paris Hil­to­nia ei monis­ta juh­lis­ta hei­te­tä ulos. Ja vaik­ka Eli­nan kuvaa­ma “ylä­luok­ka” saat­taa­kin olla sivis­ty­nyt­tä, jos heil­lä ei ole todel­la pal­jon rahaa, kuu­lui­suut­ta tai val­taa, he ovat aika mer­ki­tyk­set­tö­miä lukuu­not­ta­mat­ta sitä että jot­kut akat kuo­laa­vat aate­li­sar­vo­jen perään.
    Minä olen aina ihme­tel­lyt miten arvos­tet­tu­ja näyt­te­li­jät ovat USA:ssa. He ovat aina etu­ri­vis­sä oli kysy­mys sodan tai ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­ses­ta. Hei­dän mie­li­pi­det­tään kysy­tään joka asias­ta. Suo­mes­sa ketään ei kiin­nos­ta mitä joku näyt­te­li­jä ajat­te­lee (mikä on aivan oikein :D).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.