Helsingin Sanomat tietää kertoa, että Australiaan rakennetaan maailman suurin aurinkovoimala. Sen teho on tuhat megawattia ja hinnaksi tulee 700 miljoonaa euroa. Tässä uutisessa on jotain outoa. Ilmaista aurinkoa käyttävä voimala on selvästi samantehoista ydinvoimalaa halvempi. Ydinvoimala on tietysti päällä yötä päivää ja aurinkovoimala vain pitkin päivää, mutta tämänkin jälkeen energiayksikköä kohden aurinkovoimala olisi halvempi. Olen aina ennustanut, että Euroopan energiatulevaisuus on Saharaan sioitettavissa aurinkovoimaloissa, mutta että se aika olisi näin lähellä!
Olen kuullut väitteen, jonka todenperäisyydestä en mene takuuseen, että aurinkovoimaloiden sijoittamista Saharaan ei estä niinkään se, että voimalat olisivat kalliita, vaan se, että Saharassa nykytekniikka ei kestä. Hiekka tuhoaa kaiken.
Saharan aurinkovoima pitäisi tosiaan saada tehokkaaseen käyttöön, myös Euroopan suuntaan. Potentiaali lienee huikea. Tämän pitäisi olla yksi EU:n tärkeimmistä projekteista.
http://www.desertec.org/
Vain pieni osa Sahrasta on hiekkadyynejä. Jotain 80% on kivikkoa ja soraa. Lisäksi alueella on vuoristoja, suolakenttiä ja jokunen aika iso järvikin.
Silti muistelen itsekin kuulleeni jostain sellaisesta, että aurinkopaneelin naarmuuntuminen ainakin on ongelma jossain Dubaissa vai missä se oli. Kaiken järjen mukaan myös isossa osaa Australiaa. Kai se hiekka kovimmissa myrskyissä lentää satoja kilometrejä.
Käsittääkseni Saharan pohjoisosissa hiekkamyrkyt eivät ole kovin yleisiä ja ankaria johtuen siitä, että tuuli on lähes aina Välimereltä päin. Ehkä joku viitseliäämpi googlettaa.
Varmaan muuten olette tietoisia David MacKay:n kirjasta, http://www.withouthotair.com/download.html (saa ilmaiseksi PDF:nä tuolta). Kirjan nimi on ”Sustainable Energy – without the hot air”, ja sen idea on suunnilleen esitellä realistisia skenaarioita UK:n energiahuollon järjestämiseksi ilman fossiilisia polttoaineita. Kirjan painotus on vahvan kvantitatiivinen ja siinä on paljon myös perusfysiikkaa, vain n. lukiotasolla, eli ei mitenkään vaikeaa.
Kirjan laskelmissa on myös Sahara ja sen aurinko mukana. En muista puhutaanko hiekkaongelmasta.
Kyse ei ole yhdestä 1000 MW voimalasta vaan teknologiaohjelmasta ”Solar Flagships programme” jossa rakennetaan 4 laitosta eri tekniikoilla ja yhteisteho on tuo 1000 MW. Aurinkovoimaloiden huipunkäyttöaika on sen verran huono, että jos haluat vertailla sähköntuotantokapasiteettia ydinvoimalaan ja tuo nimellisteho neljällä tai viidellä.
Jos en ole ihan väärin ymmärtänyt tuo hehkutettu kustannus (1,365 miljoonaa sikäläistä taalaa) on valtion tuki ja projektien kokonaiskustannus on merkittävästi suurempi.
Linkki aussihallituksen sivuille aiheesta:
http://www.environment.gov.au/minister/garrett/2009/budmr20090512i.html
ja toinen kriittinen näkökulma aiheeseen:
http://www.businessspectator.com.au/bs.nsf/Article/Wrong-spin-on-solar-pd20090518-S5V6W?opendocument&src=rss
Aivan kuten edellisessä kommentissa arvelin, julkisuudessa esiintyneet luvut Australian 1000 MW aurinkovoimaohjelmasta olivat vain valtion osuus. Kokonaiskustannus on noin kolminkertainen.
”The flagship funding is expected to leverage two dollars of industry and state government funding for each dollar of Commonwealth investment, creating an overall clean energy investment program exceeding $10 billion.”
Jos siis haluat verrata lukuja vaikkapa Olkiluodon uuteen laitokseen kerro Hesarin mainitsema kustannus noin kahdella kymmenellä (1600 vs 1000 MW, 2000 vs 8000 tunnin huipunkäyttöaika, kokonaiskustannus vs valtion osuus)
Lähde tuolle valtion osuustiedolle:
http://www.ret.gov.au/Department/Documents/CEI%20Fact%20Sheet%20(13%20May%2009).pdf
Kuten sanoinkin, uutisessa on jotain outoa. Hesarin tapa uutisoida faktoja käy yhä arveluttavammaksi.
Hienoa, jos onnistuu. Aika yllättävä (mutta ymmärrettävä) huomio tuosta hiekasta. Mutta luulisi, että hiekkaa ei nyt olisi niin kovin vaikea torjua. Näin siis maallikkoperspektiivistä.
Lisäksi Hesarin jutun mainitsema kustannus (780 miljoonaa euroa) oli vain nyt myönnetty raha, aiemmin oli jo ko. ohjelmaan myönnetty 235 miljoonaa aus.dollaria, eli ohjelman rahoituksen valtionosuus on 1600 miljoonaa aus.dollaria).
Vertailukustannus Olkiluoto-kolmoseen euroissa on siis noin 30 miljardia aus.dollaria eli n 17 miljardia euroa. Tuolla rahalla siis tuotettaisiin sama sähköenergia aurinkovoimalla, kuin OL3 tuottaa ydinvoimalla. Oletuksena siis aurinkovoimalle n. 2000 tunnin huipunkäyttöaika. Lisäkomplikaationa aurinkovoimalla on lisäksi tuotannon vuorokausivaihtelu jonka takia jos aurinkovoiman osuus on merkittävä, joudutaan tekemään jotain energian varastoimiseksi yötä varten (pumppuvoimaloita, varastointia vedyksi, jne) joka tietysti myös maksaa.
Eli kyllä Hesarin juttu on vähän yliöoptimistinen.
Nyt on kustannusten suuruusluokka kohdallaan. Jo tuulivoima on ydinvoimaa kalliimpaa, ja aurinko vielä tuultakin kalliimpaa.
Se että näitä laitoksia rakennetaan, on tietenkin pelkästään positiivinen asia. Saadaan käyttökokemusta ja päästään testaamaan uutta teknologiaa.
Tekniikka & Talous julkaisi aivan samansisältöisen artikkelin,
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article288078.ece
joten yksin Hesaria ei pidä syytää virheistä. Lehdistötiedote tms. lähde lienee virheellinen/puutteellinen.
”Kuten sanoinkin, uutisessa on jotain outoa. Hesarin tapa uutisoida faktoja käy yhä arveluttavammaksi.”
Oma teoriani on että Hesarin uutisoinnin taso on pysynyt ennallaan, nykyään faktat on vain niin helppo tarkistaa että löperöstä journalismista jää välittömästi kiinni.
Aurinkolämpövoimala pystyy tuottamaan lämpövaraajan avulla energiaa vuorokauden ympäri.
Nykyiset viisaat sähköinsinöörit väittävät, että sähköenergian siirto pidemmille kuin 500 km matkoille ei ole tehokasta. Ellei sitten uutta tasavirtatekniikkaan perustuvaa uutta sähkönsiirtoverkkoa ryhdytä rakentamaan.
Eli miettikääpä sitä, että mistä muka sähkönne ostatte. Ostatteko sähkönne yli 500 km matkan päästä, mikä ei ole sähköinsinöörien mukaan enää kannattavaa.
No eihän se näin ole, että jos Helsingistä haluttaisiin ostaa halpaa sähköenergiaa Ivalosta, että Ivalosta sitten siirrettäisiin sähköenergia Helsinkiin.
Saharat sum muut tuulienergiat merillä voi unohtaa tähän paikkaan, ellei sitten sähkönsiirtoverkkoa ryhdytä yleismaailmallisesti uudesti miettimään.
Supergrid tulee. Lue postaus tästä.
Entä Afrikan energiatulevaisuus? Vai onko sitä näköpiirissä kun Eurooppa vie auringonkin.
Tuon supergridin rakennuskustannukset yhdessä aurinkoenergian rakennuskustannusten kanssa johtaa siihen, että kalliiksi jälleen tulee. Vielä tulee kysymys, että haluaisimmeko olla riippuavaisia Saharasta asti tulevasta sähköstä.
Tämä uutinen aurinkovoimasta olikin itse asiassa sitten taas yksi piste ydinvoiman laariin?
”Kuten sanoinkin, uutisessa on jotain outoa. Hesarin tapa uutisoida faktoja käy yhä arveluttavammaksi.”
Hesarikin on yritys ja yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.
Kun väkeä vähennetään ja uutiset poimitaan mistä sattuu mistä halvimmalla saa niin tässä on tulos.
Koko länsimainen yhteiskunta on rapautumassa ja siltä on pohja häviämässä, koska ainoa jäljellä oleva arvo ja päämäärä on tuo voiton tuottaminen omistajille.
”No eihän se näin ole, että jos Helsingistä haluttaisiin ostaa halpaa sähköenergiaa Ivalosta, että Ivalosta sitten siirrettäisiin sähköenergia Helsinkiin.”
Mitähän me tehdään noilla pohjoisen vesivoimaloilla ja rajan yli menevillä
siirtojohdoilla ja miksi olemme ylipäätään mukana kansainvälisissä sähköpörsseissä ?
spottu:
”Oma teoriani on että Hesarin uutisoinnin taso on pysynyt ennallaan, nykyään faktat on vain niin helppo tarkistaa että löperöstä journalismista jää välittömästi kiinni.”
Teoriasi ei ota huomioon sitä että myös hesarin toimittajien olisi aiempaa helpompaa tarkastaa faktansa. Sitä ei ilmeisesti ehditä tekemään kun on niin kiire kirjoittaa kolumneja jossa tuoda esille omaa persoonaa ja omia mielipiteitä. Varmaan suuri osa tämän blogin lukijoista on jo perunut hesarin tilauksen, niin myös minä.
Jos se teknisesti mahdollista olisikin rakentaa Saharaan jättimäisiä aurinkovoimaloita, niin onko se sitä yhteiskunnallisesti? Länsimaat ovat jo valmiiksi turhan riippuvaisia epävakaiden ja epädemokraattisten muslimimaiden energiasta. Onko syytä laajentaa sitä uusiin vastaaviin maihin?
Olisiko vastaavien voimaloiden rakentaminen piakkoin aavikoituvaan Espanjaan tai muualle Etelä-Eurooppaan tai vaikka meren päälle Välimerelle niin paljon kalliimpaa tai tehottomampaa, että sen takia kannattaa ottaa valtava riski investointien menettämisestä jollekin kansallistamisintoiselle diktaattorille? Tai siis ylipäänsä, että sijoitettaisiin ne voimalat johonkin vakaaseen ja demokraattiseen maahan.
Kirjoittelin tästä aiheesta äskettäin omaankin blogiini.
Aurinkovoima on maailman pitkän aikavälin energiaratkaisu, ja tulee varmasti menemään kustannustehokkuudessa tuulivoiman ohitse seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana. Energian varastointi on toki ongelma, mutta sitäkin voidaan pitkällä aikavälillä ainakin osittain ratkaista jaksottamalla kulutusta tuotantohuippujen mukaan, ja ottamalla tämä mahdollisuuksien mukaan huomioon teollisuuden tuotantolaitoksia suunniteltaessa.
Sikäli kun teollinen yhteiskunta ei täysin romahda, parin sadan vuoden päästä aurinkovoima tullee olemaan maailman pääasiallinen energiantuotantotapa, jota sitten paikataan tarpeen mukaan vesivoimalla, ydinvoimalla, tuulivoimalla ja fossiilisilla ja biopolttoaineilla (todennäköisesti pitkälti tässä järjestyksessä). Lyhyen aikavälin ratkaisuksi aurinkovoimasta ei ole; optimistisillakin arvioilla tekniikan kehityksestä aurinkovoiman kehittyminen kustannusvastaavuudeltaan järkeväksi ja laajamittainen käyttöönotto tulee ottamaan useita vuosikymmeniä.
”Entä Afrikan energiatulevaisuus? Vai onko sitä näköpiirissä kun Eurooppa vie auringonkin.”
Meinaat että Eurooppa kykenisi täyttämään _koko Saharan_ omilla aurinkovoimaloillaan?
Tapio Peltonen: ”optimistisillakin arvioilla tekniikan kehityksestä aurinkovoiman kehittyminen kustannusvastaavuudeltaan järkeväksi ja laajamittainen käyttöönotto tulee ottamaan useita vuosikymmeniä.”
Ei pidä paikkaansa. Aurinkovoiman käyttö tuplaantuu joka toinen vuosi. Tarvitsemme enää 8 tuplaantumista niin koko maapallon energiantarve on tyydytetty. Kaiken kaikkiaan auringon säteily ylittää ihmiskunnan tarpeet 10000-kertaisesti. Mm. energian varastoinnissa hyödyllinen nanoteknologia kehittyy myös kiihtyvällä vauhdilla. Aurinkoenergia halpenee nopeasti suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin ja kulminaatiopiste ylitetään minä hetkenä hyvänsä. Kehitys ei ole lineaarista.
Joko tämä on unohdettu, vai onko se kenties jo toiminnassa ?
http://www.solarmissiontechnologies.com/index.html
Piti vielä lisätä, että tämä tuottaa energiaa myös yöllä.
Öljyn hinta on lähtenyt jälleen nousuun.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/8056922.stm
Todella erikoista ettei Suomessa tehdä mitään öljy(ja maakaasu)riippuvuuden vähentämiseksi.
Ehkä aurinkoenergia ei ole se meidän juttu, mutta investoinneilla öljyvapaaseen lämmitykseen, liikenteeseen ja maatalouteen alkaa tulla kiire.
Kuka omistaa suurin osa Saharan? en tarkoita osat jotka kuuluvat lybian, argeliaan, mauritaniaan, maroccoon jne, suuri osa saharasta ei kuulu kenellekkään, onko todella niin?
Uutisessa oli ihan selkeästi lähteet: Reuters josta STT oli tehnyt uutisen jonka HS oli lapioinut nettiin. Jos HS olisi olennaisesti käsitellyt juttua, etsinyt omia lisätietoja tms. olisi uutinen päivätty REUTERS-STT-HS.
HS sentään pyrkii tekemään nettiinkin aika paljon itse, koska yleensä HS tekee parempaa laatua kuin STT.
Täällä aikakauslehdessä mulla ei ole pääsyä tohon Reutersin pätkään, jota STT käytti. Reutersin laatu on yleensä korkea, joten nolo tilanne heille, jos jo heideän uutinen oli noin päin mäntyä.
a_l:
”Todella erikoista ettei Suomessa tehdä mitään öljy(ja maakaasu)riippuvuuden vähentämiseksi.”
Suomalaisilla on taipumus ylenmääräiseen synkistelyyn ja omien saavutusten vähättelyyn.
Suomessa on meneillään ainakin kolme suuren mittakaavan biojalostamohanketta toisen sukupolven liikennepolttoaineiden tuottamiseksi. Eikö se ole ihan konkreettista tekemistä öljyriippuvuuden vähentämiseksi?
UPM:n biodiesel-tehtaan YVA-selvitys Raumalla ja Kuusankoskella on aloitettu.
Vapon hankkeen YVA-selvitykset ovat myös alkamassa.
Nämä ovat satojen miljoonien eurojen investointeja, eivät mitään pienen mittakaavan koelaitoksia.
Lisätietoja:
http://www.upm-kymmene.com/downloads/energy_and_pulp/UPM_biojal_ktpres_Ksnk_170309.pdf
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/05/21842&sort=false
Niko L varoitteli Saharan aurinkoenergian poliittisista riskeistä. Tällä suunnalla vaikeudet tosiaan taitavat olla, ja mm. tätä varten tarvitaan laajempia poliittisia yhteenliittymiä. Sahara tarjoaa huomattavasti paremmat säteilyolosuhteet kuin eteläinen Eurooppa. Aiemmin hyödyttömät alueet voivat olla yhtäkkiä aarteita. Varastoinnin ja siirtolinjojen hävikki kompensoitunee helposti. Voi kyllä olla, että Suomeen asti näitä linjoja ei kannata vetää. Mutta meidän energiaratkaisumme eivät onneksi planeettaa mullista. Täällä syrjäseuduilla voidaan käyttää veden ja tuulen lisäksi vaikka ytimiä ja kotimaista biomassaa.
Pekka:
”Suomessa on meneillään ainakin kolme suuren mittakaavan biojalostamohanketta toisen sukupolven liikennepolttoaineiden tuottamiseksi. Eikö se ole ihan konkreettista tekemistä öljyriippuvuuden vähentämiseksi?”
Ei ole, sillä nuo ovat vasta suunnitelmia. Mistään linkittämistäsi kolmesta hankkeesta ei ole tehty investointipäätöstä.
Riippuvuuden vähentämiseksi tarvittaisiin toimia myös kysyntäpuolelle, muu on näpertelyä.
Kaipaisin strategiaa jossa määriteltäisiin öljynkäytön tavoitetaso esim 20 vuoden päähän ja konkreettisia askelia joilla se olisi tarkoitus saavuttaa.
Mallia voisi ottaa taas kerran rakkaasta länsinaapurista.
Optimisti: ”Ei pidä paikkaansa. Aurinkovoiman käyttö tuplaantuu joka toinen vuosi. Tarvitsemme enää 8 tuplaantumista niin koko maapallon energiantarve on tyydytetty.”
Nykyinen aurinkoenergian tuotantokapasiteetin kasvu on marginaalisissa käyttökohteissa, joissa ihan eri planeetalta olevat kustannuksen tuotettuun energiaan nähden ovat hyväksyttäviä kuin laajamittaisessa energiantuotannossa. Vaikka teoria tunnetaan hyvin, etenkin juuri aurinkoenergian laajan käytön mahdollistavat ohutfilmipaneelien tuotantomenetelmät ovat aivan lapsenkengissä.
Aurinkovoimalla on suuremmista kustannuksistaan huolimatta tiettyjä etuja tuulivoimaan nähden näissä marginaalikohteissa (mm. vähäisempi huollontarve), joten nopea kasvu voi vielä jatkua jonkin aikaa, ja vähitellen alkaa markkinoille tulla ratkaisuja, jotka ovat yhä laajemmin sovellettavissa yleisemminkin sähkön tarpeen tyydyttämiseen, mutta varsinaisesti isoja volyymeja saadaan vielä odottaa, jo siksikin, että ohutfilmien tuotantolaitoksia ei vain ehditä rakentamaan tarpeeksi nopeasti, vaikka jo tänään keksittäisiin se halpa ja helppo tapa printata filmiä.
Olin puoltoistavuotta sitten Australiassa, ja katsoin kuinka valta vaihtui. paikalliset demarit ja vihreät vastustivat hiilivoimaa, ja ydinvoimaa, sekä kannattivat tuuli ja aurinkovoimaa. (vihreiden suuresta äänimäärästä ei jäänyt mitään käteen)
Puoli vuotta sitten juttelin yhden miehen kanssa joka oli töissä jossain Australian ympäristöministeriössä, ja kertoi että hiili on todella halpaa.
suomessakin voisi mökkeihin tuoda aurinkovoimaa.
Aurinko energialähteenä on saanut Yhdysvalloissa korkean tason puolestapuhujan nyt kun S. Shu hoitaa Obaman energia-asiantuntijan virkaa. Shu vaikuttaa muutenkin aika järkevältä kaverilta, suosittelen. Eikä Yhdysvallat tietysti laajemminkaan ole mikään aurinkoenergian perässähiihtäjä, varsinkin Kalifornia on huippuluokkaa.
Mikä on uusien energiamuotojen perusajatus? Korvataanko vanhoja saastuttavampia energiamuotoja, vai lisätäänkö myös samalla energiantuotantoa/kulutusta?
Se on perusteltavissa jos korvataan nykyistä tuotantoa, jos taas lisätään sitä, pyöritetään teollisuutta kovemmilla kierroksilla ja lisätään luonnonvarojen kulutusta mikä taas on huonompi juttu.
Mitä noihin aurinkopaneeleihin tulee, aika mielenkiintoisia kehitysnäkymiä niissä on. Teknologian kehittämisessä on se ongelma, että markkinoilla ei ole ollut vetoa. Sen takia kehityksessä ei ole oikein aurinkopaneeleiden ja sähkön siirron suhteen ollut vetoa.
Ajatellaampa akkuteknologian kehitystä, mikä hurja vauhti siinä on kännyköiden takia ollut. Tai esimerkiksi televisiot. Nyt markkinoille on tullut led-telkkareita.
Verotus pitäisi rukata sellaiseksi, että se suosisi aurinkopaneeleiden, tuulivoimaloiden ym. kehitystyötä ja niiden ympärillä pyörivää bisnestä.
Energian siirto ei itse asiassa ole ongelma kun katsotaan aurinkoenergian kannalta potentiaalisimpia maita. Energiakeskustelussa usein unohtuu, että pohjoinen Suomi on energiankulutukseltaan nurinkurinen Etelä-Eurooppaan ja Yhdysvaltain eteläosiin verrattuna: meillä kulutushuippu on talvella. Mainituissa maissa taas kulutushuippu on silloin kun on kuuminta, sillä suuri energiankuluttaja on ilmastointi. Olisi varsin täydellinen ratkaisu, että ilmastointi- ja kylmäsäilytyslaitteet saisivat energiansa paikallisista aurinkopaneeleista, sillä tällöin varsinaista sähköverkkoa ei tarvitsisi mitoittaa kuumimman hellepäivän kulutushuippua varten.
Samasta syystä Suomessa valitettavasti uusiutuvilla energiamuodoilla ei isketä niin hyvin kulutushuippuihin kuin lämpimämmissä maissa.
Saksalaiset ovat jo ryhtyneet hommiin:
http://www.uusisuomi.fi/raha/63566-jattimainen-aurinkoenergiaprojekti-vireilla-saharaan
Tuossa Uuden Suomen jutussa kerrottiin virheellisesti, että tämä hanke olisi saanut nimekseen Desertec. Desertec-säätiö on ollut olemassa aikapäiviä, ja se on nyt yhtenä osapuolena uudessa sopimuksessa, jonka nimi on ”DESERTEC Industrial Initiative (DII)”.
http://www.desertec.org/en/press/press-releases/090713-01-assembly-desertec-industrial-initiative/
Vaihdetaan nestemäinen väliaine veden sijaan ammoniakiksi, joka kiehuu jo <+18C asteessa (Locheed Martin / OTEC). Kairataan Suomen kalliperään 500m syvä luolasto (Onkalo). Otetaan käyttöön kaksi (2) energia lähdettä = 1) Geoterminen lämpöenergia kalliosta n.+25C ja 2) Mariveden kylmäenergia. Pudotetaan nestemäinen ammoniakki putkeapitkin alas 500m, ja hyödynnetään tämä hydraalinen paine. Kaasuunnutetaan atseotrooppinen ammoniakkiseos. Asennetaan kaasuturbiineja 500m syvyyteen. Kasuturbiinin ohitettuuaan annetaan kaasuuntuneen ammoniakin nousta kallion sisällä olevissa poutkissa n.30m merenpinnan tason alapuolelle. Johdetaan 30m syvyydestä kylmät merivesiputket (<+8C) kontaktiin kaasuammoniakkiputkien kanssa. Tällöin ammoniakki nesteytyy. Mitään ei kuluteta ja tämä voidaan tehdä Suomessa. Koe laitos tulisi rakentaa NYT Onkaloon. MV