Ensim­mäi­nen Korho­nen on uhrat­tu eurovaalien takia. Lisää Korhosia odote­taan uhrattavaksi.

Ilmeis­es­ti Paa­vo Arhin­mäestä tulee puolueen puheen­jo­hta­ja. Odotan mie­lenki­in­nol­la hän­tä puhu­maan Raa­hen Rautaruukin ammat­tiosas­ton vasurien kok­ouk­seen. Vasem­mis­toli­it­to on ollut outo kom­bi­naa­tio keskenään aivan eri ide­olo­giaa kan­nat­tavia, joi­ta sitoo yhteen vain vaal­i­matem­ati­ik­ka. Onko sil­lä Arhin­mäen jälkeistä elämää? Var­maankin Paa­vo tuo puolueelleen uusia äänestäjiä, mut­ta mitä tekevät vanhat?

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsenet ovat saa­neet viestin, jos­sa esitetään, että moot­toripyörät päästet­täisi­in bus­sikaistoille. Näin kuulem­ma on mon­es­sa maas­sa. Aja­tus on yllät­tävä. Kek­si­ikö joku, mik­si näin ei voitaisi tehdä? Se ei riitä seli­tyk­sek­si, että autoil­i­joi­ta pän­nii, kun moot­toripyörät pää­sevät nopeam­min eteen­päin. Busse­ja ket­terästi pujot­tel­e­vat moot­toripyörät eivät san­ot­tavasti haittaisi.

Edel­lisessä kok­ouk­ses­sa pöy­dälle jääneet asi­at, joi­ta olen selostanut edel­lisen esi­tys­lis­tan kohdalla::

Mel­lun­mäen keskuk­sen suunnitteluperiaatteet

Kata­ja­har­jun ja Laut­tasaaren­mäen suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet Nyt päätetään moot­tori­tien kat­tamis­es­ta ehdote­tul­la välil­lä. Harkit­ta­vana on tien tun­neloin­ti myös Laut­tasaaren ja Koivukylän välil­lä, mut­ta siitä voidaan päät­tää erik­seen. Minus­ta tulisi tutkia myös Län­siväylän muut­tamista kaduk­si Laut­tasaa­res­sa. Kadul­la voi olla bus­sipysäkke­jä ja suo­jateitä ja taval­lisia risteyk­siä ja sen lähelle voi rak­en­taa, kos­ka pienem­mistä nopeuk­sista tulee pienem­pää melua. Mat­ka-aika pitenisi alle puoli min­u­ut­tia. Suurin este tässä on se, että Län­siväylä on val­tion tie. Jos se muutet­taisi­in kaduk­si, kun­nos­s­api­to­vas­tuu siir­ty­isi Helsingille. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.6.2009”

Nopea vilka­istu­na Eurovaalien merkit­tävin tulos on demarien surkea men­estys kaut­ta Euroopan, ei vain Suomes­sa. Mon­es­sa maas­sa vihreät ovat nouse­mas­sa kon­ser­vati­ivien vas­tavoimak­si demarien tilalle. Ran­skas­sa vihrei­den ja demarien kan­na­tus on jo jok­seenkin tasoissa.

Ulko­maalais­vas­taisen ääri­oikeis­ton men­estys­tä odotet­ti­in, mut­ta se näyt­tää jäävän vaimeam­mak­si kuin pelättiin.

Suomes­sa vihreät ohit­ti­vat demar­it kan­natuk­ses­sa mon­es­sa suures­sa kaupungis­sa: Helsin­ki, Espoo, Kirkkon­um­mi, Turku, Tam­pere, Joen­suu nyt esimerkik­si. Nämä oli­vat vain eurovaalit, mut­ta kuitenkin.

Julkkise­hdokkaat eivät men­estyneet, pait­si yksi. Demar­it saa­vat syyt­tää itseään siitä, , että jäivät tosi­asi­as­sa yhteen paikkaan yritet­tyään kosiskel­la ääniä sitou­tu­mat­toma­l­la Mitro Revolla.

Kaupung­in­jo­hta­ja Pajunen vas­tus­taa ruuhkaak­su­ja, kos­ka ne merk­it­si­sivät hänen mukaansa kaupun siir­tymistä Helsin­gin keskus­tas­ta kehätei­den automar­ket­tei­hin. Tämä olisi hyvä syy vas­tus­taa ruuhka­mak­su­ja, jos vaara olisi todel­li­nen. Pajunen on ymmärtänyt ruuhka­mak­sue­hdo­tuk­sen väärin.

Helsinki­in ei kaavail­la Lon­toon tyyp­pistä mak­sua keskus­taan ajamis­es­ta, vaan kilo­metripo­h­jaista mak­sua seudul­la ajamis­es­ta. Siihen on kylle ehdotet­tu vyöhykkeitä niin, että kilo­metri Helsin­gin niemel­lä mak­saisi kakasi ker­taa enem­män kuin Kehä I:llä, mut­ta Helsin­gin niemel­lä kilo­me­tre­jä tulee aika vähän, ellei aja niemeä usei­ta ker­to­ja ympäri. Kos­ka matkat noi­hin automar­ket­tei­hin ovat yleen­sä pitk­iä, ruuhka­mak­su verot­taisin niiden käyt­töä enem­män. Jos asuu automar­ketin vier­essä, se onkin oikea paik­ka käy­dä ostok­sil­la. Jat­ka lukemista “Ruuhka­mak­sua esitetään kilometripohjaiseksi”

Nyt puuhataan taas tuhdim­paa merikaapelia, jol­la voitaisi­in nyky­istä parem­min yhdis­tää Viron ja Suomen kan­taverkot. Siir­toy­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen palvelee ener­gian säästöä, kos­ka sähkön­tuotan­to voidaan opti­moi­da isom­mal­la alueel­la parem­min. Tavoit­teen­sa on yhdis­tää korkea­jän­nit­teisil­lä tasavir­takaapeleil­la koko Euroop­pa niin, että aina voidaan käyt­tää parhai­ta voimaloi­ta. Tämä edis­tää huo­mat­tavasti myös tuulivoiman kan­nat­tavu­ut­ta ja käytet­tävyyt­tä, kos­ka jos­sain päin Euroop­paa tulee aina.

 Se vain tässä ihme­tyt­tää, että nyt Suomen kan­taverkko kestää uuden yhtey­den Viroon, kun se jokin aika sit­ten ei kestänyt yhteyt­tä Venäjälle. Ei kai vain asi­aan vaiku­ta, että voimay­htiöt omis­ta­vat kan­taverkon.. Yhtey­det etelään nos­ta­vat sähkön hin­taa Suomes­sa ja yhtey­det itään laske­vat sitä. Ainakin sähköön suurku­lut­ta­jat ovat jotain täl­laista nuri­naa esit­täneet. Jat­ka lukemista “Kenen kuu­luisi omis­taa kantaverkko?”

Pyöräi­lyn edis­täjän voisi olet­taa kan­nat­ta­van pyöräteitä kaikkialle, mut­ta minus­ta Helsingis­sä on paljon pyöräteitä, jot­ka halu­aisin pois — eri­tyis­es­ti, kun niitä on lain mukaan pakko käyt­tää, muka. Minus­ta pitäisi yksinker­tais­es­ti päät­tää, että jos kadul­la on 30 km/h:n nopeusra­joi­tus, pyöräti­etä ei laite­ta, kos­ka pyöräi­ly ajo­radal­la on tur­val­lista eikä pyörä nopeus eroa auto­jen nopeud­es­ta. Tuol­laises­sa paikas­sa pyörätie hidas­taa ja vaikeut­taa pyöräi­lyä, mak­saa turhaan, heiken­tää jalankulk­i­joiden oloa ja lisä onnet­to­muus­riskiä. Tasais­es­ti huono.   Pikku­lapset tiki aja­vat mielu­um­min jalka­käytäväl­lä, mut­ta sehän on heille joka tapauk­ses­sa sal­lit­tua. Jat­ka lukemista “Ei pyöräteitä joka paikkaan”

Suo­mi tehdään valmi­ik­si kak­si ker­taa vuodessa, ennen joulua ja ennen juhan­nus­ta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la on aika tuhti lista.

Pöy­dältä: KSV:n alus­ta­va toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2010–2012 Pääosin sel­l­aista visio ‑liirum­laaru­mia, etten saa siitä mitään otetta.

Maa­mas­so­jen tarve Kaupun­ki tarvit­see eri­laisi­in kohteisi­in ehkä jopa 14 miljoon­aa kuu­tio­ta hyvän­laa­tu­ista täytemaa­ta. Han­kala jut­tu. Raken­net­taisi­inko se tun­neli Tallinnaan?

Pöy­dältä: Kru­unuvuoren­ran­ta, Haahkon­lahti 1 Ase­makaa­van­lu­on­nos. Moni kom­men­toi­ja oudok­suu tiivistä rak­en­tamista, jos­sa ei paljon vihreätä talo­jen väli­in jää. Tämä on makua­sia, mut­ta minus­ta se on parem­pi näin. Kort­telit on raken­net­tu tiivi­isti ja vihreys keskitet­ty kaupungi­nosaa reunus­tavi­in kun­non viher­alueisi­in. “Hyvä kaupun­ki on tiivis mut­ta har­va” san­o­taan vaalio­hjel­mas­sanikin.  Kun pihat kort­telien sisäl­lä ovat yht­enäiset, skideille on mis­sä leikkiä piileske­lyleikke­jä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.6.2009”

Mat­ti Inkisen ystävät ovat julis­ta­neet Seiskan ja Iltale­hden boikot­ti­in Mat­ti Inkistä koske­van uuti­sointin­sa vuok­si. Yhty­isin mielel­läni, mut­ta en voi samas­ta syys­tä, kun en voi lopet­taa tupakoin­ti­akaan: ensin pitäisi aloit­taa, jot­ta voisi lopettaa.

Seiskaa ei tietenkään heilau­ta mihinkään, vaik­ka miljoona sel­l­aista ihmistä boiko­toisi lehteä, jot­ka eivät sitä muutenkaan ikinä lue. Jos halu­aa käyn­nistää boikotin, joka panee pää­toimit­ta­jan ajat­tele­maan, kan­nat­taa organ­isoi­da boikot­ti niitä yri­tyk­siä ja tuot­tei­ta vas­taan, joi­ta main­ois­te­taan kyseisessä lehdessä. Siihen voivat osal­lis­tua nekin, jot­ka eivät kyseistä lehteä koskaan lue ja se toimii paljon tehokkaam­min kuin mikään suo­raan lehteen kohdis­tunut osto­boikot­ti, kos­ka se saa ilmoit­ta­jat vetäy­tymään. Tähän voi yhdis­tää vielä kulut­ta­jien tuen ilmoi­tus­boikot­ti­in ryhtyville yrityksille.

Mikke­lin kokoiset ja näköiset kaupun­git voisi­vat olla ihanteelli­nen ja ekologi­nen asuinympäristö. Tarpeek­si iso­ja,. jot­ta oli­si­vat päivit­täin omavaraisia; niistä ei siis pitäisi lähteä muualle töi­hin, koulu­un ja kaup­paan, mut­ta riit­tävän pieniä ja keskustal­taan riit­tävän tiivi­isti raken­net­tu­ja, jot­ta päivit­täi­sistä matkoista selviäisi kävellen ja fillarilla.

Melkein kaik­ki keskisu­uret kaupun­git taan­tu­vat suo­ma­lais­ten pakkautues­sa suurille kaupunkiseuduille. Mik­si ne eivät men­esty Suomes­sa, kun ne men­estyvät Kes­ki-Euroopas­sa ja jopa Ruot­sis­sa? Jat­ka lukemista “Miten suo­jel­la pikkukaupunkeja?”