Miten lehteä voi boikotoida?

19 vastausta artikkeliin “Miten lehteä voi boikotoida?”

1. Hei Osmo

   Kiitos eri­no­mais­es­ta blo­gis­tasi! Min­ul­la on sama ongel­ma. Miten voi boiko­toi­da jotain sel­l­aista, jota ei käytä muutenkaan. 

   Toisaal­ta kyl­lähän seiskapäivää laitet­ti­in polvilleen mm. sil­loin kun se julka­isi Suomen eurovi­isu­voit­ta­jan laula­jan kuvia. Sil­loin perustet­tuun sähköiseen adres­si­in ker­tyi het­kessä yli 200 000 allekirjoitusta. 

   Itse suosit­te­len paperisen Hesarin boikot­tia. Sähköi­nen lehti on paljon miel­lyt­tävämpi ja käytän­nöl­lisem­pi. Peperinku­lu­tus vähe­nee kummasti.

   Parhain ter­veisin
   ‑Leo Stranius

   Vastaa

2. Se net­tiy­hteisön Seiska ‑boikot­ti oli käytän­nössä yksi tyhjän kanssa, Oikeas­t­aan vain ilmaista main­os­ta kyseiselle julkaisulle.

   Urheilupi­ireis­sä on yllät­tävän paljon eri­laisia boikot­te­ja medi­an suun­taan. Esim monel­la lätkä­jengillä on joku julka­isu ns boiko­tis­sa joka lähin­nä tarkoit­taa että kyseiselle julka­isulle ei pres­si­tiedot­tei­ta lähetetä ja hei­dän toimit­ta­jia ei erik­seen pres­si­ti­laisuuk­si­in kutsuta.

   Mat­ti Inkisen lähipi­irin Seiska + Iltale­hti boikot­ti tuskin isom­min puree, sil­lä heil­lä ei media-arvuoa kamalasti ole ja toisek­seen ainakaan Seiskan jutut perus­tu­vat ihan johonkin muuhun kuin ihmis­ten syvälu­o­taavi­in haastatteluihin,

   Vastaa

3. …Ja levik­ki ei heilah­tanut yhtään mihinkään kuin ehkä yhden numeron osalta mitätön notkahdus. 

   Ihmiset keuhkoa­vat het­ken ja uno­hta­vat seu­raa­vana päivänä, mut­ta tässä nyt teille tosis­sanne oleville Seiskas­sa nro 20 (sat­tui kotoa löy­tymään) main­os­tavia, ettei tarvitse ostaa Seiskaa selvit­tääk­seen, mitkä yri­tyk­set mainostavat:

   Con Sur Ries­ling (chileläi­nen viini)

   Luon­tais­tuote­valmis­teet Detox, Slim ja Fructolax

   Mf-palve­lut (soit­toääniä, kän­nykkäpele­jä ) Näistä hyö­tyvät tietysti kaik­ki puhelinoperaattoritkin.

   Kauppakanava.fi

   Tele Fin­land

   Masku

   Ener­gy NRJ (radiokana­va)

   Kone-Glans

   Hair­store

   Lore­al

   Sony Music

   Hot now (lehti)

   Finnk­i­no

   DNA on myös mielestäni usein, vaikkei ollut tässä numerossa.

   Että äläpäs Osmo enää koskaan käy elokuvissa!

   Vastaa

   1. Eli­na ei oikein ymmärtänyt jujua. Tietenkään ilmoit­ta­jien boikot­ti ei olisi takau­tu­va, kos­ka eihän se lehteen mitään vaikut­taisi, vaan se koskisi niitä, jot­ka ilmoit­ta­vat lehdessä boikotin julis­tamisen jäl­keen. Tuos­sa luet­telos­sa ole­vista var­maankin Finnk­i­nos­sa mietit­täisi­in pitkään, ennen kuin riskeer­at­taisi ilmoit­ta­mal­la Seiskas­sa. Min­un­lais­teni on help­po pan­na eloku­vis­sa käyn­ti jäi­hin kuukaudek­si tai parik­si. Pois jäisi var­maankin myös se vii­ni mainos.

      Vastaa

4. Suh­taudun sanomale­htien boiko­toin­ti­in vähän nihkeästi, hyvä lehti välistä ärsyt­tääkin. Esimerkik­si Hesaria hauku­taan yhtaikaa vasem­mis­to­laisek­si, oikeis­to­laisek­si, rasis­tisek­si, mamu myön­teisek­si, sek­sis­tisek­si, femakko­julka­isuk­si, jne. Jos kaik­ki louka­tuik­si itsen­sä koke­vat onnis­tuneesti boiko­toisi­vat lehteä, eli saisi­vat sen lin­jan muut­tumaan, niin seu­raus olisi lehti jos­sa ei julka­ista kuin sääti­eto­ja ja televisio-ohjelmat.

   Mut­ta kuitenkin, jos halu­aa boiko­toi­da Coca-Colaa niin ostaa Pep­siä, jne. Kil­pail­i­jan men­estys noteer­ataan yhtiön hal­li­tus­ta myöten ja rivakasti.

   Vastaa

5. Voisiko esim. net­ti­adres­si aut­taa, tyyli­in me allekir­joit­ta­neet lupaamme boiko­toi­da lehteä x koska …

   Netis­sä on val­ta­va voima, sitä kan­nat­taa käyt­tää hyväk­si, eli käyn­nistää kam­pan­jan vaik­ka tääl­lä Osmon blo­gis­sa. Tee Osmo net­ti­adres­si vaik­ka tääl­lä: http://www.adressit.com/ ja main­os­ta sitä sun sait­il­la, niin lai­tan heti nimeni siihen.

   Vastaa

6. Ai niin, vielä toinen keino on face­book, sinne boiko­toin­tiryh­mä pystyyn.

   Vastaa

   1. Minä en siis ole organ­isoimas­sa boikot­tia. Annoin vain vih­jeen siitä, miten tehdään tehokas boikot­ti lehteä vas­taan. Liian tehokkaissa keinois­sa on omat ongel­mansa, joista tpyy­lu­o­ma varoitti.

      Vastaa

7. Boiko­toin­ti on todel­lisu­udessa hyvin yksinker­taista: jät­tää pysyvästi osta­mat­ta ko. fir­man tuot­tei­ta, ostaa kil­pail­i­jal­ta ja ker­too tästä vielä kavereillekin. Kuu­lostaa merk­i­tyk­set­tömältä, mut­ta juuri sitä fir­mat pelkäävät. 

   Esimerkik­si allekir­joit­ta­neel­la tuli riita vaku­u­tusy­htiön kanssa jon­ka seu­rauk­se­na siirsin kaik­ki vaku­u­tuk­seni toiseen fir­maan. En ehkä vienyt fir­maa konkurssi­in mut­ta eivät­pähän pelaa jatkos­sa min­un rahoil­la ja moni kaverinikin on kuul­lut koke­muk­sis­tani ko. yri­tyk­sen kanssa.

   SIG:in boikotil­la on iso merk­i­tys; se ei ehkä kaa­da kyseisiä medioi­ta, mut­ta lähet­tää selkeä viestin jota mekin parhail­laan lev­itämme näin netin väl­i­tyk­sel­lä. Moni bän­di tai vas­taa­va on var­masti jatkos­sa varpail­laan kun saa­vat haas­tat­telupyyn­nön näiltä boikottifirmoilta.

   Vastaa

8. > Voisiko esim. net­ti­adres­si aut­taa, tyyliin
   > me allekir­joit­ta­neet lupaamme boikotoida
   > lehteä x koska …

   Seiska lehden osalta on jo nähty ettei mitään muu­ta vaiku­tus­ta kuin ilmaista main­os­ta kohteelle.

   Net­ti­adres­sit ovat muutenkin aika tyhjän kanssa. Se Seiska lehden Lor­di ‑jupak­ka poi­ki kaiken­laisia hausko­jakin boikotin­nin muo­to­ja, mm netis­sä innos­tet­ti­in ihmisiä jär­jestelemään lehti­hyl­lyjä niin että kyseiset lehdet jäävät piiloon. Mut­ta neki laineet laan­tu­i­v­at paris­sa viikossa.

   Vastaa

9. “Jos kaik­ki louka­tuik­si itsen­sä koke­vat onnis­tuneesti boiko­toisi­vat lehteä, eli saisi­vat sen lin­jan muut­tumaan, niin seu­raus olisi lehti jos­sa ei julka­ista kuin sääti­eto­ja ja televisio-ohjelmat.”

   “Minä en siis ole organ­isoimas­sa boikot­tia. Annoin vain vih­jeen siitä, miten tehdään tehokas boikot­ti lehteä vas­taan. Liian tehokkaissa keinois­sa on omat ongel­mansa, joista tpyy­lu­o­ma varoitti.”

   En oikein usko tähän näke­myk­seen, että liian tehokkaat keinot voisi­vat näivet­tää lehtien sisältöä. Kos­ka kuitenkin ihmiset osaa­vat ajatel­la itsekin, eivätkä lähde jokaisen boikotin tms. perään. Hyvät asi­at saa­vat ihmis­ten kan­na­tus­ta ja huonot eivät se pätee tässäkin asiassa.

   Vastaa

10. Min­ua oikeas­t­aan kiin­nos­taa eniten se, että miten sin­un­lais­esi järkimies voi jatkaa vihreis­sä? tiedät taa­tusti että ero on edessä. Eihän tuos­sa “puolueen” ohjel­mas­sa ole enää mitään järkeä? hyväksyt kaiken. Oletko sinä vihreä?

    Vastaa

    1. Mis­tähän ohjel­mas­ta nyt puhut, jos­sa ei ole mitään järkeä?

       Vastaa

11. Itse toimies­sani R‑kioskikauppiaana, niin kol­me­na päivänä en lait­tanut Iltale­hden lööppe­jä näkyvi­in ja lehdet pidin kyseis­inä päiv­inä myyn­tite­lineessä taka­sivu asi­akkaisi­in päin. Yksi päivistä oli Joke­lan joukko­murhan jälkeinen. Iltasanomia ei tarvin­nut yrit­täjä­toim­intani aikana sen­suroi­da enkä Iltale­hteäkään siis jät­tänyt kokon­aan myymättä.

    Lehtiä ei kan­na­ta tuho­ta, kos­ka kaup­pias joutuu mak­samaan kaik­ki palaut­ta­mat­tomat kappaleet. 

    Sekä Seiskan että Iltale­htien toimit­ta­jille voi antaa suo­raa suullista kansalais­palautet­ta esim. kesä­ta­pah­tu­mien yhtey­dessä. Jos kyseessä on yksin liikku­va hen­to nais­toimit­ta­ja, niin her­ras­miehenä lupaan muo­toil­la kri­ti­ikki­ni hyvin kohteliaasti.

    Vastaa

12. Mielestäni taan­nehti­vat boikot­tiuhkauk­set ovat aina olleet hie­man has­su­ja. Oikeat, hyvin organ­isoidut ja tarkoituk­sen­mukaiset boikotit pyrkivät johonkin tiet­tyyn ja konkreet­tiseen muu­tok­seen, eivätkä ne ole ain­oas­taan epämääräisek­si jäävää kiukut­telua jonkin jo tapah­tuneen johdosta.

    Itse lev­itän mielel­läni sitä mielipi­det­täni, että Seiska ja iltapäiväle­hdet ovat yleisel­lä tasol­la enim­mäk­seen vas­ten­mielisiä ja että varsinkin esimerkik­si kir­joit­telu Inkises­tä oli vas­ten­mielistä. Tieto siitä, ketkä ovat main­os­ta­neen näis­sä lehdis­sä las­kee jonkin ver­ran main­os­ta­jien arvoa silmis­säni ja tämä vaikut­ta­nee jonkin ver­ran ostokäyt­täy­tymiseeni. En kuitenkaan sanoisi tätä boikotoinniksi.

    Eikö sinne eloku­vateat­teri­in pääse kaupungis­sanne käyt­tämät­tä Finnk­i­non palvelui­ta? Onko Finnk­i­nol­la edes mitään kat­somisen arvoisia eloku­via valikoimissaan?

    Vastaa

13. Hem­met­tiäkö siel­lä Finnk­i­nol­la ramp­paa­maan muutenkaan? Kalli­it hin­nat, teinit hihku­vat ja heit­televät pop­cor­nia ja muutenkin tar­jon­ta suun­nat­tu n. 13-vuo­ti­aille ja hei­dän tasolleen jämähtäneille. Kino Enge­lis­sä ja Ori­onis­sa laatu­tavaraa huokeammalla.

    Vastaa

14. Joku niitä seisko­ja ja iltako­hu­ja ostaa ja lukee kuitenkin. En mal­ta olla otta­mat­ta paria van­haa näkemystä. 

    Miljoona kär­pästä ei voi olla väärässä, pas­ka on hyvää tai suosi­tu­in­ta kansan­hu­via englan­nis­sa oli­vat aikanaan yleiset hirt­täjäiset. Kenet tässä pitääkään lait­taa boikottiin. 

    Sanoiko Eli­na, että hänel­lä on Seiska koton­aan. Jos sanoi, niin entä sitten.

    Vastaa

15. Ei liity mil­lään taval­la aiheeseen, mut­ta kysyn nyt kuitenkin, Osmo julkaisee jos sopi­vak­si näkee:

    Hesari kir­joit­taa: “Kaupun­ki on tilan­nut päätök­sen tuek­si kon­sult­ti­selvi­tyk­sen. Sen väli­ra­port­ti antaa Helsingille kak­si real­is­tista vai­h­toe­htoa: kaupun­gin on joko osal­lis­tut­ta­va uuden ydin­voimalan perus­tamiseen tai raken­net­ta­va oma biovoimalaitos.” Osaisiko­han joku tääl­lä ker­toa mis­tä tuon selvi­tyk­sen saa luet­tavak­si? En löytänyt kaupun­gin sivuil­ta ja kyse on kuitenkin ilmeis­es­ti julkises­ta asiakirjasta.

    Vastaa

16. “Hesaria hauku­taan yhtaikaa vasemmistolaiseksi”

    Jo Kale­vi Sor­sa sanoi, että Hesarin lin­ja on lähel­lä Sdp:tä. Se ei ollut haukku­mista (kenen tahansa muun suus­ta olisi).

    Boikotit ovat yleen­sä pahas­ta, vähän niin kuin sota. Jos riita­pukar­it boiko­toi­vat toisi­aan, molem­mat vain kär­sivät. On yleen­sä parem­pi yrit­tää rak­en­taa sop­ua keskustellen, esimerkein ja adressein.

    Porkkana­mafi­an posi­ti­ivi­nen boiko­toin­ti on hie­man eri asia. Siinä taval­laan lahjoite­taan yri­tyk­selle rahaa hyvään tarkoituk­seen, ympäristöys­täväl­lisyy­den paran­tamiseen, taval­la, jos­ta lahjoit­ta­jat saa­vat eri­tyisen hyvän mie­len. Tässä on saman­su­un­taisia hait­to­ja, jostain­han se kulu­tus yleen­sä on pois, ellei ole lisäku­lu­tus­ta, mut­ta ne hai­tat tule­vat lievemp­inä eivätkä pahasti rohkaise vas­taiskui­hin. Sik­si hyödyt voivat ylit­tää haitat.

    Vastaa