Ruuhkamaksua esitetään kilometripohjaiseksi

Kau­pun­gin­joh­ta­ja Paju­nen vas­tus­taa ruuh­kaak­su­ja, kos­ka ne mer­kit­si­si­vät hänen mukaan­sa kau­pun siir­ty­mis­tä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta kehä­tei­den auto­mar­ket­tei­hin. Tämä oli­si hyvä syy vas­tus­taa ruuh­ka­mak­su­ja, jos vaa­ra oli­si todel­li­nen. Paju­nen on ymmär­tä­nyt ruuh­ka­mak­sueh­do­tuk­sen väärin.

Hel­sin­kiin ei kaa­vail­la Lon­toon tyyp­pis­tä mak­sua kes­kus­taan aja­mi­ses­ta, vaan kilo­met­ri­poh­jais­ta mak­sua seu­dul­la aja­mi­ses­ta. Sii­hen on kyl­le ehdo­tet­tu vyö­hyk­kei­tä niin, että kilo­met­ri Hel­sin­gin nie­mel­lä mak­sai­si kaka­si ker­taa enem­män kuin Kehä I:llä, mut­ta Hel­sin­gin nie­mel­lä kilo­met­re­jä tulee aika vähän, ellei aja nie­meä usei­ta ker­to­ja ympä­ri. Kos­ka mat­kat noi­hin auto­mar­ket­tei­hin ovat yleen­sä pit­kiä, ruuh­ka­mak­su verot­tai­sin nii­den käyt­töä enem­män. Jos asuu auto­mar­ke­tin vie­res­sä, se onkin oikea paik­ka käy­dä ostoksilla. 

Hel­sin­gin kes­kus­ta ei oikeas­taan ruuh­ka­mak­su­ja tar­vit­se­kaan, vaan muu­ta­mas­sa vuo­des­sa tuk­koon mene­vät kehä­tiet. Kes­kus­tas­sa lii­ken­net­tä on rajoi­tet­tu jo 30 vuot­ta tiu­kal­la pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la, mikä onkin toi­mi­nut: Auto­lii­ken­teen mää­rä ei ole juu­ri nous­sut vuo­den 1970 jäl­keen, mitä ei voi sanoa kehäteistä.

Luu­li­si kes­kus­tan kaup­po­jen kil­pai­lu­ky­vyn jopa lisään­ty­vän, jos rajoi­tus­kei­no vaih­de­taan rajoit­ta­vas­ta pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­ta ruuh­ka­mak­sui­hin. Nyt kes­kus­tan läpi voi ajaa, mut­ta ostok­sil­le ei voi pysäh­tyä.  Kun läpia­jo ei kan­na­ta, katu­verk­koa vapau­tuu kaup­poi­hin tuleville.

Jos haluai­si vas­tus­taa autoi­lua, ei teki­si mitään muu­ta kuin siir­täi­si jouk­ko­lii­ken­teen pois Kehä I:n ruuh­kis­ta ja antai­si tien men­nä koko­naan tuk­koon. Mie­len­kiin­tois­ta on, että autoi­liat tun­tu­vat kan­nat­ta­van tätä vaihtoehtoa.

32 vastausta artikkeliin “Ruuhkamaksua esitetään kilometripohjaiseksi”

  1. Kaik­ki kol­me tut­kit­tua ruuh­ka­mak­su­mal­lia poik­kea­vat Lon­toon ja Tuk­hol­man käy­tän­nös­tä eduk­seen. Ruuh­kai­sen kau­pun­ki­seu­dun ruuh­kat ovat levin­neet laa­jal­le ja nii­hin puree var­sin­kin kehien kur­juut­ta hel­pot­ta­va ruuh­ka­mak­su. Ruuh­kien vähe­ne­mi­ses­tä hyö­ty­vät kaik­ki kul­ki­ja­ryh­mät; autoi­li­jat, jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät, hyö­ty­lii­ken­ne, kevyen lii­ken­teen käyttäjät.

    Ei ruuh­ka­mak­su tie­tys­ti pois­ta kaik­kia lii­ken­teen ongel­mia, mut­ta kei­no­na se on kaik­kien koke­mus­ten mukaan vai­kut­ta­vuu­del­taan hyvä. Niis­sä kau­pun­geis­sa, jois­sa se on otet­tu käyt­töön, sii­tä ei ole luo­vut­tu. Mm Oslos­sa alkuun pää­tök­set oli­vat mää­rä­ai­kai­sia ja var­sin ylei­nen oli esi­mer­kik­si medias­sa käsi­tys, että kipin kapin sii­tä halu­taan luopua.

    Kilo­met­ri­poh­jai­nen mal­li oli­si esi­te­tyis­tä tas­a­puo­li­sin. Var­mas­ti kes­kus­te­lua käy­dään mak­su­vyö­hyk­keen rajois­ta ja mak­su­por­ras­tuk­sen jyrk­kyy­des­tä. Esi­tys on mie­les­tä­ni näil­tä­kin osin onnis­tu­nut. Sovel­lett­va tek­niik­ka on niin jous­ta­va, että näi­tä voi­daan ajan myö­tä muut­taa kau­pun­ki­ke­hi­tyk­sen myötä.

  2. Täs­tä­kin syys­tä Lää­ke­lai­tok­sen siir­to Kuo­pioon on hyvä asia. Pre­si­dent­ti pysy­väs­ti Naan­ta­liin ja koko val­tion­hal­lin­to kol­mos­ke­hän Suo­men puolelle! 

    Hel­sin­ki on rau­hoi­tet­ta­va kai­kel­ta lii­ken­teel­tä. Kau­ko­ju­nien pää­te­py­sä­kik­si Tik­ku­ri­la, jos­ta rai­deyh­teys len­toa­se­mal­le. Mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne voi­daan siir­tää koko­naan Tur­kuun ja Kotkaan.

  3. Yksi­tyi­sau­toi­lus­ta vapaa kes­kus­ta oli­si itses­tään­sel­väs­ti oikea tavoi­te sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että tek­no­lo­gia oli­si tasoa kyl­mä­fuusio + nol­la­pääs­töin kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lis­ta raken­net­ta­vat säh­kö­au­tot. Mikä oli­si paras tapa pyr­kiä koh­ti tätä vapaut­ta? Katu­jen asteit­tai­nen vapaut­ta­mi­nen pysä­köin­nis­tä, pysä­köin­ti­luo­lien ja ‑tor­nien asteit­tai­nen vapaut­ta­mi­nen hyö­ty­käyt­töön ja omis­ta pysä­köin­ti­ruu­duis­ta vapai­den ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen (tai aina­kin sel­lais­ten raken­ta­mi­sen sal­li­mi­nen) ovat var­mas­ti osa ratkaisua.

    Riit­tä­vän kor­keat ruuh­ka­mak­sut ja kaik­kien autoi­lis­pe­si­fi­sien vero­jen koro­tus ovat hyväk­si tie­tys­ti lähin­nä sik­si, että ne voi­vat vii­vyt­tää jon­kun idioot­ti­mais­ta pää­tös­tä hank­kia auto ja edis­tää jon­kun oike­aa pää­tös­tä hank­kiu­tua eroon autois­taan. Val­ta­kun­nan laa­jui­set verot ovat toki ruuh­ka­mak­su­ja huo­nom­pi aja­tus sik­si, että ne vai­kut­ta­vat myös sii­hen vähem­mis­töön auto­no­mis­ta­jis­ta, joil­la on yhtään min­kään­lais­ta perus­tel­tua tar­vet­ta autolleen.

    Kehä­tei­den suun­ni­tel­mal­li­nen tuk­ki­mi­nen kuu­los­taa myös kehi­tys­kel­poi­sel­ta stra­te­gial­ta, jat­ko­sel­vi­tys­tä kaivataan.

  4. Talou­del­li­nen pako­te iskee ihmi­siin eriar­voi­ses­ti. Luu­len­kin, että seu­rauk­se­na ruuh­ka­mak­suis­ta nais­ten mää­rä aamui­sin bus­si­py­sä­kil­lä kas­vaa. Puh­taas­ti olet­ta­mal­la ajat­te­len, että pie­ni­palk­kai­set nai­set hel­poi­ten vaih­ta­vat auton bussiin.

    Itse aion jat­kaa autoi­lua. Bus­si on hidas/kankea ja auton tar­vit­see joka tapauk­ses­sa. Täs­tä syys­tä ei kan­na­ta men­nä bus­sil­la, jos pihas­sa on auto, kos­ka autos­ta pitää kui­ten­kin mak­saa pank­kiin velat. Jos autos­ta tule­vien lai­nan­ly­hen­nys­ten pääl­le vie­lä pitäi­si ostaa bus­si­lip­pu niin voi voi.

    Mut­ta toi­saal­ta.… ei noi­den kaa­vail­tu­jen ruuh­ka­mak­su­jen mak­su niin yli­voi­mais­ta ole. Ja tiet ovat vapai­na, kun nuo pie­ni­palk­kai­set nai­set (ja mie­het) mene­vät bus­sil­la, mikä on hyvä.

    1. Jos mie­het autoi­le­vat enem­män kuin nai­set, sil­loin­han tämä mie­hiin koh­dis­tu­va mak­su oikeas­taan syr­jii mie­hiä, jos ketään. Miten Juha sai sen syr­ji­mään naisia?

  5. Kun jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­mää­rä kas­vaa, para­nee myös pal­ve­lu­ta­so. Bussi/raideliikenne ei ehkä koh­ta ole­kaan hidas ja kankea.

  6. Liit­tyen Osmon ja Juhon kir­joi­tuk­siin, oli­si hyvä jos vähän eri­tel­täi­siin muu­ta­mia peri­aat­tei­ta. Yri­tän, valit­te­vas­ti täs­tä tulee pit­kä kirjoitus:

    Ensin­nä­kin autoi­lus­ta mak­se­taan veroa sii­nä kuin mis­tä tahan­sa muus­ta­kin ihan vaan sen takia että jul­ki­set menot saa­daan katet­tua. ALV on ylei­nen kulu­tus­ve­ro jota mak­se­taan lähes kai­kes­ta, ja sitä mak­se­taan myös verois­ta (tupla­ve­ro­tus). Esi­mer­kik­si ravin­to­las­kus­sa on hen­ki­lö­kun­nan palk­ka­ve­rot ja niis­tä myös mak­se­taan ALVia. On myös perus­tel­tua että tuot­teis­ta yleen­sä mak­se­taan suu­rem­paa myyn­ti­ve­ro­ja kuin pal­ve­luis­ta em. syys­tä, tätä on tosin hoi­det­tu lähin­nä ALV-alen­nuk­sil­la, mut­ta kiel­tä­mät­tä eril­li­nen auto­ve­ro on vähän perus­tee­ton. Mik­sei saman tien pesukonevero?

    Sit­ten on hait­ta­mak­su­ja. Ensin­nä­kin pääs­töil­lä pyri­tään aset­ta­maan hin­ta. Lit­ra ben­sii­niä tuot­taa palaes­saan noin kak­si kiloa hii­li­diok­si­dia (?) joka on 30e/t pääs­tö­kaup­pa­hin­nal­la noin kuusi sent­tiä. Tämän tulon pitäi­si peri­aat­tees­sa ohjau­tua esim. uusiu­tu­vien ener­gioi­den sub­ven­tioi­hin. Toi­sek­si auto aiheut­taa pääs­tö­jä ja melu­hait­to­ja (peri­aat­tees­sa las­ket­ta­vis­sa kiin­teis­tö­jen hin­nois­sa ja yllät­tä­vän iso sum­ma, mil­jar­di vuo­si­ta­sol­la?), ja nämä ovat pit­käl­ti pai­kal­li­sia. Ruuh­ka­mak­sut voi näh­dä täs­tä kerät­tä­vä­nä raha­na, ja täl­löin oikei­ta saa­jia oli­si esim. Man­ner­hei­min­tien var­ren asun­to­jen omis­ta­jat ja keuhkosairaat.

    Sit­ten on kulu­jen kom­pen­soin­ti. Tie­verk­ko mak­saa. Pal­jon. Ties­tös­tä on toki hyö­tyä­kin, mut­ta ei se minus­ta kui­ten­kaan sel­lai­nen hyö­dy­ke että sitä tulee sub­ven­toi­da. Sekä polt­toai­ne­ve­ro­tus­ta että tie­mak­su­ja voi perus­tel­la tätä kaut­ta, ja täl­tä osal­ta tulo­jen pitäi­si kul­keu­tua tie­ver­kon raken­ta­mi­seen tai yllä­pi­toon, sekä jouk­ko­lii­ken­tee­seen sil­tä osin kuin se vähen­tää tei­den tar­vet­ta (=mikä tahan­sa jär­ke­vä rai­de­lii­ken­ne­han­ke). Pysä­köin­ti­mak­sut ovat vas­taa­vas­ti (osit­tain) maan­vuo­kra ja yllä­pi­to­ku­lu. Voi­si aja­tel­le niin­kin, että hyö­ty­jä mak­saa. Eli esim. Kehä­mar­ke­tin omistaja.

    Mis­tä vih­doin pää­sen nii­hin ruuh­ka­mak­sui­hin sinän­sä. Ne ovat ohjaus­mak­su jon­ka tavoi­te on rajoit­taa auto­mää­rä tie­ver­kon kapa­si­teet­tia vas­taa­vak­si. Jos ei ole ruuh­kaa, niin nii­tä ei myös­kään pitäi­si periä. Vrt. sakot ja pysä­köin­ti­mak­sut, kum­mal­la­kin ohja­taan. Se kel­le rahat mene­vät on ohjauk­sen kan­nal­ta yhden­te­ke­vää, ne voi­tai­siin peri­aat­tees­sa vaik­ka jakaa kaik­kien auto­no­mis­ta­jien kes­ken. Jos halu­taan kom­pen­soi­da se että ohjaus­vai­ku­tus on suu­rem­pi pie­ni­tu­loi­sil­le, niin oikea tapa käyt­tää rahat oli­si esim. nos­taa vas­taa­vas­ti sosiaalietuuksia.

    Käy­tän­nös­sä nämä eri mak­su­tyy­pit sekoit­tu­vat. Mut­ta oli­si sekä lii­ken­teen, vero­tuk­sen että ylei­sen hyväk­syt­tä­vyy­den kan­nal­ta hyvä jos oli­si jokin punai­nen lan­ka verois­sa ja mak­suis­sa. Nyky­ti­lan­tees­sa on vai­kea olla muu­ta miel­tä kuin että autoi­lua vero­te­taan sekä lii­an pal­jon (ajo­neu­vo­ve­ro, polt­toai­ne­ve­ro) että lii­an vähän (kau­pun­ki­au­toi­lun hai­tat, ties­tön kus­tan­nuk­set syrjäseuduilla).

    1. Lit­ra ben­sii­niä tuot­taa palaes­saan noin kak­si kiloa hii­li­diok­si­dia (?) joka on 30e/t pääs­tö­kaup­pa­hin­nal­la noin kuusi sent­tiä. Tämän tulon pitäi­si peri­aat­tees­sa ohjau­tua esim. uusiu­tu­vien ener­gioi­den subventioihin.

      Mik­si hii­li­diok­si­di­ve­ro pitäi­si käyt­tää pääs­töt­tö­mien ener­gia­läh­tei­den sub­ven­toin­tiin? Mik­si yleen­sä ener­gian­ku­lu­tus­ta pitäi­si subventoida?

  7. Ja heti kun vähän puhuu löy­siä niin tar­ra­taan kiin­ni… Minul­la ei ole asias­ta vah­vaa mie­li­pi­det­tä, mut­ta yritetään:

    Asi­aa voi aja­tel­le joten­kin niin että jos hii­li mak­saa kol­me rahaa ja uusiu­tu­va vii­si rahaa, niin on kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa verot­taa hiil­tä yhdel­lä ja sub­ven­toi­da uusiu­tu­vaa yhdel­lä. Täl­löin ener­gian hin­ta on nel­jä ja veroas­te nousee yhdel­lä rahal­la. Osmo tar­koit­ta­nee että oli­si parem­pi verot­taa hiil­tä kah­del­la, ja käyt­tää tulot mui­den vero­jen alen­ta­mi­seen, jol­loin ener­gian­hin­tan on vii­si ja veroas­te pysyy sama­na. Ener­gian kulu­tus on toki jäl­kim­mäi­ses­sä pie­nem­pi, mut­ta mik­si pie­nem­pi ener­gian kulu­tus oli­si sinän­sä hyvä asia?

    Joh­don­mu­kai­sin­ta oli­si käyt­tää varat hait­to­jen kom­pen­soin­tiin ja ehkäi­syyn. Esim. maa-aluei­den ostoon male­dii­vi­lai­sel­la, patoi­hin tai met­si­tys­hank­kei­siin. En ole vaan oikein vakuut­tu­nut tämän toi­mi­vuu­des­ta käytännössä.

    1. Kos­ka se vii­si eutoa on ener­gian oikea, tuo­an­to­kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Tai sit­ten se kah­den euron vero on lii­an korkea.

  8. Onko tämä nimi­tys “ruuh­ka­mak­su” sopi­va? Siis onko tar­koi­tus periä kilo­met­ri­mak­sua vain ruuh­ka-aikoi­na? En nyt muis­ta sel­lai­ses­ta aika­ra­joi­tuk­ses­ta kuul­lee­ni. Mut­ta ehkä erehdyn.

    Jär­jes­tel­män tek­niik­ka­kus­tan­nuk­set saat­ta­vat olla aika kor­keat (muis­taak­se­ni Tuk­hol­mas­sa oli vali­tus­ta tähän liit­tyen). Val­mis­te­ve­ro­pro­sen­tin koro­tus oli­si sen sijaan äärim­mäi­sen hal­pa toi­men­pi­de. Mut­ta koro­tuk­sen kor­vaa­mi­nen “syr­jäi­sem­pien” seu­tu­jen asuk­kail­le — jos ja kun sel­lais­ta halu­taan — ei ehkä oli­si ihan yksin­ker­tais­ta. Eikä se vält­tä­mät­tä puri­si pää­kau­pun­ki­seu­dun tien­käyt­tö­on­gel­miin niin tehok­kaas­ti kuin ruuh­ka­mak­su. Kilo­met­re­jä ei kui­ten­kaan aina tule niin val­ta­van paljon.

  9. Man­ner­hei­min­tiel­lä lie­nee mer­ki­tys­tä myös ihmi­sil­le, jot­ka eivät omis­ta kiin­teis­töä sen var­rel­ta. Pääs­tö- ja melu­hait­to­jen lisäk­si myös se, että autoil­la tape­taan ihmi­siä, on haitallista.

  10. Kepin sijas­ta voi­tai­siin kokeil­la pork­ka­naa: seu­tu­li­pun kor­keam­man tak­san voi­si pois­taa ja sal­lia ihmis­ten mat­kus­taa sisäi­sen lipun hin­nal­la aina­kin Espoos­ta, Van­taal­ta ja Kau­niai­sis­ta Hel­sin­kiin. Ker­ta­li­puil­la kymp­pi päi­väs­sä työ­mat­koi­hin Van­taal­ta Hel­sin­kiin on yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa, kun pal­ve­lun taso ja aika­tau­luis­sa pysy­mi­nen­kin ovat mitä ovat.

  11. > Kes­kus­tas­sa lii­ken­net­tä on rajoi­tet­tu jo 30 vuotta
    > tiu­kal­la pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la, mikä onkin
    > toi­mi­nut: Auto­lii­ken­teen mää­rä ei ole juuri
    > nous­sut vuo­den 1970 jäl­keen, mitä ei voi sanoa
    > kehäteistä.

    Eikö tuos­ta voi teh­dä joh­to­pää­tök­sen, että autoi­lu kes­kus­tas­sa ei ole aina­kaan pahe­ne­va ongel­ma? Kun auto­jen pääs­tö­jen hal­lin­ta on nyky­ään hitusen eri tasol­la kuin 70-luvul­la, niin ilman­laa­tuon­gel­ma on pää­osin siir­ty­nyt his­to­ri­aan. Sen huo­maa pyö­räil­les­sä­kin: ei kehä­tien lii­ken­ne tun­nu nyky­ään mis­sään, mut­ta kun ohi pör­rää 2‑tah­ti-skoot­te­ri, niin kat­ku kir­vel­tää keuh­kois­sa pitkään. 

    Kun Hel­sin­gin nie­mi ei todel­la­kaan ole mikään autoi­li­jan unel­maym­pä­ris­tö, niin on aika vai­kea uskoa, että sin­ne ajel­tai­siin autol­la pal­jon­kin ihan hupi­mie­les­sä, puhu­mat­ta­kaan läpia­jos­ta. Jos läpia­jo on todel­li­nen ongel­ma, niin eikö sii­hen voi­si puut­tua suo­raan ilman ruuh­ka­mak­su­vi­ri­tyk­siä? Esi­mer­kik­si rau­hoi­tet­tai­siin Kai­vo­ka­tu ja Kaup­pa­to­rin ympä­ris­tö autoi­lul­ta ruuhka-aikoina? 

    Polt­toai­ne­ve­ro­na kerä­tään noin 10 ker­tai­ses­ti CO2-pääs­tö­jen arvo. Täl­lä rahal­la luu­li­si voi­ta­van toteut­taa tehok­kaat väy­lät lii­ken­teen tar­pei­siin, myös Helsinkiin.

  12. Miten ihmees­sä kilo­met­ri­pe­rus­tai­nen ruuh­ka­mak­su on tar­koi­tus toteut­taa? Onko tämä vain tulon­siir­to kai­kil­ta autoi­li­joil­ta jol­le­kin epä­luo­tet­ta­van satel­liit­ti­pai­kan­nus­jär­jes­tel­män toimittajalle?

    Jää­kö edes mah­dol­li­suus (pk-seu­dun ulko­puo­lel­la asu­va­na) mak­saa jon­kin­lai­nen könt­tä­tie­tul­li, jos on tar­vet­ta pk-seu­dul­la esim. vii­kon­lo­pun ver­ran vie­rail­la? Vai pako­te­taan­ko jokai­ki­seen Suo­meen rekis­te­röi­tyyn autoon täl­lai­nen iso­ve­li­seu­ran­ta­jär­jes­tel­mä? Mil­lä este­tään jär­jes­tel­män käpälöinti?

    Tämä kuu­los­taa aika­moi­sel­ta höl­mö­läis­tou­hul­ta ajat­te­li asi­aa miten ajat­te­li. Yksi­tyi­sau­toi­lu vähe­nee jos jul­ki­nen lii­ken­ne toi­mii riit­tä­vän hyvin ja on riit­tä­vän hal­paa. Ja jul­ki­sen lii­ken­teen suh­teel­lis­ta hin­taa voi alen­taa korot­ta­mal­la polt­toai­ne­ve­ro­ja. Jos tämän kat­so­taan syr­ji­vän “maa­kun­tia” niin sitä voi­daan kor­ja­ta alu­eel­li­sil­la tulon­siir­roil­la tms.

  13. Kan­sa­lais­ten asu­mis- ja liik­ku­mis­tot­tu­mus­ten ohjai­lu­huu­mas­sa unoh­ta­mat­ta myös­kään alue­po­li­tiik­kaa ei ole vali­tet­ta­vas­ti kau­heas­ti uhrat­tu aikaa sen poh­ti­mi­seen, miten nämä regres­sii­vi­set vero­luon­toi­set mak­sut vai­kut­ta­vat vero­tuk­seen koko­nai­suu­des­saan oikeu­den­mu­kai­suus­nä­kö­kul­mas­ta. Tätä kes­kus­te­lua­han ei ole juu­ri käy­ty, vaik­ka kai­ken­lai­sia mak­su­ja tuo­te­taan täl­lä het­kel­lä liu­ku­hih­nal­ta kuten esi­mer­kik­si tuu­li­voi­ma­mak­su, Osmon esiin­nos­ta­ma epä­oi­keu­den­mu­kai­nen kau­ko­läm­mön lisä­ve­ro, media­mak­su ja ruuh­ka­ve­ro puhu­mat­ta­kaan jo ole­mas­sa ole­vis­ta mak­suis­ta (erit. ter­vey­den­huol­to ja autoilu).

  14. Kan­sa­lais­ten asu­mis- ja liik­ku­mis­tot­tu­mus­ten ohjai­lu­huu­mas­sa unoh­ta­mat­ta myös­kään alue­po­li­tiik­kaa ei ole vali­tet­ta­vas­ti kau­heas­ti uhrat­tu aikaa sen poh­ti­mi­seen, miten nämä regres­sii­vi­set vero­luon­toi­set mak­sut vai­kut­ta­vat vero­tuk­seen koko­nai­suu­des­saan oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.”

    Oikeu­den­mu­kai­suus on aina mutu-kysy­mys, sen “poh­ti­mi­nen” on yleen­sä kier­toil­mai­su vies­til­le että poliit­ti­nen ryh­mit­ty­mä X halu­aa aset­taa arvo­val­tan­sa asi­aa Y vastaan.

    Ruuh­ka­mak­sut ovat työ­tä­te­ke­vän enem­mis­tön sisäi­siä tulon­siir­to­ja, jos­sa pie­ni­tu­lois­ta työs­sä­käy­vää vähän pot­ki­taan jot­ta parem­pi­tu­lois­ta työs­sä­käy­vää ei tar­vit­si­si kiusa­ta kehien ja sisään­tu­lo­tei­den ruuhkilla.

    Toteu­tus on vähän han­ka­la. Kilo­met­ri­poh­jai­nen veloi­tus ei käsit­tääk­se­ni vie­lä ole val­ta­vir­ta­tek­no­lo­gi­aa, ja yhdis­tet­ty­nä jul­ki­sen sek­to­rin osto-osaa­mi­seen, on lop­pu­tu­los suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä jon­kin toi­mit­ta­jan huo­nos­ti toi­mi­va rahastusprojekti.

    Hel­poin­ta oli­si käyt­tää toi­mi­vaa perus­tek­niik­kaa pel­käs­tään tuk­keu­tu­vil­la tie­o­suuk­sil­la, mut­ta täl­löin kepu­lan­dia haluai­si var­mas­ti tul­la osil­le kos­ka tien­pi­tä­jä on val­tio. Vapaa­vuo­ren taan­noi­nen ehdo­tus vetää vyö­hy­ke­ra­jat pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­ke­häl­le voi­si olla hyvä ja hal­pa prag­maat­ti­nen siir­to tek­nii­kan kehit­ty­mis­tä odo­tel­les­sa. Jos tämä vie­lä yhdis­tet­täi­siin johon­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäi­seen auto­käyt­tö­mak­su-könt­tä­sum­maan (joka esi­mer­kik­si sisäl­täi­si seu­tu­li­pun), oli­si lop­pu­tu­los aivan riit­tä­vän hyvä ilman tur­hia tek­ni­siä riskejä.

  15. Mis­sä ongel­ma ihmet­te­lee, kuten Kaup­pa­ka­ma­ri­kin, että mikä täs­sä nyt on ongel­ma kun autoi­lu ei ole kes­kus­tas­sa kas­va­nut? Asi­aa voi tie­dus­tel­la vaik­ka Man­ner­hei­min­tien ja Poh­jois­ran­nan asuk­kail­ta, tai Kai­sa­nie­men­ka­dun kaup­piail­ta. Ana­lo­gi­ses­ti, jos Pert­ti on juo­nut aamus­ta iltaan vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta niin onnek­si alko­ho­lin kulu­tus ei ole kas­va­nut. Kes­kus­taan ei yksin­ker­tai­ses­ti mah­du enem­pää auto­ja, jos ei teh­dä uusia väy­liä, sik­si se mää­rä ei kasva.

    Olen samaa miel­tä läpia­jos­ta, ja ruuh­ka­mak­sut on tähän vähän heik­ko rat­kai­su. Kun­non tie­to­ja aihees­ta en ole näh­nyt, mut­ta kes­kus­ta­tun­ne­lin lii­ken­ne­sel­vi­tyk­sis­sä yli 40% ajoi tun­ne­lin pysäh­ty­mät­tä pääs­tä pää­hän. Arvaan täl­tä poh­jal­ta nyky­ti­lan­tees­sa­kin kes­kus­tan auto­lii­ken­tee­sä vähin­tään kol­man­nek­sen ole­van läpia­joa. Huk­kaan Pajusen/Kauppakamarin aja­tuk­sen­juok­sun sii­nä koh­taa kun se on hir­mui­nen ongel­ma esim. Stock­man­nil­le jos Jas­ka ajaa Hert­to­nie­mes­tä Kei­la­nie­meen Turun­väy­län eikä Län­si­väy­län kaut­ta, kos­ka Kai­vo­ka­tu ja Poh­jois-Espa on muu­tet­tu autot­to­mik­si. Mis­sä ongel­ma, todellakin.

  16. Vie­lä yksi kom­ment­ti: ruuh­ka­mak­su­jen sijas­ta voi kaa­voi­tuk­sel­la vähen­tää kes­kus­tan hou­kut­te­le­vuut­ta. Ale­taan kaa­voit­taa viras­to­ja ja kaup­po­ja vaik­ka asuin- ja kult­tuu­ri­ta­loik­si. Täl­lä taval­la kes­kus­taan tuli­joi­den mää­rää saa­tai­siin alemmas.

  17. hyvä kir­joi­tus spot­tu! Oon toteut­ta­mi­seen sisäl­ty­vis­tä ris­keis­tä ja nii­den kont­rol­loi­mi­ses­ta samaa mieltä.

  18. Ruuh­ka­mak­su­ra­ho­ja ei saa antaa pois siel­tä, mis­sä rahat on kerät­ty ja mis­sä nii­tä saas­tei­ta jou­du­taan hengittämään. 

    Könt­tä­tie­tul­li tosi­aan pitäi­si sal­lia sys­tee­min ulko­puo­li­sil­le (ja isoa­vel­jeä pelkääville). 

    Itse ostan ruo­kaa ym. kes­kus­tas­ta sil­loin, kun tulen bus­sil­la, ja Espoos­ta sil­loin, kun käyn kes­kus­tas­sa autol­la. Espoo-oste­lu on han­ka­laa bus­sil­la. Tie­tul­lit siis lisäi­si­vät kes­kus­taos­tok­sia­ni. Tie­tys­ti jos­kus saat­tai­sin jät­tää Hki-käyn­nin koko­naan väliin ja sil­lä ker­ral­la vai­ku­tus saat­tai­si olla toi­seen suun­taan, mut­ta se oli­si har­vi­nai­sem­paa. Ruo­at oste­taan usein mat­kan var­rel­ta, isoi­hin ostok­siin tie­tul­lit eivät vaikuta.

    Tavoit­teen ei pidä olla auto­ton kes­kus­ta vaan opti­maa­li­ses­ti vähem­män saas­tei­ta ja ruuhkia.

  19. Jos mie­het autoi­le­vat enem­män kuin nai­set, sil­loin­han tämä mie­hiin koh­dis­tu­va mak­su oikeas­taan syr­jii mie­hiä, jos ketään. Miten Juha sai sen syr­ji­mään naisia?”

    No näin­hän sitä sano­taan, että nai­sen euro on 80 snt (mikä tosin ei tai­da olla ihan tot­ta). Mut­ta kui­ten­kin nai­set tai­ta­vat tie­na­ta vähem­män kuin mie­het, joten nais­ten autoi­lua tämä var­maan vähen­tää enem­män kuin mies­ten autoilua. 

    Mut­ta miten­kä­hän on nais­ten ajan­käyt­tö? Mie­ti pie­ni­palk­kais­ta yksin­huol­ta­jaa jon­ka pitää tie­tul­lien vuok­si luo­pua autos­ta ja töi­den lisäk­si jäl­keen bus­sil­la hoi­taa kau­pas­sa käyn­nit ja las­ten har­ras­tuk­set.… kovaa tulee olemaan.

  20. Joo tai­taa taas tämä jär­ke­vä poli­tii­kan muu­tos kariu­tua sii­hen, että sen vas­tus­ta­jat vetoa­vat las­ten etuun… Eihän ruuh­ka­mak­sua nyt miten­kään voi ottaa käyt­töön, kun lap­sien elä­mä sii­tä kurjistuu.

    Juha muu­ten, jos mita­taan hyö­tyä ja hait­taa eurois­sa (täs­sä ei oikeas­ti kyl­lä ole mitään jär­keä) niin eni­ten hait­taa ruuh­ka­mak­sus­ta koke­vat ne, jot­ka eivät vähen­nä autoiluaan.

  21. Hel­sin­gin kes­kus­ta ei oikeas­taan ruuh­ka­mak­su­ja tar­vit­se­kaan, vaan muu­ta­mas­sa vuo­des­sa tuk­koon mene­vät kehätiet.”

    Yksi vaih­toeh­to tiet­ty oli­si koit­taa jär­jes­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä ihmis­ten tar­pei­ta vas­taa­vas­ti. Eli poi­kit­tais­ta bus­si- ja rai­de­lii­ken­net­tä. Toi­nen on sit­ten tää keppi-linja.

  22. Kep­piä ja porkkanaa.

    Pidän pare­ma­pa­na dis­kreet­tiä eikä kilo­met­ri­poh­jais­ta ruuh­ka­mak­sua, kos­ka autoi­li­jal­le vaih­toeh­tos­kus­tan­nus (bus­si tai muu jouk­ko­lii­ken­ne) on samoin kus­tan­nuk­sil­taan diskreetti.

    Kilo­met­ri­poh­jia­nen voi olla joil­le­kin lyhyt­mat­ka­lai­sil­le koh­tuut­to­man hal­pa, ja pit­kä­matklai­sil­le koh­tuut­to­man kallis

    Pork­ka­na oli­si, että mah­dol­li­set­si ruuh­ka­mak­sui­lal kerä­tyil­lä varoi­lal voi­ta­siin Pää­kau­pun­ki­seu­deul­le luo­da yksi yhtei­nen huo­kea jouk­ko­lii­ken­ne­ta­rif­fi tai vain 2 maksuvyöhykettä.

  23. Art­tu­ri: eni­ten autoi­le­vat kär­si­vät eni­ten euro­mää­räi­ses­ti. Mut­ta köy­hät autoi­li­jat kär­si­vät suh­teel­li­ses­ti eni­ten. Eli ruuhkamaksut/nettotulot*100% on suu­rin pie­ni­tu­loi­sil­la, jot­ka autoa tarvitsevat. 

    Suh­teel­li­ses­ti las­ket­tu kär­si­mys taas vai­kut­taa eni­ten hen­ki­seen tus­kaan, mikä lisä­mak­suis­ta tulee. Tämä hen­ki­nen tus­ka taas tulee ole­maan suu­rin niil­lä köy­hil­lä jot­ka autoa tar­vit­se­vat. Rik­kaat autoi­li­jat taas mak­sa­vat ne lisä­mak­sut eivät­kä edes huo­maa vaikutusta.

  24. Yksi vaih­toeh­to tiet­ty oli­si koit­taa jär­jes­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä ihmis­ten tar­pei­ta vas­taa­vas­ti. Eli poi­kit­tais­ta bus­si- ja rai­de­lii­ken­net­tä. Toi­nen on sit­ten tää keppi-linja.”

    Kep­pi-lin­jan sijas­ta kan­na­tan tosi­aan­kin poi­kit­tais­lii­ken­teen paran­ta­mis­ta. Esi­mer­kik­si Pisa­ra-rata mah­dol­lis­tai­si vaih­dot­to­mat junayh­tey­det ran­ta­ra­dan ja pää­ra­dan välil­lä. Poi­kit­tai­syh­tey­te­nä oiko­ra­ta Huo­pa­lah­den ja Käpy­län välil­le oli­si myös paikallaan.

    Toi­saal­ta on syy­tä pitää mie­les­sä, että jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä on mie­le­käs­tä raken­taa vain sin­ne mis­sä on jouk­ko­ja siirreltäväksi.

  25. Toi­saal­ta on syy­tä pitää mie­les­sä, että jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä on mie­le­käs­tä raken­taa vain sin­ne mis­sä on jouk­ko­ja siirreltäväksi.”

    Niin. Poi­kit­tais­lii­ken­ne on siis niin ohui­ta vir­to­ja että suo­ria bus­siyh­teyk­siä (tyy­liin Perk­kaa — Jako­mä­ki) ei kan­na­ta vetää. Vaih­dol­li­se­na nois­ta tulee taas kovin hitai­ta. Eli ihmi­set autoi­le­vat Kehä yhtä. Ja tätä ei saa ohja­ta mak­suil­la. Arva­ten myös kes­ki­no­peu­del­la 15km/h kul­ke­va auto­lii­ken­ne ei ole hyväk­syt­tä­vää. Kehä 1,5 maa­na­lai­se­na tun­ne­li­na, kos­ka maan pääl­le ei mah­du, mak­sai­si jotain kol­mes­ta vii­teen mil­jar­dia euroa. Joi­ta ei ole.

    Ehdo­tuk­sia?

  26. …Kun jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­mää­rä kas­vaa, para­nee myös palvelutaso…”

    Jouk­ko­lii­ken­ne ei voi toi­mia sen tyyp­pi­sel­lä yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la, kuin meil­lä on pää­kaupn­ki­seu­dul­la. Se ei ole mah­doll­si­ta edes teo­rias­sa 😀 Toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne vaa­tii aivan toi­sen asu­mis­ti­hey­den, kuin pää­ka­pun­ki­seu­dul­la nyt on.

    Ruuh­ka­mak­sut ovat hyvä jut­tu. Pro­fes­so­ri Var­tiais­ta lai­na­ten: “Rin­ke­bys­tä (Itä-Hel­sin­ki) ei enää tul­la autol­la kes­kusk­taan”. Se ei hait­taa edes kaup­paa, kos­ka osto­voi­vai­sem­mil­le asiak­kail­le on enem­män tilaa.

    Jos haluai­sim­me toi­mi­van jouk­ko­lii­ken­teen, tuli­si aloit­taa kaa­voi­tus­po­li­tii­kas­ta. Oikein rei­pas tii­vis­tä­mi­nen Kehä I:n sisäl­lä ja sat­saus jär­ke­viin met­ron run­ko­lin­joi­hin, kuten Töö­lö ja Pasi­la. Sipoon ja Espoon lin­jat ovat kuol­lei­na syn­ty­nei­tä aja­tuk­sia, puh­das­ta rahan­huk­kaa. Teh­dyis­tä pää­tök­sis­tä voi pää­tel­lä, ettei ole min­kään­lais­ta halua jouk­ko­lii­ken­teen kehittämiseen.

  27. Art­tu­ri: eni­ten autoi­le­vat kär­si­vät eni­ten euro­mää­räi­ses­ti. Mut­ta köy­hät autoi­li­jat kär­si­vät suh­teel­li­ses­ti eni­ten. Eli ruuhkamaksut/nettotulot*100% on suu­rin pie­ni­tu­loi­sil­la, jot­ka autoa tarvitsevat.”

    Näin­kin asia on. Sama jut­tu. Alko­ho­li­ve­ron koros­tus kos­kee eni­ten köyhään…

  28. Ereh­dyin tosi­aan, onhan sii­nä kilo­met­ri­mak­su­mal­lis­sa­kin erot­te­lu ruuh­ka-aikoi­hin ja mui­hin. Öisin ja vii­kon­lop­pui­sin sai­si aina­kin Hesa­rin mukaan ajel­la ilmaiseksi. 

    Minis­te­riön sel­vi­tyk­sen valos­sa tämä oli­si aika kal­lis sys­tee­mi, pal­jon kal­liim­pi kuin “lin­ja­mal­li” ja “kehä­mal­li”. Tosin tuo­tot­kin oli­si­vat suuremmat.

  29. Paluuviite: Phentermine ionamin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.