Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2009

Suo­mi teh­dään val­miik­si kak­si ker­taa vuo­des­sa, ennen jou­lua ja ennen juhan­nus­ta. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nal­la on aika tuh­ti lista.

Pöy­däl­tä: KSV:n alus­ta­va toi­min­ta­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2010–2012 Pää­osin sel­lais­ta visio ‑lii­rum­laa­ru­mia, etten saa sii­tä mitään otetta.

Maa­mas­so­jen tar­ve Kau­pun­ki tar­vit­see eri­lai­siin koh­tei­siin ehkä jopa 14 mil­joo­naa kuu­tio­ta hyvän­laa­tuis­ta täy­te­maa­ta. Han­ka­la jut­tu. Raken­net­tai­siin­ko se tun­ne­li Tallinnaan?

Pöy­däl­tä: Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta, Haah­kon­lah­ti 1 Ase­ma­kaa­van­luon­nos. Moni kom­men­toi­ja oudok­suu tii­vis­tä raken­ta­mis­ta, jos­sa ei pal­jon vih­reä­tä talo­jen väliin jää. Tämä on makua­sia, mut­ta minus­ta se on parem­pi näin. Kort­te­lit on raken­net­tu tii­viis­ti ja vih­reys kes­ki­tet­ty kau­pun­gin­osaa reu­nus­ta­viin kun­non vihe­ra­luei­siin. “Hyvä kau­pun­ki on tii­vis mut­ta har­va” sano­taan vaa­lioh­jel­mas­sa­ni­kin.  Kun pihat kort­te­lien sisäl­lä ovat yhte­näi­set, ski­deil­le on mis­sä leik­kiä piileskelyleikkejä.

Pöy­däl­tä: Val­li­lan Roi­neen­puis­ton kaa­va. Lau­ta­kun­nas­sa herä­si vii­mek­siu aja­tus vaa­tia asuin­ra­ken­nuk­siin pui­nen jul­ki­si­vu, jot­ta ne mukau­tui­si­vat puu-Val­li­laan. Toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla rapat­tu jul­ki­si­vu, jot­ta se sopeu­tui­si suo­jel­ta­vaan Vol­vo-Auton raken­nuk­seen. Kum­pi vain, mut­ta Teol­li­suus­ka­dun var­teen sijoit­tu­val­ta raken­nuk­sel­ta on voi­ta­va vaa­tia vähän pra­meam­paa ulkoasua.

Kata­ja­har­jun ja laut­ta­saa­ren­mäen alu­een ase­ma­kaa­va­luon­nos. Län­si­väy­lä kate­taan Kata­ja­har­jun koh­dal­la. Näin alue ehey­tyy, sil­lä nyt­hän Län­si­väy­lä on jaka­nut sen kah­tia. Uut­ta ker­ro­sa­laa tulee yli tuhan­nel­le uudel­le laut­ta­saa­re­lai­sel­le. Asuk­kaat ovat olleet asias­sa aktii­vi­sia ja tuot­ta­neet kil­pai­le­van suun­ni­tel­man. Täy­ty­nee kuun­nel­la esittely.

Kes­kus­puis­ton poh­jois­osaa kos­ke­va ase­ma­kaa­va. Kes­kus­puis­ton alle tun­ge­taan Joke­ri 2 ‑reit­ti ja jokin maa­na­lai­nen veden­puh­dis­ta­mo.   Lyhyen tutus­tu­mi­sen jäl­keen han­ke näyt­tä ris­ti­rii­dat­to­mal­ta, mut­ta pitä­nee tutus­tua tar­kem­min. Yleen­sä tie­to lisää tuskaa.

Mal­mi, Kir­kon­ky­län­tie 5. Ton­til­le raken­ne­taan kol­mi­ker­rok­si­nen lii­ke­ra­ken­nus, jos­sa voi olla myös hotel­li. Naa­pu­ri­tont­ti vas­tus­taa, mut­ta kannattavat.

Vat­tu­nie­men­tie 8 Muis­tu­tuk­set. Toi­mis­to­ta­lo kor­va­taan vii­si ja kah­dek­san­ker­rok­si­sil­la asuin­ra­ken­nuk­sil­la. Laut­ta­saa­ri­seu­ra on vähän nuris­sut kor­keas­ta raken­nusoi­keu­des­ta Ras­kas­ta ker­ros­ta­lo­kaa­vaa. Kos­ka kyse on muis­tu­tuk­sis­ta, teks­ti ei sisäl­lä tilas­to­tie­to­ja, mut6ta sato­ja uusia laut­ta­saa­re­lai­sia on luvassa.

Auto­komp­pa­nien pihal­le asuin­ra­ken­nus. Kaa­vas­ta anne­tut lausunnot

Ste­ven Hall on suun­ni­tel­lut kie­mu­rai­sen asuin­ta­lon vajaal­le 200 hen­gel­le. Ei muis­tu­tuk­sia. Eri viras­tot ovat esit­tä­neet jotain pien­tä. Kaa­vas­ta puut­tuu vaa­ti­mus kasar­min sei­nään lai­tet­ta­vas­ta laa­tas­ta, jos­sa tuli­si lukea “Osmo Soi­nin­vaa­ra suo­rit­ti täs­sä raken­nuk­ses­sa ase­pal­ve­lus­ta vuon­na 1977”.

Itäi­sen saa­ris­ton ase­ma­kaa­van suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet. Täs­tä on kinaa puo­lus­tus­voi­mien kans­sa. Täy­ty­nee lukea tar­kem­min. Jou­dun ajan­puut­teen vuok­si pyy­tä­mään tämän pöydälle.

Mel­lun­mäen kes­kuk­sen suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet ja alus­ta­va maankäyttösuunnitelma

Lii­tyn­tä­lii­ken­teen ter­mi­naa­lia paran­ne­taan. K‑Kauppa laa­je­nee ja uusi S‑Market tulee syö­mään sen katet­ta. Kaik­ki­aan kau­pal­lis­ta tilaa 3 000 neliö­tä. Kau­pan kuu­luu­kin olla met­roa­se­man yhtey­des­sä. K‑Kaupan yhtey­teen raken­ne­taan kir­jas­to yhteis­työs­sä Van­taan kans­sa. Lak­kau­te­taan­ko siis Län­si­mäen kir­jas­to? Pol­ky­pyö­rä­park­ki sijoi­te­taan met­ro­sil­lan alle! Asun­to­ja­kin tulee. Alue on nyt suo­raan sanoak­se­ni aika kes­ke­ne­räi­sen oloi­nen, joten paran­nus­ta lie­nee odo­tet­ta­vis­sa. Met­roa­se­mien pitäi­si olla paik­ka­kun­nan edus­ta­va keskus.

Sel­vi­tys jalan­kul­ki­joi­den valo-ohjaus­ta­van (Varo­va) kokei­lus­ta ratik­ka­suo­ja­teil­lä Fin­lan­dia­ta­los­sa ja Lasi­pa­lat­sil­la on ollut ratik­ka­suo­ja­tiel­lä valo, joka on pimeä­nä, kun ratik­ka ei ole tulos­sa ja vil­kut­taa äänek­kääs­tiu punais­ta, jos ratik­ka aikoo tul­la. Mie­li­pi­teet ovat men­neet ris­tiin. Äsken huo­ma­sin, että jär­jes­tel­mä on muu­tet­tu (tila­päi­ses­ti) sel­lai­sek­si, että valo voi olla punai­nen, vaik­kei ratik­kaa ole mail­la halmeilla.

Lausun­to Vil­le Yli­kah­rin toi­vo­mus­pon­nes­ta rata­kui­lun pyö­rä­tien jat­kos­ta Töö­lön­lah­den puis­ton alu­eel­laSata­ma­ra­dan kui­luun tulee erin­omai­nen pyö­räyh­teys Nie­men hal­ki. Sii­tä tulee erit­täin pal­jon käy­tet­ty, mikä ei ehkä ole val­jen­nut KSV:n suun­nit­te­li­joil­le. Vil­le Yli­kah­ri esit­tää pon­nes­saan, että yhteys jat­kui­si puis­ton läpi eril­li­se­nä väy­lä­nä, mut­ta viras­ton desing-väki ei halua tär­vel­lä yhteis­tä oles­ke­lu­ti­laa ja on sitä miel­tä, että pyö­rät puik­ke­leh­ti­koot siel­lä oles­ke­li­joi­den lomas­sa. Ei tule onnis­tu­maan.  Pyö­riä tulee ole­maan paljon.

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2009”

  1. Moni kom­men­toi­ja oudok­suu tii­vis­tä raken­ta­mis­ta, jos­sa ei pal­jon vih­reä­tä talo­jen väliin jää.”

    Raken­ta­mi­nen pitäi­si läh­teä sii­tä mitä ihmi­set halua­vat, eikä ylhääl­tä ohja­tus­ti tyy­lin me tie­däm­me mikä teil­le on paras­ta älkää vai­vau­tu­ko ajattelemaan.

    Jos tii­viyt­tä halu­taan, voi­si sit­ten yhtä hyvin raken­taa yksi iso beto­ni­laa­tik­ko jon­ne työn­ne­tään koko Hel­sin­gin väes­tö, se se tehok­kain­ta tilan­käyt­töä oli­si­kin. Osta­rit ym. oli­si­vat samassa 😉

    Kai­kis­ta älyt­tö­min­tä nykyi­ses­sä raken­ta­mi­ses­sa, on se type­rä talo­jen monis­ta­mi­nen. Teh­dään saman­nä­köi­siä ja tyy­li­siä tönö­jä peräk­käin. Nykyi­nen ker­ros­ta­loark­ki­teh­tuu­ri on tyl­sää, erään­lais­ta uus­funk­kis­ta. Sinän­sä yksit­täi­si­nä raken­nuk­si­na se menet­te­li­si, mut­ta kun samo­ja tönö­jä on ympä­ri Suo­mea. Suu­rin osa talois­ta ei edes ole ark­ki­teh­tien suunnittelemia.

  2. Hyvä­laa­tui­sat täyt­tö­maa­ta 14 M m3, vuo­sit­tain vain tie­tyn ajan kuluessa.

    Kak­si­suun­tia­sen rau­ta­tie­tun­ne­lin läpi­mit­ta lie­nee 60 m². Siis 1000 m tun­ne­lia tekee 60.000 m³ ja 70 km (eikö ollut­kin tun­ne­lin pituus) 4,2 miljoonaa
    m3. Eipä sil­lä pit­käl­le pöt­ki­tä täyt­tö­man tar­pees­sa. Oheis­kustn­nu­ket voi­vat olla tur­ha korkeat. 

    Ote­aan­pa sipoo­lais­ta gra­niit­ta 1 km 2 : alu­eel­ta. 1 km² = 1 mil­joo­na m2. 14 m jou­du­taan mene­mään. Saa­daan aina­kin komea uima-allas..

    Täy­tyy­kö vält­tä­mät­tä olla kivi­murs­kaa. Har­ju­jah­na maas­sa vie­lä riit­tää. Ja savimaata.

    Mihin tämä 14 m m3 oikein tarvitaan?

  3. Mah­dol­li­ses­ti var­si­nai­sen kaa­va-alu­een ulko­puo­lel­ta, mut­ta eivät kai nuo havain­ne­ku­vis­sa pois sävy­te­tyt töt­sät lah­den ete­lä­puo­lel­la kes­kel­lä kes­kei­sin­tä näky­mää vaan ole “muis­tu­mi­na alu­een his­to­rias­ta” pai­kal­leen jätet­ty­jä öljysäiliöitä ?

    Jos lah­den­poh­ju­kan kivi­ken­tän aja­tus on se että sin­ne ihmi­set mene­vät vapaa­eh­toi­ses­ti pat­sas­te­le­maan kuten havain­ne­ku­vis­sa, jää tämä yri­tyk­sek­si. Lou­naa­seen suo­jat­to­mal­la alu­eel­la voi val­lit­se­vis­sa tuu­lio­lo­suh­teis­sa spon­taa­nis­ti oles­kel­la vain kesä­kuu­kausi­na, ja kesäil­to­jen ilta-aurin­ko­kin aio­taan var­jos­taa pois vie­rei­sel­lä lou­nas-koil­li­nen ‑suun­tai­sel­la talol­la. Skeit­ti­puis­to­na paik­ka toi­mi­si hyvin.

  4. Varo­va toi­mi­si par­hai­ten kun kis­kot on ajo­ra­dan reu­nas­sa eikä kes­kel­lä, eli ajo­ra­dan valot miel­tyy eri suo­ja­tiek­si. Täl­lai­sia rato­ja soi­si teh­tä­vän Jät­kään ja Laa­ja­sa­loon. Ei se minus­ta Kai­vo­ka­dul­la­kaan hul­lum­pi ole ja joka tapauk­ses­sa tar­peel­li­nen ratik­ka­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­sen kannalta.

    Sen vas­tauk­sen Yli­kah­rin aloit­tee­seen voi­si palaut­taa val­mis­te­luun eväs­tyk­sel­lä että rat­koo samal­la sen rata­pi­han ali­ku­lun ongel­man. Pyö­räi­ly siel­lä on kiel­let­ty, kukaan ei tie­dä mik­si, mut­ta käy­tän­nös­sä pyö­rät käyt­tä­vät tuo­ta reit­tiä. Län­si­puo­lel­la sit­ten keplo­tel­laan pyö­rät por­tai­ta ylös tai aje­taan Elie­lin park­ki­hal­lin kaut­ta Töö­lön­lah­den­ka­dul­le. Tämä tulee lisään­ty­mään Ruo­ho­lah­den väy­län myö­tä ja se pitäi­si hoi­taa kuntoon.

  5. Jor­ma Nord­lin: tii­viin ja mata­lan tuli­si muis­tut­taa van­haa Por­voo­ta. Aivan ihas­tut­ta­vaa ja perus­tuu kävelyetäisyyksiin.

  6. tii­viin ja mata­lan tuli­si muis­tut­taa van­haa Por­voo­ta. Aivan ihas­tut­ta­vaa ja perus­tuu kävelyetäisyyksiin.” 

    Perus­tuu kes­kiai­kai­siin mit­ta­suh­tei­siin, jot­ka poh­jau­tu­vat huo­mat­ta­vas­ti pidem­piai­kai­seen koke­muk­seen ja osaa­mi­seen, kun nyky­ai­kai­nen raken­ta­mi­nen ja ympäristösuunnittelu.

  7. Väl­jyys” kau­pun­gis­sa tar­koit­taa ylen­sä tilo­ja, jot­ka ihmi­set täyt­tä­vät autoilla. 

    Sii­nä miels­sä olen samaa J. Nord­li­nin kans­sa, että ele­ment­ti­teh­tail­ta tiet­ty­nä aika­kau­te­na tul­leet talot ovat usein surul­li­sel­la taval­la saman näköi­siä, mut­ta toi­saal­ta tämä on kai nii­tä kuu­lui­sia kustannuskysymyksiä. 

    Toi­saal­ta oma­ko­ti­ta­loa­lu­eet, jot­ka ovat tois­ten­sa koi­pi­ta Kii­min­gis­tä Mänt­sä­lään ovat nekin surul­li­sia, myös suh­teell­sies­sa väl­jyy­des­sään ja ident­ti­sis­sä väri­mail­mois­saan — kai­ken lisäk­si niis­sä onnis­tu­taan hui­jaa­maan höl­möi­tä lisä­mak­su­ja “kus­to­moin­nis­ta” joka on “ark­ki­teh­din suun­ni­te­le­ma”, mikä tar­koit­taa, että oikeas­ti kaik­ki talot ovat ark­ki­teh­din suun­ni­te­le­mia, ja näis­sä tapauk­sis­sa asia­kas valit­see ennal­ta anne­tuis­ta vaih­toeh­dois­ta sen, jon­ka “ark­ki­teh­ti on suun­ni­tel­lut juu­ri Tei­tä varten”.

    Tämän vuo­si­kym­me­nen kauo­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen tren­dit ovat esteet­ti­ses­ti miel­se­tä­ni pal­jon mie­lyt­tä­väm­piä kuin edel­li­sen vuo­si­kym­me­nen hökö­tyk­set, jol­loin lähiöi­den K‑kaupoissa ja pien­ker­ros­ta­lois­sa oli masen­ta­van pal­jon yhte­ne­väis­tä estetiikkaa.

  8. Varo­va on rai­tio­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­sen kan­nal­ta aivan vält­tä­mä­tön uudis­tus, mut­ta aina­kin Lasi­pa­lat­sin koh­dal­la sen toteu­tuk­ses­sa on jotain pahas­ti pie­les­sä — ja on siis ollut aina, ei vain vii­me aikoina.

    Usein punai­nen tun­tuu syt­ty­vän kovin hitaas­ti rati­kan teh­des­sä läh­töään ja vas­taa­vas­ti kil­ka­tus jat­kuu ties kuin­ka kau­an spo­ran jo men­tyä meno­jaan. Ilmei­ses­ti sen­so­rit on teh­ty aivan eri tek­nii­kal­la mal­lik­kaas­ti toi­mi­vis­sa Jokerivaloissa.

  9. Mitä nämä nim­by-naa­pu­ri­ni Kata­ja­har­jus­sa täl­lä ker­taa vas­tus­ta­vat? Siis miten hei­dän suun­ni­tel­man­sa ero­aa virkamiesesityksestä?

    Län­si­väy­län kat­ta­mi­nen paran­taa asu­mi­sen laa­tua aivan jär­kyt­tä­vän pal­jon. Melu­hai­tat vähe­ne­vät oleel­li­ses­ti tuhan­sil­ta. Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­nen (pil­ven­piir­tä­jiä, kii­tos) tuo myös pal­ve­lui­ta pal­ve­lu­köy­häl­le alu­eel­le. Kun­non kau­pat ja laa­du­kas ran­ta­ra­vin­to­la, ehkä pari kapak­kaa­kin niin se laru­lais­ten pel­kää­mä epä­mää­räi­nen aines pysyy pois­sa niis­tä rantaravintoloista.

    Jos­sain suun­ni­tel­mas­sa sil­lan län­si­puo­lel­la oli puis­toa, mikä oli­si kiva meil­le, joil­la nyt on yhdis­tet­ty moot­to­ri­tie- ja meri­nä­kö­ala. Sit­ten oli­si puis­to- ja meri­nä­kö­ala. Pari ker­ros­ta­loa­kin on kui­ten­kin kivem­pi kuin moot­to­ri­tie. (Ja saman mää­rän ihmi­siä sai­si mah­tu­maan sin­ne Koi­vusaa­ren puo­lel­le, jos raken­net­tai­siin pari vähän kor­keam­paa tor­nia maamerkiksi.)

    Lisää asuk­kai­ta ja työ­paik­ko­ja takapihalleni!

  10. Vähän otsi­kon vie­res­tä mut­ta menkööt.

    Lii­rum laa­ru­mia on myös tiet­ty­jen minis­te­riöit­ten sivut täyn­nä. Esi­mer­kik­si TEM-sivut ovat hyvä esi­merk­ki sii­tä, että työn­ne­tään täy­sin mitään sano­ma­ton­ta vies­tiä luki­joil­leen. Ikään kuin minis­te­riöis­sä yri­tet­täi­siin leik­kiä yksi­tyis­tä yritystä. 

    Se kun on niin, että lii­rum laa­ru­mia ei jak­sa pit­kään lukea. Pitäi­si ker­toa asiat sel­keäs­ti ilman vir­ka­mies­kie­len tar­joa­mia kou­ke­roi­ta. Eikä taval­lis­ten asioi­den sot­ke­mi­sek­si tar­vit­si­si mitään mais­te­rin tut­kin­non yhtey­des­sä opit­tua liki-tie­de-kiel­tä selit­tä­mään ja peit­tä­mään arki­sia käsitteitä.

    1. En tun­ne tuo­ta kysy­mys­tä, enkä tie­dä, mik­si ter­veys­vi­ras­to halusi sijoit­taa nuo poti­laat remon­tin ajak­si juu­ri kau­pun­gin vuo­kra-asun­toi­hin eikä vuo­kra­ta heil­le tilaa yksi­tyi­sil­tä mark­ki­noil­ta. Hin­tae­ro on muu­ta­mia sata­sia. Jos asun­not ote­taan ara­va­kan­nas­ta, meil­lä on ara­va­kan­nas­sa vähem­män asun­to­ja ja mah­dol­li­nen naa­pu­reil­le koi­tu­va hait­ta koh­dis­tuu ara­va-asuk­kai­siin. Muu­ta­mien satas­ten hin­tae­ro koi­tuu tun­te­mat­to­mak­si jää­vien nel­jän­per­heen mak­set­ta­vak­si, jot­ka eivät pää­se ara­va-asun­toon vaan jou­tu­vat tur­vau­tu­maan yksi­tyi­siin mark­ki­noi­hin. Jos asun­not vuo­kra­taan yksi­tyi­sil­tä mark­ki­noil­ta, meil­lä on käy­tös­sä vas­taa­vas­ti enem­män ara­va-asun­to­ja ja mah­doll­nen hait­ta asuk­kail­le koh­dis­tuu yksi­tyi­sen talon asuk­kai­siin. Vih­reät ovat halun­neet lisä­tä ara­va-asun­to­jen mää­rää. Sikä­li rat­kai­su, että ter­veys­vi­ras­ton on men­tä­vä yksi­tyi­sil­le mark­ki­noil­le, eikä mak­sat­taa kiin­teis­tö­huo­li­aan niil­lä nel­jäl­lä köy­häl­lä per­heel­lä, jot­ka jää­vät ilman ara­va-asun­toa, oli lin­jas­sa vih­rei­den yleis­lin­jan kanssa.

      Itsel­le­ni herä­si kysy­mys, oli­ko tuo ter­veus­vi­ras­ton pyyn­tö saa­da ara­va-asun­to­ja väis­tö­ti­loik­seen edes lail­li­nen. Noi­hin asun­toi­hin on saa­tu val­tion asun­to­ra­has­ton rahaa, joi­hin liit­tyy ehto­ja. Voi­ko noi­ta asun­to­ja edes vuo­kra­ta kau­pun­gin viras­ton väis­tö­ti­loik­si? Sil­loin­han Helsn­ki käyt­täi­si raho­ja, joi­ta val­tio on osoit­ta­nut köy­hien per­hei­den asu­mis­ku­lu­jen alen­ta­mi­seen kau­pun­gin omien kiin­teis­tö­ku­lu­ken alentamiseen. 

  11. VAROVAN ilmai­si­met ovat täs­mäl­leen saman­lai­set kuin Joke­ril­la. Ja etuuk­sien toi­min­taan liit­ty­vät ohjel­moin­nit ja teki­jät­kin ovat ihan samat. Mut­ta tot­ta on, että pysäk­kia­jan ennus­ta­mi­nen muu­ta­man sekun­nin tark­kuu­del­la on vai­ke­aa — var­sin­kin kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tus tuot­taa aika ajoin yli­mää­räi­siä vii­vy­tyk­siä. Joten yri­te­tään tasa­pai­noil­la kah­den mokan välil­lä: lii­an aikai­nen punai­nen kiusaa jalan­kul­ki­joi­ta ja lii­an myö­häi­nen punai­nen taas rati­koi­ta kuten J.Väräläkin on havainnut.

    1. Kul­jet­ta­ja­ra­has­tus onnek­si lop­puu rati­kois­ta, mut­ta eikö tätä voi­si muut­taa manu­aa­li­sek­si; siis että kul­jet­ta­ja tilaa vih­reän valon itsel­leen nap­pia painamalla?

  12. Osmo:“Sikäli rat­kai­su, että ter­veys­vi­ras­ton on men­tä­vä yksi­tyi­sil­le mark­ki­noil­le, eikä mak­sat­taa kiin­teis­tö­huo­li­aan niil­lä nel­jäl­lä köy­häl­lä per­heel­lä, jot­ka jää­vät ilman ara­va-asun­toa, oli lin­jas­sa vih­rei­den yleis­lin­jan kanssa.”

    öööö… onko täs­sä taas mää­ri­tel­ty köy­hä sil­leen “luo­vas­ti”?

  13. Dizen, asi­aa kan­nat­taa var­maan kysyä suo­raan asun­to­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja Peip­pi­sel­tä (vihr.), http://peipinen.blogspot.com/2009/06/asuntolautakunnan-kuulumisia-26.html

    Vil­kai­sin esi­tys­lis­taa, ja sano­taan nyt vaik­ka niin että net­ti­he­sa­rin jutus­sa oli vedet­ty mut­kat suo­rak­si, kyy­ni­sem­pi tote­ai­si että “moraa­li­set kysy­myk­set” lisään­ty­vät kum­mas­ti vaa­lien alla…

  14. Tääl­lä kun on käsi­tel­ty tätä vähän aiheen vie­res­tä mene­vää asiaa:
    “Homeon­gel­mien takia sul­je­tun Haa­gan kun­tou­tus­ko­din mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat eivät pää­se asu­maan Hel­sin­gin kau­pun­gin vuokra-asuntoihin.”

    Niin ihmet­te­len samas­ta asias­ta, eikö se kuu­lui­si sosi­aa­li­toi­men ja ter­veys­toi­men yhdes­sä ratais­ta­viin asioihin.

    Nää kun­tou­tu­jat­han saa­vat eri­lai­sia tukia, niin sii­hen sit­ten kun tulee yllät­tä­viä muu­tok­sia kysee­seen tulee Täy­den­tä­vä- tai ehkäi­se­vä toimeentulotuki

    Tää on myös mie­len­kiin­toi­nen, jota ei muu­ten moni tiedä:
    Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön toi­meen­tu­lo­tu­kea kos­ke­van sovel­ta­mi­sop­paan (Jul­kai­su­ja 2007/11) mukaan, ” Toi­meen­tu­lo­tuen tavoit­tee­na ei ole vain pitää hen­ki­löä tai per­het­tä hen­gis­sä. Toi­meen­tu­lo­tuen tar­koi­tuk­se­na on myös antaa mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua yhteis­kun­nan toi­min­taan. Toi­meen­tu­lo­tu­ki on tar­koi­tet­tu kat­ta­maan meno­ja laa­jem­min kuin ihmi­sar­voi­sen elä­män edel­lyt­tä­mää tur­vaa vas­taa­va vält­tä­mä­tön toi­meen­tu­lo vaatii”.

  15. Roi­neen­puis­tos­ta:

    Se on aika se ja sama mil­tä jul­ki­si­vu teol­li­suus­ka­dun suun­taan näyt­tää; ei se sii­nä Osuus­pan­kin ja Sone­ran heh­kei­den talo­jen välis­sä aina­kaan nega­tii­vi­ses­ti erotu. 

    Sen sijaan Puu-Val­li­lan puo­lei­nen sivu (eli pihan puo­li) oli­si hyvä olla ympä­ris­töön sopiva.

    Avoin port­ti­kon­gi Vol­vo-auton talon ja uusein talo­jen välis­sä myös toi­si puis­ton joten­kin vähän parem­min saa­ta­vil­le; nyky­ään se on niin omas­sa nur­kas­saan ettei sin­ne tule kso­kaan mentyä

  16. Pitää vie­lä sen ver­ran jat­kaa, että täs­sä on nyt kysy­mys klas­si­ses­ta What is seen and what is unseen-Bas­tiat-ongel­mas­ta. Jos jul­ki­nen sek­to­ri ottaa asun­to­ja käyt­töön­sä niin sil­loin käy­tet­tä­vis­sä ole­vien asun­to­jen mää­rä vähe­nee ja kaik­ki mark­ki­noil­la ole­vat jou­tu­vat mak­sa­maan asun­nois­taan enem­män. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa vahin­ko jakau­tuu koko mark­ki­noil­le, eikä mis­sään nimes­sä joil­le­kin tie­tyil­le ARA­VA-kel­po­sil­le perheille.

  17. VAROVA: Nap­pia on muu­ta­maan ker­taan har­kit­tu, vii­mek­si pari vuot­ta sit­ten. Sil­loin se tai­si kaa­tua sii­hen, että kul­jet­ta­jien työ­tä ei halut­tu lisä­tä. Sen jäl­keen lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­to kehit­ti “oppi­van pysäk­kiai­kaen­nus­teen”. Ja se tun­tuu toi­mi­van koh­tuul­li­sen hyvin taval­li­sil­la pysäkeillä.
    Mut­ta jos­pa kehi­tet­täi­siin­kin etuus­nap­pi vain näi­tä han­ka­lia pysä­ke­jä kuten Lasi­pa­lat­sia var­ten. Asia on toki lii­ken­ne­lai­tok­sen pää­tet­tä­vis­sä, mut­ta var­mas­ti hyvä ottaa taas esil­le ja toteut­taa vii­meis­tään sil­loin kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tus poistuu.

  18. VAROVA: Nap­pia on muu­ta­maan ker­taan har­kit­tu, vii­mek­si pari vuot­ta sit­ten. Sil­loin se tai­si kaa­tua sii­hen, että kul­jet­ta­jien työ­tä ei halut­tu lisä­tä. Sen jäl­keen lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­to kehit­ti “oppi­van pysäk­kiai­kaen­nus­teen”. Ja se tun­tuu toi­mi­van koh­tuul­li­sen hyvin taval­li­sil­la pysäkeillä.
    Mut­ta jos­pa kehi­tet­täi­siin­kin etuus­nap­pi vain näi­tä han­ka­lia pysä­ke­jä kuten Lasi­pa­lat­sia var­ten. Asia on toki lii­ken­ne­lai­tok­sen pää­tet­tä­vis­sä, mut­ta var­mas­ti hyvä ottaa taas esil­le ja toteut­taa vii­meis­tään sil­loin kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tus poistuu.”

    Otta­ma­tat sinän­sä asi­aan kan­taa, niin eikö yhden rai­tio­vau­nun etu valois­sa ole hait­ta muil­le r a i t i o v a u n´u i l l e ?. Lasi­pa­lat­sin pysä­keil­le­hän tulee aina­kin suo­raan hyvin van­ha­sat muis­tis­ta las­kien 6 lin­jaa, ja hyvin tihein välein, itse asia­sa yhteen­sä ker­ranm minuu­tis­sa jom­paan kum­paan suun­taan. Voi­te­taan­ko täl­läi­sel­la jär­jes­te­lyl­lä lop­pu­jen lopuk­si mitään, kun ottaa huo­mioon, että sil­lä luo­da­na häi­riö kau­pun­gin lii­ken­nöi­dym­pään risteykseen.

    Mikä on kes­ki­mää­räi­nen valo­jen odo­tusai­ka Lasi­pa­lat­sin kohdalla?

  19. Kyl­lä rai­tio­vau­nue­tuu­det valois­sa ovat aivan olen­nai­nen osa lii­ken­teen suju­voit­ta­mis­ta. Tar­koit­taa­ko Mark­ku, että rati­kan valoe­tuus häi­rit­see kol­mo­sen ratik­kaa vai mitä?
    Jos pitää ratik­kaa odot­ta­mas­sa minuu­tin se on yhtä paha kuin jos pitää hen­ki­lö­au­toa odot­ta­mas­sa tunnin.

  20. Ihan hyvä näkö­koh­ta. Mut­ta jos rai­tio­vau­nua A pää­see heti läh­te­mään ja valot tie­ten­kin pala­vat vih­re­ää myös muul­le lii­ken­teel­le, jou­tuu­ko valo­hin toi­se­ta suun­nas­ta saa­pu­va rai­to­vau­nu B sit­ten­kin odot­ta­maan sen saman minuu­tin. ker­tau­tuu­ko sma jokai­sel­la pysä­kil­lä? En väi­tä. että tun­ti­sin asiaa. 

    Lasi­pa­lat­sin koh­dal­la tosin on vain vähän bus­si­lii­ken­net­tä, mut­ta aika pal­jon ihan legi­tii­miä yksityisautoliikennettä.

    Sinän­sä lii­ken­ne­va­lo­jen vai­heis­tus rati­koi­den läh­tö­jen avul­la voi olal ihan fik­sua­kin. Vält­tä­mät­tä se ei oleel­li­ses­ti vähen­nä rai­to­vau­nu­jen mat­ka-aikaa, kos­ka voi olla etä wsit­ten toi­ses­ta suun­nas­ta tule­va ratik­ka jotuu vas­taa­vas­ti odot­ta­maan hie­man myö­hem­min.… Oleel­lis­ta on, että saa­pu­mi­sa­jat ovat jakaan­tu­net satunnaisesti.

    Mikä muu­ten Lasi­pa­lat­sin koh­dal­la (eli Mans­kun ja Arka­dian­ka­dun, Kai­vo­ka­dun ris­teyk­sen suun­tein aika­suh­de on? 1:1 , 1:2, 2:3?

  21. Tuos­ta Kata­ja­har­jun suun­ni­tel­mas­ta vie­lä. Minus­ta sii­nä asuk­kai­den vaih­toeh­to­suun­ni­tel­mas­sa on ide­aa. Tai sano­taan niin päin että KSV:n suun­ni­tel­ma on kunnianhimoton.

    Maal­lik­ko­na voi­sin kuvi­tel­la että vaih­toeh­to­na esi­tet­ty kort­te­lien raken­ta­mi­nen län­si­väy­län suun­tai­ses­ti sen vie­reen ja itse mota­rin kat­ta­mi­nen pel­käl­lä kan­nel­la on raken­nus­tek­ni­ses­ti hel­pom­pi ja hal­vem­pi rat­kai­su, kos­ka kan­nen tar­vit­see kan­taa vain lii­ken­ne eikä taloja.

    Idea sii­tä että Laut­ta­saa­ren­tie jat­ket­tai­siin ostos­ka­tu­na Kata­ja­har­juun saak­ka on erit­täin mie­len­kiin­toi­nen. Esit­te­li­jä tote­aa että mitään takei­ta sii­tä että kort­te­lien ala­ker­taan saa­tai­siin yri­tyk­siä ei ole. Ei niin ole, mut­ta ei ole kos­kaan lii­ke­ti­lan suh­teen, eikä ole mikään pak­ko tois­taa kaik­kia kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lan ongel­mia (pie­ni koko pääl­lim­mäi­se­nä). Koko pit­kän kort­te­lin ala­ker­ta voi­si olla jous­ta­vas­ti jaet­ta­vaa lii­ke­ti­laa. Tai ja sekä jul­kis­ta (kou­lu, ter­veys­kes­kus, kirjasto…)

    Yli­pään­sä on epäi­lyt­tä­vä läh­tö­koh­ta että ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la on joten­kin mah­do­ton­ta raken­taa ihan nor­maa­lia kort­te­li­kaa­vaa katu­ta­soi­si­ne lii­ke­ti­loi­neen. Kau­pun­ki­mai­sia elä­viä lähiöi­tä on pit­kin poi­kin euroop­paa, miten meil­lä ei muka pär­jäi­si kuin aaltopeltihallit?

    Esit­te­li­jä tote­aa myös, että Laut­ta­saa­ren­ka­tu on kort­te­lien koh­dal­la Län­si­väy­län levyi­se­nä tar­peet­to­man leveä. Tämä on jok­seen­kin eri­koi­nen ongel­ma, mikä estää käyt­tä­mäs­tä tilan vaik­ka puis­toon mal­liin Espa, tai sit­ten osan tilaa voi kat­taa jol­loin saa­tai­siin ympä­ri­vuo­tis­ta kävelytilaa…

    Esit­te­li­jä huo­maut­taa myös että suu­rin osa raken­nusa­las­ta on eril­li­ses­sä toi­mis­to­ra­ken­nuk­ses­sa ja tämä on ihan oikea ongel­ma. Tuo asu­ka­seh­do­tus ei ole val­mis, mut­ta sitä voi­si työs­tää ja yhdis­tää par­haat piir­teet KSV:n kaavaan.

  22. Teh­dään aluk­si kes­kus­ta­tun­ne­li ja Töö­lö­läi­sil­le auto­pai­kat syväl­le Hel­sin­gin alle. Sii­nä on kak­si hyvin vih­re­ää han­ket­ta, joi­den pitää olla lis­toil­la kor­keal­la. Niil­lä saa­daan taas pal­jon hen­ki­lö­au­to­ja pois kaduil­ta ihmis­ten tiel­tä. Samal­la saa­daan mel­koi­ses­ti kal­lio­murs­kaa sivutuotteena.

  23. tpyy­luo­ma,

    onko molem­mat esi­tyk­set netis­sä? Linkkejä?

    Olen jotain pari viik­koa sit­ten sil­mäil­lyt, joka jäl­leen ker­ran havain­ne­ku­vas­sa näyt­ti oikein hyvältä.

  24. Itse pidän enem­män kau­pun­gin suun­ni­tel­mas­ta kuin ark­ki­teh­ti Aar­nia­lan vaih­toeh­dos­ta sil­lä varauk­sel­la että kau­pun­gin suun­ni­tel­man seit­se­män ker­ros­ta talo­jen ete­lä­pääs­sä pimen­tää pihaa tarpeettomasti. 

    Vas­taa­vas­ti se että sisä­pi­han poh­jois­si­vu on auki pois­taa piha­mai­sen tunn­nel­man, eri­tyi­ses­ti kun alu­een poh­jois / koil­lis­puo­lel­la ei ole mitään joka oleel­li­ses­ti kär­si­si valon puutteesta.

    Minus­ta Län­si­väy­län pääl­le raken­ne­tus­ta osas­ta tuli­si parem­pi jos kol­me itäi­sin­tä pihaa sul­jet­tai­siin poh­joi­ses­ta seit­se­mäl­lä ker­rok­sel­la ja Laut­ta­saa­ren­tien puo­lei­set seit­se­män ker­ros­ta madal­let­tai­siin nel­jäk­si. Näin pihat oli­si­vat valoi­sam­pia ja suo­jai­sam­pia kun poh­jois­tuu­li ei pää­se puhal­ta­maan läpi. Piho­jen poh­jois­päis­sä oli­si kui­ten­kin kevyen lii­ken­teen men­tä­vä porttikäytävä.

    Tätä ajat­te­lua en ymmär­rä ollenkaan:

    Kort­te­lin raken­nus­mas­sat on jaet­tu mit­ta­kaa­val­taan pie­nem­piin osiin raken­nuk­sen kor­kui­sil­la kul­kuau­koil­la piha-alu­eel­ta toiselle.”

    Kuka näi­tä pimei­tä kui­lu­ja kai­paa ? Port­ti­kon­gi on tiet­ty vie­lä pimeäm­pi mut­ta se ei muu­ta pihan tunnelmaa.

    Mitä asuk­kai­den vas­tus­tuk­seen tulee, luu­len että se lak­kai­si sil­lä het­kel­lä jos ilmoi­tet­tai­siin että alu­eel­le tulee vain kovan rahan asuntoja.

    1. No ihan var­mas­ti tulee vain kovan rahan asun­to­ja. Koko han­ke pitäi­si rahoit­taa maa­poh­jan arvon­nousul­la, enkä usko, että Asun­to­ra­has­ta suos­tui­si noin kor­kei­siin ton­tin­hin­toi­hin arava-tuotannossa.

  25. Kaik­ki noi esi­tys­lis­ta jois­ta Osmo rapor­toi löy­tyy KSV:n sivuil­ta, ko. lis­ta http://tinyurl.com/o3xele (Sivu­men­ne, viki­nä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun salai­lus­ta on todel­la outoa, en tie­dä yhtään jul­kis­ta ja yksi­tyis­tä orga­ni­saa­toa joka ker­toi­si kes­ke­ne­räi­sis­tä asiois­ta tuol­la tark­kuu­del­la julkisuuteen.)

    Kon­sep­ti­na että kate­taan tie, mut­ta teh­dään perus­tuk­set mota­rin suun­tai­ses­ti on mie­len­kiin­toi­nen. Noi­ta mah­dol­li­sia ja/tai jos­sain vai­hees­sa ole­via hank­kei­ta on pal­jon. Itä­väy­lä Kulos­aa­res­sa, Hert­to­nie­mes­sä ja Itä­kes­kuk­ses­sa, Kus­taa Vaa­san­ka­tu Tou­ko­las­sa, Lah­den moot­to­ri­tie Vii­kis­sä, jne. Jos tuo­hon kek­sit­täi­siin kus­tan­nus­te­hok­kaam­pia rat­kai­su­ja niin se oli­si eri hie­no juttu.

  26. Minä muis­te­lin tätä:

    http://laituri.hel.fi/koivusaari/?code=042&action=show

    jos­sa tuo sil­lan itä­puo­li­nen osa näyt­tää eri­lai­sel­ta. Esi­mer­kik­si se ramp­pi Espoon suun­taan on jäl­jel­lä. Tuos­sa on myös katet­tu koko väy­lä län­teen Koi­vusaa­reen asti, mikä vähen­täi­si melu­hait­to­ja laa­jal­ta alu­eel­ta, sekä Kata­ja­har­jus­ta että Iso­kaa­ren länsipuolelta.

    Eikö tämä koko alue pitäi­si kaa­voit­taa yhdes­sä eikä täl­lä taval­la paloittain?

    Ja ilmei­ses­ti se laut­ta­saa­re­lais­vas­tus­tus­kin koh­dis­tui eri­tyi­ses­ti juu­ri Koi­vusaa­reen ja K:n met­roa­se­maan eli asioi­hin jot­ka paran­ta­vat aluet­ta eni­ten, eikä tuo­hon pie­neen paran­nuk­seen min­kä sil­lan itä­puo­li­nen väy­län tun­ne­loin­ti ja asun­to­ra­ken­ta­mi­nen toi­si tullessaan.

  27. Hami­lo, ylei­nen reak­tio ihmi­sil­lä Larun suun­ni­tel­miin tun­tuu ole­van nime­no­maan se ettei­kö näi­tä suun­ni­tel­mia voi­si yhdis­tä. Esi­mer­kik­si sen sijaan että kate­taan Län­si­väy­lä pala ker­ral­laan, niin eikö sen voi­si vetää suo­raan tun­ne­liin Koi­vusaa­ri — Laut­ta­saa­ren­tie välil­lä, tai vaik­ka saman tien Koi­vusaa­ri — Ruo­ho­lah­ti välil­lä samal­la kun lou­hi­taan metro?

    Tähän on byro­kraa­teil­la tapa­na vas­ta­ta, että toki täl­lai­nen koko­nais­val­tai­nen lähes­ty­mis­ta­pa oli­si sekä suun­nit­te­lun, toteu­tuk­sen että kus­tan­nus­ten kan­nal­ta peri­aat­tees­sa jär­ke­vää, mut­ta käy­tän­nös­sä suun­nit­te­lu­by­ro­kra­tia toi­mii parem­min pie­nis­sä palois­sa. Siis ne muut byro­kraa­tit ovat avuttomia.

  28. Alku­pe­räi­ses­sä LAI­TU­RI-ehdo­tuk­ses­sa nykyi­sen ram­pin alue Kata­ja­har­jun koh­dal­la on kyl­lä vajaa­käy­tös­sä, täl­tä osin uusi ehdo­tus hyö­dyn­tää alu­een poten­ti­aa­lin paremmin.

    Oli­si tosi hie­noa jos rahaa löy­tyi­si Län­si­väy­län kat­ta­mi­seen Koi­vusaa­reen asti sii­tä­kin huo­li­mat­ta että Kata­ja­har­ju-Koi­vusaa­ri kateo­suus on vähän irral­li­nen ja vail­la jär­ke­vää käyt­töä. Samal­la tuo komeim­mal­la pai­kal­la ole­va melu­val­li-toi­mis­to­ta­lo­kin voi­tai­siin muut­taa asuinkäyttöön.

  29. Kuin­ka pal­jon täl­lais­ten väy­lien tun­ne­loin­ti sit­ten mak­saa per met­ri, kun ottaa huo­mioon, että pääl­le voi sit­ten raken­taa asuintaloja?

    Idea tun­tuu ole­van muo­di­kas vähän eri puo­lel­la pk-seu­tua ja har­va kons­ti lyö niin mon­ta kär­päs­tä yhdel­lä iskul­la. Pait­si että osaa­vat­han asuk­kaat vas­tus­taa sitä­kin, että kak­si väy­län erot­ta­maa aluet­ta yhdis­tyy, jos ne eivät ole sisio­eko­no­mi­ses­ti samal­la tasol­la. Täs­sä se ei tai­da olla
    ongelma.

    Onko täl­lai­sil­le tun­ne­loin­neil­le mitään vas­ta-argu­ment­tia pait­si hin­ta? Onko pit­kien tun­ne­lien tur­val­li­suus ongelma?

    Bos­to­nis­sa pan­tiin pit­kät pät­kät inters­ta­tea maan alle hil­jat­tain. Kävin kau­pun­gis­sa 2002 ja 2008 ja kyl­lä fii­lis oli aika eri­lai­nen, kun mota­rin takia toi­sis­taan jalan­kul­ki­jal­le eril­li­set kau­pun­gin­osat oli­vat­kin yhtäk­kiä naapureita.

    Larus­sa tuo kau­pun­ki­ra­ken­teen yhdis­tä­mi­nen ei minus­ta ole niin tär­keä int­res­si, sen sijaan melu­hait­to­jen ehkäi­sy on. Uli­na kuu­luu Koi­vusaa­ren ja Kata­ja­har­jun sil­lan väli­sel­tä pät­käl­tä mel­kein Kasi­non­ran­taan asti. Jos tämä pät­kä tun­ne­loi­daan ja sii­tä län­teen päin ole­va osa Län­si­väy­lää saa­daan blo­kat­tua Koi­vusaa­ren toi­mis­to­ra­ken­nuk­sil­la, melua tulee enää Lemis­saa­ren­tien liit­ty­män suun­nas­ta. Siel­tä ääni ei kui­ten­kaan pää­se kan­ta­maan mer­ta pitkin.

    Mut­ta jos tun­ne­loin­ti on kan­nat­ta­vaa, eikö sitä voi­si jat­kaa liit­ty­mään asti?

  30. Hami­lo kysyy: “Kuin­ka pal­jon täl­lais­ten väy­lien tun­ne­loin­ti sit­ten mak­saa per met­ri, kun ottaa huo­mioon, että pääl­le voi sit­ten raken­taa asuintaloja?”

    Toteutuneiden/arvioitujen hank­kei­den hin­ta on ollut suu­ruu­luok­kaa sata mil­joo­naa kilo­met­ri, eli met­ri­hin­nak­si tulee sata­tu­hat­ta. Käy­tän­nös­sä tuo var­maan vaih­te­lee rajus­ti pai­koit­tain ja teko­ta­van mukaan, mut­ta noin kes­ki­mää­rin. Sano­taan että mota­ri on kes­ki­mää­rin melu­pus­ki­neen hel­pos­ti 50 met­riä leveä, eli syn­ty­vän raa­ka­maan hin­nak­si tulee 2000 euroa neliö. Tämän takia se halu­taan käyt­tää mah­dol­li­sim­man tehokkaasti.

    Ei noi­den tun­ne­lei­den nyt mie­les­tä­ni tar­vit­se ihan täy­sin raken­nusoi­keu­del­le itse­ään rahoit­taa, hyö­ty­jä on mui­ta­kin kuten melu- ja mui­den hait­to­jen vähen­ty­mi­nen ja ennen kaik­kea kau­pun­ki­ra­ken­teen ehey­ty­mi­nen kuten mainitsit.

  31. Kii­tos tie­dois­ta! Eikö kus­tan­nus­las­kel­miin pitäi­si ottaa huo­mioon sekin, että sit­ten myös aivan mota­rin vie­res­sä ole­va melua­lue tulee kel­vol­li­sek­si asuin­ra­ken­ta­mi­sel­le, ei vain se aivan ver­ti­kaa­li­ses­ti tien ja melu­val­lin pääl­lä ole­va 5o metriä?

  32. Hami­lo, ajo­ra­dat on yhteen­sä ehkä 20 met­riä leveät (en tie­dä tark­ko­ja mit­to­ja) eli tuo 50 met­riä sisäl­tää jo reu­na-aluet­ta. Liit­ty­mät tosin on jut­tu sinän­sä, mam­mut­ti­mai­nen Vii­kin liit­ty­mä Itä­väy­läl­lä on melua­lui­neen jotain 5 — 10 hehtaaria.

    Vink­ki­nä, luki­sin mie­lel­lään kun­nol­la teh­dyn jutun aihees­ta motarien/ratojen pääl­le raken­ta­mi­nen. Toi Bos­to­nin Big Dig on kus­tan­nusy­li­tyk­si­neen tun­net­tu ikui­suus­pro­jek­ti, mites meil­lä Suo­mes­sa?. Jon­kin­lai­sen kan­nen teko on yksi mal­li (Kata­ja­har­ju, Itä­kes­kuk­sen suun­ni­tel­mat.) Sit­ten on ihan tun­ne­lei­ta, jot­ka on kai tar­koi­tus aina­kin osit­tain rahoit­taa raken­nusoi­keu­del­la, ns. Pasi­lan lin­kit osa­na Pasi­lan­väy­lää ja se Tam­pe­reen tun­ne­li­han­ke. Kol­man­te­na vaih­toeh­to­na tulee mie­leen mota­rin lin­jauk­sen muu­tos, Tuusu­lan­väy­län kään­tä­mis­tä Pasi­laan on val­mis­tel­tu ja kai sil­le vapau­tu­val­la maa­pin­nal­le voi­si rakentaakin.

  33. Esi­mer­kik­si Larus­sa lähim­pä­nä moot­to­ri­tie­tä ole­va talon­kul­ma on Kan­sa­lai­sen kart­ta­pai­kan mukaan 39 met­riä tien kes­ki­lin­jas­ta ja se on jo todel­la jär­jet­tö­män lähel­lä sitä melutoosaa. 

    Okei, piha on heti meluai­dan taka­na, mut­ta sil­ti minus­ta tuo 50 met­riä kyl­lä aliar­vioi tun­ne­loin­nil­la asun­to­ra­ken­ta­mi­seen kel­paa­van lisämaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.