Miten suojella pikkukaupunkeja?

Mik­ke­lin kokoi­set ja näköi­set kau­pun­git voi­si­vat olla ihan­teel­li­nen ja eko­lo­gi­nen asui­nym­pä­ris­tö. Tar­peek­si iso­ja,. jot­ta oli­si­vat päi­vit­täin oma­va­rai­sia; niis­tä ei siis pitäi­si läh­teä muu­al­le töi­hin, kou­luun ja kaup­paan, mut­ta riit­tä­vän pie­niä ja kes­kus­tal­taan riit­tä­vän tii­viis­ti raken­net­tu­ja, jot­ta päi­vit­täi­sis­tä mat­kois­ta sel­viäi­si kävel­len ja fillarilla.

Mel­kein kaik­ki kes­ki­suu­ret kau­pun­git taan­tu­vat suo­ma­lais­ten pak­kau­tues­sa suu­ril­le kau­pun­ki­seu­duil­le. Mik­si ne eivät menes­ty Suo­mes­sa, kun ne menes­ty­vät Kes­ki-Euroo­pas­sa ja jopa Ruotsissa?

Moni kes­ki­suu­ri kau­pun­ki on riip­pu­vai­nen yhdes­tä tai useam­mas­ta savu­pii­pus­ta. Maal­ta­paon aika­na teol­li­suu­den haja­si­joi­tus oli tär­keim­piä alue­po­li­tii­kan kei­no­ja. Nyt kun teol­li­set työ­pai­kat vähe­ne­vät nopeas­ti — pää­asias­sa auto­maa­tion ja pie­nel­tä osal­taan glo­ba­li­saa­tion — ansios­ta, isku koh­dis­tuu teol­li­suus­kau­pun­kei­hin: Fors­saan, Poriin, Rau­mal­le, Kot­kaan ja niin edelleen.

Perin­tei­ses­ti kau­pun­ki on ollut ympä­röi­vän maa­seu­dun kaup­pa­paik­ka; kau­pan­teos­ta­han kau­pun­gin ja kaup­pa­lan nimet ovat peräi­sin. Kun ympä­röi­vä maa­seu­tu tyh­je­nee, tyh­je­nee myös kaup­pa­paik­ka. Mar­ke­toi­tu­mi­nen vie­lä vauh­dit­taa tuhoa: pää­tien var­teen pykät­ty ostos­pa­ra­tii­si ei syn­ny­tä ympä­ril­leen kau­pun­ki­mai­sia elin­kei­no­ja vaan imee kau­pun­gin ver­ta autioit­ta­mal­la kau­pun­gin keskustan.

Elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tos on kul­ke­nut ensin maa-. ja met­sä­ta­lou­des­ta teol­li­suu­teen ja pal­ve­lui­hin. Nyt se kul­kee teol­li­suu­des­ta pal­ve­lui­hin ja sym­bo­lia­na­lyy­tik­ko­jen töi­hin. Sym­bo­lia­na­lyy­tik­ko­jen pää­asial­li­nen työ on teh­dä jotain äly­käs­tä tie­to­ko­neen äärel­lä istuen.

Maa­ta­lou­den on olta­va siel­lä mis­sä pel­lot ovat; maa­ta­lous on siis pak­ko desent­ra­li­soi­da. Teol­li­suu­den voi parem­min hyvien logis­tis­ten yhteyk­sien äärel­lä, mut­ta se on peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta hajaut­taa. Sym­bo­lia­na­lyy­ti­kot voi­vat olla mel­kein mis­sä tahan­sa, mut­ta kai­kis­ta elin­kei­nois­ta he kes­kit­ty­vät rajuim­min suu­riin kau­pun­kei­hin; teke­vät niin kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Pal­ve­lu­ja taas ei voi­da haja­si­joit­taa, vaan nii­den on olta­va siel­lä mis­sä asiak­kaat ovat.

Olen­nais­ta on siis, mik­si sym­bo­lia­na­lyy­ti­kot vir­taa­vat suu­riin kaupunkeihin?

Yksi syy on työ­voi­man eri­kois­tu­mi­nen. Mitä eri­lais­tu­neem­paa on työ­voi­ma, sitä suu­rem­pia on olta­va työ­mark­ki­noi­den ollak­seen tur­val­li­sia sekä työn­te­ki­jöi­den että työ­nan­ta­jien sil­mis­sä.  Työn­te­ki­jän on hel­pom­pi löy­tää osaa­mis­taan vas­taa­va uusi työ­paik­ka isol­ta kuin pie­nel­tä paik­ka­kun­nal­ta. Suu­ria kau­pun­ki­seu­tu­ja suo­sii eri­tyi­ses­ti tar­ve löy­tää työ­paik­ka sekä mie­hel­le että vai­mol­le. Tämä kävi sel­keäs­ti ilmi taas ker­ran lää­ke­lai­tok­sen kuo­piois­ta­mi­sen yhtey­des­sä: muut­taa ei halu­ta, kos­ka puo­li­sol­le ei Kuo­pios­ta löy­dy työtä.

Otan­mäen juna­vau­nu­teh­das on esi­merk­ki lii­an suu­res­ta ja lii­an epä­var­mas­ta työ­pai­kas­ta lii­an pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la. Jos teh­das ei saa tilauk­sia, työn­te­ki­jät ovat pulas­sa jou­tues­saan työt­tö­mik­si. Kun tilauk­sia tulee, työ­nan­ta­ja on pulas­sa, kos­ka ei saa tar­peek­si työ­voi­maa. Työ­suh­tei­den muut­tu­mi­nen epä­var­moik­si suo­sii sekin suu­ria paikkakuntia.

Mut­ta mik­si pie­net kau­pun­git menes­ty­vät Kes­ki-Euroo­pas­sa, mut­ta eivät Suo­mes­sa. Pie­nem­mät etäi­syy­det ovat tie­tys­ti eräs seli­tys. Ehkä myös seu­raa­va kuva­pa­ri ker­too jotain asias­ta. Ensim­mäi­nen kuva esit­tää slo­ve­nia­lais­ta pik­ku­kau­pun­kia, mut­ta se voi­si olla mis­tä tahan­sa Kes­ki-Euroo­pas­ta. Jäl­kim­mäi­nen Klauk­ka­laa, mut­ta se voi­si esit­tää mitä tahan­sa Lions-klub ‑mafian tuhoa­maa maa­seu­tu­kau­pun­kia. Jos voi vali­ta, min­ne aset­tuu asu­maan, edel­li­nen muo­dos­tai­si hyvän vaih­toeh­don suu­rel­la kau­pun­gil­le, jäl­kim­mäi­nen ei oikein houkuta.

slovenialainen-kyla-pieni klaukkala-2-hyvin-pieni

30 vastausta artikkeliin “Miten suojella pikkukaupunkeja?”

  1. Tuo Lää­ke­lai­tok­sen Kuo­pioon siir­tä­mi­nen on täs­sä huo­no esi­merk­ki: Kuo­pion kokoi­ses­ta kau­pun­gis­sa on var­mas­ti molem­mil­le puo­li­soil­le töi­tä, vaik­ka siir­ty­mä­vai­hees­sa kit­kaa tulisikin. 

    Jos oma tai mie­he­ni (teem­me molem­mat asian­tun­ti­ja­työ­tä) työ­paik­ka pak­ko­siir­ret­täi­siin Tam­pe­reel­ta Hel­sin­kiin, niin ihan var­mas­ti oli­si toi­sel­la meis­tä työn­ha­ku edes­sä ja ihan hyvin saat­tai­sim­me jää­dä tän­ne, kos­ka “puo­li­sol­le ei löy­dy Hel­sin­gis­tä työ­paik­kaa”. Tuo kun tar­koit­taa lähin­nä sitä, ettei halua vaih­taa työ­paik­kaa; ensim­mäi­nen vuo­si uudes­sa pai­kas­sa on aina vähän sem­moi­nen, yhtäk­kiä on taas mui­den sil­mis­sä aloittelija.

    1. En tie­dä, onko tuo Lää­ke­lai­tos niin­kään huo­no esi­merk­ki, sil­lä juu­ri tuo­ta argu­ment­tia lää­ke­lai­tok­sen työn­te­ki­jät — hyvin moni heis­tä — on käyt­tä­nyt. Var­mas­ti jotain työ­tä löy­tyy, jos ei halua pitää kiin­ni amma­tis­taan. Jom­man­kum­man on vaih­det­ta­va työ­paik­kaa. Joko Lää­ke­lai­tok­ses­sa työs­ken­te­le­vän on vaih­det­ta­va työ­paik­kaa ja etsit­tä­vä uusi Hel­sin­gis­tä tai puo­li­son on erot­ta­va omas­taan ja etsit­tä­vä uusi Kuo­pios­ta. Per­he var­maan­kin valit­see näis­tä sen hel­pom­man. Aika näyt­tää, miten he asian rat­kai­se­vat. Toden­nä­köi­syyt­tä voi haa­ru­koi­da sii­tä, että Hel­sin­gin työ­mark­ki­nat ovat kym­me­nen ker­taa suu­rem­mat kuin Kuo­pion. Mitään moraa­lis­ta kan­taa sii­tä, kum­min päin per­heen tulee vali­ta, ei mie­les­tä­ni oikein voi ottaa.

  2. Pitä­kööt lei­jo­nat makeis­ko­rin­sa” lau­laa Hal­ko­la, mut­ta mitä he ovat maa­seu­tu­kau­pun­geil­le tehneet?

  3. Mie­les­tä­ni tuo esteet­ti­sen miel­lyt­tä­vyy­den argu­ment­ti on kyl­lä ont­to. Ei Suo­men suu­rem­mat kau­pun­git juu­ri eroa pie­nem­mis­tä eduk­seen sen suh­teen. Hel­sin­gin­nie­mel­lä voi asua juma­lat­to­man kal­liis­ti pie­nil­lä kau­neil­la alueil­la. Muu­ten Hel­sin­ki on yksi suu­ri lähiö. Toki kau­pun­gin alueis­ta voi naut­tia muu­ten kuin asu­mal­la niis­sä, mut­ta var­sin­kin hek­tis­ten lap­si­per­hei­den arki koos­tuu kehä­tei­den sahaa­mi­ses­ta edes­ta­kai­sin kodin, kou­lun, har­ras­tus­ten ja työ­pai­kan välil­lä. Suu­rin osa pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kais­ta asuu alu­eel­la, joka ei miten­kään mer­kit­tä­väs­ti eroa jos­tain Val­kea­kos­kes­ta. Turun tai Tam­pe­reen säi­ly­te­tyn eheän kau­pun­ki­kes­kus­tan hal­kai­si­ja las­ke­taan sadois­sa met­reis­sä. Sitä­pait­si omaa­vat­han Suo­men monet pie­net kau­pun­git erit­täin idyl­li­siä aluei­ta, esi­merk­kei­nä vaik­ka­pa Rau­ma ja Kok­ko­la. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että töö­lö­läis­kol­mion hin­nal­la ostaa kol­me per­hea­sun­toa näil­tä van­hoil­ta puu­kau­pun­kia­lueil­ta. Ja kos­ka yksi riit­tää niin tar­vit­see teh­dä puo­let vähem­män töi­tä ja sehän oli hie­noa eikös joo. Tun­tuu, että monet nuo­ret pitä­vät vain itsei­sar­voi­ses­ti hie­no­na asua suu­res­sa kau­pun­gis­sa, vaik­ka eivät edes käy­tä sen pal­ve­lui­ta tai käy­tän­nös­sä edes asu sen sisäl­lä. Se on iden­ti­teet­ti- ja itsetuntokysymys.

  4. Tot­ta­kai siir­ty­mä­vai­hees­ta tulee han­ka­la. Itse olen ollut sii­nä tilan­tees­sa, että kol­mi­kymp­pi­si­nä mie­hen kans­sa yhteen muut­taes­sa valit­tiin Kuo­pion ja Tam­pe­reen välil­tä (kom­pro­mis­si­na har­kit­tiin Jyväs­ky­lää). Vaik­ka oli­sim­me valin­neet toi­sin, niin kum­pi­kin oli­si ammat­tin­sa pys­ty­nyt säi­lyt­tä­mään, työ­paik­ka oli­si kyl­lä men­nyt vaihtoon.

    Jos puhu­taan pik­ku­kau­pun­kien pitä­mi­ses­tä elin­voi­mai­si­na, niin rajai­sin kyl­lä yli­opis­to­kau­pun­git pois kes­kus­te­lus­ta. Maa­il­man par­haal­la otok­sel­la (minä ja minun kave­ri­ni) Rau­mal­ta löy­tyy vie­lä mais­te­rin tut­kin­nol­la kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä, mut­ta Uudes­ta­kau­pun­gis­ta ei (jos las­kuis­ta jäte­tään pois opet­ta­jat, lää­kä­rit ja papit yms., joi­ta tar­vi­taan joka kun­nas­sa). Paris­kun­tien koh­dal­la tämä usein tar­koit­taa, että toi­sel­la puo­li­sois­ta on “taval­li­nen” ammat­ti, mut­ta sel­lai­sia­han useim­mat paris­kun­nat ovat. Omal­la työ­pai­kal­la­ni tyy­pil­li­nen paris­kun­ta on mies DI ja vai­mo hoitoalalla.

  5. Monet tiheäs­ti raken­ne­tut suo­ma­lais­kau­pun­git ovat raken­tu­neet tiheäs­ti maan­tie­don rajoit­ta­mi­na, esim. Tam­pe­re jär­vien väli­sel­le kais­ta­leel­le tai Lah­ti kah­den har­jun väli­seen laak­soon. Laa­keal­le alu­eel­le auto- ja juna­lii­ken­teen aika­na raken­ne­tut kau­pun­git , esim. Joen­suu tai Sei­nä­jo­ki, on tuh­lai­le­vas­ti levi­tet­ty. Tur­ku tai­taa olla Suo­men ainoa “euroop­pa­lai­ses­ti” joki­var­teen syn­ty­nyt kau­pun­ki, vaik­ka onkin vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä pilat­tu automarkettirakentamisella.Vanhan Euroo­pan kau­pun­git ovat syn­ty­neet hevos­pe­lien aikaan , jol­loin tava­ran lii­kut­ta­mi­nen on ollut hyvin­kin työ­läs­tä ja lyhyen väli­mat­kan hyö­ty on kui­tan­nut tihey­den hai­tat. Maa­ta ei kait ole kes­kia­jal­la ostet­tu ja myy­ty kuin suku­pol­vi­mit­ta­kaa­vas­sa, jol­loin gryn­de­röin­ti ei ole vai­kut­ta­nut samal­la taval­la rakentamiseen.

    Yksi huo­mioi­ta­va seik­ka on kun­nal­lis­tek­niik­ka. Kun sähkö‑,vesi- ja vie­mä­ri­lin­jo­jen täy­tyy kul­kea jokai­sen raken­nuk­sen vie­res­tä, täy­tyy raken­nus­ten välis­tä pääs­tä kul­ke­maan kai­vin­ko­neel­la ja kuor­ma-autol­la. Tämä muu­ten sivu­men­nen sanoen on yksi perus­te mik­si moni “käy­tän­nöl­li­ses­ti” ajat­te­le­va suh­tau­tuu tuhah­del­len auto­ton kes­kus­ta-ideoi­hin: kun kun­nal­lis­tek­nii­kan huol­toa var­ten tay­tyy olla tiet, mik­sei niil­lä voi­si ajaa autolla?(Itse en näin ajattele,kannatan autoi­lun pit­kän­täh­täi­men vähen­tä­mis­tä) Myös raken­ta­mi­nen on monin­ver­roin kal­liim­paa katu­kort­te­liym­pä­ris­tös­sä kuin klauk­ka­lan väl­jil­lä pel­to­ton­teil­la, jol­loin kysyn­tä ohjaa väl­jem­pään raken­ta­mi­seen. Ja kun kai­kil­la on eli­ni­käi­nen asun­to­lai­na , mihin nii­tä pal­ve­lui­ta tar­vi­taan , kun ei ole varaa käyt­tää niitä?

    Ruot­sa­lais­kau­pun­ke­ja en käyt­täi­si esi­merk­kei­nä, ovat hyvin­kin autois­tu­nei­ta ja har­vaan rakennettuja.

    Tar­vit­tai­siin siis hyvin­kin pit­kän­täh­täi­men suu­ni­tel­mal­li­suut­ta Osmol­ta ja kump­pa­neil­ta kaupunkisuunnittelussa(uskon sitä ole­van) ennen­kuin suo­ma­lais­kau­pun­git muu­tu­vat eri­nä­köi­sik­si, ja sit­ten­kin mark­ki­na­voi­mat ja muu yhteis­kun­nan kehi­tys tai­taa vai­kut­taa enem­män kuin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu. Lisäk­si muu­tok­set näky­vät vas­ta vuo­si­kym­me­nien päästä.

  6. Ken­ties kiel­to­la­ki tuho­si maa­seu­dun pie­net kes­kuk­set, jois­sa kan­sa­lai­set jäi­vät ilman olo­huo­nei­taan ja jäl­jel­le jäi vain kirk­ko ja kaup­pa­pai­kat, jois­sa on ollut syy­tä vii­pyä vain niin kau­an kuin on ollut pakko.

    Niin pien­tä Kes­ki-Euroop­pa­lais­ta kylää ei löy­dyk­kään, ettei­kö siel­lä oli­si edes yksi kie­va­ri, ja usein ihmi­siä, jot­ka ovat haluk­kai­ta viet­tä­mään aikaa vie­rai­den­kin seu­ras­sa. Jos ei muu­ten niin tie­tääk­seen, mitä vie­ras pitää pai­kal­li­ses­ta oluesta/viinistä.

  7. Mut­ta mik­si pie­net kau­pun­git menes­ty­vät Kes­ki-Euroo­pas­sa, mut­ta eivät Suomessa.” 

    Voi­si­ko yksi syy olla elin­kei­no­ra­ken­tees­sa? Eli niis­sä ei ehkä ole niin iso­ja työ­nan­ta­jia, jot­ka työl­lis­täi­si­vät ison osan paik­ka­kun­nan väestöstä.

    Etä­työ tulee pik­ku hil­jaa, muu­tos ei tapah­du niin nopeas­ti. Etä­työ on aika iso muu­tos ja vaa­tii aikaa.

    Enää ei myös­kään tar­vit­se täy­sin tyy­tyä pik­ku­kau­pun­gin Pris­maan muu­ten kuin ruu­an ostos­sa. Verk­ko­kaup­pa moni­puo­lis­taa tar­jon­taa, kun voi hank­kia tuot­tei­ta ympä­ri maailmaa.

    Mikä on opti­mi mää­rä lap­sia pie­nem­mäs­sä kau­pun­gis­sa, jot­ta ne työl­lis­tyi­si­vät, tätä mie­tin aika­naan kun seu­ra­sin sen kau­pun­gin kehi­tys­tä jos­sa itse asuin lap­se­na. Aika raju muu­tos siel­lä­kin tapah­tui, 80-luvul­la niin vireä kau­pun­ki näi­vet­tyi aika rajus­ti 90-luvulla.

    Syy­nä oli, että sil­loin tuli aikui­si­kään iso­ja suku­pol­via ja heil­le ei ollut­kaan paik­ka­kun­nal­la töi­tä, eli paik­ka­kun­nan elin­kei­no­ra­ken­ne ei pys­ty­nyt kan­ta­maan sitä väes­tö­mää­rää, joten ihmis­ten oli pak­ko muut­taa muualle.

  8. Vähän kyy­ni­ses­ti olen sitä miel­tä, että ongel­man ydin on his­to­rias­sa: Suo­ma­lai­nen kau­pun­ki­kult­tuu­ri on toden teol­la syn­ty­nyt vas­ta sotien jäl­keen. Kes­ki-Euroo­pas­sa se on sato­ja vuo­sia van­haa. Suo­ma­lai­set ovat kau­pun­gis­tu­neet vas­ta hen­ki­lö­au­to­jen aika­na, joten sit­ten on kaa­voi­tet­tu ja asut­tu nii­den ehdoil­la. Perin­tei­ses­tä kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta ei ole tietoakaan.

    Olen kuul­lut myös väit­tees­tä, että iso­ja­ko tuho­si suo­ma­lai­sen hyvin alka­neen kau­pun­ki­kult­tuu­rin, kun yhtei­sel­tä kyläl­tä muu­tet­tiin oman pel­lon vie­reen. Jos suo­ma­lai­set ovat kyräil­leet omis­sa mökeis­sään yksin jo 250 vuot­ta, ei ihme ettei kau­pun­ki­mai­nen yhtei­sö­kult­tuu­ri oikein kiinnosta.

  9. Kes­ki-Euroop­pa­lai­nen pik­ku­kau­pun­ki on yleen­sä alle tun­nin mat­kan pääs­sä isom­mas­ta. Esi­mer­kik­si Hyvin­kää ei ole miten­kään eri­tyi­sen hou­kut­te­le­va pik­ku­kau­pun­ki, jos ei nyt huo­noim­mas­ta­kaan pääs­tä. Mut­ta se on Hel­sin­ki — Hämeen­lin­na — Tam­pe­re radan ja mota­rin var­rel­le, eli taval­laan lähiö, mut­ta kui­ten­kin sen ver­ran kau­ka­na että etäi­syys vähen­tää kil­pai­lua pal­ve­luis­sa Hel­sin­gin suun­taan. Eli pär­jää ihan hyvin.

    Toi­saal­ta Por­voo ei ole lii­ken­teel­li­ses­ti miten­kään hyväs­sä pai­kas­sa, mut­ta siel­lä on vie­hät­tä­vä van­ha­kau­pun­ki ja uudi­sa­lu­eet­kin aika hyvin kaa­voi­tet­tu­ja. Kas­vaa hyvää vauhtia.

    Ne mis­tä täs­sä on nyt olla huo­lis­saan, on pik­ku­kau­pun­kit joi­den­ka kes­kus­tan ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen on moder­nis­mi ja tuhon­nut, ja jot­ka on lisäk­si syr­jäs­sä ja/tai. huo­no­jen lii­ken­neyh­teyk­sien varas­sa. Mitä näis­sä on suo­jel­ta­vaa; kun tuhot on jo teh­ty? Jos joku aal­to­pel­ti­mar­ke­tin park­ki­paik­ka autioi­tuu niin ei se minus­ta nyt ole niin kau­hea tragedia.

    Hei­te­tään nyt vie­lä lop­puun sem­moi­nen radi­kaa­li idea, että ne ihmi­set jot­ka asu­vat isois­sa kau­pun­geis­sa, mak­sa­vat kal­lii­ta hin­to­ja asun­nois­ta, ehkä ihan oikeas­ti viih­ty­vät isois­sa kaupungissa.

  10. Kun kuun­te­lee pik­ku­kau­pun­geis­ta pois muut­ta­nei­ta, tois­tu­va tee­ma on tym­peä, latis­ta­va yksiar­voi­suus. Ei sel­lai­ses­sa hen­ki­ses­sä mai­se­mas­sa kukaan tah­do asua pait­si ne, jot­ka ilol­la osal­lis­tu­vat nujer­ta­mi­seen itse.

  11. Kun kuun­te­lee pik­ku­kau­pun­geis­ta pois muut­ta­nei­ta, tois­tu­va tee­ma on tym­peä, latis­ta­va yksiar­voi­suus. Ei sel­lai­ses­sa hen­ki­ses­sä mai­se­mas­sa kukaan tah­do asua pait­si ne, jot­ka ilol­la osal­lis­tu­vat nujer­ta­mi­seen itse.”

    Vähän vai­kea on kiel­tää­kään sel­vää näi­vet­ty­mi­sil­miö­tä mikä tapah­tui 90-luvul­la. Se alkoi jo 80-luvun lop­pu­puo­lel­la. Sen ver­ran iso tämä muu­tos oli, ettei se jää­nyt huo­maa­mat­ta kel­tään. Las­ten ja nuo­ri­son mää­rän putoa­mi­nen ja pois­muut­to näkyy sel­väs­ti mis­sä tahan­sa pie­nem­mäs­sä kaupungissa.

  12. Juna­koh­taus: Suo­mes­sa ei ole suur­kau­pun­ke­ja; lon­too­lai­nen ystä­vä­ni, joka on asu­nut Suo­mes­sa kol­me vuot­ta, pitää Hel­sin­kiä sisään­läm­piä­vä­nä pik­ku­kau­pun­ki­na, jos­sa eri­lai­suut­ta ei suvai­ta ja jon­ka asuk­kaat ovat epäys­tä­väl­li­siä ja kii­rei­siä — asia, jota hän jat­ku­vas­ti ihmettelee. 

    Alkuun ystä­vä­ni len­kil­lään Töö­lön­lah­den ympä­ri ter­veh­ti vas­taan­tu­li­joi­ta kuten koto­na Wimble­do­nis­sa­kin. Juu­ri kukaan ei kui­ten­kaan vas­tan­nut ter­veh­dyk­seen vaan pikem­min­kin kään­si kat­seen­sa pois.

    Itse olen asu­nut noin 30.000 asuk­kaan kau­pun­gis­sa Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa ja viih­ty­nyt erin­omai­ses­ti. Kaik­ki oli lähel­lä — kou­lut, työ, har­ras­tuk­set ja pal­ve­lut. Autoa ei tar­vin­nut juu­ri koskaan. 

    Saman­lai­nen tilan­ne on lähi­su­vul­la­ni Lohjalla.

  13. Menee vähän ohi aiheen, mut­ta kui­ten­kin. Yksi asia, joka on syö­nyt suo­ma­lais­ta kau­pun­ki­kult­tuu­ria, on kesämökki.
    Mat­ti Klin­ge kir­joit­ti taan­noin suo­ma­lai­sen kah­vi­la­kult­tuu­rin kehit­ty­mät­tö­myy­des­tä, mikä joh­tuu hänen mie­les­tään pit­käl­ti mök­kei­lys­tä. Se vie rahat ja ajan, jot­ka muu­al­la Euroo­pas­sa käy­tet­täi­siin kah­vi­loi­hin, seu­rus­te­luun ja sen sel­lai­seen kaupunkikulttuuriin. 

    Toi­nen euroop­pa­lai­seen (esi)kaupunkikulttuuriin kuu­lu­va asia, joka mie­les­tä­ni on Suo­mes­sa edel­leen huo­nos­sa jamas­sa, on puutarhanhoito.
    Suo­ma­lai­nen pien­ta­lo-omis­ta­ja on hyvin usein myös möki­no­mis­ta­ja. Har­van ihmi­sen aika, rahat ja viit­se­liäi­syys riit­tä­vät kah­den pihan ja kiin­teis­tön laa­duk­kaa­seen hoitoon.

  14. Lee­nan Wimble­do­ni­lai­sys­tä­vän kult­tuu­ris­hok­ki tus­kin joh­tui sii­tä, että hän saa­pui isos­ta kau­pun­gis­ta pie­neen, vaan sii­tä että hän muut­ti sisään­päin­läm­piä­väs­tä hyvin­voi­vas­ta naa­pu­rus­tos­ta seka­lai­seen ano­nyy­miin kau­pun­ki­kes­kus­taan. Naa­pu­rei­ta kyt­tää­vä pie­nyh­tei­söl­li­syys, jota engels­man­ni kai­pa­si, löy­tyy kyl­lä Hel­sin­gis­tä­kin noin 5 km pääs­sä rautatieasemalta.

    Ter­veh­ti jokais­ta len­kil­lä Töö­lön­lah­den ympä­ri? Sii­nä­hän tulee kon­tak­te­ja noin 2,7 hen­ki­löä / sekun­ti. Ter­veh­ti­kö hän myös kaik­kia tun­te­mat­to­mia Kai­vo­ka­dul­la ilta­päi­väl­lä klo 17?

  15. Lee­na,

    en osaa kom­men­toi­da tun­te­mat­to­mien engels­man­nien lenk­kei­ly­ta­po­ja, ainoas­taan ker­ron mitä pik­ku­kau­pun­geis­ta Hkiin muut­ta­neet vel­jet ja sisa­ret pruu­kaa­vat ker­toa muut­ton­sa syistä.

  16. Syi­tä ja seurauksia?

    Kuten tpyy­luo­ma jo sanoi, etäi­syy­det Suo­mes­sa pik­ku­kau­pun­gis­ta isoon ja myös toi­seen pik­ku­kau­pun­kiin ovat usein pal­jon pitem­piä kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa. Käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si suu­ri osa pal­jon ihail­lus­ta Tosca­nas­ta on yhtä työs­sä­käyn­tia­luet­ta aina­kin vähän sit­keäm­mäl­le työmatkaajalle.

    Ja niin kuin Osmo aikai­sem­mas­sa ket­jus­sa sanoi, Suo­mi on 1900-luvul­la kah­des­ti tai kol­mes­ti raken­net­tu maa. Sekin näkyy. “Raken­nuk­set edus­ta­vat aikaan­sa” kuten näp­pä­räs­ti sanail­laan. Pian kai noi­ta Mäm­mi­lä-kes­kus­to­ja suojellaan?

    Lah­ti ja Kot­ka nyt eivät ole suo­ma­lai­sit­tain pik­ku­kau­pun­ke­ja, mut­ta ver­taan­pa nii­tä kun molem­mat aika hyvin tun­nen ja molem­mat on ket­jus­sa mainittu.
    Lah­ti on sodan jäl­kei­sel­lä beto­ni- ja mar­ket­ti­bru­ta­lis­mil­la pal­jol­ti pilat­tu kau­pun­ki. Tosin siel­lä­kin on pai­koit­tain jotain sil­mää miel­lyt­tä­vää­kin. Ja nyt sen­tään yritetään.

    Kot­kas­sa sen sijaan on kau­pun­gin yrme­ään mai­nee­seen näh­den yllät­tä­vän­kin viih­tyi­sä kan­ta­ka­pun­ki ja myös pal­jon ihmi­sel­le teh­ty­jä esi­kau­pun­kia­luei­ta (ei, en ole kotoi­sin Kotkasta:)

    Seli­tys on osit­tain se, että Lah­ti oli 30-luvul­la pie­ni puu­ta­lo­kau­pun­ki ja Kot­ka suo­ma­lai­sit­tain “kes­ki­ko­koi­nen kas­vu­kes­kus” joka kaa­voit­ti val­miik­si vii­si-kuusi­ker­rok­sil­le kort­te­leil­le. Ne teh­tiin katu­ja pimen­tä­mät­tä ja puis­tot­kin muistaen. 

    Kun Kot­ka jo 1960–70-luvuilla alkoi hyy­tyä, oli kes­kus­ta val­miik­si raken­net­tu. Lah­ti sen sijaan kas­voi 1940–1960-luvuilla rajusti.

    Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä nyt ei ala Oden pals­tan tuk­ki­vaa Lahti-Kotka-maaottelua…

    Ei se pik­ku­kau­pun­gin ilma­pii­ri aina niin tukah­dut­ta­va ja suvait­se­ma­ton ole. Riip­puu kau­pun­gis­ta ja sii­tä mikä las­ke­taan pik­ku­kau­pun­gik­si. Ja myös sii­tä, onko vaan pok­ka­na oma itsen­sä. Usein pik­ku­kau­pun­geis­sa hyväk­sy­tään­kin sem­moi­nen “englan­ti­lais­tyyp­pi­nen” eksentrismi.

    Mitä nyt sit­ten pitäi­si ja voi­si teh­dä? Kun kysees­sä on kak­si toi­siin­sa liit­ty­vää asiaa:
    ‑pik­ku­kau­pun­kien viihtyisyys
    ‑pik­ku­kau­pun­kien työpaikat

    Onko sel­lai­nen pik­ku­kau­pun­ki hyvä jos­ta teol­li­set työ­pai­kat on ajet­tu alas ja jon­ne isos­sa naa­pu­ris­sa työs­ken­te­le­vät aka­tee­mi­set suk­ku­loi­vat viih­ty­mään ja nuk­ku­maan? Ja luo­maan pal­ve­lua­lan työ­paik­ko­ja? Eikö se ole hiu­kan arro­gant­ti ajatus? 

    Mut­ta ei minul­la (taas­kaan) ole vas­tauk­sia. Kysy­myk­siä vain. Yksi jäl­kia­ja­tus vielä:
    Osmo on jos­kus sano­nut että elä­ke­läi­set alka­vat ehkä Suo­mes­sa­kin muut­taa Han­gon, Lovii­san ym. kal­tai­siin kau­pun­kei­hin sen sijaan että kun­nos­tai­si­vat mök­kin­sä ympä­ri­vuo­ti­sik­si. Täl­lai­nen tren­di näkyy jo mones­sa maas­sa, jois­sa tosin ei ole kesä­mök­ke­jä ja maa­ti­la-lap­suu­den­ko­te­ja val­mii­na kuten suomalaisilla.
    Pelas­ta­vat­ko elä­ke­läi­set osan pikkukaupungeista?

  17. Lee­na:
    “Suo­mes­sa ei ole suur­kau­pun­ke­ja; lon­too­lai­nen ystä­vä­ni, joka on asu­nut Suo­mes­sa kol­me vuot­ta, pitää Hel­sin­kiä sisään­läm­piä­vä­nä pik­ku­kau­pun­ki­na, jos­sa eri­lai­suut­ta ei suvai­ta ja jon­ka asuk­kaat ovat epäys­tä­väl­li­siä ja kiireisiä -”

    Hie­noa että tämä ystä­vä­si pää­si muut­ta­maan pois. Me hel­sin­ki­läi­set tie­ten­kin nyt tun­nem­me pis­ton sydä­mes­säm­me ja koem­me taas laa­je­ne­vaa huo­nom­muu­den tun­net­ta suo­ma­lai­suu­des­tam­me, kos­ka ihan joku enkels­man­ni on mei­tä kri­ti­soi­nut. Toi­vot­ta­vas­ti pian voi­tam­me jää­kie­kos­sa MM-kul­taa niin voim­me edes het­ken tun­tea saa­vut­ta­vam­me ihmi­sar­von ja tasa­päi­syy­den muun ihmis­kun­nan kanssa.

  18. Lää­ke­lai­tok­sen alu­eel­lis­ta­mi­nen on hie­man huo­no esi­merk­ki täs­sä tapauk­ses­sa, kos­ka ei ole niin­kään kyse nykyi­sis­tä työn­te­ki­jöis­tä (jois­ta huo­mat­ta­va osa jää eläk­keel­le lähim­pien vuo­sien aika­na) vaan niis­tä, jot­ka tule­vat tilal­le. Kuo­pioon sijoi­te­tun lai­tok­sen uusis­sa työn­te­ki­jöis­sä tul­lee ole­maan eri­tyi­ses­ti Kuo­pion yli­opis­ton kas­vat­te­ja, jot­ka puo­li­soi­neen ovat toden­nä­köi­ses­ti juur­tu­neet Kuopioon.

    Opis­ke­lu­pai­kan sijain­nin mer­ki­tys­tä pidän­kin per­heen asuin­pai­kan sijain­nin kan­nal­ta ensiarvoisena:
    1) Puo­li­so löy­de­tään yleen­sä opis­ke­luai­ka­na ja ‑paik­ka­kun­nal­ta.
    2) Kum­mal­le­kin puo­li­sol­le, eri­kois­aloil­la­kin, löy­tyy var­sin toden­nä­köi­ses­ti töi­tä juu­ri opiskelupaikkakunnaltaan.
    3) Useat kotou­tu­vat opiskelupaikkakuntaansa
    4) Opis­ke­lu­ka­ve­rit luo­vat sosi­aa­li­sen ver­kon, joka edel­lä mai­ni­tuis­ta syis­tä pysyy opiskelupaikkakunnalla.

    Täs­tä syys­tä opis­ke­lu­paik­ka­kun­tien jakau­tu­mi­nen Suo­meen on hyvin tär­keä asia var­sin­kin eri­koi­sa­lo­jen ammat­ti­lais­ten saa­ta­vuu­den varmistamiseksi.

    Suur­kau­pun­gis­sa ete­läs­sä kou­lu­tet­tu eläin- tai ham­mas­lää­kä­ri ei ymmär­ret­tä­väs­ti ole hir­veän kiin­nos­tu­nut muut­ta­maan puo­li­soi­neen kau­as maa­kun­tiin kuin har­vois­sa tapauk­sis­sa. Kui­ten­kin kum­pia­kin tar­vi­taan suur­kau­pun­kien ulko­puo­lel­la, ja maa­seu­dul­la työs­ken­te­le­vät eläin­lää­kä­rit ovat elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suu­den takia vält­tä­mät­tö­miä myös suu­rem­pien kau­pun­kien asukkaille.

    Ham­mas­lää­kä­rei­den suh­teen on teh­ty tut­ki­muk­sia­kin: Kuo­pion yli­opis­ton ham­mas­lää­ke­tie­teel­li­sen tie­de­kun­nan lak­kau­tuk­sen jäl­keen on ollut vai­ke­aa saa­da ham­mas­lää­kä­rei­tä Itä-Suomeen.

  19. Osmo jo käsit­te­li kes­kei­set syyt tär­ke­ään aihee­seen: kau­pan, savu­piip­pu­jen ja maa­ta­lou­den muutokset.

    Mik­sei alu­eel­lis­ta­mi­nen toi­mi, mik­sei kan­net­tu vesi pysy kai­vos­sa? Syy­nä on nega­tii­vi­nen kier­re. Kun asuk­kaat vähe­ne­vät, pitää sat­sa­ta uusien veroa­mak­sa­vien asuk­kai­den haa­li­mi­seen. Kun sekään ei auta, pitää sat­sa­ta vie­lä enem­män ja noi­dan­ke­hä on valmis.

    Pitää kaa­voit­taa yhä hou­kut­te­le­vam­pia tont­te­ja, ettei­vät ne vähät­kin seu­tu­kun­taan muut­ta­vat työn­te­ki­jät ase­tu naa­pu­ri­kun­nan puo­lel­le ja mak­sa sin­ne vero­jaan. Kun naa­pu­ri­kun­ta sat­saa näi­den veron­mak­sa­jien hou­kut­te­luun, pitää taas lisä­tä omaa panos­tus­ta. Ero pää­kau­pun­ki­seu­tuun lie­nee sii­nä, että reu­na­kun­ta Nur­mi­jär­vi voit­taa vie­lä sel­vää rahaa, mut­ta enem­mis­tö muun Suo­men kun­nis­ta menet­tää asuk­kai­den hokut­te­lus­sa enem­män kuin tulee hyö­tyä. Sii­nä tii­vis­tet­ty­nä syy, mik­si suu­ret kau­pun­git kas­va­vat ja pie­net kuih­tu­vat. Onko Kuo­pio­kin jou­tu­nut yli­voi­mai­seen ahdin­koon asuk­kai­den hou­kut­te­lun eli saa­ris­to­kau­pun­kin­sa kus­tan­nus­ten takia?

    Toi­nen syy on demo­kra­tian umpi­ku­ja pik­ku­paik­ka­kun­nil­la. Ei tar­vit­se kuin kat­soa väes­tön ikä- ja kou­lu­tus­suh­tei­ta, kun näkee, mit­kä kun­nat eivät pys­ty teke­mään jär­ke­viä kun­ta­lii­tok­sia. Pie­nes­sä kau­pun­gis­sa yhden asian liik­keet hei­lut­ta­vat lii­kaa pää­tök­sen­te­koa, isos­sa asia ei het­kau­ta kau­pun­gin toi­sel­la lai­dal­la asu­via. Lii­an moni luot­ta­mus­hen­ki­lö pel­kää pes­tin­sä mene­tys­tä pik­ku­kau­pun­gis­sa, jol­lei ole kul­loi­sel­le­kin kan­san­liik­keel­le mie­lik­si. Esi­merk­ki meil­tä: Kou­lun sanee­raus­pää­tök­sen yhtey­des­sä val­tuus­ton oli teh­tä­vä pää­tös, että min­kään kou­lun oppi­las­mää­rää ei vähen­ne­tä, vaik­ka kui­ten­kin koko kau­pun­gis­sa oppi­laat vähenevät.

  20. Ruot­si on etäi­syyk­sil­tään yhtä han­ka­la kuin Suo­mi, ja suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa aivan tol­kut­to­man auto­riip­pu­vai­nen ja ehkä maa­il­man pol­ku­pyö­rä­vi­ha­mie­li­sin maa. Tämän huo­ma­sin, kun pol­jin vii­me kesä­nä Ete­lä-Ruot­sin läpi.

    Kui­ten­kin käy­tä­nöl­li­ses­ti kat­sot­tu­na joka iki­nen pik­ku- ja kes­ki­ko­koi­nen kau­pun­ki oli vie­hät­tä­väm­pi kuin juu­ri yksi­kään suo­ma­lai­nen saman koko­luo­kan kau­pun­ki, jotain Naan­ta­lia ehkä lukuunottamatta. 

    Sikä­li on men­nyt has­sus­ti ris­tiin, että ennen van­haan (sil­loin kun Hel­sin­gis­tä saat­toi sanoa että “koko paik­ka muis­tut­ti Neu­vos­to­liit­toa”) hel­sin­ki­läi­nen kat­soi Tuk­hol­maa ylös­päin, mut­ta nyky­ään Hel­sin­ki tun­tuu suun­nil­leen yhtä kan­sain­vä­li­sel­tä ja moder­nil­ta kau­pun­gil­ta kuin Tuk­hol­ma, mut­ta ehkä ilman joi­ta­kin Tuk­hol­maa vai­vaa­via sosi­aa­li­sia ongel­mia ja sut­tui­suut­ta. Mut­ta kes­ki­ko­kois­ten ja pien­ten kau­pun­kien sar­jas­sa Suo­mi hävi­ää maa­ot­te­lun 6–0!

  21. Samu­lin esiin­tuo­ma mök­kei­ly on todel­la iso jut­tu. Mil­joo­na suo­ma­lais­ta siir­tyy sulan­maan aikaan vii­kon­lo­puk­si mar­ke­tin kaut­ta maal­le. Tämä on niin iso jut­tu, että sii­nä jää toi­sek­si monet kau­pun­kien vas­ten­mie­li­syy­det tai etuisuudet.Monilla suo­ma­lai­sil­la on toi­nen koti, joka on usein sitä isoa kotia tär­keäm­pi. Sen toi­sen kodin vuok­si jak­saa sin­ni­tel­lä kau­pun­gin tyl­syy­des­sä yli pimeän ajan.

  22. On tot­ta, että Suo­mes­sa ei olla juu­ri ulko­nä­köä aja­tel­tu, kun on kau­pun­ke­ja raken­net­tu. Ja tämä kos­kee yhtä­lail­la Hel­sin­kiä kuin Klauk­ka­laa­kin. Onkin kuvaa­vaa, että esi­merk­ki viih­tyi­säs­tä kau­pun­gis­ta oli Suo­men ulkopuolelta.

    Tur­ku ja Por­voo on ehkä pie­niä poik­keuk­sia. Ja Uudes­sa­kau­pun­gis­sa on kiva satama. 

    Kot­kas­sa ja Imat­ral­la ei edes ole kun­non keskustaa.

  23. Mis­sään maas­sa ei ole raken­net­tu mitään idyl­lis­tä 2 tai jopa 1 maa­il­man­so­dan jäl­keen. Joka ainoas­sa län­si­maas­sa ennen sotaa raken­ne­tut alu­eet ovat aina suosituimpia.

  24. Toden­nä­köi­syyt­tä voi haa­ru­koi­da sii­tä, että Hel­sin­gin työ­mark­ki­nat ovat kym­me­nen ker­taa suu­rem­mat kuin Kuo­pion. Mitään moraa­lis­ta kan­taa sii­tä, kum­min päin per­heen tulee vali­ta, ei mie­les­tä­ni oikein voi ottaa.”

    Tähän vie­lä kom­ment­ti­na, mitä luin joku viik­ko sit­ten Talous­e­lä­mäs­tä. Siel­lä joku ura­kon­sult­ti tms. valit­te­li, miten halut­to­mia suo­ma­lai­set ovat muut­ta­maan työn peräs­sä ja kuin­ka se hait­taa itse kun­kin ura­ke­hi­tys­tä. Kuu­lem­ma aina on “lap­sen hur­jan tär­keä urhei­lu­har­ras­tus” tai “juu­ri äsken ihan itse remon­toi­tu talo” muu­ton estee­nä. Eivät­kö­hän ne todel­li­set esteet Kuo­pioon muu­tol­le ole useim­pien koh­dal­la juu­ri­kin tällaisia. 

    Jos moraa­lis­ta kan­taa halu­aa ottaa, niin minus­ta on ihan ter­vet­tä pis­tää per­he, lap­set eri­to­ten, tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä oman uran edelle. 

    Kuo­pioon sijoi­te­tun lai­tok­sen uusis­sa työn­te­ki­jöis­sä tul­lee ole­maan eri­tyi­ses­ti Kuo­pion yli­opis­ton kas­vat­te­ja, jot­ka puo­li­soi­neen ovat toden­nä­köi­ses­ti juur­tu­neet Kuopioon.”

    Näin­pä. Eikös siel­lä nykyi­sel­lään­kin ole aika pal­jon Kuo­pion yli­opis­ton kas­vat­te­ja? Paluu­muut­to ei vaan niin vain onnis­tu, jos on jo pari­kym­men­tä vuot­ta kas­vat­ta­nut uusia juu­ria Hel­sin­gin seudulla.

    Elä­ke­läis­ten paluu­muu­tos­ta koti­kon­nuil­leen on ollut pal­jon puhet­ta. Sii­nä vain tup­paa monen koh­dal­la ole­maan niin, että van­hat ystä­vät ja suku­lai­set ovat hajal­laan maa­il­mal­la, monet koti­seu­dul­le jää­neet ovat taas jo hau­dan levos­sa. Jäl­kim­mäis­tä on hei­kon­lai­ses­ti seuraa. 

    Uudel­ta koti­paik­ka­kun­nal­ta saat­ta­vat löy­tyä taas lap­set per­hei­neen. Valin­ta omien van­hem­pien hau­dan ja las­ten­las­ten välil­tä lie­nee useim­mil­le aikas helppo.

  25. Tähän vie­lä kom­ment­ti­na, mitä luin joku viik­ko sit­ten Talous­e­lä­mäs­tä. Siel­lä joku ura­kon­sult­ti tms. valit­te­li, miten halut­to­mia suo­ma­lai­set ovat muut­ta­maan työn peräs­sä ja kuin­ka se hait­taa itse kun­kin urakehitystä”

    Suo­ma­lai­set ovat OECD mai­den ahke­rim­pia työn peräs­sä muuttajia.
    Samoin Suo­mes­sa vaih­de­taan ammat­tia useam­min kuin mis­sään muus­sa OECD maassa

  26. Lii­an van­ha: onko tuos­sa kyse vapaa­eh­toi­ses­ta vai pakol­li­ses­ta työn peräs­sä muut­ta­mi­ses­ta. On ihan eri asia muut­taa sik­si, että koti­paik­ka­kun­nal­ta ei töi­tä löy­dy kuin sik­si, että halu­aa ede­tä urallaan.

  27. Riit­ta: “Paluu­muut­to ei vaan niin vain onnis­tu, jos on jo pari­kym­men­tä vuot­ta kas­vat­ta­nut uusia juu­ria Hel­sin­gin seudulla.”

    Lää­ke­lai­tok­sen koh­dal­la nyt kyse on kui­ten­kin myös ymmär­tääk­se­ni sii­tä että hen­ki­lö­kun­nal­la on vaih­toeh­toi­sia työ­nan­ta­ja. Ei jon­kun lää­kä­rin ole mikään pak­ko muut­taa, jos ei ker­ta­kaik­ki­aan huvita.

    Jos Hel­sin­ki­läi­sil­tä kysyt­täi­siin, että muut­tai­sit­ko Kuo­pioon jos per­hee­si työ­ti­lan­ne ei muut­tui­si sii­tä huo­nom­mak­si, niin veik­kaan että haluk­kuus oli­si samaa luok­ka kuin Lää­ke­lai­tok­sen hen­ki­lö­kun­nal­la. Jos esi­tet­täi­siin jat­ko­ky­sy­mys, että muut­tai­sit­ko jon­ne­kin väli­me­ren ran­nal­le samoil­la ehdoil­la niin haluk­kuus oli­si var­maan suu­rem­paa… Kes­ki­ver­to hel­sin­ki­läi­sel­lä on tus­kin mitään Kuo­pio­ta vas­taan sinän­sä, mut­ta mik­si ihmees­sä hän haluai­si muut­taa sinne?

  28. tpyy­luo­ma:

    Kuo­pios­sa on kaik­ki käve­ly­mat­kan pääs­sä, tal­vel­la sataa lun­ta ja pää­see var­mas­ti hiihtämään. 

    En tie­dä nyky­hel­sin­ki­läis­ten hiih­to­har­ras­tuk­sis­ta, mut­ta isoi­so­van­hem­pa­ni asui­vat Töö­lös­sä Oks­a­sen­ka­dul­la ja lap­sen­sa kävi­vät tal­vel­la hiih­täen kou­lus­sa (muis­tel­tiin iso­tä­din hau­ta­jai­sis­sa). Itsea­sias­sa yksi sisa­ruk­sis­ta muut­ti elä­ke­päi­vi­nään Kuo­pioon puo­li­son­sa koti­kau­pun­kiin ja viih­tyi mai­nios­ti. Oli mie­len­kiin­tois­ta vaih­taa aja­tuk­sia ja huo­ma­ta, miten Savon Sano­mien luke­mi­nen Uuden Suo­men (90-luvun alku­puo­lel­ta läh­tien Hesa­rin) lisäk­si avar­si maailmankuvaa.

  29. Sym­bo­lia­na­lyy­tik­koi­hin ja hei­dän pik­ku­pai­koil­le muut­ta­mi­seen­sa liit­tyy yksi (Ric­hard Flo­ri­dal­ta nyy­sit­ty) näkö­kul­ma: sym­bo­lia­na­lyy­ti­kot halua­vat olla teke­mi­sis­sä lähin­nä kes­ke­nään. Hel­sin­gis­tä sym­bo­lia­na­lyy­ti­koi­ta löy­tyy joka katu­ki­ven alta, Tam­pe­reel­ta­kin, mut­ta jo Kot­kas­ta huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­min. Tämä toki joh­tuu työ­mark­ki­noi­den pie­nuu­des­ta, mut­ta lisää yhden muut­to­vas­tai­suut­ta vah­vis­ta­van mekanismin. 

    Vaik­ka se ei nor­maa­liin suo­ma­lais­ku­vaan kuu­lu­kaan, täs­sä puhu­taan nyt nime­no­maan sii­tä ihmis­ryh­mäs­tä, joil­le ihmis­kon­tak­tit ja nk. ver­kos­tot saat­ta­vat olla hyvin­kin todel­la tär­kei­tä. Raken­na nyt ver­kos­toa Kotkassa.

    Lisäk­si sym­bo­lia­na­lyy­ti­kot halua­vat (tai vähin­tään kuvit­te­le­vat halua­van­sa, mut­ta se onkin jo sama asia) käy­dä teat­te­ris­sa, oop­pe­ras­sa jne. Mut­ta oikeas­taan tämä vain vah­vis­taa alku­pe­räis­tä point­tia: toi­voa on niil­lä pik­ku­kau­pun­geil­la, jot­ka ovat tun­nin mat­kan pääs­sä yhdes­tä tai mie­lel­lään kah­des­ta isom­mas­ta kau­pun­gis­ta, ja joil­la on tar­jo­ta jotain sel­lais­ta, mitä Hel­sin­gil­lä tai Tam­pe­reel­la ei ole (idyl­li­syyt­tä, tilaa, hiih­to­met­sää, mitä kukin nyt kai­paa). Mui­den pik­ku­kau­pun­kien suo­je­le­mi­ses­sa minun on hyvin vai­ke­aa näh­dä pie­nin­tä­kään jär­jen hiventä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.