Ei pyöräteitä joka paikkaan

Pyö­räi­lyn edis­tä­jän voi­si olet­taa kan­nat­ta­van pyö­rä­tei­tä kaik­kial­le, mut­ta minus­ta Hel­sin­gis­sä on pal­jon pyö­rä­tei­tä, jot­ka haluai­sin pois — eri­tyi­ses­ti, kun nii­tä on lain mukaan pak­ko käyt­tää, muka. Minus­ta pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti päät­tää, että jos kadul­la on 30 km/h:n nopeus­ra­joi­tus, pyö­rä­tie­tä ei lai­te­ta, kos­ka pyö­räi­ly ajo­ra­dal­la on tur­val­lis­ta eikä pyö­rä nopeus eroa auto­jen nopeu­des­ta. Tuol­lai­ses­sa pai­kas­sa pyö­rä­tie hidas­taa ja vai­keut­taa pyö­räi­lyä, mak­saa tur­haan, hei­ken­tää jalan­kul­ki­joi­den oloa ja lisä onnet­to­muus­ris­kiä. Tasai­ses­ti huo­no.   Pik­ku­lap­set tiki aja­vat mie­luum­min jal­ka­käy­tä­väl­lä, mut­ta sehän on heil­le joka tapauk­ses­sa sallittua. 

Toi­nen uudis­tus, joka tar­vit­tai­siin on vapaa­eh­toi­nen pyö­rä­tie. Täl­lai­sen näin Itä­val­las­sa. Jal­ka­käy­tä­vän merk­ki ja lisä­kil­pi pyö­räi­ly sal­lit­tu. On paik­ko­ja, jois­sa fil­la­rit on saa­ta­va pois auto­jen tie­tä, mut­ta muu­ten pyö­räi­li­jä itse tie­tää, onko parem­pi ajaa kadul­la vai jal­ka­käy­tä­väl­lä. Lii­ken­ne­mi­nis­te­riös­sä vaan ase­tus­ta muut­ta­maan. Nyky­ase­tuk­sen mukaan täl­lais­ta lisä­kil­pi­vi­ri­tel­mää ei saa laittaa.

Sak­sas­sa on tul­lut voi­maan sään­tö, ettei pakol­lis­ta pyö­rä­tie­tä saa mer­ki­tä, ellei se ole riit­tä­vän laa­du­kas. Riit­tä­vän laa­du­kas on esi­mer­kik­si vähin­tään 1½ met­riä leveä. Tämä on esi­mer­kik­si Ber­lii­nis­sä muut­ta­nut  90 pro­sent­tia pyö­rä­teis­tä vapaa­eh­toi­sik­si. Münc­he­nis­sä huo­no­laa­tui­sia pyö­rä­tei­tä on ryh­dyt­ty pois­ta­maan. Näin ker­toi minul­le Marek Saler­mo, mies joka tämän kuun alus­sa astui Ante­ro Nas­ki­lan isoi­hin saap­pai­siin Hel­sin­gin viral­li­se­na pyö­räi­lyn edis­tä­jä­nä. Saler­mo tun­tui myös vas­tus­ta­van tur­hia pyö­rä­tei­tä kaduil­le, joil­la on kol­men­kym­pin nopeusrajoitus.

47 vastausta artikkeliin “Ei pyöräteitä joka paikkaan”

  1. Kan­na­tan pää­piir­teit­täin, mut­ta joi­tain poik­keuk­sia pää­sään­töön pitäi­si toki sal­lia. Onhan vaik­ka­pa Kai­vo­ka­dul­la Rau­ta­tie­a­se­man edes­sä kol­men­kym­pin rajoi­tus samoin kuin Hämeen­tiel­lä pit­käl­lä pät­käl­lä. Mie­les­tä­ni näil­lä (ja monil­la muil­la­kin) pai­koil­la auto­lii­ken­ne on niin vil­kas­ta, että ymmär­rän hyvin pyö­räi­li­jöi­tä, jot­ka eivät yksin­ker­tai­ses­ti uskal­la läh­teä sekaan pyö­räi­le­mään. Toki Kai­vo­ka­dul­la onkin pyö­rä­tie, jota siis pitää käyt­tää, mut­ta Hämeen­tiel­lä näin ei ole.

    Jos vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyil­le kol­men­kym­pin tie­o­suuk­sil­le ei raken­ne­ta eril­lis­tä pyö­rä­tie­tä, pitäi­si yleis­tä asen­noi­tu­mis­ta tiel­lä pyö­räi­le­viin saa­da paran­net­tua huo­mat­ta­vas­ti, jot­ta väl­tyt­täi­siin peräs­sä roik­ku­vil­ta ja vaa­ral­li­sen lähel­tä ohit­ta­vil­ta autoil­ta. Asen­ne­muu­tok­sen tar­ve ei toki ole sidok­sis­sa pyö­rä­tei­den rakentamiseen/rakentamatta jät­tä­mi­seen, mut­ta tar­ve koros­tuu eri­tyi­ses­ti, jos Hämeen­tien tapai­sil­le katuo­suuk­sil­le ei edes aio­ta raken­taa pyöräteitä.

    Olen sen ver­ran rea­lis­ti, että kan­na­tan ennem­min pyö­rä­tei­tä tar­peel­li­sil­le pai­koil­le kuin jään odot­te­le­maan kaik­kien autoi­li­joi­den valistumista.

  2. Oikein Osmo!

    Lisäk­si tuli­si pois­taa yhdis­te­tyt kevyen lii­ken­teen väy­lät, joil­la jalan­kul­ki­jat ovat ali­tui­ses­sa vaa­ras­sa ja pyö­räi­li­jät eivät pää­se kulkemaan.

    Seu­raa­vak­si pyö­rä­tiet pitäi­si saa­da vilk­kail­le kokoo­ja­ka­duil­le kuten Hämeen­tie ja Mec­he­li­nin­ka­tu. Ne ovat suo­ria ja tär­kei­tä reit­te­jä pyöräilijöillekin.

    Kyl­lä Hel­sin­gis­sä­kin voi jos­kus ottaa tilaa pyö­rä­tiel­le park­ki­pai­koil­ta tai ajo­väy­läl­tä. Aloit­taa voi Bulevardilta.

  3. a_l:“Seuraavaksi pyö­rä­tiet pitäi­si saa­da vilk­kail­le kokoo­ja­ka­duil­le kuten Hämeentie”

    Näin autot­to­ma­na­kin on help­po sanoa, että Hämeen­tiel­le tus­kin mah­tuu pyö­rä­tie­tä. Mut­ta eikös Sör­näis­ten ran­ta­tien ja radan var­ren pyö­rä­tei­den kaut­ta pää­se kul­ke­maan Hämeen­tien suun­tai­ses­ti? V‑linjalla/Haapaniemenkadulla kul­kee pyö­rä­tie. Lyhyt sel­lai­nen, mut­ta kuitenkin. 

    Kal­lio itses­sään on sen ver­ran ahtaas­ti raken­net­tu, että vaik­ka kaik­ki autot saa­tai­siin­kin kadun­var­sia tuk­ki­mas­ta, aika har­vas­sa pai­kas­sa on tilaa pyöräteille.

  4. Hämeen­ties­tä vie­lä: Haka­nie­mi — Kur­vi välil­lä pel­kät jal­ka­käy­tä­vät ovat pai­koin tur­han kapei­ta, on spo­raa, bus­sia, nii­en pysäk­ke­jä, pal­jon auto­ja jne.

  5. Lap­set jal­ka­käy­tä­väl­lä… Se on eri­kois­ta tou­hua ajaa itse auto­tiel­lä ja huu­del­la lap­sel­le ohjei­ta, kun hän ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä. Saa­tat itse olla vaik­ka toi­sel­la puo­lel­la tietä.

    Hom­ma pitäi­si saa­da joten­kin hoi­det­tua niin, että van­hem­pi saa ajaa lap­sen kans­sa. Vauh­tie­ro on autoi­hin näh­den suu­ri, mut­ta käve­li­jöi­hin näh­den pieni.

    Aje­taan­ko jos­sain kol­men­kym­pin alu­eel­la muu­ten kolmeakymppiä?

  6. Pää­osin kuu­los­taa hyväl­tä, mut­ta aja­mi­nen ratik­ka­kis­ko­jen välis­sä (tilaa met­ri) tai vie­res­sä vähän arve­lut­tai­si, vaik­ka olisi/on kol­men­kym­pin nopeus­ra­joi­tus ja 40 mil­li­met­rin renkaat. 

    Eikö oli­si jär­ke­vää, että sel­lai­sis­sa pai­kois­sa jois­sa on kak­si­kais­tai­nen katu ja ratik­ka­kis­kot oli­si pyö­rä­tie, riip­pu­mat­ta nopeusrajoituksesta. 

    Esi­mer­kik­si (en väi­tä että tämä väli oli­si tär­kein, mut­ta se on itsel­le­ni tutuin, joten käy­tän sitä esi­merk­ki­nä) Kaar­len­ka­tu Hel­sin­gin­ka­dun ja Kar­hu­puis­ton välis­sä kai­pai­si pyö­rä­tie­tä ja sel­lai­sen kuvit­te­li­si mah­tu­van hyvin, eten­kin län­si­puo­len jal­ka­käy­tä­vä on leveä. Nyky­ään ei tun­nu ole­van kovin sel­ke­ää ja hyvää pyö­rä­reit­tiä Alp­pi­las­ta ja Bra­hen ken­tän ympä­ris­tös­tä päin esim. Kal­lion kirjastolle.

  7. Suo­ma­lai­nen lii­ken­teen ongel­ma tai­taa kui­ten­kin olla asen­ne. Jos täl­läi­sen maan maa­seu­dul­la, jos­sa on erit­tän vähän lii­ken­net­tä tulee ongel­mia, tai nii­tä aiheu­te­taan tahal­li­ses­ti, niin sen täy­tyy joh­tua pää­sään­töi­ses­ti asen­tees­ta. Itse olen niin pal­jon kulut­ta­nut aikaa­ni pyö­rän pääl­lä, että tie­tyn­lai­nen näke­mys on väki­sin­kin syntynyt.
    Se on tot­ta, että yleen­sä kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä tulee nou­dat­taa eri­tyis­tä tark­kaa­vai­suut­ta. Siel­lä liik­kuu sel­lai­sia ihmi­siä (ja eläi­miä­kin) joil­la ei voi olla käsi­tys­tä lii­ken­teen pelisäännöstä.
    Olen kyl­lä samaa miel­tä, että kevyen lii­ken­teen käyt­tä­mi­nen tuli­si lain­kin mukaan olla vapaa­eh­tois­ta. Sil­lä voi­si olla suo­tui­sia vai­ku­tuk­sia aina­kin lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen koko­nai­suu­des­saan. Epäi­le­mät­tä lain mukaan nykyi­sin­kin voi pyö­räil­lä ajo­ra­dal­la, jos kevyen lii­ken­teen väy­lä ei ole sel­lai­ses­sa kun­nos­sa, että sil­lä voi­si tur­val­li­ses­ti liikkua.
    Mut­ta jol­lain kons­til­la tuli­si kai­kil­le liik­kusil­le saa­da sel­lai­nen asen­ne, että kai­kil­la on oikeus liik­kua, ja tur­val­li­suus oli­si se pää­asia. Eikä mah­dol­li­sim­man estee­tön liik­ku­mi­nen jokai­sen itsen­sä näkö­kul­mal­ta. Vain pahaa pel­kään, että se ei oikein suo­ma­lai­sil­ta tai­da onnistua.

  8. Hel­sin­gin lii­ken­teen ongel­ma on yksi­tyi­sau­toi­lu. Tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa ei voi olla tur­val­lis­ta tilaa kel­lek­kään, jos siel­lä autoil­laan. Yksi­tyi­sau­toi­lus­ta kau­pun­kien kes­kus­tois­sa on koko­nai­suu­te­na enem­män hait­taa kuin hyötyä.

  9. pyö­rä­tei­den pitä­si olla pää­sään­töi­ses­ti vapaa­eh­toi­sia tai toteu­tet­tu­jen pyö­rä­tei­den pal­jon nykyis­tä laa­duk­kaam­pia. mones­ti suju­ma­ton­ta pyö­räi­lyä aiheut­ta­vat pait­si huo­no­kun­toi­set tiet niin myös jalan­kul­ki­joi­den lii­ken­ne­va­lo­ryt­mi­tyk­set, jot­ka eivät huo­mioi pyö­räi­li­jän nopeut­ta. 30 km/h alu­eel­la pyö­räi­ly tur­val­li­ses­ti vaa­tii kui­ten­kin vie­lä asen­ne­muu­tos­ta var­sin­kin kau­pun­gin bussikuskeilta.

  10. Kol­men­kym­pin katu” ja “kol­men­kym­pin alue” ovat jos­sain mää­rin vakiin­tu­neet yleis­kie­leen tar­koit­ta­maan katu­ja, joil­la lii­ken­net­tä on rau­hoi­tet­tu kysei­sel­lä nopeus­ra­joi­tuk­sel­la (Engl. traf­fic cal­ming). Nämä ovat tont­ti- ym. katu­ja, joil­la ei ole suur­ten lii­ken­ne­mää­rien väli­tyk­seen liit­ty­vää roo­lia, ja näil­lä pyö­rä­lii­ken­teen tulee yleis­ten ohjei­den mukai­ses­ti jakaa katu­ti­la mui­den ajo­neu­vo­jen, ei jalan­kul­ki­joi­den, kanssa. 

    Kol­men­kym­pin nopeus­ra­joi­tuk­sia esiin­tyy Hel­sin­gis­sä muu­al­la­kin kuin lii­ken­teel­li­ses­ti rau­hoi­te­tuil­la kaduil­la. Nopeus­ra­joi­tuk­sen taus­tal­la ovat täl­löin esim. lii­ken­teen väli­tys­ky­kyyn liit­ty­vät syyt. Täl­löin ei kyse ole var­si­nai­ses­ti täs­sä asiayh­tey­des­sä tar­koi­te­tus­ta lii­ken­teen rau­hoit­ta­mi­ses­ta, jol­loin nyt käsi­tel­ty nyrk­ki­sään­tö ei tie­ten­kään päde. 

    Asian ydin on kui­ten­kin se, että pyö­rä­tei­tä täy­tyy raken­taa sin­ne mis­sä nii­tä aidos­ti tar­vi­taan. 30:n kadut kuu­lu­vat har­vem­min tähän luokkaan.

  11. En muu­ten tie­dä Saler­mon taus­tas­ta, mut­ta pyö­räi­ly­mies hän aina­kin on enti­se­nä kil­pa­pyö­räi­li­jä­nä. Pyö­rä­kais­tat sopi­vat pal­jon ja suh­teel­li­sen reip­paas­ti pyö­räi­le­vil­le aikui­sil­le, kun taas satun­nais­pyö­räi­li­jä pel­kää ajaa niil­lä. Toki pyö­räi­ly­kais­ta nor­ma­li­soi­si pyö­räi­li­jät siten, että autoi­li­jat osai­si­vat ottaa hei­dät parem­min huo­mioon, mut­ta kaik­ki satun­nais­pyö­räi­li­jät eivät ymmär­ret­tä­väs­ti ole val­mii­ta lii­ken­ne­kult­tuu­rin paran­ta­mi­sen uhrilampaiksi.

  12. Jos pyö­räi­lyä auto­tiel­lä halu­taan lisä­tä, mikä oli­si edel­lä esi­te­tyn mukai­ses­ti ihan jär­ke­vää, niin yksi paran­nus oli­si tär­ke­ää saa­da sidot­tua mukaan.

    Pyö­räi­li­jöil­le oli­si lii­ken­ne­va­lois­sa maa­lat­ta­va ryh­mi­ty­sa­lue auto­jen eteen, jot­ta oikeal­le kään­ty­vät autot huo­mio­vat suo­raan pol­ke­vat pyö­räi­li­jät. Näin ilmei­ses­ti teh­dään Alan­ko­mais­sa (en ole täs­tä fak­tas­ta täy­sin var­ma ). Kui­ten­kin jo nykyi­set suo­si­tuk­set ker­to­vat, että pyö­räi­li­jöi­den pitäi­si ryh­mit­tyä edel­lä mai­ni­tul­la taval­la, joten eril­li­nen alue oli­si hyvä saa­da jo nyt.

  13. Minus­ta pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti päät­tää, että jos kadul­la on 30 km/h:n nopeus­ra­joi­tus, pyö­rä­tie­tä ei lai­te­ta, kos­ka pyö­räi­ly ajo­ra­dal­la on tur­val­lis­ta eikä pyö­rä nopeus eroa auto­jen nopeudesta.”

    Ei mei­kä­läi­sen fil­la­ri päät­tä­mäl­lä ala 30 km/h nopeut­ta kul­kea. Nopeus siis ero­aa kyl­lä ja rei­lus­ti. Äskei­sel­lä len­kil­lä ajoin rei­lut 40 km hiu­kan yli 21 km/h kes­ki­no­peu­del­la. Minul­le ihan lii­kun­ta­suo­ri­tus jo tuo­kin ja vie­lä pitäi­si arki­pyö­räi­ly suo­rit­taa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mal­la nopeu­del­la? Lap­sel­la varus­te­tun las­te­nis­tui­men kans­sa en edes uskal­tai­si ajaa noin kovaa, vaik­ka jak­sai­sin­kin. Sel­lai­nen 15 km/h kes­ki­no­peus on kaup­pa­reis­suil­le mie­les­tä­ni sopi­va. Näkee tuol­la aika pal­jon sitä­kin hitaampia.

    Lisäk­si yksi­vaih­tei­sen (“sin­ku­la”) väli­tys kas­vaa aina­kin minun pol­vil­le­ni lii­an “pit­käk­si”, jos täy­tyy esim. 90 kam­pi­kier­rok­sel­la minuu­tis­sa pääs­tä 30 km/h.

    Osmol­le nos­tan toki hat­tua kun­toi­suu­des­ta, mut­ta mie­les­tä­ni ei ole rea­lis­tis­ta väit­tää, että 30 km/h alu­eel­la pyö­räi­li­jän ja auton välil­lä ei ole mer­kit­tä­vää nopeuseroa.

    Kin­ne­riin (tun­ne­taan ehkä parem­min nimel­lä velo­mo­bi­le) tuo väi­te alkaa jo pur­ra, mut­ta väi­tän, että sen pitäi­si olla säh­kö­avus­tei­nen, jot­ta ylä­mäis­sä ei tuli­si isom­pia ongel­mia. Sil­ti hel­pos­ti 10 km/h (25 km/h 35 km/h) ero jää. 35 km/h on vali­tet­ta­vas­ti rea­lis­mia, jos­kin ehkä alakanttiin?

    1. En väi­tä, ettei nopeuse­roa ole, mut­ta onhan se ero sii­hen jalan­kul­ki­jaan ja koi­ran­ta­lut­ta­jaan pal­jon suurempi.

  14. Minus­ta Hel­sin­gin pyö­räi­lys­sä iso ongel­ma on, ettei pyö­rä­tie jat­ku luon­te­vas­ti pit­kiä mat­ko­ja vaan välil­lä pitäi­si vaih­taa toi­sel­le puo­lel­le katua, ylit­tää ris­teys kum­mal­li­ses­ta pai­kas­ta jne.

    Yhdes­tä näis­tä puut­tu­vis­ta lähe­tin palau­tet­ta Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­toon, mut­ta tilan­net­ta ei muu­te­ta bus­si­py­sä­kin vuok­si vaik­ka pai­kas­sa voi­si olla hyvin tilaa.

    Van­has­sa rata­kui­lus­sa kul­ke­va pyö­rä­tie on huip­pu­rat­kai­su ja yhdyn Oden arvioon sii­tä, että KSV ei usko vie­lä kuin­ka suo­sit­tu sii­tä tulee. Rei­tis­tä pitäi­si teh­dä suo­ra jat­ke itä­puo­lel­le kan­ta­kau­pun­kia. No, KSV hai­kai­lee vie­lä auto­jen kes­kus­ta­tun­ne­lin perään: vii­mek­si käy­des­sä­ni Vii­kin­mäen puh­dis­ta­mol­la insi­nöö­ri När­vi voi­vot­te­li kun tyh­mät polii­ti­kot mää­rä­si­vät lopet­ta­maan kes­kus­ta­tun­ne­lin suunnittelun!

  15. Marek Saler­mon kom­ment­ti on koh­dal­laan. Pyö­rä­tien tar­ve on har­kit­ta­va tapaus­koh­tai­ses­ti. Jos­kus pyö­räi­ly auto­jen jou­kos­sa 30km/h ‑alu­eel­la voi olla vaikeaa/vaarallista esim. jo mai­nit­tu­jen rai­tio­vau­nu­kis­ko­jen, tien pääl­lys­teen (nop­pa­ki­vet, muku­lat) tai (bussi)liikenteen vilk­kau­den vuoksi. 

    Itse kui­ten­kin toi­voi­sin, että aina­kin kes­kus­tan alu­eel­la suo­sit­tai­siin pyö­rä­kais­to­ja jal­ka­käy­tä­vän näköis­ten pyö­rä­tei­den ja yhdis­tet­ty­jen kevyen lii­ken­teen väy­lien sijas­ta. Vaa­ra­ti­lan­tei­ta sat­tuu jat­ku­vas­ti, kun vilk­kail­la alueil­la jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät har­hau­tu­vat tois­ten­sa eteen, kun vain vii­va erot­taa kul­ku­väy­liä. Punai­sen värin käyt­tö pyö­rä­tien merk­ki­nä on har­mit­ta­van vaih­te­le­vaa. Han­ka­lim­pia ovat käve­ly­ka­dut (esim. Salo­mon­ka­tu), joil­le ei ole mer­kit­ty pyö­ril­le omaa osuutta.

    Jal­ka­käy­tä­vien yhtey­teen mer­kit­ty­jen pyö­rä­tei­den ongel­mia tun­tu­vat ole­van myös mut­kit­te­lu ja kor­keus­vaih­te­lut eten­kin ris­teyk­sis­sä. Näi­tä kum­mal­li­suuk­sia voi ihme­tel­lä mm. rau­ta­tie­a­se­man edus­tal­la ja edus­kun­ta­ta­lon lähistöllä.

    Kom­ment­ti Hämeen­ties­tä: vaik­ka ran­ta­tie­tä pit­kin voi ohit­taa Hämeen­tien, niin minus­ta pyö­räi­li­jän pitäi­si voi­da ajaa myös Hämeen­tien osoit­tei­siin. Mie­les­tä­ni Hämeen­tien luo­teis­puo­len jal­ka­käy­tä­vil­lä näyt­täi­si ole­van tilaa ja toi­sel­la­kin puo­lel­la aina­kin välil­lä Haka­nie­mi — Vii­des linja.

  16. En väi­tä, ettei nopeuse­roa ole, mut­ta onhan se ero sii­hen jalan­kul­ki­jaan ja koi­ran­ta­lut­ta­jaan pal­jon suurempi.” 

    *Jos* pyö­räi­li­jän kes­ki­no­pus on sel­väs­ti yli 15km/h — oli­sin kyl­lä yhty­mäs­sä sii­hen aiem­min esi­tet­tyyn näke­myk­seen, että ostos­kas­si­mat­kal­la kau­pun­ki­kes­kus­tas­sa tuon ole­tuk­sen ylei­nen vali­di­suus on kyseenalainen.

    Joka tapauk­ses­sa, alle­kir­joit­ta­nut­ta ei kyl­lä saa aja­maan mil­lään nopeu­del­la yhdis­tel­mäl­lä nupu­ki­vet ja ratik­ka­kis­kot. Ennem­min sit­ten vaik­ka talu­tan jalak­käy­tä­väl­lä. (Sinän­sä toki Hel­sin­gin kes­kus­tan alu­eel­la päsee mie­les­tä­ni var­sin hyvin liik­ku­maan kel­vol­li­sil­la pyö­rä­rei­teil­lä, kun­han ne ker­ran on kar­tas­ta opiskellut)

  17. Otit tär­keän asian esil­le. Hyvä niin. Yksi todel­la höl­mö “pyö­rä­tie” on Tam­ma­saa­ren­ku­jal­la. Sii­nä on pal­jon vaa­ral­li­sem­paa pyö­räil­lä jalan­kul­ki­joi­den ja jake­luau­to­jen seas­sa, kuin ajaa tur­val­li­ses­ti kadulla.

  18. Pyö­räi­ly Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on ihan kar­se­aa! Mut­ta samas­sa jamas­sa ovat jalan­kul­ki­jat. Tar­vit­tai­siin totaa­li­nen muu­tos kadun­ra­ken­ta­mi­seen, lii­ken­ne­suun­nit­te­luun, lii­ken­ne­va­lo­jen ohjauk­seen, jne. Jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät pää­osin eril­leen, eri suun­tiin mene­vät pyö­räi­li­jät eril­leen, auto­jen mää­rän vähen­tä­mi­nen ja nopeu­den hil­lin­tä, kesäk­si jalan­kul­ki­joi­ta ja pyö­räi­li­jöi­tä suo­si­va lii­ken­ne­va­lo­ryt­mi (esim. Kaup­pa­to­ril­la turis­tit käve­le­vät punai­sia päin olet­taes­saan valon pian vaih­tu­van), vies­tin­tä pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den ja jalan­kul­ki­joi­den oikeuksien/velvollisuuksien ymmär­tä­mi­ses­tä, polii­si­val­von­taa suo­ja­teil­le! ym.

  19. Osmon aja­tuk­set ovat oikean­suun­tai­sia. Har­mit­ta­van pal­jon on detal­ji­ta­sol­la teh­ty lii­an vai­kei­ta rat­kai­su­ja pyö­rä­kais­to­jen ja ‑väy­lien istut­ta­mi­ses­sa omak­si ele­men­tik­seen lii­ken­neym­pä­ris­töön. Jalan­ku­lun ja pyö­rä­lii­ken­teen pitä­mi­nen yhtei­sil­lä väy­lil­lä on tus­kal­lis­ta siel­lä, mis­sä on pal­jon molempia.
    Jalan­kul­ku­ti­lat ovat myös kau­pun­gin oles­ke­lu­ti­lo­ja, jon­ka vuok­si nii­den kaven­ta­mi­nen pel­kik­si ajo- ja kul­ku­kais­toik­si tär­ve­lee kaupunkikulttuuria.

    Tans­kan mal­liin pitäi­si pyö­rä­lii­ken­net­tä tuo­da ajo­neu­vo­väy­lil­le ja vara­ta siel­tä pyäräkaistat.Kulttuuri muut­tuu vain sitä aktii­vi­ses­ti muuttamalla. 

    Pyö­räi­ly on kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä erit­täin kan­na­tet­ta­va kul­ku­muo­to. Sen edis­tä­mi­ses­sä on työ­sar­kaa yllin kyl­lin Hel­sin­gin seu­dul­la. Lii­tyn­tä­lii­ken­teen muo­to­na se on erin­omai­nen ja lii­tyn­tä­ase­mil­le tulee saa­da tasok­kaat jär­jes­te­lyt pyöräpysäköinnille.

    Kun Pasi­lan met­ro teh­dään niin, että Vii­kis­sä ja Mau­nu­las­sa on bus­si­lii­ken­teen lii­tyn­tä­ase­mat, voi­daan mm Hämeen­tien pyö­rä­kais­ta toteut­taa nykyi­sel­le ajoradalle.

    Olen samaa miel­tä, että Kam­pin sata­ma­kui­luun toteu­tet­ta­va pyö­rä­tie tulee kovaan käyt­töön. Nyt on mah­dol­lis­ta jat­kaa sitä Kai­sa­nie­meen radan ali ja näin saa­daan suun­ni­tel­mis­ta pois­tu­van kes­kus­ta­tun­ne­lin tilal­le liki­main samal­le rei­til­le lois­ta­va pyö­rä­lii­ken­teen run­ko­väy­lä. Pyö­rä­tie rata-alu­een ali oli­si voi­tu raken­taa jo sil­loin, kun teh­tiin sin­ne jalan­kul­ku­tun­ne­li ase­ma­lai­tu­rei­den ali.

    Bule­var­din nyt han­ka­laa bussi/pyöräliikenteen tilan­net­ta tuli­si saa­da paran­ne­tuk­si toteut­ta­mal­la kau­an pöy­tä­laa­ti­kos­sa pii­lo­tel­tu suun­ni­tel­ma, joka paran­taa rai­tio­lii­ken­teen myös sujuvuutta

  20. Eikä kysy­mys ole pel­käs­tään nopeuse­ros­ta, pyö­rä ete­nee omal­la logii­kal­laan lii­kut­ti­pa sitä pol­jin tai moot­to­ri. Jalan­kul­ki­jat mm. otta­vat arvaa­mat­to­mia sivuas­ke­lei­ta. Pol­ku­pyö­rän ja auton on useim­mi­ten hel­pom­pi sopeu­tua samaan ajotilaan. 

    Itse aja­tuk­sis­ta aivan samaa miel­tä. Valin­nan­va­paut­ta voi­si lisätä.

  21. En tie­dä onko Hämeen­tien pyö­rä­kais­ta hyvä, huo­no, tur­ha vai perä­ti vält­tä­mä­tön asia. Mut­ta sen näkee lap­si­kin, että tuo Hämeen­tien tilan­puu­te on pseu­do-ongel­ma par­haim­mas­ta päästä.

    Mikään ei esim. estä että Hämeen­tie välil­lä Haka­nie­mi — Kur­vi muut­tuu yksi­suun­tai­sek­si hen­ki­lö­au­toil­le, eli ete­lään mene­vä kais­ta kään­tyy Kur­vis­sa Hel­sin­gin­ka­dul­le. Samal­la voi­daan ava­ta Alek­sis Kiven­ka­dul­ta se vain bus­seil­le sal­lit­tu liit­ty­mä Teol­li­suus­ka­dul­le, jol­loin autot pää­se­vät erit­täin hel­pos­ti sitä kaut­ta Rantatielle.

    Täl­lä ei oli­si hen­ki­lö­au­toi­lun suju­vuu­den kan­nal­ta käy­tän­nös­sä mitään mer­ki­tys­tä, edes yhtään park­ki­paik­kaa ei pois­tui­si. Ei mak­sa juu­ri muu­ta kuin kais­ta­maa­lauk­set, pari lii­ken­ne­merk­kiä ja parin bus­si­py­sä­kin uusimisen

    Hämeen­tien vält­tä­mät­tö­myyt­tä hen­ki­lö­au­to­väy­lä­nä on tapa­na puo­lus­taa sil­lä että se on alu­eel­li­nen kokoo­ja­ka­tu. Mikä vika sii­nä kuusi­kais­tai­ses­sa kau­pun­ki­mo­ta­ris­sa yhden kort­te­lin itään on? Ja jos se on Lin­jo­jen lii­ken­teen kokoa­va katu, niin mik­si samaan suun­taan on sal­lit­tu kort­te­lin välein auto­lii­ken­ne Porthanin‑, Suo­nion- ja Castreninkaduilla?

  22. Bule­var­dis­ta teh­tiin vuo­si­kym­me­nen alus­sa HKL:n ja ksv:n yhteis­työ­nä paran­nus­suun­ni­tel­ma, jon­ka yksi pää­tar­koi­tus oli saa­da rai­tio­py­sä­kit korok­keel­li­sik­si. Bule­var­di on vie­lä esteet­tö­män jouk­ko­lii­ken­teen häpeä­tah­ra. Sit­ten han­ke jäi suu­rem­pien suun­ni­tel­mien pää­tös­pro­ses­sien jalkoihin.

    Suun­ni­tel­ma muis­tut­taa Teh­taan­ka­dun rat­kai­su­mal­lia. Pysäk­ki­jär­jes­te­lyt hel­pot­ta­vat pyö­rä­lii­ken­teen olo­suh­tei­ta. Bus­seis­ta ei pois­tu­ta suo­raan pyöräkaistalle.

  23. Onhan se kau­nis aja­tus, että pyö­räi­li­ja mas­sal­laan oli­si tasa­ver­tai­nen auto­jen seas­sa ajaes­saan. Mut­ta kun pyö­räi­li­jä siir­tyy auto­jen tiel­tä käve­li­jöi­den käve­ly­tiel­le, niin syn­tyy­kin tilan­ne, että pyö­räi­li­jä mas­sal­laan ja nopeu­del­laan kar­koit­taa käve­li­jät nor­maa­leil­ta rei­teil­tään rei­tin sivuille.

    Mut­ta yksi tosi iso ongel­ma tääl­lä Van­taan reit­tien varel­la on skoot­te­ril­la aja­vat. Skoot­te­rit kun lähes­ty­vät liki äänet­tö­mäs­ti selän takaa ja mitään ei ole teh­tä­vis­sä havai­tak­seen takaa tule­via, ellei sit­ten kään­ny ja tar­kas­ta tie­tyin välia­join, että tulee­ko takaa ja myös edes­tä päin skoot­te­roi­via. Nimit­täin väli­mat­kat nopeas­ti ohi kii­tä­vien ja käve­li­jöi­den välil­lä ovat kapeat.

    Jos käve­ly­tie on n. 3,5 m leveä, niin ei pahi­mas­sa tapauk­ses­sa mah­du mon­taa yhtä­ai­kais­ta käve­li­jää, pyö­räi­li­jää ja skoot­te­roi­jaan rinnakkain.

    Oikeas­taan suu­rin ongel­ma skoot­te­roi­jil­la on se, että ajaes­saan ihan lail­li­ses­ti jalan­kul­ku­väy­lil­lä, he eivät pudo­ta nopeut­taan havai­tes­saan mui­ta­kin rei­til­lään. Liek­kö vauh­din hur­man aiheut­ta­maa, että nopeut­ta ei vähen­ne­tä ja näin indi­koi­tai­siin käve­li­jöil­lek­kin, että skoot­te­ris­ti on havain­nut estei­tä edesssään.

    1. Suu­rin osa skoot­te­reis­ta ajaa kevyen­lii­ken­teen­väy­lil­lä lait­to­mas­ti. Se on kiel­let­tyä, ellei se ole lisä­kil­vel­lä erik­seen sal­lit­tua, ja yleen­sä ei ole. Minus­ta­kin se ovat vaarallisia.

  24. Pyö­räi­li­jät ovat nykyi­sin kes­ke­nään hyvin hete­ro­gee­nis­ta poruk­kaa, vaik­kei lap­sia las­ket­tai­si­kaan mukaan.

    Vie­lä 70-luvul­la raa­vaan jät­kän fil­la­roin­ti­vauh­ti oli ehkä vajaat kak­sin­ker­tai­nen elä­kei­kää lähes­ty­vään pank­ki­vir­kai­li­jaan ver­rat­tu­na. Ohi­tus­tar­peet oli­vat vähäi­siä siel­lä mis­sä jo pyö­rä­tei­tä oli. Nopeim­min tai­si­vat pol­kea kes­ken­kas­vui­set (sil­loin jo vaihdepyörillä).

    Nyt on pyö­rä­tiel­lä pysäk­kien, yhtäk­kiä aukea­vien auto­no­vien ja puu­ta nuuh­kut­ta­maan sän­tää­vien koi­rien lisäk­si niin monen­lais­ta pol­ki­jaa, että vauh­tie­rot ovat kai mel­kein nelin­ker­tai­set. Kes­ki­ver­to­vauh­tia pol­ke­val­la on saman­lai­nen olo kuin pie­nel­lä hen­ki­lö­au­tol­la lii­ken­tees­sä. Koko ajan teki­si mie­li sekä pääs­tä ohi että vil­kuil­la taakse. 

    Lisäk­si pyö­räi­li­jöis­sä on asen­ne­vam­mai­sia sii­nä mis­sä autoi­li­jois­sa­kin. Oli­si aika help­poa raken­taa olkiuk­ko minä-minäi­li­jäs­tä joka tyh­jen­tää city­maas­tu­rei­den ren­kai­ta mut­ta pol­kee tuhat­ta ja sataa jalkakäytävällä…

  25. Tänään oli HS:ssa uuti­nen että val­tio tie­nai­si pk-seu­dun ruuh­ka­mak­suil­la 100 mil­joo­naa vuo­des­sa. Onko tämä tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta? Eikö kyseis­ten tie­tul­lien tuli­si hyö­dyt­tää pk-seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä eikä kerä­tä rahaa val­tion poh­jat­to­maan pussiin.

    En ole eri­tyi­nen ruuh­ka­mak­su­jen kan­nat­ta­ja, mut­ta kos­ka jär­jes­tel­mä aje­taan kui­ten­kin väki­sin läpi ennen pit­kää, niin pidän kyseis­tä suun­ni­tel­maa eri­tyi­sen törkeänä.

    1. Minus­ta pää­kau­pu­ki­seu­dun ruuh­ka­mak­sui­hin tuli­si suh­tau­tua kuin pysä­köin­ti­mak­sui­hin. Nii­den pitäi­si tulou­tua kun­nil­le. Jos ruuh­ka­mak­sut toteu­te­taan kilo­met­ri­poh­jai­si­na, suu­rin osa sii­tä tulee vie­lä kau­pun­gin katu­ver­kos­ta aja­mi­ses­ta. Miten se voi­si edes teo­rias­sa olla val­tion rahaa?

  26. Vep­sä­läi­nen, hyvä suun­ni­tel­ma, mut­ta eikös KSV jo hyväk­sy­nyt tuon alkukeväästä?”

    Tot­ta tosi­aan. Väliai­kais­jär­jes­te­ly­nä aio­taan rai­tio­py­säk­ke­jä toteut­taa lai­tu­ri­jär­jes­te­ly­nä, mut­ta var­si­nai­nen koko­nais­suun­ni­tel­ma jäi vie­lä odot­ta­maan niin pää­tök­sen­te­koa kuin toteutusta.

  27. Noi­den tie­tul­lien tulo­tuk­ses­ta, lii­ken­ne­mi­nis­te­ri kir­joit­ti taannoin:

    Logiik­ka­ni läh­tee sii­tä, että uusi mal­li raken­net­tai­siin siten, että alueil­la mis­sä oman auton käyt­tö on vält­tä­mä­tön­tä, kilo­met­ri­mak­su oli­si huo­mat­ta­van pal­jon hal­vem­pi kuin jouk­ko­lii­ken­net­tä tar­joa­vil­la suu­ril­la kau­pun­ki­seu­duil­la. Maa­seu­dul­la ja haja-asu­tusa­lueil­la asu­vien mak­su­ra­si­tus ei saa nous­ta nykyi­ses­tä, vaan las­kea. Sen sijaan kal­leim­mat ajo­ki­lo­met­rit tuli­si­vat ajet­taes­sa pal­jon pääs­tö­jä aiheut­ta­val­la autol­la ruuh­ka-aikaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la.” (blo­ga­sin aihees­ta sil­loin, http://tolkku.blogspot.com/2009/02/innovaatio-nimelta-matkamittari.html)

    Mil­lä­kö­hän muul­la tuo las­ke­va “mak­su­ra­si­tus” “maa­seu­dul­la ja haja-asu­tusa­lueil­la” on tar­koi­tus toteut­taa kuin de fak­to alu­eel­li­sil­la tulonsiirroilla?

  28. Pari kom­men­tia.

    P Hei­no: “Pyö­räi­ly Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on ihan karseaa…autojen mää­rän vähen­tä­mi­nen ja nopeu­den hillintä…”

    Ei se nyt niin kar­se­aa ole, jos ei ihan kes­kus­taa ote­ta huo­mioon. Siel­lä­kin jalan­kul­ki­jat ovat pal­jon suu­rem­pi tur­val­li­suus­ris­ki kuin autot.

    Nopeuk­sien suh­teen olet osin oikeas­sa. Pitää kye­tä vie­lä jyr­kem­min por­ras­ta­maan nopeus­ra­joi­tuk­sia. Pää­ka­duil­la rajoi­tuk­sen tulee olla aina­kin 60km/h. Tek­ni­set rat­kausut sit­ten tuon suu­ren väli­tys­ky­vyn mukaan. Vas­taa­vas­ti sivu­ka­dut pie­nem­mil­le nopeuk­sil­le, osin jopa pihakaduiksi.

    S Vep­sä­läi­nen: “…Olen samaa miel­tä, että Kam­pin sata­ma­kui­luun toteu­tet­ta­va pyö­rä­tie tulee kovaan käyt­töön. Nyt on mah­dol­lis­ta jat­kaa sitä Kai­sa­nie­meen radan ali ja näin saa­daan suun­ni­tel­mis­ta pois­tu­van kes­kus­ta­tun­ne­lin tilal­le liki­main samal­le rei­til­le lois­ta­va pyö­rä­lii­ken­teen runkoväylä…”

    Olet täy­sin oikeas­sa tuon sata­ma­rai­teen tilal­le tule­van pyö­rä­tien osal­ta. Oli­si­ko sii­hen kan­nat­ta­nut raken­taa rai­tio­vau­nu­lin­ja, on toi­nen jut­tu. Nyt teh­tiin näin ja saa­tiin hyvä nopea kevyenliikenteenyhteys.

    Toi­vot­ta­vas­ti kui­luun todel­la teh­dään pyö­rä­tie, eikä vain yhdis­tet­tyä kevyen­lii­ken­teen­väy­lää. Idea nopeas­ta fil­la­rih­tey­des­tä hävi­ää, jos jou­tuu pouk­koi­le­maan jalan­kul­ki­joi­den seassa.

    Täy­tyy toi­voa, ettei kes­kus­ta­tun­ne­lia hau­da­ta kovin pit­käk­si aikaa. Sen toteu­tus aika­naan hel­pot­taa mer­kit­tä­väs­ti kes­kus­tan ruuh­kia ja pai­naa auto­ja pois ihmis­ten tiel­tä kiven sisään.

    Kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta teh­dään var­mas­ti saman­lai­nen kuin moot­to­ri­tei­den tun­ne­lit. Kak­si isoa tun­ne­lia joi­den välis­sä pie­nem­pi mm. onnet­to­muus­ta­pauk­sien varal­ta. Oli­si­ko tar­vet­ta ja mah­dol­lis­ta raken­taa kes­kim­mäi­seen pyörätie?

  29. Ruuh­ka­mak­su­jen val­mis­te­lun ete­ne­mi­nen on ollut myön­tei­sim­piä asioi­ta lii­ken­ne­po­li­tii­kan rin­ta­mal­la vuo­den sisäl­lä. Kii­tos kuu­luu liikenneministeriölle.

    Kol­me vaih­toeh­tois­ta mal­lia ovat kaik­ki sel­väs­ti parem­pia kuin mitä aiem­min kes­kus­te­luis­sa yllä­pi­det­ty aja­tus vain kan­ta­kau­pun­ki­vyö­hyk­keen tul­li­muu­ris­ta Tuk­hol­man tapaan. Kilo­met­ri­poh­jai­nen mal­li miel­lyt­tää eniten.

    Nyt minis­te­riön ja seu­dun pitää ryh­tyä yhdes­sä neu­vot­te­le­maan seu­dun rai­de­ver­kon rahoi­tus­mal­lis­ta. Pitäi­sin tavoi­tel­ta­va­na neu­vot­te­lu­tu­los­ta, jos­sa ruuh­ka­mak­su­tu­lo ohjau­tuu val­tao­sin rai­de­ver­kon inves­toin­tien rahoit­ta­mi­seen. Rahoi­tus­tar­ve on liki­main tuo vuo­tui­nen 100 — 150 M€ aina­kin seu­raa­vat 25 vuotta.

    Näin saa­daan met­ro­po­li­po­li­tii­kan yksi kes­kei­nen tavoi­te toteu­tu­maan; kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukai­nen kaupunkirakenne.

  30. OS: “Minus­ta pää­kau­pu­ki­seu­dun ruuhkamaksuihin…”

    Ihan reto­ri­nen kysy­mys: mis­sä on se ruuhka 😉

  31. Hei Osmo!
    Ei kyl­lä pät­kää­kään lii­ty edel­li­seen aihee­seen. Mut­ta “vih­reä­nä” voi­sit vaik­ka­pa top­puu­tel­la len­to­pel­koi­sil­le jär­jes­tet­tä­viä kurs­se­ja! mie­luum­min kai voi­si jär­jes­tää kurs­se­ja, jois­sa ker­ro­taan len­to­mat­kai­lun aiheut­ta­mis­ta ympäristöongelmista.
    Ettei nyt nyt ihan tar­vit­se täl­lä tie­tä­myk­sel­lä sel­vit­tää vih­rei­den ideo­lo­gi­aa, joka toki on hyvin monin­kir­ja­va. Tämä oli vain ehdo­tus yhdek­si blogiaiheeksi!

  32. Osmol­le vain!
    Mode­roi­jat kil­tit, otta­kaa toi mun ehdo­tuk­se­ni ihan vaka­vas­ti, tai aina­kin mel­kein, hah!

    Haus­kaa perjantai-iltaa1
    Tosi mie­len­kiin­tois­ta kes­kus­tel­la koneen kans­sa: Lyk­kyä tyky Jyr­ki Kas­vi­le, oisin äänes­tä­nyt, mut kun työ­nan­ta­ja­ni arvos­taa työ­pa­nos­ta­ni enem­män kuin kansalaisvelvollisuuttani.
    nimim.Eka ker­taa äänestämättä

  33. OS:“Minusta pää­kau­pu­ki­seu­dun ruuh­ka­mak­sui­hin tuli­si suh­tau­tua kuin pysä­köin­ti­mak­sui­hin. Nii­den pitäi­si tulou­tua kun­nil­le. Jos ruuh­ka­mak­sut toteu­te­taan kilo­met­ri­poh­jai­si­na, suu­rin osa sii­tä tulee vie­lä kau­pun­gin katu­ver­kos­ta aja­mi­ses­ta. Miten se voi­si edes teo­rias­sa olla val­tion rahaa?”

    Käsit­tääk­se­ni ruuh­ka­mak­sut kos­ki­si­vat lii­ken­ne­vir­ras­ta eni­ten kehä­tei­den ja sisään­tu­lo­väy­lien lii­ken­net­tä. Ne ovat val­tion tei­tä, joten mak­sun koh­den­tu­mi­nen val­tiol­le ei ole perusteetonta.

    Tai ote­taan esi­merk­ki. Mark­ku Heur­lin ajaa koto­aan Kirk­ko­num­mel­ta (Heik­ki­läs­tä) Hel­sink­kin, vaik­ka Rik­har­din­ka­dul­le (jon­ne hänel­lä oli asi­aa pari päi­vää sit­ten ja lais­kuu­taan ja kii­ret­tään meni autol­la, mikä hänel­le viak­si las­ket­ta­koon.) Mat­ka oli 28 km, jos­ta 26 km Tie­lai­tos­ken yllä­pi­tä­mää tie­tä 51 ja 2 km Hel­sig­nin katu­ja. Oikea jak­suh­de ruuh­ka­mak­sus­ta siis oli­si 93 % val­tiol­le ja 7 Hel­sin­gil­le. Voi­dan ale­ka toi­sel­la­kin taval­la, joka oikeas­taan on oikeam­pi, risteyksittäin.(Perustele!) Sitä en vai­vaan­tu­nut teke­mään. Suh­de tai­tai­si olla sii­nä 50:50.

    Kat­so­tan hie­man toi­sin: Sovitaan,että mak­suis­ta ker­tyi­si vuo­sit­tain 150 Me (siis 150.000 autoa/ vrk mak­sai­si mak­sun) Täs­tä pitää vähen­tää keräys­kus­ta­nuk­set (jot­ka pitää mini­moi­da ml autoi­li­jan omat mak­sa­tus­ku­lut), ja edel­leen sub­ven­tio kor­vaa­val­le jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le. Sovi­taan, että 50.000 autoi­li­jaa siir­tyy jul­ki­sel­le puo­lel­le (tai oli­si siir­ty­mät­tä autoon). Hei­dän kul­jet­ta­mi­sen­sa vaa­tii päi­väs­sä vähin­tään 1000 vuo­ro­pa­ria (à 100 e ?) siis 25 Me vuo­des­sa, luul­ta­vas­ti 50 % enem­män. Ei vaa­di­kaan, sil­lä nämä oli­si­vat lähes täy­siä bus­si­vuo­ro­ja, siis kannattavia ?

    Net­to­sum­ma oli­si siis luok­kaa 100 Me/vuosi. On hedel­mä­tö­nä väi­tel­lä sii­tä, pitää­köä se tulout­taa kun­nil­le vai val­tiol­le. Jos se tulou­te­taan pää­kau­pu­ni­ki­seu­den kun­nil­le, kyl­lä joku VM:n kam­ree­ri kek­sii, miten vas­ta­va sum­ma vähen­ne­tään ko kun­tien muus­ta valtionavusta.

    Niin. Minus­ta ruuh­ka­mak­su pitäi­si kerä­tä vain aamui­sin klo 7 — 9 (tai 6.30 — 9.30). Sen pitää olla kor­kein­taan ker­ran por­ras­tet­tu, ei mis­sään tapauk­ses­sa km-mää­rään sidot­tu. Eikä tar­vit­se kerä­tä kuin pää­kau­pu­ni­seu­dul­la / Uuden­maaan ja Itä-Uuden­maan maa­kun­nis­sa rekis­te­röi­dyil­tä hen­ki­lö­au­toil­ta. Auto­ja­han ei rekis­te­röi­dä lää­neit­täin, niin tämä tar­koit­taa reki­te­riin mer­ki­tyn hal­ti­jan kotikuntaa.

    Voin perus­tel­la mie­li­pi­tee­ni, mut­ta toi­von luki­jan mie­les­sään voi­van pää­tel­lä perustelut.

  34. Apro­pos kevyen lii­ken­teen väy­lät. Näil­lä liik­ku­mi­nen on jos­kus huo­mat­ta­van tur­haut­ta­vaa aikui­se­na pyö­räi­li­jä­nä, jos oikeas­ti ajaa omaa luon­nol­lis­ta ajo­no­peut­taan. Jalan­kul­ki­joil­ta saa tuol­la lähin­nä nega­tii­vis­ta huo­mio­ta, kän­ni­läis­ten jou­kot täyt­tä­vät koko väy­län, jol­loin pitää joko ruve­ta rii­dan osa­puo­lek­si tai pel­käs­tään sujaut­taa lii­ken­teen­ja­ka­jan kaut­ta ohi. Ja asen­ne­vam­mo­ja on sel­vin päin liik­ku­vil­la jalan­kul­ki­joil­la­kin. Monet eivät tajua että pol­ku­pyö­räl­lä saa noil­la väy­lil­lä edes ajaa.

    Mik­si muu­ten mopol­la saa ajaa ajo­ra­dal­la, kun ker­ran pol­ku­pyö­räl­lä, jol­la pää­see aina­kin lähes yhtä kovaa, pitää ajaa lii­ken­ne­sään­tö­jä täy­sin ymmär­tä­mät­tö­mien jalan­kul­ki­joi­den seas­sa? Itse luo­tan autoi­li­joi­den lii­ken­ne­sään­tö­jen tun­te­muk­seen aika pal­jon enem­män kuin jalan­kul­ki­joi­den. Sitä pait­si autoi­li­jal­la on pei­lit ja aina­kin peri­aat­teel­li­nen vel­vol­li­suus seu­ra­ta takaa tule­vaa­kin lii­ken­net­tä, toi­sin kuin jalan­kul­ki­joil­la, jois­ta osa suut­tuu pol­ku­pyö­rän kel­lon­soi­tos­ta ja osa suut­tuu sii­tä, jos soit­to­kel­loa ei käytä.

    Vii­me vuo­si­kym­me­nen huo­nos­ti toteu­tet­tu ja vie­lä huo­nom­min tie­do­tet­tu pol­ku­pyö­rän väis­tä­mis­sään­nön muu­tos tasa-arvoi­sis­sa ris­teyk­sis­sä on toi­saal­ta joh­ta­nut jot­kut autoi­li­jat sii­hen har­ha­kä­si­tyk­seen, että ajo­ra­dal­la pol­ke­van pyö­räi­li­jän pitäi­si väis­tää tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä vasem­mal­ta tule­vaa. Tähän men­nes­sä en ole vie­lä tör­mäyk­sen osa­puo­lek­si jou­tu­nut, mut­ta sil­loin täl­löin näkee näi­tä vää­rään käsi­tyk­seen jää­nei­tä, jot­ka väki­sin kii­laa­vat oikeal­ta tule­van pyö­räi­li­jän eteen.

  35. Olin läs­nä Hel­sin­gin Pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den jär­jes­tä­mäs­sä kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa, jos­sa Saler­mo esit­te­li visioi­taan. Erit­täin luot­ta­mus­ta herät­tä­vä hen­ki­lö, hänel­lä on hyviä aja­tuk­sia ja ilmei­ses­ti myös puh­tia ajaa nii­tä läpi tehok­kaam­min kuin mihin — ehkä hie­man lii­an diplo­maat­ti­nen? — Nas­ki­la on pys­ty­nyt. Täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa mai­ni­tut pyö­rä­tas­kut ovat hyvä esimerkki.

    Pyö­rä­tien käyt­tö­pak­ko oli­si todel­la nopeas­ti sää­det­tä­vä ulos lais­ta, jot­ta pääs­tään oikeas­ti paran­ta­maan Hel­sin­gin­kin pyöräilyoloja.Yksi inho­kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki päi­vit­täi­sel­tä työ­mat­kal­ta­ni: Ajan Man­ner­hei­min­tien pakol­lis­ta pyö­rä­tie­tä yli Bule­var­din Erot­ta­jan­ka­dul­le. Jos jou­dun lii­ken­ne­va­loi­hin odot­ta­maan, minun on tark­kail­ta­va valon vaih­tu­mi­sen lisäk­si takaa­ni tule­vaa pyö­rä­lii­ken­net­tä, kos­ka moni kään­tyy täs­tä Bule­var­din (onnek­si sen­tään yksi­suun­tai­sel­le) pyö­rä­tiel­le, ja kun valo vaih­tuu, jou­dun Bule­var­dia ylit­täes­sä­ni varo­maan molem­mil­ta suun­nil­ta tule­via jalan­kul­ki­joi­ta (eivät he tie­ten­kään jak­sa kier­tää heil­le tar­koi­te­tun suo­ja­tie­o­suu­den kaut­ta, vaan oikai­se­vat pyö­rä­tie­tä pit­kin), vas­taan tule­via pyö­räi­li­jöi­tä, jois­ta osa jat­kaa suo­raan Man­ner­hei­min­tiel­le, osa kään­tyy Bule­var­dil­le, Man­ner­hei­min­tiel­tä oikeal­le kään­ty­viä auto­ja ja toi­sel­la puo­lel­la katua sekä Bule­var­dia pit­kin Erot­ta­jal­le tule­via että Ete­läespla­na­dil­ta Bule­var­dil­le tai Man­ner­hei­min­tiel­le aiko­via pyö­räi­li­jöi­tä. Ja nyt olen lue­tel­lut ainos­taan lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan liik­ku­vat; aika usein näkee Bule­var­dil­la vää­rään suun­taan­kin aja­via pyö­räi­li­jöi­tä. Kuin­ka­han mon­ta sil­mää pitäi­si ihmi­sel­lä olla, jot­ta sel­viäi­si kun­nial­la tuos­ta kaaoksesta?

    Rata­kui­lun pyö­rä­tie on todel­la upea juttu,ja minä­kin toi­von että sii­tä teh­dään aito pyö­rä­tie eikä “kevyen lii­ken­teen väy­lä”. Toi­nen tär­keä pika­tie oli­si pyö­rä­tie Län­si­väy­län Lapin­lah­den sil­lal­le, sil­lä pyö­räi­ly Laut­ta­saa­ren läpi on todel­la hidas­ta ja hermoillekäypää.

  36. Tapio Pel­to­nen:
    “Ja asen­ne­vam­mo­ja on sel­vin päin liik­ku­vil­la jalan­kul­ki­joil­la­kin. Monet eivät tajua että pol­ku­pyö­räl­lä saa noil­la väy­lil­lä edes ajaa.”

    Kyl­lä nii­tä asen­ne­vam­mo­ja on vähin­tään yhtä usein pyöräilijöillä.
    Ja jos ihan rehel­li­nen olen, niin yhdis­te­tyl­lä kevyen lii­ken­teen väy­läl­lä ei pitäi­si saa­da ajaa pol­ku­pyö­räl­lä, aina­kaan sel­lais­ta vauh­tia, kuin nyky­päi­vän piit­taa­mat­to­mat himo­pyö­räi­li­jät aja­vat. Väy­lä jos­sa liik­ku­jil­la on kym­men­ker­tai­set nopeuse­rot, on erin­omai­sen epä­on­nis­tu­nut. Eihän mopol­la­kaan saa ajaa moot­to­ri­tiel­lä, vaik­ka sii­nä nopeuse­ro on vain pari­ker­tai­nen. Pyö­räi­li­jöi­tä ja jalan­kul­ki­joi­ta ei sai­si ahtaa samal­le väylälle.

  37. Ehdo­tus tulee var­maan vähän myö­häs­sä, mut­ta oli­sin toi­vo­nut sii­hen rata­kui­luun sel­lais­ta kevyen lii­ken­teen väy­lää, jos­sa käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät oli­si ero­tet­tu toi­sis­taan kana­val­la. Kana­vaa pit­kin pää­si­si meloen Laa­ja­lah­del­ta (jos­sa on kol­me kanoot­tiklu­bia) Töö­lön­lah­del­le ja Itä-Hel­sin­gin saaristoon.

    Mut­ta sitä lie­nee tur­ha toi­voa jos tilas­ta on muu­ten­kin täl­lai­nen int­res­si­ris­ti­rii­ta! Kanaa­li oli­si vain hyvin vie­hät­tä­vä muil­le­kin, käve­li­jöil­le, lenk­kei­li­jöil­le, fil­la­ris­teil­le ja ihmi­sil­le jot­ka kat­se­le­vat sil­loil­ta alas väylälle.

    Pie­ni tek­ni­nen ongel­ma tosin on, että se poh­ja tai­taa olla 4m kor­keu­des­sa nyt.

  38. Hie­man iro­nis­ta lie­nee se, että Vih­reät tus­kai­le­vat Hel­sin­gin kes­kus­ta-alu­een huo­no­jen kevyen lii­ken­teen väy­lien kans­sa, kun samal­la pit­kä­jän­tei­ses­ti tör­pa­taan kaik­ki eri­tyi­ses­ti moot­to­ri­lii­ken­net­tä suju­voit­ta­vat mer­kit­tä­vät väy­lä­rat­kai­sut kes­kus­ta­tun­ne­li etu­ne­näs­sä. Hel­sin­kiin ei vali­tet­ta­vas­ti ehdit­ty toteut­taa saman­tyyp­pi­siä jo suun­ni­tel­tu­ja väy­lä­rat­kai­su­ja kuin Tuk­hol­maan arvo­jen ja aja­tus­ten muuttuessa.

    Ruuh­ka­mak­sut sinän­sä lie­ne­vät teho­kas tapa rajoit­taa yksi­tyi­sau­toi­lua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, mut­ta samal­la ne ovat myös tätä regres­sii­vis­ten vero­jen jat­ku­moa, jota eri­tyi­ses­ti Vih­reät ovat “ympä­ris­tö­pe­rus­tein” edis­tä­mäs­sä. Sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus ei tun­nu enää ole­van muodissa.

  39. Ter­ve!

    Olen luke­nut näi­tä hyviä vas­tauk­sia ja alusin vält­tä­mät­tä kir­joit­taa oman ehdo­tuk­se­ni pyö­räi­li­jä­nä. Kos­ka ymmär­ryk­sen mukaan aivan kes­kus­tas­sa vaa­ras­sa ovat nämä jalan­kul­ki­jat, niin pois­tai­si kaik­ki pyö­rä­tiet var­sin­kin jalan­kul­ku­väy­lil­tä. Koko kes­kus­taan tuli­si ylei­nen nopeus­ra­joi­tus, joka ei oli­si pal­joa jot­ta pyö­räi­li­jöi­den oli­si tur­val­li­sem­paa ajaa auto­tiel­lä. Ja JOS pyö­rä­tie­tä tekee, niin tekee sen vain sit­ten pää­ka­duil­le, kuten man­ner­hei­min­tie, hämeen­tie, mec­he­lin­ka­tu jne… ja niis­tä­kin pyö­rä­teis­tä toi­mi­vat sil­lä nykyi­set pyö­rä­tiet eivät todel­la­kaan toi­mi. Pyö­rä­tiet teh­täi­siin auto­tien vie­reen, ei kävelykaduille.

    Tämä on siis vain ehdo­tuk­se­ni, joka tuli mie­lee­ni ja jos­ta aina­kin pitäi­sin. En tie­dä sen toi­mi­vuu­des­ta ja onko jo yri­tet­ty tai muu­ta, mut­ta idea se tuo­kin on.

  40. Olen samaa miel­tä Tut­ka­mie­hen kans­sa sii­tä, ettei pyö­räl­lä liik­ku­jan nopeut­ta kan­na­ta asettaa/kuvitella lii­an kor­keak­si, kun suun­ni­tel­laan kau­pun­kia pyö­räi­lyl­le sopivaksi.

    Ajoin juu­ri pyö­räl­lä töi­hin, kol­me kilo­met­riä tyh­jiä katu­ja, ala­mä­keä, myö­tä­tuu­li (43 km/h) ja kes­ki­no­peu­te­ni oli GPS-mit­ta­rin mukaan 21,8 km/h, välis­sä yhdet liikennevalot.

    Tämän­ki­naa­mui­sen koke­muk­se­ni perus­teel­la Marek Saler­mon tavoi­te saa­da pyö­räi­li­jöi­den nopeu­dek­si kau­pun­gis­sa 20 km/h tun­tuu taas aivan älyttömältä.

    Ensin­nä­kin se on aika kova nopeus, kun kau­pun­gis­sa kui­ten­kin on ris­teyk­siä ja muu­ta lii­ken­net­tä. Toi­sek­si, ket­kä muut kuin kil­pa­pyö­räi­li­jät yrit­tä­vät ajaa noin lujaa ja kan­nat­taa­ko sitä sil­loin pitää suun­nit­te­lun lähtökohtana?

  41. Kanaa­li oli­si vain hyvin vie­hät­tä­vä muil­le­kin, käve­li­jöil­le, lenk­kei­li­jöil­le, fil­la­ris­teil­le ja ihmi­sil­le jot­ka kat­se­le­vat sil­loil­ta alas väylälle.

    Tuo kana­va kan­nat­tai­si raken­taa Hes­pe­rian­puis­toon, johon sitä alun perin suun­ni­tel­tiin­kin. Rata­kui­lu on tosi­aan tur­han kapea ja kiistelty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.