Vai uskooko joku, että Oba­ma olisi saanut palk­in­ton­sa ilman Bushia?

Tapani Hietanie­mi kuoli vajaa vikkko sit­ten lauan­tain vas­taise­na yönä nukkues­saan; liian nuore­na, 51-vuo­ti­aana. Paljon hänel­lä olisi ollut vielä annet­tavaa ja elet­tävää. Hän eli lop­pu­un asti täysil­lä. Lauan­ta­iaa­mu­na seit­semältä hänen piti astua junaan men­näk­seen Vapaa-ajat­telijoiden liiton sem­i­naari­in Kotkaan.

Tutus­tu­in sil­loin parikymp­piseen Tapani­in jo Koi­järvel­lä, mut­ta parem­min vuon­na 1995, kun hän ilmoit­tau­tui tukiryh­määni eduskun­tavaaleis­sa. Miehestä havait­si heti, että hän on eri maa­ta; tietovi­isas, sivistynyt ja ajat­telus­saan lop­pu­un asti johdon­mukainen. Otin hänet myös eduskun­ta-avus­ta­jak­seni, kunnes Weber­iä koske­van väitöskir­jan valmis­tut­tua hänen tien­sä suun­tau­tui yliopis­tolle. Tapani oli sivil­isaa­tion his­to­ri­an dosent­ti Helsin­gin yliopis­tossa ja yhteiskun­tapoli­ti­ikan dosent­ti Jyväskylän yliopis­tossa sekä luen­noi­jana Tallinnan ja Tar­ton yliopis­tois­sa. Jat­ka lukemista “Tapani Hietanie­mi 1958 — 2009”

Tässä taas vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen. Edelli­nen suu­tut­ti rikospoliisit.

1)    Kyl­lä

Keskustelu maa­han­muu­tos­ta on kovin tuskallista ja polar­isoitunut­ta. Oikeas­t­aan minkään vivahtei­den tuomi­nen keskustelu­un koetaan epä­sopi­vak­si. Toisaal­ta maa­han­muut­tokri­it­tiset ovat liit­täneet kri­ti­ikki­in­sä tiivi­isti rasis­tiset argu­men­tit – tai eivät ole ainakaan sanoutuneet rasis­ti­sista tuk­i­jois­taan eroon – jol­loin jokaisen itseään kun­nioit­ta­van on pidet­tävä etäisyyt­tä kaikki­in mui­hinkin hei­dän ajatuksiinsa.

Mei­dän pitäisi pystyä puhu­maan paljon avoimem­min maa­han­muut­topoli­ti­ikan sisäl­löstä, jot­ta tänne tule­vat ja myös kipeästi tarvit­ta­vat muut­ta­jat pysty­i­sivät maas­samme hyvin men­estymään ja tuke­maan van­henevan kansamme ela­tus­suhdet­ta. Pieni kansalli­nen itsekkyys maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa johtaisi siihen, että koko ulko­maalais­peräi­nen väestö voisi parem­min ja inte­groi­tu­isi posi­ti­ivisek­si osak­si yhteiskun­taamme. Tarvit­semme human­i­taarisen maa­han­muu­ton ohel­la nyky­istä enem­män siir­to­laiskri­teere­in valikoitunut­ta työperäistä maa­han­muut­toa. Jat­ka lukemista “Hyssyt­teleekö suo­ma­lainen älymys­tä maa­han­muu­ton ongelmia.”

 Rikos­toimit­ta­jat näyt­tävät pahoit­ta­neen mie­len­sä siitä, että sanoin poli­isin kaup­paa­van salas­sa pidet­täviä tieto­ja julkkik­si­in kohdis­tuneista rikosepäi­ly­istä. Nyt rikos­toimit­ta­jat ovat kysyneet toisil­taan, kuin­ka moni halu­aa ker­toa syyl­listyneen­sä rikok­seen ja lahjoneen­sa virkami­estä. En ole kovin häm­mästynyt, ettei kukaan ilmoit­tau­tunut. Jat­ka lukemista “Suut­tuneet rikostoimittajat”

Arvon­lisäveron sään­nök­set pakot­ta­vat lääkäri­ase­mat vuokra­maan tilansa van­hoista raken­nuk­sista. Tämä on kovin epä­tarkoituk­sen­mukaista, kos­ka lääkäri­ase­mat tarvit­se­vat erikois­tilo­ja, joi­ta olisi luon­tev­in­ta lait­taa uusi­in rakennuksiin.

Jos yri­tyk­sen toim­inta on arvon­lisävero­ton­ta, yri­tys ei saa vähen­tää myöskään han­k­in­toi­hin­sa sisäl­tyviä arvon­lisävero­ja vero­tuk­ses­saan. Lääkäri­asemien toim­inta on arvon­lisävero­ton­ta, kun taas sanomale­hdet ovat arvon­lisäverov­elvol­lisia, mut­ta niiden verokan­ta on nol­la. Sanomale­hdet saa­vat palau­tus­ta vaik­ka paperin hin­taan sisäl­tyvistä veroista. Jat­ka lukemista “Lääkäri­asemien arvonlisäveroansa”

Helsin­gin val­tu­us­tossa oli aikanaan kak­si helikopter­i­len­täjää, Klaus Bre­mer ja Lau­ri Törhö­nen. He oli­vat jok­seenkin kaikesta eri mieltä pait­si siitä, ettei Kehä I:n kaisto­ja kan­na­ta lisätä. Törhö­nen vei min­ut pari ker­taa kat­so­maan aamu­ru­uhkaa ilmas­ta käsin. Sieltä näki, että he oli­vat oike­as­sa: ruuhkat joh­tu­i­v­at risteyk­sistä ja siitä, ettei katu­verkko vetänyt niin, että liikenne olisi pääsyt kehätieltä pois. Maan pinnal­ta asia näyt­ti aivan toiselta ja maan pinnal­ta päätök­set tien lev­en­tämis­es­tä tehti­in. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tol­la ei ollut helikopte­ria. Jat­ka lukemista “Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telu­un tarvi­taan suuri simulointimalli”

Sosial­is­tit voit­ti­vat Kreikas­sa. Tulos on Euroopas­sa aika harv­inainen, mut­ta paljon tasoi­tus­ta antoi­vat kyl­lä taloudel­lisi­in skan­daalei­hin ryvet­tyneet hal­li­tus­puolueet. Toinen tulk­in­ta tilanteeseen on demareille lohdut­tomampi: Kreik­ka elää taloudel­lis­es­ti vielä sitä aikaa, jos­sa demareil­la oli jokin rooli.

Sak­sas­sa demareil­la kävi tosi huonos­ti. Tulosta voi yrit­tää lievit­tää sil­lä, että demar­it eivät hävin­neet kovin paljon poli­it­tiselle oikeis­tolle, vaan uudelle osin demareista lohjen­neelle vasem­mistop­uolueelle ja van­hoille liit­to­laisilleen, vihreille.

Tai sit­ten tämä johtaa vielä synkem­pään tulk­in­taan: per­in­teisel­lä sosialidemokra­tial­la on pal­lo hukas­sa. Sak­san vasem­mistop­uolueesta en paljon tiedä, mut­ta ohjel­ma vaikut­taa epä­toivoiselta tar­rautu­miselta men­neeseen; ehkä käsi­tys johtuu siitä, että ohjel­maa, jos sel­l­aista on, julis­te­taan kovin pop­ulis­tisin sanankään­tein. Jat­ka lukemista “Demarei­den alamä­ki Euroopassa”

Kaik­ki ovat nyt kovin kiin­nos­tunei­ta lisäämään liityn­täpysäköin­tiä, viimek­si Uuden­maan­li­it­to. Kun Vir­ta­nen ajaa auton­sa vaikka­pa Lep­pä­vaaran liityn­täpysäköin­tipaikoille ja ajaa keskus­taan, Vir­tasen autoilu vähe­nee, mut­ta vähe­neekö keskus­taan suun­tau­tu­va autoilu kokonaisuudessaan?

Helsingis­sä työ­paikkali­iken­net­tä säädel­lään säätelemäl­lä pysäköin­tipaikko­jen määrää. Joskus noin vuon­na 1970 tehti­in päätös, että Helsin­gin niemelle mah­tuu vain 33 000 pysäköin­tipaikkaa. Tarkoi­tus myös on, ettei keskus­tan tun­tu­mas­sa olisi yhtään ilmaista pysäköintipaikkaa.

Poli­ti­ik­ka on tehon­nut. Niemelle suun­tau­tu­va autoli­ikenne ei ole juuri lisään­tynyt viimeis­ten 40 vuo­den aikana, vaik­ka Pekka Kor­pisen aikana poli­ti­ikas­ta vähän lip­sut­ti­inkin. Kun pysäköin­tipaikko­jen määrä on minimitek­i­jä, muut keinot ovat oikeas­t­aan merk­i­tyk­set­tömiä. Jat­ka lukemista “Vähen­tääkö liityn­täpysäköin­ti auton käyttöä?”

Viras­tossa on näköjään laiskotel­tu, kun päätet­täviä asioi­ta ei oikein oli. Tämä tietää lau­takun­nalle rankkaa marraskuuta.

 Ruot­salainen teatteri

Teat­teri laa­je­nee 600 neliön ver­ran maan alle. Listal­ta ei nopeasti  luke­mal­la käynyt ilmi, mik­si. Samal­la teat­teri määrätään rahoit­ta­maan jotain ympäristön pysäköintilaitosta.

 Karhusaari

Ohi liitos­alueen muiden maankäyt­töratkaisu­jen lyödään lukkoon Karhusaaren suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet, jot­ta tont­tiko­htaisia ase­makaa­van­muu­toshake­muk­sia voitaisi­in käsitel­lä. Alueelle kaavail­laan 2500–4000 asukas­ta (nyt 380). Tiet­tyä slum­mi­u­tu­misen vaaraa on ilmas­sa, kun ole­mas­sa ole­via raken­nu­soikeuk­sia voidaan jakaa kah­den asun­non kesken, siis yhdestä 600 neliön per­hea­sun­nos­ta kak­si 300 neliön pien­asun­toa.  (Sipoo sen­tään yrit­ti ylläpitää jotain tasoa!) Tavoit­teena on noin 0,4:n tont­tite­hokku­us, eli alue tulee muut­tumaan melkois­es­ti. Rantavi­ivas­ta 50 % yritetään saa­da julkiseen käyt­töön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 8.10.2009”

Tätä asi­aa on täl­lä käsitel­ty ennenkin, mut­ta julkaisen silti vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen siitä, tulisiko lähdesuo­jaa tarkentaa.

Lehdis­tön olisi hyvä pyrk­iä itse ehdot­ta­maan kohtu­ullista rajaus­ta lähdesuo­jaan, kos­ka muuten muut määrit­televät ne. Aja­tus, ettei olisi mitään tilan­net­ta, jos­sa lähdesuo­jan mur­t­a­mi­nen olisi perustelua, ei ole kestävää, eikä tule koetel­tuna saa­maan kansan hyväksyn­tää. Nyt ongel­mana ovat poli­isit, jot­ka han­kki­vat sivu­tu­lo­ja myymäl­lä salas­sa pidet­täviä tieto­ja kiin­nos­tus­ta herät­täviä kansalais­ten kesken­eräi­sistä rikosepäi­ly­istä. Mitä sit­ten tehdään, jos tapa lev­iää ter­vey­den­huoltoalalle ja sosi­aal­i­toimis­toi­hin? Saako lääkäri tai sairaan­hoita­ja ilman kiin­ni­jäämisen riskiä soitel­la juorule­hdille arkalu­on­toi­sista poti­lastiedoista? Teko on rikos, mut­ta siitä ei voi jäädä kiin­ni, jos lehdis­tön ei tarvitse ker­toa, kuka tieto­ja lait­tomasti levit­tää. Siis jos tun­net vas­tus­tam­a­ton­ta tarvet­ta ker­toa puolisolle­si, että naa­puri on hakeu­tunut katkaisuhoitoon, älä ker­ro sitä puolisolle­si suo­raan vaan peitä jälke­si soit­ta­mal­la Seiskaan. Jat­ka lukemista “Lähdesuo­jaa tarken­net­ta­va yksi­ty­isyy­den suo­jan osalta”