Biokaa­su­vä­ki on harmis­tunut siitä, että val­tio­varain­min­is­ter­iö aikoo ulot­taa käyt­tövoimaveron verot­toma­l­la biokaa­sul­la kulkeville autoille. Minus­ta pääosin val­tio­varain­min­is­ter­iö on oike­as­sa, joskin pien­tä jous­tavu­ut­ta voisi harki­ta pien­imuo­toisen toimin­nan osalta.

Jos me halu­amme oikeasti hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä, mei­dän on pyrit­tävä tekemään tämäkin ratio­naalis­es­ti pitäen päämääränä mah­dol­lisim­man suur­ta vähen­nys­tä kasvi­huonekaa­su­is­sa. Usein jotkin muut edut syr­jäyt­tävät tämän päämäärän. Ne muut edut ovat yleen­sä jonkin väestöryh­män taloudel­lisia etu­ja, jot­ka halu­taan viher­pestä. Varoit­ta­va esimerk­ki tästä oli Bushin maissi­etano­lio­hjel­ma, jos­sa suun­nitel­mana oli syöt­tää 200 miljoona ihmisen tarvit­se­ma vil­ja autoille ilman, että tämä san­ot­tavasti vähen­si kasvi­huonepäästöjä. Todel­li­nen moti­vaa­tio oli tukea maanvil­jeli­jöitä nos­ta­mal­la vil­jan hin­taa, mikä onnis­tuikin yli odotusten. Jat­ka lukemista “Biokaa­sun oikea kohde on sähköntuotannossa”

Tässä vas­tauk­seni HS-Raadin kysymykseen.

2) Ei

- Jos kysymyk­sel­lä tarkoite­taan, tulisiko nim­imerkil­lä kir­joit­ta­mi­nen estää kokon­aan , ei tulisi estää kokon­aan vaan vain osittain.

Pakol­lista oma­l­la nimel­lä kir­joit­tamista pitäisi kuitenkin lisätä. Helsin­gin Sanomat voisi nos­taa oman keskustelu­pal­stansa tasoa huo­mat­tavasti siir­tymäl­lä samaan menet­te­lyyn kuin on paper­ile­hden yleisönosas­tois­sa. Nim­imerkil­lä saa kir­joit­taa vain perustel­luista syistä.  Tai sit­ten moderoi­jien pitäisi nos­taa rimaa. Joidenkin sanomisen oikeus loukkaa tois­t­en oikeut­ta seu­ra­ta kiin­nos­tavaa keskustelua. Sik­si sanomisen oikeudelle riit­täisi tuo Suo­mi 24-pal­s­ta eikä kaikesta net­tikeskustelus­ta pidä tehdä saman­laista. Jat­ka lukemista “Pitäisikö verkos­sa kir­joit­taa vain oma­l­la nimellä?”

Kokoomuk­sen Lasse Män­nistö jyrisee Helsin­gin Sanomis­sa, että Helsin­ki menet­tää 35 miljoon­aa euroa, kun se ei kaavoit­tanut ja myynyt hotel­li­tont­tia Kata­janokalla. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja har­mit­teli, että keskustelu meni kiis­te­lyk­si hotellin sopivu­ud­es­ta kaupunkiku­vaan, kun olisi pitänyt puhua rahasta.

Puhutaan nyt sit­ten rahas­ta. Jat­ka lukemista “Hotellin mukana menete­tyt miljoonat”

Hyväl­lä korkeak­oulu­jen sisään­pääsyjär­jestelmäl­lä pitäisi olla ainakin seu­raavia ominaisuuksia

1) Se ei saisi olla liian kallis menetet­ty­inä vuosi­na tai tehtynä turhana työnä. Nykyjär­jestelmää on arvostel­tu siitä, että se tuot­taa suuria kansan­taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia tah­don vas­taisi­na välivu­osi­na. Joitakin sisään­pääsykokei­ta taas on arvotel­tu siitä, että tuhan­sien opiske­li­joiden pitää pän­tätä kuukausikau­pal­la jotakin var­sain hyödytön­tä nippelitietoa.

2) Sen pitäisi ottaa huomioon opiske­li­joiden suh­teel­liset pref­er­enssit: Opiske­li­joiden tulisi mah­dol­lisim­man hyvin valikoitua aloille, jot­ka vas­taa­vat hei­dän toiveitaan.

3) Kullekin alalle pitäisi valikoi­da niitä, joil­la on parhaat men­estymisen edel­ly­tyk­set alal­la. Esimerkik­si siis lääkäreik­si sel­l­aisia, joista tulee hyviä lääkäre­itä. Jat­ka lukemista “Sisään­pääsy korkeakouluihin”

Tilas­tokeskuk­sen eläk­keel­lä jäänyt palk­ka-asiantun­ti­ja Pauli Suma­nen kir­joit­taa, että miesten net­topalk­ka on tosi­asi­as­sa pienem­pi kuin naista. Päät­te­ly menee näin:

Vaik­ka miesten vuosi­palk­ka on suurem­pi kuin nais­ten vuosi­palk­ka, ero selit­tyy enem­män kuin kokon­aan työ­tun­tien määräl­lä. Miesten ja nais­ten tun­tipalk­ka on suun­nilleen sama, nais­ten itse asi­as­sa muu­ta­ma sent­ti enem­män kuin miesten.  Kos­ka miehet tekevät enem­män työtä, heitä myös verote­taan enem­män. Vero­tuk­sen jäl­keen miesten net­to­tun­tipak­ka on pienem­pi kuin nais­ten. Ero kas­vaa, jos mukaan ote­taan sosi­aali­vaku­u­tus, sairaus­päivära­hat ja etenkin eläk­keet. Kos­ka naiset elävät paljon pidem­pään, eläke­mak­su­is­sa miehet sub­ven­toi­vat naisia. Jat­ka lukemista “Naisen euro lie­nee 95 senttiä”