Biokaasun oikea kohde on sähköntuotannossa

Biokaa­su­vä­ki on harmis­tunut siitä, että val­tio­varain­min­is­ter­iö aikoo ulot­taa käyt­tövoimaveron verot­toma­l­la biokaa­sul­la kulkeville autoille. Minus­ta pääosin val­tio­varain­min­is­ter­iö on oike­as­sa, joskin pien­tä jous­tavu­ut­ta voisi harki­ta pien­imuo­toisen toimin­nan osalta.

Jos me halu­amme oikeasti hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä, mei­dän on pyrit­tävä tekemään tämäkin ratio­naalis­es­ti pitäen päämääränä mah­dol­lisim­man suur­ta vähen­nys­tä kasvi­huonekaa­su­is­sa. Usein jotkin muut edut syr­jäyt­tävät tämän päämäärän. Ne muut edut ovat yleen­sä jonkin väestöryh­män taloudel­lisia etu­ja, jot­ka halu­taan viher­pestä. Varoit­ta­va esimerk­ki tästä oli Bushin maissi­etano­lio­hjel­ma, jos­sa suun­nitel­mana oli syöt­tää 200 miljoona ihmisen tarvit­se­ma vil­ja autoille ilman, että tämä san­ot­tavasti vähen­si kasvi­huonepäästöjä. Todel­li­nen moti­vaa­tio oli tukea maanvil­jeli­jöitä nos­ta­mal­la vil­jan hin­taa, mikä onnis­tuikin yli odotusten. Jat­ka lukemista “Biokaa­sun oikea kohde on sähköntuotannossa”

Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä?

Tässä vas­tauk­seni HS-Raadin kysymykseen.

2) Ei

- Jos kysymyk­sel­lä tarkoite­taan, tulisiko nim­imerkil­lä kir­joit­ta­mi­nen estää kokon­aan , ei tulisi estää kokon­aan vaan vain osittain.

Pakol­lista oma­l­la nimel­lä kir­joit­tamista pitäisi kuitenkin lisätä. Helsin­gin Sanomat voisi nos­taa oman keskustelu­pal­stansa tasoa huo­mat­tavasti siir­tymäl­lä samaan menet­te­lyyn kuin on paper­ile­hden yleisönosas­tois­sa. Nim­imerkil­lä saa kir­joit­taa vain perustel­luista syistä.  Tai sit­ten moderoi­jien pitäisi nos­taa rimaa. Joidenkin sanomisen oikeus loukkaa tois­t­en oikeut­ta seu­ra­ta kiin­nos­tavaa keskustelua. Sik­si sanomisen oikeudelle riit­täisi tuo Suo­mi 24-pal­s­ta eikä kaikesta net­tikeskustelus­ta pidä tehdä saman­laista. Jat­ka lukemista “Pitäisikö verkos­sa kir­joit­taa vain oma­l­la nimellä?”

Terveisiä Berliinistä 4: “Meillä tämä ei olisi mahdollista”

Jouduimme mon­es­ta mie­lenki­in­tois­es­ta kohteesta totea­maan, ettei tuo olisi mah­dol­lista Suomes­sa. Kolmik­er­roksiset talot yleen­sä ja town­houset eri­tyis­es­ti ovat Helsingis­sä esteet­tömyyssy­istä mah­dot­to­mia. Välil­lä oli uut­ta ja van­haa yhdis­tel­ty taval­la, joka saisi museovi­ra­nomaisil­ta ehdot­toman kiel­lon. Kuva ker­too joen ran­nan elävöit­tämis­es­tä liit­tämäl­lä van­haan raken­nuk­seen lasi­laatikko, jos­sa huip­pumuoti­talot esit­televät muu­ta­man ker­ran vuodessa töitään.  Ei olisi tain­nut men­nä meil­lä läpi.


Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Berli­in­istä 4: “Meil­lä tämä ei olisi mahdollista””

Terveisiä Berliinistä (3): hajahuomioita

Hajau­tunut rakenne

Berli­i­ni on muo­dos­tunut joskus kauan sitt­ten suures­ta joukos­ta itsenäisiä kun­tia. Tältä ajal­ta on peräisin sen sekoit­tunut kaupunki­rakenne. Kaupungilla ei ole yhtä selkeää keskus­taa, vaan lukuisia eri­tyyp­pi­sio ja oma­leimaisia keskus­ta-aluei­ta. Tämä on johtanut myös kaupunki­rak­en­teeseen, jos­sa asum­i­nen ja työ­paikat ovat sekaisin. Se vähen­tää liiken­teen määrää, sil­lä moni tulee töi­hin kävellen. Tämä Mat­ti Van­hasen uudelle­malle kaavaile­ma him­me­li­malli siis toimii, kun asukkai­ta on pienel­lä alueelle yli kolme miljoon­aa. Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Berli­in­istä (3): hajahuomioita”

Terveisiä Berliinistä (2): Pysäköintipolitiikalla on väliä

Rain­er Nagel ker­toi myös olleen­sa aiem­min kaupunkisu­un­nit­teli­jana Ham­puris­sa. Siel­lä oli tiuk­ka pysäköinti­nor­mi. Jokaista asun­toa kohden piti asun­to­tyyp­istä riip­puen olla pysäköin­tipaikko­ja 1 tai 1,5 ja toimis­toraken­nuk­sis­sa yksi pysäköin­tipaik­ka viit­täkym­men­tä toimi­s­toneliötä kohden. Jos oma­lle ton­tille ei mah­tunut, velvol­lisu­ud­es­ta pääsi eroon mak­samal­la 22000 euroa puut­tuvista paikoista rahas­toon, joka ymmärtääk­seni rak­en­si pysäköin­tipaikko­ja sit­ten muualle. Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Berli­in­istä (2): Pysäköin­tipoli­ti­ikalla on väliä”

Terveisiä Berliinistä (1) Minimiasukasmäärä

Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta on kol­men päivän mas­tkalla tutus­tu­mas­sa Berli­inin kaupunkisu­un­nit­telu­un. Laitain joitain mie­lenki­in­toisia havain­to­ja tänne tipottain.

Isän­tämme, kaupunkisu­un­nit­telu­jo­hta­ja Rain­er Nagelin mukaan kaupunkiko­rt­telis­sa pitää olla noin 600 asun­toa eli 1500 asukas­ta, jot­ta se pitäisi yllä kort­te­liko­htaisia palvelu­ja. Pienem­pi­in kort­telei­hin ei syn­ny kaup­po­ja eikä kahviloi­ta (Töölö). Jos palve­lut eivät ole kort­te­liko­htaisia, tarvi­taan 10 000 asukas­ta ennen kuin palve­lut alka­vat kan­nat­taa. Pienem­mät asuinalueet jäävät urbaaneil­ta palveluil­taan vajaik­si (Helsin­gin lähiöt).

Tuo 1500 asukas­ta kort­telis­sa on aika kova vaa­timus. Ker­rosneliöitä piätisi olla noin 60 000. os kort­telis­sa on julk­i­sivua 500 metriä ja jos runk­osyvyys on 12 metriä, ker­roksia pitäisi olla kymme­nen. Tosin myös kort­telin sisään voi rak­en­taa jas pitääkin täl­laises­sa mallis­sa rakentaa.

Mut­ta itse havain­to on mie­lenki­in­toinen. Noin se taitaa suun­nilleen mennä.

Hotellin mukana menetetyt miljoonat

Kokoomuk­sen Lasse Män­nistö jyrisee Helsin­gin Sanomis­sa, että Helsin­ki menet­tää 35 miljoon­aa euroa, kun se ei kaavoit­tanut ja myynyt hotel­li­tont­tia Kata­janokalla. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja har­mit­teli, että keskustelu meni kiis­te­lyk­si hotellin sopivu­ud­es­ta kaupunkiku­vaan, kun olisi pitänyt puhua rahasta.

Puhutaan nyt sit­ten rahas­ta. Jat­ka lukemista “Hotellin mukana menete­tyt miljoonat”

Sisäänpääsy korkeakouluihin

Hyväl­lä korkeak­oulu­jen sisään­pääsyjär­jestelmäl­lä pitäisi olla ainakin seu­raavia ominaisuuksia

1) Se ei saisi olla liian kallis menetet­ty­inä vuosi­na tai tehtynä turhana työnä. Nykyjär­jestelmää on arvostel­tu siitä, että se tuot­taa suuria kansan­taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia tah­don vas­taisi­na välivu­osi­na. Joitakin sisään­pääsykokei­ta taas on arvotel­tu siitä, että tuhan­sien opiske­li­joiden pitää pän­tätä kuukausikau­pal­la jotakin var­sain hyödytön­tä nippelitietoa.

2) Sen pitäisi ottaa huomioon opiske­li­joiden suh­teel­liset pref­er­enssit: Opiske­li­joiden tulisi mah­dol­lisim­man hyvin valikoitua aloille, jot­ka vas­taa­vat hei­dän toiveitaan.

3) Kullekin alalle pitäisi valikoi­da niitä, joil­la on parhaat men­estymisen edel­ly­tyk­set alal­la. Esimerkik­si siis lääkäreik­si sel­l­aisia, joista tulee hyviä lääkäre­itä. Jat­ka lukemista “Sisään­pääsy korkeakouluihin”

Miksi vastustan Katajanokan design-hotellia

Ensik­si, mihin vas­tus­tuk­seni ei perus­tu. Minus­ta paik­ka sopii hyvin hotellille, vaik­ka hotellin onkin ”sul­jet­tua” kaupunkia; ei kuitenkaan niin sul­jet­tua kuin pres­i­dentin lin­na, korkein oikeus tai Ruotsin suurlähetys­tö tai kaupung­in­ta­lo. Hotel­li tuol­la paikalla tuk­isi alueen elävöittämistä.

En vas­tus­ta myöskään sik­si, että se tuo alueelle autoli­iken­net­tä. Paljon vähäisem­pää se on kuin Wan­han Sata­man tai laivo­jen tuo­ma liikenne. Vaik­ka hotel­li on muodol­lis­es­ti Kata­janokalla, kata­janokkalaisia tuo liikenne ei juuri haittaa.

Vas­tus­tan hotel­lia kaupunkiku­val­li­sista syistä. Olen ollut varovainen puut­tumaan kaavoituk­ses­sa design-puoleen, kos­ka ulkonäön arvioimi­nen ei ole parhai­ta puo­liani. Sik­si olen luot­tanut asi­as­sa asiantun­ti­joi­hin. Aivan ylivoimainen enem­mistö koti­mai­sista asiantun­ti­joista on han­ket­ta vas­taan, joten mik­si en luot­taisi hei­dän asiantun­te­muk­seen­sa. Pait­si, että he voivat olla sisään­päin lämpiäviä. Jat­ka lukemista “Mik­si vas­tus­tan Kata­janokan design-hotellia”

Naisen euro lienee 95 senttiä

Tilas­tokeskuk­sen eläk­keel­lä jäänyt palk­ka-asiantun­ti­ja Pauli Suma­nen kir­joit­taa, että miesten net­topalk­ka on tosi­asi­as­sa pienem­pi kuin naista. Päät­te­ly menee näin:

Vaik­ka miesten vuosi­palk­ka on suurem­pi kuin nais­ten vuosi­palk­ka, ero selit­tyy enem­män kuin kokon­aan työ­tun­tien määräl­lä. Miesten ja nais­ten tun­tipalk­ka on suun­nilleen sama, nais­ten itse asi­as­sa muu­ta­ma sent­ti enem­män kuin miesten.  Kos­ka miehet tekevät enem­män työtä, heitä myös verote­taan enem­män. Vero­tuk­sen jäl­keen miesten net­to­tun­tipak­ka on pienem­pi kuin nais­ten. Ero kas­vaa, jos mukaan ote­taan sosi­aali­vaku­u­tus, sairaus­päivära­hat ja etenkin eläk­keet. Kos­ka naiset elävät paljon pidem­pään, eläke­mak­su­is­sa miehet sub­ven­toi­vat naisia. Jat­ka lukemista “Naisen euro lie­nee 95 senttiä”