Esa Härmälästä maan johtava energiavirkamies?

Keskus­ta on tehnyt tässä hal­li­tuk­ses­sa joukon arve­lut­tavia virka­nim­i­tyk­siä kuin tuu­lah­duk­se­na 1970-luvul­ta. Sopivu­us on ohit­tanut pätevyy­den. Nyt puolu­en aikoo ylit­tää kaik­ki sopi­vaisu­u­den rajat. Esa Här­mälän nimit­tämi­nen TEM:n ener­giaosas­ton yli­jo­hta­jak­si johtaisi siihen, ettei osas­to puolueet­to­muu­teen voi luot­taa, vaan muut poli­it­tiset ryh­mät jou­tu­isi­vat tur­vau­tu­maan rin­nakkaiseen valmisteluun.

Miten Z‑junat voivat olla tappiollisia

Z‑junaliikenne Lah­den ja Helsin­gin välil­lä on ylit­tänyt kaik­ki odotuk­set. Matkus­ta­jia on paljon enem­män kujin las­ket­ti­in. Junat ovat pääasi­as­sa täyttä.

Nyt VR ilmoit­taa, että liiken­net­tä tul­laan­supis­ta­maan, kos­ka val­tio ei kor­vaa tap­pi­ol­lista liiken­net­tä riit­tävän paljon. Jat­ka lukemista “Miten Z‑junat voivat olla tappiollisia”

Päijät-Häme ja rollaattorit

Päi­jät-Hämeen eräs ongel­ma on väestön muu­takin maa­ta nopeampi ikään­tymi­nen . Pelkästään väestö­tas­apain­on vuok­si maakun­nan tulisi houkutel­la työikäisiä muual­ta. Koko maakun­nan ikään­tymi­nen ei ole niin paha kuin joidenkin syr­jäisem­pi­en kun­tien. Itä-Häme etunenässä. Jois­sakin kun­nis­sa medi­aani-ikä on nouse­mas­sa kuu­teen kymme­neen ja Sys­mässä jopa sen yli. Sys­mä puut­guu kuvas­ta, kos­ka se ei läht­enyt selvi­tyk­seen. Maas­sa on paljon van­husvoit­toisia kun­tia, mut­ta yleen­sä ne ovat syr­jäisiä maalaiskun­tia. Tässä tilanteessa Heinolan väestöen­nuste näyt­tää pahal­ta. Ei siis nykyti­la vielä, mut­ta ennuste

Van­hus­ten­hoito ei tule siitä juuri halvem­mak­si, että syr­jäiset, van­husvoit­toiset kun­nat liitetään keskuskun­ti­in, mut­ta mak­sa­jan har­ti­at lev­enevät. Val­tio tukee sinän­sä aika avokä­tis­es­ti van­husvoit­toa­sia kun­tia val­tiono­suuk­sista. Jokaises­ta yli 85-vuo­ti­aas­ta kun­nan kas­saan kilah­taa noin 20 000 euroa. Arvo Ylp­pö-tyypin van­hus, joka käyt­tää kun­nal­lise­na palvelu­na vain kansalaisopis­ton ran­skankurssia, on kotikun­nalleen kul­takaivos. Varhain demen­toitu­va mut­ta pitkäikäi­nen on taas pieni katas­trofi. Yksi van­hus vuodeosastopaikalla mak­saa yhtä paljon kuin opet­ta­ja perusk­oulus­sa. Jat­ka lukemista “Päi­jät-Häme ja rollaattorit”

Ruotsin vihreiden vaikea valinta

Ruotsin vihreät ovat han­kalan valin­nan edessä. Tukeako por­var­i­hal­li­tus­ta joko siihen liit­tymäl­lä tai eril­lisel­lä yhteistyöl­lä val­tiopäivil­lä, vai pysyt­täy­tyäkö (lupausten mukaises­ti?) punav­ihreässä liit­tou­tu­mas­sa, jol­loin lisää välil­lis­es­ti ulko­maalais­vas­tais­ten val­taa maas­sa. Vaali­valvo­jai­sis­sa puolueen edus­ta­jat jät­tivät tämän auki. He ker­toi­vat kryp­tis­es­ti luvan­neen­sa yhteistyössä pyrk­iä punav­ihreään enem­mistöhal­li­tuk­seen, mut­ta tämä epäon­nis­tui. Haas­tat­teli­jat eivät ker­taakaan anta­neet hei­dän sanoa vas­taus­taan lop­pu­un. Jat­ka lukemista “Ruotsin vihrei­den vaikea valinta”

Hajanainen kuntajako ja yhdyskuntarakenne

Varoi­tan, että nyt tulee taas selvit­täjän suo­ra­puheista arro­ganssia. Alla ole­va kuvaus yhdyskun­tarak­en­teesta on liioitel­tua, kos­ka sil­lä tähdätään pelisään­tö­jen logi­ikan korostamiseen.

Yhdyskun­tarak­en­teen toimivu­us on hyvin ratkai­se­vaa sille, onko kaupun­ki kil­pailukykyi­nen asumiseen ja työ­paikko­jen perus­tamiseen. Mod­erni työ­paik­ka voi sijai­ta melkein mis­sä hyvän­sä. Sik­si se syn­tyy sinne, mis­sä yrit­täjä (ja hänen puolison­sa) halu­aa asua ja mis­sä on riit­tävästi monipuolista työvoimaa saatavilla.

Monipuolisen työvoiman osalta Lah­den seu­tu on on vähän pieni ja ennen kaikkea siel­lä on vähän nuo­ria hyvin koulutet­tu­ja aikuisia.  Se tar­joaisi hyvin suun­nitel­tuna lois­tavia asum­is­mah­dol­lisuuk­sia, paljon parem­pia kuin mihin Pääkaupunkiseudul­la pystytään. Ja paljon edullisem­min. Seu­tu on kuitenkin has­san­nut mah­dol­lisuuk­si­aan ja has­saa edelleen, kos­ka kun­nat eivät voi luovut­taa hyviä veron­mak­sajia toisilleen. Tai san­o­taan suo­raan: Lah­den kaupun­ki ei voi. Muut kun­nat eivät hyödy vero­tu­lo­jen tasauk­sen vuok­si hyvistä veron­mak­sajista mitään. En tosin ole aivan var­ma, ovatko kaik­ki päät­täjät oival­ta­ne­et tätä. Jat­ka lukemista “Hajanainen kun­ta­jako ja yhdyskuntarakenne”

Vanhasen esteellisyys ja Al Caponen veropetos

Mafi­apo­mo Al Capone pan­ti­in aikanaan yhdek­si­toista vuodek­si vanki­laan veropetok­ses­ta, mut­ta mafi­a­jär­jestön johtamis­es­ta hän­tä ei koskaan saatu tuomituksi.

Tämä tulee jotenkin mieleen siinä, kun Mat­ti Van­hanen ei ymmär­rä sanoa ratkai­se­vaa kah­ta sanaa Val­tioneu­vos­ton täysin ser­e­mo­ni­al­lises­sa, muu­ta­man sekun­nin kestävässä Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen avus­tusten käsit­telyssä. Mietitään­pä asia toisin päin: jos hän olisi ymmärtänyt jäävätä itsen­sä, olisiko Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen avus­tusten ohjaami­nen vaal­i­työhön tai täl­laisen avus­tuk­sen vas­taan­ot­ta­mi­nen ollut ihan OK?

Päijät-Hämeessä yritettiin tempautumista pääkaupunkiseudun kasvun imuun

Päi­jät-Hämeen suures­sa kun­tali­itok­ses­sa etusi­jal­la ei ollut tarve organ­isoi­da palvelu­ja par­fem­min. Sekin olisi toteu­tunut, mut­ta tärkein­tä olisi ollut mah­dol­lisu­udet parem­paan yhdyskuntarakenteeseen.

Suurin osa Suomea on luisumas­sa tai jo peru­ut­ta­mat­tomasti luisunut taan­tu­viksi alueik­si, jois­sa väki van­he­nee, elinkei­noelämä kaikkoaa ja nuorista jäävät vain koulut­ta­mat­tomim­man.  Men­estyviä aluei­ta on vain kourallinen.

Lah­den seu­tu roikkuu tässä välis­sä. Kos­ka sitä ei ole tuomit­tu men­estymään eikä kukois­ta­maan, siel­lä omien päätösten vaiku­tuk­set ovat suurem­mat kuin muual­la. Jat­ka lukemista “Päi­jät-Hämeessä yritet­ti­in tem­pau­tu­mista pääkaupunkiseudun kasvun imuun”

Epäonnistunut kuntaliitos ja paikallinen identiteetti

Olen tarkoituk­sel­la jät­tänyt kom­men­toimat­ta Päi­jät-Hämeen kun­tali­itos­selvi­tys­tä, kos­ka työtä ja har­ras­tuk­sia ei pidä sekoit­taa. Kun pro­jek­ti läh­estyy lop­puaan, käyn läpi mikä meni vikaan. Kir­joituk­sia tulee tähän sar­jaan usei­ta. Ei aivan välit­tömästi, kos­ka min­ul­la on vähän mui­ta kiireitä.

Han­ke kaa­tui pelkoon paikallisiden­ti­teetin häviämis­es­tä ja siitä, että päätös­val­ta karkaa kauas. Tämä näkyi aivan jär­jet­tömis­sä vas­taväit­teis­sä, joi­hin oli vaikea vas­ta­ta, kos­ka argu­men­tit oli­vat päät­tömiä. ”Kaup­pamme siir­tyvät Lah­teen, jos kun­tara­ja pois­tuu”, niin kuin kun­tara­ja olisi jokin rajoite kau­pan sijoit­tumiselle. Täl­laisen väit­teen taustal­la oli ahdis­tus ja se ahdis­tus kohdis­tui aivan oikein paikallisu­u­den mene­tyk­seen. Kau­pan sijoit­tumis­es­ta en voin­ut yhtyä kysyjän mielip­i­teeseen, mut­ta tuos­ta ahdis­tuk­ses­ta olin kovin samaa mieltä. Jat­ka lukemista “Epäon­nis­tunut kun­tali­itos ja paikalli­nen identiteetti”

Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina

Kun työt tuol­la Lah­den suun­nas­sa vähän helpot­ta­vat, pääsen taas SATA-komiteaa käsit­televän kir­jan ääreen. Tässä taas kir­jaan luon­nos­tel­tua tekstiä:

======

‘Kaik­ki akti­iviseen työvoimapoli­ti­ikkaan käytet­ty raha olisi nähtävä investointi­na, siis kurssit­ta­mi­nen, tuk­i­työ, kuntout­ta­va työ­toim­inta ja muut toimen­piteet, jot­ka tähtäävät työt­tömän työ­markki­nakelpoisu­u­den paran­tamiseen. Nämä toimen­piteet mak­sa­vat, mut­ta julki­nen talous saa omansa takaisin, jos niiden seu­rauk­se­na tarve tulon­si­ir­toi­hin vähe­nee ja vero­tu­lot kas­va­vat. Investoin­nit kan­nat­taa suun­na­ta niin, että niiden tuot­to on mah­dol­lisim­man suuri. Tämä ajat­te­lu­ta­pa johtaa melkoisi­in muu­tok­si­in toimen­pitei­den suun­taamises­sa. Jat­ka lukemista “Akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka olisi nähtävä investointina”

Pidän Teoksesta

Viikon paras uuti­nen oli, että Sofi Oksa­nen on valin­nut kus­tan­ta­mok­seen Teoksen.

Minä tutus­tu­in yhtiöön, kun etsin yhteistyökump­pa­nia omakus­tan­teista kir­jaa varten: tarkoituk­seni oli kus­tan­taa kir­ja Vau­raus ja aika itse, mut­ta tarvitsin jonkin organ­isaa­tion, jon­ka kaut­ta tait­to, paina­tus ja logis­ti­ik­ka hoi­tu­isi kätevästi kiin­teä kor­vaus­ta vas­ten. Itse kus­tan­ta­miseen min­ua yllyt­ti Esko Sep­pä­nen, joka ker­toi ansait­se­vansa kir­joit­taan ihan mukavasti, kun välis­sä ei ole kus­tan­ta­moa, jota tietokir­jo­ja kir­joit­ta­va poli­itikko ei oikein tarvitse mihinkään. Kir­jat markki­noi ja paljon myykin kir­jail­i­ja itse. Jat­ka lukemista “Pidän Teoksesta”