Pidän Teoksesta

Viikon paras uuti­nen oli, että Sofi Oksa­nen on valin­nut kus­tan­ta­mok­seen Teoksen.

Minä tutus­tu­in yhtiöön, kun etsin yhteistyökump­pa­nia omakus­tan­teista kir­jaa varten: tarkoituk­seni oli kus­tan­taa kir­ja Vau­raus ja aika itse, mut­ta tarvitsin jonkin organ­isaa­tion, jon­ka kaut­ta tait­to, paina­tus ja logis­ti­ik­ka hoi­tu­isi kätevästi kiin­teä kor­vaus­ta vas­ten. Itse kus­tan­ta­miseen min­ua yllyt­ti Esko Sep­pä­nen, joka ker­toi ansait­se­vansa kir­joit­taan ihan mukavasti, kun välis­sä ei ole kus­tan­ta­moa, jota tietokir­jo­ja kir­joit­ta­va poli­itikko ei oikein tarvitse mihinkään. Kir­jat markki­noi ja paljon myykin kir­jail­i­ja itse.

Otin yhteyt­tä Sil­ja Hiiden­heimoon. Pian edessäni oli kus­tan­nus­sopimus ja, mikä häm­mästyt­ti min­ua eniten,siinä oli min­un allekir­joituk­sen. Määräti­etoinen nainen.

Täl­lä ker­taa kus­tan­ta­mos­ta oli kuitenkin hyö­tyä, kos­ka Sil­ja paneu­tui kir­jan sisältöön ja esi­tystapaan. Pääsin esit­telemään ajatuk­siani Kir­james­suille ja niin edelleen. Esko Sep­pä­nen on var­maankin oike­as­sa siinä, että parem­min olisin kir­jal­la ansain­nut omakus­tan­teena, vaik­ka sitä olisikin myy­ty vähemmän.

Kus­tan­nus­toim­inta on muut­tunut 30 vuodessa täysin. Siihen on tul­lut enem­män taloudel­lista kil­pailua ja kir­jan tekemisen kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat pois­tuneet, kun kir­jo­ja ei tarvitse enää latoa. Ennen kir­jail­i­ja sai saman kiin­teän 15 pros­entin palkkion ohje­hin­nas­ta. Useim­mat kir­jat tuot­ti­vat kus­tan­ta­moille tap­pi­o­ta, mut­ta muu­ta­mat best­sel­ler­it enem­män kujin kat­toi­vat tap­pi­ot. Tap­pi­ol­lisek­si tiedet­ty­jen kir­jo­jen kus­tan­t­a­mi­nen oli kult­tuuripoli­ti­ikkaa. WSOY:n omis­ta­ja­su­vut riite­liv­ät tästä peri­aat­teesta keskenään rajusti. Sanoma Oy näyt­tää omis­ta­jana tekevän WSOY:stä pelkän rahantekokoneen, joka ei tosin tee edes rahaa.

Kir­jail­i­jalle näyt­tää tärkeäm­pää ole­van kus­tan­nus­toimit­ta­ja kuin kus­tan­ta­ja. Kus­tan­nus­toimit­ta­jan vai­h­taes­sa taloa, kir­jail­i­jat seu­raa­vat perässä.

Kus­tan­ta­mot eivät voi oikein tehdä kult­tuuripoli­ti­ikkaa senkään vuok­si, että parhaat kir­jail­i­jat osaa­vat vaa­tia enem­män. He eivät halua rahoit­taa muiden tap­pi­oi­ta – pait­si Sofi Oksa­nen, joka sanoi, että hän on kir­jas­taan Puhdis­tus saamien­sa tulo­jen ansios­ta ase­mas­sa, jos­sa voi tehdä eet­tisiä val­in­to­ja. Jotkut rikoskir­jail­i­jat perus­ti­vat juuri osu­uskun­nan kus­tan­ta­ak­seen kir­jansa itse. Teo0ksessa on muka­va henki.

Netis­sä voi kir­jan julka­ista läh­es ilmaisek­si, mut­ta eipä siitä toisaal­ta saa tulo­jakaan. Jos kir­ja käyt­töli­it­tymänä yleen­sä säi­lyy, yleistyä saat­ta­vat sel­l­aiset sopimuk­set, jol­lainen min­un oli tarkoi­tus tehdä Teok­sen kanssa.  Kir­jail­i­ja mak­saa palveluista kus­tan­ta­molle palveluista ja saa myyn­ti­t­u­lot itselleen. Kus­tan­ta­mo edi­toi, tait­taa, painat­taa, toimit­taa kir­jakaup­poi­hin ja organ­isoi kor­vaus­ta vas­taan markki­noin­tia. Tärkeä rooli kus­tan­ta­molle on myös laa­tuser­ti­fikaat­ti, jota julkaisem­i­nen arvoste­tun kus­tan­ta­mon siip­i­en suo­jas­sa merkitsee.

Täl­laises­sa tule­vaisu­udessa ei tap­pi­ol­lisia runokir­jo­ja julka­ista kuin netis­sä tai yhteiskun­nan tuella.

Kir­jani SATA-komiteas­ta tulee Teok­sen kus­tan­ta­mana lokaku­un lopulla.

57 vastausta artikkeliin “Pidän Teoksesta”

  1. Miten mah­taa ipa­dit ja muut luku­taulut muut­taa kus­tan­nusalaa, tuleeko kir­jois­takin oma youtube tapainen sivus­to tai jokin muu yhteisö­sivus­to jos­ta kulut­ta­ja voi ilmaisek­si lada­ta luettavansa.

  2. Vaik­ka selkään­ta­put­telu ei kuu­lukaan tyyli­i­ni, niin täy­tyy kyl­lä sanoa, että Niklas, Osmo ja Sofi ovat kyl­lä henkilöitä, joiden vuok­si jak­san uskoa val­oisam­paan tule­vaisu­u­teen. Jotkut sen­tään tekevät asioi­ta parem­man maail­man vuok­si, tavoil­la jot­ka eivät pyri kor­jaa­maan “tyh­mem­pi­en” touhua väkipakolla 🙂

    Tietenkin voidaan sanoa, että onhan heil­lä “varaa”, ei Osmon elin­ta­so liene kir­jamyyn­nistä kiin­ni, Sofi voi nykyti­lanteessa tehdä suun­nilleen mitä huvit­taa ja Niklak­sel­la on vähin­tään riit­tävästi pelimerkke­jä. Valitet­ta­van har­vas­sa ne hyvät ihmiset kuitenkin eli­itin piiris­sä tun­tu­vat ole­van, pikku­nilkkiä pikkusielua kyl­lä on riit­tämi­in tarjollla.

    Kari

  3. “Vaik­ka selkään­ta­put­telu ei kuu­lukaan tyyli­i­ni, niin täy­tyy kyl­lä sanoa, että Niklas, Osmo ja Sofi ovat kyl­lä henkilöitä, joiden vuok­si jak­san uskoa val­oisam­paan tulevaisuuteen.”

    Siis puhum­meko siitä Sofi Oksas­es­ta, joka sanoi, että tyyp­illi­nen suo­ma­lais­mies on mykkä nais­ten ja las­ten hakkaa­ja? Dig­gaatko myös Hit­lerin mielipiteistä?

  4. TomiA:

    Siis puhum­meko siitä Sofi Oksas­es­ta, joka sanoi, että tyyp­illi­nen suo­ma­lais­mies on mykkä nais­ten ja las­ten hakkaaja? 

    No ei se Sofi nyt ihan noin sanonut. Sitä­pait­si, minä voin aivan hyvin arvostaa ihmisiä, jot­ka ovat kannssani eri mieltä. Kyl­lähän minä olen Osmonkin kanssa mon­es­ta asi­as­ta suh­teel­lisen eri linjoilla.

    Kari

  5. Tämä haiskas­taa melkein jo kom­ment­tien kalastelulle: ensin pakko­ruot­si ja sit­ten Sofi Oksa­nen 🙂 Vaikut­taa nimit­täin siltä, että Oksa­nen on omi­aan herät­tämään juuri tuol­laisia TomiA:n kaltaisia primitiivireaktioita. 

    Olen lukenut Oksaselta vain Puhdis­tuk­sen, mut­ta se ainakin on ker­ras­saan oiva teos. Siel­lä sun tääl­lä väitetään Oksasen jotenkin flirt­tail­e­van fasis­tis­ten mielip­itei­den kanssa, mut­ta tuon teok­sen kir­joit­ta­jas­ta sitä on mah­do­ton­ta uskoa. Neu­vos­toli­itossa vallinneen hir­mu- ja mieli­v­al­lan vas­tainen kir­ja var­masti on, mut­ta siihen ei fasis­misym­pa­tioi­ta tarvita.

  6. Oike­as­sa­han Sofi on ollut, väki­val­tainen maa­han Suo­mi on. Huvit­taa, että kun tästä tabus­ta aukai­seisee suun­sa niin suomen Uroot oli­vat heti polt­ta­mas­sa noitaa rovi­o­l­la. Tuli mieleeni ne käsitel­lyt hupailuku­vat mie­lenosoit­ta­jista kylt­tei­neen “behead those who say islam is vio­lent”. Kiitos myös Hitler-kortista.

    Omas­ta puoleni halu­an onnitel­la Teosta hyvästä rekrys­tä ja Sofille men­estys­tä siel­lä ulko­mail­la. Suo­ma­laista sivistyneistöä kun harvem­min tul­laan hake­maan ker­tomaan näke­myk­sistään niin on ollut ilo seu­ra­ta Sofin haas­tat­telui­ta suures­ta maailmasta.

  7. Osaatko sanoa, onko tuol­lainen sopimus mah­dol­lista vain Osmo Soin­in­vaar­alle vai myös taval­lisem­mille pulliaisille? 

    Oman tekeleeni palasi kom­menteil­la “…vaik­ka pidäm­mekin sitä erit­täin mie­lenki­in­toise­na ja taidokkaana, se ei valitet­tavasti sovi…”. Mut­ta en tietysti älyn­nyt kysel­lä vain painatuk­sen ja logis­ti­ikan kätevää hoita­mista kiin­teä kor­vaus­ta vasten…

    Tuol­lainen kus­tan­ta­mon ammat­ti­taidon hyö­dyn­tämi­nen oma­l­la rahal­la kiin­nos­taisi, mut­ta maan­vaivak­sikaan ei ujona viit­sisi ryhtyä…

    1. Irja K Toukkala:
      Tuol­laisen sopimuk­sen voi aina tehdä kukan vain pain­o­talon ja kir­javäl­i­tyk­sen kanssa. Olen kus­tan­ta­nut kir­jan “Vihreät ja talous” täl­lä taval­la. Sen voi lukea tältä blogilta kohdan “julka­isut” takaa. Investoin­ti oli noin 2500 euroa ja pääsin siitä suun­nilleen omil­leni. Kuka vaan ei pääse omilleen, kos­ka vaik­ka kir­ja olisi hyvä, se ei saa julk­isu­ut­ta ellei kir­joit­ta­ja ole valmi­ik­si julkinen.

  8. Minus­ta Puhdis­tus oli kir­jana heikko­ta­soinen. Epäuskot­tavaa ja raflaavaa kioskikir­jal­lisu­ut­ta. Kir­jan suo­sion voisi vielä ymmärtää, siinä kuin Iltale­hden myyn­tilu­vut, mut­ta en kir­jan saa­maa ylistys­tä ihmisiltä, joiden uskoisi sen­tään luke­neen laa­jalti maail­mankir­jal­lisu­ut­ta ja tietävän paremmin.

  9. Lupaan ensin Soin­in­vaar­alle, että pois­tun täältä keskustelu­ja pilaa­mas­ta. Ymmär­rän, että on ärsyt­tävää, kun yksi alkaa puhua ihan muus­ta. Sitä ennen:

    “Vaikut­taa nimit­täin siltä, että Oksa­nen on omi­aan herät­tämään juuri tuol­laisia TomiA:n kaltaisia primitiivireaktioita. ”

    Heh, minä tiedän tasan tarkkaan, minkälaisia reak­tioi­ta Oksasen rasis­tis­ten kom­ment­tien esi­in tuomien herät­tää teis­sä taavi taval­li­sis­sa. Mik­si sit­ten otan niitä esi­in? Halu­anko tahal­lani turpi­in ei-prim­i­ti­ivisiltä kansalaisilta? 

    No, pakko myön­tää, tarkoi­tus on vähän kiusa­ta, kun se on niin help­poa. Mut­ta kyl­lä taustal­la on oikeakin huoli. On nimit­täin käsit­tämätön­tä, kuin­ka sivistymät­tömästi niin mon­et ovat suh­tau­tuneet mainit­tuun oksen­nuk­seen. Onko nat­seista jo niin kauan, että rasis­mi taas alkaa olla hov­ikelpoinen argu­ment­ti siel­lä mas­so­jen keskel­lä? (Nyt odotan, että joku alkaa nat­siko­rtista, jot­ta voin ker­toa, minkälais­es­ta pilas­ta siinä oli kysymys.)

    “Oike­as­sa­han Sofi on ollut, väki­val­tainen maa­han Suo­mi on. ”

    Heh, ja kyl­lähän neeker­it raiskaa­vat valkoisia naisia. Roikku­maan vain! Etkö lainakaan ymmär­rä vai näyt­teletkö vain? (Ja vaik­ka se ei asi­aan kuu­lukaan: Suo­mi on poikkeuk­sel­lisen väki­val­la­ton maa EU:n toteut­tamien kyse­ly­tutkimusten mukaan ja mui­ta edes suht’ luetet­tavia ver­tailu­ja ei oikeas­t­aan ole.)

    Tuol­laista täy­del­listä kyvyt­tömyyt­tä ymmärtää rasis­tistyyp­pistä argu­men­toin­tia, jota nim­imerk­ki Ato­mi edus­taa, pidän todel­la huolestut­ta­van. Vihamielisiä yleistyk­siä per­imän perus­teel­la määritellystä ryh­mästä ei pelkästä siede­tä vaan jopa ihail­laan! Puis­tat­taa, kun yrit­tää arvel­la, minkälaisek­si aatemaail­mak­si tuo kyvyt­tömyys purkau­tuu, kun maas­sa alkaa olla yhä enem­män ulkomaalaisia.

    Kari, olet oike­as­sa, Sofi ei oksen­tanut täs­mälleen niin kuin kir­joitin. Hän viit­tasi ensin val­toime­naan rehot­tavaan per­heväki­val­taan ja sanoi sit­ten, että tyyp­il­liseltä — siis tyyp­il­liseltä — suo­ma­laiselta mieheltä puu­tu­vat sanat ja sik­si hän tur­vau­tuu väki­val­taan. Oksaselle annet­ti­in mah­dol­lisu­us use­asti kor­ja­ta vihamieliset val­heen­sa, mitä hän ei kuitenkaan koskaan tehnyt. Moni kom­men­taat­tori hur­rasi rohkealle oksen­nuk­selle. Muis­taak­seni noin 50% Hesarin kyselyssä antoi tuken­sa Oksaselle.

    Tais­telu Sofi Oksas­ta vas­taan jatkukoon, kunnes hän myön­tää puhuneen­sa paskaa. Eli jokunen vuosikym­men tässä pro­jek­tis­sa var­maan vähin­tään menee. 😉 Mut­ta nyt säästän tosi­aan tei­dät tältä pro­jek­til­ta kun­nioituk­ses­ta Soin­in­vaaran aika main­io­ta blo­gia kohtaan.

  10. Teok­sen toimin­nan hehkut­ta­mi­nen on kyl­lä hiukan type­r­ää sil­lä ko. yri­tyk­sen bis­ness­malli ei ole taloudel­lis­es­ti kestäväl­lä poh­jal­la. Kyseessä on lähin­nä Niklas Her­lin­in har­ras­tus, jon­ka tuot­taa vuodes­ta toiseen tap­pi­o­ta noin 50% liike­vai­h­dos­ta. Ilman Niklak­sen raho­ja toim­inta lop­puisi lyhyeen.

  11. TomiA,

    Etkö ole huo­man­nut, että Sofi on pahan ker­ran häiri­in­tynyt? Az kuvasi Sofin kir­jo­ja “epäuskot­taviksi”. Epäuskot­tavaa se olisikin, ellei olisi ollut teke­misssä suo­ma­lais­ten nais­ten kanssa. Täysin sekopäistä sakkia noin pääsään­töis­es­ti. Puhdis­tus­ta en ole lukenut, mut­ta Stal­in­in lehmät ainakin oma­l­ta kannal­tani ava­si­vat silmät ihan uuden­laisille selityksille…

    Siitä olen kuitenkin az:n kanssa eri mieltä, etteivätkö Sofin kir­jat olisi hyvää kir­jal­lisu­ut­ta. Ehkä paras­ta, mitä on suomek­si koskaan kir­joitet­tu. Jos nyt runous unohdetaan.

    Kari

  12. Jokusen kir­jan itsekin kir­joit­ta­neena, toimit­ta­neena ja tait­ta­neena, en mal­ta olla sanomas­ta asi­as­takin jotain. 

    Tait­tamisen opet­telu nyky­isil­lä ohjelmil­la vie noin päivän tai kak­si, kun­han osaa tek­stin­tkäsit­te­ly­ohjel­maa käyt­tää. Tärkeää on tietää ISBN:n tai tek­stin­juok­su­tuk­sen tapaiset muodol­liset vaa­timuk­set. Kan­nen tekee kuka tahansa, kun­han uskaltaa varas­taa rohkeasti.

    Tek­stin sisäl­lön toimit­tamista ei kan­na­ta jät­tää ystäville tai suku­laisille, jos on vuo­dat­tanut sydän­v­eren­sä tek­sti­in. Ihmis­suhtei­den kor­jaamiseen saat­taa men­nä vuosia.

    Painamista ei kan­na­ta harki­ta pienis­sä pain­ok­sis­sa. Kopi­oin­ti on halvem­paa. Todel­la pienis­sä pain­ok­sis­sa kan­nat­taa tulostaa.

    Markki­noin­ti on kai liki ylikäymät­tömän han­kalaa ilman ammat­ti­laisia. Mut­ta onhan sitä joku onnis­tunutkin. Romaa­nipuolel­la tulee mieleen juop­po­hul­lu Vuorinen. 

    Itse ajat­telin seu­raavak­si panos­taa kir­jaan, joka liit­tyy juh­lapäivään, kan­sain­väliseen juhlapäivään.

  13. Ketjun aiheena ei tietenkään ole Oksasen kir­jalli­nen laatu, mut­ta en mal­ta olla kom­men­toimat­ta nim­imerkil­lä az esi­in­tyvän kir­jal­lisu­uskri­itikon kom­ment­tia: Pidän itseäni kohtu­ullisen luke­neena. Runol­lis­es­ti voidaan sanoa, että ammat­ti­ni vuok­si joudun tekemisi­in inhimil­lisen heikkouden ja pahu­u­den kanssa. Min­un asteikol­lani Puhdis­tus on taivavasti kir­joitet­tu ja psykol­o­gis­es­ti uskot­ta­va kuvaus läpitunke­van pelon val­las­sa elävien ihmis­ten ajat­telus­ta ja toimin­nas­ta, jon­ka ain­oak­si päämääräk­si jää selviy­tymi­nen. Ver­tailun vuok­si totean, että en voi sietää väki­val­ta-aiheil­laan kan­sain­väliseen men­estyk­seen yltänei­den Liza Mar­lundin tai Stieg Larssonin teok­sia. Tästä näkökul­mas­ta en yhtään ihmettele Oksasen men­estys­tään maail­mal­la. Mut­ta en ihmettele sitäkään, että Puhdis­tus kismit­tää, jos oikeasti on pitänyt SNTL:a työläis­ten paratiisina.

  14. Kari, hyvä point­ti. Mut­ta miten ymmär­si se 50% (?) Hesarin kyselyssä, joka antoi tuken­sa Oksaselle? (Äh, pakko oli kehua Karia, kos­ka hän on skarp­pi tyyp­pi, mut­ta nyt ne enää jat­ka Oksas­es­ta, kos­ka kyse on kir­jo­jen julkaisemisesta …)

  15. Pasi,

    Minus­ta oli epäreilua vih­ja­ta az:n ole­van joku neukku­lasys­teemin kan­nat­ta­ja. Pitem­pään näitä keskustelu­ja seu­ran­neena voisin väit­tää, että sitä hän ei ainakaan ole.

    Kieltämät­tä silti häm­men­tää, miten az:lla on niinkin eri­lainen, ja jyrkkä, näökul­ma tähän. Yleen­sä minä sen­tään koen ymmärtäväni az:n näke­myk­set, olin­pa sit­ten samaa mieltä tai en.

    Kari

  16. Toni: “Sofi ei oksen­tanut täs­mälleen niin kuin kir­joitin. [..]Tais­telu Sofi Oksas­ta vas­taan jatkukoon, kunnes hän myön­tää puhuneen­sa paskaa. Eli jokunen vuosikym­men tässä pro­jek­tis­sa var­maan vähin­tään menee”

    Nuori kir­jail­i­ja puhui TV:ssä jotain mitä et pysty allekir­joit­ta­maan, aloi­tat siitä vuosikymme­nen vas­tus­tus­pro­jek­tin ja mesoat tääl­lä netis­sä hänen suul­laan asioi­ta mitä hän ei edes sanonut.

    Well… kuu­lostaa, krhm, sielul­taan ter­veen ihmisen toiminnalta?

    Onhan tämä min­ul­ta aikamoinen arvaus, mut­ta uskon pystyväni heit­tämään nyt yli 50 %:n tarkku­udel­la oikein: 

    Tuskin­pa tuo Sofi olisi sin­ua noin ärsyt­tänyt, ellei hän sat­tunut ole­maan nuori nainen. Ongel­ma, joka sin­ul­la todel­la on, liit­tyy voimakas­tah­toisi­in ja sin­ua huo­mat­tavasti älykkäämpi­in naisi­in. Suomen ter­vey­den­huol­los­sa on omat puut­teen­sa, mut­ta jonot­ta­mal­la sin­ullekin pystyn­tään jär­jestemään apua. Älä Toni luovu toivosta.

  17. Miten mah­taa ipa­dit ja muut luku­taulut muut­taa kus­tan­nusalaa, tuleeko kir­jois­takin oma youtube tapainen sivus­to tai jokin muu yhteisö­sivus­to jos­ta kulut­ta­ja voi ilmaisek­si lada­ta luettavansa.

    Minä sanois­in, kun luku­lait­teet muut­ta­vat kustannusalaa…

    Ostin Ama­zon kin­dle luku­lait­teen kesäl­lä ja olen lukenut sil­lä nyt kym­menkun­ta kir­jaa. Lukem­i­nen on ainakin minus­ta suun­nilleen yhtä help­poa kuin per­in­teisel­lä käyt­töli­it­tymäl­lä. Lisäk­si vierask­ielisen tek­stin lukem­i­nen on helpom­paa hyvien sanakir­ja­toim­into­jen takia. Ipadista en osaa sanoa siinä vis­si­in on E‑ink näytön sijas­ta tavalli­nen lcd näyt­tö, joka taus­taval­on takia rasit­taa silmiä enemmän.

    Tekni­ikan kehi­tyk­seen, kun vielä lisää, että ilmaista luet­tavaa on paljon tar­jol­la esim. Project Gut­ten­ber­gis­sa ja ainakin englan­nin kielis­ten kir­jo­jen piraat­ti­markki­nat tun­tu­vat kas­va­van, voi kus­tan­nusalalle todel­lakin ennus­taa muutosta.

  18. Anssi V:

    Kyseessä on lähin­nä Niklas Her­lin­in har­ras­tus, jon­ka tuot­taa vuodes­ta toiseen tap­pi­o­ta noin 50% liike­vai­h­dos­ta. Ilman Niklak­sen raho­ja toim­inta lop­puisi lyhyeen.

    Joo mut kato fik­su­jen ihmis­ten mielestä on paljon parem­pi, että has­saa rahansa kir­jo­jen kus­tan­ta­miseen kuin fer­rarei­hin ‑ihan riip­pumat­ta siitä miten paljon iloo muille ihmisille niiden raho­jen has­saamis­es­ta on.

  19. Myön­nän ole­vani ennakkolu­u­loinen, mut­ta päätin, etten koskaan lue yhtään Sofi Oksasen kir­jaa sen jäl­keen, kun tämä Fin­lan­dia-palkin­non saat­u­aan haukkui suo­ma­laisen kult­tuurin siitä, että tääl­lä on kauheat ulkonäkö­paineet, ja varsinkin jos nainen eroaa ulkonäöltään mas­sas­ta, ei tule ote­tuk­si vakavasti. Siis se Sofi, joka valkaisee naa­mansa ja voit­taa Fin­lan­dia-palkin­non, on sitä mieltä, että ei tule ote­tuk­si vakavasti ulkonäkön­sä tähden.

    Miten suo­ma­lainen kult­tuuri voi kir­jail­i­jan mielestä ottaa tämän “vakavasti”, jos Fin­lan­dia-palk­in­to ei ole riit­tävä osoi­tus vakavas­tiote­tuk­si tulemis­es­ta? Oksasen maail­ma on sur­re­al­isti­nen maail­ma, jos­sa palkit­tu, juh­lit­tu, ja iso­ja pain­ok­sia lop­pu­un myyvä kir­jail­i­ja kokee, ettei hän­tä ote­ta vakavasti, jos­sa maail­man tasa-arvoisimpi­in kuu­lu­va maa on muka joku Afgan­istani­in ver­rat­taviss ole­va son­taloukku, jos­sa naisia ruti­ini­no­mais­es­ti hakataan jne. 

    Ei mil­lään pahal­la Oksaselle, mut­ta mielestäni sitä ase­maa, jon­ka hän juh­lit­tuna ja palkit­tuna kir­jail­i­jana on saanut, voisi käyt­tää myös vähän parem­min. Yhteiskun­nas­ta var­maan löy­ty­isi jotain sel­l­ais­takin kri­ti­soitavaa, mis­sä olisi jotain mieltäkin.

  20. Tuskin­pa tuo Sofi olisi sin­ua noin ärsyt­tänyt, ellei hän sat­tunut ole­maan nuori nainen.

    Onpas vähät­televää ja hol­hoavaa “argu­men­taa­tio­ta”.
    En puhu muiden puoles­ta, mut­ta kyl­lä min­ua ainakin ärsyt­tää, jos vaiku­tus­val­tainen ihmi­nen puhuu julk­isu­udessa — etenkin Suomea edus­taes­saan — läpiä päähänsä.
    Toki tyh­mem­mälle senkin antaisi helpom­min anteeksi.

  21. Kenen pitäisi mak­saa kan­nat­ta­mat­toman kir­jal­lisu­u­den kus­tan­t­a­mi­nen? Peri­aat­teessa ei kenenkään eikä ainakaan veronmaksajien.

    Neu­vos­toli­itossa merkit­tävät kir­jat lev­i­sivät ja niitä luet­tei­in, vaik­ka kus­tan­ta­jia ei ollut ja hal­lus­sapi­to oli laiton­ta. Sik­si kir­jal­lisu­ud­es­ta ei voi olla huolis­saan, se pär­jää kyl­lä ihan itse.

    Pitääkö kir­jail­i­jan mak­saa sit­ten muiden kir­jail­i­joiden palk­ka omas­ta pus­sis­taan? Ei kuu­losta kauhean fik­sul­ta, ja siihen­hän juuri dekkarikir­jailoiden osu­uskun­nat ja ammat­ti­taitoiset kus­tan­ta­jat pyrkivät. Hute­ja tulee, mut­ta fik­suin­ta lie­nee ajatel­la, ettei kukaan ainakaan aiheuta kus­tan­ta­mon konkurssia. Pienkus­tan­ta­jista tämän ovat kaik­ki ymmärtäneet, ainakin ensim­mäisen tap­pi­ol­lisen kir­jan jälkeen.

    Sofi Oksasen moraa­li­nen vali­ta oli luovut­taa osa tulois­taan Teok­selle, jon­ka uskoo sen avul­la tekevän kir­jo­ja, jot­ka muille eivät kel­paa. Jokainen saa tehdä rahoil­laan mitä halu­aa, onnea matkaan.

    Val­tionkir­jail­i­jali­itoon ammat­ti­mainen jäsen­syys ja taat­tu lik­sa var­maan miel­lyt­täisi kir­jail­i­joi­ta, mut­ta kir­jal­l­lisu­u­den ja veron­mak­sajien kannal­ta se vas­ta vihon­vi­imeinen tukipoli­ti­ik­ka. Neu­vos­toli­itossa tämä ei tuot­tanut ainakaan korkeata­soista atidet­ta vaan sel­l­aista virkamiestaidetta.

    Suo­ma­lainen erikoisu­us on, että jos on “koulutet­tu taiteli­ja” siis ei ITE-taiteli­ja vaan joskus johonkin oppi­laitok­seen sisään päässyt, niin yhteiskun­nan pitäisi antaa elinikäi­nen työ­paik­ka ja tulot. Mil­lään muul­la alal­la ei sen­tään noin ajatel­la. Suomes­sa koulute­taan run­saasti eri alo­jen ammat­ti­taitelijoi­ta, mut­ta mis­sä se näkyy — onko Suo­mi taiteen huip­pumaa? Ilmeis­es­ti koulu­tus on kelvo­ton­ta tai sys­tee­mi epäonnistunut.

    On aivan hyvä, että ihmisil­lä on mah­dol­lis­usu koulu­tuk­seen ja myös tehdä virheitä alan valin­nas­sa. Mut­ta jos itseään etsivä ihmi­nen ilmot­tau­tuu kir­jail­i­jak­si ja siitä ei syn­ny hänelle riit­tävää toimeen­tu­loa niin… ehkä “ammat­ti­taiteli­jan” pitäisi kat­soa peili­in ja miet­tiä hie­man elämän­sä val­in­to­ja. Siihen kan­nat­taisi myös kan­nus­taa ja tehdä hom­ma selväksi.

    Lop­pu­peleis­sä kir­jal­lisu­us pär­jää kyl­lä, luk­i­jat ovat sit­ten eri asia.

  22. az

    Minus­ta Puhdis­tus oli kir­jana heikko­ta­soinen. Epäuskot­tavaa ja raflaavaa kioskikirjallisuutta. 

    Kir­jois­ta­han saa olla mitä mieltä tahansa, mut­ta uskot­tavu­u­den otta­mi­nen kri­teerik­si suo­rasanaista ker­tomakir­jal­lisu­ut­ta arvioitaes­sa on kyl­lä jo hie­man häm­men­tävää. Mun mielestä esimerkik­si Jäniksen vuosi oli todel­la epäuskot­ta­va. Eihän tol­laisia tapah­tu­mia kenellekään voi sat­tua. Tai Paroni von Mün­chausen­it. Epäuskottavaa.

  23. TomiA: “Heh, minä tiedän tasan tarkkaan, minkälaisia reak­tioi­ta Oksasen rasis­tis­ten kom­ment­tien esi­in tuomien herät­tää teis­sä taavi tavallisissa.”

    Heh heh, tosi­aan. Ensin olisi TomiA:n hyvä kat­soa esim. wikipedi­as­ta tms, mitä rasis­mi on. Sit­ten olisi hyvä edes hie­man tun­tea Neu­vos­toli­iton his­to­ri­aa, jot­ta arvio Puhdis­tuk­ses­ta ei menisi ihan poskelleen. Ja jos aikoo ottaa yli-ihmisen asen­teen, olisi hyvä, jos olisi edes jonkin­laista perus­taa moi­selle — arv. taavi tavalli­nen. Heh!

  24. Tiedemies,

    Minus­ta taas tuo kuvaa­masi ilmiö teki esimerkik­si Stal­in­in lehmistä kiin­nos­ta­van kir­jan (no, oli siihen muitakin syitä). Minä nimit­täin luulen, että Sofi ihan tosis­saan uskoo asioiden ole­van sil­lä tavoin, että yhteiskun­tamme on syvän epä­tasa-arvoinen ja hän­tä (ja hänen­laisi­aan) ei arvoste­ta pätkääkään.

    Minus­ta, ja ilmeis­es­ti sinus­ta myös, moinen näke­mys on lähin­nä mielipuo­li­nen, enkä ainakaan minä tuol­laiseen maal­manku­vaan pääse kiin­ni. Mut­ta siinä teok­ses­sa Sofi (min­un tulk­in­tani mukaan) pal­jas­taa, mis­tä on kyse.

    Tietenkään yhden hie­man erikoisem­man kir­jail­i­jan pään­sisäl­lä ole­vat tapah­tu­mat eivät olisi sinäl­lään eri­tyisen kiin­nos­tavia, mut­ta hyvin merkit­tävä osa suo­ma­lai­sista nai­sista näyt­täisi kär­sivän saman­lai­sista ongelmista. Voisi sanoa, että merkit­tävä osa nais­tutkimuk­ses­ta ja fem­i­nis­tis­es­tä liik­keestä Suomes­sa on näi­den “monion­gel­mais­ten” nais­ten hal­lus­sa. Se on kiinnostavaa.

    Sel­l­aisil­la argu­menteil­la kuin että naisen euro ei olekaan 80 sent­tiä, miehet eivät ole juurikaan väki­val­taisem­pia parisuh­teessa tai että nais­ten ase­ma on Suomes­sa monin mittarein parem­pi kuin miesten, ei Sofin edus­ta­mas­ta tarkestelukul­mas­ta ole mitään arvoa. Jos koko oma maail­manku­va on raken­net­tu “uhri­u­den” ympärille, ei sitä hel­posti voi muut­taa, vaik­ka se tosi­asial­lis­es­ti (ulkop­uolisen tarkkail­i­jan silmin) olisi täysin väärä.

    Kari

  25. Luku­lait­tei­den pikkuhil­jaa kehit­tyessä käyt­tökelpoiselle tasolle on ammat­tikir­jail­i­joiden ja kus­tan­ta­jien ase­ma käymässä tukalak­si. Muusikoista poiketen tulon­muo­dos­tus­ta ei oikein voi rak­en­taa edes esi­in­tymis­ten varaan. Luulisin, että eri­tyis­es­ti vaaras­sa on kir­jo­jen myyn­ti kovis­sa kan­sis­sa yli 25 euron hin­taan. Näitä kir­jo­ja ostavil­la on varaa ja luul­tavasti myös mie­lenki­in­toa ostaa jokin ipadin kaltainen laite sähköisessä muo­dos­sa saatavien teosten lukemista varten. Muu­ta­man euron pokkar­it saat­ta­vat sen sijaan elää pidem­pään uimaran­talukemise­na tms. 

    Jos luvat­tomat kopi­ot voitaisi­in jotenkin elim­i­noi­da (en siis usko tähän), voisi sähköi­sistä kir­joista muo­dos­tua kohtu­ulli­nen ansain­takeino. Ainakin itse voisin kuvitel­la osta­vani viidel­lä eurol­la monia sel­l­aisia kir­jo­ja, joi­ta en nyt osta 25 eurolla. 

    Sofi Oksas­es­ta: Hän on kir­jail­i­ja, ei mikään suomikuvabrändäri. Hänel­lä on täysi oikeus antaa yksipuolisia lausun­to­ja val­it­semis­taan aiheista tai olla vaik­ka kokon­aan väärässä esimerkik­si suo­ma­lais­ten miesten ominaislaadusta.

  26. JTS: hausko­ja point­te­ja, joskin ver­tailu neu­vos­toli­it­toon on vähäistä enem­män ongel­mallista yhteiskun­tarak­en­tei­den yhteenso­vit­ta­mat­to­muu­den takia. Mut­ta point­ti­isi mar­gin­aa­likir­jal­lisu­ud­es­ta on help­po puut­tua, jos tun­tee yhtään kulttuurihistoriaa. 

    Sel­l­aiset mität­tömyy­det kuin vaikka­pa Antonin Artaud tai Jerzy Gro­tows­ki ovat juuri sitä bis­nek­senä mii­nus­merkkistä kult­tuuria, jon­ka merk­i­tys kaik­keen taiteeseen kuitenkin ylit­tää vaikka­pa myyn­tikuningatar j. k. rowlin­gin 6–0.

    Teok­sen päätös tehdä mielu­um­min kult­tuuria kuin rahaa tulee vuoren var­masti jät­tämään jälken­sä tähän maa­han (ja on sitä esim. runoudessa jo tehnytkin). 

    Se, mitä san­ot taiteil­i­jank­oulu­tuk­sen val­tion­palka­s­ta pitää kyl­lä paikkansa. Kult­tuuri menee heti (ja on aina ennenkin men­nyt) kuralle siinä vai­heessa, kun taiteil­i­ja käsitetään ammat­ti­na muiden joukos­sa. Taiteen ammat­ti­laiset rin­nas­tu­vatkin ammat­tikun­tana lähin­nä rakkau­den ammattilaisiin.

  27. Tiedemies: Mis­tä läh­tien taiteil­i­joil­ta on ollut tapana edel­lyt­tää asial­lisu­ut­ta, järkevyyt­tä, totu­u­den­mukaisu­ut­ta tai kos­ke­tus­ta todellisuuteen?

  28. Jos kir­jail­i­ja ensin kir­joit­taa, ja sit­ten myy niin kan­nat­taa laskea että tarvit­see kak­si palkkaa.

    Kir­jal­lisu­udessa ylivoimais­es­ti suosi­tu­in­ta vaikut­taa ole­van kir­jo­jen arvostelu joi­ta ei olla itse luettu.

  29. Oksasel­la, kuten kaikil­la muil­lakin, on tietenkin oikeus näke­myk­si­in­sä. Min­ul­la on toisaal­ta oikeus näke­myk­seeni, jon­ka mukaan hänen näke­myk­sen­sä suo­ma­laisu­ud­es­ta on virheelli­nen, ja että hänen tapansa ilmaista asi­aa julkises­ti on typerä.

    En edes olisi kiin­nos­tunut koko asi­as­ta, mut­ta jostain syys­tä suo­ma­lainen media on tehnyt Oksas­es­ta jonkin­laisen kult­tuuri-ikonin. Oksa­nen on taval­laan sitä, mitä suo­ma­lainen kir­jal­lisu­us “parhaim­mil­laan” medi­an luomis­sa mieliku­vis­sa on. Tämä voi tietenkin olla tot­ta, ja kir­jat voivat olla aivan lois­tavia, en niistä sano mitään, kos­ka en niitä ole lukenut, enkä kir­jail­i­jan lausun­to­jen vuok­si aio lukea.

  30. Pasi sanoi: “Puhdis­tus on taivavasti kir­joitet­tu ja psykol­o­gis­es­ti uskot­ta­va kuvaus läpitunke­van pelon val­las­sa elävien ihmis­ten ajat­telus­ta ja toimin­nas­ta, jon­ka ain­oak­si päämääräk­si jää selviytyminen.” 

    Myös näin. Hyvin osut­tu kir­jan ytimeen. Noin minäkin sen näin.
    Piit­taa­mat­ta vähääkään kuin­ka kär­jis­tet­ty tai yksipuo­li­nen kir­jan kuvaus viro­lais­ten elämästä Nau­vos­to­val­lan aikaan ja sen jäl­keen on, tai kuin­ka oikeaan osu­va, min­un mielestäni kir­ja luo kiehto­van maail­man, kiehto­van kaikessa karmeudessaankin, itse asi­as­sa uskot­ta­van psykol­o­gisen kuvauk­sen pelon vaiku­tuk­ses­ta ihmismieleen.
    Kir­ja on myös upeasti kir­joitet­tu, en muista toista lukukoke­mus­ta, jos­sa kam­marin ver­hot ja kär­pästen suri­na oli­si­vat oikeasti piir­tyneet esi­in ja alka­neet elää omien mum­mo­la­muis­to­jeni rin­nal­la. Sanoin maalat­tu maise­ma oli tut­tu, takkimekkoi­neen päivineen.

    Aina ei ole help­poa erot­taa taiteen tek­i­jää ja taidet­ta toisistaan.

    Taiteil­i­jan vapaus tarkoit­taa oikeasti vapaut­ta tulki­ta, kär­jistää ja vääristää. Arkielämässä moista toki kut­sut­taisi­in vale­hteluk­si, kaunokir­jal­lisu­udessa se ei sitä ole.

    Ana­lyyt­ti­nen ajat­telu on niin kovin vaikeaa.

    Löysin itseltänikin kyl­lä sokean pis­teen, var­maan niitä on muitakin. Woody Allenin ja Mia Far­rown riitaisan eron jäl­keen kesti het­ken kun siedin kat­soa Allenin uusia elokuvia. 

    Moni taiteil­i­ja on sietämätön ihmi­nen lähipi­ir­illeen. Taide pyhit­tää kaiken. Ja pah. Läheisiä ei lainkaan lohdu­ta taide, jos­ta ehkä muut naut­ti­vatkin, jos taiteen tekem­i­nen tuhoaa per­heen, ihmis­suh­teet ja luottamuksen.

  31. Ellei Niklas Her­lin­in var­al­lisu­us olisi yleis­es­ti tiedos­sa, niin Teosta olisi syytä epäil­lä rahan­pe­sus­ta. Miten verot­ta­ja muuten suh­tau­tuu tilanteeseen, jos­sa yri­tys­toim­inta on tietois­es­ti tappiollista?

  32. Ja nyt meni quotet niin pahasti väärin, että ote­taas uudestaan.

    Tiedemies

    Min­ul­la on toisaal­ta oikeus näke­myk­seeni, jon­ka mukaan hänen näke­myk­sen­sä suo­ma­laisu­ud­es­ta on virheelli­nen, ja että hänen tapansa ilmaista asi­aa julkises­ti on typerä. 

    Mut­ta onnek­si meil­lä on maabrandy- työryh­mä, joka tais­telee Virheel­listä Kuvaa vas­taan… Tilan­nehan on siinä mielessä pat­ti, että oksasel­la on oikeus tehdä ja sanoa mitä tahansa, ja sin­ul­la on oikeus olla siitä ihan mitä mieltä halu­at. Min­un mielestäni Timo Soinin mielip­i­teet suo­ma­laisu­ud­es­ta ovat ainkin jostain ihan tois­es­ta maas­ta kuin omani, mut­ta silti hänel­lä on oikeus niihin, ad infini­tum. Nämä keskuste­lut ajau­tu­vat aina tähän samaan, tut­tuun kaavaan ja tois­ta­vat sitä. 

    Mut­ta ärsyt­tääkö Tiedemiestä tässä se, että Virheel­listä Kuvaa suo­ma­lai­sista levit­tää puo­livi­ro­lainen, fem­i­nisti, tai nainen? Ehkä mie­lenki­in­toisem­pi kysymys on se, kuka saa määritel­lä Oikean Kuvan suomes­ta ja suo­ma­lai­sista? Saanko minä? En tiedä kyl­lä lev­itinkö ulko­mail­la asues­sani tätä oikeaa kuvaa. 

    En edes olisi kiin­nos­tunut koko asi­as­ta, mut­ta jostain syys­tä suo­ma­lainen media on tehnyt Oksas­es­ta jonkin­laisen kulttuuri-ikonin. 

    Media on tehnyt Oksas­es­ta kult­tuuri-ikonin sik­si että Oksa­nen kir­joit­taa hyviä kir­jo­ja jot­ka myyvät. Sim­ple as that. Omas­ta mielestäni Oksa­nen on parhaim­mil­laan suo­ma­laisen nykyproosan parhaim­mis­toa. Lue ihmeessä Oksasen kir­jo­ja. Ensin­näkin on jotenkin hymy­i­lyt­tävää rankaista hän­tä ole­mal­la luke­mat­ta hänen tuotan­toaan (mihin kaikil­la on tietysti luovut­tam­a­ton oikeus) mut­ta kir­jat ovat hyviä. Toisek­seen on vähän knap­sua sekoit­taa pahasti taiteil­i­jan per­soona ja mielip­i­teet hänen kir­jo­jen­sa kaut­ta. Miles Davis oli hero­i­inikoukus­sa kärvis­televä luon­nehäir­iöi­nen persereikä, mut­ta siitä huoli­mat­ta ei mak­sa vaivaa rankaista hän­tä ole­mal­la kuun­telemat­ta Kind of Blue­ta. Se on hyvä levy, vaik­ka tek­i­jä olikin ikävä ihminen.

  33. Asi­as­ta toiseen, voisiko arvon blogin­pitäjä käyt­tää vaiku­tus­val­taansa, jot­ta mil­loin minkin maankolkan pelas­tus­laitok­sen jonkin kol­men neliök­ilo­metrin alueelle osoitet­tu hätävi­estin­tä ei häir­it­sisi koko hel­vetin maan televisiolähetyksiä?
    Tai voitaisi­inko edes määrätä lail­la näitä häir­in­tävi­estein tai verkon huoltotöin pilat­tu­ja lähetyk­siä pakol­liseen uus­in­taan viikon sisään?

    Alkaa kyr­siä tääl­lä Helsin­gin puo­lessa mil­loin mitkäkin karhuhavain­not tai tuli­palot. Jos vier­essä palaisi niin okei, mut­ta kun ei pala. Mik­sei voitaisi lähet­tää vaikka­pa niitä tek­stivi­este­jä vaiku­tusalueen linkki­torneista ja kokeil­la niitä hätäsireeneitä?

    Onkos nyt sit­ten tässä dig­itv-stan­dard­is­samme hätälähetys­ten kokoinen reikä? Olisi kiva jos niille löy­ty­isi jokin oma strea­mi, jot­ta alku­peräisen lähetyk­sen voisi sit­ten sieltä alta kaivaa boksin tal­len­nuk­ses­ta ja nap­pia paina­mal­la hävit­tää tilapäis­es­ti kuvasta/kaiuttimestakin.

  34. Asi­aa tun­tem­at­tomana mut­ta kuitenkin vais­ton­va­rais­es­ti sanois­in, että Suomea ollaan aja­mas­sa silmät sokeasti mut­ta kirkkain silmin sosiaali‑, työkkörin­tä­tien ja nais­ten hallinnoimak­si virkamiesyhteiskunnaksi. 

    Sekin että Ruot­sis­sa Wikipedi­an päähenkilöä olti­in narut­ta­mas­sa muka jonkun­laisek­si nais­ten­väärinkäyt­täjäk­si ker­too sitä, että Suomeenkin on tulos­sa täl­laista pelleilyä. Ja tämän päälle vielä se, että niiden henkilöi­den, joiden­ka työl­lä Suomeen on tuo­tu val­u­ut­taa, niin näitäkin työ­paikko­ja ollaan romut­ta­mas­sa jonkun Elopin, MS:n ja Cis­con kel­lokkaan toimes­ta. On muka olev­inaan kanadalainen mut­ta palkan Elop­ille mak­saa USAn Microsoft.

    Sosi­aal­i­mam­mat ja Pisa-vira­nomaisetko sit­ten ryhtyvät kaup­paa­maan Suomen perusk­oulua ja perusk­oulu­jen ruokare­septe­jä, Kelan tietokonei­ta ulko­maankau­pas­sa, Nokian puut­teessa ulko­maille kun Nokia on kui­h­tunut Suomes­ta pois.

  35. “TomiA sanoi, että Suo­mi on kohtu­ullisen väki­val­la­ton maa ja että luotet­tavaa tieto asi­as­ta ei ole. Hölynpölyä”

    Kan­nat­taa tutus­tua rikol­lisu­us­tutkimuk­sen metodol­giaan ennen kuin tekee äkkinäisiä johtopäätök­siä. Lyhyesti: Tutk­i­jat ovat sitä mieltä´, että kyse­ly­i­hin perus­tu­vat uhritutkimuk­set ovat luotet­tavimpia. Niiden mukaan Suo­mi kuu­luu EU:n väki­val­lat­tomimpi­in. Tutk­i­jat tietävätkin, että Suomes­sa henkirikosten määrä ei kor­reloi muun väki­val­lan kanssa. 

    Mut­ta tämä ei siis kuu­lu asi­aan. Suo­mi saat­taisi olla EU:n väki­val­taisin maa ja siitä huoli­mat­ta Sofi Oksasn rasis­tiset väit­teet oli­si­vat moraalittomia.

    San­ot­takoon vielä, kun vauhti­in pääsin, että Sofi Oksa­nen saa puolestani kut­sua edelleen tyyp­il­listä neek­er­iä raiskaa­jak­si ja juu­ta­laista saip­puaraa­ka-aineek­si. Itse­hän puheit­ten­sa kanssa joutuu elämään. Min­ua siis huolestut­taa reak­tio, jol­la Sofin oksen­nuk­seen suh­taudut­ti­in. Ei lupaa hyvää, jos kansa hur­raa rasis­tisille möläytyksille.

    Sori.

  36. En sym­pa­ti­soi SNTL:ää. Olen lukenut Puhdis­tuk­sen. En kri­ti­soi teosta Sofi Oksasen henkilön takia. Kri­ti­soin kir­jaa sen sisäl­lön takia. Huoh.

    Puhdis­tus­ta on kehut­tu sen real­is­tisek­si väite­tyn kuvauk­sen joh­dos­ta. Väitän, että tuo kuvaus on niin sisäl­löltään kuin piirteiltään hyvin epäre­al­isti­nen, ja itse­tarkoituk­sel­lisen sosi­aali­por­nah­ta­va, hie­man kuin Iltale­htien lööpit. 

    [SPOILERI] Kir­jas­sa on esimerkik­si yksi murha ja kak­si tap­poa, joiden edes etäis­es­ti kaltaisia Eestin his­to­ri­as­ta tuskin löy­tyy yhtäkään. Ei ole Eestin his­to­ri­as­ta ensim­mäistä naista, joka sis­aren­sa tul­tua karkoite­tuk­si Siperi­aan, olisi antanut sis­aren­sa miehen kuol­la van­git­tuna seinän sisään, kos­ka ei saanut tältä vas­tarakkaut­ta. Eikä ole yhtäkään tapaus­ta, jos­sa van­ha mum­mo (vieläpä sama nainen!) olisi ampunut kak­si mafi­an palkkat­ap­pa­jaa, jot­ka jah­ta­si­vat hänen pros­ti­tuoiduk­si pakotet­tua suku­lais­taan (olen muuten läh­es var­ma, että tämä puoli kir­jaa on tun­nel­makuvil­taan pla­gioitu Lil­ja 4ever eloku­vas­ta) . En voi olla myöskään ajat­telemat­ta, että Oksasen total­i­taris­tisen puoluekoneis­ton kuvauk­ses­sa ovat vaikut­ta­neet hänen julkises­ti mainit­se­mansa S/M fan­tasi­at. Tapa, jol­la Kom­mu­nisti­nen Puolue ihmis­ten elämää NL:ssä rajoit­ti tuskin kuitenkaan kul­mi­noi­tui sek­suaaliseen hyväk­sikäyt­töön, vaik­ka sitäkin esi­in­tyi. Entä mis­sä ovat värisävyt? Hyvän ja pahan sekoit­tumi­nen? Hyvän tekem­i­nen vil­pit­tömässä uskos­sa hyvän tekemiseen (joka kuitenkin oli lop­ul­ta pahaa, mikä muo­dosti suuren osan kom­mu­nis­min trage­di­as­ta). Minä väitän, että tuon kir­jan tapah­tu­mat voidaan muu­tamil­la nimien muu­tok­sil­la ja etsivän lisäämisel­lä siirtää Ruot­si­in ja väit­tää Wal­lan­derik­si, osa 34, eikä kukaan arvaisi kir­jan ker­to­van Eestistä.

    Mikä kir­jas­sa todel­la olisi “Eestiä” eikä vain raflaaval­la juonel­la ja sosi­aali­pornol­la väritet­tyä yleistä alis­tamista ja rikol­lisu­ut­ta (ja hyvin epäuskot­tavaa sel­l­aista, kuin­ka mon­ta tapaus­ta edes koko maail­mas­ta??) se on hyvin vähäistä.[/SPOILERI]

    Kir­jaa kehutaan avuista, joi­ta siinä ei yksinker­tais­es­ti ole. Tässä on jokin kollek­ti­ivi­nen harha, jos­sa teok­seen pro­jisoidaan joitakin odotuk­sia tai omia tulkintoja.
    Tois­tu­vat kär­pästen tapot, jot­ka ovat kuin iltale­hden huu­tavia otsikoi­ta kun ne otsikot eivät itsessään vielä riitä, saa­vat jonkin syväl­lisem­män ja todel­la taiteel­lisen merkityksen.

    Tähän epäre­al­is­tisen kuvauk­sen kri­ti­soin­ti­in on, Tuo­mas, aika huono esit­tää vas­taväit­teek­si, että ei kaunokir­jal­lisu­udel­la ole mitään velvol­lisu­ut­ta pyrk­iä real­is­mi­in, ellet sit­ten samal­la kiel­lä niitä hyviä puo­lia, joi­ta mon­et kir­jaa kehuneet katso­vat kir­jas­sa nähneensä.

  37. Sofi Oksa­nen saa toki sanoa, että Suo­mi on pas­ka maa kuten sanoikin. 

    Sen sijaan minus­ta kenel­läkään ei ole oikeut­ta julkises­ti vale­hdel­la väki­val­tati­las­toista kuten hän teki tan­skalaises­sa TV-ohjel­mas­sa. Eihän se lain­vas­taista tietenkään ole, kos­ka kohteena oli­vat suo­ma­laiset miehet, mut­ta alhaista. 

    Virossa muuten tapetaan parisuhteis­sa naisia yli kolminker­tainen määrä Suomeen näh­den. Suomen jät­tävät taak­seen myös mm. Bel­gia, Slo­va­kia ja Lux­en­burg, eikä Tan­skakaan kovin kaukana Suomes­ta ole. 

    s.5

    http://www.optula.om.fi/uploads/3ey309hz08t.pdf

  38. TomiA: “Mut­ta tämä ei siis kuu­lu asi­aan. Suo­mi saat­taisi olla EU:n väki­val­taisin maa ja siitä huoli­mat­ta Sofi Oksasn rasis­tiset väit­teet oli­si­vat moraalittomia.”

    Ei todel­lakaan kuu­lu asi­aan — ota­han selvää, mitä rasis­mi on.
    Ja juuri eilen saati­in FST:stä kuul­la use­am­mankin asiantun­ti­jan todis­tus, että Suomes­sa 20% nai­sista on kokenut lähisuhde­väki­val­taa — onko se paljon vai vähän, päätelköön jokainen itse — jos osaa päättelyä.
    az:lle sanois­in, että Puhdis­tus on romaani, ei tietokir­ja — ja romaan­i­na varsin uskot­ta­va. Väität, että “tapa, jol­la Kom­mu­nisti­nen Puolue ihmis­ten elämää NL:ssä rajoit­ti tuskin kuitenkaan kul­mi­noi­tui sek­suaaliseen hyväk­sikäyt­töön, vaik­ka sitäkin esi­in­tyi” — niinkuin reit­tä pitkin asemi­in kiipeämistä ei siel­lä muka olisi ollut — kuten kaikkial­la muual­lakin. Ja miten kul­mi­noi­tu­mi­nen tähän kuuluu?

  39. az

    Puhdis­tus­ta on kehut­tu sen real­is­tisek­si väite­tyn kuvauk­sen joh­dos­ta. — – — Kir­jas­sa on esimerkik­si yksi murha ja kak­si tap­poa, joiden edes etäis­es­ti kaltaisia Eestin his­to­ri­as­ta tuskin löy­tyy yhtäkään. 

    Edel­lä mainit­tu Jäniksen vuosi on min­un mielestäni melko real­isti­nen kuvaus (jos koh­ta roman­ti­soitu) kuva nar­sis­tisen ihmisen kyl­lästymis­es­tä itseen­sä. Siitä huoli­mat­ta kukaan ei huutele Paasilin­nalle että on epäre­al­is­tista että Vata­nen kävelee vanki­las­ta seinän läpi ulos. Niin onkin. Älä sekoi­ta real­is­tisu­ut­ta, his­to­ri­al­lisu­ut­ta ja totu­u­den­mukaisu­ut­ta. Ainakaan kaunokirjallisuudessa. 

    Tähän epäre­al­is­tisen kuvauk­sen kri­ti­soin­ti­in on, Tuo­mas, aika huono esit­tää vas­taväit­teek­si, että ei kaunokir­jal­lisu­udel­la ole mitään velvol­lisu­ut­ta pyrk­iä real­is­mi­in, ellet sit­ten samal­la kiel­lä niitä hyviä puo­lia, joi­ta mon­et kir­jaa kehuneet katso­vat kir­jas­sa nähneensä. 

    Min­un mielestäni esimerkik­si Har­jun­pää- dekkar­it ovat mie­lenki­in­toisia ja real­is­tisia, mut­ta M. Joen­su­un vetämi­nen tilille siitä että ne eivät kuvaa tapah­tunei­ta asioi­ta olisi absur­dia. Jos näitä halut­taisi­in niin kan­nat­taisi pidät­täy­tyä esi­tutk­in­tapöytäkir­jo­jen lukemisessa. 

    On myös (huo­mat­ta­van epä­to­den­näköistä mut­ta) mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa, että eri ihmiset pitävät kir­jois­sa eri asoista. Esimerkik­si itsel­leni tämä totu­u­den­mukaisu­u­den vaade jous­taa proosas­sa kuin keskustapuolue, ja sin­ulle se on tärkeää. 

    (olen muuten läh­es var­ma, että tämä puoli kir­jaa on tun­nel­makuvil­taan pla­gioitu Lil­ja 4ever elokuvasta) 

    Kyseisessä kir­jas­sa on var­masti muitakin pla­gioitu­ja tun­nelmia. Mut­ta toisaal­ta neljännes maail­man kir­jal­lisu­ud­es­ta on Shake­spearen Rome­on ja Julian ver­sioin­tia ja pla­gioin­tia, niin ehkä tämä Oksasen törkeä tun­nel­man varas­t­a­mi­nen voidaan pitkin ham­pain hyväksyä. 

    Minä väitän, että tuon kir­jan tapah­tu­mat voidaan muu­tamil­la nimien muu­tok­sil­la ja etsivän lisäämisel­lä siirtää Ruot­si­in ja väit­tää Wal­lan­derik­si, osa 34, eikä kukaan arvaisi kir­jan ker­to­van Eestistä. 

    Jos tädil­lä olis munat niin… tämä argu­ment­ti on vähän sama kuin nyky­taidenäyt­te­lyis­sä usein kuul­tu “mäkin tek­isin parem­man mut­ten viitti”.

  40. az:
    Nyt taisi men­nä his­to­ri­alli­nen ja psykologi­nen real­is­mi sekaisin. Kaunokir­jal­liselta teok­selta ei ole järkeä vaa­tia ensim­mäistä, jälkim­mäi­nen on taas ilmaisu­voimaisen ker­ronnan eline­hto. Enkä ymmär­rä, miten keneltäkään luku­taitoiselta voi jäädä huo­maa­mat­ta hyvän ja pahan perus­teelli­nen sekoit­tumi­nen Puhdistuksessa. 

    On kokon­aan toinen asia, että Oksasen ker­to­muk­sel­la, Viron lähi­his­to­ri­al­la ja SNTL:n miljoonien likvi­doitu­jen tari­noil­la on enem­män kuin tarpeek­si yhtymäko­htia. Tämä on tietenkin vaikut­tanut merkit­tävästi siihen, miten teos on eri­tyis­es­ti Virossa otet­tu vas­taan. Teok­sen kiit­tävä vas­taan­ot­to esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa tai Ran­skas­sa määräy­tynee kir­jal­lisem­mista lähtökohdista.

  41. Ei min­ulle totu­u­den­mukaisu­u­den vaade ole proosas­sa tärkeää. Ei kan­na­ta lukea tois­t­en viestei­hin sel­l­aista, mitä siel­lä ei ole.

    Eestin neu­vos­toa­jan koke­musten todel­lisu­u­den kuvauk­sek­si ei kuitenkaan kan­na­ta Puhdis­tus­ta väit­tää. Näi­den kehu­jen motivoimana Puhdis­tuk­sen luin, enkä pitänyt siitä kir­jana, enkä kat­sonut sen ole­van kehu­jen arvoinen. Mei­dän täy­tynee vain olla tästä sub­jek­ti­ivis­es­ta kysymyk­ses­tä eri mieltä, tuskin kumpikaan on toista vakuuttamassa.

  42. Pasi,

    “Nyt taisi men­nä his­to­ri­alli­nen ja psykologi­nen real­is­mi sekaisin. Kaunokir­jal­liselta teok­selta ei ole järkeä vaa­tia ensim­mäistä, jälkim­mäi­nen on taas ilmaisu­voimaisen ker­ronnan elinehto.”

    Ei men­nyt sekaisin. Ensim­mäisen vaa­timi­nen kaunokir­jal­liselta teok­selta riip­puu tyysin teok­ses­ta ja sen kuvaa­mas­ta kohteesta. Jälkim­mäisen en myöskään kat­so toteu­tu­van Puhdistuksessa.

    Psykol­o­gisen real­is­min kuvauk­ses­ta voisin antaa ver­rat­tavak­si teok­sek­si Arthur Koest­lerin Dark­ness at Noon:n. Koestler toisaal­ta matkusteli report­te­ri­na Stal­in­in Venäjäl­lä, todisti mm. nälän­hädät, oli itse alku­jaan kom­mu­nisti, tun­si monia näytö­soikeu­denkäyn­tien uhreista henkilöko­htais­es­ti ja selvisi hengis­sä kahdelta keskitysleiriltä.

    Sofi on jyväskyläläi­nen tyt­tö, jol­la ei ole omako­htaista koke­mus­ta kuvaa­mas­taan. Sik­si hän pää­tyy käyt­tämään stereo­tyyp­pista kuvas­toa. Sik­si sen voisi muu­tamil­la nimien vai­h­tamisil­la muut­taa ruot­salaisek­si dekkarik­si, eikä kir­jan “psykol­o­gista real­is­mia” nyt kehu­va tajuaisi vält­tämät­tä ollenkaan, että se “oikeasti ker­too SNTL:n vainoista”.

    Pasi: “Enkä ymmär­rä, miten keneltäkään luku­taitoiselta voi jäädä huo­maa­mat­ta hyvän ja pahan perus­teelli­nen sekoit­tumi­nen Puhdistuksessa.”

    Minus­ta se on päälle liimat­tua ja hake­mal­la haet­tua, ei luon­te­vaa eikä uskot­tavaa. Itseäni häir­it­sevät eri­laiset tehokeinot, joil­la kat­son kir­jail­i­jan pyrkivän manip­u­loimaan luk­i­jaa. Ne eivät saisi olla huo­mat­tavis­sa, vaan niiden pitäisi olla “itse teok­ses­sa”, sen kudok­ses­sa, ei irral­lisi­na tehokeinoina.

    Se miten teos on jos­sakin otet­tu vas­taan, ei ker­ro siitä mitään. Muuten­han väki­val­taeloku­vat tai pros­ti­tuoitu­jen lail­la pukeu­tu­vien muo­vis­ten tyt­tö­jen jankut­ta­ma pop-musi­ik­ki olisi korkeata­soista taidet­ta. Tai Da Vin­ci ‑koo­di hrrrr.

  43. Eestin neu­vos­toa­jan koke­musten todel­lisu­u­den kuvauk­sek­si ei kuitenkaan kan­na­ta Puhdis­tus­ta väit­tää. Näi­den kehu­jen motivoimana Puhdis­tuk­sen luin, enkä pitänyt siitä kir­jana, enkä kat­sonut sen ole­van kehu­jen arvoinen. 

    No voi taivaan val­lat. jos joku ker­too sin­ulle sin­uhe egyp­tiläisen ole­van viiltävä tark­ka kuvaus egyptin muinaishis­to­ri­as­ta, niin saat­taa vähän kir­paista jos se selviääkin aivan puh­taak­si mieliku­vi­tuk­sen tuot­teek­si. Pas­ka kirja.

  44. Raimo: “Ei todel­lakaan kuu­lu asi­aan – ota­han selvää, mitä rasis­mi on.
    Ja juuri eilen saati­in FST:stä kuul­la use­am­mankin asiantun­ti­jan todis­tus, että Suomes­sa 20% nai­sista on kokenut lähisuhde­väki­val­taa – onko se paljon vai vähän, päätelköön jokainen itse – jos osaa päättelyä.”

    Tiedän, mitä rasis­mi on var­masti parem­min kuin sinä. Tiedän myös per­heväki­val­tati­las­toista selvästi noin sata ker­taa enem­män kuin sinä.

    Et selvästikään ymmär­rä, mil­laisen kuvan itses­täsi annat, kun puo­lu­s­tat rasis­tista kom­ment­tia ja sille hur­raamista kiihkeästi vedoten ylim­ielisin sanankään­tein asioi­hin, joista selvästi tiedät kovin vähän.

    Tässä on suh­teel­lisen hyvä joh­da­tus lähisuhde­väki­val­tatutkimuk­seen Suomes­sa ja siihen sumu­tuk­seen, johon nämä 20%-väitteet perus­tu­vat (vaik­ka ote aika erikois­es­ti kir­poaa lopus­sa ikään kuin viime het­kil­lä olisi pelko maineen ja apu­ra­ho­jen mene­tyk­ses­tä iskenyt):
    http://www.scribd.com/Venla-Salmi-Kohti-Monimuotoista-Oikeus-2009/d/27263007

    Rasi­mi-ter­mi­hän on muut­tunut alku­peräis­es­tä sup­peas­ta merk­i­tyk­ses­tä (ihmis­ro­tu­jen tieteelli­nen arvot­ta­mi­nen) jonkin­laisek­si kattokäsitteeksi. 

    “Tyyp­illi­nen neek­eri ei hal­litse himo­jaan ja sik­si raiskaa” on kuitenkin tyyp­illi­nen alku­peräiselle rasimille. Oksasen “tyyp­illi­nen suo­ma­lainen mies ei osaa ilmaista itseään ja sik­si tur­vau­tuu väki­val­taan” on peri­aat­teessa täysin sama väite, kos­ka, kuten mus­tak­si myös, suo­ma­laisek­si miehek­si syn­nytään eikä ase­mas­ta pääse pois mil­lään keinol­la (yhteisön sisällä).

    Väite, että suo­ma­lainen mies hal­lit­see Suomea ja sik­si hän­tä saa haukkua miten tahansa, lie­nee liian älytön kumottavaksi.

    Kos­ka sukupuol­ta ei pide­tä rotu­na, usein on tapana käyt­tää sek­sis­mi-ter­miä rasis­min sijaan sil­loin, kun määrit­te­lyn kohteena on sukupuoli. Oksa­nen ei kuitenkaan viitan­nut miehi­in (sukupuoleen) yleis­es­ti vaan nimeno­maan suo­ma­laisi­in miehi­in. Sik­si olen pitänyt osu­vam­pana käyt­tää ter­miä rasis­mi. Ihmiset myös ymmärtävät rasis­min parem­min, “oikeam­min” kuin seksismin.

    Täysin osu­vaa ter­miä tälle monien har­ras­ta­malle suo­ma­lais­ten miesten par­jaamiselle ei kuitenkaan ole.

    Onko sil­lä sit­ten mitään väliä, että niin mon­et eivät kykene tun­nista­maan rasis­tisia väit­teitä tai ainakaan pahek­sumaan niitä, kun kohteena on suo­ma­lainen mies? Onko ter­vet­tä, että “suo­ma­lainen mies” on muut­tunut jos­sain määrin haukkumasanaksi. 

    Voisin kir­joit­taa pitkään aiheesta. Mut­ta ehkä vain kysyn: Onko sat­tumaa, että Suomes­sa miesten elämän­laadun (tai laadut­to­muu­den) ero suh­teessa naisi­in on suurem­pi kuin muis­sa teol­lisu­us­mais­sa? Onko sat­tumaa, että miehet ovat Suomes­sa keskimäärin paljon selvem­min onnet­tomampia suh­teessa naisi­in kuin muis­sa rikkaissa mais­sa. Mikä on syy ja mikä on seu­raus eli hauku­taanko suo­ma­laista miestä, kos­ka hänel­lä menee huonos­ti, vai meneekö huonos­ti, kos­ka hauku­taan? Vai onko sit­tenkin niin, että suo­ma­laiset miehet vain ovat niin pasko­ja, että muu­ta seli­tys­tä ei tarvita?

    Siis kun­han nyt tuli mieleen … sil­lä mul­la­han on kaik­ki hyvin … enkä siis mitään vali­ta … ja, joo, tyh­määhän tol­la­nen kit­inä onkin … uno­htakaa, että sanoin mitään.

  45. Klif­faa, Ode, että olet ski­ivan­nu uuden kni­igan! Vau­raus ja aika on jo hyllyssä — kuten kaik­ki muutkin skrib­aa­masi epok­set Vihreäs­ta val­osta (-83) alkaen:-))

  46. az,
    Koes­lerin otta­mi­nen Oksasen ver­tailuko­hdak­si ontuu mon­es­sakin mielessä. Ennen muu­ta sik­si, että mainit­tu teos on leimallis­es­ti poli­it­tis-his­to­ri­alli­nen romaani kom­mu­nis­min illu­sion muren­e­mis­es­ta. Puhdis­tuk­sen aihe ja näkökul­ma on kokon­aan toinen. Stal­in­in puhdis­tuk­set ja mod­erni naiskaup­pa ovat kuitenkin todel­lisia ilmiöitä. Ilmiöi­den kouri­in joutunei­den ihmis­ten kuvitel­luista ajatuk­sista ja toimista voi hyvin kir­joit­taa kaunokir­jal­lisia teok­sia syyl­listymät­tä his­to­ri­an “vääris­te­lyyn”. Lop­putu­lok­sen uskot­tavu­us riip­puu sit­ten kir­joit­ta­jan tai­dos­ta. Mut­ta eiköhän tämä onko-Puhdis­tus-hyvä-kir­ja-keskustelu nyt ole mei­dän osaltamme tässä. Sinus­ta se on huono, minus­ta hyvä. Muil­la — kir­jan lukeneil­la tai luke­mat­ta jät­täneil­lä — on taas muut mielipiteet. 

    Oksasen käsi­tyk­set väki­val­las­ta Suomes­sa ovat omankin arvioni mukaan vinoutunei­ta, mut­ta mil­lä perus­teel­la häneltä vaa­di­taan objek­ti­ivi­su­ut­ta ja tas­a­puolisu­ut­ta. Ei hän ole antanut lausun­to­jaan Tilas­tokeskuk­sen kam­ree­ri­na. Län­si­maisen oikeusval­tion parhai­ta puo­lia on se, että tääl­lä suu­tari, leipuri tai kir­jail­i­ja voivat esit­tää käsi­tyk­siään oman exper­ti­isin­sä ulkop­uolelta ja saa­vat olla myös julkises­ti väärässä.

  47. Luon­nol­lis­es­ti täysin fik­ti­ivi­nenkin kaunokir­jalli­nen teos voi olla uskot­ta­va tai epäuskottava. 

    Kyse on siitä, miten henkilöhah­mot ja juo­nenkulku toimii juuri siinä viiteym­päristössä mihin kir­ja asettuu. 

    Eli Har­ry Pot­ter on kaut­tal­taan “epäuskot­ta­va”, jos sitä tarkastelee vas­ten reaal­i­maail­maa, mut­ta uskot­ta­va, jos sen sijoit­taa fan­tasian kartalle. 

    Tässä kon­tek­stis­sa Har­ry Pot­ter ‑sar­jas­sa voi olla hyvinkin epäuskot­tavia kään­teitä. Ne eivät vain istu kokonaisuuteen. 

    Vähän sama, kun lopetin Frasierin kat­selun siinä vai­heessa, kun Niles alkoi seu­rustel­la Daph­nen kanssa. Sar­ja ei var­mas­tikaan ole tarkoitet­tu doku­men­taarisek­si, mut­ta käänne oli silti epäuskottava.

  48. TomiA, eiköhän tuos­sa mitä viimek­si kir­joitit, ollut melko paljon juuri sitä, mitä nim­ität rasismiksi.

  49. “TomiA, eiköhän tuos­sa mitä viimek­si kir­joitit, ollut melko paljon juuri sitä, mitä nim­ität rasismiksi.”

    Kyl­lä, hyvin oival­let­tu. Selostin siinä rasis­min perusteita.

    Hiukan lisää: Oksas­ta­han yritet­ti­in vapaut­taa pin­teestä, että hän vain asi­as­ta mitään ymmärtämät­tä toisti kuulemi­aan väit­teitä. Minus­ta se ei vapau­ta vas­tu­us­ta. Jos min­ulle tulisi mieleen väit­tää, että tyyp­illi­nen neek­eri ei osaa hal­li­ta himo­ja ja sik­si raiskaa, en pää­sisi pin­teestä väit­tämäl­lä, että olen jotain sel­l­aista joskus kuullut. 

    On kuitenkin tärkeää huo­ma­ta tämä kytkös “tutkimusten” ja diskurssien välil­lä. Kyl­lä juuri näil­lä “20% nai­sista kokee per­heväki­val­taa” tai “Suo­mi on EU:n väki­val­taisin maa” ‑tutkimuk­sil­la on luo­tu sel­l­aista diskurssia, jon­ka sisäl­lä rasis­tisen möläy­tyk­sen syn­tyvät. Näitä väit­teitä ovat levit­tääneet todel­la mon­et tahot Amnestys­tä puoluei­den naisjär­jestöi­hin ja STM:öön.

    Tässä mielessä syyl­lisiä on paljon enem­män kuin sat­un­nais­ten möläyt­telijöi­den lukumäärästä voisi päätellä.

    Ihan var­masti en osaa ker­toa, mikä moti­ivi kul­lakin tahol­la on näi­den val­hei­den levit­tämisessä. Yksi tärkeä syy lie­nee poli­it­tisen pääo­man keräämi­nen uhri­ut­ta korosta­mal­la. Yksi on ide­ologi­nen sokeus. 

    Yksi seu­raus on Suomek­si kut­su­tun sym­bol­isen luot­ta­mus­rak­en­teen heikken­e­m­i­nen. En sit­ten tiedä, kuin­ka moni oikeasti halu­aa esimerkik­si vetää mat­toa hyv­in­voin­ti­val­tion alta.

  50. alek­si s: kiitos jopa aiheeseen liit­tyvästä keskustelusta.

    Pienkus­tan­ta­mista tun­tien tässä on kyl­lä muu­tok­sen tuu­lia ilmassa. 

    Tuk­i­henkisyys — kun ennakkoon tiede­tään saa­van per­snet­toa kus­tan­nushankkeesta — on todel­la kova paik­ka. Pienkus­tan­ta­mises­sa kulut vain pide­tään niin pienenä, että riskit pysyvät hallinnassa.

    Kir­jail­i­jan näkökul­mas­ta kus­tan­ta­ja tuot­taa palvelui­ta — kus­tan­nus­toimit­ta­mi­nen & muu henk­i­nen tuki, teknistä osaamista taitossa ja kie­len­huol­los­sa, kan­sis­sa jne — ja eri­tyis­es­ti markki­noin­nis­sa. Oden näkökul­mas­ta hom­mia voi paiskia itse tai mak­saa niiden saamis­es­ta palvelu­na. Nor­maal­isti palveuiden hin­ta on yli 50% myyntituloista.

    Uusin ilmiö on sähköi­nen kus­tan­t­a­mi­nen Ama­zonin kaut­ta, jol­loin kir­ja on saatavil­la ja lasku­tus­mekanis­mi toimii — tosin fyysi­nen kap­pale tlee ylos vain kun sen joku tilaa. Autama­ti­soin­ti pienen­tää kus­tan­ta­jan kuluja.

    Ilmainen kir­jal­lisu­us tuskin on sama asia kuin huono. Jos mp3-maail­mas­sa ilmainen oli tapa jol­la ohitet­ti­in muu­ta­mat har­vat musi­i­imaus­ta päät­tävät toimit­ta­jat ja vas­taa­vat, niin mik­si sit­ten ei kirjallisuudessa.

    Neu­vos­toli­iton maanalainen kir­jal­lis­usu oli ilmaista — ja se piti tärkeät ja hyvät kir­jat silti tiedos­sa ja elämässä.

    Täl­lä vuosi­tuhan­nel­la kus­tan­ta­jan rooli port­in­var­ti­jana / kult­tuu­ri­toim­i­jana on mennyttä.
    Suomes­sa var­maan juha vuorisen ‘Jup­po­hul­lun päiväkir­ja’ on tästä mainio esimerkki.

    Sik­si vetoami­nen Guten­ber­gin aikaiseen toim­intat­a­paan ja kus­tan­ta­jan kul­tu­u­ri­ta­hoon on vähän men­nyt­tä maailmaa.

    Pienikut­snta­jat ovat ainakin osoit­ta­neet, että WSOY, Ota­va ja niin edeleen eivt ole ain­oa tuut­ti tai laadun automaat­ti­nen tae. Kir­jail­i­joil­la on ainakin vai­h­toe­hto­ja — ja itsekin voi tehdä paljon.

    Suuret suo­ma­laiset ksu­tan­nustalot ovat ainakin yksiselit­tei­den kehno­ja kir­jal­lisu­u­den viemisessä. Osaamista ei vain ole. Eikä haluja.

    Levy­bisnke­sessä ura menee indie-fir­mas­ta isom­man fir­man suo­ma­laiseen kus­tan­ta­jaan ja vähäkään poten­ti­aalisem­mat bän­dit siir­tyvät aina kan­sain­väliseen levyk­su­tan­ta­moon (has­sua sanoa ‘levy’ kun kyse on bite­sitä siinä kuin kir­joista). Vai­h­toe­hto­jakin on ja niil­läkin pärjää.

    kir­jal­isu­u­den ksu­tan­t­a­mi­nen väistämät­tä muut­tu samaan suun­taan kuin musi­ikkibusi­ness — kyse on kum­mas­sakin biteistä ja samoil­la lait­teil­la voi kuunel­la tai lukea (tai mitä vain). Samoin mar­gin­aa­li­nen kir­jali­isu­us — jos on kiin­nos­tavaa — löytää aivan var­masti itselleen elin­ti­lan ja leviämiskeinot.

    Kir­jakus­tan­ta­moil­la on ainakin oppimisen paik­ka, jos ne aiko­vat olla ylipäätään olemassa.

    niin, ja toiv­ot­tavasti Sof Oksa­nen joskus elämässään vielä pystyy jotain kir­joit­ta­maan ja joku niitä voi kus­tan­taa. Sekään ei ole itsestäänselvää.

  51. “TomiA, eiköhän tuos­sa mitä viimek­si kir­joitit, ollut melko paljon juuri sitä, mitä nim­ität rasismiksi.”
    Kyl­lä, hyvin oival­let­tu. Selostin siinä rasis­min perusteita.

    Hyvä, että osaat vielä kat­soa peiliin.

  52. JTS, hyviä point­te­ja sul­la. Aihe tosin menee kovin laa­jak­si, kun rin­na­s­tat taiteen tukemisen apu­ra­hoin ja kus­tan­nus­toimin­nan toisiinsa. 

    Kus­tan­ta­mo­jen tän het­ken merkit­tävin panos lie­nee markki­noin­ti, jota ysinäisen kir­jail­i­jan on mah­dot­toman han­kalaa tehdä. Toinen keskeinen rooli kus­tan­ta­moil­la on port­in­var­ti­jan rooli kir­jail­i­ju­u­teen, mikä tässä maas­sa tarkoit­taa mah­dol­lisu­ut­ta saa­da apu­ra­haa käytän­nössä mistään.

    Kus­tan­nus­toim­inta on men­nyt yleis­es­ti suomes­sa päin pyl­lyä viimeiset 15 vuot­ta, jos tarkastel­laan kir­jal­lisu­ut­ta mon­imuo­toise­na taiteen­la­ji­na. Sen sijaan en usko, että kus­tan­nus­toim­inta insti­tuu­tiona tulee kovin pahasti järkkymään vielä het­keen. Tarvi­taan kuitenkin oppikir­jo­ja (muo­dos­sa tai toises­sa) sekä isän- ja äitien­päin ynnä joul­u­lahjo­ja. Keit­tokir­jat onkin suomen myy­dy­impiä kir­jo­ja — ja tämä taas on WSOY:n tämän het­ken koko strategia. 

    Bis­nek­senä kaunokir­jal­lisu­us on kir­jal­lisu­u­den­la­ji­na jotain vitsin ja har­rastelun väliltä, jos siitä jätetään Fin­lan­dia-ehdokkaat pois. Kaunokir­jal­lisu­u­den merk­i­tys taas kir­jal­liseen kult­tuuri­in ja kie­lenkäytt­töön yleen­sä on vitaalin kie­len ja koko kult­tuurin elinehto.

    Kus­tan­ta­moiden toim­inta tullee kaut­ta lin­jan muut­tumaan kuvataiteen kura­toin­nin tapaisek­si puit­tei­den luomisek­si. Täl­laisen speku­loin­nin sijaan on tosin mielestäni hyvä vähän kip­pis­tel­lä sillekin, että Teok­sen kaltainen mii­nus­bis­nek­sen­tek­i­jä on yrit­tänyt tuo­da esi­in kir­jo­ja, joil­la on rahanteon sijaan mui­ta avu­ja täl­lä ihmiselon tiellä.

    Neu­vos­toli­itos­ta vielä: tai­dat olla lukenutkin Olavi PAavolaisen Nykyaikaa etsimässä, jos­sa hän puhuu neukku­lan alku­taipaleen kir­jal­lisu­u­den tilas­ta. Se oli paperip­u­lan ja sen­su­urin takia käytän­nössä pelkästään suullista. Epäilemät­tä tärkeim­mät teok­set säi­lyvät näinkin — mut­ta itse prefer­oin tilan­net­ta, jos­sa vähän huonom­piakin kir­jo­ja julka­istaan ja eletään kir­jal­lisu­ut­ta arvostavas­sa ja sen itseis­ar­vol­lista merk­i­tys­tä tun­nus­tavas­sa kult­tuuris­sa. Rahan­has­sauk­se­na taide on vielä siitä vähem­män haitallis­es­ta päästä.

  53. Ongel­man muo­dostaakin venäläistä pahem­min keskit­tynyt kir­jo­jen jakelu. 

    Val­takun­nas­sa on vain kolme väylää osta­jan luo: Suo­ma­lainen, Aka­teem­i­nen ja yksi­ty­is­ten kir­jakaup­po­jen yhdis­telmä INFO.

    Voit ongelmit­ta julka­ista esim. sak­salaisen Books on Demandin kaut­ta erit­täin kätevästi mitä hyvän­sä halu­atkin, sisäläten myös julkisen kir­jan vaa­ti­man ISBN-tunnuksen.

    https://www.bod.fi/etusivu.html

    Mut­ta INFO-ketju val­it­see tiskil­lä myytäväk­si kir­jo­ja vain Aka­teemisen hyväksymältä listal­ta, eikä suinkaan kaikkea mitä on saatavilla!

  54. Mut­ta ärsyt­tääkö Tiedemiestä tässä se, että Virheel­listä Kuvaa suo­ma­lai­sista levit­tää puo­livi­ro­lainen, fem­i­nisti, tai nainen?

    Ei, min­ua ärsyt­tää se, että merkit­tävänä pidet­ty henkilö on pait­si täysin epäjo­hdon­mukainen kri­ti­ikissään, myös joko vale­htelee tietois­es­ti, tai levit­tää ere­hdyk­sis­sään var­mana tiet­ona väit­teitä, jot­ka olisi ollut help­po tarkastaa. 

    Kyl­lä se kaik­ki yllä lukee. Viro­laisu­us ei merk­itse tässä muul­la taval­la mitään, mut­ta kuten yllä on todet­tu, Viro on tässä kri­ti­ikin suh­teessa huo­mat­tavasti Suomea ankeampi paikka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.