Hajanainen kuntajako ja yhdyskuntarakenne

Varoi­tan, että nyt tulee taas selvit­täjän suo­ra­puheista arro­ganssia. Alla ole­va kuvaus yhdyskun­tarak­en­teesta on liioitel­tua, kos­ka sil­lä tähdätään pelisään­tö­jen logi­ikan korostamiseen.

Yhdyskun­tarak­en­teen toimivu­us on hyvin ratkai­se­vaa sille, onko kaupun­ki kil­pailukykyi­nen asumiseen ja työ­paikko­jen perus­tamiseen. Mod­erni työ­paik­ka voi sijai­ta melkein mis­sä hyvän­sä. Sik­si se syn­tyy sinne, mis­sä yrit­täjä (ja hänen puolison­sa) halu­aa asua ja mis­sä on riit­tävästi monipuolista työvoimaa saatavilla.

Monipuolisen työvoiman osalta Lah­den seu­tu on on vähän pieni ja ennen kaikkea siel­lä on vähän nuo­ria hyvin koulutet­tu­ja aikuisia.  Se tar­joaisi hyvin suun­nitel­tuna lois­tavia asum­is­mah­dol­lisuuk­sia, paljon parem­pia kuin mihin Pääkaupunkiseudul­la pystytään. Ja paljon edullisem­min. Seu­tu on kuitenkin has­san­nut mah­dol­lisuuk­si­aan ja has­saa edelleen, kos­ka kun­nat eivät voi luovut­taa hyviä veron­mak­sajia toisilleen. Tai san­o­taan suo­raan: Lah­den kaupun­ki ei voi. Muut kun­nat eivät hyödy vero­tu­lo­jen tasauk­sen vuok­si hyvistä veron­mak­sajista mitään. En tosin ole aivan var­ma, ovatko kaik­ki päät­täjät oival­ta­ne­et tätä.


(Kart­taku­va suure­nee napsauttamalla)

Alueel­la on tehty kum­mallisia ratkaisu­ja.  Ori­mat­ti­la on rak­en­tanut Pen­nalan kaupungi­nosan aivan Lah­den rajalle. Se on kaukana Ori­mat­ti­las­ta, ollak­seen lähel­lä Lahtea, mut­ta se on myös kaukana Lahdes­ta, ollak­seen kuitenkin Ori­mat­ti­lan puolel­la rajaa. Lahti taas ei ole kokenut mitään  vetoa laa­jen­taa kaupunki­raken­net­ta Pen­nalan suun­taan, kos­ka ei hyödy mitään siitä, että Pen­nalas­ta tulee nyky­istä elinkelpoisempi.

Nas­to­la on levit­täy­tynyt kylä­nauhak­si Sal­paus­selkää pitkin tukeutuen Val­tatie 12:een ja vähäisem­mässä määrin ratay­htey­teen. Rata on henkilöli­iken­teen suh­teen alikäytössä, kos­ka alueel­la ei asu tarpeek­si väkeä. Nas­tolan nauhakaupun­ki muo­dostaisi eri­no­maisen nykyaikaisen urbaanin ja samal­la luon­non­läheisen kaupunki­rak­en­teen, jos siinä olisi paljon enem­män ihmisiä. Nyt se on vain epäkäytän­nöl­lisen muo­toinen niin, että etäisyy­det Nas­to­las­sa ovat pitk­iä mikä johtaa huonoon palvelutasoon.

Nauhaa pitkin se muo­dostaisi urbaane­ja palvelu­ja tar­joa­van yht­enäisen alueen, jos­sa toisaal­ta erit­täin kau­nis luon­to on aivan vier­essä. Nas­tolan rahkeil­la tämä ei syn­ny, eikä Lahti kun­tara­jo­jen val­lites­sa halua sitä tukea.

Niin san­ot­tu Vesikansan alue Vesi­jär­ven koil­lispuolel­la Lah­den ja Vääksyn välis­sä kuu­luu yllät­täen Hol­lo­laan, vaik­ka sil­lä ei ole maara­jaa Hol­lolan kanssa. Sal­pakankaan ter­vsyase­man päivystyk­seen he joutu­vat kulke­maan Lah­den keskus­tan kaut­ta.  Aluet­ta on kehitet­ty sat­un­nais­es­ti, kun siitä pitäisi tehdä kaupunk­in­auha Vääksyyn. Vääksys­tä taas olisi voitu tehdä todel­li­nen asumisen hel­mi, mut­ta Asikkala on kehit­tänyt sitä oma­l­la taval­laan ilmeet­tömäk­si lähiösi.

Lahdes­ta menee Riihimäen jok­seenkin käyt­tämätön rata Hol­lolan Her­ralan kaut­ta Kärkölän Järvelään. Järvelästä pääsee junal­la vart­ti­tun­nis­sa Lah­teen. Se tar­joaisi eri­no­maista kylämäistä asum­ista – sel­l­aista, jota Helsin­gin seudul­la ei ole tar­jol­la lainkaan. Kärkölän rah­keet eivät riitä, Hol­lo­laan ei ”syr­jässä ole­van” Her­ralan kehit­tämi­nen kiin­nos­ta lainkaan eikä kukaan ole tul­lut vahvis­ta­neek­si tätä nauhaa tiey­htey­del­lä. Tuol­lainen rata tar­joaisi suuret mah­dol­lisu­udet, sil­lä ei se nyt niin paljon mak­saisi, että tyhjilleen jäänyt­tä rataa sahaisi yksi junayk­sikkö edestakaisin.

Hol­lolan rak­en­si aikanaan oman uuden keskus­tan Lah­den rajalle (mut­ta taas liian kauas Lahdes­ta) Sal­pakankaalle. Var­maankin Val­tatie 12 oli moti­iv­ina sijain­ti­in, joka muuten oli pahasti epäon­nis­tunut. Taa­ja­ma sijait­see poh­javesialueel­la, mikä rajoit­taa voimakkaasti työ­paikkarak­en­tamista alueel­la ja rak­en­teen kuromi­nen kiin­ni Lah­teen on han­kalaa Sal­paus­selän luon­non­suo­jelu­alueen vuok­si. Puo­let Hol­lo­lai­sista käy töis­sä Lahdessa ja vain kol­mannes Hollolassa.

Sal­pakan­gas olisi pitänyt rak­en­taa Her­ralaan tai vai­h­toe­htois­es­ti Nos­tavaan. Joka tapauk­ses­sa radan var­teen ja poh­javesialueen ulkop­uolelle. Ain­oas­taan se tiey­hteys puut­tui .Heiveröi­nen maalaiskun­ta ei pysty tietä ruinaa­maan ja Lahtea taas ei voisi vähempää kiin­nos­taa asuinolo­jen paran­t­a­mi­nen hyville veron­mak­sajille rajan vääräl­lä puolella.

Lah­den kaupun­ki on sijoit­tunut niin pienelle alueelle, että sinne ei oikeas­t­aan pitäisi rak­en­taa kuin lähin­nä ker­rostalo­ja. Ran­nat pitäisi jät­tää virk­istysalueik­si paran­ta­maan niiden ker­rostaloaluei­den viihty­isyyt­tä ja antaa omako­ti­a­su­tuk­sen lev­itä suun­nitel­lusti naa­purikun­tien puolelle, kos­ka ne val­takun­nal­lis­es­ti houkut­tele­vim­mat alueet ovat siel­lä. Tähän Lahti ei kuitenkaan voi suos­tua, kos­ka ne verotulot…Tiedotustilaisuudessa kaupung­in­jo­hta­ja ilmoit­ti jo, että Lahti joutuu maankäytössään pain­ot­ta­maan itsekkyyttä.

Ollaanko Lah­den seudul­la siis jotenkin huono­ja sopi­maan ja päät­tämään? Aivan taval­lisia. Vika on pelisään­nöis­sä, jot­ka johta­vat täl­laiseen väistämät­tä. Paljon pahempia hölmöyk­siä on tehty Helsin­gin seudul­la — Turus­ta nyt puhumattakaan.

Oma veikkauk­seni on, että pölyn laskeudut­tua tämä pää­tyy Lah­den ja Nas­tolan liitok­seen. Se liiton on molem­mille ylivoimaisen kan­nat­ta­va. Lah­den kaupunki­rakenne alkaa levit­täy­tyä Nas­tolan puolelle korkeata­soise­na nauhakaupunk­i­na. Sieltä voi tar­jo­ta niin eri­no­maista asum­ista, että muiden kun­tien voi olla vaikea saa­da tont­te­jaan kau­pak­si. Ori­mat­ti­la on jo huo­man­nut, etteivät sen tar­joa­mat ton­tin kaupun­gin keskus­tas­sa mene kau­pak­si. Eivät mene, kos­ka muut tar­joa­vat parem­pia tontteja.

70 vastausta artikkeliin “Hajanainen kuntajako ja yhdyskuntarakenne”

  1. Odotan mie­lenki­in­nol­la mil­lä muut kom­men­toi­jat tätä minus­ta ensiluke­mal­la aivan järkevää kir­joi­tus­ta ampu­vat alas.

    Ori­mat­ti­lan ratkaisut ovat usein tun­tuneet hark­it­se­mat­tomil­ta ja suu­ru­u­den­hul­luil­takin poukkoiluil­ta. Siel­lä puhut­ti­in innois­saan siitä että sinne saadaan Vuosaaren sata­man (!!) logis­ti­ikkakeskus. 😮 Ei tätä hehkutet­taes­sa ehkä mitään isom­pia ratkaisu­ja tehty, en tiedä, niin tarkkaan en ole seu­ran­nut, mut­ta innois­saan olemises­sa on aina vaara että tehdään päätök­siä innos­tuk­sen vallassa.

  2. Kun­tali­itok­sis­sa on kuin onkin se monien mainit­se­ma vaara, että syr­jäkylät jäävät kuo­let­tavasti ja totaalis­es­ti syrjään.

    (Toiv­ot­tavasti Osmo kir­joit­taa päin­vas­tais­es­ta tapauk­ses­ta eli Helsin­gin ja Van­taan liit­tymis­es­tä yhteen, jos­ta olen lukenut äimän käkenä. Hesarin pääkir­joi­tus tänään pahek­suu sitä, että stadis­sa on lihav­ina vuosi­na raken­net­tu koulut kir­jas­tot ter­veysase­mat joka kort­teli­in — kir­joituk­sen viesti on, että Hesan pitäisi leika­ta näitä rajusti. Olen taipu­vainen samalle kan­nalle; kolme kir­jas­toa valit­ta­vana iltakäve­lyetäisyy­del­lä on hiukan yläkant­ti­in kir­jastopalveluis­sakin, jot­ka min­ulle ovat kun­nan tärkein peruspalvelu.)

  3. Kos­ka kir­joi­tus käsit­telee myös rautatieli­iken­net­tä, teen joitakin huomioita. 

    Pen­nala sijait­see rauta­tien var­res­sa ja Ori­mat­ti­lan kun­ta on toivonut henkilöju­nali­iken­teen kehittämistä: 

    http://dynasty.phnet.fi/orimattila/kokous/2010706–7.PDF

    Olen aikoinaan kuul­lut myös väit­teen, että VR:n vielä ajaes­sa henkilöju­nia Lah­den ja Lovi­isan välil­lä viras­to olisi itsekin myön­tänyt välin Ori­mat­ti­la — Lahti olleen taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va. Mut­ta kun trend­inä oli paikallis­li­iken­teen alasajo, sen trendin mukaan men­ti­in. Väit­teen toden­peräisyy­den tark­ist­a­mi­nen vaatisi toden­näköis­es­ti usei­den 1960 — ja 1970 ‑luku­jen lehtivu­osik­er­to­jen läpikäymistä eikä sel­l­aiseen ole ollut aikaa. Ongel­man ydin on kuitenkin jälleen ker­ran se, ettei vai­h­toe­hto­ja ole jos nyky­istä VR-Yhtymää ei kiin­nos­ta tai tar­jo­tut rahat eivät yhtiölle riitä. 

    Meil­läkin olisi jo korkea aika päästä irti VR-usko­vaisu­ud­es­ta ja kat­soa, mil­laista kehi­tys­tä ympäristössämme (esimerkik­si Ruot­sis­sa) on tapah­tunut, kun alueillekin annetaan sanan­val­taa henkilöli­iken­net­tä koske­vis­sa kysymyk­sis­sä. Ohes­sa on tuore lausun­tomme kil­pailut­tamista koske­van työryh­män mietinnöstä: 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Kilpailulausunto2010.pdf

    Itse LVM:n työryh­män miet­intö on tuon linkin takana: 

    http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964900&name=DLFE-10786.pdf&title=Julkaisuja%2017–2010

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  4. Kan­nat­taisiko­han, tulleen palaut­teen perus­teel­la, kalvot kier­rät­tää seu­raaval­la ker­ral­la main­os­toimis­ton kaut­ta (jos työ­nan­ta­ja mak­saa?)? Pyy­dät lait­ta­maan asi­as­ta tin­kimät­tä käärepa­perei­hin, kau­ni­il­la kuvil­la, vetoav­il­la sanoil­la, ketään syyllistämättä.

    Se ettei syyl­lis­tetä on tärkeää. Kun ihmistä syyl­lis­tetään, hän menee hyvin hel­posti saman tien kuoreensa.

  5. Asi­as­ta sinän­sä hert­taisen samaa mieltä.

    Kun tuo­ta rataverkkoa kat­soo, niin kyl­lä min­ulle tulee väk­isinkin mieleen että jos nyt kat­soisi sen Tram­Train­in ajatuk­sel­la läpi. Tuol­lainen rakenne mis­sä on van­ho­ja vajaakäytöl­lä ole­via teol­lisu­us­ra­to­ja joiden­ka liiken­nöin­ti ei oikein lähi­ju­nal­la kan­na­ta on juuri se mihin sitä maail­mal­la käytetään. 

    Lahdessa on muuten jo noin sata vuot­ta puuhat­tu ratikkaa, mm. sik­si että “Ilmeis­es­ti VR:n hoita­maan liiken­nöin­ti­in ei oltu tyy­tyväisiä.” http://www.raitio.org/historia/lahti/lahti.htm Aika vähän ne asi­at muut­tuu: “Kes­ki-Uuden­maan ja Lah­den seudun kun­nat eivät hyväksy oiko­radan junavuoro­jen vähen­ny­suhkaa, vaan vaa­ti­vat sen sijaan lisää vuoro­ja radalle.”, http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/09/kunnat_vaativat_lisavuoroja_helsinki-lahti-oikoradalle_1978556.html

  6. Ongel­mat ovat todel­lisia ja saman­laisia löy­tyy maan kaik­ista osista.
    Ja ne ovat ongelmia, joi­hin paljon main­os­te­tun ja kehutun seu­tukaavoituk­sen olisi pitänyt vas­ta­ta — ei ole vastannut.
    Todel­lista ylikun­nal­lista tah­toti­laa ei ole syn­tynyt, syn­tyykö tule­vaisu­udessakaan? Maakun­takaavoituk­ses­sa jär­jestelmä on sama.

  7. No nyt puut­tuu enää ne ihmiset ja yri­tyk­set jkot­ka alu­ueelle tulee tuos­ta sun yhtälöstä. Ei ne pelkäl­lä kaavoituk­sel­la Lah­teen asetu.

    Onhan noil­la asioil­la joi­ta sanoit merk­l­i­tys­tä siinä vai­heessa kun kasvukeskuk­seen pitää luov­da edel­ly­tyk­siä. Mut­ta ei nuo ole niitä tek­i­jöitä jot­ka syn­nyt­täi­sivät kasvun tyhjästä.

    1. Paa­vo Häikiölle:
      Jos Nurmes ryhty­isi kaavoit­ta­maan ideaal­ista asuinympäristöä, sinne tuskin siir­ty­isi kuitenkaan uusia jälki­te­ol­lisia työ­paikko­ja. lah­den seudun tilanne on aivan toinen sijaintin­sa takia. Sieltä pen­delöidään jo nyt vähän liiankin paljon pääkaupunkiseudulle. Työvoimaa siis jo on. On täysin real­is­tista ajatel­la, että jotkut työ­paikat siir­ty­i­sivät halvem­pi­in oloi­hin kaupunki­in, jos­ta kuitenkin on alle tun­nun yhteys Helsinkiin.

  8. Kaikkein yksinker­tais­in­ta teknis­es­ti olisi luop­ua vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmästä sekä kaik­ista val­tiono­su­usjär­jestelmän olo­suhde­muut­tu­jista. Kun kun­ta halu­aa olla itselli­nen, niin olkoon — hyvässä ja pahassa.

  9. Osmo: “Muut kun­nat eivät hyödy vero­tu­lo­jen tasauk­sen vuok­si hyvistä veron­mak­sajista mitään.”

    Ei se tasaus nyt ihan nol­la­summapeliä ole — ja tuskin nuo muut kun­nat ovat tasauk­ses­sa saamapuolella?

    1. Muut Päi­jät-Hämeen kun­nat kuin Lahti ovat tasauk­sen piiris­sä. Kos­ka niiden vero­pros­ent­ti on korkeampi kuin maas­sa keskimäärin, ne hyö­tyvät omista veron­mak­sajis­taan tuon ero­tuk­sen ver­ran, siis esimerkik­si pros­entin näi­den tuloista. Muu­toin ne saa­vat asukas­ta kohden vähän yli 2900 euroa kuus­sa ihan siitä riip­pumat­ta, paljonko niiden asukkaat ja yri­tyk­set mak­sa­vat veroja.

  10. Toisaal­la joku kri­ti­soi Osmoa siitä, että hänen mielestään Lah­teen ei pitäisi rak­en­taa lainkaan pien­talo­ja. Kuvit­telisin tämän ole­van väärä käsi­tys ylläol­e­van kir­joituk­sen poh­jal­ta. Osmo osan­nee itse valaista ajatuk­si­aan ker­rostalo­jen ja pien­talo­jen rakentamisesta. 

    Omat ajatuk­seni aiheesta ovat seuraavankaltaisia: 

    Omas­ta näkökul­mas­tani Osmo ei sano, ettei Lah­den seudulle tulisi rak­en­taa lainkaan omakoti­talo­ja. Se, mitä hän sanoo (tai ainakin miten minä asian tulk­it­sen), on että Lah­den keskus­taa kan­nat­taisi laa­jen­taa (jonkin ver­ran). Ja täl­lainen tapah­tuu rak­en­ta­mal­la kerrostaloja. 

    Ker­rostalolähiöhel­vettien rak­en­t­a­mi­nen Lah­den seudul­la on hölmöläisen hommaa. 

    Jos Lahdessa käytet­täisi­in 1–2 km² alue tiivi­iseen keskus­ta­maiseen ker­rostalo­rak­en­tamiseen (Jätkän­saaren tyyliseen), niin kyseiselle alueelle mah­tu­isi tuo 15000–30000 asukas­ta, mikä riit­täisi hyvin alueen kaupunkiosan kasvu­tarpeisi­in. (Huom., en ole käynyt tutus­tu­mas­sa Lah­den kaupunki­rak­en­teeseen siltä kannal­ta, kuin­ka help­poa täl­laisen kohteen löytämi­nen on. Ker­tokaa toki jos moista aluet­ta ei ole mah­dol­lista löytää.)

    Parhaas­sa tapauk­ses­sa tuol­lainen kas­vat­taisi Lah­den kaupunkikeskus­taa ja palve­lu­tar­jon­taa. Huonoim­mas­sakin tapauk­ses­sa sille varat­tu alue on kooltaan sen ver­ran pieni, että omakoti­taloille jää paljon tilaa ihan lähel­lä Lah­den keskustaa.

    On tot­ta, että yhteistyön ongel­mat voitaisi­in teo­ri­as­sa ratkaista kun­tien välisel­lä yhteistyöl­lä. Valitet­tavasti tilanne muis­tut­taa omi­naisuuk­sil­tan osit­tain haitallista van­gin dilem­maa ja osit­tain haitallista yhteis­lai­tu­men ongel­maa. Nykyi­nen jär­jestelmä ei tar­joa keino­ja ratkoa ongelmia seu­tu­jen välisenä yhteistyönä.

    Tyyp­pies­imerkkinä vaikka­pa tämä: kuka äänestäisi Lahdessa poli­itikkoa, joka halu­aa lahte­lais­ten mak­set­tavak­si tien, jon­ka hyö­ty tulee toisen kun­nan asukkaille? Äänestäisitkö sinä poli­itikkoa, joka lupaa lähet­tää verovaro­ja naa­purikun­taan sen sijaan että käyt­täisi niitä paikallis­es­ti ter­vey­den­huoltoon ja mui­hin palvelui­hin. Tuon Osmon mainit­se­man kun­nan asukkail­la ei siihen varaa ole, joten tie jää rak­en­ta­mat­ta. Ongel­ma on poli­it­tises­sa _järjestelmässä_ ei siinä, ettei ole tarpeek­si yhteistyötä tai halua siihen. 

    Olen itse tulos­sa tästä siihen tulok­seen, että Suomes­sa pitäisi tehdä hallinto­jär­jestelmän täys­re­mont­ti. Sen suun­tainen, jos­sa infra­struk­tu­uri, yleiskaavoitus, erikois­sairaan­hoito ja kasa mui­ta asioi­ta laitet­taisi­in maakun­tien vas­tu­ulle ja maakun­ti­in valit­taisi­in edus­ta­jis­tot vaaleil­la. Ratkaisu ei ole ideaali, mut­ta ainakin säästyt­täisi­in Lah­den esimerkin kaltaisil­ta ongelmil­ta — kukin kun­ta voisi silti pyörit­tää sitä omaa ter­veyskeskus­ta ja huole­htia oman alueen­sa viihtyvyydestä.

  11. Kale­vi Kämäräiselle:
    Lah­den seudun lähili­iken­teestä ei tule mitään Eldo­radoa, vaik­ka VR hävitetään, kuten kvar­taal­im­iehet toivo­vat. Lah­den seu­tu kil­pailut­taisi tässä tilanteessa liiken­teen, jon­ka sit­ten iki-ihana ulko­mainen oper­aat­tori ajaisi ja oper­aat­tori saisi rahansa, vaik­ka junis­sa ei olisi yhtään matkus­ta­jaa. Mikään toim­inta ei muu­tu kan­nat­tavak­si, vaik­ka rautatiematkus­ta­jat r.y:n haave VR:n tuhoamis­es­ta toteu­tu­isi. Ulko­maiselle yhtiölle alka­isi pumpa­ta rahaa siis Lah­den seudun kunnat.

    Ongel­man ydin on se, että VR on Oy-muo­toinen, mut­ta sil­lä on yhteiskun­nal­lisia velvoit­tei­ta. Paras rataisu olisi, että VR:n omis­ta­ja määräisi, että VR:n on pikku­voitol­la, eli läh­es omakus­tan­nush­in­to­ja nou­dat­taen tuotet­ta­va tiety lähili­iken­nesuorite esim. Tampereelle.

    Kämäräi­nen uno­htaa myös aina sen, että esim. Tam­pereen seudun kun­tia ei ole kiin­nos­tanut kuin motarei­den rak­en­t­a­mi­nen. Täl­läkin het­kel­lä vah­va tiet­ty­jen piirien lob­baus­ryh­mä yrit­tää estää Tam­pereen ratikan ja lähijunat.

    On suo­ras­taan surkuhu­paisaa nähdä, mikä vim­ma Suomes­sa on hävit­tää kansalli­nen rautatieyhtiö.

  12. Rupesin juuri miet­timään että tuos­ta vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta johtuen kaupun­gin kan­nat­taa tehdä niin että mak­si­moi mak­su­tuo­tot ja min­i­moi vero­tu­lot. Esimerkik­si niin että Helsingis­sä (a) määrätään kaaval­la kaukoläm­pö pakol­lisek­si, (b) HELEN luon­nol­lisen monop­o­lin­sa turvin nos­taa mak­su­ja, © las­ke­taan kiin­teistöveroa vas­taavasti. Asukkaiden kannal­ta muuten plus-mii­nus­nol­la, pait­si että val­tiono­su­udet kaupungille kasvaa.

    1. Rupesin juuri miet­timään että tuos­ta vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta johtuen kaupun­gin kan­nat­taa tehdä niin että mak­si­moi mak­su­tuo­tot ja min­i­moi verotulot. 

      Ensim­mäi­nen, mak­su­jen koro­tus toimii mut­ta jälkim­mäi­nen, vero­jen alen­t­a­mi­nen ei toi­mi, kos­ka vero­tu­lo­jen tasaus perus­tuu lasken­nal­lisi­in vero­tu­loi­hin keskimääräisil­lä vero­pros­en­teil­la. Kan­nat­taa kuitenkin omis­taa maa ja per­iä siitä vuokraa sen sijaan että perisi siitä kiinteistöveroa.

  13. Ihan asi­aa. (Her­rala tai Nos­ta­va Hol­lolan val­it­se­m­ana Hol­lolan keskuk­se­na oli­vat tosin aika ville­jä vetoja.)

    Yksi ratkaisu noi­hin eri taa­jamien ongelmi­in olisi pudot­taa autono­mi­an tasoa nyky­istä alemmk­si. Jos jokin kylä saa palvelun­sa toisen kun­nan alueelta halvem­mal­la ja mukavam­mi­ni, se voisi ottaa ne sieltä (jos tuolle toiselle kun­nalle sopii).

    Vero­tu­lo­jen tasaus voisi men­nä pidem­mällekin. Toises­sa streamis­sa jo mainitsin, että kaik­ki kun­nat voisi­vat saa­da käyt­töön­sä saman sum­man per asukas. Näin mon­et tak­tiset (järke­viä ratkaisu­ja estävät) kuviot jäi­sivät pois (ja tasa-arvo lisään­ty­isi muutenkin).

    1. Sal­pakan­gas on nyt siel­lä mis­sä se on, eikä se ole siir­ret­tävis­sä pois poh­javesialueelta radan var­teen. Tämä oli vain esimerk­ki siitä, mitä hajanainen suun­nit­telu saa aikaan.

  14. Särelä, aika moni muukin on tul­lut samaan tulok­seen. Tämä menee jotenkin niin että ensin kan­nat­taa kun­tien välistä yhteistyötä sen teo­reet­tisen hyö­ty­jen vuok­si, jot­ka sisältää taus­tao­le­tuk­sen että eri kun­tien edus­ta­jat pyy­teet­tömästi ajaa seudun etua (jotkus joskus kyl­lä ajaakin). Stten tutus­tuu siihen yhteistyöhön käytän­nössä, ja toteaa tuon taustalo­le­tuk­sen keskimäärin täy­dek­si huuhaak­si. Jon­ka jäl­keen on sit­ten sitä mieltä että mikä tahansa on paran­nus kun­tay­htymi­in verrattuna.

  15. Tuovi­nen, ote­taan Z‑juna tarkasteluun:

    VR:n oman ilmoituk­sen mukaan junakilo­me­tre­jä ker­tyy sille vuodessa 1,4 miljoon­aa. (1)

    SM4-juna painaa 107 ton­nia. Nor­maali RHK:n rata­mak­su henkilöli­iken­teel­lä 0,14 senttiä/tonnikilometri ja lisäk­si Lah­den Oiko­radas­ta per­itään investoin­tiveroa 0,5 sent­tiä /tonnikilometri. Eli yhdeltä kilo­metriltä SM4-junas­ta mak­se­taan noin 70 sent­tiä rata­mak­su­ja. (2) San­o­taan siis pyöreästi miljoona euroa rata­mak­su­ja vuodessa.

    Z‑junan keskinopeus on noin 100km/h. Eli tun­te­ja ker­tyy vuodessa noin 14 000. Lisätään nyt vähän seison­ta-aiko­ja ja muu­ta ja san­o­taan 17 000 tun­tia. Kon­duk­tööri ja veturinkul­jet­ta­ja mak­sa­nee yhteen­sä n. 90 euroa tun­ti VR:lle, eli laite­taan henkilöstöku­luik­si pyöreästi 1,5 miljoona euroa vuodessa.

    Junien pääo­makus­tan­nus ja huolto on vähän kimu­rantimpi jut­tu kun julk­ista tietoa ei oikein ole, mut­ta tuol­lainen SM4 tyyp­pinen juna mak­sa­nee jotain 5–10 miljoon­aa euroa kap­pale. Huol­lot päälle, niin san­o­taan taas pyöreästi kak­si miljoon­aa vuodessa keskimäärin kolmes­ta junasta.

    Lisätään vielä jotain hallintoku­lu­ja ja sähköä puolisen miljoon­aa niin ollaan suur­in­pi­irtein viidessä miljoonas­sa vuosi. Sovi­taan että lasken väärin ja jotenkin epäreilusti, ja heit­etään vielä 50% päälle, niin se on saman ver­ran kuin VR:n mukaan Z‑juna tekee lip­putu­lo­jen jäl­keen tap­pi­o­ta vuodessa, eli 7,5 miljoon­aa. Lip­putu­loik­si arvaisin 60 000 matkus­ta­jal­la ehkä viisi miljoon­aa euroa vuodessa.

    Näyt­tää siltä että VR rahas­taa zetal­la ja tukee sil­lä jotain kor­pivuoro­ja, tai mitä lie. Tai sit­ten minä en vaan tajua jotain.

    1) http://www.raideryhma.fi/Lahiosto09.pdf
    2) http://www.rhk.fi/radan_kaytto/rataverkolle_paasy/ratamaksu/

  16. OS:

    Kan­nat­taa kuitenkin omis­taa maa ja per­iä siitä vuokraa sen sijaan että perisi siitä kiinteistöveroa.

    Onko tuos­sa per­im­mäi­nen syy mik­si esim H:ki ei suos­tu kaavoit­ta­maan yksi­ty­is­ten mai­ta kuin korkein­taan puistoksi?

    Kuin­ka siis pitäisi kiinteistövero/valtionavustus sys­teeme­jä muut­taa että kaupunkisu­un­nit­telua ohjaisi kaupunki­rak­en­teen ja joukkoli­iken­teen toimivu­us maan­omis­tuk­sen sijaan?
    Siis siten että kaavoit­ta­jalle olisi sama kuka todel­la tiivi­isti raken­netun maapo­h­jan omistaa.

  17. Täy­tyy sanoa, että en ole oikein koskaan käsit­tänyt koko Lahtea. Se kasvoi voimakkaasti sodan jäl­keen Kar­jalan siir­to­lai­sista keskelle vauras­ta Päi­jät-Hämet­tä. Siinä on jo tarpeek­si ainek­si, mik­si itses­tään ylpeät pitäjät eivät halua liitosta.

    Mut­ta kun kat­soo kart­taa ja lukee Osmon tekemää selvi­tys­tä, olisi kan­nat­tanut tehdä toisin, pitkäl­lä aika­jän­teel­lä. Näin olisi yhdyskun­tarak­en­teeseenkin tul­lut perspektiiviä.

    Valitet­tavasti PARAS-han­kkeen kun­tali­itok­set ovat olleet huono esimerk­ki. Säästöjä on saatu pääosin keskit­tämäl­lä toim­into­ja. Mitähän säästöä siinä on kun mum­mot ja pap­at kul­jete­taan lekurille matko­jen takaa. 

    Viime vuo­den lop­ul­la teh­dyn kyse­lyn mukaan puo­let liitoskun­nista puuhastelee koulu­jen lakkaut­tamisen kanssa. Kou­volas­sa kun­tali­itoskon­sult­ti ehdoti 15:n koulun lakkaut­tamista. Hämeen­lin­nas­sa oli lopet­tamis­listal­la neljä koulua. Vain 7000 asukkaan Kemiön­saari oli kar­si­mas­sa kymmen­estä alak­oulus­taan neljä.

    Kyl­lä koulu­ja voi lakkaut­taa ilman kun­tali­itok­si­akin, mut­ta nyt liitok­sia käytetään astalona kaiken­maail­man lakkaut­tamisille ja keskit­tämisille ja kun­tali­itosten ima­go on pahasti ruvella.

  18. Ilpo Tuo­viselle:

    Ei se Lah­den lähili­ikenne var­maankaan mikään Eldo­ra­do ole, mut­ta esimerk­it maail­mal­ta osoit­ta­vat, että asioi­ta voi tehdä vähem­mil­lä tai enem­mil­lä taloudel­lisil­la tap­pi­oil­lakin ellei sit­ten jopa plus­san puolel­la. Tuo­visen vas­taus viit­taa myös siihen, ettei hän ole lukenut linkit­tämääni Suomen Rautatiematkus­ta­jat ry:n kil­pailut­tamis­lausun­toa, jos­sa koroste­taan esimerkik­si Ruotsin val­ti­ol­lisen SJ:n pysyneen suure­na toim­i­jana. Suomes­sa VR-Yhtymä melkoisen var­masti niin ikään pysyy suure­na toim­i­jana, vaik­ka kiskoille tulisi mui­ta operaattoreita. 

    Vaikea tietysti on ollutkin hyväksyä mui­ta kun motare­i­ta, kun päätös­val­ta kiskoli­iken­teestä on pysynyt val­ti­ol­lisel­la VR:llä ja val­tio on suos­in­ut nimeno­maan kumipyöräli­iken­net­tä. Oheis­es­ta linkistä voi muun muas­sa lukea, minkälainen suh­tau­tu­mi­nen VR:llä oli aikoinaan Orive­den kun­taa kohtaan liiken­nepaikko­jen lakkaut­tamista pohdit­taes­sa. Eli ei siinä vasta­lauseet aut­ta­neet, kun laitos-VR on tehnyt mitä halunnut. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj034.htm

    Enpä tiedä kenel­lä on vim­ma hävit­tää kansalli­nen rautatiey­htiö, mut­ta sel­l­aista ei ainakaan löy­dy Suomen Rautatiematkus­ta­jat ry:n kan­nan­otoista, vaik­ka VR:n monop­o­lia kritisoimmekin.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  19. Evert The NeveR­est: “Kyl­lä koulu­ja voi lakkaut­taa ilman kun­tali­itok­si­akin, mut­ta nyt liitok­sia käytetään astalona kaiken­maail­man lakkaut­tamisille ja keskit­tämisille ja kun­tali­itosten ima­go on pahasti ruvella.”

    Kyläk­oulu­ja lakkaute­taan pääasi­as­sa sik­si, että niil­lä haja-asu­tusalueen mum­moil­la, joi­ta ter­veyskeskuk­seen raa­hataan, ei ole lap­sia. Tästä huoli­mat­ta laa­jat kansan­li­ik­keet halu­a­vat säi­lyt­tää kyläkouluja.
    Ja halvem­mak­si tulee kul­jet­taa ne mum­mot sieltä ter­veyskeskuk­seen kuin pitää muu­ta­maa mum­moa varten kokon­aista terveyskeskusta.
    Hie­man kär­jistäen, mut­ta vain hieman.

  20. Raimo K kirjoitti:
    “Kyläk­oulu­ja lakkaute­taan pääasi­as­sa sik­si, että niil­lä haja-asu­tusalueen mum­moil­la, joi­ta ter­veyskeskuk­seen raa­hataan, ei ole lapsia.”

    Ei ole pitkä aika kun Hämeen­lin­nas­sa uuti­soiti­in, että 70-vuo­tias nainen oli syn­nyt­tänyt lapsen. Tosin 50 vuot­ta sitten.

    Mut­ta point­ti oli, että kyl­lähän niitä tyhjiä koulu­ja pitää lakkaut­taa ilman kun­tali­itok­si­akin. Päät­täjät menevät kun­tali­itok­sen taakse vaikeis­sa päätöksissä.

    Palvelu­iden keskit­tämisen tehokku­ud­es­ta ei ole edes tutkimusti­etoa. Onko HUS tehokas? 

    Jos keskit­tämi­nen olisi kan­nat­tavaa ter­vey­den­huol­los­sa, Suomes­sa olisi vain yksi Mehiläisen toimipaikka.

    Ter­veyskeskusten kus­tan­nusver­tailui­hin pitäisi laskea myös sivuku­lut eli esimerkik­si matkus­tusku­lut ja ‑aika.

  21. Vain kan­nat­ta­va lähili­ikenne tulee säi­lyt­tää. Kan­nat­tavak­si lähili­iken­teen saa, kun kaavoite­taan oikein. Olen lueskel­lut Uudenkaupun­gin radas­ta tehtyä selvi­tys­tä. Selvi­tys sinän­sä on hyvä: etule­hti, paljon tek­stiä ja johtopäätök­set. 🙂 Vika vain oli siinä, ettei selvi­tyk­sessä ollut sanaakaan lisäkaavoituk­ses­ta, jol­la reitin saa kannattavaksi!

    Kun­ta­jako­selvi­tyk­sis­sä tulee päästä seu­raavaan vai­heeseen. Liian suuria kun­tia tulee oikeasti päästä jaka­maan. Muual­la maail­mas­sa ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen tehdään uusia taa­jamia, jot­ka saman tien jae­taan uusik­si kun­niksi. Ase­man viereen saadaan 10 000 asukas­ta pien­taloi­hin. Jaka­mal­la kun­nat saadaan uusille alueille kehit­tymään palvelut.

  22. Kun­tali­itoskun­tien ima­go-ongel­mat syn­tyvät, kun hallintokus­tan­nusten säästön sijaan 5‑vuoden irti­sanomiskiel­lon vuok­si säästöt haetaan lähipalvelu­jen lopet­tamis­es­ta ja sivupis­teki­in­teistö­jen myynnistä.

    “Elinkelpoisen” pikkukaupun­ki-Suomen keskinker­taiset kaavoit­ta­jat kaavoit­ta­vat ilmeet­tömiä lähiöitä, vaik­ka vapaasti val­it­se­maan kykenevät per­heet suo­si­vat aito­ja kyliä, ja iso­ja tont­te­ja sivum­mal­ta. Kun keskus­taa­ja­man koulu­jen käyt­töaste ale­nee, kam­reerivi­ra­nomainen pää­tyy lakkaut­ta­maan pienet kyläk­oulut. Kyläk­oul­u­lakkau­tuk­sis­sa on tietysti kyse usein kyläk­oulun oppi­laspu­las­ta, mut­ta yhä use­am­min pikkukaupun­gin keskus­tan vetovoiman puut­teesta ja taa­jamien koulu­jen oppi­laiden vähenemisestä.

  23. Tääl­lä osu­taan asian ytimeen. Oy:n on osakey­htiölain mukaan tuotet­ta­va voit­toa. VR on Oy,VR:n on siis tuotet­ta­va voittoa.
    Sil­loin se toimii kuten Oy ja ottaa rahat sieltä mis­tä se saa, jot­ta se voi toteut­taa niitä yhteiskun­nal­lisia tehtäviä, joi­ta sille on annettu.

    Min­ulle on uusi asia, että esim. Tam­pereen seudun kun­nal­lispoli­itikko­jen tekemät motar­il­in­jauk­setkin ovat VR:n syytä, tämä tieto oli min­ulle uusi. Ilmeis­es­ti VR:n syytä on sekin, että tam­pere­laisia kun­nal­lispoli­itikko­ja ei ole kiin­nos­tanut ava­ta neu­vot­telu­ja val­tion suun­taan raitioteistä. Kaikkea ikävää se VR ehti­ikin tehdä, liukasli­ikkeinen toimija.

    Val­tio ei ole joku jätkä jos­sain, vaan val­tio olemme me. Jokainen kansane­dus­ta­ja ja kun­tapäät­täjä voi tehdä aloit­teen siitä, että “val­tio” tek­isi jotain. Pirkan­maalainen kansane­dus­ta­ja voi esim ehdot­taa, että val­tio tuk­isi Tam­pereelle raken­net­tavaa raitiotietä..ainiin, VR estää senkin aloit­teen, sori, unohdin!

  24. Ilpo tuovi­nen
    ” Oy:n on osakey­htiölain mukaan tuotet­ta­va voittoa.”

    Mitäpä jos vaik­ka kävis­it tutus­tu­mas­sa kyseiseen laki­in, se kun löy­tyy netistä?

    Osakey­htiöla­ki:
    Yhtiön toimin­nan tarkoituk­se­na on tuot­taa voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille, jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin.

  25. Val­tion todel­lakin pitäisi olla me. Käytän­nössä se on kuitenkin usein se “joku jätkä jos­sain” eli keskushallinto Helsingis­sä. Sik­si esimerkik­si liiken­ne­m­i­nis­terin pitää lausua sel­l­aisia itses­tään­selvyyk­siä kuin oheises­sa ns. runk­overkkoa koskevas­sa uutisessa. 

    http://yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2010/09/vehvilainen_liikenteen_runkoverkkosuunnitelma_tyrmattava_1983389.html

    Toisaal­ta min­is­teri on juuri äsken men­nyt virkami­esten­sä mukaan, mikä ilme­nee ohei­sista Pis­ara-rataa koske­vista uutisista. 

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Liikennevirasto+Pisararata+v%3%A4hent%C3%A4isi+junien+my%C3%B6h%C3%A4stely%C3%A4/1135259968878

    http://yle.fi/alueet/teksti/helsinki/2010/09/vehvilainen_vaatii_pisara-rataa_1973209.html?browserArticleId=1973209&defaultArticleId=1973209&wireframe=text&pageNumber=3

    Itse muis­tan, kun olin eduskun­tat­alos­sa mukana luovut­ta­mas­sa sisä­maan yöju­nien palaut­tamista koske­vaa adres­sia Vehviläiselle. Tuol­loin min­is­teri luki meille hallinnos­sa valmis­te­tun paperin, jos­sa myöhem­min esi­in tullei­den seikko­jen val­os­sa on paikkansapitämät­tömiä seikko­ja. Mut­ta kun hallinto on paperin valmis­tel­lut, sisältö on tot­ta, tun­tuu meil­lä kulke­van ajatuksenjuoksu. 

    Ole­tankin, että yksi seli­tys alenevi­in äänestyspros­ent­tei­hin on meil­lä juuri tuol­lainen yhden totu­u­den peri­aate: päät­täjät hoke­vat, ettei ole (hallinnon tuot­ta­man esi­tyk­sen) vai­h­toe­htoa. Mitäpä sitä sit­ten äänestämään kun vai­h­toe­hto­ja on vain yksi, vaik­ka vai­h­toe­hdon toteut­ta­jat vähän vai­h­tu­isi­vatkin. Jo Ruot­sis­sa asi­at ovat toisin. Esimerkik­si tuor­eis­sa vaaleis­sa rautatei­den kil­pailun vapaut­tamisen pyörtämistä esit­täneet puolueet hävi­sivät vaalit. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  26. VR:n omis­ta­jao­h­jaus pitää sisäl­lään voiton­tavoit­telun ja on aivan selvää, että val­tio halu­aa oman Oy:nsä tuot­ta­van voit­toa. Eri asia on, kuin­ka paljon voit­toa halutaan.

  27. On aika kaukaa haet­tua, että Ruotsin demarien suo­sio liit­ty­isi tähän asi­aan, eivätköhän muut seikat ratkaisseet, enem­mänkin isot poli­it­tiset kysymykset.

    Erikoista tässä VR-kau­nas­sa on, että Kale­vi Kämäräisen ratkaisu kaik­keen on VR. Saman­laista hokemista löy­tyy Helsingistä, jos­sa metro on ainakin erään kepu­laisen mielestä kaiken pahan alku ja juuri. 

    Tam­pereen seudul­la on täy­det mah­dol­lisu­udet neu­votel­la asiois­taan, jos se vain halu­aa. Joukkoli­iken­nelakia muute­taan juuri Tam­pereen kaupun­gin aloit­teesta. Yhtälail­la Tam­pereen kaupun­ki olisi voin­ut tuo­da esi­in, että uuden liiken­nekun­tay­htymän toimenku­vaan tulisi HSL:n mukaises­ti kuu­lua lähi­ju­nali­iken­teen osto.

    Ikävä fak­ta vaan on, vaik­ka Kale­vi Kämäräi­nen sitä ei uskokaan, että esim. Tam­pereen kaupun­ki on omil­la päätök­sil­lään pan­nut sato­ja miljoo­nia tien­raken­nuk­seen. Siis kaupung­in­val­tu­us­ton päätök­sil­lä. Eikö val­tu­us­to ole vas­tu­us­sa omista päätök­sistään? Onko VR pakot­tanut Tam­pereen val­tu­us­ton ole­maan autoilumyönteinen?

    Vas­taus: Tam­pere on tehnyt omat päätök­sen­sä itse. Sama pätee paikallisju­ni­in, sil­lä mikä olisi estänyt neu­vot­tele­mas­ta asi­as­ta LVM:n kanssa? Ei mikään. Mikä olisi estänyt pane­mas­ta Tam­peretta rahaa raiti­otiehen? Ei mikään.

    Kale­vi Kämäräisen tek­steistä välit­tyy kuva, että meil­lä on yksi iso paha susi VR ja poli­itikkoina lau­ma tah­dot­to­mia vihan­nek­sia, joil­la ei ole omaa tahtoa.

    On min­ulle päivän­selvää, että monis­sa seuduis­sa on itsessään vikaa, jo sik­sikin, että kaavo­tus on kun­nan asia, ei val­tion juurikaan.

  28. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: “Kyläk­oul­u­lakkau­tuk­sis­sa on tietysti kyse usein kyläk­oulun oppi­laspu­las­ta, mut­ta yhä use­am­min pikkukaupun­gin keskus­tan vetovoiman puut­teesta ja taa­jamien koulu­jen oppi­laiden vähenemisestä.”

    Harvem­min. Muut­to­tap­piokun­nis­sa tosin vähenevät KAIKKI oppilaat.

  29. Kalle kir­joit­ti:

    Kun­ta­jako­selvi­tyk­sis­sä tulee päästä seu­raavaan vai­heeseen. Liian suuria kun­tia tulee oikeasti päästä jaka­maan. Muual­la maail­mas­sa ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen tehdään uusia taa­jamia, jot­ka saman tien jae­taan uusik­si kun­niksi. Ase­man viereen saadaan 10 000 asukas­ta pientaloihin. 

    Kallel­la on kyl­lä tässä ihan vin­ha point­ti, mon­et kun­tien asioista voitaisi­in hyvin hoitaa tuol­lakin tasol­la. Ain­oa vaan, että se 10 000 asukkaan tule­va kun­ta ei voi rak­en­taa sitä rataa. Liiken­n­ev­erkko, ja siihen liit­tyen kaavoitus ainakin yleiskaa­vata­sol­la täy­tyy sil­loin siirtää pois näiltä pikkukun­nil­ta maakunnalle/tms, jon­ka hallinto pitää vali­ta demokraat­tis­es­ti. Muu­toin malli on mahdoton. 

    Täl­löin­hän päästään aika lail­la siihen malli­in, jota Särelä tuol­la yllä hah­mot­teli. Eikä se kai Osmonkaan ajatuk­sista niin kovin kaukana ole. 

    Liiken­nein­fraa ei voi jät­tää val­tion hoidet­tavak­si, vaan siitä pitää vas­ta­ta sen tahon, joka myös päät­tää kaavoituk­ses­ta, kos­ka siel­lä määrätään suurelta osin liiken­teen tarve. 

    Nykyti­lanteessa kun­tien kan­nat­taa tehdä kaiken­laisia vir­i­tyk­siä, jois­sa liikenne tulee kalli­ik­si, mut­ta sen mak­saa val­tio. Viit­taan nyt ennen kaikkea puh­taasti henkilöau­toli­iken­teeseen perus­tu­vaan kaavoituk­seen kaupunkien lähistöllä.

  30. Z‑junasta muuten: sehän suo­ras­taan huu­taa jatkoa joka toisel­la junal­la heino­laan, joka toisel­la nas­tolan suun­taan. Ei sik­si, että tuol­ta radan­var­sista kovin moni matkustelisi Helsinki­in töi­hin (siihen ne ovat turhan kaukana jo), vaan kos­ka se tar­joaisi hal­val­la hyvät yhtey­det Lah­teen, ja vähem­mistölle Helsin­gin suuntaankin.

  31. Otso Kivekäs: “Liiken­n­ev­erkko, ja siihen liit­tyen kaavoitus ainakin yleiskaa­vata­sol­la täy­tyy sil­loin siirtää pois näiltä pikkukun­nil­ta maakunnalle/tms, jon­ka hallinto pitää vali­ta demokraat­tis­es­ti. Muu­toin malli on mahdoton.”

    Näin on tehty, jo 60-luvul­la — ja malli on hyvä, mut­ta tilanne mahdoton.

  32. Raimo K:
    “Kun­tali­itoskun­ta­lainen: “Kyläk­oul­u­lakkau­tuk­sis­sa on tietysti kyse usein kyläk­oulun oppi­laspu­las­ta, mut­ta yhä use­am­min pikkukaupun­gin keskus­tan vetovoiman puut­teesta ja taa­jamien koulu­jen oppi­laiden vähenemisestä.”

    Harvem­min. Muut­to­tap­piokun­nis­sa tosin vähenevät KAIKKI oppilaat.”

    Ei tarvitse olla muut­to­tap­piokun­takaan, pelkkä kun­ta­lais­ten ikään­tymi­nenkin riit­tää vähen­tämään oppi­las­määrää, vaik­ka kokon­aisas­ukas­määrä pysy­isi ennal­laan. Heikkokun­toiset mum­mot on ajet­tu koti­palvelu­iden puut­teen vuok­si taa­jami­in. Sivum­mal­la asuu hyväkun­toisia seniore­ja sekä sinne halun­nei­ta lapsiperheitä.
    Talou­s­paineises­sa kun­tademokra­ti­as­sa sivuk­oulun lakkau­tus on inho­re­al­is­mia, huus­si, lam­masha­ka ja peruna­maa hörhöilyä.

  33. Raimo K:

    Jos viit­taat maakun­takaavaan, niin sen merk­i­tyshän on käytän­nössä hyvin vähäi­nen. Ainakin osin, kos­ka meil­lä ei ole maakun­tata­son demokraat­tis­es­ti valit­tua elin­tä, joka hyväksy­isi sen. Jos taas viit­taat johon­mkin muuhun, niin pahoit­te­len sivistymät­tömyyt­täni, mut­ta en kek­si mihin. Arvostan, jos voit selit­tää kom­ment­ti­asi laajemmin.

    Suo­ra demokraat­ti­nen val­in­ta on tässä oleel­lista, kos­ka “toisen asteen demokra­tia”, jos­sa maakun­taval­tu­us­ton poli­itikot edus­ta­vat kukin kotikun­ti­aan johtaa vain koti­in­päin­ve­toon. jos poli­it­tiset päät­täjät val­i­taan suo­raan kansan­vaalil­la (ilman vaalipi­ire­jä), niin heille on luon­te­vaa edus­taa koko aluet­ta, ja yhtä kylää edus­ta­vat nurkka­p­a­tri­ootit jäävät väistämät­tä vähem­mistöön. Toki muitakin vaa­timuk­sia toimi­van alue­hallinnon syn­tymiselle on.

    Mitään tämänkaltaista alue­hallintoa Suomes­sa ei ole koskaan kokeil­tu, pait­si nyt Kain­u­us­sa varovais­es­ti vähän sinne päin.

  34. Otso Kivekäs: “Raimo K:
    Jos viit­taat maakun­takaavaan, niin sen merk­i­tyshän on käytän­nössä hyvin vähäi­nen. Ainakin osin, kos­ka meil­lä ei ole maakun­tata­son demokraat­tis­es­ti valit­tua elin­tä, joka hyväksy­isi sen.”

    Juuri siihen viit­taan, maakun­tien liitot on EU:ssa hyväksyt­ty demokraat­tisek­si alue­hallinnok­si. Onko tämä oikein, en ota kantaa.
    Maakun­takaa­van merk­i­tys on tosi­aan ollut erit­täin vähäi­nen, aivan liian vähäi­nen — sitä juuri yritin korostaa. Yhteenso­vit­tamisen malli on siis ollut kauan — ei toimi.
    En kuitenkaan usko, että suo­ra kansan­vaali toisi muu­tos­ta, joltakin paikkakunnal­ta ne maakun­tapoli­itikot äänen­sä kuitenkin saa­vat — ja maakun­taval­tu­us­ton jäsenet ovat nykyään oman kun­tansa val­tu­utet­tu­ja, joten kansan anta­ma man­daat­ti heil­lä on.
    Kain­u­un mallin tätä puol­ta en tunne.

  35. Kyl­lä minus­ta Lah­den ympäristön kun­nal­lis­miehet tekivät viisaan ratkaisun. Maakun­nan kokoinen yksikkö ei ole enää mitään lähidemokra­ti­aa, vaik­ka kyseessä olisikin Suomen pien­impiä maakun­tia. Soin­in­vaara esi­tys oli siis aikaansa edel­lä. Ennen sen toteut­tamista pitää luo­da poh­ja lähidemokra­t­ian toteuttamiselle.
    Oliko muuten mis­sään vai­heessa esil­lä Kain­u­un malli palvelu­iden toteut­tamisek­si? Siel­lähän val­i­taan suo­ril­la vaaleil­la sekä kun­nal­lis­val­u­us­tot että maakun­taval­tu­us­to, eikä puhet­ta demokra­ti­ava­jeesta ole ainakaan tänne naa­puri­maakun­taan kulkeu­tunut. Mallil­la saavute­taan vähin­tään samat säästöt palvelu­iden tuot­tamises­sa kuin kun­tali­itok­sis­sa. Raha­pus­si kyl­lä on peruskun­nil­la, joten yhteiskun­ta­su­un­nit­telu ei liene yhtä jouhe­vaa kuin yhden kun­nan mallissa.

  36. Ehkä maakun­takun­nista haaveile­vien olisi sit­ten syytä odotel­la kokeilun tulok­sia ja mah­dol­lista vak­i­nais­tamista koko maan alueelle. Eikö Lah­den seudulle olisi voitu tehdä toista kokeilu­lakia, jos­sa myös raha­pus­si olisi ollut yhteinen, mut­ta osakaskun­nis­sa olisi kuitenkin ollut oma päätök­sen­teko? Minus­ta tätäkin mallia olisi syytä kokeil­la ennen hutkimista.

  37. Kuto­ja: “Onko tuos­sa per­im­mäi­nen syy miksi…”

    Per­im­mäi­nen syy, mik­si kun­nil­ta pitää kieltää raaka­maan omis­t­a­mi­nen. Momopoli ei ole koskaan tehokas ja nyt kun­nil­la on kaavoituk­seen monop­o­li, joka pitää taval­la tai toisel­la murtaa.

  38. Kalle: “Per­im­mäi­nen syy, mik­si kun­nil­ta pitää kieltää raaka­maan omis­t­a­mi­nen. Momopoli ei ole koskaan tehokas ja nyt kun­nil­la on kaavoituk­seen monop­o­li, joka pitää taval­la tai toisel­la murtaa.”

    No, jos jokainen saisi kaavoit­taa maaplänt­tin­sä miten halu­aa, siitä tuskin tulisi järkevää yhteiskuntarakennetta.
    Itse asi­as­sa nykyisen jär­jestelmän epäon­nis­tu­mi­nen ker­too juuri ris­tiri­itai­sista intres­seistä, joi­ta edes yritetään sovit­taa — huonol­la menestyksellä.
    Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li ei ole rajoit­tam­a­ton, sitä rajoit­ta­vat maakun­takaavoitus ja val­tion vira­nomaiset, viime kädessä ympäristömin­is­ter­iö, jos­sa onkin ilah­dut­tavaa piristymistä tapahtunut.

  39. Nas­tolan ja Lah­den välis­sä on paha pat­ti: Hau­taus­maa ja Kujalan jäte­laitos. Mitenkäs klaarataan?

  40. Olin kuvitel­lut että yksi­ty­is­ten mai­ta ei kaavoite­ta lähin­nä kateud­es­ta yksi­tyisen saa­maa ansioton­ta arvon­nousua kohtaan.

    Mut­ta jos ker­ran ton­tin­vuokraami­nen on kun­nalle kan­nat­tavam­paa kuin kiin­teistöveron per­im­i­nen, on sys­tee­mi raken­net­tu väärin.

    Esim öster­sun­do­mia kaavoite­taan vaik­ka malmil­la vielä vil­jel­lään vil­jaa… Kaavoitus­mo­nop­o­li kuu­luu kun­nille, mut­ta jos kaavoitus­ta ohjaa ain­oas­taan kun­nan tule­vaisu­u­den kas­savir­ta, jotain on pielessä.

    1. Malmil­la on se onneton huvi-ilmailukent­tä, joka pakot­taa kymme­nen tuhat­ta ihmistä asdu­maan jos­sain jumalanselän­takana. Se estää alueen kaavoituksen.

  41. Osmolle Malmin lentoase­mas­ta: Eikö his­to­ri­al­lisil­la kohteil­la ole Vihreille minkään­laista suojeluarvoa?

    Malmin lentoase­ma on yksi har­voista ennen toista maail­man­so­taa raken­ne­tu­ista ja yhä toimin­nas­sa ole­vista lento­ken­tistä maail­mas­sa. Onko Brom­man lisäk­si kol­mat­ta, Tem­pel­hofkin men­ti­in jo sulke­maan. Vaik­ka vas­tus­taisi lentoli­iken­net­tä, his­to­ri­alli­nen suo­jeluko­hde pitäisi kyetä tun­nista­maan — voihan pasi­fistikin suo­jel­la Suomenlinnaa.

    Jos pelkkä raken­nusten säi­lyt­tämi­nen riit­tää suo­je­lu­toimin­naksi, mik­sei ote­ta samantien myös Senaat­in­to­ria hyö­tykäyt­töön. Siihenkin mah­tu­isi ker­rostalo­ja tuhan­sille ihmisille — ja keskelle kaupunkia, raitio­vaunure­it­tien var­relle. Tur­is­te­ja ja paria kon­sert­tia varten on toki turha suo­jel­la neljää hehtaaria kivikenttää.

  42. Mitäpä, jos uuden Lah­den hallinnolli­nen keskus olisikin ollut muual­la kuin Lah­den taa­ja­mas­sa. Olisiko liitos onnis­tunut vai kaatunut Lah­den vastustukseen.

    1. Oli suun­nitelmiss­sa hajaut­taa sitä jonkin ver­ran leheisi­in kun­nan­taloi­hin, mut­ta hallinnol­lisen keskuk­sen viem­i­nen jon­nekin aivan syr­jään olisi ollut logis­tis­es­ti mah­do­ton­ta ja olisi edel­lyt­tänyt suuria investoin­te­ja. Lah­teen pääsee kaikkial­ta. Oli vähän puhet­ta siitä, että käräjäoikeus olisi siir­ret­ty Heino­laan, mut­ta ei sekään varsi­naisia riemunkil­jah­duk­sia tuot­tanut. Sama olisi koskenut kaikkea muu­takin hajautet­tavaa hallintoa.

  43. Salos­sa tehti­in kymme­nen kun­nan liitos ja hallinnolli­nen keskus on Salo. Piti rak­en­taa uusi kaupung­in­ta­lo. Kus­tan­nusarvio 14 miljoon­aa euroa.

    Kun­tasek­tori on täyn­nä mitä ihmeel­lisimpiä verukkei­ta mitä ihmeel­lisim­mille asioille.

    Oli kus­tan­nuk­sia tai ei niin hallinnon siirtämi­nen edes osak­si pois Lahdes­ta ei olisi onnis­tunut. Siitä pitävät huolen val­tu­utet­tuina, lau­takun­nis­sa jäs­en­inä, piir­i­jär­jestöis­sä, työhuonekun­nis­sa jne. jne. eli joka paikas­sa vah­tia pitävät ole­vat Lah­den kaupun­gin työntekijät.

    Ihmette­len, etteivät muiden kun­tien kun­tatyön­tek­i­jät saa­neet ajet­tua liitos­ta. Heille se olisi ollut lot­tovoit­to. Oli­si­vat saa­neet viiden vuo­den työ­suhde­tur­van ja palkat olisi har­mon­isoitu eli nos­tet­tu Lah­den kaupun­gin työn­tek­i­jöi­den tasolle.

  44. O.S.: “Malmil­la on se onneton huvi-ilmailukent­tä, joka pakot­taa kymme­nen tuhat­ta ihmistä asumaan jos­sain jumalanseläntakana.”

    Minä olen vähän enem­män sel­l­aisen “Soin­in­vaar­alaisen” nauhakaupun­gin kan­nal­la. Liiken­teen saa tehokkaim­min jär­jestet­tyä hyvin organ­isoitu­ja pääväyliä pitkin. Maanti­eteelli­nen etäisyys ja matkus­tu­sai­ka eivät aina täysin kor­reloi. Noiden nauho­jen (tai verkos­ton) väli­in mah­tuu myös mui­ta aluei­ta kuten virk­istysaluei­ta (keskus­puis­to) tai jopa pien­len­to­kent­tä. Ei aina pidä ahne­htia kaikkea pin­ta-alaa tiivi­ille rakentamiselle.

    Malmin lento­ken­täl­lä saadun (pääasas­sa huvitus)hyödyn suhde käytet­tyyn pin­ta-alaan ei ehkä ole kaikkein korkein, mut­ta kai saa­maa voi sanoa vaikka­pa keskus­puis­tos­ta, töölön­lahdes­ta ja mon­es­ta muus­ta. Kaikil­la näil­lä on oma arvon­sa, eikä näitä kaikkia tarvitse rak­en­taa. Vaik­ka pidänkin luon­toar­vo­ja tärkeinä, kyl­lä moot­tor­ei­den päris­te­ly ja his­to­ri­alli­nen ympäristökin ansait­se­vat omat keitaansa. Eikä tämä käsit­tääk­seni vielä tee kaupunki­raken­net­ta tehottomaksi.

    (Tuo kymenen­tuhat­ta onneton­ta taisi olla jo ver­baal­ista akro­ba­ti­aa. Mon­elle Helsin­gin keskus­ta on unelmien täyt­tymys (jos­sain määrin myös min­ulle), mut­ta kai kehätei­den ulkop­uolellekin voi elämän rak­en­taa. Ja mat­ka töi­hin ja mar­ket­ti­in ja mökille voi olla sieltä nopeampikin kuin tiivi­ik­si pakat­ul­ta Malmilta.)

  45. Raimo: “No, jos jokainen saisi kaavoit­taa maaplänt­tin­sä miten halu­aa, siitä tuskin tulisi järkevää yhteiskuntarakennetta…”

    Tuskin sil­lä huonom­paakaan saataisi­in aikaisek­si. 😉 Nykysys­teemil­lä raken­nel­laan pitkin ja poikin met­siä elinkelvot­to­mia ker­rostalolähiöitä. Jotain tart­tis tehdä ja sen jonkun on olta­va muu­tos syväl­lä rak­en­teis­sa. Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li lieveilmiöi­neen on pakko lopettaa.

    Osmo: “Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 21.9.2010 kel­lo 9:18
    Malmil­la on se onneton huvi-ilmailukenttä…”

    Osmo, tiedät ihan hyvin, ettei tuo pidä paikkansa! 😀 😀 😀 Malmil­la on täl­läkin het­kel­lä hyvin paljon sekä vira­nomaislen­to­toim­intaa että koulu­tus­ta. Sitä pait­si Helsin­ki — Van­taan kap­a­siteet­ti tulee jos­sain vai­heessa vas­taan ja osa syötöstä joudu­taan var­masti tekemään tule­vaisu­udessa Malmille. Muual­la on tehty jopa uusia lento­kent­tiä keskus­toi­hin syöt­töli­iken­net­tä varten.

  46. Evert the NeveRest:
    >Ihmette­len, etteivät muiden kuntien
    >kun­tatyön­tek­i­jät saa­neet ajet­tua liitos­ta. Heille
    >se olisi ollut lot­tovoit­to. Oli­si­vat saaneet
    >viiden vuo­den työ­suhde­tur­van ja palkat olisi
    >har­mon­isoitu eli nos­tet­tu Lah­den kaupungin
    >työn­tek­i­jöi­den tasolle.

    Kun sat­un pari täl­laista työn­tek­i­jää tun­temaan — entisiä luokkakavere­i­ta — saa­nen selit­tää: kun­tali­itoshankkeesta “tiedot­ta­mi­nen” oli tehty asukkai­ta pahem­man ker­ran aliarvioiden. Fak­tati­etoa puut­tui, ja se oli kor­vat­tu auringonpais­teisil­la kuvil­la siitä, miten liitok­sel­la pelaste­tu­il­la paikkakun­nil­la ihmiset elävät elämään­sä onnel­lisi­na, palve­lut vahvis­tu­i­v­at ja kult­tuuri kukoistaa.

    Uskot­tavu­us puut­tui, sil­lä sitä ei osat­tu ker­toa, mil­lä konkreet­tisil­la toimen­piteil­lä tämä aurinkoinen maail­ma saavutetaan.

    Helsingis­sä tuol­lainen tiedot­ta­mi­nen ehkä menee läpi? Mut­ta hämäläisel­lä maaseudul­la on nähty jo ties kuin­ka mon­ta kehit­tämis­hanket­ta, jot­ka eivät ole onnis­tuneet hirveän hyvin. Niin­pä siel­lä ollaan sen ver­ran tiukasti leivän­hankkimisen reali­teeteis­sä kiin­ni, että nämä main­ok­set herät­tivät vain epäi­lyjä ja vastarintaa.

    Vinkik­si siis tule­vaisu­u­den vas­taav­ille han­kkeille: älkää aliarvioiko kun­ta­laisia. Kohdelkaa heitä tasaver­taisi­na, älykkäinä ihmisinä. 

    (Huom. en siis ole itse näh­nyt tätä mate­ri­aalia, vaan tämä on kuu­lop­uhet­ta niiden suus­ta, jot­ka sil­lä mate­ri­aalil­la oli tarkoi­tus vakuuttaa.)

  47. Kalle:

    Sitä pait­si Helsin­ki – Van­taan kap­a­siteet­ti tulee jos­sain vai­heessa vas­taan ja osa syötöstä joudu­taan var­masti tekemään tule­vaisu­udessa Malmille 

    Mitähän nappe­ja sitä on taas tul­lut vedet­tyä… Helsin­ki — Van­taal­la on kyl­lä laa­jen­nus­su­un­nitelmia, mut­ta ei sieltä kap­a­siteet­ti tule mei­dän eli­naikanamme lop­pumaan. Tuskin koskaan.

    Muual­la on tehty jopa uusia lento­kent­tiä keskus­toi­hin syöt­töli­iken­net­tä varten. 

    Ker­ro­han yksi (1) esimerkki!

    Kari

  48. Yhdyn Karin ihmettelyyn.

    Olen asunut Malmin lento­ken­tän pohjois­puolel­la, konei­den laskeu­tu­miski­ito on niin lähel­lä maa­ta että parveek­keelta näki lukea kaik­ki merkin­nät koneen poh­jas­sa. Eikä tuos­sa mitään niin kauan kun ne on jotain pikkukonei­ta, ihan haus­ka niitä oli kat­sel­la, mut­ta aja­tus että matkus­ta­jakoneet jyräisi siitä talo­jen yli ei ole tästä maail­mas­ta. Se ei ole sat­tumaa että laa­jat alueet Helsin­ki-Van­taas­ta pohjoiseen on rak­en­ta­mat­to­mia, se on nimeno­maan sitä met­sä mitä koneesta näkee ja johon viitataan kun ihme­tel­lään että mikä tont­tip­u­la. Lisäk­si jos Malmille liiken­nöitäisi­in isom­mil­la koneil­la niin yksi asuinalue ken­tästä etelään pitäisi pistää maan tasalle kiitoradan piden­nyk­sen vuoksi.

    Minus­ta se kent­tä on ihan kiva jut­tu. 10 000 asun­toa ja yht­enäi­nen puis­toalue olisi vaan kivem­pi juttu.

    1. Isot matkus­ta­jakoneet eivät mah­du Malmille. Vaik­ka ne voisi­vat vielä laskeu­tu­akin, ylös ne eivät pää­sisi kun tyhjinä. Se myös panisi yhä suurem­man alueen rak­en­tamiskiel­toon. Aja­tus Malmista reit­tili­iken­teen kent­tänä on aivan pöhkö.

  49. Helsin­ki — Van­taan väl­i­tyskky on rajalli­nen. En tiedä, pitkäänkö Kari aikoo elää, mut­ta omana eli­naikanani sen väl­i­tyskyky tulee var­masti vas­taan, jos onnis­tumme pitämään sen vetovoimaise­na Aasian liiken­teen porttina.

    Hyvä esimerk­ki keskus­taan raken­netus­ta uud­es­ta syöt­töli­iken­teen ken­tästä on Lon­too City. Sen tieltä rai­vat­ti­in kort­te­likau­pal­la raken­nuk­sia! Malmille on käyt­töä viranomais‑, koulu­tus- ja huvi­len­to­jen kent­tänä, mut­ta se on samal­la hyvä vai­h­toe­hto liike- ja syöttöliikenteelle.

    Koneet kehit­tyvät ja melu­ta­sot laske­vat tasais­es­ti. Joten myös raken­nus­ra­joituk­set ainakin melun osalta vähenevät hil­jalleen. Kan­nat­taako esimerkik­si Viros­ta lentää Helsin­ki — Van­taalle, vai onko Mal­mi järkevämpi vai­h­toe­hto? Kumpi on koti­maan lento­jen kannal­ta parem­pi vaihtoehto?

    Vai­h­toe­hto kan­nat­taa pitää, kos­ka tuo­ta aluet­ta ei tarvi­ta raken­nus­maana. Mietitään noi­ta met­siä sen jäl­keen, kun Kehä I:n sisäpuoli alkaa olla raken­net­tu. Sitä päivää en tule näkemään min­un eli­naikanani — jos vau­ti on tämä. 😀

    Yleisem­min ottaen Malmia suurem­pi kysymys Helsin­ki — Van­taan kannal­ta on Tallinna — Berli­i­ni rautatiey­hteys. Ain­oa rautatiey­hteys, johon suo­ma­lais­ten oiekasti kan­nat­taisi lait­taa rahaa. 😉

    1. Uut­ta hal­pa­len­to­kent­tää etsitään ehkä Por­voos­ta, ehkä Karkki­las­ta ehkä Kärkölästä. Lento­ken­tästä ei tule hal­pak­ent­tä,. jos sen pitää mak­saa vuokraa maa-alas­ta edes sen ver­ran kuin samas­ta maa­palas­ta ja sen raken­nuskiel­toon lait­tamista alueista saisi pääradan vier­essä asuin­tont­teina. Mitään loogista seli­tys­tä sille, että markki­nahin­taista vuokraa ken­tästä ei perit­täisi, ei vas­taani ole tul­lut, mut­ta jos joku pystyy sen koher­en­tisti esit­tämään, olisin utelias. kuulemaan.
      Kyse olisi siis ken­tästä, jol­ta tehtäisi­in loma­len­to­ja. Sel­l­aisen oikea paik­ka ei edes olisi Suomen laidal­la, vaan jos­sain keskel­lä. Se voisi olla myös Tampereella.

  50. O.S.: “Mitään loogista seli­tys­tä sille, että markki­nahin­taista vuokraa ken­tästä ei perit­täisi, ei vas­taani ole tul­lut, mut­ta jos joku pystyy sen koher­en­tisti esit­tämään, olisin utelias. kuulemaan.”

    Eikö kyse ole nor­maal­ista kaavoituk­ses­ta, jos­sa eri aluei­ta kaavoite­taan eri tarkoituk­si­in. Puis­toista ja virk­istysalueista ei pyritäkään otta­maan irti mak­si­maal­ista rahal­lista tuot­toa. Lento­ken­tän tai rautatiease­man ton­tin voi vuokra­ta kau­pal­liselle yri­tyk­selle markki­nah­n­taan, tai sit­ten kaavoit­ta­ja tai val­tio kat­soo, että johonkin paikkaan vain kan­nat­taa rak­en­taa kyseinen laitos, ehkä val­tion tai kaupun­gin toimes­ta (jol­loin vuokrata­so ei ole kovin tärkeä kysymys).

    “Kyse olisi siis ken­tästä, jol­ta tehtäisi­in lomalentoja.”

    En tiedä mikä ero tässä on loma­len­noil­la, har­ras­tuslen­noil­la, virkalen­noil­la ja liike­len­noil­la. Yhteiskun­ta voisi kyl­lä tukea noista jotain ryh­mää, ja jar­rut­taa toista, mut­ta tämä on ehkä eri kysymys.

    “Sel­l­aisen oikea paik­ka ei edes olisi Suomen laidal­la, vaan jos­sain keskel­lä. Se voisi olla myös Tampereella.”

    Helsinkiläis­ten lento­kent­tä kai pitäisi rak­en­taa mah­dol­lisim­man lähelle helsinkiläisiä (ja tam­pere­lais­ten Tampereelle).

    Ehkä keskustelus­sa pitäisi ottaa selvem­min kan­taa siihen, mikä on toimi­vaa kaavoitus­ta, mah­dol­liset tarpeet rajoit­taa joitain har­ras­tus­muo­to­ja, lentämistä yleen­sä, tai melu- ja muu­ta saas­tu­tus­ta, halu tiivistää kaupunkien raken­net­ta entis­es­tään, kult­tuuriym­päristö­jen säi­lyt­tämi­nen, viher­aluei­den ja muiden ei-asun­toaluei­den hyödylisyys ja ryt­mi­tys kaupungeis­sa jne.

    1. Jos nämä lennot vaa­ti­vat kallista kaupunki­maa­ta, jol­la olisi arvokas­ta vai­h­toe­htoiskäyt­töä, en ymmär­rä, mik­si sen kus­tan­nuk­sik­si ei pitäisi sälyt­tää tuon vai­h­toe­htoiskäytön tuot­toa. Puis­tot lisäävät ympäröivän maan arvboa, lento­ken­tän melu ei niinkään.

  51. “Puis­tot lisäävät ympäröivän maan arvboa, lento­ken­tän melu ei niinkään.”

    Tämä lento­kent­tämelu arvote­taan jostain syys­tä varsin pienek­si haitak­si. Tois­t­en häir­it­sem­i­nen lentokonei­den äänil­lä on ilmeis­es­ti oikeus, jos­ta ei tarvitse mak­saa, vaik­ka lentomäärät lisään­tyvät jatku­vasti. Samaan aikaan tuulivoimaloiden läheisyy­dessä ole­vat halu­a­vat, mm. meluhait­toi­hin vedoten, osansa tuulivoiman tuo­to­s­ta. Varsin ris­tiri­itaista, miten eri tavoin eri melu­nai­heut­ta­ji­in suh­taudu­taan. Mielestäni olisi hyvinkin kohtu­ullista mak­saa esim. Hki-Van­taan lento­kent­tämelus­ta käri­siville korvaus.

  52. Kalle:

    Helsin­ki – Van­taan väl­i­tyskky on rajalli­nen. En tiedä, pitkäänkö Kari aikoo elää, mut­ta omana eli­naikanani sen väl­i­tyskyky tulee var­masti vas­taan, jos onnis­tumme pitämään sen vetovoimaise­na Aasian liiken­teen porttina. 

    No jaa, tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen toki on han­kalaa, mut­ta ei sen Helsin­ki — Van­taan kap­a­siteet­ti vielä ole lähel­läkään kipu­ra­jaa. Ja sitä­pait­si sitä voidaan laa­jen­taakkin aika reip­paasti vielä (mm. kol­mas ter­mi­naali on suun­nit­teil­la). Ja jos sekään ei riitä, niin sit­ten sitä liiken­net­tä ale­taan lentämään muil­ta Suomen ken­tiltä ensin. Eikä pidä uno­htaa sitäkään, että myös Pietaris­sa ja Riikas­sa on aika suuria suun­nitelmia, nämä han­kkeet vaikut­ta­vat olen­nais­es­ti Hki — Van­taan ken­tän houkuttelevuuteen.

    Helsin­ki – Van­taan väl­i­tyskky on rajalli­nen. En tiedä, pitkäänkö Kari aikoo elää, mut­ta omana eli­naikanani sen väl­i­tyskyky tulee var­masti vas­taan, jos onnis­tumme pitämään sen vetovoimaise­na Aasian liiken­teen porttina. 

    12 kilo­metriä keskus­tas­ta! Ja Lon­too nyt on muutenkin vähän eri asia kuin Helsinki.

    Kan­nat­taako esimerkik­si Viros­ta lentää Helsin­ki – Van­taalle, vai onko Mal­mi järkevämpi vaihtoehto? 

    Itses­tään­selvästi Helsin­ki — Van­taalle, sieltä ne jatkolen­notkin kulke­vat. Ei lentoli­iken­teel­lä ole edel­ly­tyk­siä kil­pail­la pikalaut­tali­iken­teen kanssa Helsin­gin ja Tallinnan välis­es­tä liiken­teestä, lähin­nä jatko­len­to­ja ajatellen tuo­ta harrastellaan.

    Kumpi on koti­maan lento­jen kannal­ta parem­pi vaihtoehto? 

    Koti­maan­len­to­jen kannal­ta “parem­pi vai­h­toe­hto” on oikaista päära­ta lentoase­man kautta.

    Min­ul­la ei oikeas­t­aan ole mitään mielipi­det­tä Malmin lento­ken­tästä, mut­ta aja­tus, että sinne ohjat­taisi­in reit­tili­iken­net­tä on yksinker­tais­es­ti pähkähul­lu. Pikem­minkin käy niin­päin, että jos reit­tili­iken­net­tä varten halu­taan lisäka­p­a­siteet­tia, raken­netaan uusi (Malmin kor­vaa­va) kent­tä him­pun kauem­mak­si, jos­sa se voidaan tehdä sit­ten kun­nol­la. Tietääk­seni Ryan Air on jos­sakin vai­heessa tuol­laista tem­paus­ta ihan vakavis­saan suun­nitel­lutkin (mut­ta eihän Suomes­sa tuol­lainen onnis­tu, kos­ka eihän val­tion fir­man kanssa saa kil­pail­la, kuten Kei­häs­matkois­takin muistamme).

    Kari

  53. Museoista harvem­min pyy­de­tään markki­nahin­taista vuokraa, ml. Suomenlinna.

  54. Melu on kyl­lä hait­ta, mut­ta mon­en naa­purin mielestä myös uusi suuri asuinalue naa­puris­sa voi olla haitta.

  55. Helsin­ki-Van­taan kapasiteetista:

    Wikipedi­an ja Fina­vian mukaan lähtöjä ja nousu­ja on vuodessa noin 170 000, ja matkus­ta­jia 13 miljoonaa.

    Heathrows­sa, joka on kuor­mitet­tu aivan tap­pi­in, ovat vas­taa­vat luvut 480 000 ja noin 70 miljoon­aa. Tämä kahdel­la kiitoradalla. 

    Mut­ta var­maan se kol­mas kiitora­ta Seu­tu­laan oli tosi tarpeellinen.

  56. Kan­nat­taisiko Malmil­la harki­ta uuden kiito­tien rak­en­tamista Lah­den­väylän melu­alueelle tai vaik­ka kat­ta­mal­la Lah­den­väylä ja sen päälle. Melu­alue ei kuitenkaan kel­paa asuin­rak­en­tamiseen ja kor­vaa­van ken­tän rak­en­t­a­mi­nen mak­saa paljon vaik­ka sen tek­isi perähikiälle.

    Tuol­loin nykyiset kiitoti­et ja suo­ja-alueet saisi rak­en­tamiseen ja ase­maraken­nushan on jo suo­jel­tu eli hukkaan jäävä alue on pieni. 

    Toinen vai­h­toe­hto on riidel­lä asi­as­ta vielä muu­ta­ma vuosikym­men ja kaavoit­taa odotel­lessa vaik­ka his­taa ym perämetsää…

  57. Mitähän tuo höpinä yhdyskun­tarak­en­teesta oikein aut­taa kun helsinkiläisen hiil­i­jalan­jäl­ki on 12,9 t tam­pere­laisen 10,9 t Lem­päälä Pirkkala Nokia 10,4 t. Helsingis­sä joukkoli­ikenne toimii ja kaukoläm­pö läm­mit­tää, yhdyskun­tarakenne on kiin­teä ja asun­not pieniä, mut­ta saastet­ta tulee paljon enem­män kuin muualla.

  58. Paha asi­avirhe on jäänyt Osmon kirjoitukseen:
    “Lahdes­ta menee Riihimäen jok­seenkin käyt­tämätön rata Hol­lolan Her­ralan kaut­ta Kärkölän Järvelään.”

    Todel­lisu­udessa Lahti-Riihimä­ki radal­la kul­kee päivit­täin taa­ja­ma­ju­nia tun­nin välein molem­pi­in suun­ti­in aamus­ta iltaan, kul­jet­taak­seen matkus­ta­jia pohjoisen suun­nan pääradan kauko­ju­nista idän suun­nan kauko­ju­ni­in ja päin­vas­toin. Näi­den lisäk­si suurin osa Lahdes­ta län­teen menevistä tavara­ju­nista kul­kee nimeno­maan Riihimäen kaut­ta. Itse asi­as­sa Hakosil­ta-Kytö­maa radan (eli sen oiko­radan) vuorokausit­tainen junamäärä taitaa olla jopa pienem­pi kuin Hakosil­ta-Riihimä­ki rataosan. Eli se siitä radan käyttämättömyydestä.

  59. Kan­natin liitos­ta aikanaan – oikeas­t­aan pelkästään yhdyskun­tarak­en­teen takia. Toisaal­ta olen iloinen, että liitos­ta ei näil­lä lain­säädän­nöil­lä tullut.
    Suurin ongel­ma kun­nis­sa ei ole – kuten on tul­lutkin jo esi­in – palvelu­iden jär­jestämi­nen tai niiden tehokku­us. Yli kun­tara­jo­jen on jo iät ja ajat hoidet­tu eri yhteistyöku­vioil­la palvelui­ta yms. Ongel­ma on nimeno­maan kaavoitus ja kaupunkisu­un­nit­telu. Mielestäni kaavoitus pitäisi ottaa kun­nil­ta pois maakun­tata­solle. Toki täy­tyy kun­nis­sa säi­lyt­tää osit­tain itsemääräämisoikeut­ta näis­säkin asiois­sa, mut­ta jo edel­lä maini­tut ongel­mat vero­mak­sajien haal­imises­sa yms. ker­to­vat tästä ongel­mas­ta. Lisäk­si esimerkik­si Lah­den toim­inta automar­ket­tien yms. kaavoituk­ses­sa on täysin käsittämätöntä.

    Nyt jos ja kun Soin­in­vaara pääsee eduskun­taan, olisi kaavoitus­toim­intaan liit­tyvän lain­säädän­nön muut­tamisen aika! ELY-keskus tai maakun­nan tulisi olla se, joka kaavoitus­ta ensisi­jais­es­ti ohjaa. Pie­nil­lä kun­nil­la ei ole resursse­ja tehdä isom­man mit­takaa­van selvi­tyk­siä tai kehitysehdotuksia.
    Toinen kehi­tysko­hde olisi lähidemokra­tia. Itse voisin nähdä pienem­piäkin “kunta“yksiköitä reilusti isom­man kokon­aisu­u­den sisäl­lä. Esim. Nas­to­las­sa on nauhataa­ja­mas­sa 3–4 kylää, jois­sa voisi kus­sakin olla paikallista iden­ti­teet­tiä rak­en­tamssa pieni toimielin. Täl­lä tavoin ihmisiä lähel­lä ole­va päätök­sen­teko saataisi­in todel­la ihmisiä lähelle — ja ehkä kylien ja kaupungi­nosien iden­ti­teet­tien rak­en­t­a­mi­nen lähtisi nousuun.

    Lah­den toim­intaa voisin arvostel­la vielä hie­man. Kun kat­soo, mitä rautatiease­man läheisyy­teen on viimeisen parin vuo­den sisäl­lä raken­net­tu niin ei voi kun päätään pyöritel­lä. Lah­den keskustal­la olisi val­ta­va pon­tenti­aali rak­en­tua todel­lisek­si kaupungik­si. Siel­lä ei ole juurikaan van­ho­ja arvo­raken­nuk­sia tai ‑aluei­ta estämässä keskus­tan laa­jen­tu­mista etelään. Sen sijaan raken­netaan uusia “lähiöitä” Karis­toon ja sen yhtey­teen (taas) uut­ta kauppakeskusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.