Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina

108 vastausta artikkeliin “Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina”

1. Työvoimak­oulu­tuk­sen voisi nähdä jonkin­laise­na raa­ka-aineena. Samal­la tapaa kuin kaiken tekemiseen tarvi­taan kuparia.

   Vastaa

2. Hei. Hyvä kirjoitus! 

   Olen samaa mieltä työn posi­ti­ivi­sista ulkois­vaiku­tuk­sista. Jos tavoitel­laan ain­oas­taan työn ulkoisia vaiku­tuk­sia ja työl­listymi­nen näyt­tää epä­to­den­näköiseltä on kysyttävä:onko joka tilanteessa fik­suin­ta tähdätä per­in­teisille markki­noille työlistymiseen? Työn tuot­ta­mat posi­ti­iviset ulkois­vaiku­tuk­set on saavutet­tavis­sa myös akti­ivisel­la toimin­nal­la palkkatyö­markki­noiden ulkop­uolel­la. (Mikä tietenkin saat­taa johtaa myöhem­min työkyvyn kohenemiseen.)

   Vaikeim­min työl­listyvien kohdal­la voisi olla tuot­tavam­paa keskit­tyä etsimään koti­so­hvan ja ostoskana­van haas­tavia toim­inta-areeno­ja palkkatyön sijaan. 

   Jos työl­listymi­nen näyt­tää todel­la epä­to­den­näköiseltä, niin “itsen­sälöytämiskurssi” ei var­maan ole paras vai­h­toe­hto. Kurssil­la ravaami­nen saat­taa lamaan­nut­taa vain entis­es­tään, jos se ei joh­da mihinkään. Itse­tun­non lask­ies­sa heikke­nee myös ter­veys ja elämänhaliinta. 

   Kun työl­listymisen posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia haetaan, niitä voidaan etsiä muual­takin kuin per­in­teisiltä työ­markki­noil­ta. Täl­löin pyritään löytämään sosi­aa­li­nen verkos­to, jos­sa yksilö voi rak­en­taa vas­tavuoroisia suhtei­ta muiden ihmis­ten kanssa ja kokea itsen­sä hyödyl­lisek­si niil­lä taidoil­la, kyvy­il­lä ja ener­gial­la, jot­ka hän jo luon­nol­lis­es­ti omaa. 

   Ajatuk­seni viit­ta Lon­don School of Eco­nom­ic­sin pro­fes­sori Edgan Cah­nin co-pro­ducion ‑ajatuk­si­in, ja Englan­nis­sa 12-vuot­ta toim­i­neeseen “Time bank­ing” ‑liikkeeseen(Time bank­ing UK), joka perus­tuu pro­fes­sori Cah­nin time-dol­lar ‑ideaan.

   Can­hin co-pro­duc­tion teo­ria viit­taa siihen, että myös markki­noiden ulkop­uolel­la tapah­tu­va vas­tavuoroinen toim­inta vaikut­taa kansan­talouteen ja on tuot­tavaa toim­intaa. Ns. ydin­talouden arvon on las­ket­tu kat­ta­van noin 40 % bkt:sta, ilman, että tämä näky­isi ekonomien laskelmis­sa. Tästä syys­tä ydin­talouden piiris­sä tapah­tu­vaa vai­h­dan­taa kas­vat­tavia pro­jek­te­ja on fik­sua tukea markki­noiden tuot­ta­mal­la rahalla. 

   Edelli­nen saat­taa vaikut­taa nuoren miehen sin­isilmäiseltä ja nai­ivil­ta uskol­ta parem­paan maail­maan. Mut­ta alan tutkimuk­seen pere­htyneenä ei auta muu kuin uskoa pro­fes­sori Cah­nin puheita. 

   NEF:n tutkimus time bankingista & co-productionista:

   http://www.neweconomics.org/publications?keys=new+wealth+of+time+&tid=All

   Vastaa

3. Nuorten työt­tömyy­teen tulisi puut­tua huo­mat­tavasti akti­ivisem­mal­la poli­ti­ikalla. Jonkin­lainen alle kak­sivi­itosten lep­päsen­la­ki, jos­sa nuorelle aina osoitet­taisi­in työtä heti vapail­ta markki­noil­ta tai sit­ten vaik­ka kunnal­ta, var­masti mak­saisi itsen­sä takaisin. 

   Samal­la nuo­ril­ta voitaisi­in evätä mah­dol­lisu­us työt­tömyy­se­tuuk­si­in ja toimeen­tu­lo­tu­keen. Työ­nan­ta­jille tietysti mak­set­taisi­in nuorten työl­listämis­es­tä sanssikorttityyliin. 

   Pitäisi siis luo­da kepil­lä ja porkkanal­la sys­tee­mi, jos­sa nuoren on mah­do­ton­ta olla työtön. Tämä olisi ehkä kallista työu­ran alkupäässä mut­ta ei nyky­menokaan hal­paa ole. Työtön nuori on paljon pahempi yhteiskun­nalli­nen ja taloudelli­nen ongel­ma kuin työtön viisikymppinen.

   Vastaa

4. Tuli mieleen, kun Tap­sa Rautavaara ker­toi 30-luvun lamas­ta. Miten piti henken­sä pitimik­si men­nä hätäa­putöi­hin louhi­maan kallio­ta. Työ­maa oli hänen mielestään vielä laitet­tu tahal­laan niin, että ohikulk­i­jat saat­toi­vat päl­lis­tel­lä ja huudel­la. Rautavaara häpe­si niin, että ääni värähteli vielä kym­me­nien vuosien jäl­keen. No, ehkä reis­sum­iehen ääni värähteli aina hiukan. 

   Eikä siitä ihan huono sit­ten kuitenkaan tul­lut ihmisenä.

   Mut­ta jos jotain kun­nan hom­mia nyt pitäisi pinnareille kek­siä, ehdotan puis­to­jen tekoa lähiöi­hin. Ehkä raivaa­jille voisi jakaa naamiot. Mut­ta mik­si siis nykyään ei enää tehdä kun­non puis­to­ja vaan jätetään puis­toik­si kar­talle merk­i­tyt alueet met­sik­si ja pöheiköik­si, joiden suo­jis­sa nuoriso kit­taa kal­jaa ja mitä lie muu­ta syn­tiä harrastaa?

   Toinen idea: Nyt on kuulem­ma tosis­saan sel­l­ainen meinin­ki, että kestävästä ener­giantuotan­nos­ta tehdään seu­raa­va IT-ala Suomeen. Tuot­teis­te­taan siis pin­nar­it tämän han­kkeen taakse keräämään risu­ja hakku­uaukioil­ta. Rivak­ka pin­nari (jos se ei ole oxy­moron) kerää päivässä yhden omakoti­talon uunille parin kuukau­den puut. Ilmaisek­si! Ris­usavot­taa on myös main­io­ta liikun­taa. Voisiko ris­usavot­ta olla Suomen seu­raa­va Nokia?

   Vastaa

5. Tun­tuu, että nykyään ei ole mitään “työu­raa”, nyt on eri mit­taisia hom­mia. Työvoimakurssi­tus eri mit­taisi­in hom­mi­in on pelleilyä. 

   Kansalais­palkkaa on väläytel­ty näkkileivän läh­teek­si hom­mien välil­lä. Ainakin se riisu­isi byrokratiaa. 

   Toisaal­ta tuo työvoimakurssi­tus, mitä sitä olen hie­man kurssiopet­ta­jakavere­i­tani seu­raa­mal­la näh­nyt, tun­tuu ole­van psyykkises­ti tärkeää varsinkin syr­jäy­tymis­vaaras­sa oleville nuo­rille. Tiedä sit­ten onko mul­la vaan hyviä kavere­i­ta ja kurssi­tus yleis­es­ti ottaen sitä simputusta.

   Vastaa

6. “Investoin­nit kan­nat­taa suun­na­ta niin, että niiden tuot­to on mah­dol­lisim­man suuri. Tämä ajat­te­lu­ta­pa johtaa melkoisi­in muu­tok­si­in toimen­pitei­den suuntaamisessa.”
   Niin, jos… luul­tavasti ei kuitenkaan.

   “Toisek­si kurssien opet­ta­jat otta­vat työn­sä … aivan tosissaan.”
   Myös päin­vas­taisia esimerkke­jä on.

   “Jos pinnare­i­ta halu­taan jah­da­ta, osoitet­takoon sel­l­aisik­si epäil­ly­ille vaik­ka jotain tilapäistä työtä kun­nan palveluksessa.”
   Mik­si kun­tia halu­taan rankaista? Kyl­lä tuk­i­työl­listämi­nen yksi­tyiselle sek­to­rille olisi toimi­vampi ratkaisu — jotain toki löy­tyy kunnistakin.

   Vastaa

7. “Rivak­ka pin­nari (jos se ei ole oxy­moron) kerää päivässä yhden omakoti­talon uunille parin kuukau­den puut. Ilmaiseksi!”

   Mik­si ilmaisek­si? Mikä viesti tässä on? Että työ­teosta ei kuu­lu palki­ta vai? Että työn­te­ol­la ei tien­aa? Kuin­ka kan­nus­tavaa tämä on? Mitä täl­lainen kyykyt­tämi­nen edis­tää? Jos idea on, että työtä pitää tehdä palkat­ta, ts. toimeen­tu­lo­tur­van vasti­neena, on viesti se, että työsi ei ole arvokas­ta. Kok­isitko itsesi tärkeäk­si ja työ­panok­sesi arvoste­tuk­si täl­laises­sa risusavotassa? 

   Toki kan­natan aja­tus­ta siitä, että ihmisiä kan­nuste­taan osal­lis­tu­maan oman asuinalueen toimin­nan kehit­tämiseen. Sehän on vain sijoi­tus omaan arkeen! Puis­to­jen siis­timi­nen paikallisvoimin on hyvä idea, kos­ka se tekee myös oman elämän mukavam­mak­si, kun asuu viihty­isässä ympäristössä!

   Mut­ta jos toim­inta muo­toil­laan ran­gais­tuk­sek­si työt­tömyy­destä, on viesti väärä.
   Jos toimin­nas­ta ei kom­pen­soi­da oikeal­la pal­ka­lla, tulisi miet­tiä vai­h­toe­htoista kom­pen­saa­tio­ta. Täl­lainen voisi olla esimerkik­si ilmainen uima­hallinkäyt­töoikeus, mikäli se tun­tuu ris­usavot­taan osal­lis­tu­jista siltä, että hei­dän osal­lis­tu­mista arvoste­taan. Kun­nan palveluila palk­it­semista ei tarvitse tulki­ta orjatyök­si, jos työn­teko ja sen lop­putu­los tun­tuu sen tek­i­jästä mielekkäältä. 

   Sil­lä, että alueen asukkaat osal­lis­tu­vat kun­nan ammat­ti­lais­ten tekemään työhön voidaan päästä usein parem­paan lop­putu­lok­seen. Tästä esimerkkinä Kallion Karhupuis­ton kum­mien puis­ton siis­timisop­er­aa­tio. Karhupuis­to tuskin olisi yhtä viihty­isä, kuin mitä se nyky­isin on, ilman kum­mien panos­ta. Tuskin edes 24h poli­isipäivystys pysty­isi samaan ilman puis­ton käyt­täjien panosta.

   Vastaa

8. Onnek­si mon­et parikymp­piset ovat omak­suneet tavan, että töitä on turha tehdä, kun sos­sus­ta saa yhtä paljon rahaa. Tähän kun pääsee hyvin sisään, niin äkkiä tip­puu ihan oikeasti työ­paikko­jen ulkopuolelle.

   Ongel­ma on siinä, että Suomes­sa palkkaerot ovat liian pieniä kaikkien työl­listämiseen. Jos palk­ka ei riitä elämiseen, niin se väli tulisi kat­taa toimeen­tu­lotuel­la. Mut­ta pitäisi olla mah­dol­lista teet­tää mata­lan tuot­tavu­u­den töitä. (Tun­tipalk­ka alle 7e). Mielestäni mata­lan tuot­tavu­u­denkin työ on parem­pi, kuin olla tekemät­tä mitään.

   Uskaltaisin väit­tää, että läh­es kaikille löy­ty­isi työ, kun­han vain hin­nas­ta sovitaan.

   Jär­jestöil­lä, koti­talouk­sil­la yms. olisi tarve teet­tää huo­mat­ta­va määrä töitä, mut­ta kenel­läkään ei ole mah­dol­lisu­ut­ta mak­saa toiselle palkkaa pien­ten palkkaero­jen ja suurten sivuku­lu­jen takia.

   Vastaa

9. Kuin­ka paljon on niitä akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan toimen­piteisi­in osal­lis­tu­via, jot­ka osal­lis­tu­vat niihin pakos­ta? Olen ollut mukana työl­listämässä (kaikin eri yllä maini­tu­in keinoin) sato­ja ihmisiä vuosien aikana. Heistä vain yksi halusi tul­la sen takia, jot­ta sen jäl­keen ‘hän­tä ei enää työkkärin toimes­ta häirit­täisi’. Läh­es kaik­ki muut eivät olisi haluneet mil­lään lopet­taa, jos sel­l­ainen het­ki tuli. Sit­ten on ollut niitä, joil­la olisi suur­ta halua työl­listyä mut­ta ei juuri sil­lä het­kel­lä kykyä. Usein syynä vaka­va päi­hdeon­gel­ma. Uskon, että niidenkin päi­hdeon­gel­mais­ten aktivoimi­nen, jot­ka eivät työl­listy avoimille työ­markki­noille, on yhteiskun­nalle taloudelis­es­ti järkevää, mut­ta hyödyt toteu­tu­vat kansan­taloudel­l­lis­es­ti monel­la eri sek­tor­eil­la, työvoima‑, sosiaali‑, terveys‑, vankeinhoito‑, ym. sektoreilla.
   En oikein ymmär­rä, että nykyisessä työt­tömyys­ti­lanteessa ongel­ma olisi ihmis­ten pakot­ta­mi­nen akti­ivisi­in työvoimapoli­it­tisi­in toimi­in, kun kaik­ki halukkaatkaan eivät niihin pääse. Toki näi­den toimien ja kurssien pitää olla laadukkai­ta ja mielekkäitä ja tavoit­teel­lisia. Ymmär­rän, että pet­tymyk­siä tulee jos laatu on huono.
   Myös moni nuori voi olla vähän nihkeä tul­lessaan mukaan toimen­pitei­den piiri­in mut­ta kun ryt­mi on löy­tynyt niin myös intoa on tul­lut. Joskus esim. pienel­lä pain­os­tuk­sel­la (ei pakol­la) on saatu henkilön päiväryt­mi sel­l­aisek­si, että yöl­lä nuku­taan ja päivisin tehdään töitä — eikä toisinpäin.

   Vastaa

10. Talousa­jat­telu on voimis­tunut, kuten Osmonkin kir­joituk­ses­ta pais­taa läpi. Sen vastapain­ona ihmis­ten tasa-arvoisu­ud­es­ta ja ihmis­ar­vos­ta ei enää välitetä samal­la taval­la kuin ennen. 

    Tasa-arvoisu­ushan oli joskus niitä demarien van­hakan­taisia aate­höpinöitä, joiden voimal­la Suomes­sa ajet­ti­in eduskun­nas­sa läpi perusk­oulu ja moni muu asia teol­lisu­u­den kovas­ta vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Sil­loin ei vielä ollut pisa-mittauksia.

    Sodas­sa kave­ria ei jätet­ty. Eikä niin tehdä ihan kokon­aan vieläkään. Mut­ta entistä herkem­min ollaan sal­li­mas­sa se, että ihmi­nen putoaa “toiv­ot­tomien” joukkoon heikenevälle työ­markki­nat­uelle tai sosi­aal­i­tur­van varaan. 

    Juh­la­puheis­sa syr­jäy­tymisen tor­jun­nas­ta puhutaan paljon. Syr­jäy­tymisiä ei kuitenkaan ole onnis­tut­tu tehokkaasti vält­tämään. Tämä osak­si sen vuok­si, että yksilöi­den oikeuk­si­in ei nyky­isin saa puut­tua, kos­ka sehän olisi kiro­tuk­si julis­tet­tua holhousta. 

    Sik­si yli­val­tais­ten kan­nat­tavu­us­vaa­timusten mukaan syr­jäy­tyneistä aiheutuneet kus­tan­nuk­set täy­tyy min­i­moimaan. Jot­ta uusia veronalen­nuk­sia voidaan tehdä talouden elvyt­tämisen nimissä. 

    Tai viimek­siähän hyvä­tu­lois­t­en veronalen­nuk­sia perustelti­in kan­nustet­tavu­udel­la, jon­ka perus­teen hal­li­tus sit­ten sut­jakkaasti vai­h­toi elvytykseksi.

    Äsket­täin tuli telkkarista ohjel­ma Detroitin tilanteesta. Siel­lä toiv­ot­tomil­la tapauk­sil­la oli neljä selviy­tymiskeinoa: Romu­jen keräi­ly hylä­ty­istä tehtaista, pien­imuo­toinen maanvil­je­ly kaupunkialueel­la, ryöste­ly tai huumekauppa. 

    Joten pari uut­ta sala-komiteaa vielä, niin emmeköhän mekin sit­ten jo saavute­ta sama tehokku­us­ta­so kuin Detroitissa. 

    Samal­la BKT kas­vaa, kun ihmiset muut­ta­vat pois vaar­al­lisil­ta kul­mil­ta uusille tur­va-aida­tu­ille asuinalueille. Ja Finanssialan keskus­li­itossakin voidaan hur­ra­ta, kos­ka pankki­ir­it saa­vat kau­pak­si suprime­lain­o­jaan ja henkivakuutuksia.

    Vastaa

11. No nyt Osmo esit­ti aivan naulan kan­taan työt­tömyy­den hoitoon liit­tyviä asioi­ta työt­tömänkin kannal­ta katsoen.

    Siis nykyi­nen jär­jestelmä ns. “pakot­taa” työtön­tä vas­taan­ot­ta­maan sel­l­aista aktivi­teet­tia, mihin ei ole halukas eikä halukas oppi­maan. Mik­si sit­ten työt­tömältä ei kysytä, että mihin aktivi­teet­ti­in työtön olisi halukas ryhtymään ja mil­lä ehdoil­la (tämä vas­ta juh­laa olisi).

    Noi­ta työl­lisyystyön ehto­ja työtön kuulee ja kat­se­lee vas­ta sit­ten, kun on istu­mas­sa työvoimavi­ra­nomaisen ja työ­nan­ta­jan kanssa kun ns. pakko­työ­sopimus­ta ollaan solmi­mas­sa — työt­tömän kannal­ta kat­soen työt­tömyys­tur­van mene­tyk­sen uhalla.

    Minäkin pitkäaikaistyöt­tömänä olisin valmis suun­nit­tele­maan ja keskustele­maan tulev­as­ta työt­tömyystyöstäni vaik­ka minkä tahon kanssa, kun­han työt­tömyys­tur­van mene­tyk­sen uhka olisi pois kuviosta.

    Tuos­sa vier­essä on Foibe jos­sa käsit­tääk­seni asuu senior­e­i­ta ja olisin ihan valmis Foibeen men­emään ilmoit­tau­tu­maan, että min­ul­la on aikaa ulkoilut­taa senior­e­i­ta ilman minkään työkkärin pros­esse­ja ja palkkatuk­i­höpö­tyk­siä (=sama palk­ka hoito­työstä kuin työt­tömyysko­r­vaus). Sit­ten Foibe hoitakoon työkkärin kanssa raha-asi­at kuten haluavat.

    Vastaa

12. TomiA kir­joit­ti :
    ”
    Tuli mieleen, kun Tap­sa Rautavaara ker­toi 30-luvun lamas­ta. Miten piti henken­sä pitimik­si men­nä hätäa­putöi­hin louhi­maan kalliota.

    ”

    Tuskin­pa Tap­san 30-luvul­la tuli ilmoit­tau­tua työkkäri­in, sos­su­un eikä Kelaankaan saadak­seen väli­akaisen työ­paikan osalleen. Näin ovat ajat muut­tuneet, että nykyjään työtön ei saa mis­tään mil­lään kon­stil­la edes muu­ta­man tun­nin jobia osalleen tekemät­tä val­tavia kir­jal­lisia “sepus­tuk­sia” vira­nomaisille — saadaak­seen het­kel­listä helpo­tus­ta talouteensa.

    Vastaa

13. Eikö olisi paras­ta lait­taa syr­jäy­tyneet yliopis­toi­hin opiskele­maan? Kaikille se ei tietenkään sovi, mut­ta mon­et syr­jäy­tyneet ja pitkäaikaistyöt­tömät nuoret aikuiset ovat todel­lisu­udessa ihan älykkäitä, mikäli eivät ole ehti­neet pila­ta aivo­jaan päi­hteil­lä. Yliopis­tossa he saisi­vat uuden alun elämälleen ja arvoste­tun koulu­tuk­sen. Syr­jäy­tyneen on helpom­paa siir­tyä opiske­li­jaelämään kuin suo­raan työelämään. Lisäk­si opiskelu on vai­htel­e­vam­paa, sosi­aalisem­paa, palk­it­se­vam­paa ja houkut­tel­e­vam­paa kuin syr­jäy­tyneille yleen­sä tar­jot­ta­va työ. 

    Näin estet­täisi­in piilos­sa ole­via lahjo­ja val­umas­ta hukkaan. Joku 27-vuo­tias syr­jäy­tynyt tyyp­pi ei vält­tämät­tä tajua ole­vansa fik­su, kos­ka on ehtinyt olla niin kauan ulkona työ- ja opiskeluelämästä.

    Syr­jäy­tynei­den pelas­tamises­sa tarvi­taan rohkeam­paa ja posi­ti­ivisem­paa otet­ta. Revitään ainakin ne lah­jakkaim­mat sos­sun luukul­ta aikuis­lukioon ja sieltä yliopistoon!

    Vastaa

14. Ollessani aikoinaan työhallinnos­sa tilas­tonikkari pyörit­telin seu­raavaa aja­tusku­vioi­ta. En pystynyt ymmärtämään, mik­sei täystyöl­lisyys olisi vero­tus- ja tukikeinoin mah­dolli­nen – vieläpä niin, että se olisi yhteikun­nalle taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Yrittessäni selvit­tää, onko muil­la ollut saman­laisia ajatuk­si huo­masin, että aihep­i­irin tutkimus on Suomes­sa hyvin vähäistä. Suomen vero‑, sivuku­lu- ja sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän sekamel­s­ka lan­nisti min­ut lop­ullis­es­ti. Idea on seu­raa­va (vaatii ide­al­isaa­tioon taipu­vaista mieltä): 

    Ajatel­laan, että alal­la johon henkilö halu­aa töi­hin min­imi­palkka­menot (joka on min­imi­palkan mukainen) työ­nan­ta­jalle on 3000 yksikkö. Henkilön työ­nar­vo on alle tämän, san­o­taan 2000. Työ­nan­ta­ja palkates­saa henkilön menet­täisi 1000. Näin ollen työ­nan­ta­ja ei palkkaa hän­tä, ja henkilö jää ilman työtä

    Henkilön ollessa ilman työtä yhteiskun­ta menet­tää hänen työn­tuo­tok­sen­sa ”markki­nahin­taan”, eli tap­pio on 2000 yksikkö.Lisäksi työtön saa eri­laisi­na sosisi­aal­i­tuk­i­na 1000 yksikkö.

    Yhteikun­nan mene­tys työt­tömästä on siis yhteen­sä hänen työn­tuo­tok­sen arvo 2000 ja sosi­aa­liku­lut 1000. Yhteen­sä 3000 yksikköä

    Siitä, että henkilön työ­nar­vo oli 1000 yksikkö vajaa siitä, mitä on työ­nan­ta­jalle taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa mak­saa hänelle, yhteiskun­ta sai takki­in­sa 3000 yksikön tap­pi­ot, mikä on täysin järjenvastaista.

    Näin yksinker­taisel­la aja­tusku­vi­o­l­la pystytään siis perustele­maan roimat työl­listämistuet ja vero­jenkeven­nyk­set vaikeasti työl­listyvien kohdal­la. Ja vieläpä taloudel­lis­es­ti. (Joku voi men­nä pidem­mälle ja lait­taa kuvion matemaat­tisen kaa­van muotoon)

    Vastaa

15. Jatkoa,

    Osmo kir­joit­ti: “Työl­listämi­nen ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti perustel­tua, jos työ­panok­sen odotet­tavis­sa ole­va tuot­to alit­taa työl­listämis­toimien hin­nan; investoin­ti on tappiollinen.”

    Edelli­nen kir­joituk­seni kos­ki kysymys­tä: Kos­ka investoin­ti on tap­pi­olli­nen? Ajatuk­sen­juok­sul­lani ilmeis­es­ti hyvin har­voin. (Vam­mais­ten tuk­i­työl­listämi­nen yms.?)

    Vastaa

16. Jaa samat koke­muk­set Ric­cadon kanssa.
    “Tykkää”-nappia myös Ilk­ka Lovi­o­lle, etenkin ensim­mäis­es­tä kirjoituksesta.

    Vastaa

17. Myös sitä pinnarei­den kyt­täämistä pitäisi tarkastel­la investointi­na. Tai edes jotenkin tehokku­u­den kautta.

    Työn puoles­ta olen yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä seu­ran­nut eril­laisia investoin­te­ja väärinkäytösten estämiseen. Määrit­te­ly ja mit­taami­nen ei ole help­poa, mut­ta kuitenkin yleen­sä yritetään edes jotenkin määräl­listää se mitä kan­nat­taa tehdä ja mitä ei, eli suh­teutetaan hyö­ty mitä saavute­taan väärinkäytösten vaikeut­tamisel­la siihen mitä se mak­saa suo­raan ja välil­lis­es­ti. Logi­ikkana ettei raken­neta kymp­pi­ton­nin kas­sakaap­pia ton­nin koruille tai niin raskas­ta lupaby­rokra­ti­aa että väärinkäytösten lisäk­si estetään myös tuot­ta­va työ. Esimerkik­si käyt­töoikeuk­sien hallinta tieto­jär­jestelmis­sä on tas­apain­on hakemista sen välil­lä kuin­ka tiuk­ka kon­trol­li halu­taan ja toisaal­ta kuin­ka mon­imutkainen, eli kallis ja han­kala, jär­jestelmästä tulee.

    Halu­aisin nähdä vas­taa­van ana­lyysin vira­nomais­ten ja lain­säätäjän har­ras­tamista pum­min­metsästys­toimista. Eli mitä niil­lä saavute­taan suo­raan (sääste­tyt tuki­ra­hat) ja välil­lis­es­ti (kiin­ni­jäämisen ris­ki väärinkäytök­sien ehkäisi­jänä) sekä mitä se mak­saa suo­raan (vira­nomaistyö) ja välil­lis­es­ti (kan­nustin­loukko­jen aiheut­tam työt­tömyys, toiset tuet pidätet­ty­jen tilalle, val­i­tusten käsit­te­ly). Epäilen että tulok­set eivät olisi mairit­tele­via. Vira­nomais­toiminnal­ta vaa­di­taan kaikissa muis­sakin asiois­sa tehokku­ut­ta, mik­sei tässäkin.

    Vastaa

18. Akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka pitäisi lakkaut­taa tehot­tomana ja siirtää kaik­ki säästyneet rahat työn vero­tuk­sen alentamiseen.

    Vastaa

19. Ville kir­joiti: “Ongel­ma on siinä, että Suomes­sa palkkaerot ovat liian pieniä kaikkien työllistämiseen.” 

    Juuri näin!

    Voidaan perustel­lusti sanoa, että tämä ns. “pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­malli” ja kehit­tynyt yksi­tyi­nen palvelusek­tori ovat yhteensovittamattomia.

    Yhtälö toi­mi niin kauan kuin teol­lisia työ­paikko­ja oli run­saasti. Suomes­sa teol­lis­ten työ­paikko­jen osu­us työvoimas­ta on ollut hyvin suuri. Nyt kun maail­ma on hil­jalleen (ja viime vuosi­na hie­man nopeam­min) muut­tunut, niin todel­lisu­us alkaa pal­jas­tua myös tääl­lä. Per­in­teiset teol­liset työ­paikat ovat vähen­tyneet, mut­ta palvelusek­tori on alike­hit­tynyt ja tulee pysymään alike­hit­tyneenä veroki­ilas­ta ja pienistä tulo­eroista johtuen. Tästä seu­raa, että työt­tömien suh­teelli­nen määrä ei tule laske­maan vaikkakin joil­lakin “osaamista” vaa­tivil­la toimi­aloil­la tul­laan näkemään kroon­ista työvoimapulaa. 

    Samaan aikaan ihmiset ovat riip­pu­vaisia julk­i­sista palveluista, jot­ka hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä kur­jis­tu­vat kos­ka radikaale­ja tehostamis­toimia ei halu­ta tehdä. Tämä tule heiken­tämään luot­ta­mus­ta nykymalliin.

    Tämä mekanis­mi tulee vääjäämät­tä murenta­maan korkeaan vero­tuk­seen perus­tu­van “pohjo­is­maisen” yhteiskun­ta­mallin muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä kahdel­la vai­h­toe­htoisel­la taval­la: (i) Vero­tus säi­lyy mut­ta yhteiskun­nan palve­lut rapau­tu­vat eivätkä vas­taa his­to­ri­al­lista käsi­tys­tä “pohjo­is­mais­es­ta mallista” tai (ii) vero­tus­ta alen­netaan radikaal­isti ja malli muut­tuu tätä kautta. 

    Tosin on myös mah­dol­lista, että val­tion korkea velka­an­tu­mi­nen aiheut­taa saman muu­tok­sen nopeastikin — Kun velkaa on paljon (ja määrä lisään­tyy koko ajan…)ja siitä tulee vuosit­tain mil­jarde­ja uudelleen rahoitet­tavak­si, niin lainara­han saatavu­u­den heiken­tymi­nen voi johtaa nopeastikin vakavaan val­tion rahoi­tuskri­isi­in. Näin kävi Kreikassa.

    Joni

    Vastaa

20. Ville kir­joit­ti: “Uskaltaisin väit­tää, että läh­es kaikille löy­ty­isi työ, kun­han vain hin­nas­ta sovitaan.”

    Näin se on. Min­imi­palk­ka on yhtä kuin kiel­to palkata ihmisiä, joiden lisäar­vo työ­nan­ta­jalle alit­taa mini­palka­s­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Koko min­imi­palkkakon­sep­ti perus­tuu perus­tavaa laat­ua ole­vaan aja­tusvirheeseen siitä miten palkat muodostuvat.

    Pienel­lä kansalais­pal­ka­lla tämä asia saataisi­in ratkaistua…

    Joni

    Vastaa

21. Osmon talousop­pi­en mukaan toimen­pitei­den pain­opiste tulisi suun­na­ta tuot­tavim­paan työvoimaan. Sil­loin investoin­ti tulisi nopeam­min takaisin. Tämä on loogista.

    No, mitä esit­tää Sin­nemäen ministeriö?

    Ensi vuon­na työvoimapoli­it­tiseen koulu­tuk­seen käytet­täviä määrära­ho­ja ollaan bud­jet­tiesi­tyk­sen mukaan leikkaa­mas­sa. Mut­ta maa­han­muut­ta­jien koulu­tuk­seen käytet­täviä varo­ja on tarkoi­tus nostaa.

    Mut­ta sehän on täysin talousop­pi­en vas­taista. Eikö val­tion­va­rain­min­is­ter­iö ole vielä huo­man­nut asiaa?

    Vastaa

    1. Sep­po S
       Luulen, että jos teemme sat­un­naiso­tok­sen pitkäaikaistyöt­tömistä syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten ja maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa, työt­tömät maa­han­muut­ta­jat ovat työkykyisem­piä kuin pitkäaikaistyöt­tömät suomalaiset.

       Vastaa

22. JuhaH,
    Ajatel­masi heikko koh­ta tulee esi­in, jos tarkastel­laan asi­aa isom­mas­sa joukos­sa ihmisiä. San­o­taan, että yri­tyk­sel­lä on nyt 9 henkilöä töis­sä, joille se mak­saa sen 3000 yksikköä, kos­ka se on työn arvo. Kun nyt kuvaan ote­taan tuo esimerkki­henkilösi, niin miten näi­den muiden tilanne muut­tuu? Eikö yhteiskun­nan pitäisi tukea heitäkin tuon 1000 yksikön ver­ran? Täl­löin­hän yhteiskun­nan kus­tan­nus on siis 10 000 yksikköä. Vai miten määritel­lään, kenelle tuo 1000 yksikön tuki annetaan?

    Keskustelun mie­lenki­in­toinen anti on kuitenkin tuo Osmon ehdot­ta­ma aja­tus pakko­työstä, joka on kuitenkin tor­pat­tu jo vuosia sit­ten. Tuo luo kuitenkin herkästi rin­nakkaisen työmarkkinan…

    Vastaa

    1. Her­bert: ei “pakko­työtä” ole tor­pat­tu. Meil­lä on edelleen työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­us, jon­ka rikkomis­es­ta tulee karenssi. Kun joskus luet koko kir­jan, tulet havait­se­maan, että en pidä tästä pakottamislinjasta.

       Vastaa

23. Minus­ta tuos­sa Osmon kir­joi­tus on ihan hyvää pohd­in­taa siitä, mitä reunae­hto­ja työl­listämis­toimille pitäisi aset­taa. Mut­ta jääkö noiden reunae­hto­jen jäl­keen oikeas­t­aan mitään, mitä “työl­listämis­toimil­la” ylipäätään kan­nat­taisi tehdä?

    Nähdäk­seni työl­listymi­nen ja siihen johta­va toim­inta tuot­taa (tai ainakin sen, her­ran­jes­tas sen­tään, tulisi tuot­taa) suurim­man edun yksilölle itselleen. Näin ollen mihinkään yhteiskun­nan toimi­in ei siltä osin ole tarvetta.

    Tietenkään näin ei käy, mut­ta siihen on syynä lähin­nä työelämämme sään­te­ly ja huonos­ti toimi­vat tulon­si­ir­to­jär­jestelmät. Mut­ta eiköhän sil­loin kan­nat­taisi keskit­tyä kor­jaa­maan niitä, eikä alkaa kehit­telemään uusia (luul­tavasti toimimattomia/tilannetta pahen­tavia) systeemejä.

    Kan­nustin:

    Eikö olisi paras­ta lait­taa syr­jäy­tyneet yliopis­toi­hin opiskele­maan? Kaikille se ei tietenkään sovi, mut­ta mon­et syr­jäy­tyneet ja pitkäaikaistyöt­tömät nuoret aikuiset ovat todel­lisu­udessa ihan älykkäitä, mikäli eivät ole ehti­neet pila­ta aivo­jaan päihteillä. 

    En ole var­ma siitä, mikä tilanne nyky­isin on, mut­ta käsit­tääk­seni tuk­i­jär­jestelmä estää niitäkin, joiden opin­not ovat aikanaan jääneet, jatka­mas­ta opin­to­jaan. Ainakin muis­tan aikanaan kuulleeni henkilöstä, jon­ka tukien ehdok­si asetet­ti­in se, että allekir­joit­taa sitoimuk­sen, että _ei_ jat­ka opintojaan *)

    Tämä tietenkin on lin­jas­sa tuk­i­jär­jestelmämme kanssa muutenkin: ihmisille mak­se­taan siitä, että he pysyvät työelämän ulkopuolella.

    Kari

    *) Perus­tuu kai siihen, että muu­toin opiske­li­jat alka­isi­vat nos­taa työt­tömyysko­r­vauk­sia, jot­ka ovat suurem­mat kuin opintotuki.

    Vastaa

24. En olisi aivan var­ma Osmo väit­tämästä klo 12.30.

    Ehkä näin, jos työkykyä tarkastel­laan sup­peasti vain ter­vey­del­lisenä toim­intakykynä, mut­ta jos mukaan ote­taan arvot ja asen­teet, moti­vaa­tio, kieli­taito, ammatill­i­nen osaami­nen ja kyky sopeu­tua suo­ma­laisi­in työoloi­hin, niin tilanne muuttuu. 

    Tässä pro­fes­sori Juhani Ilmarisen työkykytalo:

    http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.uta.fi/laitokset/kkk/synergos/projektit/tyhy/kuvat/tyokyky.gif&imgrefurl=http://www.uta.fi/laitokset/kkk/synergos/projektit/tyhy/alaistaidot1.php&h=425&w=336&sz=15&tbnid=TOxE562By29v5M:&tbnh=126&tbnw=100&prev=/images%3Fq%3Dty%25C3%25B6kyky&zoom=1&q=ty%C3%B6kyky&usg=__1TSh4g4gnBdTYD78MZNK3WM_ljI=&sa=X&ei=IpCQTJCtII3uOYH8iaYN&ved=0CCsQ9QEwAw

    THL:ssa on juuri alka­nut mit­ta­va tutkimus maa­han­muut­ta­jien ter­vey­destä. Pon­ti­me­na on ter­vey­den­huol­lon ken­tältä tul­lut vah­va viesti siitä, että maa­han­muut­ta­jien ter­veys on huo­mat­tavasti heikom­pi kuin kan­taväestön. Erinäiset pitkäaikais­sairaudet ovat muun muas­sa paljon yleisem­piä, ehkä lap­su­u­den huonon rav­in­toti­lanteen vuok­si. Myös mie­len­ter­vey­den häir­iöt ovat yleisempiä. 

    Mut­ta en nyt suo­raan vas­taankaan väitä Osmulle, mut­ta asia ei ole aivan suo­ravi­ivainen. Tietysti maa­han­muut­ta­jis­sa on paljon enem­män nuo­ria pitkäaikaistyöt­tömiä ja näin ollen sat­un­naiso­tok­sel­la voidaankin mah­dol­lis­es­ti tul­la päätelmään, että työkyky on parem­pi. Suo­ma­laiset 20–35 ‑vuo­ti­aat pitkäaikaistyöt­tömät ovat tietysti suurelta osin ns. toiv­ot­to­mia tapauk­sia, päi­htei­den käyt­täjiä ja mie­len­ter­veysongel­maisia. Näin tuskin on mamu­jen keskuudessa.

    Vastaa

25. Osmo,
    Työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­us läh­tee siitä, että on ole­mas­sa työtä, jolle tarvi­taan tek­i­jä. Työn osoit­ta­mi­nen kun­nas­ta voi tarkoit­taa kah­ta asi­aa. Joko sitä, että kun­nalle syn­tyy velvol­lisu­us syn­nyt­tää työ­paikko­ja ja joko kun­nan kus­tan­nuk­set nou­se­vat tai syn­tyy työ­markki­na pienem­mäl­lä hin­nal­la, jol­loin kun­nal­la kiusauk­se­na siirtää työtä nykyiseltä kus­tan­nus­rak­en­teelta tälle markki­nalle. Toinen vai­h­toe­hto on, että mikään ei muu­tu eli kun­nal­la on ne työt, mitä on, ja niihin osoite­taan työn­hak­i­joi­ta kuten nykyäänkin.

    Lop­ul­ta kyse lie­nee kuitenkin siitä, mitä yhteiskun­ta edel­lyt­tää vasti­neek­si sosi­aal­itues­ta eli onko meil­lä de fac­to kansalais­palk­ka niille, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta eivät mui­ta ansioi­ta halua, vai onko kyseessä vain tur­vaverkko, joka aut­taa vain niitä, joil­la on siihen objek­ti­ivis­es­ti arvioitu­na tarve (tilapäis­es­ti tai pysyvästi esim. lääketi­eteel­lisin perustein).

    Vastaa

26. Hihkaisen “Tan­skan malli” ennen kuin joku muu ehtii.
    Otak­sun että se on useim­mille tääl­lä tut­tu. Jos ei niin KVG:)

    Men­nään juurille: Tan­s­ka oli II maail­ma­so­taan saak­ka vau­rain Pohjo­is­maa ja yksi maail­man vau­raimpia mai­ta, bkt/capita korkeampi kuin Kanadan (se oli sil­loin paljon, se). Ja tuon aikaisel­la mit­ta­pu­ul­la tur­vaval­tio oli kunnossa.

    Sodan aikana Ruot­si meni ohi ja 50- ja 60-luvut oli­vat hitaan kasvun ja per­in­teisen teol­lisu­u­den (mm. maail­manku­u­lut telakat) kui­h­tu­misen aikaa.

    Hyv­in­voin­ti­val­tio kuitenkin kesti, korkei­den vero­jenkin avul­la. 1970-luvul­la vit­sailti­in että tan­skalaiset matkus­ta­vat hel­vetti­in mut­ta 1. luokassa.

    Nyt on asetel­ma kään­tynyt mon­elta osin päin­vas­toin. Tan­s­ka kel­paa por­vareille ja markkin­ausko­vaisille esimerkik­si. Sin­nemä­ki sen sijaan kak­isteli eduskun­nas­sa kun joku mainit­si Tan­skan mallin.

    Tan­skan mallis­sa on paljon toimi­vaa, mut­ta ymmär­rän työmin­is­terin kak­istelun. Itsekin näen myös syitä, mik­si Tan­skan malli ei sit­tenkään sovi Suomeen, ainakaan “heit­tämäl­lä”.

    *Suomes­sa on paljon vaikeasti työl­lis­tet­täviä pitkäaikaistyöttömiä. 

    *Tan­s­ka on kom­pak­ti maa, jos­sa kol­ma­sosa jengistä asuu pk-seudulla.

    *Tan­skas­sa on per­in­teis­es­ti paljon pienyri­tyk­siä, joukos­sa myös suh­teel­lisen hyvän palkan käytän­nön töistä maksavia.

    Voisiko tan­skalais­ten kek­simästä pyörästä kuitenkin ottaa osia. Vai tuleeko Tan­skan mallista sil­loin pul­la, jos­ta jokainen taho halu­aisi vain oma­l­ta kannal­taan rusi­noina pitämän­sä osat?

    Vastaa

27. Ja taas päätetään että kaik­ki työt­tömät ovat syr­jäy­tyneet, päi­hteitä käyt­täviä. Todel­lisu­udessa moni on löytänyt työt­tömyystuen kansalais­palkan mah­dol­lisuute­na. Työt­tömyystuel­la tehdään run­saasti kansalais­toim­intaa (moni jopa yli 40 tun­tisia työvi­ikko­ja), hoide­taan van­huk­sia (oma työt­tömyy­surani alkoin niin), vil­jel­lään pien­tilo­ja pyöritetään piiloyri­tyk­siä, tehdään väikkäre­itä ym. Aka­teem­i­nen työt­tömyys lisään­tyy val­tavasti laite­taanko kaik­ki mais­ter­it ilmaiseen klap­italkooseen. Oikeasti nyt olenkin työl­listynyt (työ­nan­ta­jani saa minus­ta tukea n 1300 euroa kk) saan rupista palkkaa ja teen samaa itsenäistä ja vaa­ti­vaa työtä kuin muut varsi­naiset työn­tek­i­jät. Koh­ta lop­puu kuitenkin palkkatu­ki ja sil­loin lennän taas duu­nista pois “syr­jäy­tymään” ehkä pääsenkin jopa eläkeput­keen. En meinaa ruve­ta ryyp­päämään vaan jatkan samaan malli­in työt­tömyys­tukea ja työkeikko­ja sieltä täältä kunnes eräänä päivänä saankin sitä eläket­tä. Samal­la ehtii tehdä paljon muu­ta yhteiskun­nalekin hyödyl­listä ei palkat­tua työtä.

    Vastaa

28. Nyt kan­nat­taisi panos­taa voimakkaasti Suomen teol­liseen klus­terei­hin, että eivät vain katoa Suomes­ta. Tämä olisi paras tapa säi­lyt­tää työ­paikko­ja eri­tyis­es­ti syr­jäy­tymisuhan alaisille miehille. Vähän koulute­tu­ille naisille­han vaan ei miehille niinkään palvelu­alat tar­joa­vat työtä — kuten jokainen voi havai­ta vaikka­pa mis­sä tahansa marketissa. 

    Nyt kun esimerkik­si Turun telak­ka pitää paus­sia, uhkana on, että tuhan­net jäävät työt­tömik­si pitkäk­sikin aikaa. Fir­matkin voivat men­nä konkkaan ja investoin­nit hukkaan. Jos klus­teri hajoaa, sitä ei uud­estaan rakenneta. 

    Saman­laisia klus­tere­i­ta on Suomes­sa muitakin. Paras­ta työvoimapoli­ti­ikkaa olisikin säi­lyt­tää Suo­mi ikään kuin teol­lisu­us­lab­o­ra­to­ri­ona, jos­sa luo­daan poikkeuk­sel­lista teknolo­giaa ja valmis­te­taan sitä, kunnes se on kyp­sää siir­ret­täväk­si muualle.

    Per­sut eivät ole lainkaan niin vääril­lä jäljil­lä, kuin mon­et halu­a­vat väittää.

    (Ris­usavot­ta ei tästä näkökul­mas­ta ollut ihan täysin vit­si. Se myös toimisi sik­si, että ei loisi min­i­maalisen vähän rin­nakkaista työ­markki­naa, kos­ka nyt risut eli pienehköt ran­gat jäävät tyystin keräämät­tä. Tuot­teis­tamisel­la tarkoitin hikan leikkisästi sitä, että joku tosi­aan kek­sisi sel­l­aisen yhtälön, jon­ka avul­la risut tulisi kerät­tyä kansan­taloudel­lises­sa mielessä kan­nat­taval­la ja moraalis­es­ti kestäväl­lä tavalla.)

    Vastaa

29. “Luulen, että jos teemme sat­un­naiso­tok­sen pitkäaikaistyöt­tömistä syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten ja maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa, työt­tömät maa­han­muut­ta­jat ovat työkykyisem­piä kuin pitkäaikaistyöt­tömät suomalaiset.”

    Näin var­maan, ulko­maalainen, kun on 30-vuo­tias, suo­ma­lainen yli 60-vuotias

    Vastaa

30. “Näin se on. Min­imi­palk­ka on yhtä kuin kiel­to palkata ihmisiä, joiden lisäar­vo työ­nan­ta­jalle alit­taa mini­palka­s­ta aiheutu­vat kustannukset.”

    Tuo ei aivan pidä paikkaansa. Jokaises­sa yhteiskun­nas­sa on oma käytän­nön min­imi­palk­ka, jon­ka alle ihmiset eivät lähde töi­hin vaik­ka työt­tömyysko­r­vaus­ta ei saisi.
    Olen kokenut sen omako­h­tis­es­ti esim Indone­si­as­sa tai Keni­as­sa tai Venäjällä

    Vastaa

31. “Näin se on. Min­imi­palk­ka on yhtä kuin kiel­to palkata ihmisiä, joiden lisäar­vo työ­nan­ta­jalle alit­taa mini­palka­s­ta aiheutu­vat kustannukset”

    Ensim­mäi­nen aja­tusvirhe on, että palkataan lisää ihmisiä ‚jos palk­ka alenee.
    Mik­si kukaan palkkaisi lisää väkeä kulut­ta­maan käytäviä ?
    Tuotan­to on suun­nitel­tu ja mitoitet­tu tietylle henkilömäärälle ja se palkataan oli palk­ka mikä tahansa eikä ylimääräisiä palkata vaik­ka heitä saisi ilmaiseksi.Ei ole työpis­tet­tä eikä tuotan­nol­lista tarvet­ta. Kahvi­akin saa nykyään kahviautomaatista. 

    Toinen aja­tusvirhe on , että palk­ka on ain­oa työ­paikan kulu.
    Palkat ovat yri­tyk­sessä vain pieni osa kuluista eism min­un entisessä palveluyri­tyk­sessä palkko­jen osu­us on vain 16 %. Nykyään kus­tan­nus­laskne­ta osaa kohden­taa kulut työpis­teko­htaiset­si ja nuo muut kulut ovat paljon enem­män kuin palkka-

    Osmo tietysti sanoo , että palkko­jen osu­us on 60 % bkt:sta .
    Tähänkin sisäl­tyy aja­tusvirhe, sil­lä ei yri­tyk­sessä tehdä päätök­siä tehdä kansan­talouden luku­jen perus­teel­la vaan yri­tyk­sen oman kus­tan­nus­lasken­nan mukaan, mui­hin fir­moi­hin­han yri­tyk­sen päätök­sil­lä ei voi vaikuttaa.
    Tupo-aikaan tämä oli jotenkin mah­dol­lista mut­ta ei enää liit­to-yri­tysko­htaisia ratkaisu­ja tehtäessä

    Ja kun Suomes­sa työ­paik­ka mak­saa 50000–150000 euroa niin antaisitko sen käy­dä vajaatuotolla ?.

    Te elätte vielä aikaa kun työt­tömyystyöläiselle ostet­ti­in lapio

    Vastaa

32. “Tuskin­pa Tap­san 30-luvul­la tuli ilmoit­tau­tua työkkäri­in, sos­su­un eikä Kelaankaan saadak­seen väli­akaisen työ­paikan osalleen. ”

    30-luvul­la työtön luokitelti­in irto­laisek­si ja hänet määrät­ti­i­in pakko­työhön. Malli tuli Sak­sas­ta , jos­sa 30-luvun lama loi suuret työt­tömien lau­mat , jot­ka sosi­aal­i­tur­van puut­tumisen vuos­ki elät­tivät itsen­sä ker­jäämäl­lä ja rikoksilla.
    Näitä a‑sosiaalisia varten perustet­ti­in nuo ensim­mäiset leir­it ja näi­den leirien perua ovat kuu­luisat logot “Arbeit macht frei “.
    Tosin leirien luonne muut­tui ja vapaak­si pääsi vain piipun kaut­ta .Kävin taan­noin Dachaun kek­si­tysleiris­sä ja sel­lä selvisi tuo logon salaisu­us ja leirien alku­peräi­nen tarkoitus.

    Muis­sakin mais­sa oli vas­taavia pakko­työleire­jä mm USA:ssa tuhan­sia, mut­ta ne lopett­ti­i­in jo II maail­man­so­dan aikaan.

    Suomes­sa ne säi­lyivät 70-luvulle saakka.

    Työt­tömyystyö­maille ei siis ilmoit­taudut­tu vaan niille määrät­ti­in ja ellet tul­lut vapaae­htois­es­ti, poli­isi nouti

    Vastaa

33. Työn­te­ol­la on paljon posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia, ihmis­suhteisi­in, elämän tarkoituk­seen,…

    Jos kysymys elämän tarkoituk­ses­ta voidaan ratkaista työvoimapoli­ti­ikan keinoin, luulen, että filosofe­ja voisi kiin­nos­taa paljonkin. …ja ketään muu­ta tuskin sit­ten kiinnostaakaan.

    Mut­ta elämän tarkoituk­sel­lisu­us, tai merk­i­tyk­sen koke­mus tai joku vat­saa­va fraasi sopisi tuo­hon ehkä paremmin.

    Vastaa

34. Tämä Osmon mainit­se­ma työn vas­taan­ot­tamisvelvol­lisu­us on ihan yhtä tyhjän kanssa. Ei yksikään työ­nan­ta­ja tar­joa tuos­ta vain työtä kortis­tossa ole­valle kasvot­toma­lle tyypille. 

    Ikävästi kuitenkin voi putkah­taa työkkärikäyn­nil­lä tulostimes­ta työhönosoi­tus käteen tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa näitä voi tul­la myös pos­tiluukus­ta aamupäiväkal­jaa korkatessa. 

    Työhönosoi­tus merk­it­see sitä, että työ­paikkaa on haet­ta­va karenssin uhal­la… Mut­ta tästähän selviää kir­joit­ta­mal­la niin kehnon hake­muk­sen, että haas­tat­telu­un ei mis­sään tapauk­ses­sa kut­su­ta. Valitet­tavasti tästä kuitenkin on jonkin ver­ran vaivaa. 

    Jos niin huonos­ti käy, että ala-arvois­es­ta hake­muk­ses­ta huoli­mat­ta kut­su käy haas­tat­telu­un, niin kan­nat­taa käyt­täy­tyä niin ker­takaikkisen omi­tuis­es­ti, että voi vain kuul­la helpo­tuk­sen huokauk­sen selän takanaan lähtiessään. 

    Työha­lut­toma­l­ta ei kuitenkaan pidä vaikut­taa eikä tietenkään suo­ranais­es­ti kieltäy­tyä työstä . Mut­ta esim. rekry­toi­jan kysymyk­si­in voi vas­ta­ta aivan jotain muu­ta kuin on kysyt­ty. Luovu­us kukki­maan. Kan­nat­taa myös itse akti­ivis­es­ti kysel­lä kum­mallisuuk­sia, kuten onko ves­sas­sa kon­do­mi­au­tomaat­ti jne. 

    Sit­ten vain taas nautiskele­maan työ­markki­na- ja toimeen­tu­lotuen takaa­mas­ta mukavas­ta elämästä ilman työn muas­saan tuo­mia ikäviä rasit­tei­ta aamuheräämisi­neen ja vas­ten­mieli­sine esimiehi­neen ja työ“kavereineen”.

    Vastaa

35. Mielestäni oleel­lisin koh­ta olisi lisätä työn kan­nat­tavu­ut­ta. Siis myös työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta. Aluk­si voitaisi­in tehdä suuri päätös, että työstä tulee jäädä työn­tek­i­jälle käteen _aina_ ainakin 30%. Samoin jos palk­ka kas­vaa niin siitäkin on jäätävä 30%.

    Suurin haaste on kaiken maail­man val­tion ja kun­tien jaka­ma vastik­kee­ton raha, joka aiheut­taa sitä että töi­hin ei kan­na­ta men­nä. Eri­tyis­es­ti kaiken maail­man tuloloukut ovat ongelma.

    Hyvä esimerk­ki oli yksi tapaus joka tote­si, että käy reilun 4000e:n pal­ka­lla har­ras­tuk­sen vuok­si töis­sä. Har­ras­tuk­sista siis joutuu mak­samaan. Käytän­nössä toimeen­tu­lo las­ki sen ver­ran, mitä työ­matkoista tuli kulua. Ison per­heen takia sai toimeen­tu­lo­tukea ja vaimo ei tien­an­nut mitään.

    Vastaa

36. Ehkã luvuista 9 ja 11 olisi apua Osmolle? 

    google books:

    http://books.google.com/books?id=fAVksWdZODUC&dq=cahuc+labor+economics&printsec=frontcover&source=bn&hl=pt-BR&ei=fLaQTJKWD8L38AaAh_CnDg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CC8Q6AEwAw#v=onepage&q&f=false

    kir­jan kotisivu:
    http://mitpress.mit.edu/catalog/item/default.asp?ttype=2&tid=10033

    Vastaa

37. Sanoin aiem­min, että “Min­imi­palk­ka on yhtä kuin kiel­to palkata ihmisiä, joiden lisäar­vo työ­nan­ta­jalle alit­taa mini­palka­s­ta aiheutu­vat kustannukset”

    Liian van­ha kir­joit­ti tähän vas­tauk­se­na: “Ensim­mäi­nen aja­tusvirhe on, että palkataan lisää ihmisiä ‚jos palk­ka ale­nee. Mik­si kukaan palkkaisi lisää väkeä kulut­ta­maan käytäviä ?”

    Kysymys onkin siitä että työ­paikko­ja syn­tyy min­imi­palkan ansios­ta vähem­män kuin ilman sitä. Lain­säädän­nöstä tule­va min­imi­palk­ka estää palkkaa­mas­ta ihmistä, joka olisi valmis työsken­telemään alhaisem­mal­lakin pal­ka­lla. Näin ollen se lisää työt­tömyyt­tää kun osa muu­toin syn­tyvistä työ­suhteista kiel­letään lail­la (vs. ne luon­nol­lis­es­ti syn­tymät­tä jääneet työ­suh­teet jois­sa syynä on työn­tek­i­jän kannal­ta liian mata­la palkka). 

    Palkko­jen alen­tamisel­la (jos­ta sinä itse asi­as­sa kom­men­tis­sasi puhut) taasen on työl­lisyyt­tä lisäävä vaiku­tus sik­si, että tuot­tavu­u­den lisään­tyessä hin­tak­il­pailukyky para­nee, jol­loin tuotan­to kas­vaa -> Uudet työpaikat. 

    Liian van­ha kom­men­toi edelleen: “Toinen aja­tusvirhe on , että palk­ka on ain­oa työ­paikan kulu.”

    Ei se tietenkään olekaan, mut­ta ei kai voi­da väit­tää, että esim. ener­gian hin­nan tuplau­tu­misel­la ei olisi yri­tyk­sille mitään merk­i­tys­tä kos­ka se ei ole yri­tyk­sen ain­oa kulu. Esim. ener­giaveroil­la pyritään mm. ener­gian kulu­tuk­sen min­i­moin­ti­in hin­nan noustes­sa. Sama logi­ik­ka kos­kee tietysti kaikkia resursse­ja eli palkkakus­tan­nusten nousem­i­nen mm. min­imi­palk­ka- ja vero­lain­säädän­nön vuok­si johtaa työvoiman käytön vähentymiseen.

    Nämä asi­at on lake­ja säädet­täessä bal­an­soita­va val­tion vält­tämät­tömien bud­jet­ti­tarpei­den kanssa. Valitet­ta­van usein äänestäjät ja poli­itikot näkevät näistä vain sen tulop­uolen (vero­tu­lot tai korkeampi min­imi­palk­ka) näkemät­tä negati­ivia aspekteja.

    Joni

    Vastaa

38. “Tuot­teis­tamisel­la tarkoitin hikan leikkisästi sitä, että joku tosi­aan kek­sisi sel­l­aisen yhtälön, jon­ka avul­la risut tulisi kerät­tyä kansan­taloudel­lises­sa mielessä kan­nat­taval­la ja moraalis­es­ti kestäväl­lä tavalla.)”

    Hakku­u­jäte ja kan­not kerätään jo met­sästä, samoin pienpuu.

    Mut­ta koneellisesti.Ei kalli­in moton puikkoi­hin pääase koke­ma­ton pitkäaikaistyötön

    Vastaa

39. Teo­ri­as­sa on help­po sanoa, että suun­nataan tuk­i­toimet tuot­tavimpi­in ihmisi­in. Mut­ta miten help­poa valin­nat ovat käytännössä? 

    Suomes­sa lie­nee noin 50.000 ulko­maalaista työn­hak­i­jaa. Samaan aikaan meil­lä on suun­nilleen 36.000 akatemista työt­tömänä. Alle 25-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä on ehkä 40.000. Pitkäaikaistyöt­tömiäkin lie­nee yli 50.000 (huom. luvut kuvas­ta­vat suu­ru­us­lu­okkaa ja ovat epä­tarkko­ja!). Mihin ryh­mään kan­nat­taisi panostaa?

    Epäilemät­tä kielik­oulu­tuk­sen avul­la saadaan osa nuorista maa­han­muut­ta­jista melko hel­posti työl­listymään palkka­haitarin alapäähän siivoo­jik­si tai varas­tomiehik­si ansait­en noin 1.500 euroa kuukaudessa.

    Sen sijaan työt­tömälle nuorelle mais­ter­ille saat­taa olla vaikeaa han­kkia työvoimak­oulu­tuk­sen kaut­ta toimis­to­työtä tupla­pal­ka­lla siivoo­jaan verrattuna.

    Jos siivoo­jista on ensi vuon­na pula, niin saat­taa­han olla taloudel­lis­ten syi­den vuok­si järkevää panos­taa hal­li­tuk­sen suun­nitelmien mukaan maa­han­muut­ta­ji­in ja jät­tää osa nuorista, aka­teemi­sista ja pitkäaikaistyöt­tömistä oman onnen­sa varaan. 

    Mut­ta itse en ole vaku­ut­tunut hal­li­tuk­sen suun­nitelmien järkevyydestä.

    Vastaa

40. “*Suomes­sa on paljon vaikeasti työl­lis­tet­täviä pitkäaikaistyöttömiä.

    *Tan­s­ka on kom­pak­ti maa, jos­sa kol­ma­sosa jengistä asuu pk-seudulla.

    *Tan­skas­sa on per­in­teis­es­ti paljon pienyri­tyk­siä, joukos­sa myös suh­teel­lisen hyvän palkan käytän­nön töistä maksavia.”

    Tan­s­ka käyt­tää monin ver­roin enem­män rahaa
    varhaiseläkkeisi­in ja akti­iviseen työvoimapoli­ti­ikkaan eli vajaakun­toinekin työll­si­tyy helpom­min tai pääsee eläkkeelle.

    Suomes­sa muute­taan eniten työn­perässä EU-maista

    Tan­skas­sa yrit­täjiä työvoimas­ta on n 5 % , Suomes­sa Suomes­sa n 7 %. Kor­re­laa­tio on niin, että mitä tehokkaampi yhteiskun­ta, sitä vähem­män yrittäjiä

    Vastaa

41. Paras­ta akti­ivista työvoimapoli­ti­ikkaa olisi leika­ta korkeak­oulu­jen aloi­tu­s­paikko­jen lukumäärää. 

    Nyt mak­se­taan ensin turhas­ta koulu­tuk­ses­ta suo­raan ja tämän jäl­keen välil­lis­es­ti eri­laisin työl­listämis­ra­hoin ja har­joit­telu­paik­ka-apu­ra­hoin po. henkilön työl­listämiseen, vaik­ka kaikil­la pitäisi olla tiedos­sa, ettei tälle osaa­jalle tule koskaan löy­tymään koulu­tus­taan vas­taavaa, pysyvää työtä.

    Tämä prob­lemati­ik­ka purkau­tui laa­jas­sa mit­takaavas­sa Helsin­gin sanomien julka­is­tuis­sa mielipi­dekir­joituk­sis­sa tänään (14.9.2010).

    Vastaa

42. Työt­tömyys on poli­it­ti­nen val­in­ta. Työt­tömyys syn­tyy vain siitä, että palka­nsaa­jat eivät pysty ansio­tu­loista säästämään. Ja siten vähen­tämään työvoiman tar­jon­taa. Kaik­ki säästöt kasautu­vat ylim­mälle 10–20%:lle, velat lopuille.
    Syy säästö­jen puut­teeseen lie­nee kaikille selvä: Asun­to­jen hin­ta eli maapolitiikka.

    Vastaa

43. Liian van­ha
    “Ensim­mäi­nen aja­tusvirhe on, että palkataan lisää ihmisiä ‚jos palk­ka alenee.
    Mik­si kukaan palkkaisi lisää väkeä kulut­ta­maan käytäviä”

    Höpön­löpön, uno­hdap­pa tuo demaripup­pu edes het­kisek­si aikaa ja laskeudu nor­sun­lu­u­tor­nistasi todel­liseen maail­maan. Varsinkin palvelu­aloil­la on paljon kulu­tushuip­pu­ja, joi­ta tasaa­maan ei palkata ketään kun ei vaan kan­na­ta nykyisel­lä kulu­rak­en­teel­la. Kaup­po­jen kas­soille ei palkata pakkaa­jia, kun se on liian kallista, vaik­ka se nopeut­taisikin kas­san vetävyyttä.

    “Toinen aja­tusvirhe on , että palk­ka on ain­oa työ­paikan kulu.
    Palkat ovat yri­tyk­sessä vain pieni osa kuluista eism min­un entisessä palveluyri­tyk­sessä palkko­jen osu­us on vain 16 %. ”

    Palveluyri­tys? Joopa­joo, myitte ilmeis­es­ti “pellintaivu­tus­palvelui­ta”.

    Meil­lä palkat ovat 70–80% kuluista.

    Vastaa

44. -akti­ivisin työvoimapoli­ti­ik­ka olisi sitä että tipute­taan toimeen­tu­lo­tu­ki sieltä n.350e/netto/hlö/kk vaik­ka 280:een euroon aluk­si ja sit­ten siitä alas vaik­ka 220:een euroon.
    ja mui­ta tukia ei koroteta.

    eli alka­isi ne siivoo­jankin työt kel­va­ta näille prekariaateille.

    Vastaa

45. Kyl­lä työt­tömyy­den yksi suuri syy on yhteiskun­nan yhteentoimimattomuus.Opiskelijatkin jo haikail­e­vat enem­män yhteyk­siä yri­tys­maail­maan suun­nitel­lessaan opintoja,jotka takaisi­vat heille varmim­min työtä tulevaisuudessa.EK ja muut yri­tys­maail­man edus­ta­jat tun­tu­vat ole­van varsin pimen­nos­sa tässä katsannossa.No kuin­ka sit­ten työt­tömien poten­ti­aalia ja opin­to­tarpei­ta kar­toite­taan ? Työkkärissä,joka on yhtä HMoilase­na kuin opiskelijakin,että mitähän tässä kan­nat­tasi tehdä ? Hei­dänkin tieton­sa yri­tys­maail­man työvoimatarpeista on nol­la. On val­lal­la lot­toon rin­nastet­ta­va kulttuuri,niin opin­to­ja suun­nitel­lessa kuin työ­paikkaa hakiessa.Runsaan koke­muk­sen työn­hakemis­es­ta omaa­vana huomaan,että kuta akti­ivisem­pi olet,sitä vahem­män yhteiskun­ta rahoit­taa työnhakemistasi.Ei vero­helpo­tuk­sia työnhakemiskuluista(puhelut,tietokonekulut,todistusjäljennökset ym.ym.Työntekijä kyl­lä saa työ­paikan lisäk­si ansio­tu­lois­taan tehdä kuluvähennyksiä,muttei se,joka työtä hakee.Oikeudenmukaistako ? Kan­nat­taisi panos­taa siihen.Itse myyn­tipuolen työtä hake­vana joudun työn­hakupuhelui­hin suu­laiden myyn­ti-ihmis­ten kanssa,joita ei viit­si keskeyt­tää huonon vaiku­tuk­sen teon takia ja se maksaa…Muutaman tutkin­non omaa­vana pa-työt­tömänä tiedän,että vain tosi rikkaal­la maal­la on varaa olla huo­maa­mat­ta min­ua lainkaan,pari ker­taa /vuosi työkkäris­sä uut­ta aikaa varaamassa,siinä kaikki.Outoa työvoiman haaskausta.

    Vastaa

46. Ter­ve, Her­bert (kir­joit­ti 15.9.2010 kel­lo 10:24)

    Sori, en oikein ymmärtänyt point­ti­asi (no, se on blogikeskustelun luonne)

    Mik­si kaikkia pitäisi tukea, ain­oas­taan niitä joiden työn arvo on vähäisem­pi kuin kuin minimipalkka+kulut? (Jos työl­lisyy­den ämpäri­in lisätään vet­tä, ämpäri kasvaa.)

    “Vai miten määritel­lään, kenelle tuo 1000 yksikön tuki annetaan?”
    En sano, että määrit­te­ly on help­poa. Jos alo­ja kat­so­taan, esim. verokeinoin kan­nat­taa tukea niitä, jois­sa on suh­teel­lis­es­ti eniten työt­tömyyt­tä. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti vähän koulu­tus­ta vaa­ti­vaa työtä.

    Vastaa

47. Liian van­ha:

    Suomes­sa muute­taan eniten työn­perässä EU-maista 

    Se johtuu siitä, että Suomes­sa on aikanaan muutet­tu aivan liian vähän (tai sit­ten on muutet­tu ulko­maille): alue­poli­ti­ikan vuok­si kaupungis­tu­misas­teemme on noin 70 %, kun se Ruot­sis­sa on 90 %. Tämä tulee monel­la muul­lakin tapaa tuhot­toman kalli­ik­si meille.

    Kari

    Vastaa

48. Eli­na kirjoitti :
    #
    Työhönosoi­tus merk­it­see sitä, että työ­paikkaa on haet­ta­va karenssin uhal­la… Mut­ta tästähän selviää kir­joit­ta­mal­la niin kehnon hake­muk­sen, että haas­tat­telu­un ei mis­sään tapauk­ses­sa kut­su­ta. Valitet­tavasti tästä kuitenkin on jonkin ver­ran vaivaa.

    Jos niin huonos­ti käy, että ala-arvois­es­ta hake­muk­ses­ta huoli­mat­ta kut­su käy haas­tat­telu­un, niin kan­nat­taa käyt­täy­tyä niin ker­takaikkisen omi­tuis­es­ti, että voi vain kuul­la helpo­tuk­sen huokauk­sen selän takanaan lähtiessään.
    #

    Ei se noin mene. Lais­sa on aivan eri­tyisen “haus­ka” pykälä työstä kieltäymisen osoittamiseen :

    #
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290
    Työttömyysturvalaki
    2 luku
    12 §
    Työstä kieltäytyminen

    …

    Jos työn­hak­i­ja on oma­l­la menet­te­lyl­lään aiheut­tanut sen, ettei työ­suhdet­ta ole syn­tynyt, hänen kat­so­taan kieltäy­tyneen työstä.
    #

    Jos työn­hak­i­ja vas­taa väärin työhaas­tat­teli­jan kysymyk­seen tai muuten työhaas­tat­teli­jan näke­myk­sen mukaan työtön ei ole halukas vas­taan­ot­ta­maan työtä, niin yo. pykälän perus­teel­la työn­hak­i­jan voidaan kat­soa kieltä­tyneen työstä. Ja tästähän seu­raa karenssi jos työ­nan­ta­ja ilmoit­taa koke­mas­taan työkkäriin.

    Vastaa

49. Jatkan taval­lisen teknikon juttua.
    Use­at työkkärit käyt­tävät juuri tätä pykälää käryt­tääk­seen työt­tömiä. Lähetetään osoi­tus vaik­ka 20 ei niin sopiville työt­tömille. Moni ei ehkä hae kun ala on väärä=varma karenssi. Joitakin kut­su­taan haas­tat­telu­un ja ehkä epäröivät kykyjään hoitaa itselleen vieras­ta työtä=varma karenssi kos­ka ovat oma­l­la toim­i­nal­laan vaikut­ta­neet.… Saa­vatko työkkärit provikka­palkkaa, mitä enem­män kätyjä sitä parem­pi palkka!

    20 vuo­den vai­htel­e­val­la työkkärikoke­muk­sel­la olisi kyl­lä valmis romuttmaan koko lafkan. Rahat voisi ohja­ta kansalais­palkkaan. Akti­iviset työt­tömät perus­taisi­vat var­maan omia yri­tyk­siä kun se olisi mah­dol­lista, vähem­män akti­iviset jatkais kuten nyt. Ja Eli­na mene vaik­ka HeTY:n toimis­toon tutus­tu­maan työt­tömi­in. Kal­japul­lo­ja et kyl­lä siel­lä näe.

    Vastaa

50. Osmo:“Toimenpiteiden pain­opiste tulisi suun­na­ta niihin, joil­la on eniten työkykyä jäljellä.”

    “Luulen, että jos teemme sat­un­naiso­tok­sen pitkäaikaistyöt­tömistä syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten ja maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa, työt­tömät maa­han­muut­ta­jat ovat työkykyisem­piä kuin pitkäaikaistyöt­tömät suomalaiset.”

    Luet­tuani ensin maini­tun Osmon kom­mentin aav­istin tuon jälkim­misen noin kolmes­sa sekunnissa.

    Lisätään tähän Osmon aikaisem­min esit­tämä aja­tus, että maa­han­muut­ta­jia pitäisi saa­da palkata pienem­mäl­lä pal­ka­lla kuin suomalaisia.
    Osmo on tajun­nut, että ns, posi­ti­ivi­nen syr­jin­tä ei onnis­tu suosi­tuk­sil­la. Pitää käyt­tää sitä porkkanaa, joka mais­tuu työ­nan­ta­jalle, rahaa.

    Vastaa

51. “alue­poli­ti­ikan vuok­si kaupungis­tu­misas­teemme on noin 70 %, kun se Ruot­sis­sa on 90 %. Tämä tulee monel­la muul­lakin tapaa tuhot­toman kalli­ik­si meille.”

    Onko Vihdis­sä asu­va työvoiman ulkop­uolel­la ? Hän­hän asuu ns maaseudulla.

    Suo­ma­laiset asu­vat taa­jamis­sa, mut­ta pienis­sä sellaisissa.
    Kysymys onkin nykyään pitääkö sel­l­aiset kylät kuin Savukos­ki tyh­jen­tää ja muut­taa ihmiset jon­nekin etelään, sil­lä työ­paikat karkaavt täl­lai­sis­takin keskittymistä.

    Vastaa

52. Liian van­halle:

    Juu, Tan­skas­sa on pitkään käytet­ty enem­män rahaa vajaakun­tois­t­en työl­listämiseen. Siitä seu­raa, ettei suur­ta vaikeasti työl­lis­tet­tävien pot­tia ole päässyt syn­tymään. Puhumme oikeas­t­aan samas­ta asiasta. 

    Suomes­sa muute­taan paljon työn perässä. Johtuu mon­es­takin asi­as­ta. Tiivistän:

    *olemme “harhaan asut­tu maa” (ei näppivirhe:)
    meil­lä on aina uuden mullis­tuk­sen takia muutettu.

    *Suo­mi on myös iso ja epäkäytän­nöl­lisen muo­toinen maa.

    *elinkeino­rak­en­teen muu­tok­set ovat tulleet myöhään. Tosin tämän seli­tysvoima alkaa jo hiipua…

    Suomes­sa on keskimäärin (<huom) Tan­skaa vaikeam­paa maalaiskylän aikamiespo­jan tai ruostevyöhyk­keen työt­tömän käy­dä kotoaan lähim­mässä kasvukeskuk­ses­sa töis­sä. Tässä todis­tus­taak­ka on kyl­lä sil­lä joka väit­tää muuta…

    Pienyri­tyk­sistä: En tien­nytkään että Suomes­sa on niitä enem­män kuin Tan­skas­sa. Kiitos.
    Jotenkin vain tun­tuu, että Tan­skas­sa on enem­män muu­ta­man työn­tek­i­jän pk-yri­tyk­siä. Suomes­sa tilas­to­ja kas­vat­ta­vat yksinyrit­täjät ja “isä, poi­ka, vävy ja Hiace” ‑fir­mat. Joille kaik­ki arvos­tuk­seni, mut­ta nyt puhutaan työllistämismahdollisuuksista.

    Myön­nän, että tuo meni kirkkaasti mutun puolelle ja muu­tan mieltäni jos joku “lyö rätin­gin eteen” kuten Tun­tem­at­toman Lahti­nen sanoi.

    Postauk­seni point­ti oli kuitenkin, voisiko Tan­skan mallis­sa olla jotain sel­l­aista, jon­ka sekä Hakanie­mi että Eteläran­ta nieli­sivät. Tai Suomen Yrit­täjät ehkä jälkim­mäisen tilalle.

    Tosin juuri nyt Tan­skan talous on toipumas­sa kri­i­sistä joka mm. kiin­teistö­markki­noil­la oli ankara.
    Tan­skas­sa men­ti­in hyv­inä vuosi­na iloisen prosyk­lisel­lä talous­poli­ti­ikalla, kuten Suomes­sakin. Ruot­si sen sijaan keräsi sukan­var­teen, niin Pers­son kuin sit­ten porvarihallituskin.
    Näin ainakin Juhana Var­ti­ainen sanoi Husik­ses­sa tois­s­apäivänä ja häneen olen tot­tunut luottamaan.

    Vastaa

53. “Palveluyri­tys? Joopa­joo, myitte ilmeis­es­ti “pellintaivu­tus­palvelui­ta”.

    Meil­lä palkat ovat 70–80% kuluista.”

    Telia­Son­era on palveluyritys.

    Mikähän on toimi­ala, pellintaivutus ??

    Vastaa

54. “ysymys onkin siitä että työ­paikko­ja syn­tyy min­imi­palkan ansios­ta vähem­män kuin ilman sitä. Lain­säädän­nöstä tule­va min­imi­palk­ka estää palkkaa­mas­ta ihmistä, joka olisi valmis työsken­telemään alhaisem­mal­lakin palkalla”

    Ei se lisää työa­paikko­ja , sil­lä tuotan­non­suun­nit­telu on jo nykyään niin kehit­tynyt­tä, että tarvit­ta­va resurssi voidaan määri­et­tl­lä tarkasti eikä enää käytetä Sulo- Vilen-menetelmään eli palka­at kun hal­val­la saa.

    Toien asia on jos lähde­tään taan­nut­ta­maan tuotan­tote­knolo­giaa eli kor­vataan konei­ta ja automaa­tio­ta ihmisillä.
    Mut­ta tähänkään ei men­nä, sil­lä koneet tekevät työtä virhet­tömim­min ja nopeammin.

    Toinne on ns ihmisen min­imkäyt­tökus­tan­nus, ei sen alle saa ketään töi­hin vaik­ka sosial­i­tur­va olis nolla.
    Pal­ka­lla pitää elää, jot­ta ihmi­nen suos­tuu töihin.
    Mitä järkeä on tehdä työtä, jos se johtaa nälkäkuolemaan ?

    Vastaa

55. Myöskin työ­markki­noiden dynami­ik­ka luon työt­tömyyt­tä, kun meil­lä päät­tyy vuosit­tain n 8–900000 työ­suhdet­ta ja työt­tömyys kestää n 14 viikkoa niin työ­markki­noiden dynami­ik­ka luo jo n 250000 työtön­tä eli se on työt­tömyy­den luon­nolli­nen taso.
    Eli mitä jous­tavam­mat työ­markki­nat niin sitä enem­män työttömiä.

    Vastaa

56. “Varsinkin palvelu­aloil­la on paljon kulu­tushuip­pu­ja, joi­ta tasaa­maan ei palkata ketään kun ei vaan kan­na­ta nykyisel­lä kulurakenteella. ”

    Esim Telia­Son­er­al­la heitä ei palkata, kos­ka ei halu­ta pitää suur­ta joukkoa kalli­ita työpis­teitä miehit­tämät­tömänä pitk­iä aiko­ja eli kulu­rakenne tässäkin on taustal­la, mut­ta ei johdu palkoista

    Vastaa

57. “Palkko­jen alen­tamisel­la (jos­ta sinä itse asi­as­sa kom­men­tis­sasi puhut) taasen on työl­lisyyt­tä lisäävä vaiku­tus sik­si, että tuot­tavu­u­den lisään­tyessä hin­tak­il­pailukyky para­nee, jol­loin tuotan­to kas­vaa -> Uudet työpaikat. ”

    Tuo sovel­tuu vain kulu­tus­tavaroiden vien­ti­in. Koti­maiselle kysyn­nälle palkko­jen alen­nus on myrkkyä. Näin kävi 90-luvun lamas­sa ja nyt Viro seu­raa perässä tuol­la 90-luvun leikkaus­mallil­la. Se on johtanut työt­tömyy­den voimakkaaseen kasvu­un Virossa kun koti­mainen ostovoima on romahtanut

    Vastaa

58. “Lain­säädän­nöstä tule­va min­imi­palk­ka estää palkkaa­mas­ta ihmistä, joka olisi valmis työsken­telemään alhaisem­mal­lakin palkalla. ”

    Suo­mi on niitä har­vo­ja mai­ta maail­mas­sa, jos­sa ei ole min­imi­palkkalakia vaan alako­htainen alan tuot­tavu­u­teen sidot­tu työe­htosopimuk­sel­la sovit­tu min­imi­palk­ka. Eli huo­mat­tavasti muu­ta maail­maa jous­tavampi minimipalkkajärjestelmä

    Vastaa

59. Selailin vähän vaku­u­tu­soikeu­den ratkaisu­ja karenssi­val­i­tuk­sista. Ne oli­vat mie­lenki­in­toisia. Kat­sokaa­pa vaik­ka tätä: 

    VO 1621/2000/3588: A ei ollut aloit­tanut työvoimapoli­it­tista koulu­tus­ta, sil­lä hän ei olisi päässyt
    kulke­maan 43 kilo­metrin matkaa päivit­täin. A:n mukaan kesäaikana ei ollut julk­isia kulkuneuvoja
    ja puoliso kul­ki autol­la töi­hin. Toisen auton han­kkimiseen ei ollut varaa. A oli kieltäytynyt
    koulu­tuk­ses­ta ilman pätevää syytä.
    TTLK 1592/89/450:

    Olisko hänen pitänyt kulkea mat­ka kävellen vai mitä tässä nyt haetaan? Ratkaisu­is­sa ei tietysti ker­ro­ta kaikkea. Ehkä puoli­son työ­paik­ka oli puolen kilo­metrin päässä.

    Vastaa

60. Tavalli­nen teknikko, 

    Ei se, että vaikut­taa vähän hölmöltä ja oudol­ta haas­tat­telus­sa ole peruste lait­taa karenssi­in. Joku tur­va sitä nyt työt­tömäl­läkin on olta­va. Kyl­lähän työtön voi ihan oikeastikin olla vähän hölmö ja outo. 

    Lähin­nä kyse karens­seis­sa on siitä, että ei hae osoitet­tua paikkaa tai sanoo aivan suo­raan, ettei halua työ­paikkaa. Ei työ­nan­ta­jil­la sel­l­aista taloudel­lista val­taa ole ihmis­ten asioi­hin, että omil­la arvioin­neil­laan voisi­vat evätä toisen päivärahat. 

    Jos nyt haas­tat­telu­un menee ympäripäis­sään hais­tat­tele­maan, niin sit­ten voi karenssi nap­sah­taakin. Sil­loinkin haas­tat­teli­jal­la on hyvä olla todis­ta­jat tapah­tu­mien kul­ulle. Muuten­han on vain sana sanaa vas­taan, jos työtön kiistää kaiken.

    Vastaa

61. Tulo­erot Työt­tömyys Työllisyys
    gini
    Slove­nia 23 6,8 67,5
    Slo­va­kia 24 15 60,2
    Ruot­si 24 8,5 72,2
    Tsek­ki 25 7,3 65,2
    Tan­s­ka 25 6,9 75,7
    Unkari 25 10,3 55,4
    Itä­val­ta 26 3,8 71,6
    Suo­mi 26 8,5 68,7
    Mal­ta 27 6,5 54,9
    Bel­gia 28 8,9 61,6
    Ran­s­ka 28 10 64,2
    Kypros 28 7,1 69,9
    Lux­em­burg 28 5,3 65,2
    Hol­lan­ti 28 4,4 77
    Sak­sa 30 6,9 70,7
    Irlan­ti 30 13,6 61,8
    Viro 31 18,6 63,5
    Espan­ja 31 20,3 59,8
    Italia 31 8,4 57,5
    Puo­la 32 9,4 59,6
    Kreik­ka 33 11 61,2
    Liet­tua 34 17,3 60,1
    Englan­ti 34 7,8 69,9
    Bul­gar­ia 36 9,7 62,6
    Por­tu­gali 36 10,8 66,3
    Roma­nia 36 7,4 58,6
    Latvia 38 20,1 60,9
    EU27, medi­aani 31 

    Tässä EU:n tulo­erot ja työttömyys/työllisyysasteet.
    Kovin suur­ta kor­re­laa­tio­ta tulo­ero­jen ja työl­lisyy­den välil­lä ei ole näkyvissä

    Vastaa

62. “Ei se, että vaikut­taa vähän hölmöltä ja oudol­ta haas­tat­telus­sa ole peruste lait­taa karenssi­in. Joku tur­va sitä nyt työt­tömäl­läkin on olta­va. Kyl­lähän työtön voi ihan oikeastikin olla vähän hölmö ja outo. ”

    Kyl­lä näyt­töä kiel­teis­es­tä vaiku­tuk­ses­ta pitää olla.
    Viimek­si palkkasin työkkäristä vuorot­telu­va­paan sijaista.
    Yksi ei tuu­lut ja toinen haisi alko­ho­lil­ta, ilmoitin ne työkkäriin.
    Yksi oli niin ujo ettei juuri saanut sanaa suus­ta, ei se ole karenssin peruste, etenkin jos haetaan asiakaspalvelijaa.
    Yksi , koulu­tuk­seltaan diplo­mi-insinööri ‚ilmoit­ti, että hänel­lä on niskavam­ma eikä voi työsken­nel­lä puol­ta tun­tia pitem­pään päätteellä.
    Hänel­lä oli lääkärintodistuskin.
    Tuskin­pa hän­täkään karen­si­i­in voi laittaa.

    Vastaa

63. Hiukan hymyä huuleen :
    #
    VO 5251/2000/185: P oli kieltäy­tynyt koulu­tuk­ses­ta, joka jär­jestet­ti­in toisel­la paikkakun­nal­la, sil­lä hän ei ollut saanut sopi­vaa asun­toa opiskelu­paikkakunnal­ta eikä oppi­laitok­sel­la ollut asun­to­laa. P ei olisi voin­ut kulkea opiskelu­paikkakun­nalle päivit­täin, sil­lä matkaa olisi ker­tynyt 760 kilo­metriä. Kos­ka P oli toden­nut työvoima­toimikun­nalle kieltäy­tymisen­sä syyk­si sen, ettei löytänyt
    asun­nok­si yksiötä, VO kat­soi P:n kieltäy­tyneen koulu­tuk­ses­ta ilman pätevää syytä. P oli VO:n mukaan tarpeet­tomasti rajan­nut asum­is­muo­toaan ja siten heiken­tänyt mah­dol­lisuuk­si­aan saa­da asun­toa opiskelupaikkakunnalta.
    #

    Vastaa

64. Liian van­ha
    “Telia­Son­era on palveluyritys.”

    No onpa kyl­lä hyvä esimerk­ki palveluyri­tyk­ses­tä, kyseinen lafka­han kuu­luu tietoteollisuuteen!

    Lähempänä se on kyl­lä kulu­rak­en­teeltaan teol­lisu­usyri­tys­tä kuin palveluyri­tys­tä, ihan vaan jo niiden val­tavien verkko­jen takia. 

    Se nyt vaan on täysin päivän­selvä fak­ta, että nyky­menol­la jokaisen laman jäljiltä työt­tömyys jää korkeam­malle mitä se oli ennen lamaa. Tämä kehi­tys johtuu rak­en­teel­li­sista ongelmista ja se tulee jatku­maan, eikä edes eläköi­tymi­nen siihen auta.

    Vastaa

65. “No onpa kyl­lä hyvä esimerk­ki palveluyri­tyk­ses­tä, kyseinen lafka­han kuu­luu tietoteollisuuteen!”

    Tiedon väl­i­tys on palvelua, ei Telia­Son­era luo eikä ylläpidä mitään tietoa , pait­si tietysti asi­akkaisi­in ja verkon hallintaan liittyviä.
    Arvokakin on asi­ak­steito, seu­raavak­si maas­sa ole­vat kaapelit ja kol­man­nek­si kiin­teistöt, neljän­nek­si laitteet.
    Kyl­lä suurin osa aivan konkreet­tista mate­ri­aalia eikä liity tietoon

    Vastaa

66. ISS on puh­das palveluyri­tys ja senkin menoista vain 60 % on henkilöstömenoja.
    Siel­lä on jo palkoil­la tietysti pain­oar­voa, mut­ta suu­urem­pi merk­i­tys on resurssien tehokkaal­la hyödyntämisellä.

    Vastaa

67. Itse asi­as­sa tuo korkea työ­markki­noiden dynami­ik­ka lyhen­tää myös työu­raa eli n 3,5 vuot­ta työuras­ta häviää liian jous­tavien työ­markki­noiden vuoksi.

    Tästä ongel­mas­ta ei halu­ta puhua ‚kun tavoitel­laan pidem­pää työu­raa. Mut­ta dynami­ikkahävik­ki kohdis­tuu juuri siihen työvoimaan, jota työ­nan­ta­jat haluavat.

    Vastaa

68. “Se nyt vaan on täysin päivän­selvä fak­ta, että nyky­menol­la jokaisen laman jäljiltä työt­tömyys jää korkeam­malle mitä se oli ennen lamaa”

    Tämä johtuu siitä, että lopetimme yleisen työa­jan lyhen­tämisen 1980-luvulla.
    Nyt työaikaa lyhen­netään työt­tömyys­jak­soil­la , jot­ka kohdis­tu­vat erit­täin epä­ta­sais­es­ti työvoimaan.
    Vielä 80-luvul­la työt­tömyys­jak­so­ja oli 200000 ja menetet­ti­in vain o,8 vuot­ta työuras­ta työt­tömyyy­den vuoksi-
    Tämä näkyy myös työ­tun­tien vähen­e­misenä , vuon­na 1989 teimme 11 % enem­män työ­tun­te­ja kuin 2007 vaik­ka työssäoli­joi­ta oli 2007 hie­man enemmän.

    Kun työt­tömyys­jak­sot kohdis­tu­vat vain osaan työvoimas­ta niin se alkaa aiheut­ta myös sosi­aal­ista syr­jäy­tymistä ja johtaa rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu­un, sil­lä pätkä­työläine joutuu hel­posti syr­jään työelämästä
    Sen vuok­si meil­lä on myös suuri rak­en­teelli­nenkin työttömyys

    Vastaa

69. Aktivoin­ti on erään tutk­i­jan mukaan nykyti­lanteessa parem­minkin hui­jaus­ta kuin tulok­sel­lista toim­intaa. Toimen­pitei­den pitää aut­taa työl­listymään, jot­ta niis­sä olisi järkeä.

    Puheet siitä että pakkoak­tivoin­ti olisi tarpeen työt­tömän elämän­laadun kannal­ta on äärim­mäistä hol­hous­men­tal­i­teet­tia. On toki ole­mas­sa ressukoi­ta, jot­ka eivät kek­si muu­ta käyt­töä vapaalle ajalleen kuin kal­jan­juon­nin, mut­ta ei sen takia pidä hol­ho­ta työt­tömiä yleis­es­ti kuin lap­sia. On outoa että vaik­ka meil­lä laki ei mah­dol­lista pakko­hoitoa alko­holiri­ip­pu­vu­u­den takia, niin pakko­toimen­piteitä oikeutetaan stereo­typ­i­al­la sohval­la makaavas­ta, kal­jaa kisko­vas­ta työttömästä.

    Työn merk­i­tyk­ses­tä: en voi ymmärtää miten työ voi tehdä elämästä merk­i­tyk­sel­lisem­pää (pait­si rahan kaut­ta) ellei kyseessä ole sel­l­ainen työ jos­ta pitää tai johon tun­tee kut­sumus­ta. Moni työ on kuitenkin pelkkää ruti­inien tois­toa. Jotkin työt ovat ter­vey­delle haitallisia, esim. yövuoro­jen takia.

    Vastaa

70. Sylt­ty
    “Se nyt vaan on täysin päivän­selvä fak­ta, että nyky­menol­la jokaisen laman jäljiltä työt­tömyys jää korkeam­malle mitä se oli ennen lamaa”

    Liian van­ha
    “Tämä johtuu siitä, että lopetimme yleisen työa­jan lyhen­tämisen 1980-luvulla.”

    No höpön­löpön sen­tään. Eipä ole Ran­skas­sakaan saavutet­tu täystyöl­lisyyt­tä vaik­ka nip­saisi­vat kovastikin työaikaa (tämä tosin tuli yllä­tyk­senä vain sosialisteille).

    “Nyt työaikaa lyhen­netään työt­tömyys­jak­soil­la , jot­ka kohdis­tu­vat erit­täin epä­ta­sais­es­ti työvoimaan.”

    Työa­jan lyhen­tämi­nen tasais­es­ti kaut­ta lin­jan on taas ihan täyt­tä utopi­aa. Miten ihmeessä lappeen­ran­ta­laiselle met­al­lim­iehelle valuisi yhtään enem­pää töitä, jos helsinkiläiset toim­i­henkilöt tek­i­sivät vähem­män työtunteja?

    Työn­tek­i­jät ja työt kun ovat eri paikois­sa eivätkä lvi-asen­ta­jat muu­tu yössä koodareik­si eikä toimis­tosi­h­teer­it siivoajiksi.

    Vastaa

71. Liian van­ha:

    Tämä johtuu siitä, että lopetimme yleisen työa­jan lyhen­tämisen 1980-luvulla.

    Päteekö tää vaan Suomes­sa? Eli pysyykö Japanin työt­tömyys alhaal­la siks, että ne vähen­tää yleistä työaikaa?

    Minä rohkenisin väit­tää, että meil­lä on työt­tömyyt­tä siks, että työtä ei kan­na­ta tehdä/teettää. Jos työn teettämisestä/tekemisestä tehdään kan­nat­tavam­paa, niin työl­lisyys lisään­tyy ihan riip­pumat­ta siitä mitä yleiselle työa­jalle tapahtuu.

    Vastaa

72. “Päteekö tää vaan Suomes­sa? Eli pysyykö Japanin työt­tömyys alhaal­la siks, että ne vähen­tää yleistä työaikaa?”

    Japanis­sakin työt­tömyys on kas­vanut. Tilas­tot eivät sitä ker­ro, sil­lä ILO stan­dar­di, jota käytetään las­kee työvoiman ulkop­uolelle henkilöt, jot­ka ovat ollet kuukau­den hake­mat­ta töitä .
    Esim minäkään en ole enää työtön vaik­ka kir­joit­te­lenkin joka kuukausi työtön-työtön-lorua.

    Työt­tömyys­luku ei ker­ro mitään todellisuudesta.

    Töitä on sen ver­ran kuin on ostovoimaakin eli kansakun­nan ostovoima sanelee työn määrän
    Mik­siköhän Virossa työt­tömyys lähen­telee 20 % vaik­ka palkko­ja on alen­net­tu ? Sin­un opeil­lasi sen pitäsi olla 0 kos­ka työn hin­ta on laskenut 20–30 %

    Vastaa

73. “No höpön­löpön sen­tään. Eipä ole Ran­skas­sakaan saavutet­tu täystyöl­lisyyt­tä vaik­ka nip­saisi­vat kovastikin työaikaa (tämä tosin tuli yllä­tyk­senä vain sosialisteille).”

    Samal­la leikat­ti­in palkko­ja ja ostovoimaa, aikaisem­min työa­jan lyhen­nys tehti­in ostovoimaa leikkaa­mat­ta ja tyy­dyt­ti­in vas­taavasti alem­pi­in palkankorotuksiin

    Vastaa

74. Ran­skan työa­jan lyhen­nys jäi myös tor­sok­si, sil­lä suurin osa työn­tek­i­jöitä on sen ulkopuolella

    “Ulkop­uolelle jäävät työn­tek­i­jät pienyri­tyk­sis­sä, joiden leivis­sä Ran­skas­sa on puo­let palkol­li­sista. Myös yrit­täjät, maat­aloustyön­tek­i­jät, rekkakuskit ja tar­joil­i­jat tekevät paljon pitem­piä työviikkoja.
    Lain­aus Palkkatöläisestä

    “Ran­skalais­ten keski­työai­ka on INSEE:n mukaan yhä 38 tun­tia viikos­sa. Tässä ei ole mitään outoa, sil­lä vuo­den 1936 kansan­rin­tama­hal­li­tuk­sen lyhen­tämä työai­ka toteu­tui kokon­aisu­udessaan vas­ta 1970-luvulla.”

    Vastaa

75. “Minä rohkenisin väit­tää, että meil­lä on työt­tömyyt­tä siks, että työtä ei kan­na­ta tehdä/teettää. Jos työn teettämisestä/tekemisestä tehdään kan­nat­tavam­paa, niin työl­lisyys lisään­tyy ihan riip­pumat­ta siitä mitä yleiselle työa­jalle tapahtuu.”

    Niin­pä. Ei työt­tömyy­den syy ole mon­imutkainen. Kysymys on vain tuotan­non varas­to­jen vai­h­dos­ta. Eli real­i­talouden rahan kier­rosta. Tuotan­to tapah­tuu käyt­täen työtä, konei­ta ja lait­tei­ta. Mitä enem­män mak­sut kiertävät tuotet­tu­jen hyödykkei­den vai­h­dos­sa, sitä enem­män on työtä. Työt­tömyys syn­tyy, kun rahat menevät ei-tuotet­tui­hin “hin­toi­hin,” jol­loin raha pois­tuu varas­to­jen kier­rosta. Maanko­rkoi­hin, monop­o­li­hin­toi­hin, etuoikeuksiin.
    Jokaisen kansan­talouden maanko­rko on n. 25% BKT:stä. Eli Suomes­sa n. 40 mil­jar­dia. Tämän siirtämi­nen vero­tu­loik­si, julkisen sek­torin (mikä on tuot­ta­va) määrära­hoik­si, työn ja tuotan­non sijaan, pois­taisi työt­tömyy­den 5 sekunnissa.

    Vastaa

76. liian van­ha: Työ ei lopu niin kauan kuin ihmisil­lä on tyy­dyt­tämät­tömiä halu­ja, joiden tyy­dyt­tämis­es­tä ne on valmi­ita mak­samaan enem­män kuin mitä ihmiset arvostaa vapaa-aikaansa.

    Mik­siköhän Virossa työt­tömyys lähen­telee 20 % vaik­ka palkko­ja on alen­net­tu ? Sin­un opeil­lasi sen pitäsi olla 0 kos­ka työn hin­ta on laskenut 20–30 %

    ?! No kai se nyt riip­puu siitä miten paljon palkat ale­nee suh­teessa NBKT:n kehitykseen.

    Kjr63:

    Työt­tömyys syn­tyy, kun rahat menevät ei-tuotet­tui­hin “hin­toi­hin,” jol­loin raha pois­tuu varas­to­jen kierrosta.

    Ei raha pois­tu mihinkään kier­rosta pait­si sil­loin kun joku pitää käteistä pat­jas­sa tai pankit ylimääräisiä reserve­jä keskuspankissa.

    Vastaa

77. Eräs tek­i­jä mikä vie työt mata­latuot­toisil­ta ovat nämä eri­laiset palkat­tomat harjoittelijat.

    Hei­dän työ­panok­sen­sa on jo liki 100000 htv eli tämä toim­inta vääristää melkois­es­ti työmarkkinoita.
    Ja ilmaistyöt ovat kasvussa

    Vastaa

78. “Työ ei lopu niin kauan kuin ihmisil­lä on tyy­dyt­tämät­tömiä halu­ja, joiden tyy­dyt­tämis­es­tä ne on valmi­ita mak­samaan enem­män kuin mitä ihmiset arvostaa vapaa-aikaansa.”

    Halu­ja hillit­see raha ja aika

    Vastaa

79. Art­turi:
    “Ei raha pois­tu mihinkään kier­rosta pait­si sil­loin kun joku pitää käteistä pat­jas­sa tai pankit ylimääräisiä reserve­jä keskuspankissa”

    Kyl­lä se pois­tuu. Jos rahal­la ei mak­se­ta tavaroiden ja palvelu­iden tuotan­tokus­tan­nuk­sista, työstä ja pääo­mas­ta, tavaroi­ta ja palvelui­ta on vähemmnän.
    Ajat­tele nyt. Jos mak­sat kän­nykästä 200 euroa paljonko siitä on tuotan­tokus­tan­nuk­sia? Suurin osa. Jos mak­sat maas­ta, paljonko siitä? Ei mitään. Ja maan hin­ta on kolminker­tais­tunut 10 vuodessa. Raha kiertää vuokris­sa, eikä työssä ja pääomassa.

    Vastaa

80. OJ: Jos halu­aa maa­ta sohval­la ja juo­da kal­jaa pitää hakea toimeen­tu­lo­tukea, ei työt­tömyys­tur­vaa. Ei Suomes­sa ole pakko tehdä työtä, mut­ta työt­tömyys­tukea saa­vat vain ne, jot­ka ovat valmi­ita tekemään työtä. Olen ollut myös varas­tomiehenä. Työ oli aika tyl­sää mut­ta työy­hteisö mie­lenki­in­toinen. Hyviä muis­to­ja, hyviä kokemuksia.

    Vastaa

81. liian van­ha:

    Halu­ja hillit­see raha ja aika

    Miten sit­ten on mah­dol­lista, että vaik­ka aikaa ei ole tul­lut lisää, niin haluille ei näy loppua?

    Rahas­ta se ei tietenkään voi olla kiin­ni, kos­ka se on pelkkä vai­h­don väline ja sit tulee keskus­pankista nap­pia painamalla.

    Kjr63: heh, no niin ajat­te­lenkin. Ajat­telepa sinä tätä: minä kaivan sin­ulle ojan. Sinä mak­sat min­ulle 20 euroa. Min­ul­la on 20 euroa enem­män, sin­ul­la 20 euroa vähemmän.

    Minä myyn sin­ulle palan maa­ta. Sinä mak­sat min­ulle 20 euroa. Min­ul­la on 20 euroa enem­män, sin­ul­la 20 euroa vähemmän.

    Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa rahaa ei ole hävin­ny mihinkään, vaik­ka ensim­mäisessä tapauk­ses­sa vai­hdet­ti­in resurssia “työ” ja toises­sa resurssia “maa”.

    Vastaa

82. “Miten sit­ten on mah­dol­lista, että vaik­ka aikaa ei ole tul­lut lisää, niin haluille ei näy loppua?”

    Jos tehdään pitem­pää työpäivää tai työu­raa niin ei ehditään kulut­taa vähem­män. Aikaa ei tule lisää vuorokau­teen, elämään sitä voi tulla.
    Ja ostoku­ume ale­nee kun hieroo tyhjäl­lä lom­pakol­la otsaa eli ostovoima sanelee kulu­tuk­sen rajat.
    Tuo rahan painami­nen on Zim­bawes­sa juuri käyn­nis­sä, vot seu­ra­ta tulok­sia reaaliajassa

    Vastaa

83. Art­turi:
    ‘Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa rahaa ei ole hävin­ny mihinkään, vaik­ka ensim­mäisessä tapauk­ses­sa vai­hdet­ti­in resurssia “työ” ja toises­sa resurssia “maa”.’

    Ajat­tele lop­pu­un asti.

    Toises­sa tapauk­ses­sa oja jää kaiva­mat­ta. Mik­si mak­saisin sin­ulle mitään suosta?
    Jos ei ole yli­jäämää (sin­un markki­noille tuot­ta­maa vai­h­toar­voa) ei ole rahaakaan.

    Vastaa

84. liian van­ha:

    Jos tehdään pitem­pää työpäivää tai työu­raa niin ei ehditään kulut­taa vähemmän.

    Väitätkö, että kavi­aarin syön­ti kestää pidem­pään kuin hernekeiton?

    Tuo rahan painami­nen on Zim­bawes­sa juuri käyn­nis­sä, vot seu­ra­ta tulok­sia reaaliajassa

    No se ei ole ainakaan lisän­nyt ihmis­ten halu­jen määrää, joten voiko siitä nyt sit päätel­lä, että halut ei oo rahas­ta riippuvaisia?

    Kjr:

    Mik­si mak­saisin sin­ulle mitään suosta?

    En tiedä. Se on sen osta­jan asia miks se haluu sitä maata.

    Jos ei ole yli­jäämää (sin­un markki­noille tuot­ta­maa vai­h­toar­voa) ei ole rahaakaan.

    Ei rahan määräl­lä ei oo mitään tekemistä minkään yli­jäämän kanssa. Sitä on tasan sen ver­ran kuin keskus­pank­ki sitä painaa.

    Raha ei häviä mihinkään, kun sitä siir­retään kädestä toiseen riip­pumat­ta siitä minkä takia sitä siirretään.

    Vastaa

85. Kiitos mie­lenki­in­tois­es­ta ja ajanko­htais­es­ta keskustelun avauk­ses­ta. Kir­joitin tästä lyhyen blogikir­joituk­sen TVY ry:n ylläpitämän Ihmis­ar­vo­foo­ru­mi 2010 blogiin: 

    Tässä alla on lyhyt yhteen­ve­toni ja kom­ment­ti­ni Osmon kirjoituksesta:

    -Jos ajatel­laan akti­iv­i­toimen­piteitä investoin­teina, niin toimen­piteet tulee kohdis­taa sinne mis­sä on suurin mah­dolli­nen tuotto.

    -Investoin­tien kan­nat­tavu­u­den näkökul­mas­ta toimen­pitei­den pää­paino ja resurssit tulee kohden­tua niihin, jot­ka työl­listyvät mah­dol­lisim­man hel­posti ja ovat mah­dol­lisim­man tuottavia.

    -Kokon­aan toinen asia on, että mitä inhimil­lisiä hyö­tyjä akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka tar­joaa niille ihmisille, jot­ka eivät työl­listy niin hel­posti avoimille markki­noille, ja jot­ka eivät olisi tuot­tavia avoimil­la markkinoilla.

    -Jos akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka tar­joaa näitä inhimil­lisiä hyö­tyjä asi­akkaalle, niin akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan ei tulisi olla pakol­lista karenssin uhal­la, kos­ka nämä ihmiset halu­aisi­vat näi­den inhimil­lis­ten hyö­ty­jen takia muutenkin osal­lis­tua toimenpiteisiin.

    -Toimen­pitei­den pakolli­nen kohdis­t­a­mi­nen ei ole tehokas investoin­ti – etenkään niiden työt­tömien kohdal­la, jot­ka eivät muutenkaan työl­listy­isi avoimille markki­noille. Jos halu­taan kehit­tää ran­gais­tus­menetelmä raho­jen seu­ran­taan, tulisi miet­tiä mui­ta keino­ja kuin aktiivitoimenpiteet.

    Jos olen oikein tulkin­nut Osmo Soini­vaaran kir­joituk­sen, niin keskusteltavaa riit­tää. Ensin­näkin lähtöasetel­ma siitä, että akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka tulisi nähdä investointi­na on huter­al­la poh­jal­la. Mil­lä mit­tar­il­la voidaan mita­ta sitä, että juuri akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan keinoin tehokkaim­mat työt­tömät työl­listyvät avoimille markki­noille – eivätkä vain sen takia, että ovat yksinker­tais­es­ti parhait­en työl­lis­tet­täviä? Eikö val­tion tehtävä olisi päin­vas­toin tukea enem­män juuri niitä ihmisiä, joil­la on keskimääräistä heikom­mat työl­listymis­mah­dol­lisu­udet, mut­ta tuk­i­toimien perus­teel­la saa­vat tarvit­ta­vat (keskimääräiset) edel­ly­tyk­set työl­listyä työmarkkinoille?

    Tämä on Ruotsin ja Tan­skan työvoimapoli­ti­ikan lähtöko­h­ta. Siel­lä kar­toite­taan riskiryh­mät ja kohden­netaan lisää palvelu­ja, jos sat­tuu kuu­u­lumaan riskiryh­mään esim. maa­han­muut­ta­ji­in, vajaakun­toisi­in, pitkäaikaistyöt­tömi­in ja ikään­tyneisi­in ihmisiin.

    Olen samaa mieltä, että akti­ivises­sa työvoimapoli­ti­ikas­sa on myös inhimilli­nen puoli. On ensiar­voisen tärkeää, että ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us olla hyödylli­nen toisille ihmisille, kuu­lua osak­si yhteisöä jne. vapaae­htoiselta poh­jal­ta. Miten käy esim. niille ihmisille joille ei tar­jo­ta edes sitä vähää, mitä akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan keinoin nyt tar­jo­taan? Ongel­ma Suomes­sa on pikem­minkin se, että liian vähän on palvelu­ja niille ihmisille, jot­ka ovat syr­jäy­tyneet, tai ovat vaaras­sa syrjäytyä.

    Suurin osa akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan toimen­piteistä käytetään juuri Osmon toivo­ma­l­la taval­la – eli niihin ihmisi­in, jot­ka ovat yhteiskun­nan kannal­ta näen­näis­es­ti parhai­ta investoin­te­ja – eli ensim­mäisen kol­men kuukau­den työt­tömänä olleisi­in. Vuon­na 2008 61% työvoimapoli­it­ti­sista toimen­piteistä kohdis­tui alle 3 kk työt­tömänä olleisi­in. 3–6 kk työt­tömänä olleisi­in kohdis­tet­ti­in 18 % kaik­ista akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan toimen­piteistä. Yli vuo­den työt­tömänä olleisi­in kohdis­tet­ti­in vain n. 8 % kaik­ista akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan toimenpiteistä.

    Vuon­na 1995 vas­taa­vat luvut oli­vat näi­den yo. kat­e­go­ri­oiden osalta 3kk 32%, 3–6 kk 17%, yli 12kk 32%. Näyt­tää siis siltä, että vuosien var­rel­la ainakin toimen­piteis­sä mitat­tuna pää­paino toimen­piteis­sä on todel­lakin kään­tynyt suosi­maan vas­ta työt­tömik­si joutuneita.

    Juk­ka Haa­pakos­ki – TVY ry

    Luvut ovat Peräisin Erk­ki Laukkasen (SAK) esi­tyk­ses­tä Turus­sa 8.9.2010.

    Vastaa

86. “Väitätkö, että kavi­aarin syön­ti kestää pidem­pään kuin hernekeiton?”

    Eivät miljonääritkään käytä rajat­tomasti palvelu­ja ja tavaraa vaan suurin osa tuloista jää säästöön.
    Eli ihmisen halut ja tarpeet ovat kuitenkin rajalliset

    Vastaa

87. Ei rahan määräl­lä ei oo mitään tekemistä minkään yli­jäämän kanssa. Sitä on tasan sen ver­ran kuin keskus­pank­ki sitä painaa.

    Raha ei häviä mihinkään, kun sitä siir­retään kädestä toiseen riip­pumat­ta siitä minkä takia sitä siirretään.

    Pahoit­te­lut sivu­raiteesta, mut­ta molem­mat väit­teet ovat fak­tis­es­ti vääriä. Ylivoimais­es­ti suurin osa rahas­ta syn­tyy keskus­pankin ulkop­uolel­la, ja rahaa häviää, kun velko­ja mak­se­taan pois.

    Vastaa

88. liian van­ha: eli halut kohdis­tuu aina kulut­tamiseen just sil­lä het­kel­lä? Vai voisko olla sit­tenkin niin, että halu­ja voi olla vaik­ka sen suh­teen mitä tapah­tuu kun itse ei oo enää maise­mis­sa tai miten muut kuin itse kulut­taa yms.

    tcrown: Ok. Miten rahan määrä riip­puu kjr63:n yli­jäämästä? Miten raha häviää, kun sitä siir­retään kädestä toiseen?

    Vastaa

89. Miten rahan määrä riip­puu kjr63:n ylijäämästä?

    Pahoit­telin jo ker­ran sivu­raiteesta, pahoitel­laan vielä toisen kerran.

    Miten raha häviää, kun sitä siir­retään kädestä toiseen?

    Eikö velka­ekspan­sio ollut jo tut­tu käsite? Minä olen lait­tanut tilille (eli lainan­nut pankille) satasen, pankil­la on holveis­saan yhteen­sä ton­ni käteistä. Rahaa yhteiskun­nas­sa on siis yhteen­sä 100 + 1000 = 1100 euroa. Käyn nos­ta­mas­sa sataseni, eli pank­ki mak­saa velko­jaan pois, eli sata­nen siir­tyy pankin kädestä min­un käteeni. Nyt rahaa on yhteen­sä 100 + 900 = 1000. Sata­nen hävisi taivaan tuuliin.

    Vastaa

90. Art­turi:
    “En tiedä. Se on sen osta­jan asia miks se haluu sitä maata.”

    Ei suo­ta kukaan osta. Maa­ta halu­taan kun sitä tarvi­taan, kun sil­lä on jotain käyt­töä. Kuten asumiseen. Ilman yli­jäämää, maan arvo on nol­la, kos­ka kaik­ki elävät omavaraistaloudessa.

    “Ei rahan määräl­lä ei oo mitään tekemistä minkään yli­jäämän kanssa. Sitä on tasan sen ver­ran kuin keskus­pank­ki sitä painaa.”

    Rahaa voi olla vaik­ka triljoo­nia. Sen arvo on kuitenkin vain reaal­i­talouden vai­h­don määrä.

    “Raha ei häviä mihinkään, kun sitä siir­retään kädestä toiseen riip­pumat­ta siitä minkä takia sitä siirretään.”

    Puhe oli rahan kier­rosta. Todel­li­nen var­al­lisu­us kuluu ja rahan kiertäessä tuotan­tokustnnuk­sis­sa var­al­lisu­us tuote­taan ja ylläpi­de­tään. Kun raha kiertää arvopa­pereis­sa, kuten maas­sa, ei syn­ny mitään. Pait­si työttömyys.

    Vastaa

91. Lisään vielä edel­liseen, että ter­mi “yli­jäämä” on Adam Smith­iltä. Se on se tavaroiden ja palvelu­jen määrä mikä ylit­tää omavaraistalouden tuotan­non määrän. Se on siis se tuotan­to mikä muo­dostaa markki­nat ja vai­h­don. Yli­jäämän määrä on kansakun­nan var­al­lisu­us. Ja kaiken jär­jen mukaan ain­oas­taan se antaa myös arvon vai­h­dan­nan väli­neelle, rahalle.

    Vastaa

92. tcrown:

    Eikö velka­ekspan­sio ollut jo tut­tu käsite?

    Oli. Mitä tekemistä sil­lä on rahan tai Kjr63:n yli­jäämään tai rahan tuhou­tu­misen kanssa, kun sitä vai­hde­taan maa­han tai tuhou­tu­mat­to­muu­teen kun sitä vai­hde­taan johonkin muuhun resurssiin?

    Minä väitin, että sil­lä mitä resurssia vai­hde­taan ei oo mitään tekemistä rahan tuhou­tu­misen kanssa. Sinä sanoit, että oon väärässä. Odotan edelleen perusteluita.

    Kjr63:

    Ei suo­ta kukaan osta.

    yhyyy…

    Rahaa voi olla vaik­ka triljoo­nia. Sen arvo on kuitenkin vain reaal­i­talouden vai­h­don määrä.

    Niin siis tarkoi­tat, että rahan arvo riip­puu siitä mitä sil­lä voi ostaa? Olen samaa mieltä. 

    Kun raha kiertää arvopa­pereis­sa, kuten maas­sa, ei syn­ny mitään. Pait­si työttömyys.

    Syn­tyyko sinus­ta työt­tömyyt­tä myös sil­loin, kun arvopa­pere­i­ta vai­hde­taan suo­raan toisi­in arvopa­perei­hin ilman rahaa?

    Se on se tavaroiden ja palvelu­jen määrä mikä ylit­tää omavaraistalouden tuotan­non määrän. Se on siis se tuotan­to mikä muo­dostaa markki­nat ja vaihdon.

    Eli sin­un mielestä yhteiskun­nas­sa, joka tuot­taa vain sen mikä pystyy pitämään kaik­ki yhteiskun­nan jäsenet hengis­sä ei oo markki­noi­ta ollenkaan? Rohke­nen olla voimakkaasti eri mieltä.

    Tästä voi päätel­lä, että rahan arvo ei voi muo­dos­tua mitenkään pelkästään mis­tään ylijäämästä.

    Vastaa

93. Minä väitin, että sil­lä mitä resurssia vai­hde­taan ei oo mitään tekemistä rahan tuhou­tu­misen kanssa. Sinä sanoit, että oon väärässä. Odotan edelleen perusteluita.

    Jos nyt tarkko­ja ollaan, niin väit­teesi, mihin puu­tu­in, oli seuraava:

    “Raha ei häviä mihinkään, kun sitä siir­retään kädestä toiseen riip­pumat­ta siitä minkä takia sitä siirretään.”

    Tun­nus­tan, että en ole tätä keskustelua seu­ran­nut kovinkaan tarkasti, tuo vain pisti silmään. Jos nyt tässä asi­ay­htey­dessä tarkoititkin väit­teel­läsi jotakin muu­ta kuin että raha ei häviä mihinkään, kun sitä siir­retään kädestä toiseen riip­pumat­ta siitä minkä takia sitä siir­retään, niin pahoit­te­len jälleen ja pois­tun takavasemmalle.

    (Itseasi­as­sa jo aiem­min pisti silmän samal­la taval­la virheelli­nen väitteesi 

    “Ei raha pois­tu mihinkään kier­rosta pait­si sil­loin kun joku pitää käteistä pat­jas­sa tai pankit ylimääräisiä reserve­jä keskuspankissa.”, 

    mut­ta tuol­loin en ehtinyt asi­aa kommentoida.)

    Mitä Kjr63:n argu­ment­tei­hin tulee, en ole alku­unkaan var­ma edes mitä Kjr63 yrit­tää sanoa, mut­ta parhaan ymmär­ryk­seni mukaan men­nään pieleen siinä, että olete­taan, että jotenkin kaikkien maail­man raho­jen ja reaali­var­al­lisu­u­den pitäisi olla sama­nar­voisia, eli jos minä saisin kaik­ki maail­man rahat, voisin ostaa koko maail­man reaali­var­al­lisu­u­den, ja siihen kuluisi tasan kaik­ki rahat. Tuol­laista sään­töä ei tietääk­seni ole, tai ainakaan kukaan ei sel­l­ais­es­ta ole min­ulle ker­tonut, saati onnis­tunu perustele­maan mik­si niin olisi. Sen sijaan min­ulle on vaku­ut­tavasti ker­rot­tu, että raha on yhteiskun­nan velko­jen määrän mit­tari, ja velan määrähän ei mitenkään vält­tämät­tä riipu yhteiskun­nan reaali­var­al­lisu­ud­es­ta, vaan sitä voi olla enem­män tai vähemmän.

    Vastaa

94. tcrown: No ok.

    Mun olis pitäny var­maan puhua keskus­pankki­ra­has­ta tai M0:sta tai jotai.

    Eiks voitas sopia vaan että jos puhutaan pankki­tal­letuk­sista, veloista , val­tion laina­pa­pereista yms., niin puhutaan jostain muus­ta kuin rahasta?

    Vastaa

95. Eiks voitas sopia vaan että jos puhutaan pankki­tal­letuk­sista, veloista , val­tion laina­pa­pereista yms., niin puhutaan jostain muus­ta kuin rahasta?

    Min­un mielestäni on parem­pi, että oman salakie­len sijaan käytetään ter­mi­nolo­giaa, joka tässä tapauk­ses­sa vas­taa sekä “viral­lista” ter­mi­nolo­giaa, että yleistä kie­lenkäyt­töä. Tili­ra­ha on rahaa aivan siinä mis­sä kolikotkin, niin yleisessä kie­lenkäytössä kuin talousti­eteessä yleis­es­ti. Jos sin­ul­la on tarve puhua käteis­es­tä tai muista raha-aggre­gaateista, niin niille on omat ter­min­sä. (Hie­man kyl­lä ihmette­len, mikä taloudelli­nen ana­lyysi vaatii erot­tele­maan käteisen ja ne bitit, jot­ka ovat peräisin keskus­pankista, muus­ta rahas­ta. Ainakaan sin­un tämän keskustelun argu­ment­tisi eivät mielestäni sitä vaa­di, eikä min­un sivuhuomioni tee sin­un argu­ment­te­jasi epä­valideik­si, vaan vähän erikois­es­ti muotoilluiksi.)

    Vastaa

96. tcrown:

    Hie­man kyl­lä ihmette­len, mikä taloudelli­nen ana­lyysi vaatii erot­tele­maan käteisen ja ne bitit, jot­ka ovat peräisin keskus­pankista, muus­ta rahasta.

    Ei var­maan mikään. Tarve syn­tyy siitä, että ei aina tartte ruve­ta halko­maan hiuk­sia sin­un kanssa luottoekspansiosta.

    Keskus­pankki­ra­han määrä (ja reservien määrä) määrit­tää sen luot­toekspan­sion määrän ja jos keskus­pankki­ra­han määrä eikä reservien määrä muu­tu, niin luot­toekspan­sion määräkään ei muu­tu. Eli jos raha vai­h­taa kät­tä, niin joo voi tuhoutua yhdestä paikas­ta rahaa, mut­ta se syn­tyy toiseen paikkaan.

    Ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että pank­ki ei lainaa rahaa eteen päin vaan pitää keskus­pankissa ylimääräisiä reserve­jä rahaa tuhoutuu.

    Tämän kir­joit­ta­mi­nen jokaisen ker­ran kun puhutaan rahas­ta ja sen tuhou­tu­mis­es­ta yms. on työlästä.

    Vastaa

97. Keskus­pankki­ra­han määrä (ja reservien määrä) määrit­tää sen luot­toekspan­sion määrän ja jos keskus­pankki­ra­han määrä eikä reservien määrä muu­tu, niin luot­toekspan­sion määräkään ei muu­tu. Eli jos raha vai­h­taa kät­tä, niin joo voi tuhoutua yhdestä paikas­ta rahaa, mut­ta se syn­tyy toiseen paikkaan.

    Ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että pank­ki ei lainaa rahaa eteen päin vaan pitää keskus­pankissa ylimääräisiä reserve­jä rahaa tuhoutuu.

    En kyl­lä ymmär­rä. Eikö min­un tal­letus­tani las­ke­ta rahak­si? Vai eikö pankin kas­sas­sa ole­vaa seteliä las­ke­ta rahak­si? Jos nuo ovat rahaa, niin min­un laskuop­pi­ni mukaan sitä häviää, kun käyn nos­ta­mas­sa rahaa, mut­ta sinä väität, että se raha pul­lah­taa jos­sakin muual­la esille. Missä?

    (Minä olen ymmärtänyt, että reser­vivaa­timuk­set eivät ole käytän­nössä se luot­toekspan­sio­ta rajoit­ta­va tek­i­jä, vaan pääomavaatimukset.)

    Vastaa

98. tcrown:

    En kyl­lä ymmär­rä. Eikö min­un tal­letus­tani las­ke­ta rahak­si? Vai eikö pankin kas­sas­sa ole­vaa seteliä las­ke­ta rahak­si? Jos nuo ovat rahaa, niin min­un laskuop­pi­ni mukaan sitä häviää, kun käyn nos­ta­mas­sa rahaa, mut­ta sinä väität, että se raha pul­lah­taa jos­sakin muual­la esille. Missä?

    No mitä sinä teet sil­lä rahal­la? Jos pistät pat­jaan, niin joo rahaa häviää. Jos et, niin rahaa ei häviä.

    Ja mul­la voi olla nyt sit ter­mit sekasin, mut­ta siis tarkotan sitä säädet­tyä osu­ut­ta mikä pankin on pidet­tävä tal­letuk­sista itsel­lään siitä minkä se voi laina­ta eteen­päin. Jos tuo­ta osu­ut­ta ei säädeltäs, niin sit markki­nat määräis senkin ja pelkästään käteisen ja keskus­pankki­ra­han määrä olis se “ekso­geeni­nen” muuttuja.

    Vastaa

99. No mitä sinä teet sil­lä rahal­la? Jos pistät pat­jaan, niin joo rahaa häviää. Jos et, niin rahaa ei häviä.

    No ostan vaik­ka banaane­ja. Raha siir­tyy kaup­pi­aalle, uut­ta rahaa ei syn­ny, ja raha on edelleen hukas­sa. Vas­ta kun kaup­pias käy lait­ta­mas­sa rahan tilille, eli tekee uuden lainan pankille, tuo tili­ra­ha syn­tyy uudelleen.

    Kokeil­laan toista esimerkkiä vain tili­ra­hal­la. Lyhen­nän satasel­la asun­to­lainaani. Min­un tililtäni häviää sata­nen. Pankil­la ole­van rahan näkökul­mas­ta juuri mikään ei muu­tu. Se raha, joka pankil­la oli aikaisem­min min­ul­ta lainana, muut­tuikin nyt pankin “omak­si” rahak­si. Mut­ta yhteiskun­nas­ta hävisi sata­nen rahaa. (Tot­takai, tämä “oma raha” paran­taa pankin vakavaraisu­ut­ta, ja pank­ki voi laina­ta saman rahan uud­estaan ulos, mut­ta se ei muu­ta sitä, että jos velan määrä vähe­nee, eli pank­ki ei saa tuo­ta kaikke lainat­tua uud­estaan ulos, rahan määrä vähenee.)

    Ja mul­la voi olla nyt sit ter­mit sekasin, mut­ta siis tarkotan sitä säädet­tyä osu­ut­ta mikä pankin on pidet­tävä tal­letuk­sista itsel­lään siitä minkä se voi laina­ta eteen­päin. Jos tuo­ta osu­ut­ta ei säädeltäs, niin sit markki­nat määräis senkin ja pelkästään käteisen ja keskus­pankki­ra­han määrä olis se “ekso­geeni­nen” muuttuja.

    Täy­tyy tun­nus­taa, että en minäkään täysin var­ma ole keskus­pankki­toimin­nan detal­jeista ja varsinkaan suo­ma­lais­es­ta ter­mi­nolo­gias­ta, mut­ta ymmärtääk­seni juuri nuo reser­vivaa­timuk­set eivät tänä päivänä ole se pankkien toim­intaa rajoit­ta­va tek­i­jä. Itseasi­as­sa wikipedi­an mukaan yllät­tävän mon­es­sa maas­sa tuo reser­vivaa­timus on pyöreä nolla:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Reserve_requirement#Reserve_ratios

    Ja muis­sakin mais­sa tuo kos­kee siis ymmärtääk­seni lähin­nä tal­letuk­sia, joukkovelka­kir­jara­hoi­tus­ta, joka tyyp­il­lisel­lä (ei-osu­us- tai säästö)pankilla muo­dostaa lei­jo­nanosan rahoituk­ses­ta tuo­ta vaa­timus­ta ei ole.

    Pääo­mavaa­teet (Basel II ja työn alla ole­va Basel III) käytän­nössä määräävät paljonko pankit voivat lainata.

    Mut­ta ajatel­laan nyt het­ki noiden reser­vivaa­timuk­sien kaut­ta, se kun on vähän helpom­paa kuin pääo­mavaatei­den kaut­ta. Nuo reser­vivaa­timuk­set anta­vat teo­reet­tisen mak­simin sille kuin­ka paljon pankki­jär­jestelmä pystyy luo­maan omaa rahaa annetus­ta keskus­pankki­ra­has­ta. Tuo teo­reet­ti­nen mak­si­mi saavute­taan jos kaik­ki pankit lainaa­vat niin paljon kuin rah­keet anta­vat myö­den. Jos nyt jostain syys­tä joku mak­saa velko­jaan pois, ja pank­ki ei syys­tä tai tois­es­ta löy­dä uut­ta asi­akas­ta, pankki­jär­jestelmän luo­maa rahaa on tosi­asial­lis­es­ti hävin­nyt. Täl­löin tietysti täl­lä pankil­la on “ylimäärin” reserve­jä. Ollaanko nyt jotenkin lähel­lä point­tia mitä yrität esit­tää? (Täl­löinkään reservit eivät kyl­lä varsi­nais­es­ti kas­va, vaan samoil­la reser­veil­lä voitaisi­in laina­ta enemmän)

    Vastaa

100. tcrown:

     No ostan vaik­ka banaane­ja. Raha siir­tyy kaup­pi­aalle, uut­ta rahaa ei syn­ny, ja raha on edelleen hukas­sa. Vas­ta kun kaup­pias käy lait­ta­mas­sa rahan tilille, eli tekee uuden lainan pankille, tuo tili­ra­ha syn­tyy uudelleen.

     Ja miks sun ole­tus ei olis, että tasan näin tapahtuu?

     Taloudessa tapah­tuu koko ajan miljoo­nia täl­laisia nos­to­ja ja pano­ja tileille. Mil­lä perus­teel­la keskiar­vo muut­tuu siitä, että joku päät­tää ostaa banaaneja?

     Tuo teo­reet­ti­nen mak­si­mi saavute­taan jos kaik­ki pankit lainaa­vat niin paljon kuin rah­keet anta­vat myö­den. Jos nyt jostain syys­tä joku mak­saa velko­jaan pois, ja pank­ki ei syys­tä tai tois­es­ta löy­dä uut­ta asi­akas­ta, pankki­jär­jestelmän luo­maa rahaa on tosi­asial­lis­es­ti hävin­nyt. Täl­löin tietysti täl­lä pankil­la on “ylimäärin” reservejä.

     Niin tämä on se min­un käsi­tys, että rahaa häviää vaan sil­loin, kun pank­ki ei lainaa eteen­päin vaan kas­vat­taa mielu­um­min ylimääräis­ten reservien­sä (http://en.wikipedia.org/wiki/Excess_reserves) määrää. Minä en nää syytä olet­taa, että näin tapah­tuu sen takia, että joku ostaa banaanei­ta. (Tai mitään muu­takaan. Ain­oas­taan jos muu­tok­sia tapah­tuu korois­sa, lainaamisen riskeis­sä yms.)

     Eli san­o­taan nyt sit näin. Kun raha vai­h­taa omis­ta­jaa niin M0 ei muu­tu ja M2 ei muu­tu keskimäärin.

     Vastaa

101. Ja miks sun ole­tus ei olis, että tasan näin tapahtuu?

     Taloudessa tapah­tuu koko ajan miljoo­nia täl­laisia nos­to­ja ja pano­ja tileille. Mil­lä perus­teel­la keskiar­vo muut­tuu siitä, että joku päät­tää ostaa banaaneja?

     Tot­takai yleen­sä niin tapah­tuu. Kat­so­taan vaik­ka rahan määrän tilas­to­ja, yleis­es­ti ottaen rahan määrä on kas­vanut suh­teel­lisen tasais­es­ti. Mut­ta ei se, että joku muu joskus jos­sain muual­la luo rahaa, poista sitä, että rahaa häviää, kun minä mak­san velkojani. 

     Niin tämä on se min­un käsi­tys, että rahaa häviää vaan sil­loin, kun pank­ki ei lainaa eteen­päin vaan kas­vat­taa mielu­um­min ylimääräis­ten reservien­sä (http://en.wikipedia.org/wiki/Excess_reserves) määrää.

     Okei, ote­taan sit­ten pääo­mavaade mukaan. Ikävä kyl­lä min­ul­la ei ole asiantun­te­mus­ta pääo­mavaa­teen lasken­nas­ta, joten argu­ment­tieni uskot­tavu­us on vähän huono (varsinkin kun tiedän jo etukä­teen esit­täväni asian vaar­al­lisen paljon yksinker­tais­tet­tuna, joten ris­ki, että yksinker­tais­tan väärin ei ole aivan pieni). Mut­ta siis olete­taan pääo­mavaade (wikipedi­an taikasanat: Cap­i­tal ade­qua­cy ratio), joka sanoo, että pankin pääo­man (100) ja riskipain­otet­tu­jen sijoi­tusten (val­tion velka­kir­jo­jen ja keskus­pankki­tal­letusten paino = 0%, muiden 100%) suhde pitää olla vähin­tään 10%. Pankil­la on yhdek­sän tal­letusasi­akas­ta a 100, yhdek­sän laina-asi­akas­ta a 100 ja yksi asi­akas, joka on sekä laina- että tal­letusasi­akas a 100 eli pystyy halutes­saan mak­samaan velka­nsa pois. Eli yhteensä :

     pääo­maa 100
     tal­letuk­sia 1000
     lainaa 1000
     val­tion velka­kir­jo­ja ja reserve­jä 100

     Nyt reser­vivaa­timus on 2% tal­letuk­sista, eli reserve­jä on 20 ja val­tion velka­kir­jo­ja on 80. Pääo­mavaade taas on 100 / (0 * 100 + 1 * 1000) = 10%, eli ollaan täs­mälleen rajalla.

     Rahaa on tal­letuk­set 1000 + val­tion velka­kir­jat ja reservit 100 = 1100

     Seu­raavak­si tämä yksi asi­akas päät­tää mak­saa velka­nsa pois:

     pääo­maa 100
     tal­letuk­sia 900
     lainaa 900
     val­tion velka­kir­jo­ja ja reserve­jä 100

     Reser­vivaa­timus on 2% tal­letuk­sista, eli reserve­jä on 18 ja val­tion velka­kir­jo­ja on 82. Pääo­mavaade taas on 100 / (0 * 100 + 1 * 900) = 11,1%. Pääo­mavaade siis ylit­tyy. Rahaa on 800 + 100 = 900, eli se sata­nen on hävin­nyt. Ylimääräiset reservit ovat pysyneet nol­las­sa, absolu­ut­tiset reservit ovat pienen­tyneet. (Kyl­lä, pank­ki on vakavaraisem­pi kuin eilen. Jos vähen­tyneet mar­gin­aal­i­tuo­tot eivät syö tulosta liikaa.)

     Ellei muu­ta, niin ainakin tämä keskustelu on osoit­tanut, että en ymmär­räkään keskus­pankin ja rahat­alouden detal­je­ja lähellekään niin hyvin kuin olen kuvitel­lut. Pitänee matka­ta seu­raavak­si kirjakauppaan.

     Minä en nää syytä olet­taa, että näin tapah­tuu sen takia, että joku ostaa banaanei­ta. (Tai mitään muu­takaan. Ain­oas­taan jos muu­tok­sia tapah­tuu korois­sa, lainaamisen riskeis­sä yms.) 

     Minä en ole väit­tänyt, että rahaa häviää kun ostan banaane­ja. Olen väit­tänyt, että rahaa häviää, kun mak­san velko­jani. (Tai vielä tarkem­min, kun velko­jen määrä yhteiskun­nas­sa vähe­nee) Ja laina­sopimuk­seen tarvi­taan kak­si. Jos ei ole halukkai­ta lainan­ot­ta­jia, niin ei niitä sit­ten ole. Narul­la ei voi työn­tää, ja rahan (nimellis)hintaa ei ainakaan tois­taisek­si olla onnis­tut­tu laske­maan alle nollan.

     Vastaa

102. tcrown: Joo siis mulle rahat­alous on kans aika hämäränä ja siks tykkään tästä keskustel­la, kun saa vähän ajatuk­si­aan organisoitua.

     (Tai vielä tarkem­min, kun velko­jen määrä yhteiskun­nas­sa vähenee) 

     No niin nyt ollaan ainakin jostain samaa mieltä. 

     Minä oon sit­ten vielä päälle sitä mieltä, että yksit­täi­nen velan­mak­su ei vähen­nä velko­jen määrää yhteiskun­nas­sa, pait­si siinä tapauk­ses­sa, että ylimääräiset reservit kas­vaa, eli siinä tapauk­ses­sa, että pankit vähen­tävät tämän velan­mak­sun seu­rauk­se­na lainaamistaan.

     Narul­la ei voi työn­tää, ja rahan (nimellis)hintaa ei ainakaan tois­taisek­si olla onnis­tut­tu laske­maan alle nollan.

     Tässä sulle menee nyt käsit­teen sekaisin. Rahan nimell­ish­in­ta on merk­i­tyk­setön ja sik­si “narul­la” voi työntää.

     Vastaa

103. Muut kiireet alka­vat paina­maan sen ver­ran, että voi olla että tämä keskustelu kuiv­uu kokoon ennen kuin se valmistuu.

     No niin nyt ollaan ainakin jostain samaa mieltä.

     Minä oon sit­ten vielä päälle sitä mieltä, että yksit­täi­nen velan­mak­su ei vähen­nä velko­jen määrää yhteiskun­nas­sa, pait­si siinä tapauk­ses­sa, että ylimääräiset reservit kas­vaa, eli siinä tapauk­ses­sa, että pankit vähen­tävät tämän velan­mak­sun seu­rauk­se­na lainaamistaan..

     Samal­la logi­ikalla olet sit­ten myös sitä mieltä, että rahaa ei syn­ny kun otan lainaa?

     Olen samaa mieltä, että velko­jen mak­su ei vähen­nä net­tora­han määrää pien­tä transak­tioaikaa pidem­pää aikaa jos jom­pikumpi seu­raav­ista ole­tuk­sista pitää:

     1. Reser­vivaa­timuk­set ovat se tek­i­jä, joka rajoit­taa pankin rahan­lu­on­tikykyä ie. luo­to­nan­toa, ei pelkästään teo­ri­as­sa vaan myös käytän­nössä, niin että pankit “aja­vat tal­la poh­jas­sa rajoit­in­ta vasten”

     2. Edel­lä esit­tämäni pääo­mavaade on se rajoitin, jota vas­taan pank­ki ajaa, ja pankin pääo­man määrä on kiinteä.

     Nyt kysymys: Oletko kanssani samaa mieltä, että jos pankkien lainan­myön­töä rajoit­taa esit­tämäni kaltainen pääo­mavaade, ei reser­vivaa­timus, ja pank­ki pystyy tarvit­taes­sa muut­ta­maan pääo­mansa kokoa (esimerkik­si osin­gon kokoa säätämäl­lä), rahan määrän vähen­e­misek­si riit­tää se, että joku mak­saa lain­o­jaan pois. Tuo kun vähen­tää lain­o­jen kokon­aiskysyn­tää, sitä kaut­ta pankkien pääo­man tarvet­ta ja reservien sijaan pank­ki työn­tää ylimääräiset rahat osinkoina ulos.

     Vastaa

104. tcrown:

     Oletko kanssani samaa mieltä, että jos pankkien lainan­myön­töä rajoit­taa esit­tämäni kaltainen pääo­mavaade, ei reser­vivaa­timus, ja pank­ki pystyy tarvit­taes­sa muut­ta­maan pääo­mansa kokoa (esimerkik­si osin­gon kokoa säätämäl­lä), rahan määrän vähen­e­misek­si riit­tää se, että joku mak­saa lain­o­jaan pois. Tuo kun vähen­tää lain­o­jen kokon­aiskysyn­tää, sitä kaut­ta pankkien pääo­man tarvet­ta ja reservien sijaan pank­ki työn­tää ylimääräiset rahat osinkoina ulos.

     Vas­taus: kyllä.

     Eli toisin sanoen, jos rahan kysyn­tä vähe­nee, niin rahan määrä vähe­nee jos­sakin määrin itses­tään. Jos kysyn­tä vähe­nee niin paljon, että rahan määrä ei itsessään vähene riit­tävästi, niin keskus­pankin ottaa rahaa pois markki­noil­ta. Jos taas rahan määrä vähe­nee liikaa suh­teessa kysyn­tään, niin keskus­pank­ki tun­kee markki­noille lisää rahaa.

     Vastaa

105. Kaiken tarkoi­tus on tuho­ta nykyi­nen yhteiskun­ta­malli ja saa­da uusi tilalle, jos­sa kaik­ki sairaat, van­hat, vam­maiset ja köy­hät tuho­taan ja tapetaan että eli­it­ille jää enem­män kaikkea! Orjia pide­tään vain tarpeelli­nen määrä! sys­tee­mi vas­taa lähin­nä juu­ta­lais­ten keski­tysleire­jä ja lop­ullista ratkaisua!

     Vastaa

106. Tätä var­maan kukaan koskaan lue… mut­ta. Yksi alue jota ei tule hel­posti ajatelleek­si olisi rekry­toi­jien lisäkouluttaminen/herättely. Olen tässä koh­ta vuo­den etsinyt tosis­sani töitä, FT + 4 kieltä taustal­la, onnis­tu­mat­ta. Mon­esti on riv­ien­välistä saanut ymmärtää ole­vansa “ylik­oulutet­tu”. En kyl­lä oikeasti ymmär­rä käsitet­tä. Miten voi olla liian pätevä johonkin duuniin?
     Varsinkin tuote­spe­sial­istien ja eriko­is­myyjien hak­i­jat tun­tu­vat mielum­min palkkaa­van merkonomin nakki­las­ta kun kieli­taitoisen tohtorin. Tai sit­ten työvoima­pu­la on vielä paljon suurem­pi val­he kun mitä nyt tiedetään.

     Vastaa