Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina

Kun työt tuol­la Lah­den suun­nas­sa vähän hel­pot­ta­vat, pää­sen taas SATA-komi­te­aa käsit­te­le­vän kir­jan ääreen. Täs­sä taas kir­jaan luon­nos­tel­tua tekstiä:

======

Kaik­ki aktii­vi­seen työ­voi­ma­po­li­tiik­kaan käy­tet­ty raha oli­si näh­tä­vä inves­toin­ti­na, siis kurs­sit­ta­mi­nen, tuki­työ, kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta ja muut toi­men­pi­teet, jot­ka täh­tää­vät työt­tö­män työ­mark­ki­na­kel­poi­suu­den paran­ta­mi­seen. Nämä toi­men­pi­teet mak­sa­vat, mut­ta jul­ki­nen talous saa oman­sa takai­sin, jos nii­den seu­rauk­se­na tar­ve tulon­siir­toi­hin vähe­nee ja vero­tu­lot kas­va­vat. Inves­toin­nit kan­nat­taa suun­na­ta niin, että nii­den tuot­to on mah­dol­li­sim­man suu­ri. Tämä ajat­te­lu­ta­pa joh­taa mel­koi­siin muu­tok­siin toi­men­pi­tei­den suuntaamisessa.

Toi­men­pi­tei­den pain­opis­te tuli­si suun­na­ta nii­hin, joil­la on eni­ten työ­ky­kyä jäl­jel­lä. Kan­san­ta­lou­del­le työt­tö­myys tuot­taa sitä suu­rem­mat mene­tyk­sen, mitä tuot­ta­vam­mas­ta työ­voi­mas­ta poten­ti­aa­li­ses­ti on kyse. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin toi­mi­taan usein aivan päin­vas­toin. Suu­rim­mat työl­lis­tä­mis­pon­nis­te­lut koh­dis­te­taan nii­hin, joi­den työl­lis­ty­mi­nen on epä­to­den­nä­köis­tä ja joi­den työ­pa­nok­sen arvo jäi­si joka tapauk­ses­sa matalaksi.

Työl­lis­tä­mi­nen ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti perus­tel­tua, jos työ­pa­nok­sen odo­tet­ta­vis­sa ole­va tuot­to alit­taa työl­lis­tä­mis­toi­mien hin­nan; inves­toin­ti on tap­piol­li­nen. Kovin myö­hään aloi­tet­tu kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta näyt­tää seu­ran­ta­tut­ki­mus­ten valos­sa ole­van täs­sä mie­les­sä inves­toin­ti­na kan­nat­ta­ma­ton­ta Tilan­ne voi muut­tua, jos syr­jäy­ty­mis­ke­hi­tyk­seen ale­taan puut­tua var­hai­sem­mas­sa vaiheessa.

Koko­naan toi­nen asia on, että vaik­ka jot­kut toi­met ovat kan­nat­ta­mat­to­mia työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syy­den kan­nal­ta, ne voi­vat olla perus­tel­tu­ja hen­ki­lön oman tilan­teen kan­nal­ta. Työn­teol­la on pal­jon posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia, ihmis­suh­tei­siin, elä­män tar­koi­tuk­seen, päih­tei­den käyt­töön ja kai­ken­lai­seen elä­män­hal­lin­taan.  Tämä saat­taa sääs­tää ter­vey­den­huol­lon meno­ja sen lisäk­si, että se paran­taa asian­omai­sen elä­män­laa­tua. Jos toi­men­pi­det­tä ei perus­tel­la ylei­sel­lä edul­la vaan hen­ki­lön omal­la par­haal­la, luu­li­si sen ole­van edes sil­loin hen­ki­lön oman tah­don mukais­ta. Pakot­ta­mi­nen vas­taa­not­ta­maan yhteis­kun­nan mak­sa­maa kal­lis­ta apua ei tun­nu perus­tel­lul­ta kuin jois­sa­kin har­vi­nai­sis­sa tapauksissa.

Akti­voin­ti­toi­met, jot­ka eivät tosia­sias­sa edis­tä työl­lis­ty­mis­tä ja joi­ta nii­den koh­de ei itse pidä omal­ta kan­nal­taan jär­ke­vi­nä, ovat huo­noa jul­kis­ten raho­jen käyttöä.

Rahaa haas­ka­taan kan­nat­ta­mat­to­maan akti­voin­tiin, kos­ka näin aja­tel­laan tor­jut­ta­van pin­na­rei­ta, jot­ka nos­ta­vat työt­tö­myys­tur­vaa edes yrit­tä­mät­tä hakea töi­tä. Niin­pä työt­tö­män on karens­sin uhal­la vel­vol­li­suus osal­lis­tua työ­voi­ma­po­liit­ti­seen kou­lu­tuk­seen. Toi­saal­ta oli kiel­let­tyä osal­lis­tua ope­tus­mi­nis­te­riön jär­jes­tä­mään kou­lu­tuk­seen esi­mer­kik­si yli­opis­tois­sa. Jäl­kim­mäi­seen SATA-komi­tea esit­ti muu­tos­ta ja sai sen myös läpi.

Työl­li­syys­kurs­sien käyt­tä­mi­ses­sä sank­tio­na on kui­ten­kin kak­si huo­noa puol­ta. Ensik­si­kin nämä kurs­sit eivät ole hal­po­ja. Työt­tö­myy­den hin­ta jul­ki­sel­le talou­del­le nousee enti­ses­tään, jos työt­tö­mät pako­te­taan kal­liil­le, mut­ta hei­dän kan­nal­taan hyö­dyt­tö­mil­le kurs­seil­le. Toi­sek­si kurs­sien opet­ta­jat otta­vat työn­sä ja osa oppi­lais­ta opin­not aivan tosis­saan. Oppi­mi­sym­pä­ris­tö ei ole paras mah­dol­li­nen, jos huo­mat­ta­va osa osal­lis­tu­jis­ta on pai­kal­la vain pako­tet­tu­na ja pitää koko kurs­sia simputuksena.

Jos pin­na­rei­ta halu­taan jah­da­ta, osoi­tet­ta­koon sel­lai­sik­si epäil­lyil­le vaik­ka jotain tila­päis­tä työ­tä kun­nan palveluksessa.

108 vastausta artikkeliin “Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina”

  1. Työ­voi­ma­kou­lu­tuk­sen voi­si näh­dä jon­kin­lai­se­na raa­ka-ainee­na. Samal­la tapaa kuin kai­ken teke­mi­seen tar­vi­taan kuparia.

  2. Hei. Hyvä kirjoitus! 

    Olen samaa miel­tä työn posi­tii­vi­sis­ta ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta. Jos tavoi­tel­laan ainoas­taan työn ulkoi­sia vai­ku­tuk­sia ja työl­lis­ty­mi­nen näyt­tää epä­to­den­nä­köi­sel­tä on kysyttävä:onko joka tilan­tees­sa fik­suin­ta täh­dä­tä perin­tei­sil­le mark­ki­noil­le työ­lis­ty­mi­seen? Työn tuot­ta­mat posi­tii­vi­set ulkois­vai­ku­tuk­set on saa­vu­tet­ta­vis­sa myös aktii­vi­sel­la toi­min­nal­la palk­ka­työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la. (Mikä tie­ten­kin saat­taa joh­taa myö­hem­min työ­ky­vyn kohenemiseen.)

    Vai­keim­min työl­lis­ty­vien koh­dal­la voi­si olla tuot­ta­vam­paa kes­kit­tyä etsi­mään koti­soh­van ja ostos­ka­na­van haas­ta­via toi­min­ta-aree­no­ja palk­ka­työn sijaan. 

    Jos työl­lis­ty­mi­nen näyt­tää todel­la epä­to­den­nä­köi­sel­tä, niin “itsen­sä­löy­tä­mis­kurs­si” ei var­maan ole paras vaih­toeh­to. Kurs­sil­la ravaa­mi­nen saat­taa lamaan­nut­taa vain enti­ses­tään, jos se ei joh­da mihin­kään. Itse­tun­non las­kies­sa heik­ke­nee myös ter­veys ja elämänhaliinta. 

    Kun työl­lis­ty­mi­sen posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia hae­taan, nii­tä voi­daan etsiä muu­al­ta­kin kuin perin­tei­sil­tä työ­mark­ki­noil­ta. Täl­löin pyri­tään löy­tä­mään sosi­aa­li­nen ver­kos­to, jos­sa yksi­lö voi raken­taa vas­ta­vuo­roi­sia suh­tei­ta mui­den ihmis­ten kans­sa ja kokea itsen­sä hyö­dyl­li­sek­si niil­lä tai­doil­la, kyvyil­lä ja ener­gial­la, jot­ka hän jo luon­nol­li­ses­ti omaa. 

    Aja­tuk­se­ni viit­ta Lon­don School of Eco­no­mic­sin pro­fes­so­ri Edgan Cah­nin co-pro­ducion ‑aja­tuk­siin, ja Englan­nis­sa 12-vuot­ta toi­mi­nee­seen “Time ban­king” ‑liikkeeseen(Time ban­king UK), joka perus­tuu pro­fes­so­ri Cah­nin time-dol­lar ‑ide­aan.

    Can­hin co-pro­duc­tion teo­ria viit­taa sii­hen, että myös mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la tapah­tu­va vas­ta­vuo­roi­nen toi­min­ta vai­kut­taa kan­san­ta­lou­teen ja on tuot­ta­vaa toi­min­taa. Ns. ydin­ta­lou­den arvon on las­ket­tu kat­ta­van noin 40 % bkt:sta, ilman, että tämä näkyi­si eko­no­mien las­kel­mis­sa. Täs­tä syys­tä ydin­ta­lou­den pii­ris­sä tapah­tu­vaa vaih­dan­taa kas­vat­ta­via pro­jek­te­ja on fik­sua tukea mark­ki­noi­den tuot­ta­mal­la rahalla. 

    Edel­li­nen saat­taa vai­kut­taa nuo­ren mie­hen sini­sil­mäi­sel­tä ja naii­vil­ta uskol­ta parem­paan maa­il­maan. Mut­ta alan tut­ki­muk­seen pereh­ty­nee­nä ei auta muu kuin uskoa pro­fes­so­ri Cah­nin puheita. 

    NEF:n tut­ki­mus time ban­kin­gis­ta & co-productionista:

    http://www.neweconomics.org/publications?keys=new+wealth+of+time+&tid=All

  3. Nuor­ten työt­tö­myy­teen tuli­si puut­tua huo­mat­ta­vas­ti aktii­vi­sem­mal­la poli­tii­kal­la. Jon­kin­lai­nen alle kak­si­vii­tos­ten lep­pä­sen­la­ki, jos­sa nuo­rel­le aina osoi­tet­tai­siin työ­tä heti vapail­ta mark­ki­noil­ta tai sit­ten vaik­ka kun­nal­ta, var­mas­ti mak­sai­si itsen­sä takaisin. 

    Samal­la nuo­ril­ta voi­tai­siin evä­tä mah­dol­li­suus työt­tö­myy­se­tuuk­siin ja toi­meen­tu­lo­tu­keen. Työ­nan­ta­jil­le tie­tys­ti mak­set­tai­siin nuor­ten työl­lis­tä­mi­ses­tä sanssikorttityyliin. 

    Pitäi­si siis luo­da kepil­lä ja pork­ka­nal­la sys­tee­mi, jos­sa nuo­ren on mah­do­ton­ta olla työ­tön. Tämä oli­si ehkä kal­lis­ta työ­uran alku­pääs­sä mut­ta ei nyky­me­no­kaan hal­paa ole. Työ­tön nuo­ri on pal­jon pahem­pi yhteis­kun­nal­li­nen ja talou­del­li­nen ongel­ma kuin työ­tön viisikymppinen.

  4. Tuli mie­leen, kun Tap­sa Rau­ta­vaa­ra ker­toi 30-luvun lamas­ta. Miten piti hen­ken­sä piti­mik­si men­nä hätä­apu­töi­hin lou­hi­maan kal­lio­ta. Työ­maa oli hänen mie­les­tään vie­lä lai­tet­tu tahal­laan niin, että ohi­kul­ki­jat saat­toi­vat päl­lis­tel­lä ja huu­del­la. Rau­ta­vaa­ra häpe­si niin, että ääni väräh­te­li vie­lä kym­me­nien vuo­sien jäl­keen. No, ehkä reis­su­mie­hen ääni väräh­te­li aina hiukan. 

    Eikä sii­tä ihan huo­no sit­ten kui­ten­kaan tul­lut ihmisenä.

    Mut­ta jos jotain kun­nan hom­mia nyt pitäi­si pin­na­reil­le kek­siä, ehdo­tan puis­to­jen tekoa lähiöi­hin. Ehkä rai­vaa­jil­le voi­si jakaa naa­miot. Mut­ta mik­si siis nyky­ään ei enää teh­dä kun­non puis­to­ja vaan jäte­tään puis­toik­si kar­tal­le mer­ki­tyt alu­eet met­sik­si ja pöhei­köik­si, joi­den suo­jis­sa nuo­ri­so kit­taa kal­jaa ja mitä lie muu­ta syn­tiä harrastaa?

    Toi­nen idea: Nyt on kuu­lem­ma tosis­saan sel­lai­nen mei­nin­ki, että kes­tä­väs­tä ener­gian­tuo­tan­nos­ta teh­dään seu­raa­va IT-ala Suo­meen. Tuot­teis­te­taan siis pin­na­rit tämän hank­keen taak­se kerää­mään risu­ja hak­kuu­au­kioil­ta. Rivak­ka pin­na­ri (jos se ei ole oxy­mo­ron) kerää päi­väs­sä yhden oma­ko­ti­ta­lon uunil­le parin kuu­kau­den puut. Ilmai­sek­si! Risusa­vot­taa on myös mai­nio­ta lii­kun­taa. Voi­si­ko risusa­vot­ta olla Suo­men seu­raa­va Nokia?

  5. Tun­tuu, että nyky­ään ei ole mitään “työ­uraa”, nyt on eri mit­tai­sia hom­mia. Työ­voi­ma­kurs­si­tus eri mit­tai­siin hom­miin on pelleilyä. 

    Kan­sa­lais­palk­kaa on väläy­tel­ty näk­ki­lei­vän läh­teek­si hom­mien välil­lä. Aina­kin se rii­sui­si byrokratiaa. 

    Toi­saal­ta tuo työ­voi­ma­kurs­si­tus, mitä sitä olen hie­man kurs­sio­pet­ta­ja­ka­ve­rei­ta­ni seu­raa­mal­la näh­nyt, tun­tuu ole­van psyyk­ki­ses­ti tär­ke­ää var­sin­kin syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vil­le nuo­ril­le. Tie­dä sit­ten onko mul­la vaan hyviä kave­rei­ta ja kurs­si­tus ylei­ses­ti ottaen sitä simputusta.

  6. Inves­toin­nit kan­nat­taa suun­na­ta niin, että nii­den tuot­to on mah­dol­li­sim­man suu­ri. Tämä ajat­te­lu­ta­pa joh­taa mel­koi­siin muu­tok­siin toi­men­pi­tei­den suuntaamisessa.”
    Niin, jos… luul­ta­vas­ti ei kuitenkaan.

    Toi­sek­si kurs­sien opet­ta­jat otta­vat työn­sä … aivan tosissaan.”
    Myös päin­vas­tai­sia esi­merk­ke­jä on.

    Jos pin­na­rei­ta halu­taan jah­da­ta, osoi­tet­ta­koon sel­lai­sik­si epäil­lyil­le vaik­ka jotain tila­päis­tä työ­tä kun­nan palveluksessa.”
    Mik­si kun­tia halu­taan ran­kais­ta? Kyl­lä tuki­työl­lis­tä­mi­nen yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le oli­si toi­mi­vam­pi rat­kai­su — jotain toki löy­tyy kunnistakin.

  7. Rivak­ka pin­na­ri (jos se ei ole oxy­mo­ron) kerää päi­väs­sä yhden oma­ko­ti­ta­lon uunil­le parin kuu­kau­den puut. Ilmaiseksi!”

    Mik­si ilmai­sek­si? Mikä vies­ti täs­sä on? Että työ­teos­ta ei kuu­lu pal­ki­ta vai? Että työn­teol­la ei tie­naa? Kuin­ka kan­nus­ta­vaa tämä on? Mitä täl­lai­nen kyy­kyt­tä­mi­nen edis­tää? Jos idea on, että työ­tä pitää teh­dä pal­kat­ta, ts. toi­meen­tu­lo­tur­van vas­ti­nee­na, on vies­ti se, että työ­si ei ole arvo­kas­ta. Koki­sit­ko itse­si tär­keäk­si ja työ­pa­nok­se­si arvos­te­tuk­si täl­lai­ses­sa risusavotassa? 

    Toki kan­na­tan aja­tus­ta sii­tä, että ihmi­siä kan­nus­te­taan osal­lis­tu­maan oman asui­na­lu­een toi­min­nan kehit­tä­mi­seen. Sehän on vain sijoi­tus omaan arkeen! Puis­to­jen siis­ti­mi­nen pai­kal­lis­voi­min on hyvä idea, kos­ka se tekee myös oman elä­män muka­vam­mak­si, kun asuu viih­tyi­säs­sä ympäristössä!

    Mut­ta jos toi­min­ta muo­toil­laan ran­gais­tuk­sek­si työt­tö­myy­des­tä, on vies­ti väärä.
    Jos toi­min­nas­ta ei kom­pen­soi­da oikeal­la pal­kal­la, tuli­si miet­tiä vaih­toeh­tois­ta kom­pen­saa­tio­ta. Täl­lai­nen voi­si olla esi­mer­kik­si ilmai­nen uima­hal­lin­käyt­tö­oi­keus, mikä­li se tun­tuu risusa­vot­taan osal­lis­tu­jis­ta sil­tä, että hei­dän osal­lis­tu­mis­ta arvos­te­taan. Kun­nan pal­ve­lui­la pal­kit­se­mis­ta ei tar­vit­se tul­ki­ta orja­työk­si, jos työn­te­ko ja sen lop­pu­tu­los tun­tuu sen teki­jäs­tä mielekkäältä. 

    Sil­lä, että alu­een asuk­kaat osal­lis­tu­vat kun­nan ammat­ti­lais­ten teke­mään työ­hön voi­daan pääs­tä usein parem­paan lop­pu­tu­lok­seen. Täs­tä esi­merk­ki­nä Kal­lion Kar­hu­puis­ton kum­mien puis­ton siis­ti­mi­so­pe­raa­tio. Kar­hu­puis­to tus­kin oli­si yhtä viih­tyi­sä, kuin mitä se nykyi­sin on, ilman kum­mien panos­ta. Tus­kin edes 24h polii­si­päi­vys­tys pys­tyi­si samaan ilman puis­ton käyt­tä­jien panosta.

  8. Onnek­si monet pari­kymp­pi­set ovat omak­su­neet tavan, että töi­tä on tur­ha teh­dä, kun sos­sus­ta saa yhtä pal­jon rahaa. Tähän kun pää­see hyvin sisään, niin äkkiä tip­puu ihan oikeas­ti työ­paik­ko­jen ulkopuolelle.

    Ongel­ma on sii­nä, että Suo­mes­sa palk­kae­rot ovat lii­an pie­niä kaik­kien työl­lis­tä­mi­seen. Jos palk­ka ei rii­tä elä­mi­seen, niin se väli tuli­si kat­taa toi­meen­tu­lo­tuel­la. Mut­ta pitäi­si olla mah­dol­lis­ta teet­tää mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­tä. (Tun­ti­palk­ka alle 7e). Mie­les­tä­ni mata­lan tuot­ta­vuu­den­kin työ on parem­pi, kuin olla teke­mät­tä mitään.

    Uskal­tai­sin väit­tää, että lähes kai­kil­le löy­tyi­si työ, kun­han vain hin­nas­ta sovitaan.

    Jär­jes­töil­lä, koti­ta­louk­sil­la yms. oli­si tar­ve teet­tää huo­mat­ta­va mää­rä töi­tä, mut­ta kenel­lä­kään ei ole mah­dol­li­suut­ta mak­saa toi­sel­le palk­kaa pien­ten palk­kae­ro­jen ja suur­ten sivu­ku­lu­jen takia.

  9. Kuin­ka pal­jon on nii­tä aktii­vi­sen työ­voi­ma­po­li­tii­kan toi­men­pi­tei­siin osal­lis­tu­via, jot­ka osal­lis­tu­vat nii­hin pakos­ta? Olen ollut muka­na työl­lis­tä­mäs­sä (kai­kin eri yllä mai­ni­tuin kei­noin) sato­ja ihmi­siä vuo­sien aika­na. Heis­tä vain yksi halusi tul­la sen takia, jot­ta sen jäl­keen ‘hän­tä ei enää työk­kä­rin toi­mes­ta häi­rit­täi­si’. Lähes kaik­ki muut eivät oli­si halu­neet mil­lään lopet­taa, jos sel­lai­nen het­ki tuli. Sit­ten on ollut nii­tä, joil­la oli­si suur­ta halua työl­lis­tyä mut­ta ei juu­ri sil­lä het­kel­lä kykyä. Usein syy­nä vaka­va päih­deon­gel­ma. Uskon, että nii­den­kin päih­deon­gel­mais­ten akti­voi­mi­nen, jot­ka eivät työl­lis­ty avoi­mil­le työ­mark­ki­noil­le, on yhteis­kun­nal­le talou­de­li­ses­ti jär­ke­vää, mut­ta hyö­dyt toteu­tu­vat kan­san­ta­lou­dell­li­ses­ti monel­la eri sek­to­reil­la, työvoima‑, sosiaali‑, terveys‑, vankeinhoito‑, ym. sektoreilla.
    En oikein ymmär­rä, että nykyi­ses­sä työt­tö­myys­ti­lan­tees­sa ongel­ma oli­si ihmis­ten pakot­ta­mi­nen aktii­vi­siin työ­voi­ma­po­liit­ti­siin toi­miin, kun kaik­ki haluk­kaat­kaan eivät nii­hin pää­se. Toki näi­den toi­mien ja kurs­sien pitää olla laa­duk­kai­ta ja mie­lek­käi­tä ja tavoit­teel­li­sia. Ymmär­rän, että pet­ty­myk­siä tulee jos laa­tu on huono.
    Myös moni nuo­ri voi olla vähän nih­keä tul­les­saan mukaan toi­men­pi­tei­den pii­riin mut­ta kun ryt­mi on löy­ty­nyt niin myös intoa on tul­lut. Jos­kus esim. pie­nel­lä pai­nos­tuk­sel­la (ei pakol­la) on saa­tu hen­ki­lön päi­vä­ryt­mi sel­lai­sek­si, että yöl­lä nuku­taan ja päi­vi­sin teh­dään töi­tä — eikä toisinpäin.

  10. Talous­a­jat­te­lu on voi­mis­tu­nut, kuten Osmon­kin kir­joi­tuk­ses­ta pais­taa läpi. Sen vas­ta­pai­no­na ihmis­ten tasa-arvoi­suu­des­ta ja ihmi­sar­vos­ta ei enää väli­te­tä samal­la taval­la kuin ennen. 

    Tasa-arvoi­suus­han oli jos­kus nii­tä dema­rien van­ha­kan­tai­sia aate­hö­pi­nöi­tä, joi­den voi­mal­la Suo­mes­sa ajet­tiin edus­kun­nas­sa läpi perus­kou­lu ja moni muu asia teol­li­suu­den kovas­ta vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta. Sil­loin ei vie­lä ollut pisa-mittauksia.

    Sodas­sa kave­ria ei jätet­ty. Eikä niin teh­dä ihan koko­naan vie­lä­kään. Mut­ta entis­tä her­kem­min ollaan sal­li­mas­sa se, että ihmi­nen puto­aa “toi­vot­to­mien” jouk­koon hei­ke­ne­väl­le työ­mark­ki­na­tuel­le tai sosi­aa­li­tur­van varaan. 

    Juh­la­pu­heis­sa syr­jäy­ty­mi­sen tor­jun­nas­ta puhu­taan pal­jon. Syr­jäy­ty­mi­siä ei kui­ten­kaan ole onnis­tut­tu tehok­kaas­ti vält­tä­mään. Tämä osak­si sen vuok­si, että yksi­löi­den oikeuk­siin ei nykyi­sin saa puut­tua, kos­ka sehän oli­si kiro­tuk­si julis­tet­tua holhousta. 

    Sik­si yli­val­tais­ten kan­nat­ta­vuus­vaa­ti­mus­ten mukaan syr­jäy­ty­neis­tä aiheu­tu­neet kus­tan­nuk­set täy­tyy mini­moi­maan. Jot­ta uusia veron­alen­nuk­sia voi­daan teh­dä talou­den elvyt­tä­mi­sen nimissä. 

    Tai vii­mek­siä­hän hyvä­tu­lois­ten veron­alen­nuk­sia perus­tel­tiin kan­nus­tet­ta­vuu­del­la, jon­ka perus­teen hal­li­tus sit­ten sut­jak­kaas­ti vaih­toi elvytykseksi.

    Äsket­täin tuli telk­ka­ris­ta ohjel­ma Det­roi­tin tilan­tees­ta. Siel­lä toi­vot­to­mil­la tapauk­sil­la oli nel­jä sel­viy­ty­mis­kei­noa: Romu­jen keräi­ly hylä­tyis­tä teh­tais­ta, pie­ni­muo­toi­nen maan­vil­je­ly kau­pun­kia­lu­eel­la, ryös­te­ly tai huumekauppa. 

    Joten pari uut­ta sala-komi­te­aa vie­lä, niin emme­kö­hän mekin sit­ten jo saa­vu­te­ta sama tehok­kuus­ta­so kuin Detroitissa. 

    Samal­la BKT kas­vaa, kun ihmi­set muut­ta­vat pois vaa­ral­li­sil­ta kul­mil­ta uusil­le tur­va-aida­tuil­le asui­na­lueil­le. Ja Finans­sia­lan kes­kus­lii­tos­sa­kin voi­daan hur­ra­ta, kos­ka pank­kii­rit saa­vat kau­pak­si supri­me­lai­no­jaan ja henkivakuutuksia.

  11. No nyt Osmo esit­ti aivan nau­lan kan­taan työt­tö­myy­den hoi­toon liit­ty­viä asioi­ta työt­tö­män­kin kan­nal­ta katsoen.

    Siis nykyi­nen jär­jes­tel­mä ns. “pakot­taa” työ­tön­tä vas­taa­not­ta­maan sel­lais­ta akti­vi­teet­tia, mihin ei ole halu­kas eikä halu­kas oppi­maan. Mik­si sit­ten työt­tö­mäl­tä ei kysy­tä, että mihin akti­vi­teet­tiin työ­tön oli­si halu­kas ryh­ty­mään ja mil­lä ehdoil­la (tämä vas­ta juh­laa olisi).

    Noi­ta työl­li­syys­työn ehto­ja työ­tön kuu­lee ja kat­se­lee vas­ta sit­ten, kun on istu­mas­sa työ­voi­ma­vi­ran­omai­sen ja työ­nan­ta­jan kans­sa kun ns. pak­ko­työ­so­pi­mus­ta ollaan sol­mi­mas­sa — työt­tö­män kan­nal­ta kat­soen työt­tö­myys­tur­van mene­tyk­sen uhalla.

    Minä­kin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mä­nä oli­sin val­mis suun­nit­te­le­maan ja kes­kus­te­le­maan tule­vas­ta työt­tö­myys­työs­tä­ni vaik­ka min­kä tahon kans­sa, kun­han työt­tö­myys­tur­van mene­tyk­sen uhka oli­si pois kuviosta.

    Tuos­sa vie­res­sä on Foi­be jos­sa käsit­tääk­se­ni asuu senio­rei­ta ja oli­sin ihan val­mis Foi­been mene­mään ilmoit­tau­tu­maan, että minul­la on aikaa ulkoi­lut­taa senio­rei­ta ilman min­kään työk­kä­rin pro­ses­se­ja ja palk­ka­tu­ki­hö­pö­tyk­siä (=sama palk­ka hoi­to­työs­tä kuin työt­tö­myys­kor­vaus). Sit­ten Foi­be hoi­ta­koon työk­kä­rin kans­sa raha-asiat kuten haluavat.

  12. TomiA kir­joit­ti :

    Tuli mie­leen, kun Tap­sa Rau­ta­vaa­ra ker­toi 30-luvun lamas­ta. Miten piti hen­ken­sä piti­mik­si men­nä hätä­apu­töi­hin lou­hi­maan kalliota.

    Tus­kin­pa Tap­san 30-luvul­la tuli ilmoit­tau­tua työk­kä­riin, sos­suun eikä Kelaan­kaan saa­dak­seen välia­kai­sen työ­pai­kan osal­leen. Näin ovat ajat muut­tu­neet, että nyky­jään työ­tön ei saa mis­tään mil­lään kons­til­la edes muu­ta­man tun­nin jobia osal­leen teke­mät­tä val­ta­via kir­jal­li­sia “sepus­tuk­sia” viran­omai­sil­le — saa­daak­seen het­kel­lis­tä hel­po­tus­ta talouteensa.

  13. Eikö oli­si paras­ta lait­taa syr­jäy­ty­neet yli­opis­toi­hin opis­ke­le­maan? Kai­kil­le se ei tie­ten­kään sovi, mut­ta monet syr­jäy­ty­neet ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät nuo­ret aikui­set ovat todel­li­suu­des­sa ihan älyk­käi­tä, mikä­li eivät ole ehti­neet pila­ta aivo­jaan päih­teil­lä. Yli­opis­tos­sa he sai­si­vat uuden alun elä­mäl­leen ja arvos­te­tun kou­lu­tuk­sen. Syr­jäy­ty­neen on hel­pom­paa siir­tyä opis­ke­li­jae­lä­mään kuin suo­raan työ­elä­mään. Lisäk­si opis­ke­lu on vaih­te­le­vam­paa, sosi­aa­li­sem­paa, pal­kit­se­vam­paa ja hou­kut­te­le­vam­paa kuin syr­jäy­ty­neil­le yleen­sä tar­jot­ta­va työ. 

    Näin estet­täi­siin pii­los­sa ole­via lah­jo­ja valu­mas­ta huk­kaan. Joku 27-vuo­tias syr­jäy­ty­nyt tyyp­pi ei vält­tä­mät­tä tajua ole­van­sa fik­su, kos­ka on ehti­nyt olla niin kau­an ulko­na työ- ja opiskeluelämästä.

    Syr­jäy­ty­nei­den pelas­ta­mi­ses­sa tar­vi­taan roh­keam­paa ja posi­tii­vi­sem­paa otet­ta. Revi­tään aina­kin ne lah­jak­kaim­mat sos­sun luu­kul­ta aikuis­lu­kioon ja siel­tä yliopistoon!

  14. Olles­sa­ni aikoi­naan työ­hal­lin­nos­sa tilas­to­nik­ka­ri pyö­rit­te­lin seu­raa­vaa aja­tus­ku­vioi­ta. En pys­ty­nyt ymmär­tä­mään, mik­sei täys­työl­li­syys oli­si vero­tus- ja tuki­kei­noin mah­dol­li­nen – vie­lä­pä niin, että se oli­si yhtei­kun­nal­le talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Yrit­tes­sä­ni sel­vit­tää, onko muil­la ollut saman­lai­sia aja­tuk­si huo­ma­sin, että aihe­pii­rin tut­ki­mus on Suo­mes­sa hyvin vähäis­tä. Suo­men vero‑, sivu­ku­lu- ja sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män seka­mels­ka lan­nis­ti minut lopul­li­ses­ti. Idea on seu­raa­va (vaa­tii idea­li­saa­tioon tai­pu­vais­ta mieltä): 

    Aja­tel­laan, että alal­la johon hen­ki­lö halu­aa töi­hin mini­mi­palk­ka­me­not (joka on mini­mi­pal­kan mukai­nen) työ­nan­ta­jal­le on 3000 yksik­kö. Hen­ki­lön työ­nar­vo on alle tämän, sano­taan 2000. Työ­nan­ta­ja pal­ka­tes­saa hen­ki­lön menet­täi­si 1000. Näin ollen työ­nan­ta­ja ei palk­kaa hän­tä, ja hen­ki­lö jää ilman työtä

    Hen­ki­lön olles­sa ilman työ­tä yhteis­kun­ta menet­tää hänen työn­tuo­tok­sen­sa ”mark­ki­na­hin­taan”, eli tap­pio on 2000 yksikkö.Lisäksi työ­tön saa eri­lai­si­na sosi­si­aa­li­tu­ki­na 1000 yksikkö.

    Yhtei­kun­nan mene­tys työt­tö­mäs­tä on siis yhteen­sä hänen työn­tuo­tok­sen arvo 2000 ja sosi­aa­li­ku­lut 1000. Yhteen­sä 3000 yksikköä

    Sii­tä, että hen­ki­lön työ­nar­vo oli 1000 yksik­kö vajaa sii­tä, mitä on työ­nan­ta­jal­le talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa mak­saa hänel­le, yhteis­kun­ta sai tak­kiin­sa 3000 yksi­kön tap­piot, mikä on täy­sin järjenvastaista.

    Näin yksin­ker­tai­sel­la aja­tus­ku­viol­la pys­ty­tään siis perus­te­le­maan roi­mat työl­lis­tä­mis­tuet ja vero­jen­ke­ven­nyk­set vai­keas­ti työl­lis­ty­vien koh­dal­la. Ja vie­lä­pä talou­del­li­ses­ti. (Joku voi men­nä pidem­mäl­le ja lait­taa kuvion mate­maat­ti­sen kaa­van muotoon)

  15. Jat­koa,

    Osmo kir­joit­ti: “Työl­lis­tä­mi­nen ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti perus­tel­tua, jos työ­pa­nok­sen odo­tet­ta­vis­sa ole­va tuot­to alit­taa työl­lis­tä­mis­toi­mien hin­nan; inves­toin­ti on tappiollinen.”

    Edel­li­nen kir­joi­tuk­se­ni kos­ki kysy­mys­tä: Kos­ka inves­toin­ti on tap­piol­li­nen? Aja­tuk­sen­juok­sul­la­ni ilmei­ses­ti hyvin har­voin. (Vam­mais­ten tuki­työl­lis­tä­mi­nen yms.?)

  16. Jaa samat koke­muk­set Ricca­don kanssa.
    “Tykkää”-nappia myös Ilk­ka Loviol­le, eten­kin ensim­mäi­ses­tä kirjoituksesta.

  17. Myös sitä pin­na­rei­den kyt­tää­mis­tä pitäi­si tar­kas­tel­la inves­toin­ti­na. Tai edes joten­kin tehok­kuu­den kautta.

    Työn puo­les­ta olen yksi­tyi­sis­sä yri­tyk­sis­sä seu­ran­nut eril­lai­sia inves­toin­te­ja vää­rin­käy­tös­ten estä­mi­seen. Mää­rit­te­ly ja mit­taa­mi­nen ei ole help­poa, mut­ta kui­ten­kin yleen­sä yri­te­tään edes joten­kin mää­räl­lis­tää se mitä kan­nat­taa teh­dä ja mitä ei, eli suh­teu­te­taan hyö­ty mitä saa­vu­te­taan vää­rin­käy­tös­ten vai­keut­ta­mi­sel­la sii­hen mitä se mak­saa suo­raan ja välil­li­ses­ti. Logiik­ka­na ettei raken­ne­ta kymp­pi­ton­nin kas­sa­kaap­pia ton­nin koruil­le tai niin ras­kas­ta lupa­by­ro­kra­ti­aa että vää­rin­käy­tös­ten lisäk­si este­tään myös tuot­ta­va työ. Esi­mer­kik­si käyt­tö­oi­keuk­sien hal­lin­ta tie­to­jär­jes­tel­mis­sä on tasa­pai­non hake­mis­ta sen välil­lä kuin­ka tiuk­ka kont­rol­li halu­taan ja toi­saal­ta kuin­ka moni­mut­kai­nen, eli kal­lis ja han­ka­la, jär­jes­tel­mäs­tä tulee.

    Haluai­sin näh­dä vas­taa­van ana­lyy­sin viran­omais­ten ja lain­sää­tä­jän har­ras­ta­mis­ta pum­min­met­säs­tys­toi­mis­ta. Eli mitä niil­lä saa­vu­te­taan suo­raan (sääs­te­tyt tuki­ra­hat) ja välil­li­ses­ti (kiin­ni­jää­mi­sen ris­ki vää­rin­käy­tök­sien ehkäi­si­jä­nä) sekä mitä se mak­saa suo­raan (viran­omais­työ) ja välil­li­ses­ti (kan­nus­tin­louk­ko­jen aiheut­tam työt­tö­myys, toi­set tuet pidä­tet­ty­jen tilal­le, vali­tus­ten käsit­te­ly). Epäi­len että tulok­set eivät oli­si mai­rit­te­le­via. Viran­omais­toi­min­nal­ta vaa­di­taan kai­kis­sa muis­sa­kin asiois­sa tehok­kuut­ta, mik­sei tässäkin.

  18. Aktii­vi­nen työ­voi­ma­po­li­tiik­ka pitäi­si lak­kaut­taa tehot­to­ma­na ja siir­tää kaik­ki sääs­ty­neet rahat työn vero­tuk­sen alentamiseen.

  19. Vil­le kir­joi­ti: “Ongel­ma on sii­nä, että Suo­mes­sa palk­kae­rot ovat lii­an pie­niä kaik­kien työllistämiseen.” 

    Juu­ri näin!

    Voi­daan perus­tel­lus­ti sanoa, että tämä ns. “poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­mal­li” ja kehit­ty­nyt yksi­tyi­nen pal­ve­lusek­to­ri ovat yhteensovittamattomia.

    Yhtä­lö toi­mi niin kau­an kuin teol­li­sia työ­paik­ko­ja oli run­saas­ti. Suo­mes­sa teol­lis­ten työ­paik­ko­jen osuus työ­voi­mas­ta on ollut hyvin suu­ri. Nyt kun maa­il­ma on hil­jal­leen (ja vii­me vuo­si­na hie­man nopeam­min) muut­tu­nut, niin todel­li­suus alkaa pal­jas­tua myös tääl­lä. Perin­tei­set teol­li­set työ­pai­kat ovat vähen­ty­neet, mut­ta pal­ve­lusek­to­ri on ali­ke­hit­ty­nyt ja tulee pysy­mään ali­ke­hit­ty­nee­nä vero­kii­las­ta ja pie­nis­tä tuloe­rois­ta joh­tuen. Täs­tä seu­raa, että työt­tö­mien suh­teel­li­nen mää­rä ei tule las­ke­maan vaik­ka­kin joil­la­kin “osaa­mis­ta” vaa­ti­vil­la toi­mia­loil­la tul­laan näke­mään kroo­nis­ta työvoimapulaa. 

    Samaan aikaan ihmi­set ovat riip­pu­vai­sia jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta, jot­ka hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä kur­jis­tu­vat kos­ka radi­kaa­le­ja tehos­ta­mis­toi­mia ei halu­ta teh­dä. Tämä tule hei­ken­tä­mään luot­ta­mus­ta nykymalliin.

    Tämä meka­nis­mi tulee vää­jää­mät­tä muren­ta­maan kor­ke­aan vero­tuk­seen perus­tu­van “poh­jois­mai­sen” yhteis­kun­ta­mal­lin muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä kah­del­la vaih­toeh­toi­sel­la taval­la: (i) Vero­tus säi­lyy mut­ta yhteis­kun­nan pal­ve­lut rapau­tu­vat eivät­kä vas­taa his­to­rial­lis­ta käsi­tys­tä “poh­jois­mai­ses­ta mal­lis­ta” tai (ii) vero­tus­ta alen­ne­taan radi­kaa­lis­ti ja mal­li muut­tuu tätä kautta. 

    Tosin on myös mah­dol­lis­ta, että val­tion kor­kea vel­kaan­tu­mi­nen aiheut­taa saman muu­tok­sen nopeas­ti­kin — Kun vel­kaa on pal­jon (ja mää­rä lisään­tyy koko ajan…)ja sii­tä tulee vuo­sit­tain mil­jar­de­ja uudel­leen rahoi­tet­ta­vak­si, niin lai­na­ra­han saa­ta­vuu­den hei­ken­ty­mi­nen voi joh­taa nopeas­ti­kin vaka­vaan val­tion rahoi­tus­krii­siin. Näin kävi Kreikassa.

    Joni

  20. Vil­le kir­joit­ti: “Uskal­tai­sin väit­tää, että lähes kai­kil­le löy­tyi­si työ, kun­han vain hin­nas­ta sovitaan.”

    Näin se on. Mini­mi­palk­ka on yhtä kuin kiel­to pal­ka­ta ihmi­siä, joi­den lisä­ar­vo työ­nan­ta­jal­le alit­taa mini­pal­kas­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set. Koko mini­mi­palk­ka­kon­sep­ti perus­tuu perus­ta­vaa laa­tua ole­vaan aja­tus­vir­hee­seen sii­tä miten pal­kat muodostuvat.

    Pie­nel­lä kan­sa­lais­pal­kal­la tämä asia saa­tai­siin ratkaistua…

    Joni

  21. Osmon talous­op­pien mukaan toi­men­pi­tei­den pain­opis­te tuli­si suun­na­ta tuot­ta­vim­paan työ­voi­maan. Sil­loin inves­toin­ti tuli­si nopeam­min takai­sin. Tämä on loogista.

    No, mitä esit­tää Sin­ne­mäen ministeriö?

    Ensi vuon­na työ­voi­ma­po­liit­ti­seen kou­lu­tuk­seen käy­tet­tä­viä mää­rä­ra­ho­ja ollaan bud­jet­tie­si­tyk­sen mukaan leik­kaa­mas­sa. Mut­ta maa­han­muut­ta­jien kou­lu­tuk­seen käy­tet­tä­viä varo­ja on tar­koi­tus nostaa.

    Mut­ta sehän on täy­sin talous­op­pien vas­tais­ta. Eikö val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö ole vie­lä huo­man­nut asiaa?

    1. Sep­po S
      Luu­len, että jos teem­me satun­nai­so­tok­sen pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä syn­ty­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten ja maa­han­muut­ta­jien kes­kuu­des­sa, työt­tö­mät maa­han­muut­ta­jat ovat työ­ky­kyi­sem­piä kuin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät suomalaiset.

  22. JuhaH,
    Aja­tel­ma­si heik­ko koh­ta tulee esiin, jos tar­kas­tel­laan asi­aa isom­mas­sa jou­kos­sa ihmi­siä. Sano­taan, että yri­tyk­sel­lä on nyt 9 hen­ki­löä töis­sä, joil­le se mak­saa sen 3000 yksik­köä, kos­ka se on työn arvo. Kun nyt kuvaan ote­taan tuo esi­merk­ki­hen­ki­lö­si, niin miten näi­den mui­den tilan­ne muut­tuu? Eikö yhteis­kun­nan pitäi­si tukea hei­tä­kin tuon 1000 yksi­kön ver­ran? Täl­löin­hän yhteis­kun­nan kus­tan­nus on siis 10 000 yksik­köä. Vai miten mää­ri­tel­lään, kenel­le tuo 1000 yksi­kön tuki annetaan?

    Kes­kus­te­lun mie­len­kiin­toi­nen anti on kui­ten­kin tuo Osmon ehdot­ta­ma aja­tus pak­ko­työs­tä, joka on kui­ten­kin tor­pat­tu jo vuo­sia sit­ten. Tuo luo kui­ten­kin her­käs­ti rin­nak­kai­sen työmarkkinan…

    1. Her­bert: ei “pak­ko­työ­tä” ole tor­pat­tu. Meil­lä on edel­leen työn vas­taan­ot­to­vel­vol­li­suus, jon­ka rik­ko­mi­ses­ta tulee karens­si. Kun jos­kus luet koko kir­jan, tulet havait­se­maan, että en pidä täs­tä pakottamislinjasta.

  23. Minus­ta tuos­sa Osmon kir­joi­tus on ihan hyvää poh­din­taa sii­tä, mitä reu­naeh­to­ja työl­lis­tä­mis­toi­mil­le pitäi­si aset­taa. Mut­ta jää­kö noi­den reu­naeh­to­jen jäl­keen oikeas­taan mitään, mitä “työl­lis­tä­mis­toi­mil­la” yli­pää­tään kan­nat­tai­si tehdä?

    Näh­däk­se­ni työl­lis­ty­mi­nen ja sii­hen joh­ta­va toi­min­ta tuot­taa (tai aina­kin sen, her­ran­jes­tas sen­tään, tuli­si tuot­taa) suu­rim­man edun yksi­löl­le itsel­leen. Näin ollen mihin­kään yhteis­kun­nan toi­miin ei sil­tä osin ole tarvetta.

    Tie­ten­kään näin ei käy, mut­ta sii­hen on syy­nä lähin­nä työ­elä­mäm­me sään­te­ly ja huo­nos­ti toi­mi­vat tulon­siir­to­jär­jes­tel­mät. Mut­ta eikö­hän sil­loin kan­nat­tai­si kes­kit­tyä kor­jaa­maan nii­tä, eikä alkaa kehit­te­le­mään uusia (luul­ta­vas­ti toimimattomia/tilannetta pahen­ta­via) systeemejä.

    Kan­nus­tin:

    Eikö oli­si paras­ta lait­taa syr­jäy­ty­neet yli­opis­toi­hin opis­ke­le­maan? Kai­kil­le se ei tie­ten­kään sovi, mut­ta monet syr­jäy­ty­neet ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät nuo­ret aikui­set ovat todel­li­suu­des­sa ihan älyk­käi­tä, mikä­li eivät ole ehti­neet pila­ta aivo­jaan päihteillä. 

    En ole var­ma sii­tä, mikä tilan­ne nykyi­sin on, mut­ta käsit­tääk­se­ni tuki­jär­jes­tel­mä estää nii­tä­kin, joi­den opin­not ovat aika­naan jää­neet, jat­ka­mas­ta opin­to­jaan. Aina­kin muis­tan aika­naan kuul­lee­ni hen­ki­lös­tä, jon­ka tukien ehdok­si ase­tet­tiin se, että alle­kir­joit­taa sitoi­muk­sen, että _ei_ jat­ka opintojaan *)

    Tämä tie­ten­kin on lin­jas­sa tuki­jär­jes­tel­mäm­me kans­sa muu­ten­kin: ihmi­sil­le mak­se­taan sii­tä, että he pysy­vät työ­elä­män ulkopuolella.

    Kari

    *) Perus­tuu kai sii­hen, että muu­toin opis­ke­li­jat alkai­si­vat nos­taa työt­tö­myys­kor­vauk­sia, jot­ka ovat suu­rem­mat kuin opintotuki.

  24. En oli­si aivan var­ma Osmo väit­tä­mäs­tä klo 12.30.

    Ehkä näin, jos työ­ky­kyä tar­kas­tel­laan sup­peas­ti vain ter­vey­del­li­se­nä toi­min­ta­ky­ky­nä, mut­ta jos mukaan ote­taan arvot ja asen­teet, moti­vaa­tio, kie­li­tai­to, amma­til­li­nen osaa­mi­nen ja kyky sopeu­tua suo­ma­lai­siin työ­oloi­hin, niin tilan­ne muuttuu. 

    Täs­sä pro­fes­so­ri Juha­ni Ilma­ri­sen työkykytalo:

    http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.uta.fi/laitokset/kkk/synergos/projektit/tyhy/kuvat/tyokyky.gif&imgrefurl=http://www.uta.fi/laitokset/kkk/synergos/projektit/tyhy/alaistaidot1.php&h=425&w=336&sz=15&tbnid=TOxE562By29v5M:&tbnh=126&tbnw=100&prev=/images%3Fq%3Dty%25C3%25B6kyky&zoom=1&q=ty%C3%B6kyky&usg=__1TSh4g4gnBdTYD78MZNK3WM_ljI=&sa=X&ei=IpCQTJCtII3uOYH8iaYN&ved=0CCsQ9QEwAw

    THL:ssa on juu­ri alka­nut mit­ta­va tut­ki­mus maa­han­muut­ta­jien ter­vey­des­tä. Pon­ti­me­na on ter­vey­den­huol­lon ken­täl­tä tul­lut vah­va vies­ti sii­tä, että maa­han­muut­ta­jien ter­veys on huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­pi kuin kan­ta­väes­tön. Eri­näi­set pit­kä­ai­kais­sai­rau­det ovat muun muas­sa pal­jon ylei­sem­piä, ehkä lap­suu­den huo­non ravin­to­ti­lan­teen vuok­si. Myös mie­len­ter­vey­den häi­riöt ovat yleisempiä. 

    Mut­ta en nyt suo­raan vas­taan­kaan väi­tä Osmul­le, mut­ta asia ei ole aivan suo­ra­vii­vai­nen. Tie­tys­ti maa­han­muut­ta­jis­sa on pal­jon enem­män nuo­ria pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä ja näin ollen satun­nai­so­tok­sel­la voi­daan­kin mah­dol­li­ses­ti tul­la pää­tel­mään, että työ­ky­ky on parem­pi. Suo­ma­lai­set 20–35 ‑vuo­ti­aat pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat tie­tys­ti suu­rel­ta osin ns. toi­vot­to­mia tapauk­sia, päih­tei­den käyt­tä­jiä ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia. Näin tus­kin on mamu­jen keskuudessa.

  25. Osmo,
    Työn vas­taan­ot­to­vel­vol­li­suus läh­tee sii­tä, että on ole­mas­sa työ­tä, jol­le tar­vi­taan teki­jä. Työn osoit­ta­mi­nen kun­nas­ta voi tar­koit­taa kah­ta asi­aa. Joko sitä, että kun­nal­le syn­tyy vel­vol­li­suus syn­nyt­tää työ­paik­ko­ja ja joko kun­nan kus­tan­nuk­set nouse­vat tai syn­tyy työ­mark­ki­na pie­nem­mäl­lä hin­nal­la, jol­loin kun­nal­la kiusauk­se­na siir­tää työ­tä nykyi­sel­tä kus­tan­nus­ra­ken­teel­ta täl­le mark­ki­nal­le. Toi­nen vaih­toeh­to on, että mikään ei muu­tu eli kun­nal­la on ne työt, mitä on, ja nii­hin osoi­te­taan työn­ha­ki­joi­ta kuten nykyäänkin.

    Lopul­ta kyse lie­nee kui­ten­kin sii­tä, mitä yhteis­kun­ta edel­lyt­tää vas­ti­neek­si sosi­aa­li­tues­ta eli onko meil­lä de fac­to kan­sa­lais­palk­ka niil­le, jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta eivät mui­ta ansioi­ta halua, vai onko kysees­sä vain tur­va­verk­ko, joka aut­taa vain nii­tä, joil­la on sii­hen objek­tii­vi­ses­ti arvioi­tu­na tar­ve (tila­päi­ses­ti tai pysy­väs­ti esim. lää­ke­tie­teel­li­sin perustein).

  26. Hih­kai­sen “Tans­kan mal­li” ennen kuin joku muu ehtii.
    Otak­sun että se on useim­mil­le tääl­lä tut­tu. Jos ei niin KVG:)

    Men­nään juu­ril­le: Tans­ka oli II maa­il­ma­so­taan saak­ka vau­rain Poh­jois­maa ja yksi maa­il­man vau­raim­pia mai­ta, bkt/capita kor­keam­pi kuin Kana­dan (se oli sil­loin pal­jon, se). Ja tuon aikai­sel­la mit­ta­puul­la tur­va­val­tio oli kunnossa.

    Sodan aika­na Ruot­si meni ohi ja 50- ja 60-luvut oli­vat hitaan kas­vun ja perin­tei­sen teol­li­suu­den (mm. maa­il­man­kuu­lut tela­kat) kuih­tu­mi­sen aikaa.

    Hyvin­voin­ti­val­tio kui­ten­kin kes­ti, kor­kei­den vero­jen­kin avul­la. 1970-luvul­la vit­sail­tiin että tans­ka­lai­set mat­kus­ta­vat hel­vet­tiin mut­ta 1. luokassa.

    Nyt on ase­tel­ma kään­ty­nyt monel­ta osin päin­vas­toin. Tans­ka kel­paa por­va­reil­le ja mark­ki­naus­ko­vai­sil­le esi­mer­kik­si. Sin­ne­mä­ki sen sijaan kakis­te­li edus­kun­nas­sa kun joku mai­nit­si Tans­kan mallin.

    Tans­kan mal­lis­sa on pal­jon toi­mi­vaa, mut­ta ymmär­rän työ­mi­nis­te­rin kakis­te­lun. Itse­kin näen myös syi­tä, mik­si Tans­kan mal­li ei sit­ten­kään sovi Suo­meen, aina­kaan “heit­tä­mäl­lä”.

    *Suo­mes­sa on pal­jon vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­viä pitkäaikaistyöttömiä. 

    *Tans­ka on kom­pak­ti maa, jos­sa kol­mas­osa jen­gis­tä asuu pk-seudulla.

    *Tans­kas­sa on perin­tei­ses­ti pal­jon pie­ny­ri­tyk­siä, jou­kos­sa myös suh­teel­li­sen hyvän pal­kan käy­tän­nön töis­tä maksavia.

    Voi­si­ko tans­ka­lais­ten kek­si­mäs­tä pyö­räs­tä kui­ten­kin ottaa osia. Vai tulee­ko Tans­kan mal­lis­ta sil­loin pul­la, jos­ta jokai­nen taho haluai­si vain omal­ta kan­nal­taan rusi­noi­na pitä­män­sä osat?

  27. Ja taas pää­te­tään että kaik­ki työt­tö­mät ovat syr­jäy­ty­neet, päih­tei­tä käyt­tä­viä. Todel­li­suu­des­sa moni on löy­tä­nyt työt­tö­myys­tuen kan­sa­lais­pal­kan mah­dol­li­suu­te­na. Työt­tö­myys­tuel­la teh­dään run­saas­ti kan­sa­lais­toi­min­taa (moni jopa yli 40 tun­ti­sia työ­viik­ko­ja), hoi­de­taan van­huk­sia (oma työt­tö­myy­su­ra­ni alkoin niin), vil­jel­lään pien­ti­lo­ja pyö­ri­te­tään pii­lo­y­ri­tyk­siä, teh­dään väik­kä­rei­tä ym. Aka­tee­mi­nen työt­tö­myys lisään­tyy val­ta­vas­ti lai­te­taan­ko kaik­ki mais­te­rit ilmai­seen kla­pi­tal­koo­seen. Oikeas­ti nyt olen­kin työl­lis­ty­nyt (työ­nan­ta­ja­ni saa minus­ta tukea n 1300 euroa kk) saan rupis­ta palk­kaa ja teen samaa itse­näis­tä ja vaa­ti­vaa työ­tä kuin muut var­si­nai­set työn­te­ki­jät. Koh­ta lop­puu kui­ten­kin palk­ka­tu­ki ja sil­loin len­nän taas duu­nis­ta pois “syr­jäy­ty­mään” ehkä pää­sen­kin jopa elä­ke­put­keen. En mei­naa ruve­ta ryyp­pää­mään vaan jat­kan samaan mal­liin työt­tö­myys­tu­kea ja työ­keik­ko­ja siel­tä tääl­tä kun­nes erää­nä päi­vä­nä saan­kin sitä elä­ket­tä. Samal­la ehtii teh­dä pal­jon muu­ta yhteis­kun­na­le­kin hyö­dyl­lis­tä ei pal­kat­tua työtä.

  28. Nyt kan­nat­tai­si panos­taa voi­mak­kaas­ti Suo­men teol­li­seen klus­te­rei­hin, että eivät vain katoa Suo­mes­ta. Tämä oli­si paras tapa säi­lyt­tää työ­paik­ko­ja eri­tyi­ses­ti syr­jäy­ty­mi­su­han alai­sil­le mie­hil­le. Vähän kou­lu­te­tuil­le nai­sil­le­han vaan ei mie­hil­le niin­kään pal­ve­lua­lat tar­joa­vat työ­tä — kuten jokai­nen voi havai­ta vaik­ka­pa mis­sä tahan­sa marketissa. 

    Nyt kun esi­mer­kik­si Turun telak­ka pitää paus­sia, uhka­na on, että tuhan­net jää­vät työt­tö­mik­si pit­käk­si­kin aikaa. Fir­mat­kin voi­vat men­nä konk­kaan ja inves­toin­nit huk­kaan. Jos klus­te­ri hajo­aa, sitä ei uudes­taan rakenneta. 

    Saman­lai­sia klus­te­rei­ta on Suo­mes­sa mui­ta­kin. Paras­ta työ­voi­ma­po­li­tiik­kaa oli­si­kin säi­lyt­tää Suo­mi ikään kuin teol­li­suus­la­bo­ra­to­rio­na, jos­sa luo­daan poik­keuk­sel­lis­ta tek­no­lo­gi­aa ja val­mis­te­taan sitä, kun­nes se on kyp­sää siir­ret­tä­väk­si muualle.

    Per­sut eivät ole lain­kaan niin vää­ril­lä jäl­jil­lä, kuin monet halua­vat väittää.

    (Risusa­vot­ta ei täs­tä näkö­kul­mas­ta ollut ihan täy­sin vit­si. Se myös toi­mi­si sik­si, että ei loi­si mini­maa­li­sen vähän rin­nak­kais­ta työ­mark­ki­naa, kos­ka nyt risut eli pie­neh­köt ran­gat jää­vät tyys­tin kerää­mät­tä. Tuot­teis­ta­mi­sel­la tar­koi­tin hikan leik­ki­säs­ti sitä, että joku tosi­aan kek­si­si sel­lai­sen yhtä­lön, jon­ka avul­la risut tuli­si kerät­tyä kan­san­ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä kan­nat­ta­val­la ja moraa­li­ses­ti kes­tä­väl­lä tavalla.)

  29. Luu­len, että jos teem­me satun­nai­so­tok­sen pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä syn­ty­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten ja maa­han­muut­ta­jien kes­kuu­des­sa, työt­tö­mät maa­han­muut­ta­jat ovat työ­ky­kyi­sem­piä kuin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät suomalaiset.”

    Näin var­maan, ulko­maa­lai­nen, kun on 30-vuo­tias, suo­ma­lai­nen yli 60-vuotias

  30. Näin se on. Mini­mi­palk­ka on yhtä kuin kiel­to pal­ka­ta ihmi­siä, joi­den lisä­ar­vo työ­nan­ta­jal­le alit­taa mini­pal­kas­ta aiheu­tu­vat kustannukset.”

    Tuo ei aivan pidä paik­kaan­sa. Jokai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on oma käy­tän­nön mini­mi­palk­ka, jon­ka alle ihmi­set eivät läh­de töi­hin vaik­ka työt­tö­myys­kor­vaus­ta ei saisi.
    Olen koke­nut sen oma­koh­ti­ses­ti esim Indo­ne­sias­sa tai Kenias­sa tai Venäjällä

  31. Näin se on. Mini­mi­palk­ka on yhtä kuin kiel­to pal­ka­ta ihmi­siä, joi­den lisä­ar­vo työ­nan­ta­jal­le alit­taa mini­pal­kas­ta aiheu­tu­vat kustannukset”

    Ensim­mäi­nen aja­tus­vir­he on, että pal­ka­taan lisää ihmi­siä ‚jos palk­ka alenee.
    Mik­si kukaan palk­kai­si lisää väkeä kulut­ta­maan käytäviä ?
    Tuo­tan­to on suun­ni­tel­tu ja mitoi­tet­tu tie­tyl­le hen­ki­lö­mää­räl­le ja se pal­ka­taan oli palk­ka mikä tahan­sa eikä yli­mää­räi­siä pal­ka­ta vaik­ka hei­tä sai­si ilmaiseksi.Ei ole työ­pis­tet­tä eikä tuo­tan­nol­lis­ta tar­vet­ta. Kah­via­kin saa nyky­ään kahviautomaatista. 

    Toi­nen aja­tus­vir­he on , että palk­ka on ainoa työ­pai­kan kulu.
    Pal­kat ovat yri­tyk­ses­sä vain pie­ni osa kuluis­ta eism minun enti­ses­sä pal­ve­lu­yri­tyk­ses­sä palk­ko­jen osuus on vain 16 %. Nyky­ään kus­tan­nus­lask­ne­ta osaa koh­den­taa kulut työ­pis­te­koh­tai­set­si ja nuo muut kulut ovat pal­jon enem­män kuin palkka-

    Osmo tie­tys­ti sanoo , että palk­ko­jen osuus on 60 % bkt:sta .
    Tähän­kin sisäl­tyy aja­tus­vir­he, sil­lä ei yri­tyk­ses­sä teh­dä pää­tök­siä teh­dä kan­san­ta­lou­den luku­jen perus­teel­la vaan yri­tyk­sen oman kus­tan­nus­las­ken­nan mukaan, mui­hin fir­moi­hin­han yri­tyk­sen pää­tök­sil­lä ei voi vaikuttaa.
    Tupo-aikaan tämä oli joten­kin mah­dol­lis­ta mut­ta ei enää liit­to-yri­tys­koh­tai­sia rat­kai­su­ja tehtäessä

    Ja kun Suo­mes­sa työ­paik­ka mak­saa 50000–150000 euroa niin antai­sit­ko sen käy­dä vajaatuotolla ?.

    Te elät­te vie­lä aikaa kun työt­tö­myys­työ­läi­sel­le ostet­tiin lapio

  32. Tus­kin­pa Tap­san 30-luvul­la tuli ilmoit­tau­tua työk­kä­riin, sos­suun eikä Kelaan­kaan saa­dak­seen välia­kai­sen työ­pai­kan osalleen. ”

    30-luvul­la työ­tön luo­ki­tel­tiin irto­lai­sek­si ja hänet mää­rät­tiiin pak­ko­työ­hön. Mal­li tuli Sak­sas­ta , jos­sa 30-luvun lama loi suu­ret työt­tö­mien lau­mat , jot­ka sosi­aa­li­tur­van puut­tu­mi­sen vuos­ki elät­ti­vät itsen­sä ker­jää­mäl­lä ja rikoksilla.
    Näi­tä a‑sosiaalisia var­ten perus­tet­tiin nuo ensim­mäi­set lei­rit ja näi­den lei­rien perua ovat kuu­lui­sat logot “Arbeit macht frei “.
    Tosin lei­rien luon­ne muut­tui ja vapaak­si pää­si vain pii­pun kaut­ta .Kävin taan­noin Dac­haun kek­si­tys­lei­ris­sä ja sel­lä sel­vi­si tuo logon salai­suus ja lei­rien alku­pe­räi­nen tarkoitus.

    Muis­sa­kin mais­sa oli vas­taa­via pak­ko­työ­lei­re­jä mm USA:ssa tuhan­sia, mut­ta ne lopett­tiiin jo II maa­il­man­so­dan aikaan.

    Suo­mes­sa ne säi­lyi­vät 70-luvul­le saakka.

    Työt­tö­myys­työ­mail­le ei siis ilmoit­tau­dut­tu vaan niil­le mää­rät­tiin ja ellet tul­lut vapaa­eh­toi­ses­ti, polii­si nouti

  33. Työn­teol­la on pal­jon posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia, ihmis­suh­tei­siin, elä­män tar­koi­tuk­seen,

    Jos kysy­mys elä­män tar­koi­tuk­ses­ta voi­daan rat­kais­ta työ­voi­ma­po­li­tii­kan kei­noin, luu­len, että filo­so­fe­ja voi­si kiin­nos­taa pal­jon­kin. …ja ketään muu­ta tus­kin sit­ten kiinnostaakaan.

    Mut­ta elä­män tar­koi­tuk­sel­li­suus, tai mer­ki­tyk­sen koke­mus tai joku vat­saa­va fraa­si sopi­si tuo­hon ehkä paremmin.

  34. Tämä Osmon mai­nit­se­ma työn vas­taa­not­ta­mis­vel­vol­li­suus on ihan yhtä tyh­jän kans­sa. Ei yksi­kään työ­nan­ta­ja tar­joa tuos­ta vain työ­tä kor­tis­tos­sa ole­val­le kas­vot­to­mal­le tyypille. 

    Ikä­väs­ti kui­ten­kin voi put­kah­taa työk­kä­ri­käyn­nil­lä tulos­ti­mes­ta työ­hö­no­soi­tus käteen tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa näi­tä voi tul­la myös pos­ti­luu­kus­ta aamu­päi­vä­kal­jaa korkatessa. 

    Työ­hö­no­soi­tus mer­kit­see sitä, että työ­paik­kaa on haet­ta­va karens­sin uhal­la… Mut­ta täs­tä­hän sel­vi­ää kir­joit­ta­mal­la niin keh­non hake­muk­sen, että haas­tat­te­luun ei mis­sään tapauk­ses­sa kut­su­ta. Vali­tet­ta­vas­ti täs­tä kui­ten­kin on jon­kin ver­ran vaivaa. 

    Jos niin huo­nos­ti käy, että ala-arvoi­ses­ta hake­muk­ses­ta huo­li­mat­ta kut­su käy haas­tat­te­luun, niin kan­nat­taa käyt­täy­tyä niin ker­ta­kaik­ki­sen omi­tui­ses­ti, että voi vain kuul­la hel­po­tuk­sen huo­kauk­sen selän taka­naan lähtiessään. 

    Työ­ha­lut­to­mal­ta ei kui­ten­kaan pidä vai­kut­taa eikä tie­ten­kään suo­ra­nai­ses­ti kiel­täy­tyä työs­tä . Mut­ta esim. rek­ry­toi­jan kysy­myk­siin voi vas­ta­ta aivan jotain muu­ta kuin on kysyt­ty. Luo­vuus kuk­ki­maan. Kan­nat­taa myös itse aktii­vi­ses­ti kysel­lä kum­mal­li­suuk­sia, kuten onko ves­sas­sa kon­do­mi­au­to­maat­ti jne. 

    Sit­ten vain taas nau­tis­ke­le­maan työ­mark­ki­na- ja toi­meen­tu­lo­tuen takaa­mas­ta muka­vas­ta elä­mäs­tä ilman työn muas­saan tuo­mia ikä­viä rasit­tei­ta aamu­he­rää­mi­si­neen ja vas­ten­mie­li­si­ne esi­mie­hi­neen ja työ“kavereineen”.

  35. Mie­les­tä­ni oleel­li­sin koh­ta oli­si lisä­tä työn kan­nat­ta­vuut­ta. Siis myös työn­te­ki­jän näkö­kul­mas­ta. Aluk­si voi­tai­siin teh­dä suu­ri pää­tös, että työs­tä tulee jää­dä työn­te­ki­jäl­le käteen _aina_ aina­kin 30%. Samoin jos palk­ka kas­vaa niin sii­tä­kin on jää­tä­vä 30%.

    Suu­rin haas­te on kai­ken maa­il­man val­tion ja kun­tien jaka­ma vas­tik­kee­ton raha, joka aiheut­taa sitä että töi­hin ei kan­na­ta men­nä. Eri­tyi­ses­ti kai­ken maa­il­man tulo­lou­kut ovat ongelma.

    Hyvä esi­merk­ki oli yksi tapaus joka tote­si, että käy rei­lun 4000e:n pal­kal­la har­ras­tuk­sen vuok­si töis­sä. Har­ras­tuk­sis­ta siis jou­tuu mak­sa­maan. Käy­tän­nös­sä toi­meen­tu­lo las­ki sen ver­ran, mitä työ­mat­kois­ta tuli kulua. Ison per­heen takia sai toi­meen­tu­lo­tu­kea ja vai­mo ei tie­nan­nut mitään.

  36. Sanoin aiem­min, että “Mini­mi­palk­ka on yhtä kuin kiel­to pal­ka­ta ihmi­siä, joi­den lisä­ar­vo työ­nan­ta­jal­le alit­taa mini­pal­kas­ta aiheu­tu­vat kustannukset”

    Lii­an van­ha kir­joit­ti tähän vas­tauk­se­na: “Ensim­mäi­nen aja­tus­vir­he on, että pal­ka­taan lisää ihmi­siä ‚jos palk­ka ale­nee. Mik­si kukaan palk­kai­si lisää väkeä kulut­ta­maan käytäviä ?”

    Kysy­mys onkin sii­tä että työ­paik­ko­ja syn­tyy mini­mi­pal­kan ansios­ta vähem­män kuin ilman sitä. Lain­sää­dän­nös­tä tule­va mini­mi­palk­ka estää palk­kaa­mas­ta ihmis­tä, joka oli­si val­mis työs­ken­te­le­mään alhai­sem­mal­la­kin pal­kal­la. Näin ollen se lisää työt­tö­myyt­tää kun osa muu­toin syn­ty­vis­tä työ­suh­teis­ta kiel­le­tään lail­la (vs. ne luon­nol­li­ses­ti syn­ty­mät­tä jää­neet työ­suh­teet jois­sa syy­nä on työn­te­ki­jän kan­nal­ta lii­an mata­la palkka). 

    Palk­ko­jen alen­ta­mi­sel­la (jos­ta sinä itse asias­sa kom­men­tis­sa­si puhut) taa­sen on työl­li­syyt­tä lisää­vä vai­ku­tus sik­si, että tuot­ta­vuu­den lisään­tyes­sä hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky para­nee, jol­loin tuo­tan­to kas­vaa -> Uudet työpaikat. 

    Lii­an van­ha kom­men­toi edel­leen: “Toi­nen aja­tus­vir­he on , että palk­ka on ainoa työ­pai­kan kulu.”

    Ei se tie­ten­kään ole­kaan, mut­ta ei kai voi­da väit­tää, että esim. ener­gian hin­nan tuplau­tu­mi­sel­la ei oli­si yri­tyk­sil­le mitään mer­ki­tys­tä kos­ka se ei ole yri­tyk­sen ainoa kulu. Esim. ener­gia­ve­roil­la pyri­tään mm. ener­gian kulu­tuk­sen mini­moin­tiin hin­nan nous­tes­sa. Sama logiik­ka kos­kee tie­tys­ti kaik­kia resurs­se­ja eli palk­ka­kus­tan­nus­ten nouse­mi­nen mm. mini­mi­palk­ka- ja vero­lain­sää­dän­nön vuok­si joh­taa työ­voi­man käy­tön vähentymiseen.

    Nämä asiat on lake­ja sää­det­täes­sä balan­soi­ta­va val­tion vält­tä­mät­tö­mien bud­jet­ti­tar­pei­den kans­sa. Vali­tet­ta­van usein äänes­tä­jät ja polii­ti­kot näke­vät näis­tä vain sen tulo­puo­len (vero­tu­lot tai kor­keam­pi mini­mi­palk­ka) näke­mät­tä nega­tii­via aspekteja.

    Joni

  37. Tuot­teis­ta­mi­sel­la tar­koi­tin hikan leik­ki­säs­ti sitä, että joku tosi­aan kek­si­si sel­lai­sen yhtä­lön, jon­ka avul­la risut tuli­si kerät­tyä kan­san­ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä kan­nat­ta­val­la ja moraa­li­ses­ti kes­tä­väl­lä tavalla.)”

    Hak­kuu­jä­te ja kan­not kerä­tään jo met­säs­tä, samoin pienpuu.

    Mut­ta koneellisesti.Ei kal­liin moton puik­koi­hin pää­ase koke­ma­ton pitkäaikaistyötön

  38. Teo­rias­sa on help­po sanoa, että suun­na­taan tuki­toi­met tuot­ta­vim­piin ihmi­siin. Mut­ta miten help­poa valin­nat ovat käytännössä? 

    Suo­mes­sa lie­nee noin 50.000 ulko­maa­lais­ta työn­ha­ki­jaa. Samaan aikaan meil­lä on suun­nil­leen 36.000 aka­te­mis­ta työt­tö­mä­nä. Alle 25-vuo­tiai­ta työt­tö­miä on ehkä 40.000. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä­kin lie­nee yli 50.000 (huom. luvut kuvas­ta­vat suu­ruus­luok­kaa ja ovat epä­tark­ko­ja!). Mihin ryh­mään kan­nat­tai­si panostaa?

    Epäi­le­mät­tä kie­li­kou­lu­tuk­sen avul­la saa­daan osa nuo­ris­ta maa­han­muut­ta­jis­ta mel­ko hel­pos­ti työl­lis­ty­mään palk­ka­hai­ta­rin ala­pää­hän sii­voo­jik­si tai varas­to­mie­hik­si ansai­ten noin 1.500 euroa kuukaudessa.

    Sen sijaan työt­tö­mäl­le nuo­rel­le mais­te­ril­le saat­taa olla vai­ke­aa hank­kia työ­voi­ma­kou­lu­tuk­sen kaut­ta toi­mis­to­työ­tä tupla­pal­kal­la sii­voo­jaan verrattuna.

    Jos sii­voo­jis­ta on ensi vuon­na pula, niin saat­taa­han olla talou­del­lis­ten syi­den vuok­si jär­ke­vää panos­taa hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­mien mukaan maa­han­muut­ta­jiin ja jät­tää osa nuo­ris­ta, aka­tee­mi­sis­ta ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä oman onnen­sa varaan. 

    Mut­ta itse en ole vakuut­tu­nut hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­mien järkevyydestä.

  39. *Suo­mes­sa on pal­jon vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­viä pitkäaikaistyöttömiä.

    *Tans­ka on kom­pak­ti maa, jos­sa kol­mas­osa jen­gis­tä asuu pk-seudulla.

    *Tans­kas­sa on perin­tei­ses­ti pal­jon pie­ny­ri­tyk­siä, jou­kos­sa myös suh­teel­li­sen hyvän pal­kan käy­tän­nön töis­tä maksavia.”

    Tans­ka käyt­tää monin ver­roin enem­män rahaa
    var­hai­se­läk­kei­siin ja aktii­vi­seen työ­voi­ma­po­li­tiik­kaan eli vajaa­kun­toi­ne­kin työll­si­tyy hel­pom­min tai pää­see eläkkeelle.

    Suo­mes­sa muu­te­taan eni­ten työn­pe­räs­sä EU-maista

    Tans­kas­sa yrit­tä­jiä työ­voi­mas­ta on n 5 % , Suo­mes­sa Suo­mes­sa n 7 %. Kor­re­laa­tio on niin, että mitä tehok­kaam­pi yhteis­kun­ta, sitä vähem­män yrittäjiä

  40. Paras­ta aktii­vis­ta työ­voi­ma­po­li­tiik­kaa oli­si lei­ka­ta kor­kea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lukumäärää. 

    Nyt mak­se­taan ensin tur­has­ta kou­lu­tuk­ses­ta suo­raan ja tämän jäl­keen välil­li­ses­ti eri­lai­sin työl­lis­tä­mis­ra­hoin ja har­joit­te­lu­paik­ka-apu­ra­hoin po. hen­ki­lön työl­lis­tä­mi­seen, vaik­ka kai­kil­la pitäi­si olla tie­dos­sa, ettei täl­le osaa­jal­le tule kos­kaan löy­ty­mään kou­lu­tus­taan vas­taa­vaa, pysy­vää työtä.

    Tämä proble­ma­tiik­ka pur­kau­tui laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa Hel­sin­gin sano­mien jul­kais­tuis­sa mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sis­sa tänään (14.9.2010).

  41. Työt­tö­myys on poliit­ti­nen valin­ta. Työt­tö­myys syn­tyy vain sii­tä, että pal­kan­saa­jat eivät pys­ty ansio­tu­lois­ta sääs­tä­mään. Ja siten vähen­tä­mään työ­voi­man tar­jon­taa. Kaik­ki sääs­töt kasau­tu­vat ylim­mäl­le 10–20%:lle, velat lopuille.
    Syy sääs­tö­jen puut­tee­seen lie­nee kai­kil­le sel­vä: Asun­to­jen hin­ta eli maapolitiikka.

  42. Lii­an vanha
    “Ensim­mäi­nen aja­tus­vir­he on, että pal­ka­taan lisää ihmi­siä ‚jos palk­ka alenee.
    Mik­si kukaan palk­kai­si lisää väkeä kulut­ta­maan käytäviä”

    Höpön­lö­pön, unoh­dap­pa tuo dema­ri­pup­pu edes het­ki­sek­si aikaa ja las­keu­du nor­sun­luu­tor­nis­ta­si todel­li­seen maa­il­maan. Var­sin­kin pal­ve­lua­loil­la on pal­jon kulu­tus­huip­pu­ja, joi­ta tasaa­maan ei pal­ka­ta ketään kun ei vaan kan­na­ta nykyi­sel­lä kulu­ra­ken­teel­la. Kaup­po­jen kas­soil­le ei pal­ka­ta pak­kaa­jia, kun se on lii­an kal­lis­ta, vaik­ka se nopeut­tai­si­kin kas­san vetävyyttä.

    Toi­nen aja­tus­vir­he on , että palk­ka on ainoa työ­pai­kan kulu.
    Pal­kat ovat yri­tyk­ses­sä vain pie­ni osa kuluis­ta eism minun enti­ses­sä pal­ve­lu­yri­tyk­ses­sä palk­ko­jen osuus on vain 16 %. ”

    Pal­ve­lu­yri­tys? Joo­pa­joo, myit­te ilmei­ses­ti “pel­lin­tai­vu­tus­pal­ve­lui­ta”.

    Meil­lä pal­kat ovat 70–80% kuluista.

  43. -aktii­vi­sin työ­voi­ma­po­li­tiik­ka oli­si sitä että tipu­te­taan toi­meen­tu­lo­tu­ki siel­tä n.350e/netto/hlö/kk vaik­ka 280:een euroon aluk­si ja sit­ten sii­tä alas vaik­ka 220:een euroon.
    ja mui­ta tukia ei koroteta.

    eli alkai­si ne sii­voo­jan­kin työt kel­va­ta näil­le prekariaateille.

  44. Kyl­lä työt­tö­myy­den yksi suu­ri syy on yhteis­kun­nan yhteentoimimattomuus.Opiskelijatkin jo hai­kai­le­vat enem­män yhteyk­siä yri­tys­maa­il­maan suun­ni­tel­les­saan opintoja,jotka takai­si­vat heil­le var­mim­min työ­tä tulevaisuudessa.EK ja muut yri­tys­maa­il­man edus­ta­jat tun­tu­vat ole­van var­sin pimen­nos­sa täs­sä katsannossa.No kuin­ka sit­ten työt­tö­mien poten­ti­aa­lia ja opin­to­tar­pei­ta kar­toi­te­taan ? Työkkärissä,joka on yhtä HMoi­la­se­na kuin opiskelijakin,että mitä­hän täs­sä kan­nat­ta­si teh­dä ? Hei­dän­kin tie­ton­sa yri­tys­maa­il­man työ­voi­ma­tar­peis­ta on nol­la. On val­lal­la lot­toon rin­nas­tet­ta­va kulttuuri,niin opin­to­ja suun­ni­tel­les­sa kuin työ­paik­kaa hakiessa.Runsaan koke­muk­sen työn­ha­ke­mi­ses­ta omaa­va­na huomaan,että kuta aktii­vi­sem­pi olet,sitä vahem­män yhteis­kun­ta rahoit­taa työnhakemistasi.Ei vero­hel­po­tuk­sia työnhakemiskuluista(puhelut,tietokonekulut,todistusjäljennökset ym.ym.Työntekijä kyl­lä saa työ­pai­kan lisäk­si ansio­tu­lois­taan teh­dä kuluvähennyksiä,muttei se,joka työ­tä hakee.Oikeudenmukaistako ? Kan­nat­tai­si panos­taa siihen.Itse myyn­ti­puo­len työ­tä hake­va­na jou­dun työn­ha­ku­pu­he­lui­hin suu­lai­den myyn­ti-ihmis­ten kanssa,joita ei viit­si kes­keyt­tää huo­non vai­ku­tuk­sen teon takia ja se maksaa…Muutaman tut­kin­non omaa­va­na pa-työt­tö­mä­nä tiedän,että vain tosi rik­kaal­la maal­la on varaa olla huo­maa­mat­ta minua lainkaan,pari ker­taa /vuosi työk­kä­ris­sä uut­ta aikaa varaamassa,siinä kaikki.Outoa työ­voi­man haaskausta.

  45. Ter­ve, Her­bert (kir­joit­ti 15.9.2010 kel­lo 10:24)

    Sori, en oikein ymmär­tä­nyt point­tia­si (no, se on blo­gi­kes­kus­te­lun luonne)

    Mik­si kaik­kia pitäi­si tukea, ainoas­taan nii­tä joi­den työn arvo on vähäi­sem­pi kuin kuin minimipalkka+kulut? (Jos työl­li­syy­den ämpä­riin lisä­tään vet­tä, ämpä­ri kasvaa.)

    Vai miten mää­ri­tel­lään, kenel­le tuo 1000 yksi­kön tuki annetaan?”
    En sano, että mää­rit­te­ly on help­poa. Jos alo­ja kat­so­taan, esim. vero­kei­noin kan­nat­taa tukea nii­tä, jois­sa on suh­teel­li­ses­ti eni­ten työt­tö­myyt­tä. Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­vaa työtä.

  46. Lii­an vanha:

    Suo­mes­sa muu­te­taan eni­ten työn­pe­räs­sä EU-maista 

    Se joh­tuu sii­tä, että Suo­mes­sa on aika­naan muu­tet­tu aivan lii­an vähän (tai sit­ten on muu­tet­tu ulko­mail­le): alue­po­li­tii­kan vuok­si kau­pun­gis­tu­mi­sas­teem­me on noin 70 %, kun se Ruot­sis­sa on 90 %. Tämä tulee monel­la muul­la­kin tapaa tuhot­to­man kal­liik­si meille.

    Kari

  47. Eli­na kirjoitti :
    #
    Työ­hö­no­soi­tus mer­kit­see sitä, että työ­paik­kaa on haet­ta­va karens­sin uhal­la… Mut­ta täs­tä­hän sel­vi­ää kir­joit­ta­mal­la niin keh­non hake­muk­sen, että haas­tat­te­luun ei mis­sään tapauk­ses­sa kut­su­ta. Vali­tet­ta­vas­ti täs­tä kui­ten­kin on jon­kin ver­ran vaivaa.

    Jos niin huo­nos­ti käy, että ala-arvoi­ses­ta hake­muk­ses­ta huo­li­mat­ta kut­su käy haas­tat­te­luun, niin kan­nat­taa käyt­täy­tyä niin ker­ta­kaik­ki­sen omi­tui­ses­ti, että voi vain kuul­la hel­po­tuk­sen huo­kauk­sen selän taka­naan lähtiessään.
    #

    Ei se noin mene. Lais­sa on aivan eri­tyi­sen “haus­ka” pykä­lä työs­tä kiel­täy­mi­sen osoittamiseen :

    #
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290
    Työttömyysturvalaki
    2 luku
    12 §
    Työs­tä kieltäytyminen

    Jos työn­ha­ki­ja on omal­la menet­te­lyl­lään aiheut­ta­nut sen, ettei työ­suh­det­ta ole syn­ty­nyt, hänen kat­so­taan kiel­täy­ty­neen työstä.
    #

    Jos työn­ha­ki­ja vas­taa vää­rin työ­haas­tat­te­li­jan kysy­myk­seen tai muu­ten työ­haas­tat­te­li­jan näke­myk­sen mukaan työ­tön ei ole halu­kas vas­taa­not­ta­maan työ­tä, niin yo. pykä­län perus­teel­la työn­ha­ki­jan voi­daan kat­soa kiel­tä­ty­neen työs­tä. Ja täs­tä­hän seu­raa karens­si jos työ­nan­ta­ja ilmoit­taa koke­mas­taan työkkäriin.

  48. Jat­kan taval­li­sen tek­ni­kon juttua.
    Useat työk­kä­rit käyt­tä­vät juu­ri tätä pykä­lää käryt­tääk­seen työt­tö­miä. Lähe­te­tään osoi­tus vaik­ka 20 ei niin sopi­vil­le työt­tö­mil­le. Moni ei ehkä hae kun ala on väärä=varma karens­si. Joi­ta­kin kut­su­taan haas­tat­te­luun ja ehkä epä­röi­vät kyky­jään hoi­taa itsel­leen vie­ras­ta työtä=varma karens­si kos­ka ovat omal­la toi­mi­nal­laan vai­kut­ta­neet.… Saa­vat­ko työk­kä­rit pro­vik­ka­palk­kaa, mitä enem­män käty­jä sitä parem­pi palkka!

    20 vuo­den vaih­te­le­val­la työk­kä­ri­ko­ke­muk­sel­la oli­si kyl­lä val­mis romutt­maan koko laf­kan. Rahat voi­si ohja­ta kan­sa­lais­palk­kaan. Aktii­vi­set työt­tö­mät perus­tai­si­vat var­maan omia yri­tyk­siä kun se oli­si mah­dol­lis­ta, vähem­män aktii­vi­set jat­kais kuten nyt. Ja Eli­na mene vaik­ka HeTY:n toi­mis­toon tutus­tu­maan työt­tö­miin. Kal­ja­pul­lo­ja et kyl­lä siel­lä näe.

  49. Osmo:“Toimenpiteiden pain­opis­te tuli­si suun­na­ta nii­hin, joil­la on eni­ten työ­ky­kyä jäljellä.”

    Luu­len, että jos teem­me satun­nai­so­tok­sen pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä syn­ty­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten ja maa­han­muut­ta­jien kes­kuu­des­sa, työt­tö­mät maa­han­muut­ta­jat ovat työ­ky­kyi­sem­piä kuin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät suomalaiset.”

    Luet­tua­ni ensin mai­ni­tun Osmon kom­men­tin aavis­tin tuon jäl­kim­mi­sen noin kol­mes­sa sekunnissa.

    Lisä­tään tähän Osmon aikai­sem­min esit­tä­mä aja­tus, että maa­han­muut­ta­jia pitäi­si saa­da pal­ka­ta pie­nem­mäl­lä pal­kal­la kuin suomalaisia.
    Osmo on tajun­nut, että ns, posi­tii­vi­nen syr­jin­tä ei onnis­tu suo­si­tuk­sil­la. Pitää käyt­tää sitä pork­ka­naa, joka mais­tuu työ­nan­ta­jal­le, rahaa.

  50. alue­po­li­tii­kan vuok­si kau­pun­gis­tu­mi­sas­teem­me on noin 70 %, kun se Ruot­sis­sa on 90 %. Tämä tulee monel­la muul­la­kin tapaa tuhot­to­man kal­liik­si meille.”

    Onko Vih­dis­sä asu­va työ­voi­man ulko­puo­lel­la ? Hän­hän asuu ns maaseudulla.

    Suo­ma­lai­set asu­vat taa­ja­mis­sa, mut­ta pie­nis­sä sellaisissa.
    Kysy­mys onkin nyky­ään pitää­kö sel­lai­set kylät kuin Savu­kos­ki tyh­jen­tää ja muut­taa ihmi­set jon­ne­kin ete­lään, sil­lä työ­pai­kat kar­kaavt täl­lai­sis­ta­kin keskittymistä.

  51. Lii­an vanhalle:

    Juu, Tans­kas­sa on pit­kään käy­tet­ty enem­män rahaa vajaa­kun­tois­ten työl­lis­tä­mi­seen. Sii­tä seu­raa, ettei suur­ta vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vien pot­tia ole pääs­syt syn­ty­mään. Puhum­me oikeas­taan samas­ta asiasta. 

    Suo­mes­sa muu­te­taan pal­jon työn peräs­sä. Joh­tuu mones­ta­kin asias­ta. Tiivistän:

    *olem­me “har­haan asut­tu maa” (ei näppivirhe:)
    meil­lä on aina uuden mul­lis­tuk­sen takia muutettu.

    *Suo­mi on myös iso ja epä­käy­tän­nöl­li­sen muo­toi­nen maa.

    *elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tok­set ovat tul­leet myö­hään. Tosin tämän seli­tys­voi­ma alkaa jo hiipua…

    Suo­mes­sa on kes­ki­mää­rin (<huom) Tans­kaa vai­keam­paa maa­lais­ky­län aika­mies­po­jan tai ruos­te­vyö­hyk­keen työt­tö­män käy­dä koto­aan lähim­mäs­sä kas­vu­kes­kuk­ses­sa töis­sä. Täs­sä todis­tus­taak­ka on kyl­lä sil­lä joka väit­tää muuta…

    Pie­ny­ri­tyk­sis­tä: En tien­nyt­kään että Suo­mes­sa on nii­tä enem­män kuin Tans­kas­sa. Kiitos.
    Joten­kin vain tun­tuu, että Tans­kas­sa on enem­män muu­ta­man työn­te­ki­jän pk-yri­tyk­siä. Suo­mes­sa tilas­to­ja kas­vat­ta­vat yksi­ny­rit­tä­jät ja “isä, poi­ka, vävy ja Hiace” ‑fir­mat. Joil­le kaik­ki arvos­tuk­se­ni, mut­ta nyt puhu­taan työllistämismahdollisuuksista.

    Myön­nän, että tuo meni kirk­kaas­ti mutun puo­lel­le ja muu­tan miel­tä­ni jos joku “lyö rätin­gin eteen” kuten Tun­te­mat­to­man Lah­ti­nen sanoi.

    Pos­tauk­se­ni point­ti oli kui­ten­kin, voi­si­ko Tans­kan mal­lis­sa olla jotain sel­lais­ta, jon­ka sekä Haka­nie­mi että Ete­lä­ran­ta nie­li­si­vät. Tai Suo­men Yrit­tä­jät ehkä jäl­kim­mäi­sen tilalle.

    Tosin juu­ri nyt Tans­kan talous on toi­pu­mas­sa krii­sis­tä joka mm. kiin­teis­tö­mark­ki­noil­la oli ankara.
    Tans­kas­sa men­tiin hyvi­nä vuo­si­na iloi­sen pro­sykli­sel­lä talous­po­li­tii­kal­la, kuten Suo­mes­sa­kin. Ruot­si sen sijaan kerä­si sukan­var­teen, niin Pers­son kuin sit­ten porvarihallituskin.
    Näin aina­kin Juha­na Var­tiai­nen sanoi Husik­ses­sa tois­sa­päi­vä­nä ja häneen olen tot­tu­nut luottamaan.

  52. Pal­ve­lu­yri­tys? Joo­pa­joo, myit­te ilmei­ses­ti “pel­lin­tai­vu­tus­pal­ve­lui­ta”.

    Meil­lä pal­kat ovat 70–80% kuluista.”

    Telia­So­ne­ra on palveluyritys.

    Mikä­hän on toi­mia­la, pellintaivutus ??

  53. ysy­mys onkin sii­tä että työ­paik­ko­ja syn­tyy mini­mi­pal­kan ansios­ta vähem­män kuin ilman sitä. Lain­sää­dän­nös­tä tule­va mini­mi­palk­ka estää palk­kaa­mas­ta ihmis­tä, joka oli­si val­mis työs­ken­te­le­mään alhai­sem­mal­la­kin palkalla”

    Ei se lisää työ­apaik­ko­ja , sil­lä tuo­tan­non­suun­nit­te­lu on jo nyky­ään niin kehit­ty­nyt­tä, että tar­vit­ta­va resurs­si voi­daan mää­riettl­lä tar­kas­ti eikä enää käy­te­tä Sulo- Vilen-mene­tel­mään eli pal­kaat kun hal­val­la saa.

    Toi­en asia on jos läh­de­tään taan­nut­ta­maan tuo­tan­to­tek­no­lo­gi­aa eli kor­va­taan konei­ta ja auto­maa­tio­ta ihmisillä.
    Mut­ta tähän­kään ei men­nä, sil­lä koneet teke­vät työ­tä vir­het­tö­mim­min ja nopeammin.

    Toin­ne on ns ihmi­sen minim­käyt­tö­kus­tan­nus, ei sen alle saa ketään töi­hin vaik­ka sosia­li­tur­va olis nolla.
    Pal­kal­la pitää elää, jot­ta ihmi­nen suos­tuu töihin.
    Mitä jär­keä on teh­dä työ­tä, jos se joh­taa nälkäkuolemaan ?

  54. Myös­kin työ­mark­ki­noi­den dyna­miik­ka luon työt­tö­myyt­tä, kun meil­lä päät­tyy vuo­sit­tain n 8–900000 työ­suh­det­ta ja työt­tö­myys kes­tää n 14 viik­koa niin työ­mark­ki­noi­den dyna­miik­ka luo jo n 250000 työ­tön­tä eli se on työt­tö­myy­den luon­nol­li­nen taso.
    Eli mitä jous­ta­vam­mat työ­mark­ki­nat niin sitä enem­män työttömiä.

  55. Var­sin­kin pal­ve­lua­loil­la on pal­jon kulu­tus­huip­pu­ja, joi­ta tasaa­maan ei pal­ka­ta ketään kun ei vaan kan­na­ta nykyi­sel­lä kulurakenteella. ”

    Esim Telia­So­ne­ral­la hei­tä ei pal­ka­ta, kos­ka ei halu­ta pitää suur­ta jouk­koa kal­lii­ta työ­pis­tei­tä mie­hit­tä­mät­tö­mä­nä pit­kiä aiko­ja eli kulu­ra­ken­ne täs­sä­kin on taus­tal­la, mut­ta ei joh­du palkoista

  56. Palk­ko­jen alen­ta­mi­sel­la (jos­ta sinä itse asias­sa kom­men­tis­sa­si puhut) taa­sen on työl­li­syyt­tä lisää­vä vai­ku­tus sik­si, että tuot­ta­vuu­den lisään­tyes­sä hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky para­nee, jol­loin tuo­tan­to kas­vaa -> Uudet työpaikat. ”

    Tuo sovel­tuu vain kulu­tus­ta­va­roi­den vien­tiin. Koti­mai­sel­le kysyn­näl­le palk­ko­jen alen­nus on myrk­kyä. Näin kävi 90-luvun lamas­sa ja nyt Viro seu­raa peräs­sä tuol­la 90-luvun leik­kaus­mal­lil­la. Se on joh­ta­nut työt­tö­myy­den voi­mak­kaa­seen kas­vuun Viros­sa kun koti­mai­nen osto­voi­ma on romahtanut

  57. Lain­sää­dän­nös­tä tule­va mini­mi­palk­ka estää palk­kaa­mas­ta ihmis­tä, joka oli­si val­mis työs­ken­te­le­mään alhai­sem­mal­la­kin palkalla. ”

    Suo­mi on nii­tä har­vo­ja mai­ta maa­il­mas­sa, jos­sa ei ole mini­mi­palk­ka­la­kia vaan ala­koh­tai­nen alan tuot­ta­vuu­teen sidot­tu työ­eh­to­so­pi­muk­sel­la sovit­tu mini­mi­palk­ka. Eli huo­mat­ta­vas­ti muu­ta maa­il­maa jous­ta­vam­pi minimipalkkajärjestelmä

  58. Selai­lin vähän vakuu­tusoi­keu­den rat­kai­su­ja karens­si­va­li­tuk­sis­ta. Ne oli­vat mie­len­kiin­toi­sia. Kat­so­kaa­pa vaik­ka tätä: 

    VO 1621/2000/3588: A ei ollut aloit­ta­nut työ­voi­ma­po­liit­tis­ta kou­lu­tus­ta, sil­lä hän ei oli­si päässyt
    kul­ke­maan 43 kilo­met­rin mat­kaa päi­vit­täin. A:n mukaan kesä­ai­ka­na ei ollut jul­ki­sia kulkuneuvoja
    ja puo­li­so kul­ki autol­la töi­hin. Toi­sen auton hank­ki­mi­seen ei ollut varaa. A oli kieltäytynyt
    kou­lu­tuk­ses­ta ilman päte­vää syytä.
    TTLK 1592/89/450:

    Olis­ko hänen pitä­nyt kul­kea mat­ka kävel­len vai mitä täs­sä nyt hae­taan? Rat­kai­suis­sa ei tie­tys­ti ker­ro­ta kaik­kea. Ehkä puo­li­son työ­paik­ka oli puo­len kilo­met­rin päässä.

  59. Taval­li­nen teknikko, 

    Ei se, että vai­kut­taa vähän höl­möl­tä ja oudol­ta haas­tat­te­lus­sa ole perus­te lait­taa karens­siin. Joku tur­va sitä nyt työt­tö­mäl­lä­kin on olta­va. Kyl­lä­hän työ­tön voi ihan oikeas­ti­kin olla vähän höl­mö ja outo. 

    Lähin­nä kyse karens­seis­sa on sii­tä, että ei hae osoi­tet­tua paik­kaa tai sanoo aivan suo­raan, ettei halua työ­paik­kaa. Ei työ­nan­ta­jil­la sel­lais­ta talou­del­lis­ta val­taa ole ihmis­ten asioi­hin, että omil­la arvioin­neil­laan voi­si­vat evä­tä toi­sen päivärahat. 

    Jos nyt haas­tat­te­luun menee ympä­ri­päis­sään hais­tat­te­le­maan, niin sit­ten voi karens­si nap­sah­taa­kin. Sil­loin­kin haas­tat­te­li­jal­la on hyvä olla todis­ta­jat tapah­tu­mien kulul­le. Muu­ten­han on vain sana sanaa vas­taan, jos työ­tön kiis­tää kaiken.

  60. Tuloe­rot Työt­tö­myys Työllisyys
    gini
    Slo­ve­nia 23 6,8 67,5
    Slo­va­kia 24 15 60,2
    Ruot­si 24 8,5 72,2
    Tsek­ki 25 7,3 65,2
    Tans­ka 25 6,9 75,7
    Unka­ri 25 10,3 55,4
    Itä­val­ta 26 3,8 71,6
    Suo­mi 26 8,5 68,7
    Mal­ta 27 6,5 54,9
    Bel­gia 28 8,9 61,6
    Rans­ka 28 10 64,2
    Kypros 28 7,1 69,9
    Luxem­burg 28 5,3 65,2
    Hol­lan­ti 28 4,4 77
    Sak­sa 30 6,9 70,7
    Irlan­ti 30 13,6 61,8
    Viro 31 18,6 63,5
    Espan­ja 31 20,3 59,8
    Ita­lia 31 8,4 57,5
    Puo­la 32 9,4 59,6
    Kreik­ka 33 11 61,2
    Liet­tua 34 17,3 60,1
    Englan­ti 34 7,8 69,9
    Bul­ga­ria 36 9,7 62,6
    Por­tu­ga­li 36 10,8 66,3
    Roma­nia 36 7,4 58,6
    Lat­via 38 20,1 60,9
    EU27, medi­aa­ni 31 

    Täs­sä EU:n tuloe­rot ja työttömyys/työllisyysasteet.
    Kovin suur­ta kor­re­laa­tio­ta tuloe­ro­jen ja työl­li­syy­den välil­lä ei ole näkyvissä

  61. Ei se, että vai­kut­taa vähän höl­möl­tä ja oudol­ta haas­tat­te­lus­sa ole perus­te lait­taa karens­siin. Joku tur­va sitä nyt työt­tö­mäl­lä­kin on olta­va. Kyl­lä­hän työ­tön voi ihan oikeas­ti­kin olla vähän höl­mö ja outo. ”

    Kyl­lä näyt­töä kiel­tei­ses­tä vai­ku­tuk­ses­ta pitää olla.
    Vii­mek­si palk­ka­sin työk­kä­ris­tä vuo­rot­te­lu­va­paan sijaista.
    Yksi ei tuu­lut ja toi­nen hai­si alko­ho­lil­ta, ilmoi­tin ne työkkäriin.
    Yksi oli niin ujo ettei juu­ri saa­nut sanaa suus­ta, ei se ole karens­sin perus­te, eten­kin jos hae­taan asiakaspalvelijaa.
    Yksi , kou­lu­tuk­sel­taan diplo­mi-insi­nöö­ri ‚ilmoit­ti, että hänel­lä on nis­ka­vam­ma eikä voi työs­ken­nel­lä puol­ta tun­tia pitem­pään päätteellä.
    Hänel­lä oli lääkärintodistuskin.
    Tus­kin­pa hän­tä­kään karen­siiin voi laittaa.

  62. Hiu­kan hymyä huuleen :
    #
    VO 5251/2000/185: P oli kiel­täy­ty­nyt kou­lu­tuk­ses­ta, joka jär­jes­tet­tiin toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, sil­lä hän ei ollut saa­nut sopi­vaa asun­toa opis­ke­lu­paik­ka­kun­nal­ta eikä oppi­lai­tok­sel­la ollut asun­to­laa. P ei oli­si voi­nut kul­kea opis­ke­lu­paik­ka­kun­nal­le päi­vit­täin, sil­lä mat­kaa oli­si ker­ty­nyt 760 kilo­met­riä. Kos­ka P oli toden­nut työ­voi­ma­toi­mi­kun­nal­le kiel­täy­ty­mi­sen­sä syyk­si sen, ettei löytänyt
    asun­nok­si yksiö­tä, VO kat­soi P:n kiel­täy­ty­neen kou­lu­tuk­ses­ta ilman päte­vää syy­tä. P oli VO:n mukaan tar­peet­to­mas­ti rajan­nut asu­mis­muo­to­aan ja siten hei­ken­tä­nyt mah­dol­li­suuk­si­aan saa­da asun­toa opiskelupaikkakunnalta.
    #

  63. Lii­an vanha
    “Telia­So­ne­ra on palveluyritys.”

    No onpa kyl­lä hyvä esi­merk­ki pal­ve­lu­yri­tyk­ses­tä, kysei­nen laf­ka­han kuu­luu tietoteollisuuteen!

    Lähem­pä­nä se on kyl­lä kulu­ra­ken­teel­taan teol­li­suus­yri­tys­tä kuin pal­ve­lu­yri­tys­tä, ihan vaan jo nii­den val­ta­vien verk­ko­jen takia. 

    Se nyt vaan on täy­sin päi­vän­sel­vä fak­ta, että nyky­me­nol­la jokai­sen laman jäl­jil­tä työt­tö­myys jää kor­keam­mal­le mitä se oli ennen lamaa. Tämä kehi­tys joh­tuu raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta ja se tulee jat­ku­maan, eikä edes elä­köi­ty­mi­nen sii­hen auta.

  64. No onpa kyl­lä hyvä esi­merk­ki pal­ve­lu­yri­tyk­ses­tä, kysei­nen laf­ka­han kuu­luu tietoteollisuuteen!”

    Tie­don väli­tys on pal­ve­lua, ei Telia­So­ne­ra luo eikä yllä­pi­dä mitään tie­toa , pait­si tie­tys­ti asiak­kai­siin ja ver­kon hal­lin­taan liittyviä.
    Arvo­ka­kin on asiaks­tei­to, seu­raa­vak­si maas­sa ole­vat kaa­pe­lit ja kol­man­nek­si kiin­teis­töt, nel­jän­nek­si laitteet.
    Kyl­lä suu­rin osa aivan kon­kreet­tis­ta mate­ri­aa­lia eikä lii­ty tietoon

  65. ISS on puh­das pal­ve­lu­yri­tys ja sen­kin menois­ta vain 60 % on henkilöstömenoja.
    Siel­lä on jo pal­koil­la tie­tys­ti pai­noar­voa, mut­ta suuu­rem­pi mer­ki­tys on resurs­sien tehok­kaal­la hyödyntämisellä.

  66. Itse asias­sa tuo kor­kea työ­mark­ki­noi­den dyna­miik­ka lyhen­tää myös työ­uraa eli n 3,5 vuot­ta työ­uras­ta hävi­ää lii­an jous­ta­vien työ­mark­ki­noi­den vuoksi.

    Täs­tä ongel­mas­ta ei halu­ta puhua ‚kun tavoi­tel­laan pidem­pää työ­uraa. Mut­ta dyna­miik­ka­hä­vik­ki koh­dis­tuu juu­ri sii­hen työ­voi­maan, jota työ­nan­ta­jat haluavat.

  67. Se nyt vaan on täy­sin päi­vän­sel­vä fak­ta, että nyky­me­nol­la jokai­sen laman jäl­jil­tä työt­tö­myys jää kor­keam­mal­le mitä se oli ennen lamaa”

    Tämä joh­tuu sii­tä, että lope­tim­me ylei­sen työ­ajan lyhen­tä­mi­sen 1980-luvulla.
    Nyt työ­ai­kaa lyhen­ne­tään työt­tö­myys­jak­soil­la , jot­ka koh­dis­tu­vat erit­täin epä­ta­sai­ses­ti työvoimaan.
    Vie­lä 80-luvul­la työt­tö­myys­jak­so­ja oli 200000 ja mene­tet­tiin vain o,8 vuot­ta työ­uras­ta työt­tö­myyy­den vuoksi-
    Tämä näkyy myös työ­tun­tien vähe­ne­mi­se­nä , vuon­na 1989 teim­me 11 % enem­män työ­tun­te­ja kuin 2007 vaik­ka työs­sä­oli­joi­ta oli 2007 hie­man enemmän.

    Kun työt­tö­myys­jak­sot koh­dis­tu­vat vain osaan työ­voi­mas­ta niin se alkaa aiheut­ta myös sosi­aa­lis­ta syr­jäy­ty­mis­tä ja joh­taa raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den kas­vuun, sil­lä pät­kä­työ­läi­ne jou­tuu hel­pos­ti syr­jään työelämästä
    Sen vuok­si meil­lä on myös suu­ri raken­teel­li­nen­kin työttömyys

  68. Akti­voin­ti on erään tut­ki­jan mukaan nyky­ti­lan­tees­sa parem­min­kin hui­jaus­ta kuin tulok­sel­lis­ta toi­min­taa. Toi­men­pi­tei­den pitää aut­taa työl­lis­ty­mään, jot­ta niis­sä oli­si järkeä.

    Puheet sii­tä että pak­koak­ti­voin­ti oli­si tar­peen työt­tö­män elä­män­laa­dun kan­nal­ta on äärim­mäis­tä hol­hous­men­ta­li­teet­tia. On toki ole­mas­sa res­su­koi­ta, jot­ka eivät kek­si muu­ta käyt­töä vapaal­le ajal­leen kuin kal­jan­juon­nin, mut­ta ei sen takia pidä hol­ho­ta työt­tö­miä ylei­ses­ti kuin lap­sia. On outoa että vaik­ka meil­lä laki ei mah­dol­lis­ta pak­ko­hoi­toa alko­ho­li­riip­pu­vuu­den takia, niin pak­ko­toi­men­pi­tei­tä oikeu­te­taan ste­reo­ty­pial­la soh­val­la makaa­vas­ta, kal­jaa kis­ko­vas­ta työttömästä.

    Työn mer­ki­tyk­ses­tä: en voi ymmär­tää miten työ voi teh­dä elä­mäs­tä mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää (pait­si rahan kaut­ta) ellei kysees­sä ole sel­lai­nen työ jos­ta pitää tai johon tun­tee kut­su­mus­ta. Moni työ on kui­ten­kin pelk­kää rutii­nien tois­toa. Jot­kin työt ovat ter­vey­del­le hai­tal­li­sia, esim. yövuo­ro­jen takia.

  69. Sylt­ty
    “Se nyt vaan on täy­sin päi­vän­sel­vä fak­ta, että nyky­me­nol­la jokai­sen laman jäl­jil­tä työt­tö­myys jää kor­keam­mal­le mitä se oli ennen lamaa”

    Lii­an vanha
    “Tämä joh­tuu sii­tä, että lope­tim­me ylei­sen työ­ajan lyhen­tä­mi­sen 1980-luvulla.”

    No höpön­lö­pön sen­tään. Eipä ole Rans­kas­sa­kaan saa­vu­tet­tu täys­työl­li­syyt­tä vaik­ka nip­sai­si­vat kovas­ti­kin työ­ai­kaa (tämä tosin tuli yllä­tyk­se­nä vain sosialisteille).

    Nyt työ­ai­kaa lyhen­ne­tään työt­tö­myys­jak­soil­la , jot­ka koh­dis­tu­vat erit­täin epä­ta­sai­ses­ti työvoimaan.”

    Työ­ajan lyhen­tä­mi­nen tasai­ses­ti kaut­ta lin­jan on taas ihan täyt­tä uto­pi­aa. Miten ihmees­sä lap­peen­ran­ta­lai­sel­le metal­li­mie­hel­le valui­si yhtään enem­pää töi­tä, jos hel­sin­ki­läi­set toi­mi­hen­ki­löt teki­si­vät vähem­män työtunteja?

    Työn­te­ki­jät ja työt kun ovat eri pai­kois­sa eivät­kä lvi-asen­ta­jat muu­tu yös­sä koo­da­reik­si eikä toi­mis­to­sih­tee­rit siivoajiksi.

  70. Lii­an vanha:

    Tämä joh­tuu sii­tä, että lope­tim­me ylei­sen työ­ajan lyhen­tä­mi­sen 1980-luvulla.

    Pätee­kö tää vaan Suo­mes­sa? Eli pysyy­kö Japa­nin työt­tö­myys alhaal­la siks, että ne vähen­tää yleis­tä työaikaa?

    Minä roh­ke­ni­sin väit­tää, että meil­lä on työt­tö­myyt­tä siks, että työ­tä ei kan­na­ta tehdä/teettää. Jos työn teettämisestä/tekemisestä teh­dään kan­nat­ta­vam­paa, niin työl­li­syys lisään­tyy ihan riip­pu­mat­ta sii­tä mitä ylei­sel­le työ­ajal­le tapahtuu.

  71. Pätee­kö tää vaan Suo­mes­sa? Eli pysyy­kö Japa­nin työt­tö­myys alhaal­la siks, että ne vähen­tää yleis­tä työaikaa?”

    Japa­nis­sa­kin työt­tö­myys on kas­va­nut. Tilas­tot eivät sitä ker­ro, sil­lä ILO stan­dar­di, jota käy­te­tään las­kee työ­voi­man ulko­puo­lel­le hen­ki­löt, jot­ka ovat ollet kuu­kau­den hake­mat­ta töitä .
    Esim minä­kään en ole enää työ­tön vaik­ka kir­joit­te­len­kin joka kuu­kausi työtön-työtön-lorua.

    Työt­tö­myys­lu­ku ei ker­ro mitään todellisuudesta.

    Töi­tä on sen ver­ran kuin on osto­voi­maa­kin eli kan­sa­kun­nan osto­voi­ma sane­lee työn määrän
    Mik­si­kö­hän Viros­sa työt­tö­myys lähen­te­lee 20 % vaik­ka palk­ko­ja on alen­net­tu ? Sinun opeil­la­si sen pitä­si olla 0 kos­ka työn hin­ta on las­ke­nut 20–30 %

  72. No höpön­lö­pön sen­tään. Eipä ole Rans­kas­sa­kaan saa­vu­tet­tu täys­työl­li­syyt­tä vaik­ka nip­sai­si­vat kovas­ti­kin työ­ai­kaa (tämä tosin tuli yllä­tyk­se­nä vain sosialisteille).”

    Samal­la lei­kat­tiin palk­ko­ja ja osto­voi­maa, aikai­sem­min työ­ajan lyhen­nys teh­tiin osto­voi­maa leik­kaa­mat­ta ja tyy­dyt­tiin vas­taa­vas­ti alem­piin palkankorotuksiin

  73. Rans­kan työ­ajan lyhen­nys jäi myös tor­sok­si, sil­lä suu­rin osa työn­te­ki­jöi­tä on sen ulkopuolella

    Ulko­puo­lel­le jää­vät työn­te­ki­jät pie­ny­ri­tyk­sis­sä, joi­den lei­vis­sä Rans­kas­sa on puo­let pal­kol­li­sis­ta. Myös yrit­tä­jät, maa­ta­lous­työn­te­ki­jät, rek­ka­kus­kit ja tar­joi­li­jat teke­vät pal­jon pitem­piä työviikkoja.
    Lai­naus Palkkatöläisestä

    Rans­ka­lais­ten kes­ki­työ­ai­ka on INSEE:n mukaan yhä 38 tun­tia vii­kos­sa. Täs­sä ei ole mitään outoa, sil­lä vuo­den 1936 kan­san­rin­ta­ma­hal­li­tuk­sen lyhen­tä­mä työ­ai­ka toteu­tui koko­nai­suu­des­saan vas­ta 1970-luvulla.”

  74. Minä roh­ke­ni­sin väit­tää, että meil­lä on työt­tö­myyt­tä siks, että työ­tä ei kan­na­ta tehdä/teettää. Jos työn teettämisestä/tekemisestä teh­dään kan­nat­ta­vam­paa, niin työl­li­syys lisään­tyy ihan riip­pu­mat­ta sii­tä mitä ylei­sel­le työ­ajal­le tapahtuu.”

    Niin­pä. Ei työt­tö­myy­den syy ole moni­mut­kai­nen. Kysy­mys on vain tuo­tan­non varas­to­jen vaih­dos­ta. Eli rea­li­ta­lou­den rahan kier­ros­ta. Tuo­tan­to tapah­tuu käyt­täen työ­tä, konei­ta ja lait­tei­ta. Mitä enem­män mak­sut kier­tä­vät tuo­tet­tu­jen hyö­dyk­kei­den vaih­dos­sa, sitä enem­män on työ­tä. Työt­tö­myys syn­tyy, kun rahat mene­vät ei-tuo­tet­tui­hin “hin­toi­hin,” jol­loin raha pois­tuu varas­to­jen kier­ros­ta. Maan­kor­koi­hin, mono­po­li­hin­toi­hin, etuoikeuksiin.
    Jokai­sen kan­san­ta­lou­den maan­kor­ko on n. 25% BKT:stä. Eli Suo­mes­sa n. 40 mil­jar­dia. Tämän siir­tä­mi­nen vero­tu­loik­si, jul­ki­sen sek­to­rin (mikä on tuot­ta­va) mää­rä­ra­hoik­si, työn ja tuo­tan­non sijaan, pois­tai­si työt­tö­myy­den 5 sekunnissa.

  75. lii­an van­ha: Työ ei lopu niin kau­an kuin ihmi­sil­lä on tyy­dyt­tä­mät­tö­miä halu­ja, joi­den tyy­dyt­tä­mi­ses­tä ne on val­mii­ta mak­sa­maan enem­män kuin mitä ihmi­set arvos­taa vapaa-aikaansa.

    Mik­si­kö­hän Viros­sa työt­tö­myys lähen­te­lee 20 % vaik­ka palk­ko­ja on alen­net­tu ? Sinun opeil­la­si sen pitä­si olla 0 kos­ka työn hin­ta on las­ke­nut 20–30 %

    ?! No kai se nyt riip­puu sii­tä miten pal­jon pal­kat ale­nee suh­tees­sa NBKT:n kehitykseen.

    Kjr63:

    Työt­tö­myys syn­tyy, kun rahat mene­vät ei-tuo­tet­tui­hin “hin­toi­hin,” jol­loin raha pois­tuu varas­to­jen kierrosta.

    Ei raha pois­tu mihin­kään kier­ros­ta pait­si sil­loin kun joku pitää käteis­tä pat­jas­sa tai pan­kit yli­mää­räi­siä reser­ve­jä keskuspankissa.

  76. Eräs teki­jä mikä vie työt mata­la­tuot­toi­sil­ta ovat nämä eri­lai­set pal­kat­to­mat harjoittelijat.

    Hei­dän työ­pa­nok­sen­sa on jo liki 100000 htv eli tämä toi­min­ta vää­ris­tää mel­koi­ses­ti työmarkkinoita.
    Ja ilmais­työt ovat kasvussa

  77. Työ ei lopu niin kau­an kuin ihmi­sil­lä on tyy­dyt­tä­mät­tö­miä halu­ja, joi­den tyy­dyt­tä­mi­ses­tä ne on val­mii­ta mak­sa­maan enem­män kuin mitä ihmi­set arvos­taa vapaa-aikaansa.”

    Halu­ja hil­lit­see raha ja aika

  78. Art­tu­ri:
    “Ei raha pois­tu mihin­kään kier­ros­ta pait­si sil­loin kun joku pitää käteis­tä pat­jas­sa tai pan­kit yli­mää­räi­siä reser­ve­jä keskuspankissa”

    Kyl­lä se pois­tuu. Jos rahal­la ei mak­se­ta tava­roi­den ja pal­ve­lui­den tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta, työs­tä ja pää­omas­ta, tava­roi­ta ja pal­ve­lui­ta on vähemmnän.
    Ajat­te­le nyt. Jos mak­sat kän­ny­käs­tä 200 euroa pal­jon­ko sii­tä on tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia? Suu­rin osa. Jos mak­sat maas­ta, pal­jon­ko sii­tä? Ei mitään. Ja maan hin­ta on kol­min­ker­tais­tu­nut 10 vuo­des­sa. Raha kier­tää vuo­kris­sa, eikä työs­sä ja pääomassa.

  79. OJ: Jos halu­aa maa­ta soh­val­la ja juo­da kal­jaa pitää hakea toi­meen­tu­lo­tu­kea, ei työt­tö­myys­tur­vaa. Ei Suo­mes­sa ole pak­ko teh­dä työ­tä, mut­ta työt­tö­myys­tu­kea saa­vat vain ne, jot­ka ovat val­mii­ta teke­mään työ­tä. Olen ollut myös varas­to­mie­he­nä. Työ oli aika tyl­sää mut­ta työyh­tei­sö mie­len­kiin­toi­nen. Hyviä muis­to­ja, hyviä kokemuksia.

  80. lii­an vanha:

    Halu­ja hil­lit­see raha ja aika

    Miten sit­ten on mah­dol­lis­ta, että vaik­ka aikaa ei ole tul­lut lisää, niin haluil­le ei näy loppua?

    Rahas­ta se ei tie­ten­kään voi olla kiin­ni, kos­ka se on pelk­kä vaih­don väli­ne ja sit tulee kes­kus­pan­kis­ta nap­pia painamalla.

    Kjr63: heh, no niin ajat­te­len­kin. Ajat­te­le­pa sinä tätä: minä kai­van sinul­le ojan. Sinä mak­sat minul­le 20 euroa. Minul­la on 20 euroa enem­män, sinul­la 20 euroa vähemmän.

    Minä myyn sinul­le palan maa­ta. Sinä mak­sat minul­le 20 euroa. Minul­la on 20 euroa enem­män, sinul­la 20 euroa vähemmän.

    Kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa rahaa ei ole hävin­ny mihin­kään, vaik­ka ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa vaih­det­tiin resurs­sia “työ” ja toi­ses­sa resurs­sia “maa”.

  81. Miten sit­ten on mah­dol­lis­ta, että vaik­ka aikaa ei ole tul­lut lisää, niin haluil­le ei näy loppua?”

    Jos teh­dään pitem­pää työ­päi­vää tai työ­uraa niin ei ehdi­tään kulut­taa vähem­män. Aikaa ei tule lisää vuo­ro­kau­teen, elä­mään sitä voi tulla.
    Ja osto­kuu­me ale­nee kun hie­roo tyh­jäl­lä lom­pa­kol­la otsaa eli osto­voi­ma sane­lee kulu­tuk­sen rajat.
    Tuo rahan pai­na­mi­nen on Zim­bawes­sa juu­ri käyn­nis­sä, vot seu­ra­ta tulok­sia reaaliajassa

  82. Art­tu­ri:
    ‘Kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa rahaa ei ole hävin­ny mihin­kään, vaik­ka ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa vaih­det­tiin resurs­sia “työ” ja toi­ses­sa resurs­sia “maa”.’

    Ajat­te­le lop­puun asti.

    Toi­ses­sa tapauk­ses­sa oja jää kai­va­mat­ta. Mik­si mak­sai­sin sinul­le mitään suosta?
    Jos ei ole yli­jää­mää (sinun mark­ki­noil­le tuot­ta­maa vaih­toar­voa) ei ole rahaakaan.

  83. lii­an vanha:

    Jos teh­dään pitem­pää työ­päi­vää tai työ­uraa niin ei ehdi­tään kulut­taa vähemmän.

    Väi­tät­kö, että kavi­aa­rin syön­ti kes­tää pidem­pään kuin hernekeiton?

    Tuo rahan pai­na­mi­nen on Zim­bawes­sa juu­ri käyn­nis­sä, vot seu­ra­ta tulok­sia reaaliajassa

    No se ei ole aina­kaan lisän­nyt ihmis­ten halu­jen mää­rää, joten voi­ko sii­tä nyt sit pää­tel­lä, että halut ei oo rahas­ta riippuvaisia?

    Kjr:

    Mik­si mak­sai­sin sinul­le mitään suosta?

    En tie­dä. Se on sen osta­jan asia miks se haluu sitä maata.

    Jos ei ole yli­jää­mää (sinun mark­ki­noil­le tuot­ta­maa vaih­toar­voa) ei ole rahaakaan.

    Ei rahan mää­räl­lä ei oo mitään teke­mis­tä min­kään yli­jää­män kans­sa. Sitä on tasan sen ver­ran kuin kes­kus­pank­ki sitä painaa.

    Raha ei häviä mihin­kään, kun sitä siir­re­tään kädes­tä toi­seen riip­pu­mat­ta sii­tä min­kä takia sitä siirretään.

  84. Kii­tos mie­len­kiin­toi­ses­ta ja ajan­koh­tai­ses­ta kes­kus­te­lun avauk­ses­ta. Kir­joi­tin täs­tä lyhyen blo­gi­kir­joi­tuk­sen TVY ry:n yllä­pi­tä­män Ihmi­sar­vo­foo­ru­mi 2010 blogiin: 

    Täs­sä alla on lyhyt yhteen­ve­to­ni ja kom­ment­ti­ni Osmon kirjoituksesta:

    -Jos aja­tel­laan aktii­vi­toi­men­pi­tei­tä inves­toin­tei­na, niin toi­men­pi­teet tulee koh­dis­taa sin­ne mis­sä on suu­rin mah­dol­li­nen tuotto.

    -Inves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­den näkö­kul­mas­ta toi­men­pi­tei­den pää­pai­no ja resurs­sit tulee koh­den­tua nii­hin, jot­ka työl­lis­ty­vät mah­dol­li­sim­man hel­pos­ti ja ovat mah­dol­li­sim­man tuottavia.

    -Koko­naan toi­nen asia on, että mitä inhi­mil­li­siä hyö­ty­jä aktii­vi­nen työ­voi­ma­po­li­tiik­ka tar­jo­aa niil­le ihmi­sil­le, jot­ka eivät työl­lis­ty niin hel­pos­ti avoi­mil­le mark­ki­noil­le, ja jot­ka eivät oli­si tuot­ta­via avoi­mil­la markkinoilla.

    -Jos aktii­vi­nen työ­voi­ma­po­li­tiik­ka tar­jo­aa näi­tä inhi­mil­li­siä hyö­ty­jä asiak­kaal­le, niin aktii­vi­sen työ­voi­ma­po­li­tii­kan ei tuli­si olla pakol­lis­ta karens­sin uhal­la, kos­ka nämä ihmi­set haluai­si­vat näi­den inhi­mil­lis­ten hyö­ty­jen takia muu­ten­kin osal­lis­tua toimenpiteisiin.

    -Toi­men­pi­tei­den pakol­li­nen koh­dis­ta­mi­nen ei ole teho­kas inves­toin­ti – eten­kään nii­den työt­tö­mien koh­dal­la, jot­ka eivät muu­ten­kaan työl­lis­tyi­si avoi­mil­le mark­ki­noil­le. Jos halu­taan kehit­tää ran­gais­tus­me­ne­tel­mä raho­jen seu­ran­taan, tuli­si miet­tiä mui­ta kei­no­ja kuin aktiivitoimenpiteet.

    Jos olen oikein tul­kin­nut Osmo Soi­ni­vaa­ran kir­joi­tuk­sen, niin kes­kus­tel­ta­vaa riit­tää. Ensin­nä­kin läh­tö­ase­tel­ma sii­tä, että aktii­vi­nen työ­voi­ma­po­li­tiik­ka tuli­si näh­dä inves­toin­ti­na on hute­ral­la poh­jal­la. Mil­lä mit­ta­ril­la voi­daan mita­ta sitä, että juu­ri aktii­vi­sen työ­voi­ma­po­li­tii­kan kei­noin tehok­kaim­mat työt­tö­mät työl­lis­ty­vät avoi­mil­le mark­ki­noil­le – eivät­kä vain sen takia, että ovat yksin­ker­tai­ses­ti par­hai­ten työl­lis­tet­tä­viä? Eikö val­tion teh­tä­vä oli­si päin­vas­toin tukea enem­män juu­ri nii­tä ihmi­siä, joil­la on kes­ki­mää­räis­tä hei­kom­mat työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det, mut­ta tuki­toi­mien perus­teel­la saa­vat tar­vit­ta­vat (kes­ki­mää­räi­set) edel­ly­tyk­set työl­lis­tyä työmarkkinoille?

    Tämä on Ruot­sin ja Tans­kan työ­voi­ma­po­li­tii­kan läh­tö­koh­ta. Siel­lä kar­toi­te­taan ris­ki­ryh­mät ja koh­den­ne­taan lisää pal­ve­lu­ja, jos sat­tuu kuuu­lu­maan ris­ki­ryh­mään esim. maa­han­muut­ta­jiin, vajaa­kun­toi­siin, pit­kä­ai­kais­työt­tö­miin ja ikään­ty­nei­siin ihmisiin.

    Olen samaa miel­tä, että aktii­vi­ses­sa työ­voi­ma­po­li­tii­kas­sa on myös inhi­mil­li­nen puo­li. On ensiar­voi­sen tär­ke­ää, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus olla hyö­dyl­li­nen toi­sil­le ihmi­sil­le, kuu­lua osak­si yhtei­söä jne. vapaa­eh­toi­sel­ta poh­jal­ta. Miten käy esim. niil­le ihmi­sil­le joil­le ei tar­jo­ta edes sitä vähää, mitä aktii­vi­sen työ­voi­ma­po­li­tii­kan kei­noin nyt tar­jo­taan? Ongel­ma Suo­mes­sa on pikem­min­kin se, että lii­an vähän on pal­ve­lu­ja niil­le ihmi­sil­le, jot­ka ovat syr­jäy­ty­neet, tai ovat vaa­ras­sa syrjäytyä.

    Suu­rin osa aktii­vi­sen työ­voi­ma­po­li­tii­kan toi­men­pi­teis­tä käy­te­tään juu­ri Osmon toi­vo­mal­la taval­la – eli nii­hin ihmi­siin, jot­ka ovat yhteis­kun­nan kan­nal­ta näen­näi­ses­ti par­hai­ta inves­toin­te­ja – eli ensim­mäi­sen kol­men kuu­kau­den työt­tö­mä­nä ollei­siin. Vuon­na 2008 61% työ­voi­ma­po­liit­ti­sis­ta toi­men­pi­teis­tä koh­dis­tui alle 3 kk työt­tö­mä­nä ollei­siin. 3–6 kk työt­tö­mä­nä ollei­siin koh­dis­tet­tiin 18 % kai­kis­ta aktii­vi­sen työ­voi­ma­po­li­tii­kan toi­men­pi­teis­tä. Yli vuo­den työt­tö­mä­nä ollei­siin koh­dis­tet­tiin vain n. 8 % kai­kis­ta aktii­vi­sen työ­voi­ma­po­li­tii­kan toimenpiteistä.

    Vuon­na 1995 vas­taa­vat luvut oli­vat näi­den yo. kate­go­rioi­den osal­ta 3kk 32%, 3–6 kk 17%, yli 12kk 32%. Näyt­tää siis sil­tä, että vuo­sien var­rel­la aina­kin toi­men­pi­teis­sä mitat­tu­na pää­pai­no toi­men­pi­teis­sä on todel­la­kin kään­ty­nyt suo­si­maan vas­ta työt­tö­mik­si joutuneita.

    Juk­ka Haa­pa­kos­ki – TVY ry

    Luvut ovat Peräi­sin Erk­ki Lauk­ka­sen (SAK) esi­tyk­ses­tä Turus­sa 8.9.2010.

  85. Väi­tät­kö, että kavi­aa­rin syön­ti kes­tää pidem­pään kuin hernekeiton?”

    Eivät mil­jo­nää­rit­kään käy­tä rajat­to­mas­ti pal­ve­lu­ja ja tava­raa vaan suu­rin osa tulois­ta jää säästöön.
    Eli ihmi­sen halut ja tar­peet ovat kui­ten­kin rajalliset

  86. Ei rahan mää­räl­lä ei oo mitään teke­mis­tä min­kään yli­jää­män kans­sa. Sitä on tasan sen ver­ran kuin kes­kus­pank­ki sitä painaa.

    Raha ei häviä mihin­kään, kun sitä siir­re­tään kädes­tä toi­seen riip­pu­mat­ta sii­tä min­kä takia sitä siirretään.

    Pahoit­te­lut sivu­rai­tees­ta, mut­ta molem­mat väit­teet ovat fak­ti­ses­ti vää­riä. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa rahas­ta syn­tyy kes­kus­pan­kin ulko­puo­lel­la, ja rahaa hävi­ää, kun vel­ko­ja mak­se­taan pois.

  87. lii­an van­ha: eli halut koh­dis­tuu aina kulut­ta­mi­seen just sil­lä het­kel­lä? Vai vois­ko olla sit­ten­kin niin, että halu­ja voi olla vaik­ka sen suh­teen mitä tapah­tuu kun itse ei oo enää mai­se­mis­sa tai miten muut kuin itse kulut­taa yms.

    tcrown: Ok. Miten rahan mää­rä riip­puu kjr63:n yli­jää­mäs­tä? Miten raha hävi­ää, kun sitä siir­re­tään kädes­tä toiseen?

  88. Miten rahan mää­rä riip­puu kjr63:n ylijäämästä?

    Pahoit­te­lin jo ker­ran sivu­rai­tees­ta, pahoi­tel­laan vie­lä toi­sen kerran.

    Miten raha hävi­ää, kun sitä siir­re­tään kädes­tä toiseen?

    Eikö vel­kaeks­pan­sio ollut jo tut­tu käsi­te? Minä olen lait­ta­nut tilil­le (eli lai­nan­nut pan­kil­le) sata­sen, pan­kil­la on hol­veis­saan yhteen­sä ton­ni käteis­tä. Rahaa yhteis­kun­nas­sa on siis yhteen­sä 100 + 1000 = 1100 euroa. Käyn nos­ta­mas­sa sata­se­ni, eli pank­ki mak­saa vel­ko­jaan pois, eli sata­nen siir­tyy pan­kin kädes­tä minun kätee­ni. Nyt rahaa on yhteen­sä 100 + 900 = 1000. Sata­nen hävi­si tai­vaan tuuliin.

  89. Art­tu­ri:
    “En tie­dä. Se on sen osta­jan asia miks se haluu sitä maata.”

    Ei suo­ta kukaan osta. Maa­ta halu­taan kun sitä tar­vi­taan, kun sil­lä on jotain käyt­töä. Kuten asu­mi­seen. Ilman yli­jää­mää, maan arvo on nol­la, kos­ka kaik­ki elä­vät omavaraistaloudessa.

    Ei rahan mää­räl­lä ei oo mitään teke­mis­tä min­kään yli­jää­män kans­sa. Sitä on tasan sen ver­ran kuin kes­kus­pank­ki sitä painaa.”

    Rahaa voi olla vaik­ka tril­joo­nia. Sen arvo on kui­ten­kin vain reaa­li­ta­lou­den vaih­don määrä.

    Raha ei häviä mihin­kään, kun sitä siir­re­tään kädes­tä toi­seen riip­pu­mat­ta sii­tä min­kä takia sitä siirretään.”

    Puhe oli rahan kier­ros­ta. Todel­li­nen varal­li­suus kuluu ja rahan kier­täes­sä tuo­tan­to­kustn­nuk­sis­sa varal­li­suus tuo­te­taan ja yllä­pi­de­tään. Kun raha kier­tää arvo­pa­pe­reis­sa, kuten maas­sa, ei syn­ny mitään. Pait­si työttömyys.

  90. Lisään vie­lä edel­li­seen, että ter­mi “yli­jää­mä” on Adam Smit­hil­tä. Se on se tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen mää­rä mikä ylit­tää oma­va­rais­ta­lou­den tuo­tan­non mää­rän. Se on siis se tuo­tan­to mikä muo­dos­taa mark­ki­nat ja vaih­don. Yli­jää­män mää­rä on kan­sa­kun­nan varal­li­suus. Ja kai­ken jär­jen mukaan ainoas­taan se antaa myös arvon vaih­dan­nan väli­neel­le, rahalle.

  91. tcrown:

    Eikö vel­kaeks­pan­sio ollut jo tut­tu käsite?

    Oli. Mitä teke­mis­tä sil­lä on rahan tai Kjr63:n yli­jää­mään tai rahan tuhou­tu­mi­sen kans­sa, kun sitä vaih­de­taan maa­han tai tuhou­tu­mat­to­muu­teen kun sitä vaih­de­taan johon­kin muu­hun resurssiin?

    Minä väi­tin, että sil­lä mitä resurs­sia vaih­de­taan ei oo mitään teke­mis­tä rahan tuhou­tu­mi­sen kans­sa. Sinä sanoit, että oon vää­räs­sä. Odo­tan edel­leen perusteluita.

    Kjr63:

    Ei suo­ta kukaan osta.

    yhyyy…

    Rahaa voi olla vaik­ka tril­joo­nia. Sen arvo on kui­ten­kin vain reaa­li­ta­lou­den vaih­don määrä.

    Niin siis tar­koi­tat, että rahan arvo riip­puu sii­tä mitä sil­lä voi ostaa? Olen samaa mieltä. 

    Kun raha kier­tää arvo­pa­pe­reis­sa, kuten maas­sa, ei syn­ny mitään. Pait­si työttömyys.

    Syn­tyy­ko sinus­ta työt­tö­myyt­tä myös sil­loin, kun arvo­pa­pe­rei­ta vaih­de­taan suo­raan toi­siin arvo­pa­pe­rei­hin ilman rahaa?

    Se on se tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen mää­rä mikä ylit­tää oma­va­rais­ta­lou­den tuo­tan­non mää­rän. Se on siis se tuo­tan­to mikä muo­dos­taa mark­ki­nat ja vaihdon.

    Eli sinun mie­les­tä yhteis­kun­nas­sa, joka tuot­taa vain sen mikä pys­tyy pitä­mään kaik­ki yhteis­kun­nan jäse­net hen­gis­sä ei oo mark­ki­noi­ta ollen­kaan? Roh­ke­nen olla voi­mak­kaas­ti eri mieltä.

    Täs­tä voi pää­tel­lä, että rahan arvo ei voi muo­dos­tua miten­kään pel­käs­tään mis­tään ylijäämästä.

  92. Minä väi­tin, että sil­lä mitä resurs­sia vaih­de­taan ei oo mitään teke­mis­tä rahan tuhou­tu­mi­sen kans­sa. Sinä sanoit, että oon vää­räs­sä. Odo­tan edel­leen perusteluita.

    Jos nyt tark­ko­ja ollaan, niin väit­tee­si, mihin puu­tuin, oli seuraava:

    Raha ei häviä mihin­kään, kun sitä siir­re­tään kädes­tä toi­seen riip­pu­mat­ta sii­tä min­kä takia sitä siirretään.”

    Tun­nus­tan, että en ole tätä kes­kus­te­lua seu­ran­nut kovin­kaan tar­kas­ti, tuo vain pis­ti sil­mään. Jos nyt täs­sä asiayh­tey­des­sä tar­koi­tit­kin väit­teel­lä­si jota­kin muu­ta kuin että raha ei häviä mihin­kään, kun sitä siir­re­tään kädes­tä toi­seen riip­pu­mat­ta sii­tä min­kä takia sitä siir­re­tään, niin pahoit­te­len jäl­leen ja pois­tun takavasemmalle.

    (Itsea­sias­sa jo aiem­min pis­ti sil­män samal­la taval­la vir­heel­li­nen väitteesi 

    Ei raha pois­tu mihin­kään kier­ros­ta pait­si sil­loin kun joku pitää käteis­tä pat­jas­sa tai pan­kit yli­mää­räi­siä reser­ve­jä keskuspankissa.”, 

    mut­ta tuol­loin en ehti­nyt asi­aa kommentoida.)

    Mitä Kjr63:n argu­ment­tei­hin tulee, en ole alkuun­kaan var­ma edes mitä Kjr63 yrit­tää sanoa, mut­ta par­haan ymmär­ryk­se­ni mukaan men­nään pie­leen sii­nä, että ole­te­taan, että joten­kin kaik­kien maa­il­man raho­jen ja reaa­li­va­ral­li­suu­den pitäi­si olla sama­nar­voi­sia, eli jos minä sai­sin kaik­ki maa­il­man rahat, voi­sin ostaa koko maa­il­man reaa­li­va­ral­li­suu­den, ja sii­hen kului­si tasan kaik­ki rahat. Tuol­lais­ta sään­töä ei tie­tääk­se­ni ole, tai aina­kaan kukaan ei sel­lai­ses­ta ole minul­le ker­to­nut, saa­ti onnis­tu­nu perus­te­le­maan mik­si niin oli­si. Sen sijaan minul­le on vakuut­ta­vas­ti ker­rot­tu, että raha on yhteis­kun­nan vel­ko­jen mää­rän mit­ta­ri, ja velan mää­rä­hän ei miten­kään vält­tä­mät­tä rii­pu yhteis­kun­nan reaa­li­va­ral­li­suu­des­ta, vaan sitä voi olla enem­män tai vähemmän.

  93. tcrown: No ok.

    Mun olis pitä­ny var­maan puhua kes­kus­pank­ki­ra­has­ta tai M0:sta tai jotai.

    Eiks voi­tas sopia vaan että jos puhu­taan pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta, velois­ta , val­tion lai­na­pa­pe­reis­ta yms., niin puhu­taan jos­tain muus­ta kuin rahasta?

  94. Eiks voi­tas sopia vaan että jos puhu­taan pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta, velois­ta , val­tion lai­na­pa­pe­reis­ta yms., niin puhu­taan jos­tain muus­ta kuin rahasta?

    Minun mie­les­tä­ni on parem­pi, että oman sala­kie­len sijaan käy­te­tään ter­mi­no­lo­gi­aa, joka täs­sä tapauk­ses­sa vas­taa sekä “viral­lis­ta” ter­mi­no­lo­gi­aa, että yleis­tä kie­len­käyt­töä. Tili­ra­ha on rahaa aivan sii­nä mis­sä koli­kot­kin, niin ylei­ses­sä kie­len­käy­tös­sä kuin talous­tie­tees­sä ylei­ses­ti. Jos sinul­la on tar­ve puhua kätei­ses­tä tai muis­ta raha-aggre­gaa­teis­ta, niin niil­le on omat ter­min­sä. (Hie­man kyl­lä ihmet­te­len, mikä talou­del­li­nen ana­lyy­si vaa­tii erot­te­le­maan kätei­sen ja ne bitit, jot­ka ovat peräi­sin kes­kus­pan­kis­ta, muus­ta rahas­ta. Aina­kaan sinun tämän kes­kus­te­lun argu­ment­ti­si eivät mie­les­tä­ni sitä vaa­di, eikä minun sivu­huo­mio­ni tee sinun argu­ment­te­ja­si epä­va­li­deik­si, vaan vähän eri­koi­ses­ti muotoilluiksi.)

  95. tcrown:

    Hie­man kyl­lä ihmet­te­len, mikä talou­del­li­nen ana­lyy­si vaa­tii erot­te­le­maan kätei­sen ja ne bitit, jot­ka ovat peräi­sin kes­kus­pan­kis­ta, muus­ta rahasta.

    Ei var­maan mikään. Tar­ve syn­tyy sii­tä, että ei aina tart­te ruve­ta hal­ko­maan hiuk­sia sinun kans­sa luottoekspansiosta.

    Kes­kus­pank­ki­ra­han mää­rä (ja reser­vien mää­rä) mää­rit­tää sen luot­toeks­pan­sion mää­rän ja jos kes­kus­pank­ki­ra­han mää­rä eikä reser­vien mää­rä muu­tu, niin luot­toeks­pan­sion mää­rä­kään ei muu­tu. Eli jos raha vaih­taa kät­tä, niin joo voi tuhou­tua yhdes­tä pai­kas­ta rahaa, mut­ta se syn­tyy toi­seen paikkaan.

    Ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että pank­ki ei lai­naa rahaa eteen päin vaan pitää kes­kus­pan­kis­sa yli­mää­räi­siä reser­ve­jä rahaa tuhoutuu.

    Tämän kir­joit­ta­mi­nen jokai­sen ker­ran kun puhu­taan rahas­ta ja sen tuhou­tu­mi­ses­ta yms. on työlästä.

  96. Kes­kus­pank­ki­ra­han mää­rä (ja reser­vien mää­rä) mää­rit­tää sen luot­toeks­pan­sion mää­rän ja jos kes­kus­pank­ki­ra­han mää­rä eikä reser­vien mää­rä muu­tu, niin luot­toeks­pan­sion mää­rä­kään ei muu­tu. Eli jos raha vaih­taa kät­tä, niin joo voi tuhou­tua yhdes­tä pai­kas­ta rahaa, mut­ta se syn­tyy toi­seen paikkaan.

    Ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että pank­ki ei lai­naa rahaa eteen päin vaan pitää kes­kus­pan­kis­sa yli­mää­räi­siä reser­ve­jä rahaa tuhoutuu.

    En kyl­lä ymmär­rä. Eikö minun tal­le­tus­ta­ni las­ke­ta rahak­si? Vai eikö pan­kin kas­sas­sa ole­vaa sete­liä las­ke­ta rahak­si? Jos nuo ovat rahaa, niin minun las­kuop­pi­ni mukaan sitä hävi­ää, kun käyn nos­ta­mas­sa rahaa, mut­ta sinä väi­tät, että se raha pul­lah­taa jos­sa­kin muu­al­la esil­le. Missä?

    (Minä olen ymmär­tä­nyt, että reser­vi­vaa­ti­muk­set eivät ole käy­tän­nös­sä se luot­toeks­pan­sio­ta rajoit­ta­va teki­jä, vaan pääomavaatimukset.)

  97. tcrown:

    En kyl­lä ymmär­rä. Eikö minun tal­le­tus­ta­ni las­ke­ta rahak­si? Vai eikö pan­kin kas­sas­sa ole­vaa sete­liä las­ke­ta rahak­si? Jos nuo ovat rahaa, niin minun las­kuop­pi­ni mukaan sitä hävi­ää, kun käyn nos­ta­mas­sa rahaa, mut­ta sinä väi­tät, että se raha pul­lah­taa jos­sa­kin muu­al­la esil­le. Missä?

    No mitä sinä teet sil­lä rahal­la? Jos pis­tät pat­jaan, niin joo rahaa hävi­ää. Jos et, niin rahaa ei häviä.

    Ja mul­la voi olla nyt sit ter­mit seka­sin, mut­ta siis tar­ko­tan sitä sää­det­tyä osuut­ta mikä pan­kin on pidet­tä­vä tal­le­tuk­sis­ta itsel­lään sii­tä min­kä se voi lai­na­ta eteen­päin. Jos tuo­ta osuut­ta ei sää­del­täs, niin sit mark­ki­nat mää­räis sen­kin ja pel­käs­tään kätei­sen ja kes­kus­pank­ki­ra­han mää­rä olis se “ekso­gee­ni­nen” muuttuja.

  98. No mitä sinä teet sil­lä rahal­la? Jos pis­tät pat­jaan, niin joo rahaa hävi­ää. Jos et, niin rahaa ei häviä.

    No ostan vaik­ka banaa­ne­ja. Raha siir­tyy kaup­pi­aal­le, uut­ta rahaa ei syn­ny, ja raha on edel­leen hukas­sa. Vas­ta kun kaup­pias käy lait­ta­mas­sa rahan tilil­le, eli tekee uuden lai­nan pan­kil­le, tuo tili­ra­ha syn­tyy uudelleen.

    Kokeil­laan tois­ta esi­merk­kiä vain tili­ra­hal­la. Lyhen­nän sata­sel­la asun­to­lai­naa­ni. Minun tilil­tä­ni hävi­ää sata­nen. Pan­kil­la ole­van rahan näkö­kul­mas­ta juu­ri mikään ei muu­tu. Se raha, joka pan­kil­la oli aikai­sem­min minul­ta lai­na­na, muut­tui­kin nyt pan­kin “omak­si” rahak­si. Mut­ta yhteis­kun­nas­ta hävi­si sata­nen rahaa. (Tot­ta­kai, tämä “oma raha” paran­taa pan­kin vaka­va­rai­suut­ta, ja pank­ki voi lai­na­ta saman rahan uudes­taan ulos, mut­ta se ei muu­ta sitä, että jos velan mää­rä vähe­nee, eli pank­ki ei saa tuo­ta kaik­ke lai­nat­tua uudes­taan ulos, rahan mää­rä vähenee.)

    Ja mul­la voi olla nyt sit ter­mit seka­sin, mut­ta siis tar­ko­tan sitä sää­det­tyä osuut­ta mikä pan­kin on pidet­tä­vä tal­le­tuk­sis­ta itsel­lään sii­tä min­kä se voi lai­na­ta eteen­päin. Jos tuo­ta osuut­ta ei sää­del­täs, niin sit mark­ki­nat mää­räis sen­kin ja pel­käs­tään kätei­sen ja kes­kus­pank­ki­ra­han mää­rä olis se “ekso­gee­ni­nen” muuttuja.

    Täy­tyy tun­nus­taa, että en minä­kään täy­sin var­ma ole kes­kus­pank­ki­toi­min­nan detal­jeis­ta ja var­sin­kaan suo­ma­lai­ses­ta ter­mi­no­lo­gias­ta, mut­ta ymmär­tääk­se­ni juu­ri nuo reser­vi­vaa­ti­muk­set eivät tänä päi­vä­nä ole se pank­kien toi­min­taa rajoit­ta­va teki­jä. Itsea­sias­sa wiki­pe­dian mukaan yllät­tä­vän mones­sa maas­sa tuo reser­vi­vaa­ti­mus on pyö­reä nolla:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Reserve_requirement#Reserve_ratios

    Ja muis­sa­kin mais­sa tuo kos­kee siis ymmär­tääk­se­ni lähin­nä tal­le­tuk­sia, jouk­ko­vel­ka­kir­ja­ra­hoi­tus­ta, joka tyy­pil­li­sel­lä (ei-osuus- tai säästö)pankilla muo­dos­taa lei­jo­nan­osan rahoi­tuk­ses­ta tuo­ta vaa­ti­mus­ta ei ole.

    Pää­oma­vaa­teet (Basel II ja työn alla ole­va Basel III) käy­tän­nös­sä mää­rää­vät pal­jon­ko pan­kit voi­vat lainata.

    Mut­ta aja­tel­laan nyt het­ki noi­den reser­vi­vaa­ti­muk­sien kaut­ta, se kun on vähän hel­pom­paa kuin pää­oma­vaa­tei­den kaut­ta. Nuo reser­vi­vaa­ti­muk­set anta­vat teo­reet­ti­sen mak­si­min sil­le kuin­ka pal­jon pank­ki­jär­jes­tel­mä pys­tyy luo­maan omaa rahaa anne­tus­ta kes­kus­pank­ki­ra­has­ta. Tuo teo­reet­ti­nen mak­si­mi saa­vu­te­taan jos kaik­ki pan­kit lai­naa­vat niin pal­jon kuin rah­keet anta­vat myö­den. Jos nyt jos­tain syys­tä joku mak­saa vel­ko­jaan pois, ja pank­ki ei syys­tä tai toi­ses­ta löy­dä uut­ta asia­kas­ta, pank­ki­jär­jes­tel­män luo­maa rahaa on tosia­sial­li­ses­ti hävin­nyt. Täl­löin tie­tys­ti täl­lä pan­kil­la on “yli­mää­rin” reser­ve­jä. Ollaan­ko nyt joten­kin lähel­lä point­tia mitä yri­tät esit­tää? (Täl­löin­kään reser­vit eivät kyl­lä var­si­nai­ses­ti kas­va, vaan samoil­la reser­veil­lä voi­tai­siin lai­na­ta enemmän)

  99. tcrown:

    No ostan vaik­ka banaa­ne­ja. Raha siir­tyy kaup­pi­aal­le, uut­ta rahaa ei syn­ny, ja raha on edel­leen hukas­sa. Vas­ta kun kaup­pias käy lait­ta­mas­sa rahan tilil­le, eli tekee uuden lai­nan pan­kil­le, tuo tili­ra­ha syn­tyy uudelleen.

    Ja miks sun ole­tus ei olis, että tasan näin tapahtuu?

    Talou­des­sa tapah­tuu koko ajan mil­joo­nia täl­lai­sia nos­to­ja ja pano­ja tileil­le. Mil­lä perus­teel­la kes­kiar­vo muut­tuu sii­tä, että joku päät­tää ostaa banaaneja?

    Tuo teo­reet­ti­nen mak­si­mi saa­vu­te­taan jos kaik­ki pan­kit lai­naa­vat niin pal­jon kuin rah­keet anta­vat myö­den. Jos nyt jos­tain syys­tä joku mak­saa vel­ko­jaan pois, ja pank­ki ei syys­tä tai toi­ses­ta löy­dä uut­ta asia­kas­ta, pank­ki­jär­jes­tel­män luo­maa rahaa on tosia­sial­li­ses­ti hävin­nyt. Täl­löin tie­tys­ti täl­lä pan­kil­la on “yli­mää­rin” reservejä.

    Niin tämä on se minun käsi­tys, että rahaa hävi­ää vaan sil­loin, kun pank­ki ei lai­naa eteen­päin vaan kas­vat­taa mie­luum­min yli­mää­räis­ten reser­vien­sä (http://en.wikipedia.org/wiki/Excess_reserves) mää­rää. Minä en nää syy­tä olet­taa, että näin tapah­tuu sen takia, että joku ostaa banaa­nei­ta. (Tai mitään muu­ta­kaan. Ainoas­taan jos muu­tok­sia tapah­tuu korois­sa, lai­naa­mi­sen ris­keis­sä yms.)

    Eli sano­taan nyt sit näin. Kun raha vaih­taa omis­ta­jaa niin M0 ei muu­tu ja M2 ei muu­tu keskimäärin.

  100. Ja miks sun ole­tus ei olis, että tasan näin tapahtuu?

    Talou­des­sa tapah­tuu koko ajan mil­joo­nia täl­lai­sia nos­to­ja ja pano­ja tileil­le. Mil­lä perus­teel­la kes­kiar­vo muut­tuu sii­tä, että joku päät­tää ostaa banaaneja?

    Tot­ta­kai yleen­sä niin tapah­tuu. Kat­so­taan vaik­ka rahan mää­rän tilas­to­ja, ylei­ses­ti ottaen rahan mää­rä on kas­va­nut suh­teel­li­sen tasai­ses­ti. Mut­ta ei se, että joku muu jos­kus jos­sain muu­al­la luo rahaa, pois­ta sitä, että rahaa hävi­ää, kun minä mak­san velkojani. 

    Niin tämä on se minun käsi­tys, että rahaa hävi­ää vaan sil­loin, kun pank­ki ei lai­naa eteen­päin vaan kas­vat­taa mie­luum­min yli­mää­räis­ten reser­vien­sä (http://en.wikipedia.org/wiki/Excess_reserves) mää­rää.

    Okei, ote­taan sit­ten pää­oma­vaa­de mukaan. Ikä­vä kyl­lä minul­la ei ole asian­tun­te­mus­ta pää­oma­vaa­teen las­ken­nas­ta, joten argu­ment­tie­ni uskot­ta­vuus on vähän huo­no (var­sin­kin kun tie­dän jo etu­kä­teen esit­tä­vä­ni asian vaa­ral­li­sen pal­jon yksin­ker­tais­tet­tu­na, joten ris­ki, että yksin­ker­tais­tan vää­rin ei ole aivan pie­ni). Mut­ta siis ole­te­taan pää­oma­vaa­de (wiki­pe­dian tai­ka­sa­nat: Capi­tal adequacy ratio), joka sanoo, että pan­kin pää­oman (100) ja ris­ki­pai­no­tet­tu­jen sijoi­tus­ten (val­tion vel­ka­kir­jo­jen ja kes­kus­pank­ki­tal­le­tus­ten pai­no = 0%, mui­den 100%) suh­de pitää olla vähin­tään 10%. Pan­kil­la on yhdek­sän tal­le­tus­asia­kas­ta a 100, yhdek­sän lai­na-asia­kas­ta a 100 ja yksi asia­kas, joka on sekä lai­na- että tal­le­tus­asia­kas a 100 eli pys­tyy halu­tes­saan mak­sa­maan vel­kan­sa pois. Eli yhteensä :

    pää­omaa 100
    tal­le­tuk­sia 1000
    lai­naa 1000
    val­tion vel­ka­kir­jo­ja ja reser­ve­jä 100

    Nyt reser­vi­vaa­ti­mus on 2% tal­le­tuk­sis­ta, eli reser­ve­jä on 20 ja val­tion vel­ka­kir­jo­ja on 80. Pää­oma­vaa­de taas on 100 / (0 * 100 + 1 * 1000) = 10%, eli ollaan täs­mäl­leen rajalla.

    Rahaa on tal­le­tuk­set 1000 + val­tion vel­ka­kir­jat ja reser­vit 100 = 1100

    Seu­raa­vak­si tämä yksi asia­kas päät­tää mak­saa vel­kan­sa pois:

    pää­omaa 100
    tal­le­tuk­sia 900
    lai­naa 900
    val­tion vel­ka­kir­jo­ja ja reser­ve­jä 100

    Reser­vi­vaa­ti­mus on 2% tal­le­tuk­sis­ta, eli reser­ve­jä on 18 ja val­tion vel­ka­kir­jo­ja on 82. Pää­oma­vaa­de taas on 100 / (0 * 100 + 1 * 900) = 11,1%. Pää­oma­vaa­de siis ylit­tyy. Rahaa on 800 + 100 = 900, eli se sata­nen on hävin­nyt. Yli­mää­räi­set reser­vit ovat pysy­neet nol­las­sa, abso­luut­ti­set reser­vit ovat pie­nen­ty­neet. (Kyl­lä, pank­ki on vaka­va­rai­sem­pi kuin eilen. Jos vähen­ty­neet mar­gi­naa­li­tuo­tot eivät syö tulos­ta liikaa.)

    Ellei muu­ta, niin aina­kin tämä kes­kus­te­lu on osoit­ta­nut, että en ymmär­rä­kään kes­kus­pan­kin ja raha­ta­lou­den detal­je­ja lähel­le­kään niin hyvin kuin olen kuvi­tel­lut. Pitä­nee mat­ka­ta seu­raa­vak­si kirjakauppaan.

    Minä en nää syy­tä olet­taa, että näin tapah­tuu sen takia, että joku ostaa banaa­nei­ta. (Tai mitään muu­ta­kaan. Ainoas­taan jos muu­tok­sia tapah­tuu korois­sa, lai­naa­mi­sen ris­keis­sä yms.) 

    Minä en ole väit­tä­nyt, että rahaa hävi­ää kun ostan banaa­ne­ja. Olen väit­tä­nyt, että rahaa hävi­ää, kun mak­san vel­ko­ja­ni. (Tai vie­lä tar­kem­min, kun vel­ko­jen mää­rä yhteis­kun­nas­sa vähe­nee) Ja lai­na­so­pi­muk­seen tar­vi­taan kak­si. Jos ei ole haluk­kai­ta lai­na­not­ta­jia, niin ei nii­tä sit­ten ole. Narul­la ei voi työn­tää, ja rahan (nimellis)hintaa ei aina­kaan tois­tai­sek­si olla onnis­tut­tu las­ke­maan alle nollan.

  101. tcrown: Joo siis mul­le raha­ta­lous on kans aika hämä­rä­nä ja siks tyk­kään täs­tä kes­kus­tel­la, kun saa vähän aja­tuk­si­aan organisoitua.

    (Tai vie­lä tar­kem­min, kun vel­ko­jen mää­rä yhteis­kun­nas­sa vähenee) 

    No niin nyt ollaan aina­kin jos­tain samaa mieltä. 

    Minä oon sit­ten vie­lä pääl­le sitä miel­tä, että yksit­täi­nen velan­mak­su ei vähen­nä vel­ko­jen mää­rää yhteis­kun­nas­sa, pait­si sii­nä tapauk­ses­sa, että yli­mää­räi­set reser­vit kas­vaa, eli sii­nä tapauk­ses­sa, että pan­kit vähen­tä­vät tämän velan­mak­sun seu­rauk­se­na lainaamistaan.

    Narul­la ei voi työn­tää, ja rahan (nimellis)hintaa ei aina­kaan tois­tai­sek­si olla onnis­tut­tu las­ke­maan alle nollan.

    Täs­sä sul­le menee nyt käsit­teen sekai­sin. Rahan nimel­lis­hin­ta on mer­ki­tyk­se­tön ja sik­si “narul­la” voi työntää.

  102. Muut kii­reet alka­vat pai­na­maan sen ver­ran, että voi olla että tämä kes­kus­te­lu kui­vuu kokoon ennen kuin se valmistuu.

    No niin nyt ollaan aina­kin jos­tain samaa mieltä.

    Minä oon sit­ten vie­lä pääl­le sitä miel­tä, että yksit­täi­nen velan­mak­su ei vähen­nä vel­ko­jen mää­rää yhteis­kun­nas­sa, pait­si sii­nä tapauk­ses­sa, että yli­mää­räi­set reser­vit kas­vaa, eli sii­nä tapauk­ses­sa, että pan­kit vähen­tä­vät tämän velan­mak­sun seu­rauk­se­na lainaamistaan..

    Samal­la logii­kal­la olet sit­ten myös sitä miel­tä, että rahaa ei syn­ny kun otan lainaa?

    Olen samaa miel­tä, että vel­ko­jen mak­su ei vähen­nä net­to­ra­han mää­rää pien­tä tran­sak­tio­ai­kaa pidem­pää aikaa jos jom­pi­kum­pi seu­raa­vis­ta ole­tuk­sis­ta pitää:

    1. Reser­vi­vaa­ti­muk­set ovat se teki­jä, joka rajoit­taa pan­kin rahan­luon­ti­ky­kyä ie. luo­ton­an­toa, ei pel­käs­tään teo­rias­sa vaan myös käy­tän­nös­sä, niin että pan­kit “aja­vat tal­la poh­jas­sa rajoi­tin­ta vasten”

    2. Edel­lä esit­tä­mä­ni pää­oma­vaa­de on se rajoi­tin, jota vas­taan pank­ki ajaa, ja pan­kin pää­oman mää­rä on kiinteä.

    Nyt kysy­mys: Olet­ko kans­sa­ni samaa miel­tä, että jos pank­kien lai­nan­myön­töä rajoit­taa esit­tä­mä­ni kal­tai­nen pää­oma­vaa­de, ei reser­vi­vaa­ti­mus, ja pank­ki pys­tyy tar­vit­taes­sa muut­ta­maan pää­oman­sa kokoa (esi­mer­kik­si osin­gon kokoa sää­tä­mäl­lä), rahan mää­rän vähe­ne­mi­sek­si riit­tää se, että joku mak­saa lai­no­jaan pois. Tuo kun vähen­tää lai­no­jen koko­nais­ky­syn­tää, sitä kaut­ta pank­kien pää­oman tar­vet­ta ja reser­vien sijaan pank­ki työn­tää yli­mää­räi­set rahat osin­koi­na ulos.

  103. tcrown:

    Olet­ko kans­sa­ni samaa miel­tä, että jos pank­kien lai­nan­myön­töä rajoit­taa esit­tä­mä­ni kal­tai­nen pää­oma­vaa­de, ei reser­vi­vaa­ti­mus, ja pank­ki pys­tyy tar­vit­taes­sa muut­ta­maan pää­oman­sa kokoa (esi­mer­kik­si osin­gon kokoa sää­tä­mäl­lä), rahan mää­rän vähe­ne­mi­sek­si riit­tää se, että joku mak­saa lai­no­jaan pois. Tuo kun vähen­tää lai­no­jen koko­nais­ky­syn­tää, sitä kaut­ta pank­kien pää­oman tar­vet­ta ja reser­vien sijaan pank­ki työn­tää yli­mää­räi­set rahat osin­koi­na ulos.

    Vas­taus: kyllä.

    Eli toi­sin sanoen, jos rahan kysyn­tä vähe­nee, niin rahan mää­rä vähe­nee jos­sa­kin mää­rin itses­tään. Jos kysyn­tä vähe­nee niin pal­jon, että rahan mää­rä ei itses­sään vähe­ne riit­tä­väs­ti, niin kes­kus­pan­kin ottaa rahaa pois mark­ki­noil­ta. Jos taas rahan mää­rä vähe­nee lii­kaa suh­tees­sa kysyn­tään, niin kes­kus­pank­ki tun­kee mark­ki­noil­le lisää rahaa.

  104. Kai­ken tar­koi­tus on tuho­ta nykyi­nen yhteis­kun­ta­mal­li ja saa­da uusi tilal­le, jos­sa kaik­ki sai­raat, van­hat, vam­mai­set ja köy­hät tuho­taan ja tape­taan että elii­til­le jää enem­män kaik­kea! Orjia pide­tään vain tar­peel­li­nen mää­rä! sys­tee­mi vas­taa lähin­nä juu­ta­lais­ten kes­ki­tys­lei­re­jä ja lopul­lis­ta ratkaisua!

  105. Tätä var­maan kukaan kos­kaan lue… mut­ta. Yksi alue jota ei tule hel­pos­ti aja­tel­leek­si oli­si rek­ry­toi­jien lisäkouluttaminen/herättely. Olen täs­sä koh­ta vuo­den etsi­nyt tosis­sa­ni töi­tä, FT + 4 kiel­tä taus­tal­la, onnis­tu­mat­ta. Mones­ti on rivien­vä­lis­tä saa­nut ymmär­tää ole­van­sa “yli­kou­lu­tet­tu”. En kyl­lä oikeas­ti ymmär­rä käsi­tet­tä. Miten voi olla lii­an päte­vä johon­kin duuniin?
    Var­sin­kin tuo­tes­pe­sia­lis­tien ja eri­kois­myy­jien haki­jat tun­tu­vat mie­lum­min palk­kaa­van mer­ko­no­min nak­ki­las­ta kun kie­li­tai­toi­sen toh­to­rin. Tai sit­ten työ­voi­ma­pu­la on vie­lä pal­jon suu­rem­pi val­he kun mitä nyt tiedetään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.