Päijät-Häme ja rollaattorit

58 vastausta artikkeliin “Päijät-Häme ja rollaattorit”

1. Olisikos mieltä sem­moi­ses­sa että kun­tien tehtävät mietit­täisi­in uusik­si hoiva­puolel­la kokonaan?

   Ei tämä ongel­ma ratkea liit­tämäl­lä kri­isikun­tia yhteen vaan tekemäl­lä palvelu­rakenne oikeasti uudel­la taval­la. Pitäisi oikeasti istua alas ja miet­tiä, kuka tuot­taa ja kuka tilaa ja kuka mäl­ritt­telee mitä pitää tar­jo­ta asiakkaalle?

   Onko palve­lu­ta­son määrit­te­ly val­tion tehtävä kuten nyt, vai voisiko mak­sa­jakin joskus äänestää oma­l­la lomp­sal­la asioista oma­l­la kohdallaan?

   Peru­songel­ma kai on se, että val­tio täl­lä het­kel­lä päät­tää siitä mitä kun­tien pitää hoiva­puolel­la tehdä ja mil­lä tasol­la. Ne päätök­set sit­ten johta­vat syömäve­lan tekemiseen ei vain kri­isikun­nis­sa vaan koko maassa.

   Lähidemokra­t­ian menet­tämi­nen väärin mieti­tyn palvelu­paletin vuok­si ei kuitenkaan ole oikein. Suurkun­nat vievät päätös­val­lan kasvot­tomak­si eikä ihmisil­lä ole enää mitään kos­ke­tus­pin­taa kun­tansa asioi­hin, ja kun­nat ovat kuitenkin niitä yksiköitä joiden kaut­ta ihmisen pitäisi saa­da aina äänen­sä kuuluviin.

   Vastaa

2. Veikkaisin — tähän ei johdan­non kuva anna vas­taus­ta — että van­hus­ten­hoito on noin 20 vuo­den kulut­tua ongel­ma kaikissa ei kasvukun­nis­sa. Suurten ikälu­okkien siir­tyessä kalli­iden vuode­paikko­jen kulut­ta­jik­si syn­tyy kus­tan­nus­rakenne jos­ta ei selviä kuin talousalueen keskuk­set. Siinä ei auta edes köy­hien, taan­tu­vien kun­tien kun­tali­itok­set. Tätä ei vain halu­ta sanoa ääneen.

   Jo nyt mon­en van­huk­sen hoito useis­sa kun­nis­sa täyt­tää kun­nan lak­isääteiset velvoit­teet lähin­nä tulk­in­taa venyt­tämäl­lä. Ei kasvukun­tien osalta tilanne tulee vain vaikeutumaan.

   Vastaa

3. EDIT:

   Raase­porin sivuilta:
   “1.1.2009 Län­si-Uudelle­maalle luoti­in uusi, mah­dol­lisuuk­sien kaupun­ki, Raase­pori, kun Tam­misaari, Kar­jaa ja Poh­ja yhdis­tivät voimavaransa. Uudessa kun­nas­sa on 29 000 asukas­ta ja henkilökun­taa noin 1700.”

   Nyt Raase­pori täyt­tää kri­isikun­nan kri­teer­it. En tiedä onko tuoret­ta PARAS-liitos­ta kehdat­tu kri­ikun­naksi luokitella. 

   Raase­porin liitoskun­tien ikärakenne oli epä­suo­tu­isa eikä se nuoren­tunut yhtään kun­tali­itok­sen avul­la eikä rah­keetkaan siitä parantuneet. 

   O.S. sanoo ainakin riv­ien välistä sen, että kun­tali­itosleikkiä parem­pi ratkaisu olisi, jos val­tio pitäisi huol­ta täl­lais­ten aluei­den vaivai­sista (käytän tarkoituk­sel­la, en kau­pal­lista nykyter­miä asi­akas, vaan enti­saiko­jen humaa­nia sanon­taa vaivaiset, jot­ka oli­vat vaivaishuol­lon piirissä)

   Vastaa

4. “Yksi van­hus mak­saa vuodeosas­tol­la yhtä paljon kuin opet­ta­ja perusk­oulus­sa.” Ver­taus on hyvä. Kuin­ka paljon vaikka­pa opet­ta­jien lisäämi­nen tai vähen­tämi­nen herät­tää kun­nis­sa keskustelua — ja luokkakoot. Van­hus­ten­hoidon eri mallien kehit­tämi­nen on jotenkin alkutek­i­jöis­sään. Mut­ta miten tätä kus­tan­nus­ta lop­ul­ta pitäisi jakaa kun­nan ja val­tion kesken (ja mis­tä tuo 20 000 on otet­tu ja mik­si juuri 85v.)? Ymmärtääkö kun­ta, että insen­ti­ivi yhdis­tyä naa­puri­in on (mm.) kohoa­vat van­hus­ten­hoidon kus­tan­nuk­set — ja jos ei, niin miksi?

   Tämä laitoshoidon kalleus ei ole mon­es­sa muus­sakaan asi­as­sa kovin yleiseti tiedos­sa. Myös yksi van­ki kus­tan­taa vuodessa sen opet­ta­jan palkan ver­ran (en ole ihan var­ma mitä vuosi­palkan kokon­aiskus­tan­nus­ta tässä on opet­ta­jan kohdal­la käytet­ty, vankilavu­osi kus­tan­taa n. 50 000 €:a). Tässä on tietysti erona sa, että hom­man mak­saa val­tio, joten har­ti­at ovat lev­eät. Mut­ta veroista tämäkin ote­taan, toki tasaisem­min kuin van­hus­ten­hoi­dos­sa. (Kun ihmiset halu­a­vat kovem­pia tuomioi­ta, hei­dän tulisi myös ymmärtää, että sil­loin palkataan hei­dän verora­hois­taan lisää ‘opet­ta­jia’ maa­han. Mut­ta tietenkään oikeut­ta ei las­ke­ta rahassa.)

   “Ihmiset van­henevat nopeam­min Itä-Suomes­sa.” Hil­jaiset, jämp­tit Län­si-Suo­ma­laiset van­henevat hitaam­min kuin sosi­aaliset, puhe­li­aat Itä-Suo­ma­laiset? Merkil­listä? Ja kun puhumi­nen ja sosi­aal­isu­us on niin paljon liitet­ty hyv­in­voin­ti­in? Vai onko Pekka Puskan pro­jek­tin vielä kesken ja elin­ta­vat ratkai­se­vat? Tai sit­ten niiden Itä-Suo­ma­lais­ten lapset ovat muut­ta­neet Helsinki­in ja etäisyys vaivaa?

   Vastaa

5. Niin­pä. Van­hus­ten asi­at menee huonom­mak­si koko ajan. Näin ker­ro­taan joka paikas­sa. Voisiko joku ker­toa jotain, miten tätä sop­paa pitäisi hoitaa ilman likvi­doimisia? En kelpu­u­ta vas­tauk­sek­si vain rahan lisäämistä, kos­ka sehän tietenkin on se helpoin tie, mut­tei kai tänään ihan jees-juttu.

   Vastaa

6. Paradok­saalis­sa tässä tilanteessa on se, että samanaikaises­ti, kun Suo­mi ikään­tyy ja kun van­hus­palve­lut uhkaa­vat sen vuok­si huonon­tua, niin toisaal­ta suo­ma­laisil­la on var­al­lisu­ut­ta entistä enem­män ja eläke­tu­lotkin kas­va­vat roimasti. 

   Jos van­hus­ten var­al­lisu­ut­ta voitaisi­in käyt­tää van­huk­sen hoivaan, niin meil­lä ei olisi ongelmia hoiva­palvelu­jen rahoit­tamises­sa. Mut­ta nyt van­hus­ten var­al­lisu­u­teen ei saa koskea. Var­al­lisu­us siir­tyy per­il­lisille ja kus­tan­nuk­set jäävät veronmaksajille.

   Van­hus­ten laitoshoitoa saa maaseu­tupitäjien yksi­ty­isiltä tuot­ta­jil­ta ostaa hin­taan 100 euroa/ päivä eli noin 3.000 euroa/kk.

   Jos van­huk­sen net­to­tu­lot ovat 1.250 euroa/kk, niin kun­ta perii asi­akas­mak­suna van­huk­selta noin 1.000 euroa/kk. Täl­löin kun­nan katet­tavak­si jää vielä 2.000 euroa/kk.

   Jos ote­taan huomioon se, että laitoshoidon kus­tan­nuk­set johtu­vat pitkälti työvoimakus­tan­nuk­sista, niin 3.000 euron kuukausit­tai­sista kus­tan­nuk­sista saat­taa hel­postikin val­ua yhteiskun­nalle takaisin vero­jen ja mak­su­jen kaut­ta 1.000 euroa/kk. Sil­loin yhteiskun­nan net­tokus­tan­nuk­sek­si jää van­huk­sen laitoshoi­dos­ta liki­main 1.000 euroa/kk.

   Laitoshoi­dos­sa ole­val­la van­huk­sel­la saat­taa kuitenkin olla 100.000 euron arvoinen vela­ton asun­to tyhjil­lään, 100.000 euron kesämök­ki ja 50.000 euroa säästöjä. Mut­ta tähän var­al­lisu­u­teen ei nyky­isin yhteiskun­ta pääse käsiksi. 

   Asun­nos­ta ja kesämök­istä voisi saa­da vuokrat­u­lo­ja. Mut­ta kos­ka kun­ta veisi vuokrat­u­loista lei­jo­nan osan, niin omaiset eivät yleen­sä vuokraa van­huk­sen asun­toa, vaan seisot­ta­vat sitä tyhjil­lään tai anta­vat sen suku­lais­po­jan käyttöön.

   Esimerkkissä kolmes­ta laitoshoidon vuodes­ta yhteiskun­nan net­toku­lut ovat 36.000 euroa ja per­il­liset kuit­taa­vat van­huk­sen kuoltua 250.000 euroa vähen­net­tynä pie­nil­lä perintöveroilla.

   Laskel­man perus­teel­la ehdotankin, että korote­taan per­in­tövero­ja hoivaku­lu­jen kat­tamisek­si esimerkik­si seu­raaval­la tavalla. 

   Kun van­hus joutuu laitoshoitoon, niin van­huk­selta kiel­let­täisi­in omaisuuten­sa jako esimerkik­si ennakkoper­in­tö­jen kaut­ta. Ja van­huk­sen kuoltua yhteiskun­ta ottaisi per­in­tö­varoista ensin päältä pois osan laitoshoidon kustannuksista.

   Esimerkki­ta­pauk­ses­sa kun­ta veloit­taisi perikun­taa 36.000 euron jälkikäteisel­lä hoivalaskul­la, jol­loin per­il­lis­ten pot­ti pienenisi 250.000 eurosta 214.000 euroon.

   Vastaa

7. Tässä asi­as­sa olen alus­tavasti sitä mieltä että yksi­ty­istämi­nen olisi paikallaan. Siis van­hus­ten tai muuten autet­tavien asumises­sa. Minus­ta se olisi sekä inhimil­lisem­pää, kus­tan­nuste­hokkaam­paa, vähem­män pas­sivoivaa ja rahoituk­sen jär­jestämisen kannal­ta helpompaa.

   Asumisel­la tarkoi­tan sel­l­aista pysyväis­lu­on­teista (laitos)hoitoa, mut­ta en varsi­naista inten­si­ivistä sairaala­hoitoa. Nyt tuo­ta tehdään vuodeosas­toil­la ja kun­nan koti­hoidol­la. Tämän pitäisi men­nä niin että autet­ta­va tai hänen omaise­na, ja jos ei löy­dy niin vaik­ka asi­amies, ostaa tarvit­ta­vat palve­lut itse. Näitä sit­ten taval­la tai toisel­la sub­ven­toidaan tarvit­taes­sa vaik­ka läh­es 100%.

   Inhimil­lisem­pää tämä olisi sik­si ettei se että ihmi­nen ei pääse itse ves­saan tarkoi­ta sitä että hän on kyvytön päät­tämään esimerkik­si ruokailus­taan tai asumis­es­taan. Ei meil­lä julki­nen val­ta mikro­man­ageroi muidenkaan ihmis­ten asum­ista tai ruokailua. Jos ihmi­nen olisi ihan oikeasti eikä viras­to­jar­gonil­la asi­akas niin val­ta vaikka­pa sen suh­teen että mis­sä kun­nas­sa asuu olisi ihan oikeasti hänelle, nyt laitoshoi­dos­sa ole­vat eivät voi käytän­nössä muut­taa mikä on mm. perus­tus­lain vastaista.

   Kus­tan­nuste­hokkaam­paa tämä olisi sik­si että saataisi­in sekä määräl­lis­es­ti että laadullis­es­ti enem­män tar­jon­taa. Ruoka­palvelun ei tarvitse olla kun­nalli­nen, se voi olla vaik­ka lähikau­pan tai ‑rav­in­tolan koti­in­tuon­tipalvelu. Asumises­sa pitäisi olla muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin nor­maali asun­to ja vuodeosas­to, ja muual­lakin kuin omas­sa kaupungis­sa. Tai omas­sa maas­sa. Tulisi ihan oikeaa kil­pailua. Täl­laisen mon­i­naisen palvelun hallinta ei vaan vira­nomaistyönä onnis­tu, parem­pi olisi että mum­mu tai tyt­tären­sä jol­la on myös jonkin­lainen omavas­tuu asioisi suo­raan palvelun­tar­joa­jan kanssa. STM voisi keskit­tyä näi­den laadun ja markki­noin­nin valvon­taan, eli jah­da­ta huijareita.

   Meil­lä kyl­lä puhutaan siitä että hoito pas­sivoi, mut­ta lähin­nä fyy­sisenä asiana. Kuntou­tus on sitä että jumpataan. Minus­ta isom­pi ongel­ma on henk­i­nen pas­sivoitu­mi­nen, olisi tärkeää että mum­mu siinä määrin kun hän tähän pystyy hoitaa itse päivit­täisiä asioitaan. Ihan vaan vaikka­pa päät­tää mitä syö.

   Rahoituk­sen kannal­ta tämä olisi paljon helpom­paa myös sik­si että kaava­mais­ten omara­hoi­tu­so­suuk­sien lisäk­si saataisi­in hoidet­ta­van omaa rahaa hyö­tykäyt­töön, tähän men­nään minus­ta joka tapauk­ses­sa taval­la tai toisel­la. Suuri osa eläkeläi­sistä on ihan hyvä­tu­loisia ja heil­lä on omaisu­ut­ta, joi­ta he on koko elämän­sä ajan käyt­tänyt arjen tarpei­den­sa hoita­miseen. Mik­si tämän pitäisi lop­pua jos­sain ikä­vai­heessa? Saataisi­in enem­män rahaa palvelui­hin. Jos vas­ta-argu­ment­ti on se että on jotenkin epä­tasa-arvoista että toiset mum­mut mak­saa itselleen vähän parem­man huoneen ja parem­mat ruu­at, niin mik­si tämä ei ole ongel­ma sil­loin kun ne mum­mut on nuorem­pia ja syö tai asuu vähän parem­min kuin toiset?

   Vastaa

8. Eli siis se mitä jär­jestelmä­ta­sol­la haen edellisessä:

   Tehdään niin että sen sijaan että arvioidaan van­hus­ten kunto/hoitotarve ja siihen tarvit­ta­va rahoi­tus kun­tako­htais­es­ti se arvioidaan vanhuskohtaisesti.

   Tässä on van­huk­sen apuna tarvit­tavas­sa määrin asi­amies, joka voi olla virkamie­skin, mut­ta olen­naista on se että hän edus­taa van­hus­ta eikä kun­taa, KELAa, tms.

   Eli kat­so­taan minkälainen rahoi­tus­tarve mum­mun kun­nos­ta aiheutuu. Suh­teutetaan tuloi­hin jol­lain kaaval­la malli­in korkein­taan n pros­ent­tia omavas­tuu, ja näin saadaan sub­ven­tio­tarve. Tämän sub­ven­tio­tarpeen ver­ran mak­se­taan rahaa val­tion mum­mu­ra­has­tos­ta. Tämä voi olla kokon­aan tai osit­tain lainaa joka erään­tyy kun mum­mu siir­tyy ajas­ta ikuisu­us­palvelu­iden piiri­in. Mum­mu­ra­has­to on perin­nön­jaos­sa etuoikeutet­tu. Kaikkia lain­o­ja ei saa­da näin katet­tua eli rahas­toon jää ali­jäämää, tämä samoin kuin alkupääo­ma kate­taan verovaroista.

   Vastaa

9. Ei tämä mikään ongel­ma ole.

   http://demographymatters.blogspot.com/2010/09/does-dependency-ratio-mean-all-that.html

   Vastaa

   1. Kyl­lä se on ongel­ma kun­nalle. Jotkut van­huk­set eivät tarvitse apua, mut­ta toiset taas tarvit­se­vat. Eri­tyis­es­ti haja-asu­tusalueil­la yksin mäkissään asu­va van­hus on aikamoi­sis­sa ongelmissa.

      Vastaa

10. Kun van­hus joutuu laitoshoitoon, niin van­huk­selta kiel­let­täisi­in omaisuuten­sa jako esimerkik­si ennakkoper­in­tö­jen kaut­ta. Ja van­huk­sen kuoltua yhteiskun­ta ottaisi per­in­tö­varoista ensin päältä pois osan laitoshoidon kustannuksista. 

    Ja lop­putule­m­ana on, että jokainen ikään­tyvä lahjoit­taa omaisuuten­sa eteen­päin jo hyvis­sä ajoin ennen kuin laitoshoito uhkaa, pidät­tää vain itselleen hallintaoikeuden.

    Vastaa

11. Tääl­lä maal­la on paljon kyliä, jois­sa vetrein väki on jät­tänyt viisikymp­piä taak­seen jo moni­ai­ta vuosia sit­ten. Tämä joukko huoltaa yli 80-vuo­ti­ai­ta van­hempiaan kotona niin pitkään kuin pystyy. Laitoshoitoon lähde­tään vas­ta, kun on ihan pakko. On help­po nähdä, ettei tätä tietä kovin pitkälle pysty jatkamaan.
    Hyvä ratkaisu minus­ta olisi se, että haja-asu­tusalueille saataisi­in kohtu­ullisen kokoisia kodi­no­maisia hoitopaikko­ja. Yhteiskun­nan tuki olisi tietysti tarpeen ja kun­tara­jo­ja ylit­tävä yhteistyö aut­taisi. Jostain pitäisi vain löy­tyä aloit­teen­tek­i­jöitä ja ennakkolu­u­lot­to­mia toteuttajia.

    Vastaa

12. > Kyl­lä se on ongel­ma kunnalle.

    Luitko tuon linkin? Lainaan:

    “Those mea­sures are based on fixed chrono­log­i­cal ages, and this can gen­er­ate mis­lead­ing results,” says Dr. War­ren Sander­son, from IIASA and SBU. “When using indi­ca­tors that assume fixed chrono­log­i­cal ages, it’s assumed that there will be no progress in fac­tors such as remain­ing life expectan­cies and in dis­abil­i­ty rates. But many age-spe­cif­ic char­ac­ter­is­tics have not remained fixed and are not expect­ed to remain con­stant in the future.”

    Olisin odot­tanut sin­ul­ta vähän enem­män. Vaik­ka että linkissä maini­tut Sander­son, Scher­bov ja Regan ovat tun­net­tu­ja tiede­pi­ireis­sä huonoista kir­joitelmis­taan, ja Sci­ence Pol­i­cy Forum ei ole luotet­ta­va julka­isu. Täl­lä het­kel­lä kat­son, että luotan Sander­soni­in, Scher­bovi­in ja Regani­in enem­män kuin Soininvaaraan.

    > Jotkut van­huk­set eivät tarvitse apua, mut­ta toiset taas tarvit­se­vat. Eri­tyis­es­ti haja-asu­tusalueil­la yksin mäkissään asu­va van­hus on aikamoi­sis­sa ongelmissa.

    Kukaan ei kieltäne tätä, mut­ta ollaan real­is­tisia. Täl­laiset todel­la harv­inaiset yksit­täistapauk­set eivät merk­itse mitään koko väestön huomioon ottaen.

    Vastaa

    1. Siitä nyt oin aika vankkaa tilas­tol­lista evi­denssiä, kuin­ka suuri osa minkäkin ikäi­sistä van­huk­sista tarvit­see ulkop­uolis­ten apua. Nuo tilas­tot vain ovat maan eri osis­sa erilasia.
       Yleen­sä jokainen tarvit­see apua kol­me­na viimeisenä elin­vuote­naan. Vaik­ka eli­na­jan odote kas­vaa, useim­mat kuitenkin kuol­e­vat joskus. Se, että ihmi­nenon viimeisen elin­vuoten­sa varsin sairas ja huonokun­toinen ei ole mikään harv­inainen eritystapaus. 

       Vastaa

13. Ode
    “Paine sulaut­taa pieniä syr­jäisiä kun­tia isom­pi­in helpot­taisi, jos val­tio tuk­isi van­hus­ten­hoitoa pelkän isän sijas­ta van­hus­ten kun­non perusteella.”

    Toisaal­ta tuos­sa menisi kun­nil­ta se viimeinenkin kan­nuste ennal­taehkäi­sevään hoitoon.

    Vastaa

14. > Siitä nyt oin aika vankkaa tilas­tol­lista evi­denssiä, kuin­ka suuri osa minkäkin ikäi­sistä van­huk­sista tarvit­see ulkop­uolis­ten apua.

    Hyvä. Nyt vaan linkit peli­in. Odot­taisin myös, että ulkop­uolis­ten avun osu­us ikälu­okissa on myös muut­tunut aiko­jen saatossa?

    > Yleen­sä jokainen tarvit­see apua kol­me­na viimeisenä elinvuotenaan.

    Tästäkin olisi hyvä olla niitä linkke­jä, mut­ta mikä tärkein­tä, että minkälaista apua. Kod­in­hoita­ja kiertämässä kak­si ker­taa päivässä kaupunkialueel­la ver­rat­tuna fys­ioter­apeut­ti, kod­in­hoita­ja yms. yms. “haja-asu­tusalueil­la yksin mäkissään asu­van van­huk­sen luona” ver­rat­tuna sairaalas­sa makaa­va demen­toitunut van­hus jne..

    > Se, että ihmi­nenon viimeisen elin­vuoten­sa varsin sairas ja huonokun­toinen ei ole mikään harv­inainen eritystapaus.

    Kuitenkin vaan viimeisenä elin­vuon­na? Sitä pait­si kuin­ka moni kaatuu saap­paat jalas­sa, kuin­ka moni muu­ta­man viikon sairau­den jäl­keen ja kuin­ka moni vuosikym­me­nien dement­ian jäl­keen. Tästäkin tieto olisi poikaa.

    Vastaa

15. Huo­masiko kukaan muuten tois­s­apäivän Hesaris­sa pien­tä tilas­toti­etoa: ihmisil­lä on Suomes­sa keskimäärin hiukan yli 60 ter­vet­tä elin­vuot­ta. Ero nais­ten hyväk­si oli vain vähän yli vuosi, eli pienem­pi kuin elin­iän­odot­teessa. En siis tiedä onko tämä toteu­tunut vai odote, tai mikä on “ter­veen” määritelmä tässä. Mut­ta sekä hoi­va- että siihen olen­nais­es­ti liit­tyvän eläkeikäkeskustelun takia olisi mie­lenki­in­toista kuul­la asi­as­ta lisää.

    Vastaa

16. Vaik­ka tuo malli minus­ta kuul­losti sinäl­lään ihan hyvältä, niin puu­tun tähän:

    Eli kat­so­taan minkälainen rahoi­tus­tarve mum­mun kun­nos­ta aiheutuu. Suh­teutetaan tuloi­hin jol­lain kaaval­la malli­in korkein­taan n pros­ent­tia omavas­tuu, ja näin saadaan sub­ven­tio­tarve. Tämän sub­ven­tio­tarpeen ver­ran mak­se­taan rahaa val­tion mum­mu­ra­has­tos­ta. Tämä voi olla kokon­aan tai osit­tain lainaa joka erään­tyy kun mum­mu siir­tyy ajas­ta ikuisu­us­palvelu­iden piiri­in. Mum­mu­ra­has­to on perin­nön­jaos­sa etuoikeutettu. 

    Epäilen, ettei tuo toi­mi käytän­nössä. Rahat on kuitenkin äärim­mäisen help­poa siirtää perin­nön­saa­jille etukä­teen (vaikka­pa ihan lahjoittamalla).

    Jos tuon sys­teemin nyt jol­lain tavoin halu­aa var­al­lisu­u­teen sitoa, niin epäilen, että ain­oa mielekäs tapa on sitoa se eläk­keeseen. Ei ole ongel­ma­ton­ta sekään, mut­ta korkea eläke yleen­sä kor­reloi kohtu­ullisen hyvin var­al­lisu­u­den kanssa.

    Kari

    Vastaa

17. Kaipaisin lain­säätäjiltä rohkeut­ta tehdä uusia ratkaisu­ja. Halu­amme tar­jo­ta van­huk­sille jotakuinkin saman­ta­soiset palve­lut kaikkial­la Suomes­sa. Siis­pä val­tio voi maksaa/rahoittaa lystin. Lääkärikun­ta tekee arvion siitä mitä kukin van­hus tarvit­see. Val­tio voi sit­ten ostaa palvelun vaikka­pa (paikalliset olot tun­tevil­ta) kun­nil­ta. Ja edelleen palvelu voidaan sopivis­sa tapauk­sis­sa ostaa omaishoitajilta.

    Hin­tata­son tulisi olla sel­l­ainen, että kun­nat (tai muut palvelu­iden jär­jestäjät) eivät halua van­huk­sis­taan eroon, eikä myöskään syn­ny kovin suur­ta tarvet­ta haalia lisää van­huk­sia kun­taan (pieni tarve voisi olla hyväk­si, jos talous sal­lii, sil­lä halu­amme kai tar­jo­ta näille kun­nioite­tu­im­mille yhteiskun­tamme jäse­nille hyvät elnolot).

    Tämä olisi mielestäni selkeä ja tarkoituk­sen­mukainen tapa hoitaa asia. Ongel­mana on se, että muu­tos rahoi­tus-/vero­tusjär­jestelmään on sen ver­ran iso, että poli­itikot eivät uskalla tähän lähteä ja/tai eivät saa sop­ua aikaan.

    Itse asi­as­sa mon­et kun­tien hoita­mat asi­at ovat sel­l­aisia, jois­sa halu­amme tar­jo­ta kaikille suo­ma­laisille likimäärin saman­ta­soiset palve­lut asuinkun­nas­ta riip­pumat­ta. Eli tätä mallia voisi soveltaa laa­jem­minkin, esim. sairaan­hoitoon ja koulu­tuk­seen. Kun­tien rahoi­tus ja vero­tu­soikeus menisi koko­lail­la uusi­in pui­hin, mut­ta se kai ei ole onge­ma jos uusi jär­jestelmä toimii parem­min kuin vanha.

    Vastaa

18. Mitä jos kun­taor­gan­isaa­tioista tehtäisi­in ain­oas­taan val­tion­hallinnon palvelun­tar­joa­jia ja nykyisen­laiset veronkan­to-oikeu­den omaa­vat kun­nat lakkautet­taisi­in. Samal­la nykyiset kun­tien velvot­teet siir­ty­i­sivät valtiolle.

    Vastaa

19. Kari:

    Epäilen, ettei tuo toi­mi käytän­nössä. Rahat on kuitenkin äärim­mäisen help­poa siirtää perin­nön­saa­jille etukä­teen (vaikka­pa ihan lahjoittamalla).

    Tot­ta, mut­ta tuo­ta voi säätää nos­ta­mal­la lah­javeroa ja laske­mal­la perintöveroa.

    Vastaa

20. Kun­nil­la pitäisi olla enem­män hark­in­taval­taa näis­sä asiois­sa. Ei mis­sään nimessä pitäisi lisätä keskusjohtoisuutta.

    Vastaa

21. Olisiko kohtu­ullista, että tuot­to ja kus­tan­nus kan­netaan tuot­teen koko elämänkaarelta?

    Autokau­pas­sa jälki­markki­noin­ti tarkoit­taa toki myös vas­tu­un ja ylläpi­don kau­pal­lis­tamista, mut­ta pitäisikö kun­nal­lises­sa ihmiskau­pas­sa myös nähdä muu­ta kuin tää tulop­uoli vas­tu­ullise­na suun­nit­telun alueena. 

    Kuin­ka paljon olem­mekaan luke­neet täl­lä blogilla ihmis­tuot­teet val­tio- ja kun­tatuot­to­jen mak­si­mo­moimisen puoles­ta. Nyt on se vähän ikävämpi puoli jäl­jel­lä kakus­ta. Tämän puoles­ta ei paljon joukkoli­iken­nein­fraa raken­neta, eikä uusia lähiöitä peruste­ta. Nyt on se tuot­tam­a­ton olen­to saata­va mah­dol­lisim­man pienin kuluin läpi jär­jestelmästä. Tätä tun­tuu keskustelu ole­van henkilöstä, jol­la on rol­laat­tori, mut­ta vas­ta vanhana. 

    Nuori rol­laat­torinkäyt­täjä sen sijaan ihan toinen tapaus, jon­ka eteen vihreä yhteiskun­ta sat­saa mil­jarde­ja luo­ma­l­la pitk­iä invaramppe­ja ja iso­ja eteisiä pieni­in asuntoihin.

    Vastaa

22. Yksi pikku muu­tos, jol­la seu­raa­va hal­li­tus voisi hel­posti ryhtyä keräämään hoivavaro­ja, olisi se, että perikun­nat eivät enää saisi enää myy­dä vaina­jan asun­toa ilman myyntivoittoveroa.

    Tietenkin tämä johtaisi siihen, että näitä asun­to­ja myytäisi­in sit­ten suun­nitel­mallis­es­ti etukä­teen, mut­ta var­maankin suurin osa myyn­neistä jäisi kuitenkin vaina­jan kuole­man jälkeiselle ajalle.

    Vastaa

23. Sepolle sen ver­ran, että jos van­hus on tolkuis­saan, niin sil­loin hän toki voi itse vuokra­ta asun­ton­sa suku­lais­po­jalle. Edun­valvo­ja taas ei voi tehdä niin, vaan asun­to on vuokrat­ta­va markki­nahin­taan tai sit­ten myytävä. 

    Myyn­nin jäl­keen rahat voi kyl­lä sit­ten lait­taa johonkin rahas­toon, jos­ta ei tule tuloa ennen kuin rahas­to-osu­udet myydään.

    Ainakaan Helsingis­sä mais­traat­ti ei siis kat­so lainkaan hoit­o­mak­su­jen perään, vaan aika kaava­mais­es­ti huole­htii siitä, että edun­valvon­nan alaisen omaisu­us on sijoitet­tu tuottavasti.

    Van­hus­ten hoitoon saa kyl­lä pala­maan sen ver­ran paljon rahaa, että mah­dol­liset per­il­liset kyl­lä polt­ti­si­vat hihansa, jos suvun per­in­toti­lat ja talot pitäisi real­isoi­da kun van­haisän­tä viet­tää viimeiset vuoten­sa van­hainkodis­sa. Lop­putu­los olisi se, mis­tä Riit­ta puhuu, eli kaik­ki jaet­taisi­in hyvis­sä ajoin.

    Toinen asia on se, että keitä tämä omaisu­u­den käyt­tö hoitokus­tan­nuk­si­in koskisi. Jos 40-vuo­tias onnis­tuu telo­maan itsen­sä niin, että joutuu sairaalaan kuukausik­si, pistäisikö kun­ta 40-vuo­ti­aan talon ja tavarat myyn­ti­in? Entä 60-vuo­tias? 80-vuotias?

    Vastaa

    1. Ker­rat­takoon se, että pitkäaikaishoi­dos­sa hoit­o­mak­su on 82 pros­ent­tia tuloista. Eläke kon­fiskoidaan siis melkein kokon­aan hoit­o­mak­su­un. Omaisu­us ei vaiku­ta, omaisu­us tulot kyl­läkin. Melkein kaikissa muis­sa mais­sa myös omaisu­us vaikut­taa hoitomaksuun.

       Vastaa

24. Val­taosa van­huk­sista on siinä tilanteeessa, että hei­dän eläke­tu­lot eivät mil­lään riitä kat­ta­maan viimeis­ten vuosien hoiva­palvelu­jen todel­l­lisia tuot­tamiskus­tan­nuk­sia. Miten mak­saa 600–1.300 euron net­to­tu­loista 3.000 euron kulut? Ja siihen päälle lisäk­si eri­laisia sairaan­hoidon kuluja.

    Kun­nal­lis­ten palvelu­jen yksi­ty­istämi­nen ei ole mikään ratkaisu. Jos­sakin voidaan hie­man säästää, mut­ta toisaal­ta palvelu­jen hajaan­tu­mi­nen monille tuot­ta­jille tuo väistämät­tä lisäkuluja.

    Tietenkin voisimme nos­taa taas tulovero­ja tai alvia, mut­ta sekään ei tun­nu hyvältä.

    Ain­oa oikean­su­un­tainen ratkaisu on käyt­tää van­hus­ten omaa var­al­lisu­ut­ta hoiva­palvelu­jen tuottamiseen.

    Tämä edel­lyt­tää tietenkin sitä, että per­il­lis­ten ahneet suun­nitel­mat ryövätä van­hus putipuh­taak­si ja sysätä van­hus veron­mak­sajien niskoille pystytään kohtu­ullises­sa määrin estämään.

    Kyse on saman­lais­es­ta ahneud­es­ta kuin pankki­ireil­lakin: voitot koti­in ja tap­pi­ot veron­mak­sajille. Kun hölmö yhteiskun­ta tar­joaa tähän mah­dol­lisu­u­den, niin sehän käytetään.

    Verot­ta­jal­la pitäisi olla tiedot kaik­ista merkit­tävim­mistä lahjoituk­sista ja ennakkoperin­nöistä. Sik­si jälkikäteinen hoivalasku voitaisi­in lait­taa jälkikä­teen vaik­ka lahjoi­tusten saa­jille, jos vaina­ja on put­sat­tu etukä­teen varattomaksi.

    Vastaa

25. Sinivihreä hei! Kun­nil­la ei ole veronkan­to-oikeut­ta. Se on valtiolla.

    Vastaa

    1. Kun­nil­la on vero­tu­soikeus, sinivihreä var­maankin tarkoit­ti sitä.

       Vastaa

26. Osmo,

    “Kyl­lä se on ongel­ma kun­nalle. Jotkut van­huk­set eivät tarvitse apua, mut­ta toiset taas tarvit­se­vat. Eri­tyis­es­ti haja-asu­tusalueil­la yksin mäkissään asu­va van­hus on aikamoi­sis­sa ongelmissa.”

    Kaupungis­sa asu­va voi olla vielä suurem­mis­sa ongelmis­sa kuin maal­la asu­va. Maal­la sen­tään pelaa vielä jonk­in­sort­ti­nen naapurikontrolli.

    Ain­oa lääke van­hushoitoon on kotona asumisen tukem­i­nen ja siihen on myös val­tion osal­lis­tut­ta­va tun­tu­val­la osu­udel­la. Ei siihen kun­tali­itok­sia tarvi­ta, suuren kun­nan lev­eitä hartijoita.

    Tätä asi­aa on mietit­ty tuhan­sis­sa yhteyk­sis­sä ja aina on päädyt­ty kotona asumisen tukemiseen parhaana vai­h­toe­htona. Siihen on ole­mas­sa taloudel­liset ja inhimil­liset syyt.

    Vastaa

27. Pitkäaikaisen laitoshoidon mak­sura­jaa nos­tet­ti­in vuo­den 2010 alus­ta lukien 82 pros­en­tista enin­tään 85 pros­en­ti­in hoidet­ta­van nettotuloista.

    Lahdessa ja Heino­las­sa laitoshoi­dos­sa olevil­ta per­itään net­ti­sivu­jen mukaan edelleen 82 pros­entin mak­sua. Ei kaupungeil­la siis ole pikku­ra­has­ta puutet­ta. Ja vielä kehtaa­vat valittaa.

    Vastaa

28. San­o­taan, että taivaas­sa kaik­ki on tasan. Sama toteu­tuu jo maan pääl­lä laitoshoi­dos­sa. Rikas mak­saa hoi­dostaan 85 % eläk­keestään ja muista tulois­taan. Kansaneläk­keen varas­sa eläväl­lä pros­en­tit ovat samat, mut­ta hoitopäivän hin­ta on min­i­maalli­nen rikkaaseen ver­rat­tuna. Ja hoito on sama. Rikas voi sitä­pait­si joutua makaa­maan käytäväl­lä. Sekin vielä.

    Vastaa

29. pyy­dän tarken­ta­maan väit­teen ´rikas mak­saa 85% tulois­taan hoitomaksuna´

    olen saanut sen käsi­tyk­sen, että ko. väit­teeseen pitää lisätä: ´mut­ta kuitenkin enin­tään kohtu­ulliset hoitokustannukset´

    muu­toin­han kävisi niin, että 1.000.000 €/v omaisu­us+ eläke­tu­lo­ja ansait­se­va eläkeläi­nen ( niitäkin on mut­ta vähän) mak­saisi 850.000€ eli 60.000€/kk hoi­dostaan. Käsit­tääk­seni näin ei kuitenkaan liene asia vaan jos­sain on myös ´tolkku´, eli ´kuitenkin enin­tään´ lauseke kuten min­ulle on ker­rot­tu. Onko näin?

    jos ei ole niin pitäisi olla.

    Vastaa

    1. Sari on aivan oike­as­sa. Hoidon hin­nal­la on kat­tona todel­liset kus­tan­nuk­set. Tätä pykälää joudu­taan sovelta­maan niin har­voin, etteivät kaik­ki hoitopaikat edes tunne sitä. Osit­tain senkin vuok­si, että ne, jot­ka jou­tu­isi­vat mak­samaan julkises­ta hoi­dos­ta täy­det kus­tan­nuk­set, hakeu­tu­vat yksi­tyiseen hoitoon ja mak­sa­vat täy­det kus­tan­nuk­set siellä.
       Jos täl­lainen tilanne tulisi vas­taan, hoitopaikalla tulisi kiire laskea ne todel­liset kustannukset.

       Vastaa

30. EDIT
    Eläkkei­den taitet­tu indek­si on kun­tat­alouden rap­pi­on syy. Nyt ote­taan mil­jar­di euroa velkaa per vuosi, kun 125 mil­jar­dia eläk­er­a­ho­ja on sijoitet­tuna enem­män tai vähem­män riskialt­ti­isti pääasi­as­sa ulko­maille, jopa Kreikkaan. 

    Jääpi vero­tu­lo­ja saa­mat­ta, tulee mak­su­va­jet­ta ja jopa sosi­aalin pitää mak­saa eläkeläis­ten tulo­ja. Val­tio­varain­min­is­ter­iön Excel-taulukon kaavas­sa taitet­tu indek­si on vääräl­lä “etumerkil­lä”.

    Vastaa

31. EDIT EDIT (anteek­si laatikkosokeuteni:)
    Eläkkei­den taitet­tu indek­si on kun­tat­alouden rap­pi­on syy. Nyt ote­taan mil­jar­di euroa velkaa per vuosi, kun 125 mil­jar­dia eläk­er­a­ho­ja on sijoitet­tuna enem­män tai vähem­män riskialt­ti­isti pääasi­as­sa ulko­maille, jopa Kreikkaan. 

    Jääpi vero­tu­lo­ja saa­mat­ta, tulee mak­su­va­jet­ta ja jopa sosi­aalin pitää mak­saa eläkeläis­ten meno­ja. Val­tio­varain­min­is­ter­iön Excel-taulukon kaavas­sa taitet­tu indek­si on vääräl­lä “etumerkil­lä”.

    Vastaa

32. Toivonkin, että tuo­taisi­in julk­isu­u­teen myös Osmon mainit­se­ma hoitokus­tan­nusten yläräjaleikkuri.

    Tiedän tapauk­sia mis­sä van­huk­set ovat hädis­sään kun ei uskalla edes miet­tiä kun­nal­liseen hoitoon men­e­mistä ´ryöstämisen´ pelos­sa. Tämä on ikävää var­sikin kun samanikäiset kaver­it ovat kun­nal­lises­sa hoitokodissa.

    Kun­nan virka­henkilöt eivät todel­lakaan tunne ylära­jahä­lyt­in­tä. Hei­dän tulisi asia ker­toa ja lait­taa näkyvi­in jaet­tavi­in esit­teisi­in mis­sä ker­ro­taan kustannukset.

    Jokaisen kun­nan tulisikin vähin­tään arvioi­da mita mak­saa kun­nalli­nen hoitopaik­ka jol­loin varakkaampi henkilö voisi päätää van­hu­ud­estaan realiselta poh­jal­ta. Tämä mah­dol­lis­taisi myös muu­ton koti­paikkakun­nalle tai las­ten luo — voisi muut­taa sinne kun mak­saa omat kulun­sa. Kaikkial­la ei ole yksi­ty­isiä vanhainkoteja.

    Vastaa

33. lisään vielä pienen taulukon mitä tarkoit­taa ylära­ja eläketuloissa

    tulot 85% hoitokulu
    1500 1275
    2000 1700
    2500 2125
    3000 2550
    3500 2975
    4000 3400

    jos hoitoku­lut ovat kohtu­ulliset on em. tulon saavia eläkeläisiä melko paljon. Eo. eläke ja pääo­mat­u­loi­hin pääsee ole­mal­la 35 vuot­ta työtä tehnyt ylem­pi toim­i­henkilö ja laita­mal­la asun­ton­sa vuokralle.

    Vastaa

34. ps. eikö todel­lis­ten kun­nan hoidon kus­tan­nuk­sien tulisi olla julk­isia, jol­loin syn­ty­isi kil­pailu­ti­lanne kun­nal­lisen hoidon ja yksi­tyisen välille.
    Mis­sä on parem­pi hin­ta laa­tusuhde vaikut­taisi päätök­si­in. Voisi jopa johtaa kun­nal­liseen ´pre­mi­um´ mak­su­lu­okan osas­toon. Tämä saat­taisi jopa helpot­taa pien­ten kun­tien van­hain­huol­lon kri­it­tisen mas­san muodostumista.

    Vastaa

    1. Kun­nan hoito­jen hin­to­jen pitäisi tietysti olla julk­isia, mut­ta ongel­ma on, etteivät ne ole kun­nol­la edes tiedos­sa, kos­ka niis­sä on määrit­te­ly­vaikeuk­sia. Pitääkö kun­nan­jo­hta­jan palkkakin sälyt­tää kus­tan­nuk­sik­si? Mon­enkaan kun­nan tiedot eivät ole siinä kun­nos­sa, että kus­tan­nuk­set saadaan riidat­tomasti ulos.

       Vastaa

35. Sep­po S:
    “Tämä edel­lyt­tää tietenkin sitä, että per­il­lis­ten ahneet suun­nitel­mat ryövätä van­hus putipuh­taak­si ja sysätä van­hus veron­mak­sajien niskoille pystytään kohtu­ullises­sa määrin estämään.”

    Tietysti osa van­huk­sista jopa mielum­min jät­tää rahansa niille ahneille lap­sille kuin kun­nalle — osa ruo­jista vieläpä kehtaa pitää sitä jotenkin oikeu­den­mukaise­nakin, että joku hänen lähei­sistään hyö­tyy siitä, että hän kävi töis­sä ja eli säästeliäästi — sen sijaan, että olisi ollut yhteiskun­nan elät­ti jo työikäisenäkin.

    Vastaa

36. “Pitääkö kun­nan­jo­hta­jan palkkakin sälyt­tää kus­tan­nuk­sik­si? Mon­enkaan kun­nan tiedot eivät ole siinä kun­nos­sa, että kus­tan­nuk­set saadaan riidat­tomasti ulos.”

    Kulu se on sekin ja se pitää allokoi­da joko suorit­teille kulu­na tai kat­e­vaa­teena myyn­nille eli välit­tömien kulu­jen päälle las­ke­taan kate joka kat­taa allokoimat­tomat kulut

    Vastaa

37. “Mon­enkaan kun­nan tiedot eivät ole siinä kun­nos­sa, että kus­tan­nuk­set saadaan riidat­tomasti ulos.”

    Kulu­ja allokoidaan nor­maal­isti aiheut­tamis­pe­ri­aat­teel­la, mut­ta sil­loin pitäisi tun­tea tarkasti mitä ihmiset tekevät ja miten pros­es­sit toimi­vat ja mitä organ­isaa­tion pitäsi tuot­taa. Kun­tat­alouden ongel­ma on, että työ ei ole niin tarkasti organ­isoitua ja johdet­tua, että osat­taisi­in allokoi­da kulu­ja oikein.
    Sama ongel­ma oli val­tion liike­laitok­sis­sakin mut­ta niitä alet­ti­in kehit­tää jo 70-luvulla

    Vastaa

38. Niin­hän se on Ris­to, että yhteiskun­nan elätit tule­vat kalliiksi. 

    Jos eläteille halu­taan tar­jo­ta van­hu­usiässä kun­nol­lista hoivaa, niin taval­la tai toisel­la ahk­er­at ja säästäväiset valitet­tavasti joutu­vat hom­man kustantamaan.

    Jos asian rahoi­tus hoide­taan tulovero­jen kaut­ta, niin lop­pu­jen lopuk­si se on myös per­il­lis­ten perin­nöistä pois. Sil­loin per­in­töä ei ker­ry niin paljon kuin pienem­mil­lä tuloveroilla.

    Toinen tapa on se, että van­huk­set mak­sa­vat itse aiem­paa suurem­man osan omas­ta hoivas­taan, jol­loin yhteiset verovarat riit­tävät parem­min elät­tien hoivaan.

    Ja voihan niil­lä eläteil­läkin olla esimerkik­si per­in­tö­jen kaut­ta ker­tynyt­tä var­al­lisu­ut­ta, vaik­ka tulo­ja ei juuri olekaan. Eikö olisi hyvä, että elätit mak­saisi­vat var­al­lisu­ud­estaan omia hoivakustannuksia?

    Ei kai vai­h­toe­htona sen­tään se ole, että elätit jätet­täisi­in heitteille?

    Nythän suun­tauk­se­na näyt­tää ole­van, että leikkausten ja kiristys­ten kaut­ta hoi­vat­tavien vaipan­vai­h­toväliä joudu­taan piden­tämään niin, että koh­ta se on 24 tuntia. 

    Samanaikaises­ti finanssialan keskus­li­itossa pankki­ir­it kehit­televät kieli pitkänä hoivavaku­u­tuk­sia, joi­ta osta­mal­la ahk­er­at ja säästäväiset voisi­vat taa­ta itselleen parem­man hoivapalvelun. 

    Pankki­irien visiona on, että elätit saisi­vat ran­gais­tuk­se­na van­huk­se­na kär­siä paskavaipois­saan pitem­pään kuin hoivavaku­u­tuk­sen mak­sa­neet. Muuten ei hoivavaku­u­tuk­set mene kaupaksi.

    Ja kuinka­han käy, kun Katainen pääsee päämin­is­terik­si? Kuun­telee var­maan tarkalla kor­val­la pankki­ire­i­ta. Onhan pankki­ireil­la tut­tu lobbarikin.

    Mut­ta myös hoivavaku­u­tusten mak­sut pienen­tävät perin­nön­saa­jien per­in­töjä. Ja pankki­ir­it tietenkin otta­vat oman mehevän siivun­sa välistä pois.

    Vastaa

39. Van­huk­sen omaisu­u­den sosial­isoin­ti ei ole yksinker­tainen jut­tu muuten kuin total­i­taarises­sa val­tios­sa. Sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa keskiver­to säästeliään van­huk­sen omaisu­us saadaan kun­nalle, on mah­dol­lista tehdä, mut­ta sitä mukaa kuin omaisu­u­den määrä lisään­tyy, lisään­tyy kiin­nos­tus erikoisjär­jeste­ly­i­hin. Lop­putu­lok­se­na olisi, että keskilu­ok­ka ryöstet­täisi­in, alalu­okalta ei muutenkaan saisi mitään ja ylälu­okan rahat kiertäi­sivät Lux­em­bur­gin kaut­ta jälkeläisille — näin kär­jis­te­tysti sanottuna.

    Vastaa

40. kus­tan­nus­lasken­ta on siitä jän­nä urheilu­la­ji, että laskel­man tarkoi­tus määrit­tää laskel­man sisäl­lön ja lopputuloksen.

    olisiko siinä mitään järkeä, että luo­taisi­in joku ´stan­dar­di´ miten kus­tan­nuk­set las­ke­taan ja sil­lä sit­ten asetet­taisi­in kun­nalli­nen ´kohtu­ulli­nen täysi hoitokus­tan­nus´? Siitä sit­ten avoin vuosit­tain päivitet­tävä tieto nettiin.

    Täl­laista asi­aa varten­han meil­lä on min­is­ter­iöt jot­ka antaa soveltamiso­hjei­ta. Tulisi samal­la jatku­va rank­ing kun­tien hoitopaikan hin­nalle ja joku kus­tan­nus­vas­tuu. Tieto helpot­taisi kovasti niitä asun­toaan vuokraavia eläkeläisiä jot­ka menee yksi­tyiselle puolelle vaik­ka pois kotiseudul­taan pelätessään kun­nan ´ryöstämistä´.

    Vastaa

41. Kun­tien toimin­not, mukaan lukien van­hus­ten­huolto, eivät tehos­tu ennen kuin ne, joiden pitäisi tämä saa­da aikaan, hyö­tyvät siitä. Nythän oikea “tehos­tu­mi­nen” ei ole yhdenkään “tehosta­jan” etu­jen mukaista. Siitähän saisi vain vihat niskoilleen kun vähen­täisi 20% pros­ent­tia väestä ja saisi 0% lisää lik­saa. Palkkaku­luis­ta­han sen tehos­tu­misen lop­ul­ta on tul­ta­va kun­tasek­to­ril­la. Esimerkik­si vuodeosastopaikko­ja vähen­tämäl­lä ja tuet­tua palvelu­a­sum­ista lisäämällä.

    Vastaa

42. Helsingis­sä ei tulo­ja tarvitse ilmoit­taa, vaan van­hainkodis­sa hoit­o­mak­su on sel­l­ainen 5050 € kuukaudessa. Tietysti nimeno­maan Helsingis­sä on paljon halvem­piakin hoitopaikko­ja, tuet­tu asum­i­nen jää siihen 1200..1500 €/kk haarukkaan.

    Tämän maail­man sepoil­ta ei näköjään saa vas­taus­ta kysymyk­seen, pitäisikö omaisu­u­den vaikut­taa myös muiden kuin van­hus­ten hoit­o­mak­sui­hin (ja jos ei, niin mik­sei). Ymmär­ret­tävää kyllä.

    Vastaa

43. Kyl­lähän jokaisen kun­nan pitäisi lain mukaan avoimesti ker­toa, mikä on se korkein kus­tan­nus, minkä kun­ta veloit­taa laitoshoi­dos­ta. Eli mikä on laitoshoidon todel­li­nen kustannus.

    Kävin läpi joukon kun­tia, eikä minkään kun­nan net­ti­sivuil­la ker­rot­tu maksukattoa.

    Kyseisen kus­tan­nuk­sen pystyy riit­tävän tarkasti +/- 5 pros­entin tarkku­udel­la laske­maan hel­posti, kun­han vaan perustiedot saa käsi­in­sä. Kun­nan talous­pääl­liköltä laskel­man tekoon ei pitäisi men­nä puol­ta tun­tia pitem­pää aikaa. 

    Kulut kun­nan­jo­hta­jista läh­tien pitää tietenkin allokoi­da laskel­maan, mut­ta mitään huip­putäs­mäl­listä tiedet­tä laskel­mas­ta ei kan­na­ta tehdä.

    Ihmeel­listä, että täl­laiset tiedot halu­taan pimit­tää kun­ta­laisil­ta. Sama jut­tu kuin Van­hasen jääviysju­tus­sa. Jonkun ulkop­uolisen eli taval­lisen kansalaisen pitää tehdä val­i­tus ennenkuin poli­itikot tajua­vat nou­dat­taaa lakia.

    Vastaa

44. Vas­taus Pekka Pessille:

    Ehdotin sitä, että omaisu­ud­es­ta perit­täviä laitoshoidon mak­su­ja ei perit­täisi vielä sil­loin, kun ihmi­nen elää, vaan vas­ta kuole­man jäl­keen. Näin ollen henkilön kuolin­pesälle ker­ty­isi laitoshoi­dos­ta lasken­nal­lista velkaa, joka pitäisi mak­saa per­in­töpo­tista päältä pois.

    Tietenkin omaisu­ud­es­ta perit­tävien mak­su­jen pitäisi olla kohtu­ullisia. Mak­sukat­to voisi olla vaikka­pa 30 pros­ent­tia omaisu­u­den määrästä ja korkein­taan toteu­tuneet kus­tan­nuk­set. Mut­ta ihan pieni­in omaisuuk­si­in ei kos­ket­taisi ollenkaan.

    Mak­sut mak­set­taisi­in perukir­jas­sa määritel­lyn omaisu­u­den perus­teel­la aivan kuten perintöverotkin.

    Minus­ta jär­jestelmän pitäisi koskea kaikkia henkilöitä ja kuolin­pe­siä, mut­ta yli kymme­nen vuot­ta ennen kuole­maa tapah­tuneet laitoshoidot voitaisi­in raja­ta jär­jestelmän ulkopuolelle.

    Vastaa

45. sari:

    tulot 85% hoitokulu
    1500 1275
    2000 1700
    2500 2125
    3000 2550
    3500 2975
    4000 3400

    jos hoitoku­lut ovat kohtu­ulliset on em. tulon saavia eläkeläisiä melko paljon. 

    Aika vähän hyvä­tu­loisia eläkeläisiä vielä kuitenkin on.
    2008 eläk­keen­saa­jien ylimpään kym­menyk­seen mah­tui 2062 euron eläk­keel­lä, ylimpään pros­ent­ti­in vas­taavasti alle 4000 euron eläkkeellä.

    Vastaa

46. Tietenkin omaisu­ud­es­ta perit­tävien mak­su­jen pitäisi olla kohtu­ullisia. Mak­sukat­to voisi olla vaikka­pa 30 pros­ent­tia omaisu­u­den määrästä ja korkein­taan toteu­tuneet kus­tan­nuk­set. Mut­ta ihan pieni­in omaisuuk­si­in ei kos­ket­taisi ollenkaan.

    Kyl­lä on nyt niin käsit­tämätön­tä tek­stiä, että oksat pois. Olet­teko tosis­saan jälkiverot­ta­mas­sa ja sosi­aal­isoimas­sa kun­ta­lais­ten omaisu­ut­ta, kun ensin on koko ikä mak­set­tu veroa?

    Toinen min­ua erit­täin paljon häir­it­sevä asian on tämän keskustelun sävy, jos­sa ei-tuot­ta­va kansanosa, van­hene­va ihmi­nen on jotain kum­mallista esineel­listä mas­saa, jon­ka käsit­telyssä käytetään ener­gia- ja jäte­huoltoon parem­min sopivia ilmaisuja. 

    Toiv­ot­tavasti kukaan (vihrei­den) äänestäjä ei lue tätä blo­gia, voisi men­nä ilta­teet vähän väärään kurkkuun!

    Huh, huh — taidan tästä lähteä vähän kaupungille revit­telemään mun kalli­il­la länsiautolla…!

    Vastaa

47. @ Sep­po S

    ja puhutankos byrokra­t­ian lisäämisestä:)))

    paljonko­han tuo teikäläisen sys­tee­mi mak­saisi? Mon­tako van­hus­ta hoitaisi samal­la rahalla?

    Asioi­ta on help­po esit­tää ja vaa­tia mut­ta keep it sim­ple toimii aina.

    Vastaa

48. Jos van­hus mak­saa hoitopaikas­taan kuukaudessa 2000 euroa, ei se liian paljon ole. Liian paljon on se, kun saa maa­ta tuol­la hin­nal­la samoissa vaipois­sa koko vuorokau­den. Ei paljon lohdu­ta, kun viereisessä petis­sä makaa saman­lai­sis­sa vaipois­sa luuseri, joka on pin­nan­nut töistä koko ikän­sä ja mak­saa vaipois­taan 700 euroa.

    Kuten kir­joitin, tasa-arvo toteu­tuu jo ennen taivas­ta. Niin ja sekin vielä, että viimeisessä paidas­sa ei ole taskuja.

    Vastaa

49. Sep­po S:
    “Ei kai vai­h­toe­htona sen­tään se ole, että elätit jätet­täisi­in heitteille?”

    Asi­as­ta kol­man­teen, jos sel­l­ainen olisi tar­jol­la vois­in­pa hyvin allekir­joit­taa sitoomuk­sen, jos­sa minä, Ris­to N, Vasti­neek­si X% alhaisem­mas­ta vero­pros­en­tista sitoudun siihen, että yli 70-vuo­ti­aana pitkäaikaista laitoshoitoa tarvit­taes­sa, olisi oikeutet­tu verora­hoin vain yhteen riittvän isoon morfiinipiikkiin. 

    Saat­tais­in­pa suos­tua, vaik­ka X:ä olisi nollakin.

    Surkea­ta kun pitää nähdä oma äitin­sä kun­nos­sa, jos­ta tietää, että hän ei sitä itse olisi elämisen arvoise­na pitänyt — lisukke­na on sit­ten että tila mak­saa yhteiskun­nalle monin, mon­in­ver­roin enem­män kuin olisi aikanaan parem­pi hoito, sil­loin kuin siitä olisi voin­ut olla oikeasti hyötyä.

    Syl­tyn tavoin en kauheasti innos­tu ajatuk­ses­ta jyvit­tää val­tion kor­vauk­set iän lisäk­si van­hus­ten kun­non mukaan. Taipumus­ta kun­nil­la lie­nee ihan tarpeek­si jo nytkin tehdä ton­nin säästöl­lä sadan ton­nin vahinko.

    Vastaa

50. On Sepol­la varsi­nainen busi­ness idea. Ei muu­ta kuin ter­veehköt van­huk­set pakko­hoitoon ja omaisu­us ryöstetään kunnalle.

    Vastaa

51. Teho­hoito saat­taa mak­saa sel­l­aiset puoli miljoon­aa euroa. Mitä mieltä Sep­po olet, saako hoidet­ta­va tai omaiset pyytää töpselin kiskomista irti siinä vai­heessa, kun toivoa ei enää ole ja hoidet­ta­van per­he joutuu myymään per­heen asun­non laskun kattamiseksi?

    Mainit­se­mani 5050 euroa kuukaudessa on vain reilu 160 euroa päivässä. Se on siis sum­ma, jon­ka Helsingis­sä olisi joutunut tässä alku­vuodes­ta anopin van­hainkoti­paikas­ta mak­samaan, jos ei halun­nut mak­saa tulope­rus­tais­es­ti. Se ei käsit­tääk­seni kuitenkaan vas­taa edes keskimääräisen van­hainkoti­paikan kus­tan­nuk­sia. Helsin­gin osalta ne kyl­lä löy­tyvät netistä.

    Jol­lain psykoge­ri­atrisel­la osas­tol­la kus­tan­nuk­set ovat vielä isom­mat keskimääräistä, oikeas­ta sairaala­paikas­ta puhumattakaan.

    Vastaa

52. Aika hyvin Helsin­gin kaupun­ki on tuon van­hainkoti­paikan todel­lisen kus­tan­nuk­sen mukaisen mak­sun peit­tänyt. Helsin­gin kaupun­gin sivuil­ta ei ainakaan pikaises­ti löy­tynyt muu­ta tietoa, kuin tuo tulosi­don­nainen mak­su (80% tuloista).
    Yritin myös het­ken googlata aiheesta, mut­ta en löytänyt yhdenkään kun­nan tieto­ja paljonko tuo mak­su olisi.

    Kun­nathan kyl­lä kor­jaa­vat tämän van­hainkoti­paikko­jen kalleu­den vähen­tämäl­lä niitä radikaal­isti. Helsingis­sä yli 75-vuo­ti­aista asui 2009 van­hainkodis­sa 6,6%. Val­takun­nalli­nen tavoite (sic!) on laskea vuo­teen 2012 men­nessä van­hainkoti­paikko­jen osu­us kolmeen pros­ent­ti­in. Samal­la lisätään palvelu­a­sum­ista, jos­sa tapah­tuu merkit­tävä kus­tan­nusten siir­to kunnal­ta Kelalle ja van­huk­sille itselleen.

    Tässä säi­keessä käy­ty keskustelu van­hus­ten asun­to­jen ja mökkien sosial­isoin­nista on kyl­lä aika surullista. Jos 85% tulo­jen sosial­isoin­ti ei riitä niin eikö samaa pitäisi sit­ten ulot­taa kaikki­in palvelui­hin, esimerkik­si päivähoitoon. Hesarin pääkir­joi­tus­sivul­la oli tänään jut­tu jon­ka mukaan päiväkoti­paik­ka mak­saa kun­nalle n. tuhat euroa/kk enem­män, kuin päivähoit­o­mak­suina kerätään. Mik­si van­hus­ten pitäisi mak­saa hyv­in­voin­tipalve­lut kokon­aan, jos muu väestö jät­tää val­taosan yhteiskun­nan kontolle?

    Vastaa