Päijät-Hämeen suuressa kuntaliitoksessa etusijalla ei ollut tarve organisoida palveluja parfemmin. Sekin olisi toteutunut, mutta tärkeintä olisi ollut mahdollisuudet parempaan yhdyskuntarakenteeseen.
Suurin osa Suomea on luisumassa tai jo peruuttamattomasti luisunut taantuviksi alueiksi, joissa väki vanhenee, elinkeinoelämä kaikkoaa ja nuorista jäävät vain kouluttamattomimman. Menestyviä alueita on vain kourallinen.
Lahden seutu roikkuu tässä välissä. Koska sitä ei ole tuomittu menestymään eikä kukoistamaan, siellä omien päätösten vaikutukset ovat suuremmat kuin muualla.
Lahden seudun puutteena on se, ettei alueella ole yliopistoa. Koko Päijät-Häme on ollut pienteollisuusvaltaista, minkä vuoksi Kiinan haaste on seudulla ankara. Toisaalta alueen sijainti on erinomainen. Helsinkiläisen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen mielestä alue tarjoaisi potentiaalisesti aivan erinomaiset asuinympäristöt edullisesti ja lähellä palveluja. Missä ihmiset haluavat asua, sinne he tuovat myös työpaikkansa.
Koko harjoituksen tärkein tavoite oli nostaa alue kasvu-uralle. Houkutella sinne 50 000 asukasta niistä noin 400 000 asukkaasta, jotka suuntaavat Uudellemaalle seuraavien 25 vuoden aikana. Jotta tässä voitaisiin onnistua, olisi pakko puhaltaa poikki tuhoisa osa-optimoinnin kierre, joka tähän asti on estänyt seudun voimavarojen käyttöönoton.
Tässä vaiheessa kuuluu sanoa, että sama on tehtävissä kuntien välisenä yhteistyönä. Toivotan onnea. Kuntien väliseen yhteistyöhön alueella on ollut aikaa sata vuotta, mutta sitä ei ole syntynyt. On objektiivisia syitä, miksi yhteystyö ei voi onnistua olosuhteissa, joissa jokaisen kunnan päättäjien lakimääräinen velvollisuus on valvoa oman kunnan etua.
Koko harjoituksen tärkein tavoite oli nostaa alue kasvu-uralle.
Vai harjoitus?
Nyt voi yksi sun toinen suuttua Lahden seudulla. Enkä ihmettele.
Osmo: ”On objektiivisia syitä, miksi yhteystyö ei voi onnistua olosuhteissa, joissa jokaisen kunnan päättäjien lakimääräinen velvollisuus on valvoa oman kunnan etua.”
Ja mikähän laki tämä on?
Eikä varsinkaan missään laissa kielletä katsomasta omaa nenää pitemmälle, lyhyen tähtäyksen edut vain usein ajavat pitemmän tähtäyksen yli. Ja pitkällä tähtäyksellä etu olisi yhteinen.
Kieltämättä yhteinen elinkeinopolitiikka on hyvin vaikeata, mutta yhteistyön onnistumisen suurimmat vaikeudet piilevät sekavissa ja tehottomissa rakenteissa.
Voisiko olla niin, että suurin osa niistä 400 000 asukkaasta haluavat nimenomaan Helsinkiin, tai sitten ihan naapurikuntiin. Voisin itsekin kuvitella olevani joskus työssä pääkaupunkiseudun alueella, mutta ikinä en haluasi muuttaa Lahteen, tai Mäntsälään. Helsingin imu on Helsingin imu, ei Lahden. ”Kuka Mäntsälästä hyötyy, minä ymmärrä en…?”
jos vaikka 400 000 ihmistä tulisikin uudellemaalle lähiaikona muistaakseni tuumasit että maahanuuttajista, niin mitä ihmeen roolia siinä voisi edes teoriassa näytellä Lahden kuntarakenne?
Puhut jatkuvasti yhdysakuntarakenteen tiivistämisestä ja kuiitenkin olet aktiivisesti hajoittamassa pk-seudun yhdyskuntarakennetta itään. Kummallinen juttu.
Miten ihmeessä Heinolan liittäminen Lahteen parantaisi alueen mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin asuttamaan noita 400 000 maahanuuttajaa jotka on mielestäsi pakko saada Suomeen?
Ei oikein käy järkeen.
Uudenmaan väkiluvun kasvusta suurin osa koostuu syntyperäisistä suomalaisista.
Harmillista on se, että kuka tahansa kauempaa katsoja näkee, että tuo kuntien yhdistyminen olisi ollut viisasta. Kun tullaan lähemmäs, oma Siwa, oma Kelan luukku, oma lukio rupeavat merkitsemään niin paljon, että yhdistyminen torjutaan. Vaihtoehtona on hidas kunnallisten palvelujen kurjistuminen ja lopputulos on sama – parinkymmenen vuoden kuluttua se pitää tehdä konkurssilainsäädännön kautta.
Täällä Turun seudulla lisämausteen tuo se, että naapurikunnat inhoavat Turkua. Se inho ei tosin estä sitä, että iso osa esim. kaarinalaisista käy Turussa töissä ja mieluusti myöskin patseeraavat itäsuomalaisten ystäväperheidensä kanssa Turun jokirannassa kulttuuurimaisemaa ihailemassa.
Touko Mettinen
työssäkäyntialue=kunta
Kun Suomi ei ole puhdas markkinatalousmaa, niin turha kenenkään on visertää, että tehkää nyt ja näin tai noin. Uusille ehdotuksille kun löytyy monia, perinteisen talouden mukaisia vastustajia.
Juna meni ohi jo kauan aikaa sitten ja nyt kiusanamme on 1400 km tyhjää, yhteistä rajaa entisen Neuvostoliiton kanssa. Missä ei tapahdu yhtään mitään muuta kuin karhujen ja susien liikuntaa.
Ja kun pinta-alaltaan Suomi väkiluukuunsa nähden on autiomaa ”muka” puiden keskellä, niin mitä sitten sille voi, vaikka kuin Osmo saarnaisi uudesta tulevasta yhtään mitään.
Jos kunnallispoliitikot ovat niin hölmöjä, että ajattelevat ainoastaan omia persuuksiaan, niin nämä persuukset tulisi laittaa omilla housuillaan istumaan omaan sytyttämäänsä nuotioon.
Lahti taitaa olla aika tyypillinen ei yliopisto kaupunki sillä erotuksella, että alue on tällä hetkellä kokoomusvetoinen. Voi tarkoittaa sitä, että alueen viihtyvyydessä yhdistyy duunari- ja oikeistoasenne: viikonlopun känni ei vaadi viihtyisyyttä eikä meillä varaa julkisiin investointeihin. Palveluissa nykyoikeistolaisten asenne tiedetään: mitä huonommin oma tuotanto pelaa, sitä enemmän markkinoita kavereille. Miksi ne ei muuta tänne!
@ Osmo
jostain aikaisemmasta Sipoo-keskustelusta muistelen teikäläisen sanoneen jotta iso osa tuosta olisi maahanmuuttoa.
No olkoon sitten maan sisäistä muuttoa. En siltikään ymmärrä mitä tekemistä Lahden kuntarakenteella on tekemistä Uudenmaan kasvun kanssa.
Uudenmaan minusta liiallinen kasvu johtuu siitä, että Suomessa on jälkiteollisen yhteiskunnan tarpeita ajatellen elinkelpoisia keskuksia niin vähän. Oulu, Tampere, Jyväskylä (?) ja Helsinki. Turkukin voisi olla, mutta varsinaissuomalaiset tekevät kaikkensa tuhotakseen alueen elinvoimaisuutta. Lahden seudulla olisi edellytykset siirtyä taantuvasta alueesta kukoistavaksi ja ottaa osa siitä muuttoliikkeestä, joka tyhjenevistä maakunnista siirtyy kasvukeskuksiin.
Joku saisi selvittää Lappeenrannan erikoista tilannetta. Väestönkasvun arvioidaan olevan vain n. 0,35 prosenttia vuodessa.
Silti tällä hetkellä tekeillä on 8000 vuodepaikan verran hotellitilaa Rauhassa.
Kaksi muuta hotellia näyttää toteutuvan keskustan liepeille.
Keskustassa kahdella hotellilla on anomus vetämässä laajennukseen. Sataman kylpylä/kuntoutuslaitoksesta ollaan suunnittelemassa hotellia.
Ulkomaalaiset käyvät maakunnassa kiinteistökauppaa noin 8 korttelillisen verran vuodessa.
Kauppoja nousee kuin sieniä sateella. Taxfree kaupan ykkönen Suomessa ei ole Itäkeskus tai Stockmann, vaan se Alepan kokoinen kauppakeskus Galleria Lappeenrannan keskustassa.
Jos kasvuvaudissa arvioitaisiin asukasluvun muutoksen lisäksi muutosta kaupungin ihmismäärässä olisi Lappeenranta ykkönen.
@ Osmo
avaatko vielä yhteyttä kuntarakenteeseen.
Meneekö ihmisten ajatusmaailma niin että vautsi, Helsingissä olisi duunipaikka. Katsotaas mihin muutetaan. Hmm, Lahdessa näyttää olevan 150 000 asukasta ja peräti 3000 km2 maata, täytyy olla upea paikka. Sieltähän kestää vain tunnin ajella Helsinkiin joka päivä ja saman verran takaisin, muutetaan sinne kun on niin hieno kuntarakennekin.
Vai olisko kuitenkin niin että noin se ei mene?
Mitäs tekemistä kuntaliitoksilla on alueen työpaikkojen ja väestönkasvun kanssa? Ei käsittääkseni mitään.
Minun käsitykseni on se, että soininvaara ja kumppanit ajavat loppujen lopuksi pienten kuntien lopettamista ja esim. Lahden kaupungin erittäin tiivistä asuttamista. Tämähän on puhdasta vihreää ideologiaa.
Kuntaliitoksilla on merkitystä alueen houkuttelevuudelle, koska silloin on mahdollista suunnitella järkevää ja toimivaa yhdyskuntarakennetta. Tällä on aivan valtava vaikutus. Tässä ei tähdätty kaiken sullomiseen Lahteen (niin saattaa käydä nyt) vaan päin vastoin siihen, että Kärkölän kaltaisen erittäin hyvän asumistason tarjoavat kylämäiset alueet voisivat tulla toimivaksi osaksi Lahden kaupunkiseutua. Oli myösx tarkoitus hidfastaa Heinolan näivettymistä siirtämällä toimintoja sinne.
Tavallinen Teknikko:
>Jos kunnallispoliitikot ovat niin hölmöjä, että
>ajattelevat ainoastaan omia persuuksiaan, niin
>nämä persuukset tulisi laittaa omilla housuillaan
>istumaan omaan sytyttämäänsä nuotioon.
Tässä kommentissa haetaan helppoja syntipukkeja, kunnallispoliitikkoja. Mutta tuota liitosta eivät tyrmänneet kunnallispoliitikot, vaan se kaatui paikallisissa kaikkien kuntalaisten äänestyksissä kirkkain numeroin (muistutetaan: positiivisimmin näistä kahdeksasta kunnasta siihen suhtauduttiin Nastolassa, jossa sitä vastusti ”vain” kaksi kolmasosaa).
Tuollaisen äänestystuloksen jälkeen poliitikoilla ei ollut yhtään mitään eväitä hyväksyä liitosta.
Ja hyvä näin. Ehkä tähän hommaan saadaan jotain järkeä, arroganssin tilalle.
Mistä ennusteesta tämä 400 000 uutta asukasta 25 vuodessa Uudellemaalle on saatu?
Tilastokeskuksen mukaan kasvu on 287 000 vuoteen 2035 mennessä.
Näin pitkän aikavälin ennusteisiin ei muutenkaan ole luottamista. Yhteiskunnallisia trendejä menee ja tulee, ja eri sukupolvet arvostavat eri asioita. Ainakin pääkaupunkiseutu on monin paikoin slummiutumassa eikä kaikilla ole mahdollisuutta eikä haluakaan asua keskustassa.
Kun ottaa huomioon ihmisten todelliset toiveet asumisen suhteen, niin en pitäisi mahdottomana, että suuntaus etelään ei vahvistuisi näin paljon tai jopa taantuisi. Tässä asumistoiveista Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan:
(Lähde: Suomalaisten asumistavoitteet ja mahdollisuudet. Tilastokeskus 2007)
Jos ilmastonmuutos etenee uhkakuvien mukaisesti, niin Uudenmaan sääolosuhteet muuttuvat ehkä sietämättömiksi ainakin talvisaikaan. Tämäkin voi osaltaa vaikuttaa rannikon tuntuman vetovoimaisuuteen.
Salo yhdistyi jo. Eli sikäli Varsinais-Suomessa ollaan Lahtea edellä. STX telakan alasajo saattaa lopulta monipuolistaa ja uudistaa Turun elinkeinorakennetta pidemmällä tähtäimellä. Raisio ja Kaarina, esimerkiksi, ovat hyvin vetovoimaisia alueita, ja uskon, että Turun seutu kokonaisuutena tulee olemaan vielä tulevaisuudessa merkittävä kasvukeskus. Kyllä kuntapäättäjät alueella tämän joskus oivaltavat, tosissaan, että yhteistyötä täytyy syventää, vaikka tässä onkin ollut Turussa nyt seitsemän (ja vähän päälle) laihaa vuotta.
Oli myösx tarkoitus hidfastaa Heinolan näivettymistä siirtämällä toimintoja sinne.
Euroopan suurin rollaattoritehdas Heinolaan? Sitäkö tarkoitit rollaattorikaupungilla?
Osmo: ”Uudenmaan väkiluvun kasvusta suurin osa koostuu syntyperäisistä suomalaisista.”
Toivottavasti, mutta en menisi vannomaan. Onhan moni johtava viranomainen, kuten Mervi Virtanen, vihjaillut päinvastaista. Tilastokeskuskin rukkasi arviotaan Uudenmaan kasvuvauhdista runsaasti ylöspäin nimenomaan maahanmuuton johdosta. Sitten oli Uudenmaan liiton joku selvitys, jonka tarkkaa sanamuotoa en muista, mutta kyllä siinäkin kävi selväksi, että hyvin suuri osa muuttajista tulisi olemaan maahanmuuttajia.
Sitten on ollut näitä erilaisia ”tutkimuksia” joissa on vilahdellut lukuja kuten ”100,000 maahanmuuttajaa Helsinkiin” tai ”vuonna 2025 25% helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia”.
Eli vaikka valtaosa tulijoista ei tulisikaan ulkomailta, saati Somaliasta tai Afganistanista tai joltakin muulta kriisialueelta, niin kyllä silti puhutaan erittäin suurista luvuista.
Kärjistetysti: Jos PK-seudulla asuu vuonna 2030 100,000 somalitaustaista, niin Lahden ei tarvitse huolia vetovoimastaan.
Jos pääkaupunkiseudulle tulee 100 000 maahanmuuttajaa, ne tulevat lähinnä Baltian maista ja Venäjältä, jotka nytkin muodostavat maahanmuuttajien enemmistön. Jotta tämä käsitys, että maailmassa on kaksi maata,
Suomi ja ulkomaa ja ulkomaan virallinen nimi on Somalia
menisi joihin mittasuhteisiin, todettakoon, että Helsingissä oli vfuoden 2009 lopulla 58000 ulkomaalaistaustaista.
Nämä mamut jakautuivat lähtömaittain seuraavasti
Eurooppa 33400
– EU 20200
– Venäjä 5900
– muu Eurooppa 6600
Afrikka 8200
– josta Somalia 3700
Amerikka 2900
Aasia 12500
– Kiina 1700
– Intia 1300
– Kaakkoisaasia 2500
– Iran ja Irak 2000
Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä oikein ollenkaan minkälaisia haasteita taantuvilla alueilla on.
Todellisuus tulee olohuoneisiin vasta kun öljyn hinta nousee tarpeeksi. Ja silloin on liian myöhäistä.
Turussa on muun muassa pari Suomen parhaisiin lukeutuvaa yliopistoa ja ainoa ruotsinkielinen, joten uutiset seutukunnan kuolemasta lienevät ennen aikaisia. Turun seudun maine vain on sellainen, että tuomiopäivää on julistettu vuosikymmenet. Siitä huolimatta alue on aina vain suurin piirtein vaurainta pääkaupunkiseudun jälkeen — ainakin Varsinais-Suomi tulee heti Uudenmaan jälkeen vaikka siihen kuuluu oikeasti taantuvia alueita kuten Pori. Olen haistavinani paradoksin. Ehkä haistan myös sitä käsittämätöntä asenteellisuutta, mikä saa turkulaiset vaikenemaan taustastaan Helsingissä. Mutta ei siitä sen enempää.
Lahden ammattikorkeakoulu oli varsinainen asiani. Kuka on määrännyt, että tiedeyliopisto on alueen moottori mutta ammattikorkeakoulu ei voi olla varsinkin, kun pitäisi saada puhtia PK-teollisuuteen eikä eikä keksiä uutta ännänen asteen yhtälön ratkaisua kuudennessa ulottuvuudessa?
Ehkä kyse on resurssien puutteesta. Valtio voisikin järjestää seuraavaksi ammattikorkeakouluille mahdollisuuden kerätä rahaa yksityisiltä samaan tapaan kuin korkeakoulut keräsivät etenkin paikkakunnilla, joilla varsinaisia korkeakouluja ei ole. Parhaimmillaan rahan keräys johtaisi fyffen lisksi ennennäkemättömään verkottumiseen.
Kuntien yhdistymisestä vielä. Mallia voisi ottaa Osuuskauppojen yhdistymisestä. Tai, no, mallia ja mallia, tarkoitan vain, että tuollaisissa demokraattisten instituutioiden yhdistämisessä kriisitietoisuuden luominen ja levittäminen on usein ainoa tie.
Elina,
En ota noihin lukuihin kantaa, mutta mielestäni on varsin hyvät perusteet olettaa, että väki tulee muuttamaan kaupunkeihin lähimpien vuosikymmenien saatosa. Meillä kaupungistumisaste on muihin länsimaihin verrattuna huomattavan alhainen. Ainakaan minun tiedossani ei myöskään ole maata, jossa ihmisten keskittyminen kaupunkeihin olisi kääntynyt (kiten jotkut esimerkiksi tietoliikenteen edistyessä ovat olettaneet).
Minä epäilen, lisäksi, että mikään kuntarakenteen kehittäminen ja Helsingin typerät ratkaisut eivät tule enää pysäyttämään sitä kehitystä, jossa puolet suomalaisista (ja 20 % virolaisista) asuu Helsingin työssäkäyntialueella. Ei Suomessa ole Helsingille vaihtoehtoja, ne vaihtoehdot ovat Tukholma ja Lontoo.
Oma veikkaukseni on, että 100 vuoden päästä Suomen suurimmat kaupungit ovat (suur-)Helsinki ja Oulu. Oulu on riittävän kaukana Helsingistä.
Kari
Ei suoraan sanottuna aukene lainkaan miten Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ajaa Lahteen Helsinkiin perustuvaa väestökasvua.
Siinä sitä saadaan todella kestämätöntä yhdyskuntarakennetta aikaiseksi. Etäisyys on nyt ja jatkossakin 100 km.
Parhaiten kaupungistumisaaltoa on Uudenmaan ohella ottanut vastaan Oulu, vaikka etäisyyttä Helsinkiin on peräti 500 km. Ajatuksena ei ole, että Lahdesta enenevästi pendelöitäisiin Helsinkiin vaan että jälkiteollisía työpaikkoja voisi syntyä myös sinne.
On asioita, joita ei ratkaista rationaalisin perustein. Tällaisia ovat suhtautuminen naispappeuteen, homoihin ja ydinvoimaan, onko Jumala olemassa jne. Siellä missä kuntarakenne on kauan pysynyt vakaana, tällainen kysymys on myös oman kunnan itsenäisyys ja sen omien potliitikkojen paremmuus puolustaa omia etuja.
Siitä on jo aika kauan, kun TV:ssä oli sarja, jossa vastakkain olivat tämäntapaisista aiheista väittelevät. Yleisö antoi ohjelman aikana palautetta, kumpi väittelijä oli parempi. Oli TV-ohjelmassa kuinka hyvä tai huono vaikkapa ydinvoiman puolestapuhuja, hän sai väittelytaidostaan melko saman kannatusprosentin kuin oli se, mikä oli siihen aikaan suomalaisten ydinvoiman kannatus.
Näin kävi myös kuntien yhdistymishankkeen osalta Päijät-Hämeessä. Kuntalaisten äänestykset tuskin olisivat antaneet paljonkaan eri tulosta, jos ne olisi tehty ennen Soininvaaran ja Lehdon selvitystyötä.
Varmaan myös muidenkin kuin Heinolan poliitikkojen kanta pysyi samana koko kuntaliitosprosessin ajan. Aiemmin Heinolan valtuustossa mukana olleena olen saanut kuulla uhoa moneltakin, että hänen kantansa ei tule muuttumaan. (Myönnettävä on, että itsekin olen ollut jo aiemminkin kuntaliitosmyönteinen.)
Miksi sitten näin moni Päijät-Hämeen kunta päätti lähteä mukaan selvitystyöhön. Siksi, että ei ole sopivaa estää järkiperusteiden etsimistä. Selvitysraportista jokainen sai mieleisensä työkalun järkiperustein yhtähyvin vastustaa kuin kannattaakin kuntaliitoksia; raporttia voi lukea ja näkökohtia painottaa miten itse ja kannattajat haluavat.
Aivan kuten poliittisten puolueiden kannatusprosentit muuttuvat yleensä hyvin vähän vaaleista toiseen, muuttuu samanlailla hitaasti kuntalaisten suhtautuminen oman kunnan liitoksiin. Ehkä eniten vaikuttaa oman talouden ja kunnan ikärakenteen paine.
TomiA:lle
Sen verran tarkennusta Varsinais-Suomen taloudelliseen toimeliaisuuteen, että Pori on kyllä ihan Satakuntaa, eikä missään V-S tilastoissa ole mukana.
Sinänsä täällä lounaiskulmalla kyllä on ihan hyvinvoivaa seutua. Mutta Osmo on kyllä aivan oikeassa siinä, että ympärykuntien ja Turun välinen suhde on, no sanotaan nyt vaikka haastava. Esimerkiksi kuntaliitoksisa ympäryskunnat hakee riittävää väestöpohjaa liittymällä toisiinsa, ettei vain Turkuun liityttäisi, mm. Kaarina-Piikkiö.
Isompikin kuntaliitos voi kyllä vielä olla mahdollinen. Naantali, Raisio, Lieto ja Kaarina voi kyllä yhdistyä. Nimeksi vaikkapa EI-Turun maalaiskunta. Että ne saataisiin liittymään Turkuun, tarvittisiin kunnantaloille selvitysmiehen sijaan Porin Prikaati.
TomiA,
Ei ainoa ruotsinkielinen yliopisto ole Åbo Akedemi. Helsingissä on mm. Hankken ja ainakin TKK oli aikanaan (virallisestikin) kaksikielinen yliopisto (liekö Aalto nyt sitten virallisesti kolmekielinen?). Ja kyllä ainakin TKK:lla oli esimerkiksi matematiikan opetus myös järjestetty ruotsiksi(kin).
Mitä tulee tuohon kysymykseesi, että miksi AMK ei riitä, niin luulen, ettei kyse ole niinkään siellä opetettavista asioista, vaan opiskelija-aineksesta. Enkä nyt tarkoita pelkästään älykkyyttä tai muuta sellaista, vaan ihan sosioekonomista taustaa: eliitti hakeutuu Hankkenille, HY:lle ja Aalto-yliopistoon (ja sen edeltäjiin) opiskelemaan, koska ne ovat ”eliitin kouluja” (no, jotkut menevät kyllä ulkomaillekin..). Tämä sakki sitten yleensä tuppaa myös jäämään Helsinkiin, jolloin kaikki bisneskin keskittyy sinne.
Kari
Eikös tilastojen Varsinais-Suomi olekaan entinen Turun ja Porin lääni? Ei sitten.
http://www.stat.fi/til/altp/2007/altp_2007_2009-10-07_tie_001.html
Näkyy Satakuntakin olevan vaurasta seutua. Varsinais-Suomi on kasvanut hitaasti, mutta selvästi nopeammin kuin Uusimaa, jos mitataan käytettävissä olevien tulojen muutosta 2000-2007
Kari, ÅA on Suomen ainoa ruotsinkielinen yliopisto, jos erotellaan korkeakoulut eli Hankenit erikseen.
Kuntalaki estää liitosten järkevän toteuttamisen. Esim viiden vuoden irtisanomissuoja koko henkilöstölle estää rakenteiden uudistamisen. Joudutaan väkisin perustaan kunnanjohtajille naurettavia muutosjohtajien virkoja. Sitä yläpäätä kun pitäisi tässä yhteydessä nimenomaan höylätä.
Kasvukeskusten veturina on ollut Nokia ja osittain sen ympärille syntynyt IT-sektori. Tampereen ympärillä on tiiviillä alueella neljä kuntaa, jotka eivät suuremmin ole kasvua haitanneet, mm. yhteinen Vuoreksen lähiö on syntymässä.
Mutta Nokia yskii, korealaisille myydyt telakat ovat vailla töitä, paperitehtaita sammutetaan ja rakennetaan ulkomaille, vanhat konepajat ja tehtaat siirtävät tuotantoa mm. Puolaan.
Luin pari pdf-dokumenttia Päijät-Hämeen kuntaliitoksesta, mutten keksi mitään järkisyytä yhdistää esim. Hartolaa tai Kuhmoista Lahteen.
Jostain syystä aina kun mietin mistä Suomelle riittää tulevaisuudessa töitä ja kasvua, tulee mieleen Venäjä. Hartolan keskustasta, ”Helsingin imusta”, on yhtä pitkä matka Venäjälle kuin Helsingin keskustaan.
Minäkään en keksinyt yhtään järkisyytä yhdistää Kuhmoista Lahteen enkä siksi sitä esittänytkään. Hartolan osalta kyse on kriisikunnasta, jonka pitäisi liittyä johonkin, mutta ympärillä on vain toisia yhtä köyhiä. Heinolaan he eivät halua.
Jatkan vielä kärjistämistä Uudenmaan kasvuluvuista. koska näillä luvuilla on keskeinen merkitys siinä kysymyksessä, mitä tarkoitetaan etelän kaupunkialueiden kasvulla, joka on keskeinen tekijä ja muuttuja erilaisissa visioissa.
Se annetaaan usein kuin luonnonlakina sen enempää erittelemättä.
Muutoksen ennustamattomuudesta esimerkkinä tuo tilastokeskuksen raju arvion muuttuminen ylöspäin Uudenmaan kasvuluvuille. Tämä on sidoksissa myös siihen kysmykseen, että ”Lahti saisi osansa Uudenmaan kasvusta”, koska tätä ei voida eritellä, ellei meillä ole selkeytynyttä käsitystä siitä, mitä Uudenmaan kasvu tarkoittaa.
Visioissa voidaan haluta tänne juuri toivotun laisia tulijoita, mutta miten on todellisuudessa? Jäävätkö baltit Suomeen asumaan vai muuttavat takaisin töiden vähetessä kotimaahansa, jossa alempi hintataso antaa heille korkeamman elintason?
Tuosta luvusta ”3700” puuttuvat ilmeisesti kansalaisuuden saaneet, sillä Uudellamaalla asuu n. 10,000 somalia (85% Suomen somaleista), pääosa heistä Helsingissä.
Perheenyhdistämisten (keskimäärin neljä henkeä hakijaa kohden), reilun tuhannen vuosittaisen turvapaikanhakijan (xperheenyhdistämiset), korkean syntyvyyden (yli neljä lasta naista kohden), sekä lähtömaasta haettujen puolisoiden myötä heidän väkilukunsa on hyvin vahvassa kasvussa.
Vastaavat trendit koskettavat mm. Irakista tulevia, mutta tämä lienee muuttumassa kun maan rauhoittuessa turvapaikkoja ei toivottavasti enää myönnetä.
Nykyisellä tahdilla yhteensä 100k+ somalia, kurdia, afgaania, irakilaista vuonna 2030 Helsingissä ei ole lainkaan liioiteltua vaan jopa todennäköistä, valtaosa heistä somaleita.
On vaikea puhua kaupunkien kasvun hyvistä ja huonoista puolista, jos meillä ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä tämä kasvu pitää sisällään.
juupa juu: ”Kuntalaki estää liitosten järkevän toteuttamisen. Esim viiden vuoden irtisanomissuoja koko henkilöstölle estää rakenteiden uudistamisen. Joudutaan väkisin perustaan kunnanjohtajille naurettavia muutosjohtajien virkoja.”
Kuntalaissa tätä säännöstä ei ole.
Tämä kuntajakolain säännös ei ole käytännössä kovinkaan paljon vaikuttanut, Salonkin muutosjohtajista monet ovat jo eläkkeellä, toiset jäämässä, yksi kunnanjohtajana muualla.
Aika yleisesti uskotaan, että kuntajohtajat olisivat kuntaliitoksia vastaan, mutta näin ei ole ollut Varsinais-Suomessa, tuskin muuallakaan.
az, alä nyt viitsi, somali-vähemmistön kymmenkertaistuminen 20 vuodessa ei nyt vaan ole uskottavaa. Raflaavia lukuja toki saa vaikka mistä vetää vaan trendiä vetämällä: Esimerkiksi jos meillä asuu Helsingissä nyt viisi taka-urguuria, yksi syntyy tänä vuonna lisää ja toinen muuttaa kaupunkiin niin vuonna 2030 heitä on tuolla kasvutahdilla yli 4 000 ja 2040 jo yli 120 000. Lisäksi jos noista taka-urguureista kaksi on töissä nyt niin 2030 työttömiä heistä on 2 500 ja 2040 yli 70 000. Vuonna 2052 taka-urguureja onkin jo viisimiljoinanen enemmistö ja työttömiä heistä kolme miljoonaa. Tätäkö me haluamme!?
Väestönkasvu Uudellamaalla tulee lähinnä syntyvyyserosta. Vaikka yksikään perhe eikä heidän lapsena muuttaisi mihinkään niin jotain 400 000 (tai sinnepäin) väestöä tavallaan siirtyisi kaupunkeihin.
Saa kyllä käyttää aika luovaa laskutapaa jos, nykytahdilla Helsinkiin saa vuoteen 2030 mennessä +100 000 somalia, irakilaista, afgaania ja kurdia. Koko Suomeen näitä tuli viime vuonna yhteensä noin 2000.
tpyyluoma,
Se on nykyisillä luvuilla hyvin mahdollista. Tästä ”ei-uskottavasta” kehityksestä löytyy niin monta esimerkkiä Euroopasta, silloin kun lainsäädäntö sen mahdollistaa, että pikemminkin vastaväittäjillä on todistusvastuu siitä, miksi näin ei kävisi.
2+2+2+2+2… ei välttämättä vaikuta suurelta muutokselta, mutta kun tarpeeksi monta vuotta menee, ja jos kehitys ei muutu, on loppulukema yhteiskuntaa radikaalisti muuttava. Se vain on niin. Jos sitä halutaan tavoitella, niin ok, se on täysin sallittua, mutta oltaisiin edes rehellisiä skenaarioanalyysien moninaisuuden suhteen.
Aluehallinnon liikkuminen kohti toiminnallisia kokonaisuuksia, työssäkäyntialueita, etenee hitaasti mutta vääjäämättä. Elinvoimaisimmat kaupunkiseudut saadaan aikaan tästä lähtökohdasta.
Lahden seutu jää seuraamaan sivusta, kun ketterämmät seutukunnat etenevät hallintonsa ja palvelujensa rationalisoimisessa. Saattaa olla vaikeuksia haalia riittävä luottamusmieskaarti kaikkiin valtuustoihin ja lautakuntiin tekemään päätöksiä, jotka maistuvat karvaalle asukkaiden suussa.
Jos Helsingin seutu saisi joskus leivottua omat kiihkeästikin toivotut ratkaisunsa hallinnon muutoksista, joilla kaupunkirakenteen ohjaus on hanskassa, ehkä hämäläiset havahtuvat tai kavahtavat huomatessaan junan jättävän.
Joll,
Ei se tarvitse luovuutta. 2kx20 on jo 40k. Jos katsot useamman vuoden ajalta, lisäät perheenyhdistämiset, syntyvyyden, puolison hakemisen entisestä kotimaasta, ja ymmärrät, että nämä kasvuluvut suurenevat maahanmuuttajaväestön kasvaessa, ja populaatiot keskittyvät muutamiin suurimpiin kaupunkeihin, lähinnä Helsinkiin nykyisellään, niin 100k voi olla myös alakanttiin ellei lainsäädäntöä muuteta.
Tämä olkoon omalta osaltani viimeisin viestini tästä aiheesta tähän ketjuun ja pahoittelut ei-toivotusta off-topickista, mutta tämä on keskeinen kysymys Uudenmaan kasvulle tulevina vuosikymmeninä ja usein se tuntuu visioista tyystin unohtuvan.
Täällä kun on puhuttu myös Turun seudusta tai Varsinais-Suomesta, en voi olla lausumatta asiasta.
Ahvenanmaalla ei ole tehty yhtään kuntaliitosta. Siellä palvelurakenne on ollut aina sellainen kuin PARAS-hankkeella tavoitellaan. Asioita hoidetaan maakuntatasolla.
Turun seudulla tiedetään, että ei kuntaliitos mitään uutta toisi tullessaan.
Varsinais-Suomessa uudistus tarkoittaisi, että alueesta tehdään Ahvenanmaan tapaan itsehallintoalue. Silloin terveydenhoito, julkinen liikenne, maan käyttö ym. hoidettaisiin maakuntatasolla.
Asukkaat valitsevat vaaleilla edustuston, joka päättää maakunnan omasta lainsäädännöstä ja omista asioista ja maakunnan tulo- ja menoarviosta. Varsinais-Suomella olisi maakuntahallitus.
Tämän Euroopassa yleisen mallin sijaan, muu suomi voisikin sitten mennä ihailemaansa Kajaanin malliin, jossa ylimmät edustajat valitaan käytännössä erilaisissa järjestöjen ja kuppikuntien palavereissa
Mitä tarkalleen ottaen olisivat ne yhdyskuntarakenteen muutokset, jotka parantaisivat Lahden seudun taloudellista pärjäämistä, ja joita ei voida nykyisellä kuntarakenteella toteuttaa?
az, tuo on slippery slope -argumentti. Ikäänkuin mitään ei tehtäisi jos pakolaisten määrä räjähtää käsiin. Ylipäänsä tämän mamuintoilun sotkeminen joka ikiseen asiaan on rasittavaa.
Olen Taipaleen kanssa samoilla linjoilla. Miten kuntauudistus lisää vetovoimaa yritysten suhteen ja parantaa työllisyyttä?
En usko, että yritykset tekevät mitään kunta-analyysiä ennen toiminnan aloittamista tai laajentamista. Yhteys liiketoiminnan ja yhdyskuntasuunnittelun välillä siis vaikuttaa heikolta.
az,
Tuohon 2000 siis luonnollisesti sisältyvät myös perheenyhdistymiset sekä puolisoiden hakeminen ulkomailta. Se ei kasva siitä mihinkään viime vuoden osalta. Eli jos mennään viime vuoden tahdilla niin luku on noin 2000 vuodessa. Ja syntyvyys nimenomaan laskee näilä maahanmuuttajaryhmillä ajan myötä. Sitä paitsi mitenkään ei voi laskea, että nämä kaikki tulisivat Helsinkiin. Olisko se joku vähän reilu 50% mikä tuosta porukasta tulee Helsinkiin?
Evert The NeveRest: ”Tämän Euroopassa yleisen mallin sijaan, muu suomi voisikin sitten mennä ihailemaansa Kajaanin malliin, jossa ylimmät edustajat valitaan käytännössä erilaisissa järjestöjen ja kuppikuntien palavereissa.”
Mikä lienee Kajaanin malli? Kainuun mallissa maakuntavaltuusto valitaan suoralla kansanvaalilla.
Eli Osmo odottelisi Lahden seudulle omaehtoista kasvua jos vain tulisi kuntaliitokset.
Sittenkin minulle on hyvin hämärää millä mekanismilla tuo toimisi.
Ei yrityksetkään tee sijoittumispäätöksiään kuntarakenteen perusteella yhtään sen enempää kuin ihmisetkään.
Miten tämän mekanismin oletetaan toimivan, jolla kuntaliitos johtaa alueen elinkeinoelämän ja väkimäärän kasvuun?
Pekka Taipale, lue tämä Osmon selvitys. Siinä on vastaus kysymykseesi.
http://www.uusikunta.fi/filebank/649-selvitysraportti_taitettu.pdf
tpyyluoma,
Somaliväestön kasvu tulee korkean syntyvyyden lisäksi perheenyhdistämisistä. Keskimääräinen oleskeluluvan saanut hakee yhdistämistä viidelle henkilölle. Hakemukset käytännössä hyväksytään aina, koska ei ole keinoja osoittaa niitä perusteettomiksi ja todistustaakka on jostain käsittämättmömästä syystä meillä.
Hakemuksia on sisällä tällä hetkellä viisi tuhatta ja niitä tehtaillaan lisää kolmen sadan kuukausivauhtia. Siitä sitten vain taskulaskin kouraan ja ihmettelemään.
Kyllä ”mamuintoilu” on erittäin relevantti pointti, jos otsikossa kirjoitetaan pääkaupunkiseudun imusta. Helsingin väestönkasvu perustuu tällä hetkellä maahanmuuttoon ja mamujen syntyvyyteen. Mutta jos sinua ei huvita siitä puhua, vaan kainuulaisesta Helsinkiin muuttavasta Marjukasta, niin puhutaan sitten Marjukasta.
Kerropa, miten Marjukka on viihtynyt Kivikossa?
Raimo K. Tarkoitin tietenkin en Kajaanin vaan Kainuun hallintokokeilua.
Pysyn esittämässäni kritiikissä siitä, että edustajien valinta on sekavaa, hämärää ym. eikä vastaa käsitystäni avoimesta ja aktiivisesta demokratiasta ja vaikuttamisesta.
Tähän tulokseen tulin kun luin mm. selvityksen ”Kainuun hallintomallin tila”, (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 201/2009.)
Se on kummallista, että mantereella yritetään epätoivoisesti keksiä uusia hallintomalleja, kun Ahvenmaalla jo sellainen on.
Ahvenanmaan asukasluku on samaa luokkaa Lauttasaaren kanssa. Ajattelitko tuota mallia Lauttasaaren korttelihallinnon järjestämiseen?
Elina, en kyllä löytänyt vastausta tuosta pdf:stä. OS:n seuraava blogipostaus avasi ajattelua paremmin, mutta senkin osalta toteaisin, että ”kilpailukyvyn lisääminen” tarkoittaa sitä, että Lahden ei tarvitse enää kilpailla asukkaista kaavoittamalla omakotitontteja, kun ei tarvitse pelätä naapurikuntien puolelle kuntarajan viereen kaavoitettavia omakotilähiöitä. Itse tunnen muutamia Helsingin seudulta Lahteen muuttaneita, ja syy heidän muuttoonsa on ollut juurikin se, että kaupungista on saanut omakotitalon.
Sitä, millä tavalla tämä kaupunkirakenneobsessioon liittyvä ratkaisu lisäisi vaikkapa Padasjoen tai Kuhmoisten kilpailukykyä asuinalueena, en ymmärrä ollenkaan. Minusta tässä haetaan lähinnä siistiä syliä, jonne voi tiputtaa talousvaikeuksiin joutuneen kunnan ja löytää sopiva ”väistämätön” asetelma julkisten palvelujen alasajolle.
Kunnilla on talousongelmia, mutta ei ihan mahdottomia: tässä ei sentään puhuta synkistä syrjäisistä korpimaista, vaan suht lähellä suuria kaupunkeja olevista maa- ja metsätalousvaltaisista alueista, joilla on hienot maisemat ja paljon esim. vapaa-ajan asuntoja. Mutta ne eivät ehkä kykene kantamaan samanlaisia kunnallisten palvelujen taakkaa – ja menoja – kuin suuret kaupungit, joiden kantokyvyn mukaan eduskunta nykyään mitoittaa kunnille sälyttämänsä palvelut.
Alueelle suunniteltiin yhtäaikaa ”strategista kuntaliitosta” Lahden seudulla ja ”solidaarista kuntaliitosta”, jossa esimerkiksi Padasjoki olisi pelastettu taloudellisesti. Tavoitteena oli myös sulauttaa maakunnallisen organisaatiot5 uuden kunnan sisään ja näin yksinkertaistaa hallintoa. Padasjoen kohdalla oli kilpailukyvyssä korkeintaan kyse siitä, että maakunnan matkaisluponnistuksia olisi Lahden ohella kohdistettu Päijänteen matkailun edistämiseen.
Pekka Taipale,
Ei sitten ihme, jos ei vakuuttanut Päijät-Hämeessäkään. 🙂
Raportin tarkoitus on vastata nimenomaan siihen, miksi liitos kannattaa.
Minusta se sen tekeekin varsin onnistuneesti. Jos on tullut vaikutelma, että arvostelen Osmoa kokonaisuudessaan selvitysmiehen tehtävässä epäonnistumisesta, niin moite ei ulotu tähän raporttiin lain. Se on mielestäni erinomaista työtä.
Katson vain, että neuvotteluasemissa Osmon vahvuudet eivät tule esiin, vaan kröhm… juuri ne heikkoudet eli elitistinen ja vähän ylimielinen asenne kanssaihmisiin nähden, mikä oli omiaan nostattamaan vastarintaa.
Soininvaara: ”Ahvenanmaan asukasluku on samaa luokkaa Lauttasaaren kanssa. Ajattelitko tuota mallia Lauttasaaren korttelihallinnon järjestämiseen?”
Sellainen maakunnallinen hallintomalli, joka ei skaalaudu asukasluvun ja kuntien lukummäärän mukaan ei ole hallintomalli.
Ruotsissa maakäräjillä ei ole verotuoikeutta mutta toimintakenttä on juuri se, mistä Suomessa yritetään hakea tehoja:
• Suoraan vaaleilla valittu
• 18 maakäräjää (Landsting)
• Vastaavat kysymyksistä, joiden hoitoon
kunnat ovat liian pieniä toimijoita (erityisesti
terveydenhoito ja sairaalatoiminta, jotka
muodostavat n.80% maakäräjien tehtävistä,
myös hammashoito, hoitoalan koulutus ja
kulttuuri).
Mielestäni voi kysyä onko suomalainen kunta-malli skaalautuva hallintomalli, kun kuntaliitos yleensä tarkoittaa vallan ja palvelujen keskittämistä. Ahvenamaan hallintomalli ei ole fyysisesti keskittänyt Ahvenanmaan kuntien alueilla sijaitsevia maakunnalisia palveluja.
Evert The NeveRest: ”Pysyn esittämässäni kritiikissä siitä, että edustajien valinta on sekavaa, hämärää ym. eikä vastaa käsitystäni avoimesta ja aktiivisesta demokratiasta ja vaikuttamisesta.”
Aivan. Ja kun suora kansanvaali on sekavaa, hämärää ym. niin varmaankin diktaattorin tai yhden puolueen valta-asema korjaisi tilanteen.
Ahvenanmaan malli on Kainuuseen verrattuna varsin samanlainen, Kainuulla vain ei ole itsehallintoa.
Ahvenanmaan itsehallinnon keskeinen piirre on se, että se saa 0,45 prosenttia valtion tuloista itsehallintonsa järjestämiseen. Tätä voisi hyvin kokeilla myös Kainuussa.
Osmo: ”Ahvenanmaan asukasluku on samaa luokkaa Lauttasaaren kanssa. Ajattelitko tuota mallia Lauttasaaren korttelihallinnon järjestämiseen?”
Lauttasaaren itsehallinto on kiinnostava ajatus, mutta toki mallia voisi kokeilla suuremmillakin väestömäärillä ja alueilla.
Elina, en ole asiaa lehtitietoja tarkemmin selvitellyt, mutta käsittääkseni tämä menee niin että laista on löytynyt kasvattilapsen kokoinen porsaanreikä jota sitten on ruvettu käyttämään listaamalla liuta kasvattilapsia. Somalian tilanteen huomioonottaen en edes jaksa paheksua moista, mutta se porsaanreikä nyt sitten aikanaan tukitaan, esimerkiksi sen todistustaakaan voinee kääntää. Valtiokoneisto ei ole mikään maailman ketterin kapistus, mutta siinä ei nyt kymmeniä vuosia mene. Minusta tähänkin yksinkertainen ratkaisu olisi kiintiöidä kaikki humanitaarinen maahanmuutto yhteen kiintiöön, sitten voidaan kinata siitä kuinka suuri sen tulee olla, eikä niin että yritetään keksiä tapoja tehdä nykyisten pakolaisten elämästä mahdollisimman ikävää ettei niitä vaan tulisi lisää.
Ylipäänsä olisin hyvin varovainen ennusteiden malliin jos mikään ei muutu niin kahdenkymmenen vuoden päästä… Kahdessakymmennessä vuodessa muuttuu paljon, eikä se nyt niin mene että jos meillä on joku lainsäädännöllinen ongelma joka jollain vuosikymmenien aikajänteellä ehkä tuottaa ongelmia, niin se pitää korjata nyt tai ei koskaan. Se että jossain pitkäntähtäimen paniikissa ruvettaisiin esimerkiksi sössimään kaavoitusta on jo vakavasti idioottimaista.
Ikäänkuin Helsingin kaupunki olisi itsenäinen asuinalue. Helsingin väestö on kasvanut vuosina 2000 – 2008 kokonaiset 3%, eli noin 0,35% vuodessa, käytännössä nollakasvun rakenteesta en vetäisi mitään johtopäätöksiä.
Näin siksi että Helsinkiin ei ole rakennettu asuntoja. Siitä ettei niihin asuntoihin muuta köyhiä tai epätoivottavia ihmisiä pidetään huolta kuntien välisellä kipailulla, mikä myös osittain pitää huolta siitä ettei niitä rakenneta. Se nyt tosin tulee kalliiksi muutenkin pienituloisille, mutta kunnallinen itsemääräämisoikeus on maailman tärkein asia.
Edelliseen viitaten parempi kysymys lienee miten Marjukka viihtyy taka-Nurmijärvellä tai Järvenpäässä. Veikkaan että vastaus tähän visaiseen kysymykseen pyörii sen ympärillä että viihtyykö Marjukka töissä vai kotona.
Elina,
Tämä mainitsemasi ylimielinen asenne tuli selkeästi esiin Osmon edellisessä aiheeseen liittyvässä blogikirjoituksessa, jossa hän totesi ” Tämä näkyi aivan järjettömissä vastaväitteissä, joihin oli vaikea vastata, koska argumentit olivat päättömiä. ”Kauppamme siirtyvät Lahteen, jos kuntaraja poistuu”, niin kuin kuntaraja olisi jokin rajoite kaupan sijoittumiselle.”
Tässä tapauksessa kaiken lisäksi kanssaihminen oli täysin oikeassa ja Osmo väärässä. Näyttää siltä, että Osmo ei ole lainkaan tutustunut kuntaliitosten tiimoilta tehtyihin tutkimuksiin.
Joensuun yliopiston tutkimus ”Matka maalta markettiin” osoitti nimenomaisesti, että kuntaliitokset aiheuttavat kauppojen ja muiden palvelujen siirtymisen kuntakeskukseen.
Tutkimus löytyy Tiehallinnon sivuilta: ”Matka maalta markettiin”, Tiehallinnon selvityksiä 25/2008.
Tuota kun Elinaa en tunne enkä ole koskaan Elinaa tavannut, niin voisiko joku vihjata, että kuka Elina on.
Ja jos sattuisi niinkin olemaan, että Elina ryhtyisi vaaleja varten porisemaan, niin tässähän samaan laskuun julkisuuden kiro menisi.
Miksi ihmeessä marketit siirtyisivät kuntaliitosten ja -rajojen myötä?
Se että yhä suurenevat marketit tappavat pienempiään yhä laajenevalla säteellä (kymmeniä kilometrejä) ei johdu liitoksista tai sellaisista rajoista, joiden yli kuluttaja liikkuu vaivattomasti. Ilmiö on havaittu myös maamme rajojen ulkopuolella, maissa, joissa autoillaan ja ollaan paikoin huolissaan paikallisten pikkuyrittäjien selviämisestä.
Se että seutukunnan ainoa alko sijoittuu paikan b sijaan paikkaan a vasta fataalia paikan b yrittäjille onkin. Tosin en usko tämänkään ja kuntaliitosten yhteyteen.
Raili:
>Joensuun yliopiston tutkimus ”Matka maalta
>markettiin” osoitti nimenomaisesti, että
>kuntaliitokset aiheuttavat kauppojen ja muiden
>palvelujen siirtymisen kuntakeskukseen.
Ja jos joku ihmettelee että miksi, niin tässä anekdotaalista evidenssiä: sukulainen oli eläinlääkärinä eräässä näistä liitoskunnista. Kun kunnat liitettiin keskuskaupunkiin, myös eläinlääkäritoiminnassa säästettiin ja tehostettiin, siten että kaikkien eläinlääkärien toimipiste ja tukikohta siirrettiin kuntakeskukseen. Sieltä sitten ajellaan navetoihin ja sikaloihin ympäri suurkuntaa, ja paikan päällä on pieneläinvastaanotto.
Työmatka kasvoi 50 kilometriin (yhteen suuntaan), joskin eläinlääkärithän ovat muutenkin suuren osan työajastaan ratin takana, joten sinänsä tämä ei vaikuttanut istumalihaksiin suuresti. Mutta tämän seurauksena eläinlääkäri ajoi sitten viisi kertaa päivässä keskuskaupungin citymarketin ja Lidlin ohi, ja kävi niissä myös ostoksilla kotiin mennessään, niin ei tarvinnut enää kiekata kylän pikkukaupan kautta.
Nyt eläinlääkäri hakee sopivaa taloa lähempää työpistettään. Monet muut vastaavanlaisten keskittämistoimien kohteena olleet kunnan työntekijät tekevät tai ovat jo tehneet samoin. Liitetyn kunnan kaupat luultavasti lopetetaan kohta.
Sitä, miten paljon eläinlääkintätoimen budjetissa oikeasti säästettiin, emme tiedä, mutta kun kunnallinen päätösvalta palveluista on käytännössä keskuskaupungin asukkailla ja päätökset tehdään heidän intressiensä mukaan, nuo liitetyt kunnat menettävät palveluitaan ja samalla kaupalliset palvelut keskittyvät.
Tämä on varmaan vihreiden (puolueena) mielestä oikein ja hyvä asia (yhdyskuntarakenne tiivistyy ja kilpailija-kepua äänestäviä potkitaan), mutta en ihmettele, että liitoskunnissa asuvat eivät näe asiaa samanlaisena autuutena.
Tvaara: ”Miksi ihmeessä marketit siirtyisivät kuntaliitosten ja -rajojen myötä?”
Kun liitoskuntien hallinnot ja muut palvelut siirtyvät keskuskuntaan, myös kauppa-asioinnit vähenevät omalta kylältä. Joensuun yliopiston tutkimuksessa verrattiin nimenomaan liitoskuntia ei-liitoskuntiin. Havaintona oli siis, että juuri kuntaliitokset käynnistävät kehityksen, jossa myös lähikaupat katoavat.
Työmatka kasvoi 50 kilometriin (yhteen suuntaan), joskin eläinlääkärithän ovat muutenkin suuren osan työajastaan ratin takana, joten sinänsä tämä ei vaikuttanut istumalihaksiin suuresti. Mutta tämän seurauksena eläinlääkäri ajoi sitten viisi kertaa päivässä keskuskaupungin citymarketin ja Lidlin ohi, ja kävi niissä myös ostoksilla kotiin mennessään, niin ei tarvinnut enää kiekata kylän pikkukaupan kautta.