Verotyöryh­mä esit­tää koti­talousvähen­nyk­sen alen­tamista 50 pros­ent­ti­in ja sen määrän alen­tamista 2300 euroon vuodessa veron­mak­sa­jaa kohden. Ehdo­tuk­sen taustal­la on Eli­na Pylkkäsen tekemä selvi­tys, johon tutus­tuu nopeit­en tästä.

Jotain on koti­talousvähen­nyk­selle tehtävä, kos­ka vero­tuke­na se on jo nyt ilmeis­es­ti suurem­pi kuin yleinen asum­is­tu­ki ja samaa suu­ru­us­lu­okkaa opin­tora­han kanssa.  Vuon­na 2009 siihen solahti noin 400 miljoon­aa ja tänä vuon­na var­maankin taas paljon enem­män. Jat­ka lukemista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 3: kotitalousvähennys”

Työryh­mä tois­taa sen, että suurin osa ekon­o­mis­teista pitää maapo­h­jan kiin­teistöveroa hyvänä verona, kos­ka se ei vaiku­ta käyt­täy­tymiseen eikä nos­ta maan­vuokria.  Raken­nusten kiin­teistövero sen sijaan alen­taa kan­nustin­ta rak­en­taa ja siten nos­taa raken­nusten hintoja/vuokria. En pysty väit­tämään vas­taan: juuri näin olen itsekin kirjoittanut.

Työryh­mä esit­tää, että maapo­h­jalle tulee oma liike-raken­nuk­sia korkeampi kiin­teistövero­pros­ent­ti. Nyt molem­pi­en kohdal­la alara­ja on 0,6 pros­ent­tia, tästä eteen­päin maapo­h­jan alara­ja olisi 0,8 pros­ent­tia. Rak­en­ta­mat­tomien asumiseen kaavoitet­tu­jen tont­tien kiin­teistöveron tulee Helsin­gin seudul­la vähin­tään pros­ent­tiyk­sikön ver­ran korkeampi kuin muun maapo­h­jan, min­imis­sään siis 1,8. Mietinnöstä ei käynyt ilmi, tarkoite­taanko täl­lä Helsin­gin seudun 14 kun­taa kuten nyt vai koko maa­ta. Nurmek­ses­sa tämä voisi olla kohtu­u­ton­ta.  Muuten kiin­teistöveroi­hin ei esitetä muu­tok­sia. Jat­ka lukemista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 2: kiinteistövero”

Musi­ikin tuot­tamisen rahoi­tus on kri­i­sis­sä, kos­ka vapaa kopi­oimi­nen ja suo­ranainen varas­t­a­mi­nen on vienyt muusikoiden leivän. Tosin alan liike­vai­h­to taitaa olla aika suur­ta edelleen.

Tehkäämme aja­tuskoe: mitä musi­ik­in­tek­i­jöi­den tulon­muo­dos­tuk­selle tapah­tu­isi, jos olisi mah­dol­lista hin­noitel­la kaik­ki musi­ikin kuun­telu markki­nae­htois­es­ti juuri niin kuin musikant­ti ja säveltäjä itse halu­a­vat. Tek­i­jänoikeu­den van­heni­si­vat kuitenkin kuten nytkin niin, etteivät Beethovenin per­il­liset kuitenkaan voisi esit­tää vaa­timuk­sia esi-isän­sä sävellysten esit­tämis­es­tä.  Kartel­lit oli­si­vat tietysti kiellettyjä.

Muusikko voisi esimerkik­si myy­dä CD-levyn joko niin, että siitä on ker­tako­r­vaus ja osta­ja saa kuun­nel­la sitä niin paljon kuin halu­aa – tai niin, että jokainen kuun­teluk­er­ta mak­saa kiin­teän sum­man. Kaik­ki netistä kuun­nelta­va olisi myös hin­noitel­tu. Radi­olähetyk­sistä mak­set­taisi­in yksilöl­lis­es­ti jokaisen artistin vaa­timusten mukaan ja jokaises­ta koulu­bileis­sä soite­tu­ista kap­paleesta tulisi sel­l­ainen hin­ta kuin artisti on juuri tähän tilaisu­u­teen määrän­nyt. Tämä kaik­ki on tietysti teknis­es­ti mah­do­ton­ta ja vaatisi mielet­tömän määrän infor­maa­tio­ta, mut­ta kuvitel­laan, että kaik­ki on mah­dol­lista. Kuvit­tel­e­vathan talousti­eteil­i­jätkin täy­del­lisen kil­pailun. Kulut­ta­ja voisi myös kitkat­tomasti etsiä edullis­in­ta musi­ikkia. Jat­ka lukemista “Olete­taan musi­ikin täy­delli­nen hinnoittelu”

Tarkoituk­seni ei edel­lisessä postauk­ses­sa ollut puhua asun­to­tu­lon vero­tuk­sen puoles­ta vaan vain ker­toa, mitä verotyöryh­mä esit­tää. Kos­ka asia näyt­tää kiin­nos­ta­van, käy­dään tätäkin pohd­in­taa läpi.

Siitä on minus­ta turha käy­dä väit­te­lyä, suosi­iko vai syr­ji­ikö vuokral­la asum­ista se, että omis­tusasumisen asun­to­tu­lo on vero­ton­ta, verot­tomas­ta tulosta saa tehdä tulon­hankkimisvähen­nyk­sen, vuokra-asun­non tuo­ma tulo on verotet­tavaa eikä vuokraku­lua saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa ja lisäk­si peri­aat­teessa kaikkien muiden sijoi­tusten tuot­toa verote­taan, jopa pankki­tal­letuk­sia nimel­lisko­ros­ta.  Sitä, ettei tämä syr­jisi vuokral­la asum­ista, ei voi kestävästi perustel­la. Jat­ka lukemista “Mik­si omis­tusasum­ista suosi­taan läh­es kaikkialla?”

Työryh­män pohd­in­ta asumisen verot­tamis­es­ta muis­tut­ti kovin paljon täl­lä blogillakin käy­tyä pohd­in­taa. On epälo­ogista, että asun­to­lainan korko on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoista, jos ker­ran asun­to­tu­lo ei ole verotet­tavaa.  Asun­to­tu­lon verot­to­muus tuot­taa eri­ar­voisu­ut­ta vuokra-asumisen kanssa, kos­ka vuokrat­u­lo on verotettavaa.

Selvästi parhaana vai­h­toe­htona perusteluis­sa esitet­ti­in asian kor­jaamista saat­ta­mal­la asun­to­tu­lo uud­estaan verotet­tavak­si. Asun­to­tu­lo on (lievästi) verotet­tavaa aina vuo­teen 1993, jol­loin siitä luovut­ti­in. Euroopan maista oikeas­t­aan vain Sveit­sis­sä asun­to­tu­lo on verotet­tavaa siinä mis­sä muukin pääo­mat­u­lo. Työryh­mä kuitenkin toteaa, että aja­tus on epäre­al­isti­nen, kos­ka enem­mistöl­lä on omis­tusasun­to eivätkä ihmiset hyväksy asun­to­tu­lon vero­tus­ta eivätkä kaik­ki kykene edes ymmärtämään, mis­tä on kyse. Jat­ka lukemista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 1: Asumisen verotus”

Lähtöko­h­ta: sisäl­lön­tuot­ta­jien tulee saa­da kor­vaus työstään ja niiden, jot­ka naut­ti­vat hei­dän teko­jen­sa hedelmistä kuu­luisi siitä mak­saa. Niitä sisäl­lön­tuot­ta­jia, jot­ka polt­ta­vat päreen­sä jäl­jessä tule­van tek­stin joh­dos­ta, kehotan luke­maan tämän lähtöko­hdan uudestaan. 

Kun C‑kasetit tuli­vat ja kun niiden pelät­ti­in romaut­ta­van iskelmän­tek­i­jöi­den tulot, tuli C‑kasettimaksu. Se osui aika hyvin kohteeseen­sa vaik­ka esimerkik­si minä jouduin mak­samaan musi­ik­in­tek­i­jöille luen­to­jen nauhoittamisesta.

Tekni­ik­ka kul­ki C‑kasettien ohi ja niin­pä kaset­ti­mak­su­tu­lo­ja yritetään haalia kohteista, joil­la on yhä vain vähem­män tekemistä musi­ikin kanssa. Musi­ik­in­tek­i­jät pyrkivät sitkeästi ulot­ta­maan vero­tu­soikeuten­sa myös esimerkik­si val­oku­vaus­ta tai videoku­vaus­ta har­ras­tavi­in  ja iskeä pienyri­tys­ten ja itsenäis­ten ammat­in­har­joit­ta­jien työvä­lineisi­in. Isot yri­tyk­set voivat hakea teostom­ak­su­ista palau­tus­ta työvä­linei­den osalta, mut­ta tämä on tehty niin vaikeak­si, ettei pienyrit­täjän kan­nat­ta uhra­ta siihen aikaa. Sik­si tutkit­taes­sa sitä, mihin ulkoisia kovalevyjä käytetään, olisi pitänyt tutkia myös niiden ammat­ti­mainen käyt­tö pienyri­tyk­sis­sä. Yri­tyk­seni omis­taa kolme ulkoista kovalevyä, eikä niis­sä yhdessäkään ole musi­ikkia tai mui­ta kuin itse kuvaami­ani videoita. Jat­ka lukemista “Kaset­ti­mak­su menköön C‑kasetin mukana”

Vas­taus HS-.raadin kysymykseen

1)      Kyl­lä

Joulue­vanke­li­u­mi ja suvivir­si ovat osa suo­ma­laista kult­tuuria, joka mon­en mielestä on irronnut kris­til­lis­es­tä perus­tas­taan siinä mis­sä siniris­tilip­pukin tai pääsiäis­noi­dat omas­ta perus­tas­taan. Jos tämä jotain kiusaa, hän­tä ei pidä juh­laan pakot­taa. Monikult­tuurisu­us ei voi merk­itä kult­tuuriper­in­teistä luop­umista, se ei olisi monikult­tuurisu­ut­ta vaan kult­tuu­rit­to­muut­ta. Suvait­se­vu­u­den nimis­sä esite­tyt vaa­timuk­set näi­den tra­di­tioiden kar­simis­es­ta aiheut­taisi­vat vain muukalaisvastaisuutta.

Vaa­timuk­set joulue­vanke­li­u­min kieltämis­es­tä kuu­lu­vat samaan asen­nemaail­maan kuin eduskun­nas­sa esitet­ty vaa­timus Har­ry Pot­ter-kir­jo­jen kieltämis­es­tä pakanallisina.

Val­tioneu­vos­to on päät­tänyt ulot­taa teostom­ak­sun koske­maan tietokonei­den var­muusko­pi­oin­nis­sa käytet­tävi­in ulkoisi­in kovalevy­i­hin. Hyvä, on myön­net­tävä, että esimerkik­si minä käytän ulkoisia kovalevyjä var­muusko­pi­oinnnin ohel­la  val­oku­vien tal­let­tamiseen. Vaatii vilka­s­ta mieliku­vi­tus­ta ajatel­la, että joku tarvit­sisi ulkoista kovalevyä musi­ikin tal­let­tamiseen. Yhden Ter­an kovalevyyn mah­tuu musi­ikkia pakkaus­tavas­ta riip­puen neljästä kuukaud­es­ta kah­teen vuoteen.

Mak­su ei ole aivan pieni. Uut­ta ase­tus­ta en mis­tään löytänyt, mut­ta tämän vuo­den hin­nas­ton mukaan keskikokois­es­ta ulkois­es­ta kovalevys­tä mak­su olisi 21 euroa, minkä päälle tulee ymmärtääk­seni alv 4,62 euroa. ulkois­t­en kovalevy­jen hin­taan tulee siis noin 50 pros­entin koro­tus. Min­is­ter­iö kuvit­telee tämän lisäävän teostom­ak­su­ja 20 prosentilla.

Jat­ka lukemista “Var­muusko­pi­oista teostomaksu”